Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 89-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiust qulingiluaat, ataasinngorneq aprilip 22-at 2002, nal. 13:03

 

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 89

 

Erninermi suliffinngeqartarnerup sivitsorneqarnissaa, aammalu meeqqanut inunngujaartu­nut angajoqqaat suliffinngeqarsinnaanermut periarfissaasa pitsanngorsarneqarsinnaanissaat pillugit aaliangiiffiusut siunnersuut.

(Tommy Marø)

(Siullermeernera)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

 

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Siunnersuuteqartoq qinnuigissavara oqaaseqaqqullugu Tommy Marø, Siumut.

 

Tommy Marø, Siumut.

Qujanaq. Ininermi suliffeqanngittarnerup inerninerup kingorna sapaatit akunnerinit 15-iit sapaatit akunnerinut 30-nut sivitsorneqarnissaanik kiisalu siusinaartumik imaluunniit innarluutilinnik erninermi sulinngiffeqartarnerup suli sivitsuiffigineqaqqinnissaanik Inatsisartut aalajangiiffigisas­saattut siunnersuuteqarpunga.

 

Erninerup kingorna sulinngiffeqartarnerup sivitsorneqarnissaannik siunnersuuteqarninnut tunngaviit arlaqarput. Siullermik oqartariaqarpunga angajoqqaatut akisussaaffiit angajoqqaanit pitsaasumik isumagineqassappata tulluartutut isigineqarsinnaanngitsoq meerannguaq arnaminit imaluunniit angajoqqaaminit suli miluttoq meeqqerivimmut tunniutissallugu. Meeqqammi inunngornerminiit qaammatit arlallit atortussaavai angajoqqaani ilisariniassallugit.

 

Ukiuni kingulliunerusuni malinnaavigaarput nunani avannarlerni angajoqqaanngortunut inatsisiti­gut angajoqqaatut atukkat pitsanngorsaateqartuartut. Soorlu aamma kingullertut danskit naalagaaffi­ata tamanna nutaamik aaqqissuussimagaa.

 

Aammattaaq taasariaqarpoq qaammatini 16-ni inatsisip nutarterlugu atuutereernerani malunnartoq ernereernerup kingorna sapaatit akunnerinik 15-niniit suli annertunerusumik pisariaqartitsineq annertunerusoq.

 

Tassami taasariaqarpoq angajoqqaanngortut qaammatit siulliit ulloq unnuarlu paarlakaattumik imaluunniit ataatsikkut meerannguamik nakkutiginnittariaqartarnerat.

 

Soorunami oqartoqarsinnaagaluarpoq inuunermi meerartaarsimagaanni pisussaaffiit ilagiinnaraat. Kisiannili eqqaamasariaqarpoq ullutsinni inuuniarnerup oqimaassinnaasup aammalu oqimaaqisup piumasaasa ilagigaat angajoqqaat tamarmiullutik sulisariaqartarnerat. Taamaattoqartillugulu annertoqisumik minnerpaamik anaanaasumik anaanaasumut oqimaatsumik ilungersunartumillu eqquisarluni.

 

Aammattaaq uagut inatsisiliortugut arajutsisimasatsinnut ilaagunarpoq siusinaartumik imaluunniit innarluutilimmik meerartaartartut ullumikkut nalinginnaasumik ernisimasutuulli suliffinngeqartar­nerat aaqqissuussimagatsigut. Ilisimassavarpummi siusinaartumik imaluunniit innarluutilimmik meerartaarsimasoq meeqqap qaammataanni siullermi arlalinni annertuumik angajoqqaaminik pisariaqartitsisarmat.

 

Naggataatigut neriuutigaara Inatsisartut qulaani taakartorneqartut tapersersorumaaraat. Taamaasillu­ta nunarput nunanut avannarnerlunut erninermi inatsisip malinnaatinniarnera qulakkeersinnaassa­gatsigut. Aammalu angajoqqaat meeqqamik inuunerat siulleq annertunerulaamik tamakkiisumik najornissaanut periarfissaqarsinnaaqqullugit. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Tommy Marø qutsavigaarput. Taavalu akissuteqassaaq Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu naalakkersuisoq Ole Dorph.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Erninermut atatillugu suliffinngeqartarnerup sapaatit akunneri 15-niit sapaatit akunnerinut 30-nut sivitsorneqarnissaa kiisalu erniaartumut meerartaarnermi aamma innarluutilimmik meerartaarnermi erninermi atatillugu sulinngiffeqartarneri sivitsorneqarnissa Inatsisartuni ilaasortap Tommy Marø siunnersuutigaa. Siunnersuut siulittaasoqarfimmiit aalajangiiffigisassatut oqaluuserisassanngortin­neqarpoq.

 

Naluneqanngitsutut erninermut atatillugu sulinngiffeqartarnermut tunngasumik 2001-mi januar-ip aallaqqaataani kingullermik allannguisoqarpoq.

 

Sunngiffeqartarnerlu ilaalu ilanngullugit pillugit aaqqissuussineq atuuttoq malillugu erniffissaq naatsorsuutigineqartoq sapaatit akunneranik marlunnik sioqqullugu anaanaasoq sulinngiffeqarsin­naatitaavoq. Erninerup kingorna anaananngortut ataatsimik erninerminnut atatillugu sapaatit akunneri 15-nit sunngiffeqarsinnaatitaapput. Marluliinermi arlalinnilluunniit meerartaarnermi sapaatit akunneri 19-nit anaanaasoq sulinngiffeqarsinnaatitaavoq. Meeqqap inunnornerata kingorna sapaatit akunneri 15-nit aamma 19-nit siulliit iluani sapaatit akunnerit 3-sut ataataasoq aammattaaq sulinngiffeqarsinnaatitaavoq.

 

Anaanaasup sulinngiffeqareernerata kingorna ataatsimik erninermi sapaatit akunnerini 6-ni marlunnillu arlaqarnerusunilluunniit ataatsikkut erninermi sapaatit akunnerini 10-ni angajoqqaat sulinngiffeqarsinnaatitaapput. Angajoqqaat aalajangissavaat arlartik sulinngiffeqassanersoq.

 

Sulinngiffeqartarneq ilaalu ilanngullugit pillugit inatsisit atuuttut ullormusiaqarluni immikkut sulinngiffeqarsinnaaneq pillugu aamma immikkut malittarisassaqarpoq. Meeraq imaluunniit meeqqat inunngornermi kingorna napparsimaneq inunngujaarpallaarneq imaluunniit inunngornermi oqippallaarnini pissutigalugu napparsimavimmi unitsinneqarpat. Sulinngiffeqarneq sivisunerpaamik sapaatit akunnerinik 13-nik sivitsorneqarsinnaavoq.

 

Sulinngiffeqartarneq ilaalu ilanngullugit pillugit Inatsisartut peqqussutaata suliarineqarnerani allanngortinneranilu kingullermi anaanaasup ataataasullu sulinngiffeqartarnerat sapatip akunneranik sivitsorneqarpoq. Inatsisartut 200-mi ukiakkut ataatsimiinnerminni isumaqatigiissut oqaatigaat sulinngiffeqartarnerup sivitsorneratigut angajoqqaat meeqqatik inoorlaat najornissaanut sivisuneru­sumik piffissaqartinneqartarnerisigut ilaqutariit meerartallit pitsaasumik atugaqarnissaat qularnaar­neqassasoq.

Taamatuttaaq erninermi ilaalu ilanngullugit sulinngiffeqarnermut atatillugu akissarsiaqartitsinermut imaluunniit ullormusiaqartitsinermut aningaasartuutit agguataarnerannut pillugit misissuinissaq Inatsisartunit akuersissutigineqarpoq. Misissuineq 2001-mi aamma 2002-mi ingerlanneqarpoq.

 

Taamaasilluni misissuinerup inernera 2003-mi upernaakkut piariissaaq qanorlu ittumik inatsisilior­toqartariaqarnera taamaasilluni paasinarsissaaq. Angajoqqaangorlaanut erninermut atatillugu sulinngiffeqartarnerannut iluaqutaasussamik.

 

Inatsisartuni ilaasortaq Tommy Marø Naalakkersuisut isumaqatigaat inoorlaat sivisunerusumik najornissaanut angajoqqaanut pitsaanerpaamik periarfissaqarnerusumik ilaqutariit meerartallik pitsaanerpaamik atugassaqartinneqarnissaasa qulakkeernissaa pingaaruteqartoq.

 

Erninermi sulinngiffeqartarnerup sivitsornissaa Inatsisartut kissaatigissappassuk kammattuutigine­qassaaq. Inatsisartut peqqussutaanik allannguinissaq 2003-mi ukiakkut ataatsimiinnermi pissasoq. 2003-mi qaammatini siullermi misissuinerup naammassineqarnissaa Naalakkersuisut utaqqimaaq­qaaniarmassuk. Siunnersuutip saqqummiutinnginnerani aningaasatigut kingunerisassaanik naatsorsuisoqassaaq, kingunerisassaalu aningaasanut inatsimmut ilanngunneqartariaqassallutik.

 

Taamatut oqaaseqarlutik Naalakkersuisut siunnersuutigaat siunnersuut Inatsisartuni aappassaaneer­neqannginnermini Inatsisartut Isumaginninnermik ataatsimiititaliaani oqaluuserissanngortinneqas­sasoq.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisumut qujavugut. Taava maannakkut partiit Kattusseqatigiit Attaviitsullu oqaaseqartuannut nuuppugut. Siulliulluni oqaaseqassaaq Ruth Heilmann Siumut.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. Erninermiit sulinngiffeqartarnerup sivitsorneqarnissaa aammalu meeqqanut inunngujaar­tunut angajoqqaat sulinngiffeqarsinnaanermut periarfissaasa pitsanngorsarneqarnissaasa pillugit aalajangiiffigisassatut siunnersuut Inatsisartuni ilaasortaq , Siumut taamatut siunnersuuteqarnera Siumumiit paasilluarlugu tapersersornartuuteqaarput.

 

Siumumiit pingaartittaqaarput meeqqat inuunortussat naartuunerminit inunngornerminiillu pitsaanerpaamik atugassaqartitaanissaata qulakkeeriffigineqartuarnissaa.

 

Angajoqqaanngortut ilaqutariillu sapinngisamik meeqqamut piffissaqarluarnissaat pingaaruteqar­luinnartuuvoq. Taamaaattumik anaanaasup ataataasullu naligiimmik inatsisikkut sulinngiffeqaral­larnissaminnik nunatsinni periarfissaqartinneqarnissaat Siumumiit pissusissamisoorluinnartutut pisariaqarluinnartutullu isumaqarfigaarput.

 

Siunnersuuteqartoq isumaqatigaarput meeqqat suli nukangallunilu milutsitaasup meeqqerimmut paarsisorisamullu tunniunneqartarnera anaanaasumut ataataasumullu misigissutsikkut attorneqaa­taasarnera sakkortusinnaasarmat, ingammik angajoqqaangortunut pingaartumillu meerannguamut sunniutigisartagaasa arlaannik assigiinngitsutigut saqqummersarnerat tamatta meeraqartugut aqqusaarinnissimasugullu tamanna nalunagulu misigisaqarfigisarparput. Ilami qularnanngitsumik tamatta suli sivisunerusumik sulinngiffeqarnissamik periarfissaqartitaanissatsinnik ujartuiuartarpu­gut. Tamannalu ullumikkut suli minnerulinngilaq. Inuiaqatigiinni meeqqat ilaqutariinni annertu­nerusumik qitiutinneqarnissaanik oqariartuuteqaleruttorfitsinni.

 

Anaanaasumut sakkortusaqaaq sulinngiffeqareerluni ulloq tamaat suliffimmik aallartitseqqittarneq. Soorlu angajoqqaajusunut oqinnerusinnaagaluartoq aamma aallaqqaammut ullup  affaanik sapaatip akunneriniluunniit sisamani siullermi sulisitsisuinut periarfissinneqarsinnaasuuppata suligallarnis­saminnut taamatut.

 

Siumumiit isumaqarpugut suliffeqarfiit namminneq sulisuminnut politik-eqarnerat annertusiartor­toq pitsaasumik aamma taasuma tungaagut atugassaqartitsinermikkut tamanna Siumumiit siuariartornikkut isigaarput annertusarneqartuarnissaanut kissaatigalugu.

Siumumiit maluginiarparput atorfillit kattuffiata aamma ujartormagu erninermi meeravissiartaarner­milu sulinngiffeqartarnerup malunnaatilimmik sivitsorneqarnissaanik periarfissaqartitsinissap ammaffigineqarnissaa.

Nalunngilarput sulisartuni aamma atorfilinnit piumasaqaatigineqartarpoq sulinerminnut pitsanngor­saatissat ilaattut pissusissamisoortutut isigalugu. Pingaartumik anaanaasumi ernereerluni taamatut sivikitsigisumik sulinngiffeqareerlutik suliartorluni arlalitsigut misigineqartarmat meeqqami napparsimakulalernera, malitsigisaanillu suliartunngitsuukulalertarnerannik kinguneqartinneqartar­tumik. Taamalu suliffimmini ajornartorsiuteqalersarnerannik ajoraluartumillu aamma suliffeeruttar­nerannik ilaannikkut kinguneqartinneqartartumik.

 

Taamatut nipilimmik qanittukkut Atorfillit Kattuffiannik nalunaaruteqartoqarpoq. Tamannalu Siumumiit ilanngullugu iliuuseqarfigillaqquarput.

 

Ullumikkut ulloq ataasiinnaasumik aamma napparsimasoornermi taamaallaat suliffimmiit akuerisaalluni sulinngitsoorsinnaanermik periarfissaqartitsisoqartarnera Siumumiit pitsaanngitsutut isumaqarfigaarput. Siumumiit eqqarsaatigillaqqunarpoq meeraq napparsimasoq nakorsamit allagartalerneqarsimappat ajorunnaavinnissaa tikillugu angajoqqaaminit najorteqarnissaminit periarfissaqartinneqartariaqartoq akissarsiaminit annaasaqaatiginngikkaluarlugu. Taamaattumik Siumumiit isumaqarpugut tamavinnut naammaginarnerusumik aaqqiissuteqarnissami tamakkua tamaasa eqqarsaatigilluarlugit iliuuseqarnissaq pisariaqartuusoq.

 

Amerlasuut meeqqamik inissinneqarnissaanik ajornartorsiuteqqassutip sulinngiffeqarnitsik tallisinnaasarpaat,  namminneq aningaasartuutigisaminnik. Tamanna aningaasatigut ilaqutariinnut oqimaassinnaasarpoq, kisiannilu meeqqamut qaninnerpaamik iluaqutissamillu tunniussaqarnissa­mik pigisaqarnermik siunertaqarnera kingornamut peqqissimissutissaqartitsinngilaq aningaasartas­sani annerutinneqarani meeqqamut qanitaanullu iluaqutaanera annerusarmat.

 

Taamaattumik Siumumiit isumaqarpugut taamatut aamma meeqqerivissaaleqinermi erninermi sulinngiffeqartarnerup sivitsorneqarnera malunnaatilimmik pippat naligiinnerusumik meeqqat pisariaqartitaanik tuniussaqarneq kingusinnerusumut iluaqutaasumik kinguneqarumaartoq minnerunngitsumik meeqqap toqqissisimasumik aamma perornissaanut pitsaasumik sunniuteqas­salluni.

 

Siumumiit siunertaraarput ilaqutariit atugarisaat pitsanngorsarneqartuartariaqartut. Aamma maanna inuiaqatigiinni suliffeqarnerup ineriartortinneqarnissaanik piumasaqaleruttorfitsinni. Meeqqat pisariaqartitaat puigornagit pingaarnepaatinniartariaqaratsigit.

 

Meeqqat ukiui siulliit pingaarnerpaammata tassuungakkullu pitsaanerpaamik toqqissisimanarner­paamillu meeqqamut tunniussaqarnissamut periarfissaqartitsinissarput qullerpaanngortinniartaria­qaratsigut.

 

Taamatut sulinngiffeqarnissap tallineqarnissaanut periarfissinneqarsinnaaneq meeqqamut inunngujaartumut imaluunniit inunngornermini akornuteqarluni inuusumut annertunerusumik periarfissaqartitsinissamik siunnersuuteqartup ujartuinera Siumumiit paasilluarparput tapersersorlu­gulu.

 

Angajoqqaat namminneq meeqqamut qaninnerpaasut qanoq meeqqap pisariaqartitsineranik annerpaamik ilisimaarinnittuusarput.

 

Arlaqarpulli taamatut sulinngiffimminnik sivitsuiniaraluarlutik noqqaassuteqaraluarnerminnit periarfissineqanngitsoortartut. Naak pisariaqartitsisoqarnera paasinartaraluartoq itigartitaasoqarta­nera takornartaasanngilaq.

 

Taakkuusarpullu meqqamit allat assaannut tunniussisariaqalerfimmi allanik sakkortunerusumik misigisaqartartut.

 

Siumumiit isumaqarpugut taamatut atugaqartut suli sivisunerusumik periarfissaqarnissaat maluginiarneqarnerullunilu isiginiarneqartariaqartoq.

 

Siumumiit nuannaarutigaarput marlulisut arlalinnilluunniit meerartaartut aamma eqqarsaatigalugit siunnersuuteqarnitsigut sivitsuisoqarnera pinikuummat. Siumumiillu isumaqarpugut aamma taamatut meerartaartut suli annerusumik oqilisaaneqarnerat ingerlanneqartuartariaqartoq.

Isumaginninnermut iluarsaaqqinnermullu ataatsimiititaliarsuaq 95-miit 97-mut suligami meeqqat atugarisaannik annertuumik eqqartuivoq kaammattuuteqarlunilu. Tassani pingaartinneqarpoq meeqqap naartuunerminiit ilaqutariit pitsaanerpaamik atugaqarnissaata qulakkeersimaneqarnissaa.

 

Aammalu angajoqqaat meerartaarnermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqartitaanerisa nunanut avannarlernut naleqqussarneqarnissaat pisariaqartoq. Tamannalu pissasoq nunatta aningaasaqarnera naapertorlugu ukiuni tulliuttuni tamani sulinngiffeqartarnerup sivitsoriartortinneqarnissaa pilersaarusiorneqarluni.

 

Tamanna uteqqinneqarpoq ukioq 2000-mi siunnersuuteqarnikkut sulinngiffeqartarnerup tamanut atuuttumik sapaatip akunnerinik marlunnik sivitsuviffigineqarnissaanut tamannalu Inatsisartut akuersaarpaat.

 

Taamanikkut Inatsisartuni maluginiagassaavoq taamatut atsigisumik qaffaaneq annikiginartinneqar­toq. Taamaattumik maannakkut siunnersuutigineqartoq sapaatit akunnerinik 15-nik sivitsuiniarneq Siumumiit tamakkiinerusumik naammaginarnerusumillu aaqqiiniarnertut isigaarput.

 

Maannakkut nunani avannarlerni Danmarkimullu pissutsinik ikaarsaariassagutta piffissannorsoraar­put qanoq iliuuseqarnissamut.

 

Siumumiit Tommy Marøp siunnersuutaanut pineqartut tunngaviatigut tapersersorpagut. Kisiannili maannakkut nunani avannarlerni pissutsinut atoneqartunut sanilliulluta nikinganeq annertoorujus­suuvoq. Nikinganerlu taanna sapinngisamik minnerpaanngortittariaqarluni.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut misissuinertik ingerlateqqissagaat tamakkiisumillu aaqqiissutissatut siunnersuummik ukiakkut 2003-mi saqqummiillutik ukuinut qaninnerusunut ungasinnerusorlu isigalugu qaffaanissanut piffissaliilluni pilersaarutinik aningaasatigullu malitsigisassaanik aaqqiissutissanik ersarinnerusunik takussutissiisumik.

 

Taamaakkaluartorli Siumumiit noqqaassutigissavarput aningaasaliissutaareersut iluanni ukiamut 2003-mut aningaasanut inatsisissap suliarineqarneranut ilanngullugu attanneqarsinnaasumik misissuisoqarnissaa Naalakkersuisut periarfissarsiuutissagaat.

 

Taamatut Siumumiit oqaaseqarluta Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliami nalilersorluarnqarnissaa piumasaraarput aappassaaneerlugu ukiamut inaarlugu suliarineqarluni. Qujanaq.

 

Jakob Sivertsen, Atassut.

Qujanaq. Erninermi sulinngiffeqartarnerup sivitsorneqarnissaa aammalu meeqqanut inunnguaartu­nut angajoqqaat sulinngiffeqarsinnaanermut periarfissaasa pitsanngorsarneqarnissaat pillugit aalajangiiffigisassatut siunnersuut Tommy Marø-p saqqummiussaanut Atassummiit imatut oqaaseqarniarpugut.

 

Naartunermi erninermi qitornavissiartaarnermilu sulinngiffeqarsinnaaneq ullormusiaqarsinnaanerlu 1980-kkut naalerneranni oqallisigineqartalermat Atassummit piviusunngortitseqataaniarluta oqallinnermi peqataasarsimavugut. Qujanartumillu nunatsinni angajoqqaarpassuit minnerunngitsu­millu anaanat meeqqiortartut kissaatigiuagaat naartunermi erninermi qitornavissiartaarnermilu sulinngiffeqarsinnaaneq Inatsisartut peqqussutaatigut 22. oktober 1990 Inatsisartunit tamanit tapersersorneqarluarni piviusunngortinneqarsimavoq. Tamatumalu kingorna pequssut ulloq manna tikillugu tallimariarluni allanngortinneqartarsimavoq Atassummit tapersersorluartakkatsinnit.

 

Anaanat meeqqiortut minnerunngitsumik inuusuttut meerartaaqqaarnerminni piffissami sivisuner­paamik meeqqap inunngorneraniit anaanaminit paaqqutarineqarnissani pisariaqartittuaannarmagu tamanna meeqqap isumannaannerpaamik pitsaanerpaamillu peroriartornissaanut ajunngitsuulluin­nartartoq Atassummit nalunnginnatsigu.

 

Siunnersuummik saqqummiussaqartup siunnersuunni marloqiusatut tunngavilersuuteqartippaa.

 

Siullermik erninermut atatillugu nalinginnaasumik sulinngiffeqartarnerup ullumikkut sapaatip akunneranik 15-nik sivisussuseqartup marloriaatinngortinneqarnissaa tassa sapaatip akunnerini 30-Naalakkersuisunut ilaasortaq sivitsorneqarnissaa kissaatigaa.

 

Kiisalu aappaattut siusinaartumik inunngortunut anaanaasup sivisunerusumik sulinngiffeqarsinnaa­nerat tunngavilersuummini piumasaqaatigalugu. Kingullermut atatillugu Atassummit erseqqissaas­sutigissavarput peqqussut kingullermik allanngortinneqarmat marlulinermi amerlanerusunilluunniit ataatsikkut meerartaarnermi sulinngiffeqarsinnaaneq sapaatip akunnerinik sisamani sivitsorneqarsi­mammat.

 

Aammalu Atassummit malugeqqussavarput meeqqap inunngornermi kingorna napparsimaneq  inunngujaarpallaarneq inunngornermini oqippallaarnera pissutaallutik nakorsat napparsimavim­miinnissaq piumasaqaatigissappassuk sulinngiffeqarnerup ajornanngitsumik sivisunerpaamik sapaatip akunnerinik 13-Naalakkersuisunut ilaasortaq malittarisassat periarfissaqartitsimmata.

 

Taamaattumik siunnersuuteqartup saqqummiussaqarnermini tunngavilersuutaata aappaa periarfis­saareersut matumuuna periarfissaqareermat matumuuna Atassummit oqaatigaarput.

 

Inatsisartut 2000-mi ukiakkut ataatsimiinnitsinni immikkoortoq 24-mi naartunermi erninermi qitornavissiartaarnermilu sulinngiffeqartarnerup sapaatip akunneranik ataatsimik sivitsorneqarnis­saanik saqqummiussagut Atassummit tamakkiisumik akuersaarnitsinnut ilanngullugu siunissami naartunermi erninermi qitornavissiartaarnermilu sulinngiffeqartarnerup sivitsorneqarnissaanik suliniarnerup ingerlatiinnarneqarnissaa piumasaqaatigisimavarput.

 

Soorlu aningaasalersuisarneq eqqarsaatigalugu kikkunnut tamanut pitsaanerpaamik aaqqiisoqassa­pat pisortat aningaasalersuinerisa saniatigut namminersortut pingaartumik annertuumik ingerlata­qartut aningaasaleeqataasinnaanissaat kiisalu erninermut atatillugu sillimmasersinnaanermut periarfissaasinnaasut aningaasanullu tunngasortai ilanngullugit sukumiisumik misissorneqarnissaat Atassummit piumasaqaatigisimavarput.

 

Qujanartumik 2001-mi ukioq mannalu misissuinerit ingerlanneqartut Naalakkersuisunit oqaatigine­qarput. Kiisalu missuinermit paasissutissat tunngavigalugit 2003-mi upernaakkut allannguiniarnis­samut tamakkiisumillu aaqqiinissamut tunngavissat piareersimanissaat naatsorsuutigineqarluni tamatumani siunissami angajoqqaanngortarumaartussanut sulinngiffeqartarnerup pitsaanerpaamik angusaqarfiginissaa pingaartumik sivitsuisinnaanermut tunngatillugu aningaasanut tunngasortaasa aaqqiiffigineqarnissaat siunertaralugit matumuuna Atassummit tamakkiisumik aaqqiiniarnissamut suleqataanissarput matumuuna oqaatigeriissavarput.

 

Atassummit siuliini oqaatigeereerparput naartunermi erninermi qitornavissiartaarnermilu sulinngiffeqartarnerup pilersikkiartuaarneqarnerani pilersinneqarneranilu meeraq pingaarnerutillugu sulinitsinni qitiutillugu suleqataasimagatta taamaammat erninermut tunngatillugu sulinngiffeqartar­nerup pitsanngorsaaffigiuarnissaanut suleqataajuassaagut.

 

Naalakkersuisup siunnersuummut akissuteqarnermini peqqussutinik allannguinissaq 2003-mi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnerannit pissasoq oqaatigaa. Tamatumani misissuinerup inerneri tamakkiisut pissarsiarineqarsimanissaat utaqqineqartariaqartut Naalakkersuisut pingaartimmassuk Atassummit taperserparput.

 

Peqqussutissat eqqortut paasissutissat eqqortut pilersaarusiorluarnerlu eqqortumik aningaasaliinis­samut tunngaviulluinnartartut Atassummit misilittagaqarfigigatsigit.

 

Taamaattumik Atassummit isumaqarpugut meeraq pingaarnerutillugu anguniagaq tamakkiisumik anguneqassappat naartunermi erninermi qitornavissiartaarnermilu sulinngiffeqartarnerup annikitsuinnermik aaqqiissuteqarfigineqartarnera qimallugu siunissaq ungasinnerusoq isigalugu aaqqiiniarnissaq pingaartinneqartariaqartoq.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut tamakkiisumik aaqqiinissamut misissuilluarnerit aningaasanullu tunngasortaasa kingunerisassaat misissorluaqqaarumammatigit Atassummit tamakkiisumik taperserparput.

 

Taamaakkaluartoq naartunermi erninermi qitornavissiartaarnermilu aningaasartuutissatut akuersissutigineqartut ukiuni kingullerni pingasuni tamakkerlugit atorneqarneq ajornerat nalilersorluareerlugit matumuuna Atassummit Naalakkersuisut ukiamut siunnersuutip aappassaane­erneqannginnerani aningaasatigut illersorneqarsinnaasumik aaqqiigallarnissamut periarfissanik misissuinissaat Atassummit kaammattuutigaarput.

 

Taanna teknikkikkut kukkuluttornikkut nutserneqarsimannginnera ajuusaarutigaarput.

 

2000-mi ukiakkut Inatsisartut ataatsimiinnitsinni meeqqat inuusuttullu pillugit nassuiaat meeraq pingaarnerutillugu oqallinnermi oqaaserisatta ilaat naggataarutigissavagut. Meerannguit illernatuu­tigaavut. Naasutulli paaqqutassagut. Ullut tamaasa asanninnermik kissalaartumik imertigassagut naasutulli kusanartumik sikkersoqarlutik nunatta siunissaanik ineriartortitseqataasinnaaqqullugit. Taamatut Atassummit siunnersuut oqaaseqarfigaarput. Naalakkersuisullu siunnersuummut akissuteqaataat tusaatissatut tigullugit.

 

Kiisalu ataatsimiititaliami siunnersuutip misissoqqissaarneqarnissaa innersuussutigaarput. Qujanaq.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Apeqqutit siunnersuutillu inunnit isumaginninnermut tunngassuteqartut Inatsisartunut saqqummiunneqaraangata Inuit Ataqatigiinni pingaartittarparput inunnik isumaginninnermut iluarsaaqqinnermut ataatsimiititaliarsuup apeqqut pineqartoq tunngaviusumik isummersorfigisima­neraa inassuteqarfigisimaneraalu.

 

Isumaqarattami ataatsimiititaliarsuup suliassai aallariarfigissallugit tunngavigissallugillu pissusissa­misoortuusoq. Isumaginninnermi iluarsaaqqinnermi ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissummini oqaatigaa erninermi sulinngiffeqartarneq pillugu peqqussut immikkut nalilersorumasimanagu. Taamani maleruagassat misilittagaqarfigineqarnerat suli annikippallaaqimmat.

 

Ullumikkumullu ilisimasatsitut suli tamanna pillugu itinerusumik naliliisoqanngilaq. Kisiannili Inatsisartuni 2000-imi ukiakkut ataatsimiinnermi erninermut sulinngiffeqartarnerup sivitsorneqar­nissaanut tunngaviusussat aammalu tamakkiinerusumik misissuinerit aallartinneqassasut taakkunanilu aaqqissuussineq maanna atuuttoq nalilersorneqassasoq. Kiisalu meeqqat ilaqutariillu meerartallit pillugit Naalakkersuinikkut anguniagassat ilanngullugit inassutigineqarput.

 

Tamakku pillugit Inatsisartut isumaginninnermut ataatsimiititaliaat isumaqatigiillutik isumaliutis­siissuteqarnermikkut Naalakkersuisunut suliakkiissutigaat.

 

Taamanikkut Naalakkersuisut Inatsisartut kissaateqarnerat malillugu suleqatigiissitamik pilersitsi­nermikkut ilaatigut inatsisinik atuuttunik meeqqanut ilaqutariinnullu meerartalinnut tunngassuteqar­tunik taakkulu tungaasigut misilittakkanik qinigaaffiup maanna atuuttup ingerlanerani qulaajaasus­sanik pilersitsipput.

 

Misissuinerillu inernerata 2003-mi upernaakkut naammassineqarnissaa Naalakkersuisut Inatsisartu­nut ukiakkut 2000-imi ataatsimiinnermi aamma oqaatigaat.

 

Meeqqap mikinerminiit toqqissisimanartumik angerlarsimaffeqarlunilu peroriartornissaa inuunerata sinneranut mikinngitsumik tunngaviliisarpoq. Taamaattumik Inuit Ataqatigiit meeqqat atugaanik pitsanngorsaanissat pingaartilluinnarpagut. Inuit Ataqatigiit anguniarpaat erninerup kingorna sulinngiffeqartarnerup siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ukiup ilivitsunngortinneqarnis­saanut periarfissat sukumiisumik misissorneqassasut. Aammalu anguniagassatut siunnerfigineqar­tariaqarsoraarput erninermi sulinngiffeqartitsisarneq meeqqap pisariaqartitaanut aamma tunngatin­neqassasoq.

 

Nunanilu allani aaqqissuussinerit qanoq ittut atorneqarnersut aamma ilanngullugit paaserusunnarlu­tik.

 

Inuit Ataqatigiit piffissanngorsorivarput ilaqutariinnut politikki sunut anguniagaqarfiussanersoq ataatsimut isiginnittumik sukumiisumik oqallisigineqartariaqartoq. Oqallisigineqartariaqarpoq qanoq iliorutta meerartarta siunissaat pitsaanerpaamik tunngavississaneripput. Angajoqqaanngorlaat perortitsinissamut perorsaanissamullu akisussaaffiup pitsaasumik naammassissappatigit qanoq inuiaqatigiit tungaanniit ikorfartuisoqartariaqarnerpa. Angajoqqaat sulinerisa sivikillinerisigut. Akileraarutitigut oqilisaaffigalugit, erninermi sulinngiffeqartarnerup sivitsorneratigut imaluunniit angajoqqaanngortut sulinngiffeqartarnermut ullup affaanik tamarmik assigiimmik avitseqatigiinnik­kut periarfissinnerisigut.

 

Qilanaarisagut pissutsit oqalliseqataaffigalugit Inuit Ataqatigiit taamaattumik Inuit Ataqatigiit kaammattuutigissavarput Inatsisartut Inunnut Isumaginninnermi Ataatsimiititaliaani tamakku pillugit ammasumik oqallinnerit ingerlatinneqaqqullugit.

 

Taamatut oqaaseqarluta siunnersuut Tommy Marømiit saqqummiunneqartoq itigartipparput suliassaq aallatinneqareermat. Naalakkersuisunullu taakkulu upernaakkut 2003-mi erninermi sulinnginneqartarneq pillugu sukumiisumik misissuisoqareerpat saqqummiussaqarnissaat qilanaaraarput.

 

Suliap Inatsisartunik aappassaaneerlugu suliarineqannginnerani apeqqutit saqqummiussagut inassuteqaatigullu Inunnik Isumaginninnermut Ataatsimiititaliami oqallisigineqarnissaa kaammattuutigaarpu­t.

                                                                           

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortap Tommy Marøp siunnersuutaa eqqartoreerlugu Kattusseqatigiinni­it ima oqaaseqarfigissavarput. Kattusseqatigiinniit soqutigilluinnagaraarput aammalu kingullermik oqallinnermi annertuumik tapersersorsimasarput. Tassalu erninermi meeravissiartaarnermilu siusinaartumillu meerartaarsimasunut sulinngiffeqartunut sivisunerusum­ik siunissami meeqqat pitsaasumik atugaqartinneqarnissaat eqqarsaatigalugu.

 

Angajoqqaammi angajoqqaarsianngortussanullu minnerunngitsumillu meeqqamut inunngortum­ut tamanna pingaaruteqarluinnarmat pisariaqarlunilu. Sivisunerusumik meeqqap angerlarsimaffimmini kissartumik pakkusimaneqarnissaa. Meeqqap anaanaasullu meeqqamul­lu sivisunerusumik pingaaruteqarluinnarmat meeqqamut toqqissisimasumik patajaatsumik peroriartornissamut annertuumik aalajangiisuusarmat. Pingaartumik minnerunngitsumillu ukioq siulleq.

 

Siunissamilu siunnerfilimmik ineriartortitissagutta pingaaruteqarluinnartutut isigaarput tamanna­lu aatsaat anguneqarsinnaammat inatsisit allanngortinnerasigut.

Ernereernerup kingorna sulinngiffeqarneq sivitsorneqarnissaa. Tamannalumi aamma nunatta nunani avannarlerni killerni naapeqatigiittarnerni annertuumik oqallisigineqarlunilu eqqartorneqartarsimavo­q. Qanorlu pingaaruteqartigisoq erninermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqarnerup sivitsorneqarnissaata anguniarnissaa annertuumik pingaarutilittut anguniagassatul­lu aalajangiiffigineqarsimalluni. Aamma naligiissitaanermut ataatsimiititalia­mi ukiuni siullerni malinnaaffigineqarluarsimasumik.

 

Oqallittarnernut tamanut annertuumik pingaartinneqalunilu oqallisigineqartarsimavoq ernereerner­up kingorna sulinngiffeqarnerup sivitsorneqarnissaa sivitsuinissarlu. Oqallittarnerni­lu ilanngunneqartarsimavoq aamma sukumiisumik misissuinermi uppernarsineqarsimamm­at ilumut meeqqat annertuumik pisariaqartikkaa anaanami sivisunerusum­ik najorneqarnissaq. Tamakkua aallaavigalugit ullumikkut qallunaat nunaanni anguneqarsimavoq ernereernerup kingorna sulinngiffeqarnerup ukiumik ataatsimik sivitsorneqarne­ra ullumikkullu atuuttumik.

 

Taamaattumik pisariaqarpoq aamma uagut nunatsinni atuutilertinnissaa piaartumik anguneqarniss­aa piviusunngortinnissaalu anguniartariaqarparput.

 

Kattusseqatigiinniit oqaatigerusupparput pisariaqanngitsumik kinguarsaanissamut nunarput akissaqanngitsoq. Ullumikkut pissutsit eqqarsaatigalugit tamatta meeraq peqqissuunissaanik toqqissisimasumillu inuuneqarnissaanik kissaatigaarput oqallisigijuarlugulu. Pingaaruteqarpor­mi meeraq angajoqqaaminit patajaatsumik toqqissisimasumillu avatangiiseqarlu­ni meeqqerivinnut assigisaanullu inissinneqarnermini angajoqqaaminik patajaatsum­ik tunngavilerneqarnissaa.

 

Aamma taamaaliornikkut immaqa meeqqat peqqissuunissaa patajaatsumik anguneqarsinnaamma­t.

 

Kattusseqatigiillu aamma maluginiarparput eqqaaneqartariaqartorlu meeqqat siusinaarlutik inunngorsimasut immikkut pisariaqartitsinerat aallaavigalugut sivisunerusumik anaanamik najorneqarnissaa aamma aaqqiivigineqartariaqartoq ullumikkornit suli aamma pitsaanerusumi­k.

 

Naggataatigut Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisut akissuteqaataat neriorsuutigalugit oqaatigisa­at tassalu ukioq 2003-mi upernaakkut ataatsimiinnermi misissuinermi naammassineqarlut­ik saqqummiunneqarumaartut. Tamanna neriulluarfigaarput.

 

Kattusseqatigiinniit ilanngullugu eqqaarusupparput taamatut aaqqiinissaq pinngitsoorani aamma aningaasanik naleqartussaammat naleqartussaallunilu. Kisiannili puigussanngilarput meeraq pitsaasumik atugaqarluni peroriartornissaa annertuumik pingaaruteqarmat. Tamannalu aningaasatigut sipaarfigineqannginnissaat Kattusseqatigiinniit kissaatigaarput.

 

Ilanngullugu apeqqutigerusupparput Isumaginninnermut Naalakkersuisumut erninermi sulinngiffeqanermi­lu sivitsuinissaq qanoq naleqarnissaa eqqarsaatigereersimaneraa aningaasal­lu suminngaaniit aamma aaneqarnissaat piareersimaffigineraa.

 

Taamatut Kattusseqatigiinniit oqaaseqarluta akissuteqaat iluarisimaarparput. Aappassaaneerneqannginnerani­lu Inunnik Isumaginninnermut Ataatsimiititaliami oqallisigineqarniss­aa inassutigalugu.

 

Otto Steenholdt, Attaviitsoq.

Siunnersuut tassungalu akissuteqaatit atuarlugit oqartariaqarput takisuupilorujussualiuuttariaqassanngits­oq assortornartunik imaqanngimmata. Taamaattumik Inatsisartunut ilaasortaasunut aalajangersarsimasat ukiut tamaasa allanngorartinneqartarnissaat ilaatigut orniginarneq ajorpoq. Kisiannili pissutsit pinngitsooratik allannguinissaq piumasarippass­uk allatut ajornartarpoq. Manna oqallisigisarput allannguinermik kinguneqarsimav­oq 2001-mi massakkullu ukioq suna atoripput naluneqanngilaq.

 

Soorunami allannguutit tamaavimmik allanngortitassaajunnaavillugit allanngortinneq ajornartarpu­t. Tassa tamatta meerartaartunut pitsaasumik iliuuseqarusuppugut. Tamannalu assortoruminaappoq. Tamannalumi aamma taamanikkut aalajangersaagatta pingaartillugu oqaatigisimavarput aammalu takisuupilorujussuarnik imaqarpianngitsunillu oqallinnerujussu­aq aamma taamanikkut pisimalluni.

 

Saqqummiussami angajoqqaajusunut pissutsit taagorneqartut atuareerlugit oqartariaqarpoq pissutsit ajuvissorsuartut tassa ullumikkut pissutsit eqqarsaatigalugit oqaatigineqarsinnaanngitsu­t. Kisianni allannguinissaq pisariaqarluinnarsimappat misissuinerit ingerlanneqartut soorlu saqqummiussami taaneqartut naammassinissaat utaqqineqartariaqarpu­t.

 

Taamaattumillu Naalakkersuisut kaammattuutaat tassalu allannguinissaq aappaagu ukiamut utaqqinneqarnissaa isumaqatigilluinnarpara taamanikkut misissukkat allannguinissamut pisariaqarsoris­at qularnaatsumik nittarneqassammata.

 

Maanga qaqeqqinnginniassagama eqqaasitsissutigilaarlara oqaaseq meeravissiartaarneq atorneqarm­at qitornavissiartaarneq atorneqarani.

 

Tommy Marø, Siumut.

Qujanaq. Siullermik nuannaarutigivara erninermi sulinngiffeqartarnerup aammalu meerannguan­ut inorlutik innarluuteqarlutilluunniit inuusimasunut angajoqqaatut periarfissat pitsaanerulernissaannik siunnersuutiga Naalakkersuisunit partiinit Kattusseqatigiinnit aamma­lu Attaviitsunit soqutineqarluni oqaaseqarfigineqarmat qujassutigaara.

 

Naalakkersuisut akissuteqarnerminni oqaatigisaanut tassalu misissuinerit ingerlanneqartut ukiumilu 2003-mi saqqummiussisoqarnissaanik oqariartuuteqarnerat tusaatissatut tigussavara. Tassanimi oqartariaqaratta ukiuni arlalissuarni misissuerusaarnerit annertuut ingerlassimagatsig­it soorluttaaq aamma isumaginninnermut ataatsimiititaliarsuaq aqqutigalu­gu tamakku tikinneqarsimasut.

 

Taamaattorli neriuutigaara taamanikkussaq erninermi sulinngiffeqartarnerup tamakkiisumik inuiaqatigiinnut aammalu angajoqqaanngortartussanut naammaginarnerusumik aaqqiisoqarumaarto­q. Tassani aningaasaq qitiutinnagu kisiannili ilaqutariit naqqaniit toqqissisimanartumil­lu ineriartornissaat salliutinneqarumaartoq.

 

Partiit ataasiakkaat oqaaseqarfigissagukkit tassa siumut siullermik oqaaseqarnermini aamma uani erseqqissaasutigisamini oqaatigisaanut atatillugu atorfillit kattuffiata aamma taanna siunnersu­ut tamakkiisumik tapersersoraat aammalu Naalakkersuisunut kaammatttuutigalugu taassumap sukumiisumik aaqqiivigineqarnissaa kissaatigineqarsimalluni.

 

Aammattaaq Siumumiit Atassummiillu assigiikannersumik imalimmik oqariartuuteqartoqarp­oq ukiup tullissaanut aningaasanut missingersuusiornissatsinni maluginiarsimagaat takusinnaagak­ku aamma soorluttaaq uanga takusinnaasimagiga ukiuni kingullerni pingasuni erninermi meeravissiartaartarnermullu atatillugu aningaasat immikkoortinneqartartut iluanni aningaasat atunngitsoortakkat iluanni taamatut sulinngiiffeqartarnerup sivitsornissaanut aningaasan­ut inatsimmi innarliinngikkaluarluni pisoqarsinnaanera.

 

Neriuutigilluinnarpara aammalu kaammattuutigissavara Naalakkersuisunut 2003-mi ukiakkut saqqummiinissami tamakkiinerusumik kikkunnut tamanut naammagiartumik aaqqiinissaq Naalakkersuisut suliariumaaraat. Aammalu nuannaarutigivara partiinit tamanit aammalu Attaviitsum­it immaqaluunniit Kattusseqatigiinniit kissaatigineqarmat uumap suliap aappassaaneerneqannginnera­ni Inunnik Isumaginninnermut Ataatsimiititaliami suliarineqarniss­aa kaammattuutigimmassuk.

 

Aamma oqaatigissavara tamatut siunnersuuteqarninnut sapaatit akunnerini tamak amerlatigisun­ik siunnersuuteqarninnut toqqammavigigakku taamatut ukiuni arlaqalersuni ilaartuerusaarneq piunnaarlugu tamakkiinerusumik kikkunnut tamanut naammaginarnerusum­ik tassa sapaatip akunneri 30-t ernereernerup kingorna aaqqiinissaq uani siunnersuutigisimagakk­u.

 

Neriuppungali Naalakkersuisut oqariartuuteqarnerminni tassa 2003-mi taamatut aaqqiisoqarsinnaane­ra nalugaluarlugu neriuutigivara uani neriuutigaara aamma aningaasanik salliutitsinissaq pinaveersaaqqullugu. Aningaasat aaneqarsinnaapput assigiinngitsorpassuartig­ut uani oqallissaarinianngilluinnarama aammalu uani siunnersuutiga paaseqatigiinnikkut partiinit tamani Naalakkersuisumillu kissaatiginarteqigakku.

 

Aammalu uani Inuit Ataqatigiit oqaaseqarnerminni oqaatigisaat tamakkiinerusumik Naalakkersuis­ut 2003-mi saqqummiussinissaat isumalluarfigimmassuk. Soorluttaaq partiinit tamanit oqaatigineqartoq. Uangattaaq aamma isumalluarfigaara neriuppunga aamma taamanikkussam­ut siunnersuuteqarnittut imalimmik tassalu sapaatip akunneranut 30-nut sivitsuisinnaan­eq piviusunngorumaartoq. Qujanaq.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Uanga takisuuliussanngilanga kisianni soorlu aamma siunnersuuteqartup aatsaanngu­aq oqaatigereeraa maani inimi oqallinneq ataatsimik nipeqarpoq tassa partiininngaani­it Kattusseqatigiinniit aamma Attaviitsuninngaaniit taperserneqarpoq erninerm­ut atatillugu sulinngiffeqartarnerup sivitsorneqarnissaa sapinngisamik sulissutiginiarneqassaso­q.

 

Kisianni taamaallaat apeqqutaatinneqarluni sivitsuiniarnissaq qanoq piffissaq qanoq sivisutigis­oq atorlugu ingerlanneqassanersoq.

 

Aamma oqallinnermi uani ingerlanneqartumi partiininngaaniit aamma Kattusseqatigiinniit aamma Attaviitsuninngaaniit maluginiarpara soorlu oqareernittut tapersiineq aamma uumap suliassap ingerlaqqittariaqarnera oqaatiginiarneqartoq tassalu uuna suliassaq ingerlatiinnarneqaqqittussaasso­oq imaalillugu tassa misissuineq Inatsisartut 2000-mi ataatsimiinnermin­ni maani inimi aalajangersimasaat ingerlanneqassasoq. Taannalu pissaaq ukioq kingulliup ukillu matumap ingerlanerani upernaakkut 2003-mi ataatsimiinnermi misissuisimaner­up inernera saqqummiunneqartussaassooq maanilu inimi tunngaviusumi inimi tunngaviusumik oqallinnermik pilersitsilluni.

 

Taavalu taanna oqallinneq aallaavigalugu 2003-p ukiassaani inatsisissap allanngortinneqarniss­aa Inatsisartunut saqqummiunneqassooq. Tassanilu aalajangerneqarluni sivitsuinissaq qanoq ingerlanneqassanersoq.

 

Aamma ilumoorpoq oqaatigineqarmat ukiut kingulliit marlussuit erninermut atatillugut sulinngiffeqartarner­up sivitsutsiartarnera pisarsimasoq tassa 1999-mi sivitsuitsiarneqarsimav­oq aamma ukioq kingulleq sivitsuineqarsimalluni. Tamakkuli sivitsuisarnerit soorunami ilaqutariinn­ut pisariaqartitsisunut angajoqqaanut qujanartarsimaqaat aamma qujanartuassapput soorunami.

 

Aningaasanut tunngassuteqartortai taakkua immaqa annikitsuaqqamik aamma apeqqutigineqarma­ta tikitsiarsinnaavakka. Tassa erninermut atatillugu aningaasartuutit aningaasartaa­sa 90%-tii Namminersornerullutik Oqartussaninngaaniit akilerneqartarput. 10%-tiilu kommunininngaaniit. Aamma ukiut kingulliit sisamat ingerlaneranni aningaasat atorneqartart­ut nikerujussuarsimanngillat.

 

1998-mi 19,8 millionit sinnilaarlugit tassunga kontomut atugassiissutigineqarsimapput. Atorneqarsimapp­ut 16,1 millionit. Taava ukioq kingulleq 2001 17,9 millionit atugassiissugineqarsimapp­ut atorneqarsimapput 16,3 millionit.

 

Aammalu ukioq manna 2001-mi taakkua 16,3 millionit atorneqarsimapput naak sulinngiffeqartarn­eq sapaatip akunnerinik sivitsorneqarsimagaluartoq. Tassa taakku aningaas­at Inatsisartut akuersissutaasa iluini taakku aningaasat atorneqartussat nassaarineqarsinnaasimappu­t.

 

Peqqutaalluni ukiuni kingullerni qulit missaanni tassa 1994-minngaaniit ukiut tamaasa nunatsin­ni inunngortartut agguaqatigiissillugu 2%-mik ikiliartuaartarsimapput. Taamaattumil­lu qujanartumik aningaasat taakku akuersissutaareersut iluanni taamanna aningaasat naammatsinneqarsinnaasimalluti­k.

 

Aamma tassunga soorunami pissutaaqataanngitsuunngilaq ukiut kingulliit akissarsiat pillugit isumaqatigiinniartarnertigut anguneqarsimammat sulisut erninerminnut atatillugu sulinngiffeqarsinnaatitaaner­at suliffimminninngaaniit akissarsiaqaannarlutik. Taanna aamma uagut pisortaninngaaniit aningaasartuutigisartakkatta qaffakkiartorsimannginnerannut aamma pissutaaqataavoq.

 

Aamma tamanna tamarmi eqqarsaatigineqartussaavoq sivitsuineqassappat. Soorunalimi sivitsuineqassapp­at suliffeqarfiillu aningaasatigut isumaqatigiinniarnerit pillugit qulakkeerisimanngippa­ta aamma suliffeqarfinnut tamakkununga aningaasartuuteqarnerulernerm­ik malitseqartussaavoq.

 

Taakkulu isumaqatigiinniarnerit uagut aamma akuleruffigisassarinngisagut maanngaanniit taakku aamma soorunami nangeqqinneqartussaassapput. Oqaatigissavaralu aamma sapaatip akunneranik ataatsimik sivitsuisoqasappat imaluunniit sivitsuineq agguaqatigiissillugu 1,2 million missaannik  aningaasartuutinik malitseqartussaassooq.

 

Taamaattumik annertuuliornanga taakku apeqqutigineqartut taamaasillunga nassuiaatigaakka. Aamma soorunami arlaanik apeqquteqartoqassappat erseqqinnerusumik nassuiaateqassuunga. Aamma eqqaamassagatsigu una suliassaq Inatsisartut Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Araatsimiititaliaani suliarineqartussaavoq. Tassanilu apeqqutit saqqummertussat aamma Ataatsimiititali­ap paaserusutai soorunalimi itisuumik eqqartorneqarlutillu isummerfigineqartussaassammat­a. Aamma una siunnersuut ukiassamut aatsaat aappassaaneerneqartussaamma­t.

 

Taamaattumik arlaannik soorunami apeqquteqartoqassappat aamma piareersimavugut akissuteqassallut­a. Kisianni massakkut maannakkumut saqqummiunneqartunut tamassinnut qujassuteqassuunga aamma malugivara siunnersuut tapersersorneqartoq aammalu piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu siunniusimaarneqartoq ajornanngippat barselertarnerup ukiumulluunniit ataatsimut sivitsornissaa eqqarsaatersuutigineqartoq malugisinnagakku. Tamassinn­ut qujanaq.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisumut qujavugut. Tulliullunilu oqaaseqassa­aq Asii Chemnitz Narup partiimi oqaaseqartup avataatigut.

 

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Aningaasanut tunngasortai Inuit Ataqatigiinninngaaniit oqaaseqarfigilaarusuppagut. Tassa maluginiarparput Siumuminngaaniit Ruth Heilmannip oqaatigigaa immaattoq misissoqqullu­gu noqqaasut Naalakkersuisunut aningaasaliissutaareersut iluanni attanneqarsinnaasum­ik sivitsuisoqarsinnaanersoq. Aamma aatsaannguaq Isumaginninnermut Naalakkersuisup ukiuni siuliini aningaasat atorneqartartut qanoq amerlatigineri oqaatigivaat.

Inuit Ataqatigiit akisussaassuseqartumik suleqataarusuppugut inimi maani aamma suliniutit suulluunniit aningaasarpassuarnik naleqartarmata pisariaqartittuaannaavittarparput aningaasatig­ut kingunissai sukumiisorujussuarmik ilanngullugit nalilersuiffigineqartarnissai.

 

Tusaqqaarlugu tusarnersorujussuuvoq aningaasat ukiut kingulliit nungullugit atorneqartarsimanngitsu­t. Taamakkaluartormi eqqaasitsissutigissavarput sapaatip akunnerata siuliani inimi maani oqallikkatta erseqqissarneqarmat 2001-mi Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfim­mi millionerpassuarnik sippuisoqarsimasoq. Taavalu taakkua aamma matussuserniarneqartussaassammata.

 

Taamaattumik kontomi tassani aningaasanik sinneqartoortaraluarussiluunniit Naalakkersuisoqarfim­mi taava ilisimaneqartut pisariaqartitsineq isumaginninnermi tamarmik ima annertutigivoq allaat sippuisoqarsimalluni. Taamaattumik akisussaassuseqartumik sulisariaqarpug­ut aningaasanut tunngasortai misissoqqissaartariaqarlugit.

 

Taassumap saniatigut pingaartitatta aappaa tassaagami pisariaqartitsinerit tamakkiitillugit ataatsimut nalilersuinissaq tassalu pingaarnersiuinissaq avaqqunneqarsinnaasarnani Inatsisartun­i. Taamaattumik meeqqat atugarisaannut pitsanngorsaanissamik pisariaqartitsinerit inuiaqatigiinni annertoorujorujussuupput.

 

Ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit piorsarneqartussaaput inissat taamannak amigaatigineqarput. Ilaqutariit paaqqutarinninnissani piorsarneqartussaapput. Ulluunerani meeqqeriveqarnernut tunngasut pissutsit tamakkua ataatsimut isigalugit nalilersuisarnissat pisariaqarpoq. Atuarfim­mi pissutsit atukkat iluarsineqartariaqartut.

 

Taamaattumik teqeqqusiuisaqattaarluta suliniarutta isikkivik tamakkiisoq isigisinnaajunaarlu­gu ungasinnerusorlu piunnaarlugu aappaagu iluarsiissutissat kuseriarnertut ittut meeqqat pisariaqartitaan­ut tamakkiisumik sanilliullugu taava apeqqutaavoq akisissaassuseqarnermik sulinerussanersoq, kisianni Isumaginninnermi Ataatsimiititaliami suleqataanitsigut tamakkua oqaluuserineqarpa­ta soorunami suleqaaffigiumaarpagut.

 

Taava 2000-imi Ruth Heilmannip siunnersuutigimmagu sulinngiffeqartarnerup sivitsornissaa taamani eqqaamagakku Siumuminngaaniit ujartorneqartoq Naalakkersuisumullu imissutigineqarlu­ni oqaatsip meeravissiartaartarnerup allamik taarserneqarsinnaannginnersoq. Taava taanna Siumukkormiut ujartunngimmassuk uanga ujartulaarusuppara oqaatsimik qanoq ittumik nassaarsimanersut.

 

Ruth Heilmann, Siumut.

Qujanaq. Siullermik Otto Steenholdtip oqaatigisaanut ilumoorpoq aamma Asii Chemnitz Narupip ilumoorpoq meeravissiartaarnermut oqaaseq qitornavissiartaarnermut oqaatsimut taamanikkut kingullermik oqallikkatta misissoqarnissaanik Siumuminngaaniit oqaaseqarpugu­t. Aamma oqaaseqarnitsinni taanna eqqaasimanngilarput. Kisianni qujanarpoq massakkut aamma eqqaamaneqarluni oqaatigineqarmat. Taamaattumik Naalakkersuisut tassuunakkut aamma immaqa paarlaassimanerat peqqutaaqataasinnaavoq.

 

Uagut nuannaarutigeqqarput Siumuminngaaniit Tommy Marø taamatut erninermi sulinngiffeqartarnerm­ut ersarissumik aamma pitsanngorsaaniarnermik siunnersuuteqarmat tassa Inatsisartuni taanna pisinnaatitaaffigaarput. Taamaattumillu aamma Inatsisartuni imaluunni­it Siumuminngaaniit ujartuerusussimavugut aamma periarfissanik pitsanngorsaataasussani­k.

 

Taamaattumik ukua aningaasat aamma atorneqanngitsoortartut eqqarsaatigalugit Naalakkersuis­up nassuiaateqarnera qujassutigaarput taamaattumillu missueqqusinitsinnut ukiamut periarfissiisoqarsinnaaneranik ammasoqarnera tassuunakkut aamma malugisinnaallug­u.

 

Isumaqarpunga Siumuminngaaniit tassa pingaartikkatsigu tassa pingaarteqigatsigu meeqqap naartuunermininngaaniit aammalu mikinermininngaaniit pitsaanerpaamik atugaqarnissaa.  Taamaattumik soorunami nuannaarutigaarput aamma sapaatip akunneri 30-t eqqarsaatiginngikkaluarlug­it allaat ukioq ataaseq aamma eqqaaneqaqqimmat maani inimi.

 

Kisianni Siumuminngaaniit isumaqarpugut taamatut pitsanngoriartuaartitsineq aamma ingerlanneqartuartariaqarto­q. Tassami 1990-mili sapaatip akunneri 18-nit aningaasartuutigisarsimavag­ut ullumilu ukiut aqqaneq marluk qaangiunnerini sapaatip akunne­ri 19-t angusimavagut ilaatigut agguataartarlugu ataataasumut sapaatip akunneri aamma pingasut anguneqarsimapput.

 

Taamaattumik uani aamma ilaatigut marlulissat eqqarsaatigalugit aamma sapaatit akunnerinik sisamanik pitsanngorsaasimanerit tamakku eqqarsaatigalugit soorunami pitsanngoriartuaartitsin­eq ingerlanneqarsimagaluarpoq.

 

Kisiannili arriitsorujussuarmik ingerlanneqarsimasutut uagut Siumuminngaaniit oqaatigerusupparpu­t. Tassami 1996-mi isumaginninnermut iluarsaaqqinnerup iluani sulileruttorfitsin­ni aamma allanngoriaammi tassani Naalakkersuisut siunnersuuteqarsimapput. Taamaattumik tassuunakkut immikkut soorlu Inuit Ataqatigiit oqaaseqarput immikkut annerusum­ik isumaginninnermi iluarsaaqqinnermi taanna siunnerfissanik eqqartuisimanngila­q. Taamaattumillu 2000-mi ilanngullugu taanna uagut kissaatigisimavarput ersarissumik misissuinerit ukioq imaluunniit ukiut ingerlasut siunissarlu aamma ungasinnerusoq eqqarsaatigalu­gu nunat avannarlernut anngukkiartuaarnissarput taanna eqqarsaatigisariaqarma­t.

 

Kisiannili uani isumaqarpugut ukioq 2002-mi aamma Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni taavalu Inatsisartut aningaasaqarnerannut inatsisissaannut misissueqqunerput taanna naatsorsuutigaa­ra aamma maluginiarpara Naalakkersuisup ilassilluaraa. Tassuunakkut aamma ataatsimiititaliami soorunami suleqatigiinnissarput soorunami Siumuminngaaniit kissaatigissavarpu­t.

 

Inuit Ataqatigiinninngaaniit Asii Chemnitz Narupip allat aningaasartuuteqarfissarpassuit taagormagit taava ukiup ataatsip ingerlanerinnaani soorunami pingaarnersiuisussaassaagut. Taamaattumik isumalluarpunga 2004-mi meeraq qitiutillugu aamma naartuunermini pitsanngorsaatiss­at tassani ammmaffigineqarnerujumaartut. Qujanaq.

 

Jakob Sivertsen, Atassut.

Qujanaq. Naatsunnguamik erseqqissaateqalaarniarpunga. Tassa Inatsisartut 2000-mi ukiakkut ataatsimiinnitsinni immikkoortoq 24. tassa naartunermi erninermi qitornavissiartaarnermilu sulinngiffeqartarnerup sapaatip akunneranik sivitsoqarnissaanut ilanngullugu erseqqissumik partiimi oqaatigaarput.

 

Tamakkiisumik aaqqiinissaq utaqqinagu periarfissat atorlugit tassa 2004 utaqqinngikkarlugu aaqqiigallartoqarnissaa anguniarneqartariaqartoq.

 

Taamaattumik taanna nangeqqipparput aningaasat 99-minngaaniit 2001 tikillugu tamakkiisum­ik atorneqartarsimannginnerat tassani iluani illersorneqarsinnaasumik aaqqiigallartoqarsinnaapp­at aamma Atassummit suleqataaffigerusukkipput. Nalunnginnatsigu anaanarpassuit suli kissaatigiuaraat sivisunerusumik meeqqat nukanganeranni paaqqutarineqartarnissaa­t. Tassa taamaattumik ukiamut aamma ataatsimiititaliami suleqataassaag­ut taassumap nalilersoqqissaarneqarnissaanut. Qujanaq.

 

Tommy Marø, Siumut.

Qujanaq. Uani qaqininnut tunngavigerpiarpara uani Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata immaqaluunni­it partiip oqaaseqartuata avataatigut oqaaseqartup oqaaseqarnermini aningaasat tikeriarmagit aammalu uanga isumaqarama siunnersuutiga aningaasanik milloorlugu qammarlu­gu pineqannginnissaa tassani kissaatigeqigakku. Aamma soorlu tassani oqaaseqarnin­ni taamatut oqaatigigiga.

 

Aamma naatsorsuutiginngilara Inuit Ataqatigiit kisimik maani akisussaassuseqarlutik sulisut. Inatsisartut maani inimi issiasut tamarmik akisussaassuseqarlutik sulinerat uanga upperilluinnarpar­a. Soorluttaaq aamma ukioq kingulleq peqqinissamut naalakkersuisoqarfik 80 millioninik amigaateqalermat aningaasaliiffigisimagipput taamak annertutigisunik.

 

Uanga upperilluinnarpara uku aningaasat eqqartorneqartut soorlu Siumukkut Atassutikkullu ukiamut Naalakkersuisoq kaammattormassuk aningaasaliissutaasut iluanni sivitsuilaarsinnaaner­up aaqqiivinnissap tungaanut kaammattuuteqarnerat upperivara. Aamma kaammattorusullugit Naalakkersuisut iluminni suleqatigiilluinnarlutik tamanna aaqqissinnaassagaa­t. Tassami imaassinnaanngilaq qineqqusaarnitsinni 1998-mi immaqaluunni­it 99-ip aallartilaarnerani immaqa tamangajaluinnatta uparuartorsimavarput allaffissornerup qaffariartuinnarnerata unitsinnisaa ammullu aallartinnissaa.

 

Kisianni tamatut pisoqarsimanngilaq. Ullumikkut killiffitsinni aningaasat allaffissornikkut atukkatta qavatigut qaffariaateqarsimapput 42 millioninik. Ukiut marluk kingulliit ingerlanerann­i. Taamammat isumaqarpunga pingaartitsineq aammalu tulleriiaarilluarneq pissagutsigu sorlaqarfigut taakkua salliutillugit suliniarfigisariaqarigut. Tassalu angajoqqaanngortart­ut meerarlu qitiutillugu ineriartornissaq. Qujanaq.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Aap, naatsunnguamik aamma. Tassa siullermik Asii Chemnitz Narupip una oqaaseq oqaatigimma­gu meeravissiartaarneq taanna qanoq ullumikkut inissisimanersoq. Tassa aatsaannguaru­na paasitinneqartunga. Tassa oqaasilerusuninngaaniit meeravissiartaarnerup atorunnaarneqarnissaa innersuussutigineqarsimavoq. Tassalu siunissami qitornavissiartaarnissam­ik oqaatsimik taarseqarnissaa siunnersuutigineqarsimalluni. Taanna siullermik erseqqissaatigilaassavara.

 

Ilumoorpoq aaqqissuussineq sunaluunniit aningaasanik malitseqartarpoq. Aamma una aaqqissuussin­eq allanngortinneqassaguni aamma soorunami aningaasanik malitseqartinneqartussaassoo­q. Sullissinerit uani annertusisussaapput aamma pinngitsoornatik taava taanna pissappat aamma aningaasatigut aamma qaffaaneq avaqqunneqarsinnaassanngila­q. Taanna isumaqarpunga tamatta takusinnaassallutigu.

 

Aatsaannguaq maaniikkama oqaatigaara ukiuni kingullerni qaffaatsiartarnerit qujanarsimagaluaqis­ut kisiannili pilersaarusiamik ukiuni siumut arlalinnik isigisunik massakk­ut pisariaqartitsisoqartoq. Taamaattumillu Inatsisartut siornaak aalajangersimasat nalilersuilluarneq pereerpat taava Inatsisartut tunngavissamik pitsaasumik peqalissasut aalajangersinnaalissallut­ik ukiuniuna tulliuttuni aaqqissuussineq qanoq isikkulik maani nunatsin­ni atulerniaripput.

 

Tassa taanna misissuinissaq massakkut, misissuineq massakkut ingerlasoq taassumap qulakkeertussaa­va tamakku apeqqutit assigiinngitsut uani eqqartorneqartut qulaajassallugit.

 

Aamma oqaatigitsiarneqarpoq ukiuni qanininnerpaani imaluunniit ukioq manna aappaaguluunni­it qanoq isigineqarsinnaassasoq qaffaanermik pilersitsissagaluaraanni.

 

Soorlu aatsaannguaq oqaatigereeriga aamma ukioq manna aningaasat atugassiissutigineqarnik­ut aappagumut ingerlaqqissappata, aammalu meerartaartarneq oqaatigeriikkatt­ut ukiuni kingullerni annikilliartuaarsimasoq, taanna ingerlaannassappat, taava tamatta takusinnaavarput, eqqoriarsinnaavarput sapaatip akunneranik sivitsuisoqarsinnaaniss­aa aappaagu taanna aningaasat akuersissutaasimasut iluanni immaqa ajornanngitsumik aaqqinneqarsinnaaso­q.

 

Kisianni taanna qaangerneqassappat sorunalimi aningaasat akuersissutigineqartussat aamma qaffatsinneqartariaqartussaassapput. Ilumut qaangiisarnerit siunissami pinngitsoortinniarneqassappat­a.

 

Taannalu oqaatigeriikkattut soorunalimi maani ataatsimiittarfimmi peqquneqarnerput aallaavigalu­gu aamma misissoqquneqarmat aamma taanna misissortussaassavarput. Aammalu uumap aappassaaneerneqarnissaanut tamakkua ilisimasat massakkut ilisimasat pigileriikkagut soorunami saqummiuttussaassavagut. Aammalu naatsorsuutigaara ataatsimiitsitaliaq qanittum­ik suleqatigalugu uumap aappassaannerneqarnerani suliassap peqqissaartumik aamma uagut pisortaqarfitsinninngaaniit peqataanissarput neriorsuutigissavarput. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Isumaginninnermut Naalakkersuisoq qutsavigaarput. Taavalu tulliullutik marlussuit oqaaseqannginneran­ni ilisimatitsissitigissavara uteqattaarivallaarnissaq pinngitsoorniarlugu Siumut Atassutip Inuit Ataqatigiit Kattusseqatigiit Attaviitsullu aappata oqaseqartut maannakkum­ut  tamarmik isumaqatigeeqqissaarlutik partiit oqariartuutaat aallaavigalugit qanoq suleriaqqittoqassasoq aallaqqaataanili ersersereerpaat.

 

Taamaattumik kaammattuutiginarpoq oqallinneq maannakkut erseqqissereermat naatsunik oqaaseqartoqartarnissaa.

 

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit.

Tassa Kattusseqatigiinniit uagut erseqqissarusupparput pingaarluinnarmat massumap suliass­ap pingaarutillip aammalu aningaasanik naleqartussap peqqissaarullugu taanna peqqissaarullu­gu suliarineqarnissaa.

 

Sunaluunniit suliaq patajaatsumik suliarineqassappat aningaasat tungaatigut qulakkeerinissaq taanna salliusariaqarmat. Taamaattumik uagut isumaqatigilluinnarparput ukioq 2003-mi suna tamaasa saqqumiutereernerisigut aalajangiinissap qanoq sivisutiginissaanik tassani kissaatigiumagatsig­u.

 

Kisianni soorunami uagut kissaatigeeqaarput ajornanngippat ukioq ataaseq soorlu oqarnitsigut meeqqaninngaaniit sunaluunniit suliassaq pitsaasoq aallartissappat meeqqap inunngorneraninngaani­it tunngavilerneqarnissaa pingaaruteqaqimmat.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit.

Tassa siullermik Tommy Marøp siullermik oqaaseqarnermini oqaatigisaa ilaartuerusaarneq qimannneqartariaqarneranik oqariartuutaa assorujussuaq iluarisimaaruttorlugu taava aappassaaneerlu­ni oqaaseqarnermini ilaatigut pinngitsoornani 2003-mi erninermi sulinngiffeqartarner­mi sapaatip akunneranik sivitsorneqarsinnaanissaanut tunngasumik siunnerfeqaqqusine­ra taanna ilaatigut ippigilaarlugu oqaatigisariaqarparput.

 

Tassa sulianut tunngatillugu ataatsimut nalilersuinissaq taanna saneqqunneqarsinnaanngilaq sulianik ataasiakkaanik isiginnittumik ingerlatsineq isumaqarpunga Naalakkersuisooqatigiit partiivisa qimattariaqaraat.

 

Tassami Asiip oqaaseqarnermini erseqqissumik oqaatigeerpaa pisortaqarfik 25 million kr-nit sinnerlugit sippuisimasoq qanoq ililluni taava aningaasanik ingerlatami iluani nassaarniarsinnaav­a? Pinngitsoornatik taakkua matussuserneqartariaqarput. Aammalu suliaminngaani­it suliamut assigiinngitsutigut naliliisarneq isumaqarpunga massakkut illuatungaa­ni eqqartuinermi aamma isiginiartariaqaripput pimoorukkutsigi erninermi sulinngiffeqartarner­up sivitsorneqarnissaa ilaatigut soorlu Tommy Marøp siunnersuutaatigut sapaatip akunneranut 15-nik ilaneqarnissaa.

 

Taanna 17 million kr-nik naleqartussatut Naalakkersuisup oqaatigivaa. Illuatungaani aamma partiip Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutigivaat rejenut akitsuut 3%-ninngaaniit 1%-mut appartinneqarnissaa.

 

Tamakkua assigiinngitsut ataatsimut nalilersorneqartariaqarput. Asuli oqarluartaarnerinnaat immaqalu annertunerusumik piviusunngortitsinissamik suliniuteqarnerit siunnerfiginagit ataatsimut nalilersuisoqanngippat, assigiinngitsutigut utoqqaat atugarissaat, meeqqat pisariaqartita­at assigiinngitsut pitsanngorsarneqarsinnaanngillat. Tassami maannakkut suliniarner­mi pissaqareersut suli amerlarnerusunik pissaqarlernissaannik siunnerfilinnik suliaqarner­up ilaatigut pisariaqartitsisut tassami partiit tamatta isumaqatigiissutigaarput erniner­mi sulinngiffeqartarnerup sivitsorneqarnissaa taanna pimoorullugu taanna anguniartariaqarippu­t.

 

Aammalu Naalakkersuisut oqaatigeerpaat sapaatip akunneranik ataatsimik sivitsuisoqassappat tamana landskarsimut 1,2 million kr-nimik naleqartussaavoq. Aammalu qularnanngitsumik taanna kuersiarnerinnaavoq. Pissutigalugu atorfillit suliffillit taakkua aamma isiginiarneqassappa­ta tamatumani millionerparujussuit aamma eqqartorneqarmata.

 

Taamaattumik Naalakkersuisooqatigiinnut kaammattuutigissavarput aaqqiiniarnernut ataatsim­ut isiginnittumik nalilersuisaqqullugit tassami ataasiakkaarlugit aaqqiiniarnerit ilaartuiniarner­it soorlu siunnersuuteqartup qimattariaqartut oqaatigisai piviusunngortinneqassappa­ta tamanna saneqqunneqarsinnaanngilaq. Taanna erseqqissaassugitiinnassavar­a.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Lars Sørensen qutsavigaarput. Taavalu maannakkut oqaaseqassaaq Godmand Rasmussen partiimi oqaaseqartitap avataatigut.

 

Godmand Rasmussen, Atassutip.

Annertuunik oqaaseqarnianngilanga, kisianni nuannaarutigivara una suliassaq imaannanngits­oq ataatsimiititaliamut ingerlaqqinnissaa aamma tikilluaqquarput aamma suliarinissaa assut pissanganassooq.

 

Unaana nuanniigiusarlugu qaqisunga aamma Tommy Marø siullermik qutsavigissavara erseqqissum­ik oqaatigimmagu siorna aamma peqqinnissaqarfimmut aningaasanik qinnuuloortaqattaallarm­at uagut aamma tassa illuatungiliuttuugaluarluta aamma ajornartorsiut takusimavarput.

 

Taamak tupigilaarpara massakkut taamatut oqariartaaseq atorneqaqattaalera illuatungiliuttuninngaani­it soorlu aatsaat sarfamik massakkut illuatungiliussinninngaaniit aatsaat sarfaq majorlugu aallartusi. Taavalu immaqa malugereerlugu sarfamik majorassinnaajunnaarsimallus­i.

 

Uagut ukiorpaaluit sarfamit majorassimavugut suleqataalernerpullu aamma pingaartittarsimallutig­u. Una assersuutigiinnarlugu taalara, immaqa nuanniikkaluarpalluunniit ippassaani tusagassiuutitigut tusarpugut meeqqat pillugit aningaasanik Inatsisartunut qinnuteqartoqarn­eq ajortoq taakkulu aamma ikippalunngillat. Taavalu oqartoqanngilaq ullumikk­ut pappialanngorlugu suli ataatsimiititaliamut takkutinngilaq.

 

Immaq Lars Sørensen tassani oqaatsit ilinnut atussagukkit tulluassooq tassaaginnarnerluni tamakku aamma avataaninngaaniit tusaqqusaarnerit. Aamma Asii atsaavinnaq oqarpoq isikkiv­ik atorlugu aalalangersaasariaqartugut. Ilumoorpoq taanna uani saqqummiunneqartoq massakkut oqaluuserisassanngortinneqartoq tunngavia immini ajunngilaq, kiannili aamma uanga nammineq inuttut eqqarsaatigiummisara uaniippoq. Inatsisip periarfissiinera kikkunnut tamanut atuutsillugu inuit tamavimmik piumasaqaatigisinnaanerpaat ilumut taamatut meerartaarnermin­ni aamma sulinngiffeqarsinnaanerlutik aningaasarsiaqarlutik. Immaq inuit ilaasa aamma pisariaqartinngikkaluarpaat.

 

Qanormitaava isikkoqarsinnaagaluarpa Siumup oqaaseqartuani aamma oqaatigineqartoq soraarsinneqarsinnaane­ri ilaatigut napparsimasuukulaarpallaarneq aallaavigalugu. Suliffeqarfi­it ilaasa ammaffigisinnaassanngikkaluarnerlugu piumasaqaatigineqartut sulinngiffeqarsinnaanerm­ik naammatsippata. Taava meeraq pingaarnerutippat inuiaqatigiit karsi isumalluutiginngikkaluarlugu kisianni suliffik annaanagu aamma sivitsuisoqallarsinnaane­ra taanna periarfissatut ilaasinnagaluannginnerluni. Ataatsimiititaliami taanna eqqartugassaqqippoq.

Aamma soorunami una tunngavik ajunngikkaluaqaaq. Siuleqarsimavugut. Aamma meeqqioraluaram­ik maani isersimasut immaqa arlaqarput angajoqqaavi taamak atugaqartitaanngikkaluart­ut massakkut peqqissorsuarnik inoqateqaratta tamanna aamma nuannaarutissaavo­q.

 

Ullumikkut suna tamarmi tunngavimmigut ajunngikkaluarluni pisortanit isumalluuteqarnersu­aq taanna milliartuaartinniarlugu oqaluppugut.

 

Aamma una siunnersuut tunngavimmigut ajunngilaq. Una pineruvara pisariaqartitsivallaanngitsun­ut inunnut inissisimanerissaatunut tamakku tamarmik ajornartorsiutilinn­ut tunniunneqarsinnaasut atugassinneqartassappata aamma taanna ilaatigut eqqarsarnalaarpoq. Immaqalu aamma uani aningaasat Naalakkersuisut oqarneratuut ilaatigut aamma taakkartorneqartut atunngitsoorneqartarnerat aamma patsiseqarsimasinnaannginnerlu­ni tusagassiuutigut tusartarparput naartuersinnerparujorujussuit ukiumut atuuttut.

 

Naartuersittoqartarsimanngikkaluarpat aningaasat qanormita amerlatigut aamma artortinneqartarsimassagaluarp­at meerartaarnernut. Inunngortartunilluunniit masakkut amerlanerus­ut oqaatigineqartarmata naartuersinnerit. Immaqa aamma tassani killiliinermi isumaqataasimasinnaassagaluarput.

 

Unaana naggataatigut oqaatiginiarlugu. Inuiaqatigiinnut taamak pingaaruteqartigisuni oqallinner­mi ataatsimoorfeqarluni pitsaanerpaasarpoq. Aamma uanga isumaqarpunga isornartorsiuiniaannarlu­ni isornartorsiuinerit amerlavallaangajattartut suleqatigiinnerunissaraluatsinn­ut immaqa tamakku aamma nukillaarsaatinut ilaasarput. Qujana­q.

 

Ruth Heilmann, Siumut.

Naatsunnguaassaaq. Tassa isumaqarpunga Inuit Ataqatigiit oqaaseqarnerminni Naalakkersuis­up sippuisimaneranik oqaaseqarnerat massumunnga oqallinnermut taputartuutissallugu tulluartuunngitso­q. Tassami soorunami aningaasat taakku Naalakkersuisut namminneq suminngaani­it aaneqassanersut aamma kukkunersiuisut peqatigalugit suliassarivaat taamaattum­ik uani isumaqarpunga taamak pingaaruteqartigisumik siunnersuummut tunngatillu­gu oqarluartaarnertullu allaat siunnersuut oqaatigineqarmat taanna aamma pissusissamisoortut­ut uagut Siumuminngaaniit isiginngilarput. Tassami erninermi sulinngiffeqartarner­up sivitsorneqarnissaanik anaanarpassuit aamma nilliaateqarput. Taamaattum­ik taamatut aningaasanik naleqarnera aammalu periarfissaqarneraneralugulu taavalu aningaasatigut periarfissaqannginnerarlugu. Taamatut oqalunneq isumaqarpunga naapertuutinngitsoq. Taamaattumik Siumumiit neriuutigaarput Naalakkersuisoq aamma saqqummiijumaarto­q.

 

Kiisalu aamma inuiaqatigiinni oqallisigineqassasoq taanna taamaattumillu ukiamut saqqummiilinnginner­mi aamma inuit peqataatillugit annerusumik ammanerusumillu oqallisigineqarniss­aa taanna isumaqarpunga pingaaruteqarluinnartuusoq. Qujanaq.

 

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Unaana erseqqissaavigerusullugu oqaaseqartumut aamma kingullermut ilaatigut uagunngooq tapersersorlugulu tapersersornagulu. Inuit Ataqatigiinngaaniit erseqqissaatigeerparp­ut tapersersoripput aallaat siunnersuuteqartuminngaaniit suli sivitsorneruniss­aa taanna kissaatigigipput, kisianni taamaattoqartinnagu karsip imaa qiviarlugu pingaarnersiulluni misissuilluarnissaq ilaqutariit mikisunik meertartallit atugaat ullumikkut qanoq isikkoqarpa? Pisariaqartitaat suuppat? Mikisunik meerartalittut ilungersunarluinnartut ilagaat paarsisussaaleqineq paaqqinnittarfissaaleqine­rlu. Karsini aamma ataatsimiipput.

 

Privatini paaritittaqattaarlugit allaniit allanut nooqattaarlugit tassa aamma ilungersunarluinnaqqissaartu­t. Imatut sivitsorsimagaluarpaalluunnit sapaatip akunnerani isumaqarnarp­oq suli pingaarneqartoq aamma tassani.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinninngaaniit pingaartipparput nalilersuilluarnissaq pingaarnersiuinissar­lu imaanngilaq isumaqatinnginnatsigu kisianni taanna karsi aamma aappaagum­ut aappaguagumullu atuivallaarsimannginnissaat siunertaralugu akisussaaqataasut­ut taanna pingaartipparput. Taavalu uani peqqinnissaqarfik eqqaaneqaqattaarmat oqariartortun­it oqaatigiinnassavarput siorna taamaalinerani Naalakkersuisup naatsorsukannereersimav­aa qanoq sippuinissaq annertutigissanersoq. Unneqqarissumillu Inatsisartunut taanna saqqummiullugu. Qaangiisoqannginniassammat.

Aamma ajunngitsumik taanna Inatsisartut paasinnillutik aamma taanna kusanartumik naammassivaa­t. Una allaavoq ukioq qaangiuteersoq taamannak millioninik ilimagisaminngaani­it millionerpassuarnik sippuisimaneq Naalakkersuisoqarfinni aalajangersimasun­i. Qujanaq.

 

Mikael Petersen, Siumup.

Siullermik isumaqarpunga aamma uani assortuussutissaqarpallaanngitsugut tassa Inatsisartut tamarmik oqaaseqartut tamarmik siunniusimavaat naartunermi erninermilu sulinngiffeqartarner­up sivitsorneqarnissaa. Taanna tamatta isumaqatigiissutigaarput. Aamma tamatta isumaqatigiissutigigunarparput misissueqqissaarnerit ingerlanneqassasut. Naalakkersuis­ut siunnerfiat tamavitta isumaqatigaarput.

 

Ukiakkut 2003-mi saqqummiisoqassasoq misissuinerit tamarmik naammasippata. Aamma taanna assortuussutiginngilarput. Unali Siumuminngaaniit Atassumminngaaniit piumasarineqart­oq tassa kisimi ukiamut aningaasanut inatsisissap suliarineqarnerani taassuma­lu tungaanut Naalakkersuisut misissoqqissaassagaat aningaasaliissutaareertartut tassa ullumikkut 17,9 millioniusut ukiumut siorna 17,9 millioninik aningaasaliivugut aamma ukioq mananmut 17,9 millionit aamma aappaagumut pilersaarutaavoq 17,9 millionit taakkua iluini ilumut periarfissaqarsinnaanersoq sapaatip akunneranik immaqa sapaatip akunnerinik marlunn­ik sivitsuigallarnissamik.

 

Naatsorsuutit takuteermassuk atunngitsoorneqartartut millionit arlaqartut. Aamma nalunngilarp­ut naatsorsuutit 2000-meersut taakkua aningaasartaqarput tassani kontomi 14,4 millioninik. Tassa 14,3-ugaluarput. 14,4. taavalu 17,9 millioninik immikkoortitaqarluta. Periarfissaqarp­oq tassani 3,5 millionit atorluarnerunissaannut. Atorluarnerunissaannut.

 

Taava taakkua atorluarnerusariaqarpagut periarfissaqarpat. Taanna misissoqquvarput. Taamaalilluni­lu taakku periarfissiissutaasinnaappata taava sapaatip akunneranut ataatsimik marlunnilluunniit sivitsuisoqarsinnaavoq. Inuit Ataqatigiit oqaatigineqartut kontot allat sipporneqarsimas­ut taanna tamatta nalunngilarput. Aamma tasani kontomi allat pineqarput siunertat allat pineqarput. Kommuninut isumaqatigiissutit naapertorlugit. Kommuninut isumaqatigiissut­it naapertorlugit tamakku pineqarput.

 

Aamma taakku pillugit naatsorsuutit eqqartorneqalerpata qanoq nassuiarneqarumaarnerat Naalakkersuisut saqqummiuttussaajumaarpaat. Aammalu qanoq aningaasalersorneqarnissaat aningaasalersorneqarnissaat taanna suliassaajumaarluni.

 

Taamattumik uani paatsiveerussaasoqassanngilaq uani pineqartoq allamut sangutinniarsaralug­u. Allat pisut aningaasalersorneqarnerat taanna uani naartunermi erninermi­lu sulinngiffeqartarnermut attuumassuteqanngillat. Taamaattumik suliassaq taanna allaavoq aamma allatigut taanna aningaasalersorneqartariaqarpoq.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit.

Tassa ilumoorpoq annertunerusumik assortuussutissaqanngilagut, kisianni Aningaasaqarnerm­ut Ataatsimiititaliap Siulittaasua pakatsissutigilaarpara tassami ippasigamikkun­ni ingerlatsinermut aningaasartuutit 2002-mi pillugit Inatsisartut oqallinneran­ni ilaatigut oqaatigineqarmat 268 millionit ukiut ingerlanerini arlaatigut massakkut iliortoqanngipp­at taava landskarsip ajutoorujussuarsinnaanissaa aamma tamanut saqqummiunneqarma­t.

 

Tassa isumaqarpunga aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap Siulittaasuata isigisariaqaraa ataatsimut isiginninneq soorunami ilisimaneqartutuut isumaginninnermut ingerlatsinermut aningaasartuutit 800 million missaniipput. Taamattumillu ukua 1,2 million kr-nit taakkua kisiisa isiginiarneqarsinnaanngillat.

 

Kisianni aamma Ruth Heilmannip oqarneratuut angajoqqaarpassuit pisariaqartitsipput erniner­mi sulinngiffeqartarnerup sivitsorneqarnissaanut. Kiammi tamanna nalummagu.

 

Partiit tamavitta oqaatigeerparput massakkummi meeqqat inuusuttut sumiginnagaasut nilliasut­. Utoqqaat atugarisamikkut assigiinngitsutigut pitsanngorsaaffigineqartariaqartut tamakkua aamma nilliammata oqaatigisariaqarparput. Taamaattumik aamma ataatsimut nalilersuinissaq taanna saneqqussinnaanngilarput pissutigalugu landskarsimi aningaasat atugassaritinneqartut killeqarmata.

 

Taamaattumik uani assortuunnata taamaallaat immitsinnut paasinnittaasitta assigiinnginnera ersiinnarpoq. Uagut kissaatigigatsigit ataatsimut nalilersuisariaqartugut. Taakkualu aallaavigalug­it assigiinngitsut aaqqitassat ingerlanniarneqartariaqarneri. Assortuuttoqanngilaq paasinninneq tassani allaavinnarpoq tamani.

 

Ole Dorph: Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Aamma uanga taakku aningaasat sippuisarnermik imallit eqqaaneqarmata aamma soorunalimi qisuariatariaqarama eqqaalaassavara ilumoorpoq ukioq kingulleq aamma ilisimaneqarpoq tamanit ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit ingerlanneqarnerannut annertuumik sippuisimavugut.

 

Aamma ukioq manna taamaattussaavoq. Tassa ukioq manna taksteq atugarput siorna junimi isumaqatigiissutaareerpoq kommuninut.

 

Kommunillu aatsaat Namminersornerullutik Oqartussaninngaaniit aasamut juni juliluunniit qaammat 2003-mi takstinut atugassanik isumaqatigiinniarfigineqartussaassooq.

Tassa imaappoq siorna isumaqatigiinniarneq aallaavigalugu qaffaasoqartussaasimagaluarpoq.

Taamaattoqarsimagaluarpat sippuinerit massakkut ajoraluartumik atukkagut pisimassanngikkaluarpu­t.

 

Taannalu pinngitsoorniarsarivissorniarlugu massakkut kisitsisit tunngavissat isumaqatigiinniarnern­ut tunngavissat maannakkut tamarmik sananeqareerput. Aamma pissuts­it taamatut ingerlaannassappata ukioq manna naatsorsukannerneqarpoq 22 millioninik sippuinissarpu­t. Taanna kissaatiginngikkaluaqaarput tamatta.

 

Kisianni naatsorsuutigaarput neriuutigalugulu kommunit isumaqatigiinniarfigineqaqqissinnaappa­ta ukiup matumaluunniit ingerlanerani taanna periarfiss­aq atorlugu isumaqatigiinniarnerit pinngitsoornani ingerlanneqartariaqartut.

 

Aamma uani oqallinnermi eqqaatsiarneqarmat meeqqat soorunami sukkulluunniit napparsimasarpu­t. Erninermut attuumassuteqanngikkaluartut imaattoq kisianni tassunga atatillu­gu oqaatigissavara ullumikkut suliffeqarnerup silarsuaani isumaqatigiissutit aallaavigalug­it angajoqqaat meerartik napparsimappat ulloq ataaseq freersinnaatitaapput.

 

Taava ullup ataatsip ingerlanerani meerartik aamma ullut marluk pingasut napparsimassappata ullup ataatsip ingerlanerani ullup aappassaata pingajussaanilu qanoq ililluni taanna meeraq paarineqassanersoq aaqqissuunniarsarisussaavaat.

 

Ilumut aaqqissuusseriarsinnaaneq tamakkununnga aamma attuumassuteqartoq aamma pingaaruteqartorujussuuv­oq oqaluuserissallugu erninermulluunniit sulinngiffeqartarnermut atatillugu taakkutulli pingaaruteqartigivoq.

 

Taamaattumik oqallinnermut uunga oqallinnermut uunga, uumap oqallinnerup saniatigut taanna oqallinneq tassunga tunngassuteqartoq aamma ingerlanneqartariaqarpoq. Barselertarnerm­ut attuumassuteqanngilaq isumaqatigiinniarnernut attuumassuteqarpoq.

 

Aamma taanna taassumap pitsanngorteriarsinnaanissaa isumaqatigiinniarnerit aallaavigalugit aamma isumaqarpunga eqqumaffiginiarneqartariaqartut ilagilluinnartariaqaraat.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Isumaginninnermut Naalakkersuisoq qutsavigaarput. Taamaalilluni immikkoortoq 89 tassun­ga killippoq. Allanik oqaaseqarumasoqanngilaq. Imatullu naammassineqarpoq. Siumup Atassut­ip Inuit Ataqatigiit Kattusseqatigiit Attaviitsullu isumaqatigaat partiit aammalu apeqqut­it assigiinngitsut missilluarneqarnissaat suliarineqassasoq Isumaginninnermut Suliffeqarnerm­ut Ataatsimiititaliamit taannalu pissaaq ukiaru Inatsisartuni aappassaaneerneqannginneran­i.

 

Taavalu immikkoortup tullianut nuuppugut.