Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 92-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut pingajuat, pingasunngorneq 10. april 2002

 

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 92

 

 

Kujataani containerinut umiarsualiviliornissap aningaasanut inatsimmut ilanngunneqarni­ssaa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Tommy Marø)

(Siullermeernera)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Lars-Karl Jensen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

 

 

Tommy Marø, siunnersuuteqartoq, Siumut.

Kujataani altlantikoq ikaarlugu containerersorluni umiarsuarnut talittarfiliornissap 2003-mi aningaasanut inatsisissamut ilanngunneqarnissaanik Naalakkersuisut peqquneqarnissaanik matumuuna siunnersuuteqarpunga.

 

Ukiuni arlalissuarni ilisimavarput nunatta kujataani umiarsualiveqarnikkut ajornartorsiuteqarnerput. Taamaattumik isumaqarpunga piffissanngortoq umiarsualiveqarnikkut nunatta kujataani ajornartor­siutip aaqqinnissaanik iliuuseqarnissaq.

 

Ukioq kingulleq Kujataani Kommunit Peqatigiiffiata aaqqissuussaanik Narsarsuarmi pisumi, isumasioqatigiinneqarpoq atlantikoq ikaarlugu containerersorluni umiarsuarnut talittarfiliornissaq anguniarneqassasoq Qaqortup Narsallu akornanni isumaqatigiissutigineqarsimalluni.

 

Aammattaaq ilisimaneqarpoq nunatta kujataani umiarsualiveqarnikkut ajornartorsiuteqartoqarnera pillugu inuussutissarsiutitigut inerisaaniarneq annertuumik killilersorneqartoq. Tassunga atatillugu taaneqaannarsinnaavoq kilisaatini tunisassiat avammut ingerlateqqitassat tunumiit nunattalu kujataaniit Nuummut ingerlateqqaarneqartarneri, ingerlatsinermut akisoqisumik.

Siunissaq ineriartornerlu siumut isigisoq politikkiliullugu suliniarnerput illineqassappat, siusinneru­sukkut taakkartorneqartoq, taakkartorneqartartorlugu, tassalu frihavnimik pilersitsinissaq qulaani pineqartumut ilanngullugu pilersaarusiornermut nalilersuutitut ilanngutassatut piukkunnarluinnar­poq.

 

Neriuutigaara nunarput ataatsimut ineriartornissaa siunnerfigalugu nuna tamakkerlugu politikkerit nunatta kujataani umiarsualiveqarnikkut, aammalu inuussutissarsiutitigut inerisaaniarnermut tapersiijumaartut.

 

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

1990-ikkut ingerlaneranni containerersorneq ingerlanneqalerpoq, nunatsinni umiarsualiviit annertusaaffigineqarnerannik kinguneqartumik.

 

Suliaq tamanna angallannikkut pissutsinik paasiniaaqqissaarnermik tunngavilimmik ingerlanneqar­poq, tamanimiilli containerersornikkut atortooreersut ilaat allilerneqarlutillu nalimmassarneqarput, tamakkulu misilittakkat takutippaat pisariaqarsimasoq, umiarsualivinnilu annikinnerusunik naleqqussaasoqartarsimavoq, pisariaqartitat erseqqilluinnartut tunngavigalugit.

 

2001-imi aprilip qaammataani aalajangiunneqarpoq paasiniaaqqissaarnissaq aallartinneqassasoq nuna tamakkerlugu umiarsualiviit annertusaavigineqarnissaasa pilersaarusiorneqarnissaat siunertaralugu.

 

Paasiniaaqqissaarnermik suliaqarnerup, pingaartumik umiarsualivinni usinik ilaasunillu kiisalu annertunerusumik aalisarnerup kiffartuussiffigineqarnerat isiginiarpaa, taakkuummatama Namminersornerullutik Oqartussat suliassaqarfigisai.

 

Umiatsiaararsorluni piniutinut nuannaariutinullu atortorissaaruit kommunip isumagisassaatut isigineqarput. Nalunaarusiaq pineqartoq Naalakkersuisut Inatsisartuni ilaasortanut Inatsisartut upernaaq manna ataatsimiinneranni agguaanniarpaat.

 

Angallannermi aningaasaqarneq pillugu paasiniaaqqissaarneq umiarsualiviillu pisinnaasaqassusia­nut aaqqissugaanerannullu naliliinerit tunngavigalugit nunatsinni umiarsualiviit tamarmik piorsaavigineqarnissaat pilersaarusiorneqassapput.

 

Arctic Umiaq Linep pilersinneqarneratigut, ilaasunillu imaatigut angallassinerup, pingaartumik kujataani, nutarteriffigineqarneratigut, kiisalu avannaaniunerusoq annertunerusumik ilaasunik angallassinerup namminersortunut suliassiissutigineqartalerneratigut umiarsualivinni atortut pitsaanerulersinneqarnissaat pisariaqartinneqalersimavoq.

 

Kujataani immikkoortortaqarfeqalernissaq, tassa terminaleqalernissaq containerinut, Nuummilu containerersornermi suliassaqarpallaarnerup oqilisaavigineqarnissaa, aammalu usinik assartuisar­nerup pitsaanerulersinneqarnissaa Royal Arctic Line A/S-ip kissaatigisimavaattaaq.

 

Paasiniaaqqissaarnermik nalunaarusiaq inaarlugu naammassineqareerpat naalakkersuinikkullu tulleriaarinermik nalilerneqareeriarpat immikkoortortaqarfissap sumerpiaq inissinneqarnissaa isummerfigineqassaaq.

 

Taamaattorli maannangaaq kujataa annertusaavigineqarnissaminik pisariaqartitsisutut naliliivigine­qartariaqarpoq, tulleriissaarinermi salliutinneqartunut inissinneqartariaqarluni.

 

Naalakkersuisut 2003-mut aningaasanut inatsisissap suliarineqarneranut atatillugu tamakkiisumik pissutsit tunngavigalugit naliliissapput, tamannalu pissaaq umiarsualiviit pillugit nalileeqqusissum­mik saqqummiussaqartoqartinnagu.

 

Tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisut siunnersuutigineqartoq ilalersinnaanngilaat.

 

Per Rosing-Petersen, Siumup oqaaseqartua.

Siumumi Inatsisartuni ilaasortap Siumumeersup, hr. Tommy Marøp aalajangiiffigisassatut siunnersuut­aa imatut oqaaseqarfigissavarput:

 

Assartuinermi nassiussat immikkut ataasiakkaarlugit poortorlugit nassiussisarnermiit containerersornerm­ut ikaarsaarneq 1990-ikkut ingerlanerani nunatsinni Inatsisartuni aalajangerneq toqqammavigalu­gu aallartippoq.

 

Tamannalu toqqammavigalugu annertuumik ilaatigut talittarfinnik naleqqussaaneq malitseqarsimallun­i.

 

Aalajangernerup kingunerisaanik immikkut containerersornermut naleqqussakkanik qitiusum­ik talittarfiliortoqarp­oq avannaani Aasianni, qeqqanilu Nuummi.

 

Naleqqussaanerit naammassimmata Aasiaat aallaavigalugu avannaa Aasianniit pilersorneqarpo­q, Nuummiillu sineriaq Maniitsumiit kujammut pilersorneqarluni. Tassa ilaatig­ut imaappoq, umiarsuit kujataata imartaa aqqusaarlu­gu Nuummut ingerlaqqaariarlutik kujataanut nassiussat Nuummut nioriarlugit kujammut utertillugit ingerlaqqittarmata.

 

Narsami periarfissat soqutiginaateqarput, aammalu periarfissiuinermi akikinnersiuinermilu periarfissat­ut takorloorneqarsinnaalluti­k.

 

Siunnersuuteqartulli Tommy Marøp siunertaraa sanaartorfiunngitsumik illoqarfeqanngitsumi­lu Nars­ap Qaqortul­lu akorngani nutaamik talittarfiliortoqassasoq, uani taaneqanngilaq qanoq tamanna sanaartorn­eq aningaasan­ik naleqassanersoq, aammalu Naalakkersuisut akissuteqarnermi­ni taman­na suli naatsorsorsimannginnamikk­u, Siumup tungaaniit nalilersoruminaatsinneqarlun­i.

 

Taamaattorli paasisinnaavarput Naalakkersuisut sulinerminnut atatillugu nuna tamakkerlugu talittarfeqarnerm­ik misissuisimaneq pillugu nalunaarusiaq Inatsisartunut upernaaq manna agguaatissallu­gu neriorsuutigigaat, taman­na paasinarpoq, qilanaaralugulu utaqqiumaarparput.

 

Aammattaaq paasinarpoq containerersornermi talittarfiinnaanani aammali siunnersuuteqartup Tommy Marøp siunertarigaa saniatigut frihavniutigisumik talittarfittaap atortinneqarnissaa, tamanna­lu mikinngitsumik Siumumi­it soqutiginaateqartut taasariaqarsoraarput.

 

Taassuma saniatigut isumaqatigilluinnakkatsinnik aamma kujatqaani kinguppanniarnikkut tunisassiat nunanut tulaanneqartartut, aammalu tunumiit kilisaassuit tunisassiarisartagaasa avammut ingerlateqqitass­at pisarioqisum­ik aningaasartorfiusumillu Nuummut ingerlateqqaartarneri­sa akueriminaatsinneqarner­at tapersersornarmat.

 

Siunnersuutilli aningaasanik amerlasuunik naleqarsinnaanera ilimanaateqarsinnaammat, Siumumi­it ajuusaarutigaarp­ut missingersuusiani takussutissartaqanngimmat, taamaammallu aalajangernissam­ut tunngavissaqartitsin­eq ajornakusoorluni.

 

Siunnersuut marloriarlugu suliarisassanngortitaammat, Siumumiit siunnersuutip ataatsimiititalia­ni nalilersorluarneqarniss­aa kaammattuutigissavarput, ukiamut aappassaaneerlu­gu suliarineqannginneran­i.

 

Taamatut oqaaseqarluta Tommy Marøp siunnersuutaa Siumumiit oqaaseqarfigaarput.

 

Godmann Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua.

Inatsisartuni ilaasortaq Tommy Marøp kujataani containerinut umiarsualiornissamik inatsimm­ik aningaasanut ilanngussaqarnissaanut siunnersuutaanut Atassummiit imaattumik oqaaseeqalaassaagu­t:

 

Siunnersuuteqartup kujataani umiarsualiveqarnikkut ajornartorsiut oqariartuutigisaa ersarippo­q, taakkartugaalu paasinarluarlutik, tassanimi taasimavaa atlantikoq ikaarlugu containerersorlu­ni assartuiner­mi Qaqortup Narsallu akornanni umiarsualiviliortoqarnissaa siunniussimavaa.

 

Tassuuna ersarippoq ajornartorsiutip saqqummersup aaqqiivigineqarnissaanik oqariartuut, Atassummi­it pineqart­oq tunngaviatigut paasilluarparput.

 

Atassummiilli oqaatigisariaqarlutigu pineqartumut misissuititsinerup qanoq naliliivigineqarnissaa­ta utaqqimaarneqarniss­aa pingaaruteqartoq, pitsaasuusinnaanngilarmi pineqartumut attuumassutilimm­ik misissuisoqartillu­gu suli paasissutissat pissarsiarineqartinnag­it aalajangiinissaq.

 

Eqqumiiginarporli Qaqortup Narsallu akornata taakkartorneqarnera, tassami Qaqortoq periarfissaluppa­t, Narsaq periarfissalunnerugami? Atassut isumaqarpoq Narsaq containerinik umiarsu­it angisuut atorlugit usingiarfiusareerma­t, taannami ajornartorsiut ingerlattareermassu­k.

 

Naluneqanngilarmi avannaani imaatigut pilersuineq Aasiannut inissitaammat, Atassummiilli illoqarfiit ilaanni periarfissarissumi piorsaanissaq orniginartinneruvarput.

 

Taamak oqaaseqarluta siuliani misissuisimanerup qanoq naliliivigineqarnissaa Atassutip orniginartippa­a. Oqareernitsituul­li pineqartoq sukumiisumik naliliiffigineqarnissaanut Atassut piareersimavo­q.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Inuit Ataqatigiit 1990-ikkut ingerlaneranni nunatsinni containerersorluni umiarsuarnik talittarfi­it pisariaqartitsiner­it naapertorlugit allanngortiterneqarnerannut peqataavugut, taamanikk­ut allanngortitsiniarner­mi misissuilluarnerit nalilersuilluarnerillu allanngortitsinern­ut suliassallu tulleriaarneqarneran­ut tunngavigaagut.

 

Inuit Ataqatigiit arajutsisimanngilarput Naalakkersuisut nunatsinni umiarsuarnut talittarfiit pillugit nutaaliornissan­ut nutarterinissanullu pisariaqartitsinerit ilanngullugit misissorlugit siorna aallartikkaat.

 

Inuit Ataqatigiit naatsorsuutigaarput misissuinerit naammassinerat Inatsisartunut saqqummiunneqarumaarto­q, tamannalu tunngavigalugu siunissami nunatsinni umiarsuarnut talittarfiit ullutsinnut naleqqussaqqinnissaat tulleriaarinikkut ingerlateqqinneqarnissaat Inuit Ataqatigiit peqataaffigissavarpu­t.

 

Illoqarfiit nunaqarfiillu ilaannut umiarsuarnut talittarfiit pitsanngorsartariaqarnerat pisariaqart­oq Umiaq Arctic Linemit umiarsuarnut inunnut angallassinerit aammalu Royal Arctic Linemit atlantikoq ikaarlu­gu containerersorlu­ni assartuinerit eqqarsaatigalugit kissaatigineqarput.

 

Siunnersuuteqartoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigaarput, nunarput ataatsimut ineriartorniss­aa siunnerfigalu­gu nuna tamakkerlugu politikkerit ineriartortittariaqarnerannik eqqaasissuteqarma­t.

Siunnersuuteqartoq aamma apererusupparput, 2003-mi Qaqortup Narsallu akornanni atlantik­oq ikaarlugu containerersorlu­ni umiarsuarnut talittarfiliornissaq qanoq inuiaqatigiit aningaasaqarnerann­ut tunngatillugu oqaatigisinnaaneraa. Tamanna pillugu Kujataani Kommun­it Peqatigiiffiata 2003-mi anguniagassaatut aalajangiutereersimammassu­k.

 

Aammalu ilanngullugu eqqartorneqarsimassammat siunnersuut inuiaqatigiinnut aningaasatig­ut kingunerisassa­i.

 

Nunatta kujataani containerersorluni umiarsualiveqarnikkut aaqqiissuteqarnissaq pisariaqartoq Inuit Ataqatigiit arajutsisimanngilarput. Taamaattumik kissaatigaarput piureersut atorlugit aaqqissuusseqqinniss­aq Naalakkersuis­ut misissueqqissaarnermini tunngavigissagaat, tamatuma­ni misissuinermi Narsap ilaatinneqarniss­aa pisariaqartutut isigaarput.

 

Taamatut oqaaseqarluta siunnersuuteqartoq Naalakkersuisut inassuteqarnerat malillugu Inuit Ataqatigi­it itigartipparpu­t.

 

Tom Ostermann, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Kattusseqatigiit siullermeerneqarnerani imatut oqaaseqaateqasaagut:

Siunnersuuteqartup siunnerfia siunissamik takorloorpalaartumik nipeqartoq malunnarluarpoq. Taamaakkaluart­oq Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut takorluugaq piviusorsiunngitsoq, siunnersuuteqartor­mi oqarmat, frihavnimik pilersitsinissaq, imatut eqqarsaqqajaanarpoq, aasiit inuiaqatigiinn­ut akisoorsuarmik pilersaarut nutaaq, taamatut oqaaseqarnitsinnut makku tunngaviuppu­t.

 

Naluneqanngitsutut siunissami kujataani kommuneqarfiit kattunniarlugit pilersaaruteqartoqarpo­q, tassalu kingullertig­ut tusagassiutitigut saqqummertartut eqqarsaatigalug­it imaammat, Qaqortumit Narsamut aqquserngiortoqarniss­aa eqqartorneqarlun­i, aammalu kommuneqarfiit taakku marluk imminnut kattusseqatigiinniartu­t.

 

Pilersaarutit qulaani taakkartukkakka eqqarsaatigalugit aammalu frihavnimik pilersaarusiarner­mi qanoq imminn­ut naapiffeqarnersut apeqqutigerusunnarpoq. Taakkuinnaanngillal­li soorlu aamma nalunngikkipput nunarput pinngortitaavoq alianaatsorsua­q, kisiannilu ukiukkut silarsunniillunilu apisartuullun­i.

 

Aqquserngit tamarmik nivanneqartariaqartut, aammalu kommuninut annertuumik ukiumut aningaasartuutaasartumi­k. Frihavnimik pilersitsisoqassappat, aamma qularnanngilaq aqqutit atorneqart­ut ukiukk­ut nivanneqartarnissaat.

 

Allatut oqaatigalugu aningaasartuutit frihavnip pilersinnerata kingorna aningaasartuutissat allat pinngortussaappu­t.

 

Ullumikkummi pissutsit piviusut imaapput nunatsinni nioqqutissatigut pilersuineq aammalu assartuinikk­ut ajornartorsiuteqareernera ilisimagatsigu, taakkualu naammaginartumik aaqqinniarnissa­at pilersaarusiorluarnikkut periarfissaqarsorinarmat, kujataani, qeqqani aamma­lu avannaani sikusartumi.

 

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut kujataani ullumikkut periarfissaritinneqartut nunatta aningaasaqarne­ra qiviarutsi­gu akissaqanngitsugut aammalu kujataani ukioq naallugu imaatig­ut assartuinikkut periarfissaqareeqimm­at maannangaaq frihavnimik pilersitsinissamik akissaqanngitsugu­t.

 

Naluneqanngitsutut aprilimi 2001-imi Naalakkersuisut aalajangiipput assartuinikkut pilersuinikkul­lu ajornartorsiut­it pillugit nalunaarusiortoqarnissaanik, aammalu suliap tamatu­ma 2003-mi naammassineqaru­ni saqqummiunneqartussaavoq.

 

Nalunaarusiornermi ajornartorsiutinik tikkuaasut toqqammavigalugit nalileeqqinnissaq utaqqimaalaarniartigi­t.

 

Ilami ukiut arlaqanngitsut qaangiupput Qaqortoq kujataani containerhavnitut aaqqissuussiffigineqarma­t, taamanikk­ut oqaatigineqarluni kujataani ineriartorneq pisariaqarma­t, aammalumi tamanna pisimavoq, taamanikkutta­aq aamma uggornaqisumik Qaqortup illoqarfia aamma­lu Qaqortumut avataaniit tikittartunut puigunaatsoq, tassalu Qaqort­up quersuatoqai takoranneqis­ut piiarneqarlutik, ullumikkullu Qaqortoq tikillugu eqqaamanaqaluti­k.

Kattusseqatigiit kingumut eqqaasitsissutigissavarput taamatut aningaasanik ingerlatsineq ingerlaannarsinnaanngimma­t, aammalu suli iluarsagassarpassuit aningaasaliiffigineqanngitsut, soorlu ilaatigut atuarfiit, oqaluffiit allallu aserfallassimaqisut aningaasassaqartinnginnatsigit, salliusariaqart­ut isumaqaratta.

 

Kiisalu siunnersuutip matumap Naalakkersuisoqarfimmiit akineqarnissaa paamaarunneqarsimane­ra ajuusaarutigaarpu­t, taamaattumik Naalakkersuisoqarfiup akissutigisimas­ai suli oqaaseqaatitta Naalakkersuisoqarfi­up akisimanngikaa akissuteqarfigisimagatsi­gu ilisimatitsissutigissavarput.

 

Taamatut oqaaseqarluta siunnersuutigineqartoq isumaqataaffiginnginnera qulaani oqaaseqaatigisag­ut innersuussutigalug­it nalunaarutigissavarput, aammalu aappassaaneerneqannginnermi­ni ataatsimiisitalian­ut susassaqartunut sukumiisumik oqallisigineqarniss­aa innersuussutigissavarput.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Umiarsualivimmut tunngasunik siunnersuuteqartup siunnersuutaa tusaannarlugu assut ilalernartissimavar­a, kisiannili aamma ingerlateqqinnerani frihavnimik taaneqartartoq puttuteriasaarm­at aamma tassuuna tupigitsaammersimallung­a.

 

Assorsuaq paatsuunganartippara kommunip siunissami pilersaarusia qanoq innersut uanga maanngaanni­it oqaatigisinnaannginnakki­t. Imaannguatsiarpoq siunnersuuteqartoq Borgmesteriumma­t, taqqavani kommunit imminnut qanittut pilersaarusiaqarnersut, taamaattum­ik Qaqortumi sananissamut, taamaassimassanngippat uanga assut kissaatigissagaluarakk­u, kommun­ip pilersaarutaanut ilaasariaqartoq, Landstingemut nassiunneqarsimasariaqarto­q, tassanilu pilersaarusiorner­mi nalilersorneqarluarsimassasoq.

 

Taakku amigaatigaakka, immaqa taamaattoqaraluarnersoq, taamaattumik paatsuunganera aallaavigalu­gu Naalakkersuis­ut akissutaat ajorinagu maanngaanniit oqaatigaara.

 

Tommy Marø, siunnersuuteqartoq, Siumut.

Siunersuuteqartut taperserneqaannarneq ajormata aamma taanna naatsorsuutigikannersimagak­ku uani siunnersuutigineqartu­mi inissisimaffissaa illoqarfiip avatingaatsiaaniimmat,

 

kisianni Otto Steenholdimut siullermik oqaatigissavara, ukioq kingulleq 2001-imi januarimi kujataani kommunit pingasuus­ut Narsarsuarmi isumasioqatigiinnerminni aalajangersaanerminni siunniissimava­at kujataa­ni containerersorlu­ni atlantikoq ikaarlugu usinik assartuinermi talittarfimm­ik pisariaqartitsinerp­ut aaqqiiviginiarneqassaso­q.

 

Tassungalu atatillugu kujataameeqatigiit taamani tikkuarsimasaat, tassalu Qaqortoq Narsarlu akornan­ni Eqalugaarsun­ni taasartakkatsinni tassunga inissinneqarnissaa. Tassa imatut paasillug­u, kommunalbestyrelsip siulliip siunniissimasaat taakkua pingasut, taamaasillunga uanga suliassat­ut isigalugu maanga apuuppara, kisianni erseqqissumik oqaatigissavara, aamma qujassutigigakku Naalakkersuisut aammalu partiit oqaaseqartui­sa akissutaat tusaatissatut tigugakkt, uani erseqqissu­mik malunnarmat Siumup oqaaseqartua­ta aammalu Atassut­ip oqaaseqartuata sukumiisumik misissuinissat aamma­lu ukiamut aappassaaneerneqarnissaa sioqqullugu misissueqqissaarniss­at tassani kissaatigineqart­oq ersarimma­t.

 

Uanilu uterfigilaarusutanni ilanngullugu oqaatigerusuppara, erseqqissumik oqaatigissagakku, kujataa­ni umiarsualiveqarn­eq eqqarsaatigalugu, Qaqortoq qiviaqqajaasarakku.

 

Umiarsualiveqarnikkut Qaqortoq ineriartorpoq annertuumik, taamak oqartariaqarpugut, umiarsuartig­ut aammalu angallatit anginerit aalisariitillu arlallit angisuut pigilersimavagut Qaqortumi, taamaasilluni­lu umiarsualiviup ilua mikigisuulersimallugu.

 

Taanna ajornartorsuutaavoq angisooq, ukiuni kingullerni qulit missaani ajornartorsiutigisarpu­t. Unalu aamma Naalakkersuisunut apuutilaarusullugu, tassa Inatsisartut siuliisa, uagut siulitt­a, Qaqortumi umiarsualivimmi ajornartorsiuteqarneq pillugu aaqqiiniarnermut atatillugu aningaasan­ik 16 million kruuninik illikartittisimanerigaluart­ik taamani peersimavaat. Taakkulu Narsami Alluitsup Paanilu immikkut atigassatut aaqqiivigineqarsimallutik taamani.

 

Taassumalli kingorna malitseqartinneqarsimanngilaq Qaqortup umiarsualivikkut ajornartorsiuteqarner­at aaqqiiviginiarner­a. Taanna piffissami aamma kingullermi angallataatill­it peqatigalug­it Qaqortumi Havnerådi aammalu kommunalbestyrelse assigiinngitsun­ik siunnersuutin­ik qaqitaqarsimapput, taakkulu aammalu ilanngullug­it naatsorsuutigineqasso­oq Naalakkersuisunut piffissami aggersumi apuunneqarnissaat.

Kisianni qilanaarivara ukiamut aaqqpassaaniigassanngorlugu Siulittaasoqarfiup inississimammag­u, taavalu aamma tassuuna pitsaaquteqarpoq Naalakkersuisut ukiamut sukumiinerusum­ik saqqummiussinissa­at naatsorsuutigigakk­u.

 

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Oqaatigerusuppara sukumiilluinnartumik misissuisimanitsinni Qaqortup Narsallu akornanni Eqalugaarsuit eqqaanni umiarsualiviliornissap misissuinermi ilaatinneqanngimmat, kisiannili Narsami kujataanut terminaliliornissamik misissuinerit ingerlanneqarsimallutik. Tassanilu misissuineq inaarutaasoq massakkut pisortaqarfimmi kukkunersiorneqarpoq, tamannalu naammas­sineqareeriarpat qallunaatua siullermik agguaatissavarput, taava nutsernera kingusinnerusukkut takkukkumaarpoq.

 

Kisianni Narsami periarfissaqarpoq talliliinissamut, piureersoq tallineqarpat, taava isumagineqar­tussat uanilu siunniunneqartariaqartutut kissaatigineqartut ingerlatsisuninngaanniit naammassine­qarsinnaapput 43 million kruunit nalinginut.

 

Qaqortup Narsallu akornanni nutaaliortoqassappat, soorlu siunnersuutigineqartoq, naatsorsuutigi­sariaqarpoq aningaasartuutit annertunerungaartut atorlugit aatsaat tamanna piviusunngortinneqar­sinnaasoq.

 

Taamaattumik Naalakkersuisuni saqqummiunneqartoq, aammalu Inatsisartunut agguaanneqartussaq agguaaneqareerpat, uagut finanlovemut suliaqarnissatsinnut atatillugu pingaarnersiuinitsinnut aamma ilannguttussaassavagut pisariaqartitsinerpaat.

 

Tassanilu oqaatigeriikkatsitut kujataa ilaavoq, taamaattumik siunnersuutip aappassaaneerneqarnis­saanut qularutissanngitsumik aamma naalakkersuisuni pingaarnersiuinerput ingerlatereersimassa­varput, taamaattumik ukiaru uterfigineqarnissaa naatsorsuutigineqartariaqarluni.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Tassalu allamik oqaaseqartoqarniarluni nappaasoqanngimmat, immikkoortoq 92 amerlanerussute­qartut innersuussuteqarnerat malillugu ataatsimiititaliamut susassaqartumut misissorluarneqassaaq, tassalu Attaveqarnermut, Pilersuinermullu Ataatsimiititaliamut taamaalillugu ingerlateqqinneqas­saaq.

 

Taavalu aamma aappassaaneerneqarnissaa ukiamut pisussatut naatsorsuutigineqarluni.

 

Taamaasillunilu ullumikkut ataatsimiinneq tamaanga naammassivoq.