Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 96-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut aqqaneq pingajuat, marlunngorneq aprilip 30-at 2002

 

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 96

 

 

Nuna tamakkerlugu akileraarutip ilaatigut qaffanneqarneratigut akileraarutitigut ilann­gatit allanngortinneqarsinnaanerat pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Josef Motzfeldt)

(Siullermeernera)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

 

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit. 

Siunnersuutima qulequtaa eqqortoq imaappoq. Piffissaq siulleq atorlugu innuttaasut atukkamikkut naligiinnerulernissaat nunallu karsiata isertiitaqarnerulernissaa siunertaralugit akileraartarnermut inatsisip allanngortinneqarnissaanik Naalakkersuisut siunnersuuteqaqqullugit aamma Inatsisartut aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

 

Akileraartarnermut inatsisip allanngortariaqarneranik Inatsisartuni partiit amerlanerit isummamin­nik saqqummiussisareersut maluginiarlugu siunnersuut makkunatigut allannguinernik imaqassasoq saqqummiupparput.

 

Siullermik inummut ilanngaat 8.000 kr-nik 48.000 kr-ninngorlugu qaffanneqassasoq. Aalajangersi­masumik ilanngaat 2.000 kr-nik 10.000 kr-ninngorlugu qaffanneqassasoq. Taakkununngalu peqatigitillugu kommunit akornanni ataatsimut akileraarut 2%-imik aamma nuna tamakkerlugu akileraarut 1%-imik qaffanneqassasut.

 

Tamanna pisariaqarpoq ilanngaatinut qaffaanikkut akileraarutitigut isertitassat annaaneqartussat matussuserniarlugit. Akileraartarnermut Pisortaqarfiup naatsorsuinerit najoqqutaralugit siunnersuu­tigineqartutut siunnersuut akileraartartoq kisermaaq 192.000 kr-nit angullugit ukiumut isertitaqar­tartoq. Aappariillu 384.000 kr-nit angullugit isertitaqartartut akileraarummikkut oqilisaaffigineqar­sinnaapput illuatungaatigut taakkunannga qaffasinnnerusunik isertitaqartut isertitamik qaffakkiar­tornerat peqatigalugu akileraarutaat qaffakkiartussasut.

 

Iluaquserneqartussat siulliit tassaapput isertitakinnerit soorlu pensioninik pisartagallit piniarnermik aammalu sulinermik inuussutissarsiuteqartut siunnersuut pisariitsumik piviusunngortinneqarsinnaa­voq. Kommunit isertittagaannut sunniuteqassanngilaq. Landskarsimulli minnerpaamik ukiumut 11 million kr-nik isertitsinerussutaassalluni.

 

Aappaattut landskarsip isertissinnaasai qaffasinnerussasut angujumagaanni nunamut tamarmut akileraarut 1 %-iinnarmik pinnani 2 %-imik qaffanneqarsinaavoq. Tamatuma kinguneranik landskarsip ukiumut isertittagai minnerpaamik 60 million kr-nik qaffatsinneqarsinnaapput. Kisiannili isertitakinnerusut ukiumut 158.316 krnit angullugit kisermaat aappariillu eqqarsaatigalu­git isertitaqartuinnaat oqilisaassivigineqassapput.

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Aningaasarsiat agguaataagaanerulernissaat anguniarlugu allanngortitsinissamik tassungalu ilutigitillugu ilanngaatinik aammalu procentinik akileraarusersuutinik qaffaanissamik Inatsisartun­ut ilaasortap siunnersuutigisat Naalakkersuisuni isummersorfigineqarput.

 

Naalakkersuisut taama allannguisinnaaneq paasisinnaalluaraluarlugu marlunnik patsiseqarlut­ik 2003-mi ilanngaatissanut il.il. tunngasut allannguuteqannginnissaat siunnersuutigerusussinaavaa­t.

 

Soorlu tamanna oqaaserisassani immikkoortortaq 13-imi takuneqarsinnaasoq. Tassa 2003-mi akileraarutitigut ilanngaatissat ilaalu ilanngullugit aalajangersarneqarnerat. Januarip aallaqqaataa­ni 2002 aallarnerfigalugu ineqarnermut akiliutinik  ineqarnermullu tapiissutinik qaffaanerit maanna isornartorsiuneqaraluttuinnarput pingaartumik akunnattunik aningaasarsialinni­t. Soorlu atorfilinnit il.il.

 

Akileraarutit siunnersuutigineqartutuut allanngortinneqassagaluarpata akunnaattumik aningaasarsiall­it aningaasarsiaqarnersaat eqqorneqaqqittussaapput. Tamatumalu kingunerissav­aa ineqarnermut akiliutinik allannguinerup sunniutaanik sakkortusisitsineq sulilu annertunerusumik isornartorsiuineq.

 

Naalakkersuisut isumaat malillugu siunnersuutigineqartutuut allannguinissaq pingaaruteqarluinnart­oq annertoorlu aalajangiunneqartariaqaranilu atuutsinneqartariaqanngil­aq ineqranermut akiliutinik allannguineq sunniutaalu ineqarnermut tapiissutit aamma ineqarnerm­ut meeqqanut tapiissutit peerneqartut ilanngullugit tamakkiisumik paasineqarsimatinnagi­t.

 

Aammattaaq aalajangiinerit taamak annertutigisut ingerlanneqassappata Inatsisartuni namminneerlut­ik aalajangiinerminnik akisussaaffeqartunik atuutsilersinneqartariaqarput tassa imaappoq 2003-mi upernaakkut qinersinissap kingorna Inatsisartunngortussanik. Naalakkersuis­ut tamakkuninnga tunngaveqarlutik siunnersuut tapersersorsinnaanngilaat.

Nuna tamakkerlugu akileraarutip ilaatigut qaffanneqarneratigut akileraarutitigut ilanngatit allanngortinneqarsinnaanerat pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

Siullermeernera.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumut qujanaq. Maannakkullu partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartuinut nuuppugut.

 

Simon Olsen, Siumup oqaaseqartua.

Siumumit Inatsisartunut ilaasortamit Josef Motzfeldtimit Inuit Ataqatigiinneersumit siunnersuutigi­neqartoq imatut oqaaseqarfigissavarput. Siumumit akileraarutitigut qaffaanerit imaluunniit qaffaateqarnerit tunngavigalugit isertitaqarnerulernissamik siunnersuut akuersaaruminaatsipparput.

 

Siumumit ineqarnermut akiliutinut tapiissutit pillugit aaqqissuussineq boligsikring ukiamut naliliiffiigineqaqqittussaavoq. Malunnarpoq ineqarnermut akiliutinut tapiissutit allanngortiterneqar­neranni pingaartumik akunnattumik aningaasarsiallit Naalakkersuinikkut ingerlatsinermi Siumumiit siunertarineqanngitsumik eqqorneqarsimasut. Aammalu massakkut aningaasarsianit akileraarutit pillugit allanngortitsinissamik Josef Motzfeldtip Inuit Ataqatigiinneersup siunnersuutaa akuerine­qassagaluarpat akunnattumik aningaasarsiallit eqqorneqaqqittussaapput. Tamannalu akuerisinaann­gilarput.

 

Taamaattumik Siumumit Naalakkersuisut isumaqatigaagut tapiissutinut tunngasut tamakkiisumik qulaajaaffigeqqaartinnagit paaseqqissaartinnagillu mianersoqqusimmata.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Innuttaasut assigiiaanerusumik akileraartinneqartarnissaat aammalu landskarsip isertitaqarnerulernissaa anguniarlugu aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata periarfissami siullermi allanngortinneqarnissaanik Naalakkersuisut siunnersuummik saqqummius­saqarnissaat pillugu Inatsisartut aalajangiinissaannik Josef Motzfeldtip Inuit Ataqatigiinneersup siunnersuutaa Atassummit imatut oqaaseqarfiginiarparput.

 

Siunnersuummik saqqummiussaqartup akileraartarnermi aaqqissuussinerup ullumikkut atuuttup annertuumik allanngortinneqarnissaanik kinguneqartussaq saqqummiuppaa. Tassa inummut ilanngaatip qaffalaarnerisigut isertitassaagaluanit annaasassat matussuserniarlugit kommunini tamani akileraarutip 2 %-imik kiisalu nuna tamakkerlugu akileraarut aamma 1 %-imik qaffanneqar­nissat siunnermi anguniarneqarpoq.

 

Ullumikkut nunatsinni innuttaasut aningaasaqarnerat ataatsimut tamaat eqqarsaatigalugu aningaasarsiornerullu qaffakkiartorunnaarnissaanik mianersoqqussuteqartarnerit eqqumaffigineqar­tariaqarnerannik innersuussutigineqartut eqqarsaatigissagaanni akileraarutit ataasikkut 3%-timik tassanngaannartumik qaffanneqarnissaannik siunnersuut innuttaasut aningaasqarnerannut annertuumik attuisussaasoq takoreerlugu maannangaaq Atassummit akuerisinnaanagu oqaatigeriis­savarput.

 

Kiisalu januarip aallaqqaataani 2002 aallarnerfigalugu ineqarnermut akiliutinik qaffaaneq Atassummit akerlerisimasarput eqqarsaatigalugu ineqarnermut qaffaanerup qaavatigut akileraarutit 3%-imik qaffanneqarnissaat oqareernitsituut Atassummit akuerisinnaannginnatsigu matumuuna oqaatigeqqissavarput.

 

Taamatut oqaaseqarluta siunnersuut Atassummit tapersersinnaannginnatsigu matumuuna oqaatigaarput.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortaq Josef Motzfeldt Inuit Ataqatigiit aningaasarsianit aki­leraarutit pillugit Inatsisartut inatsissaat ukiumut 2003-mi atuutilertussaq inummut ilanngaatit ammalu aalajangersimasumut ilanngaatip qaffanneqarnissaanut siunnersuutaanut Inuit Ataqatigiit tapersiinitsinnut makkuninnga tunngavilersuuteqarpugut.

 

Aallaqqaasiullugu oqaatigissavarput tamatta ilisimalereernikuugatsigu nunatsinni ilaqutariit isertitaqarnermikkut assigiinngitsorujussuarnik atugaqarnerput aamma Inatsisartuni tamannami ersertarpoq Inatsisartut utoqqaat atugarisaat meeqqat inuusuttullu atugarisaat kisimiillutik pilersugaqartut atugarisaat piniarnermik aammalu sulinermik inuussutissarsiuteqartut atugarisaat pillugit misissuisimanerit aallaavigalugit inimi maani eqqartuinerpassuartigut. Tamanna nassueruti­gineqartarluni uppernarsarneqartareermat.

 

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut ullumikkut piffissanngortoq inuuniarnikkut atugarisat pillugit misissuisimanerit aallaavigalugit maanilu nunatsinni akissarsiakinnerpaartagut suli oqilisaaffigine­qarsinnaanissaat eqqarsaatigalugit minnerunngitsumillu aningaasarsiatigut isertitatigullu nalimmaa­nissaq siunertaralugu iliuuseqartoqartariaqartoq.

 

Tamanna akileraartarnikkut nutaamik aaqqissuussisoqarneratigut Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Josef Motzfeldtip siunnersuutaatigut anguneqartussaavoq.

 

2003-mut inummut ilanngaat 8.000-nit tassa ukiumut 48.000-nngorlugu qaffanneqarneratigut aammalu aalajangersimasumik ilanngaat 2.000 kr-nik tassalu 10.000 kr-ninngorlugu qaffanneratigut tamanna nunatsinni innutaasut minnerpaamik 80 %-iisa iluaqutigissavaat.

 

Nunatsinni inuuniarnikkut atugarisat pillugit misissuisimanerup aamma takutippaa inuit qulit 100 kr-ni agguaatissagunikku taakkunannga tallimat 90 kr-nit pissarsiarisaraat sinnerisalu tallimat taamaallaat 10 kr. sinneruttoq agguaattarlugu.

 

Aamma nunatsinni innuttaasut sisamararterutaat ukiumut 100.000 atallugu isertitaqartarput. Aammalu innutaasut affaat sinnerlugit ukiumut 200.000 ataallugu isertitaqartarput.

 

Tamanna misissuisimanerup aamma takutippaat. Tamanna maannakkut iliuuseqarfigineqartariaqart­oq Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut. Misissuinerit qulaajaanerit ilami innuttaasut atugarisaat pillugit misissuisimanerit qulaajaanerillu qassimmiaava aatsaat ingerlanneqareerpata iliuuseqarnissat inuiaqatigiit utaqqikatataat Naalakkersuisut Inatsisartunil­lu nalimmassaavigineqassappat. Imaluunniit timitaliivigineqassappat.

 

Nunatsinni inuuniarnitsigut assigiinngitsunik ajornartorsiuteqarnerput nalunngilarput aamma nalunngilarput ilaatigut tamanna pissuteqarmata aningaasarsiatigut isertitatigullu assigiinngippallaam­ik atugaqarnitsinnik.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut inuiaqatigiit ullumikkut aningaasatigut killiffipp­ut eqqarsaatigalugu aatsaat taamak pisariaqartigisoq inuiaqatigiinni ajornartorsiutit annikillisarniarlugit ataatsimut kivitseqatigiinnissaq.

 

Tamanna inuiaqatigiinni sanngiinnerusortatta inuuniarnerminni atugarissaarnerulernissaatigut anguneqarsinnaasutut Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut. Tamannalu tamatta aamma akisussaaffigisariaqarparpu­t. Taamaattumik Inuit Ataqatigiit Inatsisartunut kaammattuutigissavarp­ut Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Josef Motzfeldtip akileraartarnermut inummut ilanngaat 8.000 kr aammalu aalajangersimasumik ilanngaat 2.000 kr-nik qaffanneqarnissaan­ut taakkunuunalu peqatigitillugu kommuni takornanni ataatsimut akileraar­ut 2 %-imik aamma nuna tamakkerlugu akileraarut 1%-imik qaffanneqarnissaanut siunnersuutaan­ut akuersaartumik isummersoqqullugit.

 

Inatsisartullu akileraartarnermut akitsuusiisarnermullu ataatsimiititaliaani siunnersuut sukumiisum­ik nalersoqqissaarneqassasoq ilanngullugu aamma kaammaattuutigaarput.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Nuna tamakkerlugu akileraarutip qaffanneqarneratigut akileraarutitigut ilanngaat allanngortinneqarsinnaanera pillugu aalajangiiffigisasssattut Josef Motzfeldtip siunnersuutaan­ut Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqaateqassaagut.

 

Naalakkersuisut akissuteqaatai taperserlugit siunnersuutaasoq akuersaassanagu. Kattusseqatigiinni­it oqaatigissavarput. Tassami ullumikkut ineqarnermut peqqussutip nutaap sunniutai suli annertuneru­sumik naliliiffiginngilagut. Aammattaaq ineqarnermik akiliutip innuttaasuniit annertuumik akerliuffigineqarnera tunngavigalugu.

 

Ullumikkut akileraarutip allanngortinnissaa eqqortuusorinngilarput. Ullumikkut akunnattumik isertitallit ineqarnermut akiliutip allanngortinneratigut eqqorneqareerput. Aammattaaq ullumikk­ut akissakinnerit kisiisa eqqarsaatigalugit taamatut akileraarutitigut allannguinissat eqqortuusorinngi­larput.

 

Ilaqarpugummi ilinniarsimasunik sivisuumik ilinniareerlutik naammassisartunik taakku qanoq iliussavagut ingerlaannartumik eqqussagutsigit.

 

Ullumikkummi ilaqarpugut ilinniarsimasunik. Taakkua ulluinnarni meeraqarunik annertuumik akiliuteqartartunik meeqqerivinnut ineqarnermut ulluinnarnilu inuuniutinut.

 

Taakku puiguinnassavagut? Aperisariaqarpugummi sooq taava ilinniartissavagut kingornatigul­lu naammassippata annertuumik eqquiffigalugit. Inuusuttut arlalissuit oqartarput akissakinnerit sooq kisisiisa aaqqiiviginiartuassavagut oqartarlutillu taavami uagut immaqa pitsaanerussaaq ilinniann­gikkaluarutta.

 

Eqqaamasariaqarparput inuusuttut ilinniarsimasut pisariaqartippagut ilinniareerpata sooq aammattaaq taamatut pillassavagut. Ilinniareerunik aallartisarnialerpata. Taamaattumik akileraarutitig­ut aaqqiiniarutta eqqarsarluaqqaarluta iliuuseqartariaqarpugut.

 

Ullumikkut aningaasaqarnerput qissimissagutsigu oqartariaqarpugut aatsaat pilersaarusiorluarnikk­ut anguniagassagut anguniartariaqaratsigit. Imaanngitsoq ullormiit ullorm­ut aaqqiinissat tunngavigalu­git. Aatsaat pitsaasumik pilersaarusiornikkut aningaasanik tunngasunik iluamik ataatsimoorluta aaqqiisinnaavugut. Taamatut oqaaseqarluta aalajangiiffigisassat­ut siunnersuut Kattusseqatigiinniit akuersaarniarnagu oqaatigissavarput.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Siunnersuut atuarlugu oqaatigisariaqarpara ussernartorsiornaraluartoq. Tassa siullermik soraarnerussutisiall­it piniarnermik sulinermillu inuussutissarsiuteqartut siunnersuutikkut tamatu­muuna iluaquserneqartussaagaluarmata. Aamma landskarsip isetitaqarnerulaarnissaa siunnersuutik­kut kissaatigineqarluni.

 

Tassa uanninngaaniit kissaatigineqartartut siunnersuuteqartup kissaatigimmagit. Taamaattorliu­na nunap aningaasaqarluarnissaa akileraarutit qaffattuaneqarnerisigut ingerlataq uanga isumaqatigineq ajoriga. Siunnersuuteqartup siunnersuutaa atuarlugu politikki suna ingerlanneqartoq ilisarnarpoq. Pissaqarnerusut ersukkerlugit pissakinnerusullu oqilisaaffigalugi­t.

Isuma assortuinnagassaanngilaq. Inuit assigiinnerusumik aamma akileraarutitigut pineqartariaqarner­at oqarta naleqquttuuvoq. Akissuteqaalli isumaqatigaara. Ukioq manna januarip aallaqqaataaninngaaniit akiliutissanik tapiissutinillu ataatsikkoortumik qaffaanerit taamak innuttaasunut pingaartumik akunnattumik akissarsialinnut malunnarluni isornartorsiutigineqarlualers­ut aamma suli ilallugit periuseqarnissaq isumaqarpunga mianersuutigisariaqarallarto­q.

 

Taamali aamma oqaraluartillunga maluginianngitsuunngilara akissuteqaatip mianersornera. Naak akissummik oqaatigineqaraluartoq siunnersuutip assinga Naalakkersuisunit eqqarsaatigineqaraluarsimaso­q. Ilami qinersinissaq ungasigunnaarpoq. Pisarnerlu malillugu sapinngisamik akileraarutinik qaffaanaveersaarnissaq aamma ukiuni makkunani Naalakkersuisuutitaqart­ut mianersuutigilluinnaraat malunnarpoq.

 

Pisarnerlu malillugu soorunami tulliani inatsisartunngorumaartunut suliassaq miloriutiinnarlug­u. Taamaattumik siunnersuuteqartoq nersualaanngitsoorsinnaanngilara qinersiniss­aq pinnagu pissutsilli piviusut aaqqinneqarnissaminnillu pisariaqartitsisut isigimallug­it taamak siunnersuute­qarsimammat.

 

Ajoraluartumilli taamaattoq aamma uanga nassuerutigisariaqarpara Naalakkersuisut akissutaat isumaqatigigakku. Pissutsit akissuteqaammi tunngavilersuutigineqartut naammagisimaarlugit tunaartariumallugit.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.

Oqaaseqartut amerlanerit, tassalu Siumukkut, Atassutikkut Kattusseqatigiillu aamma kisimiitt­oq aamma immaq taamatut nipilimmik oqaaseqarunarpoq paasiuminaakuluppoq, kisianni oqaatigine­qartut tassaavoq Inatsisartut siorna ukiakkut ineqarnermut tunngasunik aaqqissuussinerm­ik paasissutissat eqqunngitsut toqqammavigalugit Inatsisartut aalajangertinneqarsimappu­t.

 

Taanna Naalakkersuisooqatigiit minnerunngitsumik nassuerutigaat. Taamanikkut Naalakkersuis­ut uagut peqataaffigisagut Naalakkersuisoqarfiit arlaqarlutik suliaannik Naalakkersuis­ut tamatumunn­ga akisussaasoq saqqummiisinneqarpoq innuttaasunik ineqarnerm­ut akiliisarnerup allanngortinne­qarneratigut innuttaasut 10%-ii isertitaqqortunerpa­at eqqorneqassasut. Tamannalu upperalugu Inatsisartut maani aalajangerpugu­t.

 

Massakkut qanoq oqaluserpat Naalakkersuisuusoq aamma eqqunngitsumik aalajangiisimavug­ut Inatsisartut eqqunngitsumik salluliorluni aalajangiisinneqarsimapput. Tassa taanna Inatsisartuni uparuartorneqassappat uanga tupigisassarinngisaraluara.

 

Massakkut siusinnerusumik siorna kingusinnerpaamik siorna ilanngaatit akileraartarnermut ilanngaatissat aalajangersaaffigigatsigit aamma aningaasarsiornikkut pissutsinik killiffik sior­na majimi oqaluuserigatsigu Siumukkut Atassutikkut Kattusseqatigiit ilanngullutik Inuit Ataqatigi­it peqatigalugit akileraartarnermik pissutsinik nutarterisariaqarneq eqqartorpaat.

 

Innuttaasut atukkamikkut naligiinnerulernissaanik illersuisuullutik oqalugiaqattaarput periarfissanngorm­at naak utoqqarnik isertatikkinnerusunik illersuinersi. Ilinniagaqartut atugarissaarnerulernissaann­ik aningaasarsiaat qaffanngikkaluarlugit, kisianni pisinnaasortagut nammakkernerulaarlugit.

 

Ullumikkut annaanniarneqartut tassaapput isertaqqortunerpaat maani Kattusseqatigiinninngaani­it Mogens Kleistip oqalugiaataa najoqqutaralugu ilinniarsimassuseq akilersinnaajunnaarsimasutut oqalugiaatigineqaqattaarpoq.

 

Siumup oqaluttuata Atassutillu oqaluttuata sakkortuumik oqaaseqarfigaat akileraarutininngoooq­ qaffaanialeqisugut. Akileraarutitigut oqaluuserinnittarnermi soorunami teknikkertaqaqimm­at paasinnissinnaaneerput assigiinngiiartorujussuuvoq aamma tamanna tupigineqassanngilaq paasisimasagut tamatigut annertoorsuuneq ajormata.

 

Matumani eqqaamaneqartariaqarpoq siunnersuummik saqqummiininni tassaavoq ilanngaatit qaffanneqartariaqartut 10.000 kr-nik taamaalilluni isertitakinnerit akunnarttumillu isertitaqart­ut oqilisaassivigineqaqqusaasut Inatsisartunit tamanit oqilisaassivigineqassammata.

 

3%-imik akileraarutit qaffannerat katillugu 2% kommunit akornanni naligiissaarinermi 1%-ilu nuna tamakkerlugu akileraarummut tassaasussaavoq matusissutissaq karsip annaasassaan­ut taakkununngalu nammattussat inimi maani oqaaserineqartut upperigaluaratsigit tassaasussaapp­ut isertitaqqortunerpaat.

 

Assersuutitut taaneqarsinnaavoq isertitakinneq SIK-mi immaqa isumaqatigiissut malillugu akissarsiaqarpoq. Akissarsiaqarput aappariit 130.000 missaani ukiumut akissarsiaqarsimagun­ik ullumikkut 13.600-nik akileraartartut siunnersuut manna najoqqutaralugu 7.580-nik ikinnerusun­ik ukiumut akileraartalissagaluarmata.

 

Aappariit immaqa akunnattunik immaqa akunnattumik isertaqartutut taaneqarsinnaasut ukium­ut 500.000-nik aappariillutik isertitaqartartut ullumikkut 161.600 kr-nik akileraartartut nutaaq eqqunneqarpat ukiumut 3.500 tassa qaammammut 300-t inorlugit akileraarnerulissappu­t. Tassalu taakkua maani amerlanerit isumaqarput taakku artukkerujussuassagigu­t.

 

Naak isertitakinnerusunik illersuisuunerarluni oqaluttarneq. Atorfissaqartitatsinnik isertitsinerulaarniss­aq inuiaqatigiit naligiinnerusumik pitsaanerusunik atuarfitsigut allatigullu atugaqarnissaanik isertitaqalaarnissaq siunnersuutigineqarpoq reformimilluunniit allannguerujussuarnerm­ik taaneqarsinnaanngilaq pisariingaarami.

 

Naligiinnerulernissamik oqartuusaartarsimanerit maani ersarissorujussuupput 3 %-iminngooq qaffaaniarpugut 3%-imik qaffaaneq qaffaanermut sanilliullugu ataasiarluniluunniit oqaaseqartun­it taaneqanngilaq inummut ilanngaatip nalinginnaasumillu ilanngaatip qaffaanneqarneratig­ut isertitakinnerpaat akunnattumillu isertitaqartut annertuumik oqilisaassivigissagatsigi­t.

 

Aammalu uppernarsaatitut ullumikkut maani ataatsimiinnermi aqutsisuusoq tassalu Inatsisartut Siulittaasuat siorna akileraarutitigut ilanngaatit aalajangersaaffigissallugit oqaluuserinninner­mi partiini sinnerlugu siulittaaffigisamini taamanikkut oqaaseqarami majip arfineq aappaani partiini sinnerlugu ilaatigut ima oqarpoq. ANaggasiullugu Atassummiit periarfiss­aq manna iluatsillugu ukiuni kingullerni oqaatigiuarsimasarput tassani pineqarpoq Naalakkersuisut pisortatigoortumik pimoorussamillu nunatsinni akileraarutitigut iluarsaasseqqinnissam­ut suliniuteqalissasut. Aammattaarlu akileraaruserneqartussanut iluarsaaqqinnissamul­lu suliniuteqalissasut oqallisissiatut siunnersuutigineqarsinnaasunik@.

 

Massakkunngooq Inatsisartut nutaanngortussat tamanna akisussaaffigissavaat uagut isumaqarp­oq maani innuttaasut naligiinnerunissaanik sunniuteqarnermut akisissaaqataarusunngitsug­ut amerlanerit ullumikkut taamak oqarput. Ajoqaaq.

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Naalakkersuisut sinnerlugit qujavunga partiit Kattusseqatigiit Attaviitsullu aapaata oqaaseqaatitsinn­ut aamma akissuteqarnerannut. Aammalu amerlanerussuteqarluartut Naalakkersuis­ut siunniussaannut tapersiimmata assut qujavunga.

 

Tassami Naalakkersuisuni pingaartissimavarput assut innuttaasut siunertarineqanngikkaluam­ik eqqorneqarsimasut tassa ineqarnermut akiliutit allanngortiterneqarneranni taakkununnga annertu­nersumik aamma eqqueqqinnissaq taanna aamma pinngitsoorniarlugu misissuinerit annertunerusut pisariaqartut Naalakkersuisuninngaaniit siunniussimavarput.

 

Tassami eqqortoq taannaavoq akunnattumik isertitaqartut aamma taakkua eqqorneqaqqittussaapp­ut uani siunnersuut akuersaarneqassappat. Tamannalu pissutigerpiarlu­gu uagut pisariaqartissimavarput misissuineq suli annertunerusoq ingerlattariaqartoq. Aamma ilumoorpoq akunnattumik isertitaqar­tut aamma taakkuupput aappariillutik akunnattumik isertitaqartut aningaasartuutit annertuut aamma nammatarisarpaat. Tassa meeqqerivinnut assigisaanullu aamma tamakkiisumik akiliisarnerat tassani pisarpoq.

 

Taamaattumik misissuinerit isertitanut tunngatillugu akileraarutitigut allannguiniarnermi soorunami tamakku peqqissaartumik aamma nalilersorneqartariaqarput. Tamannalu tunngavigalu­gu Naalakkersuisuninngaaniit pissusissamisoortutut isigisimanngilarput maani ilanngaatip qaffanne­qarnissaanik siunnersuuteqarneq.

 

Tassalu aamma erseqqisaatigineqareerpoq ineqarnermut akiuliutip nalileqqinneqarnissaa ukiumut ingerlanneqartussaavoq. Tamannalu aamma oqaaseqartunit amerlanernit toqqammavigineqarm­at quassutigaara.

 

Tassalu annertunerusumik oqaaseqarfigisariaqartutut isiginngilara pissutigalugu isummat Inuit Ataqatigiinninngaaniit aamma saqqummiussuunneqartut taakku ilisarisimalluarpapagut soorunam­i. Aamma isummat aamma misissueqqinnissami akileraartarnermut tunngatillugu ukioq manna allannguisoqannginnissaanik siunnersuuteqarpugut. Taannalu toqqammaviussaaq­, kisianni isertitat annertussusaanut tunngatillugu ilumut akileraarutitigut taanna aaqqiisarneq ingerlanneqassanersoq misissuinerni nalilersuinernilu aamma ingerlanneqartussaavoq taman­na pinngitsoornani. Qujanaq.

 

Simon Olsen, Siumut.

Aap akileraarutissanik qaffaanissamut Siumumit akuersaannginnerput oqaatigeerparput tassa­lu akunnattunik aningaasarsiallit ullumikkut akileraarutaannaanngitsutigut kisianni assigiinngitsutig­ut nammataqarnerujussuat mianersorfigilluinnartariaqarmat.

 

Assigiinngitsut Naalakkersuisuniit oqaatigineqartut misissuinissamut tunngasut isumaqarpug­ut pimooruttariaqartut aammattaarlu taassumap saniatigut isiginngitsuusaassanngilarput million­it affai qulaallugit aningaasarsiallit akunnattunik aningaasarsiaqartutut taanissaat aamma mianerna­laartussaammat. Taamaammat oqareernitsitut aalajangiusimavarput Naalakkersuis­ut misissuijumal­lutik qulaajaajumallutik suliaqarumanerat uppernartutut aammal­ut tatigisariaqartutut tamatsinnit Siumuminngaaniit isigisariaqaripput.

 

Taamaammat maannakkumut aningaasarsianik akunnattunik isertitaqartut eqqugaaqqinnginnissa­at maannakkut eqqorneqareersimanerat pissutigalugu misissuilluarfigineqarnissa­at piumasaraarput.

 

Jakob Sivertsen, Atassut.

Qujanaq. Tassa naatsunnguamik erseqqissaateqalaarniarama tassa erseqqissumik oqaatigeereerparp­ut ukiaq 2001-imi ineqarnermut tunngasunik oqallikkatta eqqaamaneqassaaq uagut partiimit isumaqataasimannginnatta. Ilaatigut akunnattumik akissarsiallit meeqqerivinni akisunerpaamik akiliisartut meeqqat tapisiaannik pissarsineq ajortut ineqarnikkut akisunerpaam­ik akiliisartut taakkua eqqorneqartusaanerat ilaatigut peqqutigalugit akuersaarsimanngilarpu­t.

 

Taamaattumik aamma siunnersuut manna taakkununnga attuumassuteqarluinnarnera eqqarsaatigalu­gu akuerisimanngilarput.

 

Aamma erseqqissaassutigissavara nunarsuarmi sumiluunniit pissakinnerusoqarlunilu pissaqarnerusoqartarp­oq pissaqarnerusut tassaagajuttarput aamma ilungersorlutik ilinniarlutil­lu angusaqarsimasut. Tamakku nunatsinni amerlanerulerpata taava nukissaqalernerusimassaag­ut ikiortarialinnut. Taamaaliornitsigut taava aningaasat amerlanerus­ut pikkorissut amerlanerulerpata taava aningaasat amerlanerusut isertissinnaanngussavagu­t.

 

Qaffalaartullu pitsaasumik ingerlasut mangiarutsigit taava aamma nungullartissavagut ingerlaqqeriarnissaann­ik allatut ajornartumik nakkaattoortillugit. Ilaatigullu oqartoqartarpoq nammineq pisuullutik taamaaliortut, kisianni mianersuutissavarput nammineersinnaaneq ataqqissagatsigu.

 

Nammineersinnaasut amerlanerulerpata taava pissakinnerusunut nukissaqarnerulissaagut ikiuunnissatsinnut. Qujanaq.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit.

Siullermik partiit oqaaseqartui oqaaseqarfigissagaanni ilaatigut aamma ineqarnermut ukiarmi Inatsisartut amerlanerussuteqartut allannguineranut tunngatillugu taamanikkut Naalakkersuisuus­ut isumaginninnermut ineqarnermullu Naalakkersuisut Inatsisartut ataatsimiititaliaa­ni ilaasortat arlallit ulloq naavillugu nassuiaaffigivaat taamanikkut ineqarnerm­ut akiliutit allanngortiternerisa kingunerisinnaasaat pillugit. Taamanikkut ersarissorujussuarm­ik oqaatigineqartut eqqorneqartussat tassaasut tamaallaat innuttaasut 10%-tiisa missaannaat.

 

Taamaakkami aamma eqqunngitsunik nassuaasimasinnaanissaat soorunami misissorneqartariaqartut­ut isumaqarfigineqartariaqassooq.

 

Atassutip oqaaseqartuata ilaatigut oqaatigivaa ullumikkut atuuttut annertoorujussuarmik allanngortinneqarnera­ta massumap siunnersuutip kingunerissagaa. Kisianni taanna teknikkim­ut tunngasoq taannaavoq. Tassa kommuninut kommuninut kinguneqartussaanngilaq nunatta karsianut 11 million kr-nik isertitaqarnerulernermik kinguneqartussaavoq soorunami innuttaas­ut ilaat akileraarnerulertussaapput kisiannili 80%-tiisa aamma iluaqutigisssagaat aamma misissuisimanerit oqaatigaat.

 

Partiinut Siumukkormiunut aperisariaqarnerput unaalerpoq akunnattumik isertitat qanoruna aningaarsartaat amerlatigisut. Tassami ineqarnermut tassa boligsikringimut tunngatillugu tassalu Inatsisartut aalajangerpaat ineqarnermut tapiissutit 428.000 angullugit tapiiffigineqarsinnaasu­t. Imatut oqaatigalugu taakkua oqilisaaffigineqarsinnaasut.

 

Taava akunnattumik isertitat sumut killilerneqassappat tassami siunnersuuteqartup ilaatigut erseqqissaatigivaa ukiumut 200.000-it ataallugit isertitallit taakkua ilanngullugit ugguuna siunnersuutikk­ut oqilisaaffigineqassapput. Aamma Naalakkersuisunut apererusunnarpoq Naalakkersuisut oqaatigivaat akileraartarnermut tunngatillugu misissuilluaqqissaarnerit aallaavigalug­it ingerlatsisoqartariaqartoq.

 

Taava Naalakkersuisut aamma aperisariaqarparput immikkoortoq siusinnerusukkut suliarereernikuusarp­ut rejeafgift tamaalillugu suliarisimassavaat. Taamaassimanavianngilaq tassami regnskabinik tunngaveqanngitsumik rejenut akitsuut taanna ilaatigut Inatsisartunut aalajangigas­sanngortinneqarpoq.

 

Taamaattumik eqqortuusinnaanngilaq misissuilluarnerinngooq aallaavigalugit tamakkua suliarineqartarmat­a. Pisariitsunnguuvoq aaqqiinissaq allaffissornikkut annertunerusumik sammineqartussaanngilaq. Aammali Naalakkersuisut mianerisariaqarpaat innuttaasut utoqqaat atugaat pitsanngorsarniarlugit neriorsornikuuvaat inuusuttut meeqqat inuusuttullu atugaat aamma pitsanngortinniarlugit aamma neriorsuutiginikuuvaat taakkua ukiut arlallit taamatut neriorsuuteqar­put.

 

Aamma Naalakkersuisut oqaatigeereerpaat ingerlatsinermut aningaartuutit pillugit qaffatsaaliorneqassasu­t. Taamatut eqqarsarsimagaanni taava ataasinnarmik periarfissaqarpoq. Tassalu akileraarutitigut allannguineq taanna aningaasarlersuinermut aqqutaasariaqarpoq. Allamik aqqutissaqanngilaq.

 

Maannakkummi oqaatigineqartareerpoq ilaatigut nunatta aningaasaqarnera pillugu nassuiaasoqarma­ta 261 million kr-nik maannakkut pissutsit allangortineqanngippata qaffakkiartuutaassoo­q. Tamakkua ataasinnarmik aaqqinneqarsinnaapput. Tassalu akileraarutitig­ut assigiinngitsutigut nutarterinermik. Una maannakkut siunnersuutigineqartoq tamatumap kinguneri­sussaavaa.

 

Inatsisartunut aamma oqaatigisariaqarparput ila pikkorippallaartaaqaagut aningaarsartuutissan­ik amerlanerusunik ujartuinermik pikkoriffeqartaratta. Aamma Naalakkersuis­ut siusinnerusukkut kaammattuutigisarpaat isertitaqarnerulernissamik kingunilimm­ik Inatsisartut pikkoriffeqarnerusari­aqarnerat.

 

Tamannalumi isumaqarpunga siunnersuuteqartup ersariffaarissumik aammalu ajornanngitsunnguam­ik siunnersuuteqarnermigut ilaatigut angusimagaa. Ataatsimut suliassag­ut tamaviisa nalilersunngikkutsigu taavalu ataasiinna isigalugu aaqqiinnniarsarigutsigu qaquguluunni­it inuiaqatigiit atugaat assigiinngitsutigut pitsanngorsarsinnaanngilagut. Taamaakka­mi aamma neriuutigilluinnarpara Inuit Ataqatigiinninngaaniit akileraartarnikkut tassami tamaavitta kissaatigi­gatsigu inuiaqatigiit nammaqatigiittariaqartugut. Akileraartarnerm­ut ataatsimiititaliami tamakku sukumiisumik eqqartorneqartariaqarput.

 

Ajornartorsiutit assigiinngitsorpassuit nalunngisagut aaqqittariaqartut taakkua aningaasalersussagutsig­it aningaasanillu nutaanik nassaarsinnaanata. Naalakkersuisuninngaani­it oqariartuuteqartoqartareermat. Taava akileraartarnikkut nutaamik aaqqissuussineq allanngortiteri­neq taanna aqqutissatuaavoq. Allamik aqqutissaqanngilagut.

 

Taanna neriuppunga ataatsimiititaliami sukumiisumik nalilersorneqarumaartoq.

 

Pakatsivunga Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuattut soorlu siunnersuuteqartup oqaatigereeraa pissakinnerit oqilisaaffigineqarnissaanik Inatsisartut oqalunnerat asuleerneruvoq. Piffissanngorm­at aammalu inuiaqatigiinni pisariaqartitsisut aaqqiiniartoqalermat taava Inatsisartun­ut ilaasortat Naalakkersuisullu qimarratiginnipput.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit.

Qujanaq. Josef Motzfeldtip taamatut akileraarutitigut qaffaasinnaanermut siunnersuutaa paasisinaakutsoorparp­ut tungitsinninngaaniit. Aaqqissuiniarutta taava maani inimi aaqqissuiniarut­ta pingaaruteqarpoq pitsaasumik pilersaarusiornikkut aaqqiniarnerit. Kommun­it qanimut suleqatigalu­git KANUKOKA qanimut suleqatigalugit. Innuttaasut tusarniartariaqarparpu­t. Taakku innuttaasut qanoq isumaqarpat.

 

Ineqarnermut ukioq manna qaffaagatta nalunngisa ilaat ilinniartitsisoq kisimiittoq qaammamm­ut 500 kr-nik inigisaminut akiuteqartalerpoq. Ukiumut 6000-it tassunga inummut aningaasarparujus­suupput. Akunnattumik taamatut isertitaqartuugaluarluni. Ullumikkut taamat­ut siunissarlu ungasinnerusoq isigalugu pilersaarusiorniarutta pitsaasumik qissimeqqaartariaqarparp­ut nunatta aningaasaqarnikkut qanoq ingerlanera.

 

Naalakkersuisut saqqummiipput ukioq 2001-imut landskarsip naatsorsuutaanik pilersaarutininngaani­it illuatungerluinnaanut mumillutik 80 million sinnerlugit isertitat amerlaneruppu­t. Aammaluu taassumap qaavatigut amigartoorutissaraluit naatsorsuutigalugu 160 millionit tikillugit.

 

Aningasaqarnerput taamatut ingerlatillugu pitsaasumik pilersaarusiortariaqarpugut. Taamaattum­ik aaqqiiniarutta innuttaasunut pitsaanerpaamik aaqqisinnaasariaqarpugut politik­ki una pissakinnerit pissakinnerit, pissakinnerit, pissakinnerit. Qasseriarlugu maani inimi eqqartulerparput. Pissakinnerit aamma qaffaaqataarusunnginnamik arlaatigut. Sooq aamma taakku tusarniaaffigissanngilavut? Sooq aaqqiiniarutta aaqqinniassavagut akileraarutitigut? Aasiit akileraarutit, akileraarutit. Sooq allatigut aaqqiiniarsinnaanngilagut misissuilluarluta? Taamaattumik pingaaruteqarpoq pilersaaru­siorniarutta aningaasaqarnikkut aamma periarfissarisinnaasag­ut assigiinngitsullu tamaasa qulaajassallugit.

Taamaattumik qaffaaniarnissamut Josef Motzfeldtip taanna oqaatigisaa uagut tungitsinninngaani­it oqaatigissavarput qaffaaniarnissamut soorunami ilaaniassaagut, kisianni arlaatigut pitsaasumik inuiaqatigiinnut tamatsinnut nalimmassaasinnaasumik peqartilluta periarfissarisinnaasagut tamaattut ujartortariaqarpagut.

 

Ullumikkut aningaasaqarnerput qissimeriarutsigu tassa 160 millionit tikillugit taamatut landskars­ip ukioq kingulleq ilimaginngisaminngaaniit pitsaanerusumik naatsorsuuteqarpoq. Ukioq mannamum­mitaava qanoq inissisimassava?

 

Pilersaarusiorniarutta ungasinnerusoq isigalugu pilersaarusiortariaqarpugut aamma maani oqaluttarfimminngaaniit oqaatigisareernikuuvarput ukiuni tulliuttuni qulini 15-ni angallannerm­ut ilinniartitaanermut ineqarnermut takornariaqarnermut aalisarnermut qanoruna ittumik politikkeqar­niartugut.

 

Qalaserpugut isigiinnarnagu taamatut pilersaarusioqattaarnata. Ataatsimoorluta ungasinnerusum­ut pilersaarusiorniarta taakkulu toqqammavigalugit aaqqeeriarsinnaanerit akileraarutitigut assigiinngit­sutigullu. Taakkua toqqammavigalugit anguniarutsigit pitsaanerpaajuvo­q. Qalaserput isiginagu ullormiit ullormut qaffaniarata. Aallaanngiivippoq qineqqusaarnermi una assorujorujussuaq atorneqartoq appartitsiniarnerit, kisianni pitsaanerpaamik aaqqiiniarutta ungasissumut pilersaaru­siortariaqarpagut. Taanna pingaaruteqarluinnarpoq. Qujanaq.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.

Siorna Inatsisartuni akileraarutitigut allannguiminernerit isertitaqqortunerpaanut ilaatigut akileraarutitigut akiligassanik kinguartiterisarnerit killeqanngissusianik soraajuitsumik atuuttussan­ik atuisinnaaneq killilerneqarpoq. Taamanikkullu Naalakkersuisut piareersimasuutita­at tassaavoq uanga ullumikkut Inuit Ataqatigiit sinnerlugit allannguutissatut siunnersuutiga siunnersuutinnut assingusorujussuaq Naalakkersuisut taamanikkut piareersimasuutigaa­t. Kisianni ataatsikkut tamaasa piumannginnatsigit isumaqatigiippugut ukioq tulleq upernaakkut ataatsimiinermi akileraartarnermut iluarsaasseqqinnissamik siunnerfeqartum­ik saqqummiiniarluta.

 

Okay, naalakkersuisooqatigiit allanngorput, kisianni naalakkersuisooqatigiit affaat suli aaffaan­ik amerlanerit suli Siumukkormiuupput. Siumukkut taamanikkut ukiakkut ataatsimiinn­eq ilanngullugu allannguinissamik upernaaq manna saqqummiinissamik neriorsuuteqartun­ut peqataapput, kisianni massakkut paasinarpoq Atassutip kaasarfianut toqqorlutik pisuusaarnertik matumuuna saqqummer­sikkaat. Imaluunniit kiinavitsit saqqummersiinnarnerpaa­t.

 

Simon Olsenip Siumut sinnerlugu apeqqusiinera millionit qeqqininngooq isertaqartunngooq akunnattumik isertitaqartutut taassanerpagut. Naluara immaqa ilissi akissaatikinnertut taarusussimagassig­it taamak apeqqusiivusi. Apeqqutit paasinanngilaq.

 

Inuunermik isiginneriaaseq tassalu pilimanerusut pissakinnerusunut sanngiinnersortaminnut ikiuisarnerat inuunermik isiginneriaaseq inuiaat kalaallit qangaaniilli taanna ilisarnaatigisimavarpu­t. Nikanarsaatitut massakkut isigitinniarneqarpoq pilimanerusut pissakinnerusun­ik ikiuussinnaanerat matumuuna ilaatigut timitaliiviginiarneqarmat nikanarsaatitu­t. Tulluusimaarutissaq, taamatut piginnaaneqaramik tulluusimaarutissaat, qanga tulluusimaarutaasoq ullumikkut nikanarsaatitut oqaluttunit saqqummiunniarneqarpoq Siumukkunn­it Atassutikkunnit minnerunngitsumik Kattusseqatigiinnit.

 

Tupiginngilara Atassutikkut taamatut eqqarsartaaseqarnerat ullumikkut uppernarseqqiinnaratsig­it nalunngereerparput. Tupinnartoq aajuna Siumukkut Kattusseqatigiit utoqqarnik ataatsimiinnerit tamaasa utoqqarnik oqilisaassinissamik oqaluttut matumuuna siunnersuuteqarnikkut oqilisaanne­qarnerpaasussat ilaat utoqqaat matumani oqilisaanniarneqalerma­ta qanoq oqalulerpat. Tamaalior­sinnaanngilagut allatigut iluarsiissariaqarpugu­t. Sutigut, Mogens Kleist?

 

Innuttaasut atugaat piareersarluaqqaarluginngooq allannguutissat tamakku saqqummiunniartigi­t. Innuttaasut atugarisaanik Inatsisartut misissuisitsisarsimanerat Naalakkersuis­ut misissuisitsisarsi­manerat nalunaarusiat tamakku takutereerpaat atukkatigut innuttaasut maani nunami atukkamikkut qanoq assigiinngitsigisunik atugassaqartitaasut.

 

Taamaattumik suna misissorniarneraat Kattusseqatigiit taavalu allatigunngooq oqilisaanneqarsinnaasun­ik oqalunnerat oqaatiginagulu isumassaaleqineq asuli oqarluartaarneq maanngaaniit ullumikkut atorfissaqanngilaq.

 

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata oqarneratut ataatsimiititaliami manna suliassaavoq aamma Mogens Kleistip oqarneratut tusarniaavigineqartussat tusarniaqqaartariaqarput allannguinerit annertuujum­mata. Aap ataatsimiititani suliassat pingaarnerit tassaapput ataatsimiititaliap maani oqaaserineqartut najoqqutaralugit susassaqartunik tusarniaasussaanera. Taanna naammassineqarsinnaavo­q.

 

Taavalu Atassutip oqaluttuata naak tamanna eqqarsartaaseq Atassutikkut ilisarnaatigigaat nalunngikkaluarlugu tupigusuallaqaanga killuullungalu immaqa kanngusuallappunga nunarsuarmigo­oq piitsoqarlunilu pisooqarpoq. Taamaattuassoorooq qanoq iliuuseqarfiginissaago­oq soqutaanngilaq iliuuseqarfiginngikkaluarutsigu.

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Siullermik erseqqissassavara Inuit Ataqatigiinniit oqaatigineqartoq eqqunngitsumik nassuiaateqartoqarsimasinnaaneranik pasilliuteqarluni. Tassa ineqarnermut tunngasut maani Inatsisartuni siorna ukiakkut aalajangersarneqarnerannut tunngatillugu Naalakkersuisuusup eqqunngitsumik nassuiaateqarsimasinnaaneranik oqaaseqarneq. Tamanna oqaatigisariaqaratsi­gu tunngavissaqanngitsoq.

 

Tassami paasissutissat tunniunneqarsimasut assigiinngitsut ataatsimiititaliani marlunni aamma kisitsit assigiinngitsut qanoq sunniuteqassanersut tunniunneqarnikuupput, kisianni allanngortitsin­eq annertuujusimavoq.

 

Taamaattumillu aamma sunniutissai naatsorsuutigineqarsinnaasimanngitsut annertuut aamma takkussimapput. Tamannarpiarlu pissutigalugu aamma taamanikkut Inatsisartut neriorsoqatigeereernikuupp­ut naliliinissaq ukiamut ingerlanneqarumaartoq.

Naalakkersuisooqatigiilernermi Siumut Atassutillu tamanna pillugu aamma naqissuseqqillugu isumaqatigiissutigaat ineqarnermut allannguinerit nalilersoqqinneqassasut. Tunngavigerpiarlu­gu naatsorsuutaasimanngitsumik aamma ineqarnermut eqqorneqartut aaqqiivigineqartariaqarnissa­at misissorneqartariaqarmat.

 

Taava akileraartarnerup massakkut atuuttup allannguallatsinneqarnissaa pissappat misissueqqissaarniss­aq pisariaqartutut oqaatigigatsigu tunngaviuvoq eqqorneqartussat tassa annertunerusumik akileraartalertussat soorunami qanoq annertutigisumik eqqorneqassanersut tassuunakkut nalilersoqqissaarneqartariaqarmat.

 

Ineqarnermut allannguinermi aqqusaarsimasagut aqqusaaqqinneqassanngippata taava assigiinngits­ut imaaginnanngilaq akileraarnermi taamatu qaffaavigineqarnermi oqimaaqusersuut­it taakku kisiisa nammanneqartussaasut, kisianni allarpassuarnik aamma aningaasat isertakkatik taakkua aallaaviga­lugit aningaasartuuteqartussaappu­t. Taamaattumik aamma nammatassaat allat assigiinngitsut nalilersuiner­mi peqataatinneqartussaammata tamanna pingaaruteqarluinnartutut Naalakkersuisuninngaani­it isigisimavarput.

 

Aamma rejenut akitsuut uani assersuutiginiarneqarpoq. Sooq annertunerusumik misissorneqarsimasinnaannginnerso­q? Annertuumik misissuineqarpoq taamatut rejenut akitsuut­ip rejet avammut tunineqaranik nalikillisimanerat tunngavigalugu aamma taamatut tunisassiortut atugarisaannut tunngasut soorunami misissorneqarnikuupput tamannalu tunngavigerpiarlu­gu aamma Naalakkersuisut siunnersuuteqarput.

 

Taannaalu aappassaanneerneqartussaammat maani siullermeereerneqarnikuulluni maani uteqqissanngilar­a, kisianni pisariaqartutut oqaatigisariaqarpoq inuit annertunerusumik akileraarnissaann­ut kinguneqartussamik suliaqassagaanni taava soorunalimi misissuineq annerto­oq aamma pisariaqarmat.

 

Inuit Ataqatigiinninngaaniit utoqqarnik ikiuijumanngitsutut oqaatiginninniarneq tunngavissaqanngilluinnaqqissaarp­oq erseqqissartariaqarparput ippassaaninnguaq aamma oqallinnermi utoqqaat atugarisaasa pitsaanerulernissaat anguniarlugu qanoq iliuusissanik maani aamma oqallittoqarpoq annertuumik.

 

Aammalu Naalakkersuisooqatigiit Naalakkersuisooqatigiilernerminni isumaqatigiissutiginikuummass­uk utoqqaat atugarisaanik aaqqiiniutissanik suliaqartoqassaso­q. Taava aamma Naalakkersuisut massakkut misissuillutillu suliaqarput ukiamut Inatsisartut ataatsimiinnissaannut aamma utoqqarnut pitsaanerusumik aaqqiissuteqarnissamut saqqummiussaqassalluti­k. Qujanaq.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit.

Qujanaq. Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiinninngaanneersoq, oqarmat suunngooq taava oqaaseqara­ta taamatut arlaatigut qaffaaniarsinnaanermut toqqammavigisinnaasatsinnik saqqummiussaqanngitsugu­t.

 

Aap, saqqummiussaqanngilagut, kisianni oqaatigerusupparput ukiat tamaasa uani oqaluttarfimminngaani­it illit Aningaasaqarnermut Naalakkersuisuugallaravit qaffaassutissat akitsuutit assigiinngitsut ukiap tamangajaaviisa uanngaanniit oqaluttarfimminngaaniit Inatsisartutigoorlu­gu qaffaassutigineqartarput. Akitsuutit assigiinngitsut tupamut akitsuutit biilinut akitsuutit selskabinut akitsuutit.

 

Tamakku qissiminneqarsinnaannginnamik? Ujartuisariaqarpugut arlaatigut inuiaqatigiinnut pitsaanerpaamik. Aamma pissakinnerit oqarsinnaavugut biileqarnissaminnut soorunami aamma aningaasatigut inissisimanertik toqqammavigalugu akunnattuungassapput.

 

Biilinut akitsuutit assigiinngitsutigut akitsuutit. Taakkua ujartortariaqarpagut ataatsimoorluta. Una pingaaruteqarpoq uani oqaluttafimminngaaniit qassissaani taassavarput. Pilersaarusiorniar­ta maannakkuminngaaniit siunissaq ungasinnerusoq isigalugu.

 

Taamatut isiginngikkutta aningaasaqarnerput taamatut ingerlajuassaaq. Sanipoortuarluta aningaasatig­ut isertitassagut naatsorsuutigisaminngaaniit illuatungerluinnaanit pisoqartuaannarp­oq ukiut tamaasa. Pingaaruteqarpoq aningaasatigut aqutsineq pitsaasoq ingerlanniarutsi­gu aamma pilersaarusiorsinnaaneq pitsaasoq.

 

Uani 11 millioninik, Josef Motzfeldt oqaaseqarpoq taanna 11 millioninik taanna naleqassasoq. Aningaasaqarnerput massakkut ingerlavoq 160 millionit tikillugit nikingasoornikuuvugut pitsaanerusumik naatsorsuutininngaaniit ukioq kingulleq isertitaqarluta.

 

Taamaattumik pitsaasumik  pilersaarusiortariaqarpugut aningaasaqarnerput pitsaasumik patajaatsum­ik ingerlanniarutsigu, ataatsimoorluta inuiaqatigiit ataatsimut nammassinnaasaann­ik iliuuseqarluta aatsaat. Qujanaq.

 

Mikael Petersen, Siumut.

Tassa oqaaseqartutta avataatigut pinngitsoorusunngilanga oqaaseqalaassallunga Inuit Ataqatigi­it sinnerlugit siunnersuuteqartup Josef Motzfeldtip oqaaserisai kingulliit aallaavigalug­it tassani partiini assigiinngitsuni minnerunngitsumik Siumumut sakkortuumik saassussivoq. Akileraartarnik­kut aaqqissuussinissamik siunertaqarneq pillugu piumassuseqannginnerm­ik isumalinnik taakkar­tuilluni.

 

Eqqaamaqqussavara Inuit Ataqatigiit Siumullu 1999-imi qinersereernerup kingorna isumaqatigiissuta­at tassani aamma ilaammat akileraarutinik nutarterinissaq. Taanna tamatta ilusilersorparput peqataaffigaarput. Tamatuma kingorna aamma Inuit Ataqatigiit akileraartarnerm­ut akisussaasut Naalakkersuisuupput. Siunnersuuteqartup nammineq tassani Naalakkersuisuuvoq.

 

2000-imi septemberimi Naalakkersuisut saqqummiuppaat siunissamut takorluugaq taanna tamanit ilisimaneqarpoq. Naalakkersuisut suliniutissaat assigiinngitsunik sammivillit tassani saqqummiun­neqarput. Inatsisartut tamatta tusaatissatut tigullugit siunnerfiit tassaniittut peqataaffigissallug­it nalunaarpugut. Aamma illuatungiliuttut allaat taamanikkut Atassutikkut ilanngullutik aamma nalunaaruteqarput.

 

Unneqqarissuseq tassaniippoq. Tassani allassimavoq akileraartarnermut tunngasut qanoq nutarteriffigineqarnera ingerlassasoq. Tamanna akuersaarparput. Ilaatigut oqaatigineqarpoq akileraartarnikkut aaqqissuusseqqinneq reformi tamarsuat ataatsikkut pinngikkaluarlugu iluarsisass­at ataasiakkaarlugit iluarsaanneqassallutik.

 

Tamanna ingerlavoq aamma massakkut Naalakkersuisunngortut uani massakkut ataatsimiinner­mi ilanngullugit aamma saqqummiussaannik ilaqarput tamakkuninnga. Aamma ukiarmi Inatsisartut ataatsimiinnitsinni tamatta eqqaamassavarput ingerlatseqatigiiffinnut akileraarutit pillugit aaqqissuusseqqinnerit ingerlanneqarmata.

 

Uanga isumaqarpunga tamakku uniornagit Naalakkersuisut sulinertik ingerlakkaat. Taakkartorsin­naagaluarpakka uani Naalakkersuisut siunniussaat arlalipparujorujussuit. Soorlu assersuutigalugu umiarsualivimmiititsinermi akileraarutip allanngortinnera. Aamma tassani ilaavoq siunertanut. Massakkullu taanna upernaaq manna suliaralugu ingerlapparput.

 

Isumaqarpunga taamatut ingasappallaartoq pissutsit piviusup Inatsisartut aallaavigisagut qimaan­narlugit partiinit assigiinngitsunit minnerunngitsumik Naalakkersuisooqatigisimasama Siumumut pisuutitsinerit ingasappallaarujussuartut. Nammineq siunnerfeqartitseriarluni taamannak taanna siunnerfeqartitsineq qimariarlugu taava suleqatigisimasaq pisuutillugu.

 

Pissuserissaarnerunngilaq taanna taamaattumik pisuutitsineq utertitertariaqarpaa.

 

Jakob Sivertsen, Atassut.

Qujanaq. Tassaana erseqqissaqqinniaannarlugu nunarsuarmi sumiluunniit pissakinnerusoqarlunilu pissaqarnerusoqartarpoq paatsoorneqassanngilaq isumaqanngilanga pissakinnerusut ikiorneqas­sanngitsut, kisianni tassa pissaqarnerunermut tunngavippiaasartoq sulilluarneq suliffimmi paarsilluarneq, ilungersorneq aamma malugineqassaaq nuannaarutigigatsigu maannakkut aningaasaqarnikkut qaffariaatigineqartartut tassaapput suliffissaaleqisut ikiliartornerat. Taamaattu­mik suliffissaqarneq annertunerpaamik tapersersortariaqarparput.

 

Inuk nammineerluni pilersornermigut aatsaat nunami aamma nammaqataaneq angussammagu.

 

Taamaattumik taanna pingartipparput Atassumminngaaniit suliffissanik aamma inunnik ingerlallu­artunik suliffigissaartunik paarsilluartunik nunarput ingerlanneqalerpat taava aningaasaqarnikkut aamma ingerlaneq ilorraap tungaanut aallassaaq. Naggataatigut tassa siunnersuuteqartup Naalakker­suisooqataasimanermini pingaartissimaguniuk sooq maannakkut piffisami kingullermi saqqum­miussisimanera apeqquserneqarsinnaavoq.

 

Maannakkut aatsaat Naalakkersuisuujunnaarami pingaartissimagunikku taava 1999-iminngaaniit pimoorullugu saqqummiussimasinnaasariaqaraluarpaat. Qujanaq.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit.

Tassa aningaasaqarnermut Naalakkersuisup ilaatigut rejeafgiftip kaputartuunneqarnissaa kissaati­ginngimmagit tassuuna isumaqatigissavarput, kisianni aamma Naalakkersuisut rejeafgiftimut tunngatillugu erseqqissaatigivaat ingerlatseqatigiiffiit naatsorsuutaat suli tunniunneqarsimanngim­mata.

 

Tamakkuuppullu aamma uagut misissuilluarsimannginnermik tunngavilersuutiginikuusagut, kisianni aamma akileraartarnermut eqqartuisarnermut inuiaqatigiinni ajornartorsiutigivarput qaffaaneq pillaanertut isigineqartarmat. Oqaatigeerpara naligiinnerusumik atugassaqassagutta taava maannakkut aaqqissuussimaneq eqqarsaatigissagaanni akileraartarnikkut nutarterinikkut tamanna taamaallaat akissaqartinneqarpoq.

 

Utoqqaat atugarisaat pitsanngorsarneqassammata taanna Inatsisartut 1997-imili tassa ukiut tallimat matuma siornatigulli piumasarereernikuuaat. Maannakkumut misissuinerit qassit hundredissaat ingerlanneqalernerput ilaatigut ilisimaneqarmat tamakkua tamarmik aningaasatigut naleqartussaam­mata.

 

Taakkua piviusunngortinneqassappata aamma Naalakkersuisut siusinnerusukkut oqaatigisareerni­kuuvaat aningaasanik nutaanik ukiunut tulliuttuni amerlanerusumik ingerlanissatsinnik takkuttoqar­navianngilaq. Taanna ilisimavarput. Taava pitsanngorsaanerit assigiinngitsut pimoorunneqarsimas­sappata taava aqqutissat ajornannginnerpaaq aqqutigineqarsinnaasoq tassaavoq akileraartarnikkut nunatsinni allannguineq.

 

Tupinnartuuvoq nunani avannarlerni akileraartarnikkut aaqqissuussisimaneq maani nunatsinnut eqqunniarneqanngimmat. Tassami inuiaqatigiinni nammaqatigiittariaqarneq taanna tamatta oqariartuutigivarput. Taamaattumillu aamma aaqqissuussinissami pillaanertut isiginagu. Kisiannili assigiinnerusumik atugassaqarnissatsinnut sakkussatut allamik sakkussaqannginnatta. Maannamut Inatsisartut oqallinneranni atugarisat pitsaanerusumik aaqqissuussinissamut tunngatillugu qanoq iliortoqarsinnaaneranik saqqummiisoqanngilaq. Tassami uagut Inuit Ataqatigiit takunnissinnaaner­put naapertorlugu taanna kisiat sakkugisinnaavarput.

 

Aamma neriuutigivara ataatsimiititaliami tamakku ilanngullugit sukumiisumik eqqartorneqartaria­qartut Siumukkormiut ippassaaneq oqaatigereerpaat pinngitsoornani akileraartarnermut nutarteriso­qartariaqartoq.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.

Tassa naggataarutaasumik oqaaseqassuunga. Qujavunga oqallisissiaq oqaluuserineqarmat ammalu naatsorsuutigaara ataatsimiititaliami nalilersuiffigineqassasoq. Mogens Kleistimullu oqaatigerusup­para ukiat tamaasa akitsuutinik saqqummiisarsimanera ukiut aningaasanik inatsisissamik suleqataaninni peqataaffigisimagiga pisuutitsimmat. Taamaallaat eqqaamavara biilinut akitsuutit taakkua qaffaavigineqartut pissutigalugu Inatsisartut aningaasaliiffigeqqullugit suliniutigerusutatik akissaqartinngimmatigit aningaasanik allatut ajornartumik taamatut ujarlertariaqartarsimavugut ataasiarluta.

 

Kisianni eqqaamassavarput akitsuutit tassaammata aningaasat pisissutaasinnaanerannik qarajaasar­tut. Sulinermik inuussutissarsiuteqartut pisissutigisinnaasaanik akissarsianik qaffaatinik nungusaa­taasut. Naalagaaffiup nunatsinnut aningaasaliissutigisartagaannut appartitsisartut aningaasat nalikilliartornerat Mogens Kleistip tamanna ilisimassavaa.

 

Akileraartarnermili qaffaanerit aningaasat nalikilliartortarnerannik kinguneqarneq ajorput. Mikael Petersen Siumup sinnerlugu oqaaseqartup avataatigut oqaaseqarneranut ilumoornerassavara inuiaqatigiit aaqqissugaanerata nutarterniarneranut periutsit naafferartumik akilerniarneqarmata. Aamma akileraarutitigut ilumoorpoq. Aamma ukiarmi taamatut aaqqiissuteqarpugut. Taavalu taamanikkut isumaqatigiissutigaarput upernaaq manna saqqummiissasut.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit kissaatigisimavaat akileraarutitigut iluarsaaqqiinissamut Naalakker­suisut saqqummiinissaat ilimagigatsigu uagut aamma tassuuna sunniuteqaqataanissarput. Taamaattumik taamaattunik siunnersuuteqarpugut.

 

Aamma suleqatigiinniaraanni suleqatinut ataqqinninneq eqqaaneqallattaarmat oqassuunga soorunami Siumukkut Inuit Ataqatigiillu suleqatigiikkallaratta suliassat tulleriiaarneri isumaqatigin­ninniutigisarsimavagut. Taavalu upernaaq manna taamatut killiffik eqqarsaatigalugu siunnersuute­qartoqassasoq isumaqatigiissutigisimavarput.

 

Kisiannili Mikael Petersen uanga isumaqatiginngilara paasinngilara aamma oqarmat Inatsisartut suleriaaserput qimallugu massakkut suleriaaseqarniarsarisugut massakkut matuminnga siunnersuu­teqarnitsigut.

 

Sunaana Inatsisartut suleriaasianni qimakkipput. Innuttaasut atugarisaannik aaqqiiniutaasinnaasunik matumani saqqummiussaqarnitsigut. Atassutip, utoqqatserpunga.. naggaterpiaatigut Atassutip nutarterinissamik oqaluuseqartarnermini oqaatigisarsimasaa manna tikillugu ilisimasarput tassaavoq Atassutip siunnersuuteqarfigisimammagu tipigissut amerissaatillu pisiniarfeeraatilinni pisiniarfiutilinni persaqusersuutaavallaaqimmata akitsuutaat peerneqassasoq 1,5 millioninik nalilik.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Qujanaq. Tassa soorunami Kattusseqatigiit Inuit Ataqatigiillu politikkia assigiinngitsorujussuusoq tassani takuinnarparpunaasiit.

 

Uagut Kattusseqatigiinni nunatta aningaasaqarnikkut pitsaanerusumik ingerlalernissaa akileraarutit nikisinnerinnaasigut angunianngilarput. Isumaqaratta utoqqaat pissakinnerusullu pitsaanerusumik ikiussagutsigit taava ilinniartitaanikkut nunatta iluani nunatta pissarititaanik atorluarnerisigut.

 

Minnerunngitsumillu aamma avammut niuernitta pitsanngorsarnerisigut nunatsinni aningaasat amerlanerusut kaaviiaartinnerisigut utoqqaat pissakinnerusut ilinniartullu allat ikiorseqarneqarsin­naanerat pitsaanerusumik angusinnaavarput. Inuit assigiinnerusumik qaquguluunniit aningaasatigut atugassalersinneqarnavianngillat politikki Inuit Ataqatigiit politikkiat nunatsinni atulerneqanngippat

Tassa kommunistit periusaat atorlugu iliuuseqarniarnermi isumaqarpunga ulorianartoq aqqut atuallanneqarsinnaasoq inuit qulaaniit naqillugit aalajangerlugit politikkikkut aalajangerneqartaler­pata illit imaaliussuutit illit imaaliussanngilatit. Taanna niuernikkut sulisinnaanikkut kiffaanngissu­seq uagut Kattusseqatigiinninngaaniit ataqqivarput. Tassaagunarporlu aamma taanna Inuit Ataqatigiit Kattusseqatigiillu politikkikkut assigiinngissutaat qularnanngitsumik annerpaat ilaat.

 

Nakorsaq ilinniagaqarsimanngitsorluunniit qaquguluunniit aningaasatigut atugassaqalernavianngil­lat. Taanna takunngitsuusaarneqarsinnaanngilaq. Nalunngilarput nunatsinni ilinniarluarsimasut nakorsat inatsisilerituut allarpassuillu amigaatigivagut.

 

Tassa qaffassarniartariaqakkagut nunarput namminiilivissappat. Pisortat pigisaat pisortat atortitassaat pisortanit isumalluuteqarneq kisiat isumalluutigiinnarnagu. Tamanna nukatsitsineruv­oq inuiaqatigiinnut pisortanit isumalluuteqarpallaanersuaq uungaarannguaq isigineq atorsinnaanngilaq. Piffissaq ungasinnerusoq siumut isigaluni pilersaarusiortoqartariaqarpo­q.

 

Aningaasat 600-700 millioninik akileraarutitigut isertitat taakkua kisiisa kaaviiaartinneri annertusineqarsinnaannginneriluunni­it taakkua kisiisa eqqarsaatigisariaqanngillat.

 

Isertitassagut amerlanerusariaqarput taamaattumillu suliffiit nunaqavissunit ingerlanneqartut aamma inuillu nammineersinnaasut nunatsinnut aningaasarsioqataasinaasut taakkua kaammattortariaqarpagu­t. Pissakinnerusut ikiorneqarsinnaanerat anguniarlugu. Taamaaliorutta aatsaat pissakinnerusut utoqqaat ilinniartullu akissaqartilissavagut nammineerluta. Pisortat kisiisa isumalluutiginagit.

 

Nalunngilarput ullumikkut pisortanut akiligassat assigiinngitsorpassuit kinguaattoorfiusut annertoqisut tamakku akilersorneqassappata taava ikiuisarnermi periutsit aamma allanngortinneqar­tariaqartut. Oqaannarsinnaanngilagut AImannak akiitsoqarama pisortat akilerumaarpaat. Pissakin­nerugavit illit issiavimmut ingiinnarlutit sulisut ikku isiginnaassavatit taakkua akiliukkumaarpaa­tit@.

 

Aamma qangaaniilli pissuseq Inuit Ataqatigiinninngaanniit eqqaaneqartoq AQangagooq kalaallit imminut ikioqatigiilluarput@. Aap ilumut! Taamanikkut aningaasat ilisimaneqarpianngikkallarmat kalaallit imminut ikioqatigiipput.

 

Kisianni ullumikkut ukiullu 100-t matuma siorna pissutsit qassit 100 %-imik allanngorsimappat ? Ullumikkut pissutsit piviusut qiviartariaqarpagut. Qangamut pissutsitoqqanut utertoqarsinnaann­gilaq. Qajaq atorlugu piniartoqarsinnaanngilaq ullumikkut. Ullumikkununa nutaaliaat muteerniusut angallatit atorlugit inuusugut computer-eqarnerup nalaani inuuvugut. Unaaq atorlugu kisiat isummalluutigalugu ingerlasinnaanngilagut.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Anthon Frederiksen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Simon Olsen pingajussaaniineranik naatsunnguamik.

 

Simon Olsen, Siumut.

Siunnersuuteqartup Josef Motzfeldtip Siumup oqaaseqartuata oqarluartaaruteqarnerarlugu upissuppaa. Taamaalluinnarsinnaavoq, kisianni Siumumi anguniagarput aammalu uanga nammineq peqataaffigisara taamatuttaarlu Mikael Petersenip aamma siunnerfiusumi aatsaannguaq uparuaallat­siarnermini eqqorluinnartuliornera erseqqissartariaqarpara.

 

Taamaattumik angumerisinnaasagut angumerissavagut uani qinersivimmi. Taanna miserratigine­qassanngilaq. Taamaammallu siunissami takorluukkatsinni akileraariaaseq pillugu eqqaasissutigi­sariaqartoq ilaanni eqqaasitsilaassaanga. Tassami akileraarutinik akitsuinersuisarnermillu aaqqissuussineq nunat tamalaat akornanni unammillersinnaasussuseqassasoq pingaar­tipparput anguniarparput aamma taanna.

 

Aammattaaq imminut akilersinnaasariaqartoq annerusumik sulineq aammalu suliffeqarfinnik nutaanik pilersitsineq taamatuttaarlu akileraarutit pillugit aaqqissuussineq atoruminartuulluni eqaatsuullunilu paasiuminarluartuussasoq anguniagaraarput.

 

Taamaammat ullumikkut Naalakkersuisut uparuaataat misissuilluaqqaarumallutik Siumumiit taperserparput.

 

Taannaluuna tunngavigalugu oqaatsigut naakkaluarlutik oqarluartaarunaanatik taamatut oqaatigine­qartut. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Simon Olsen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Naalakkersuisut siulittaasuat.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Nunatta aningaasarsiornikkut inissisimanera qiviassagaanni aningaasarsiornikkut inissisimanerput pisarnermikkut kingusinneruvoq. Aamma taamaattumik aningaasatigut ingerlatsineq peqqissaartu­mik Naalakkersuisuninngaanniit alaatsinaanneqarpoq.

 

Akileraarutit akileraarutinilluunniit taanngikkaluarlugit inigisat nutaamik aaqqissuussinerit aamma inunnut akileraarutittut isigisariaqartut taasariaqartut annertuumik qularnanngitsumik eqquisima­nerat misissoqqullugu Naalakkersuisuniit aamma qinnutaasimavoq. Taanna naammassiniarneqar­poq.

 

Aammalu inunnik annertuumik eqquisimaneranik taamatut misissuinissaq Naalakkersuisut akissutiminni nalunaarutigaat. Taanna naammassineqassaaq.

 

Aammalu ilisimaneqareerpoq Naalakkersuisut aamma Siumukkunni peqatigineqartut siulliit aammalu maannakkut akileraarutit qaffakkiartuinnarnissaannik siunertaqartumik sulinissaq orniginngikkaat. Taanna ilisimaneqarpoq aamma qinersinerulli nalaanik kingullermik aamma maannamut atorneqarpoq, kisianni oqaatigisariaqarpoq akileraarutit aamma akitsuutit taakkua marluk Inatsisartut maani periarfissaattut qaninnerpaatut pitsaanerpaattullu isigineqartut.

 

Ukiumoortumik Inatsisartut aningaasanik akuersiniarnerannut isigillugit oqaatigissavara pi

sariaqassappat taakku periarfissatuaapput Naalakkersuisunut aamma qiviarlugit innuttaasunik suleqatiginninnissamut aningaasatigut aallarniarnermut sakkugineqarsinnaasut.

Taamaattumik aningaasartuutissagut utoqqarnut atuarfinnut napparsimavinnut allanullu qanoq isikkoqartumik ilusilernissaat ukiumoortumik aningaasanik akuersissutit ilanngullugit nalilersor­neranni pisariaqassappat taanna oqaatigissavara pisariaqassappat taamaattuarpoq Naalakkersuisut ukiut tamaasa akileraarutit akitsuutillu aamma atorsinnaanerlugit naleqqussaanerminni eqqarsaatis­saannut ilaajuartarput. Aamma ukioq manna taamaaliortoqarumaarpoq.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Naalakkersuisut siulittaasuat qutsavigaarput. Taava tulliulluni oqaaseqassaaq naggataarutaasumik Johan Lund-Olsen partiimi oqaaseqartup avataatigut.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Siullermik una oqaatigilaarlara akileraartarneq imaluunniit akileraartalernissaq eqqaama­nerlunngikkukku januarip aallaqqaataani 1975-imi maani nunatsinni eqqunneqartoq.

 

Taamani eqqunniarneqalermat kommunisterpalaartumik systemimik eqqunniarneqarnissaannik ataatsimilluunniit oqaatsimik eqqartuisoqanngilaq. Landråditoqqamiit aammalu taamani suli namminersornerulersimannginnatta danskit naalakkersuisuisa tungaaninngaanniit.

 

Taamaammat kommunisterpalaartumik pissuseqarluni akileraartarnermik eqqartuisoqartillugut taamatut assersuuteqarniarsarineq Kattusseqatigiinniit taanna atorneqartoq soorunami pututitsiniu­taannaavoq aamma atorsinnaanngilluinnarpoq.

 

Taava aamma Kattusseqatigiit oqaaseqartuata saniatigut oqaaseqartumut tassa oqaatigisariaqarpoq una neriuppungalu aamma oqaaseqartoq pineqartoq tassa qinigaaffik aappassaa massakkut Inatsisartuni maani suleqataalluni qinigaaffik manna ingerlakkamiuk. Soorunami  nalunavianngilaa qinigaaffik aappassaa massakkut nunatsinni qinikkat qullersaanni suleqataammat.

 

Tusarniaasarnerit qanoq ingerlattarneqarnersut taakku imaapput: Naalakkersuisut Inatsisissatut siunnersuutinik Inatsisartunut saqqummiussileraangamik aammalu peqqussutissatut siunnersuutinik saqqummiussileraangamik tusarniaaneq ingerlatereersimasussaavaat Inatsisartunut saqqummiunnia­gartik siullermiigassanngorlugu Inatsisartut ataatsimiittarfiannut eqqunneqartinnagu.

Tusarniaanerit taakku ingerlanneqartarput Kattuffinnut, soqutigisaqaqaatigiiffinnut assigiinngitsu­nullu inatsisissatut siunnersuutigineqartumut atatillugu kalluarneqartussat tassa tusarniaaffigineqar­tarput.

 

Inatsisartut aalajangiiffigisassatut siunnersuutaat taanna uteqqilaarlara tassa taakkua Inatsisartut inatsisaattut aammalu Inatsisartut peqqussutissaattut aamma suliarineqartussaapput. Kisianni allaassutigivaa tassa taakkua Inatsisartut aalajangiiffigisassatut siunnersuutitut ilusilerneqarsimasut maani Inatsisartunit marloriaannarneqartarmata inatsisissatullu siunnersuutitut pinnatik pingasoriar­neqartaratik.

 

Inatsisartut aalajangiiffigisassatut siunnersuutitut ilusilerlugu suliarisaat maani Inatsisartuni siullermeerneqareeraangamik aappassaaneerneqarnissaat tungaanut taava aatsaat tassani Inatsisartut namminneq tusarniaassallutik periarfissinneqartarput.

 

Inatsisartut tamarmiullutik tusarniaaneq taanna ingerlanniarsinnaavaat kisianni naliginnaaneruvoq Inatsisartut ataatsimiititaliatik aqqutigalugit suliap aappassaaneerneqarnissaata tungaanut taava tusarniaanernik ingerlatsisarlutik.

 

Tassalu taanna aajuna periarfissatsialassuaq uani akileraartarnermi tunngatillugu Josef Motzfeldtip siunnersuutigisaanik atatillugu tusarniagassat tassa tusarniarneqakutsoorsin­naapput aappassaaneeri­nissatta tungaanut. Tassa KANOKOKA assigiinngitsut uani siunnersuummut atatillugu kalluarne­qarsinnaasut ataatsimiititaliaminngaanniit tusarniaavigineqakuttoorsinnaapput tamanna ajornaqute­qanngilluinnarpoq.

 

Taava aamma ilinniagaqassuseq Kattusseqatigiinninngaanniit sukataarutigineqarpoq isumaqarluin­nanngippugut Inuit Ataqatigiinninngaanniit assersuutigiinnarlugu nakorsaq taavalu nakorsatut ilinniarsimasoq taavalu alla annikinnerusumik ilinniagaqarsimasoq isumaqarluinnanngilagut assigiimmik akissarsiaqarlersinnaanissaannik, kisianni nalimmassaasoqarsinnaasoruna aamma nalimmaassaasoqartariaqartoq tassami Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata erseqqilluinnartumik oqaatigivaa maani nunatsinni innuttaasut atukkamikkut inissisimanerat qanoq naligiinngitsiginer­sut. Tassa taanna misissuinerpassuiartigut Inatsisartut namminneq aallartissimasaatigut aammalu Naalakkersuisut ingerlassimasaatigut tamanna upernarsaatitaqarluarpoq ukiut kingulliit 1994-imi sukumiinerpaaq aammalu tutsuiginarnerpaaq taamani Inatsisartut namminneq noqqaassuteriigaat Inatsisartunut inuiaqatigiinnullu taanna tunniunneqarpoq.

 

Tassalu taassumap misissuitsisimanerup takutippaa aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqartutta erseqqilluinnartumik assersuusiorneratigut tassa tassuunga takuarput inuit qulit 100 kruuniinnann­guaq agguassagaluarunikku tassa imaappoq inuit tallimat 90 kruunit tallimaallutik agguartussaa­vaat. Inuit sinneri tallimat sinnimininngua 10 kruunit taanna avittussaavaat.

 

Taanna misissuisitsineq 1994-imi Inatsisartuniit saqqummiunneqareerpoq inuuiaqatigiinnut saqqummiunneqareerpoq nunatta naatsorsueqqisaartarfiata annertuumik misissuisitsisereernerati­gut.

 

Misissuititsineq taanna qalleqqillugu allat misissuisitsinerit aamma ingerlanneqartareernikuupput Isumaginninnermi ataatsimiititaliarsuaq Inatsisartut aamma namminneq pilersereersimasaat tamakkuninnga aamma sammisaqarluni ingerlareernikuuvoq. Tassanilu aamma takoqqipparput inuuiaqatigiit maani atukkamikkut qanoq naligiinngitsigisumik inissisimanersut.

 

Nunatsinni innuttaasut sisamaraarterutaat ukiumut 100.000-it ataallugit isertitaqartuupput. Misissuititsinerit tamakkua aamma namminneq  noqqaassutigisimasatta taanna takutereerpaat. Aamma innuttaasut affaat sinnerlugit ukiumut 200.000-it ataallugit aamma isertitaqartarput. Tassa misissuisitsinerit tamakkua tutsuiginartut namminneq noqqaassutigisarsimasagut tassa tamanna takutittareerpaat.

 

Taamaammat Inatsisartunut ilaasortap Josef Motzfeldtip una siunnersuutaa taanna aqqutissiuunniar­tariaqarparput. Ilami atukkatigut assigiinnginnerujussuarmik inissisimanerput nunanut allanut sanilliutissagutta allaanngivippoq Indiamut pissutsinut nallersuulluta inissisimaannartugut.

 

Indiami pissutsit taamatorluinnaq aamma maanisut ipput isertitat agguaanneqarsimaneri eqqarsaati­gissagaanni.

 

Taavalu una naggataarutaasumik aamma oqaatigilaarlara Anthon Frederiksenip nunatta nammine­eriartulernera namminersorusunneralu eqqartormagu. Ila nunarput namminersortoq aammalu namminiileriartortoq nammaqatigiinnerminguna pingaartitsiffiusoq taanna pilersittariaqaripput. Nammaqatigiinnermi pingaartitsiffiusoq imaanngitsoq: Naammattorsuarmik pissaqareersut suli annerusumik tuniorarneqarnissaannik siunertaqartumik taanna nunarput namminersortoq taamatut anguniagaqartoq taanna kissaatiginarsinnaanngilaq, kisianni tassa ajuusaarnartumik tamannaavoq Naalakkersuisooqatigiit tamanna anguniagaat.

 

Assersuut kingulleq tassa raajanut akitsuut eqqarsaatigalugu tassa siunnersuutaareerpoq rajanut akitsuut 2% pointinik apparneqassasoq. Tassa maani inuuiaqatgiinni kalaallini ajorsaateqannginner­paarpaartaat inuiaqatigiinnut nammaqatigiinneq tunngavigalugu tunniussassamininnguat sumineeraarannguaq 15 millioninik nalilik taanna aamma erligilermassuk.

 

Ila tupinnaqaaq maani Inatsisartuni misissuisitsinerpassuit taakkua oqaatigeriikkakka uffa takutereeraat qanoq iliuuseqartoqartariaqartoq. Taava Naalakkersuisooqatigiit killormorluinnaq maannakkut ingerlatsiniarsaripput.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Johan Lund-Olsen qutsavigaara. Siulittaasoq kaammattuutigeqqissavara maannakkut partiit Attaviitsullu oqaaseqaataat erseqqissorujussuarmik inerneqartussat tamatta tusareerpagut tamatta nalunngilagut. Taamaattumik oqaaseqartussat kingulliit kaammattussavakka naatsuararsuarmik oqaaseqaqqullugit tassaapput siullermik Mads-Peter Grønvold partiimi oqaaseqartup avataatigut aammalu Lars-Karl Jensen partiimi oqaaseqartup avataatigut kiisalu Anthon Frederiksen taamaalillunga taava ilimasaarutigissavara kaajalukaaginnalerutta '49 atorlugu allamut nuussagatta.

 

Periarfissippakka kingulliit Mads-Peter Grønvold Kattusseqatigiit.

 

Mads Peter-Grønvold, Kattusseqatigiit.

Ilimasussuunga naappallaassanngitsoq.

 

Johan Lund-Olsenimut Inatsisartunut suliassat qanoq suliarineqartarnissaat Kattusseqatigiinniit ujartunngilarput taamaattumi Johan Lund-Olsenip ileqqua taanna ajoqerssuussiniaalulluni maani oqalorujoortarnera isumaqarpunga piffissaajaatigineqartariaqanngikkaluartoq.

 

Nunatsinni akileraartarneq eqqunneqarmat taamani oqaatigineqarpoq 25%-ii qaangernagu akileraartarneq nunatsinni ingerlanneqartassasoq, kisianni maannakkut Inuit Ataqatigiinni ilaasortat ilaat siunnersuuteqarnermigut kommuneqarfinni ilaanni 47-48%-it tungaannut akileraartalernissaq anguniarneqarpoq. Taamaatumiguna uagut Kattusseqatigiinniit taamatut akileraarutit qaffappal­laannginnissaat anguniarlugu siunnersuut tapersersunngikkipput. Tassa malitsigisassai inunnik ilanngaatit aaqqinnerisigut akileraarut 3-4%-imik qaffanneqarpat kom­muneqarfiit akileraarnerpaat allaat 47-48%-imik akileraartussanngortussaapput.

 

Taamannak akileraaraluarlutik innuttaminnut atugarissititaat kommunini aningaasarissaarnerusuniit pitsaanerunngilluinnarput. Taamaattumik isumaqarpunga siunnersuummut akuersaannginnertinnut pissutigisarput paasinngitsuusaaneqartariaqanngitsoq. Ersarilluinnarpoq! Killormut saatinniarsara­lugu ajortisartariaqanngilaq!

 

Nunatsinni akileraartarnermut tunngasut ukiuni kingullernut naleqqussarneqarnissaat pinngitsoor­neqarsinnaanngitsoq Kattusseqatigiinniit aamma isumaqarpunga aamma akileraartarnermut ataatsimiititaliamut annertuumik eqqartortarparput. Taamaattumik akileraartarnermut ataatsimiitita­liami piumasarisarsimavarput nunat nammineernerusut assersuutigalugu Island-ikkut akileraartar­nermut atugaat tusarniaaffigissallugit. Taamaaliornikkut akileraarutitigut allatigut isertissinnaasat assigiinngitsut misissuiffigineqarniassammata. Imaanngitsoq inuit akileraartartut akileraarutaannaa­sigut arlaat tamakkua iluarsineqarsinnaasut.

 

Tunisassiat assigiinngitsullu eqqarsaatigigaanni qanoq iliorluni aningaasarsiornerit nunap ingerlatseriaasia takullugu tusarniaaffigalugu taamaaliornikkut suliassat peqqissaatumik ingerlanne­qarsinnaammata aamma soorlu oqaaseqattartutta saniatigut Anthon Frederiksenimut oqaatigigaa nunatsinni pisuussutitsinni atorluaanertigut nunatta aningaasaqarnera nukittorsarsinnaagipput. Aamma tunisassiat assigiinngitsut suli atorluanngilagut tamakkua atorluarnerisigut suli aningaasani amerlanerusunik nunarput isaatitsisinnaavoq. Taamaaliorutta akissaqalissaagut utoqqaat atugaasa pitsanngorsarneqarnissaannut imaanngitsoq akileraarutit qaffannerinnaasigut utoqqaat atugaat pitsanngorsarneqassasut nunatsinni. Taamatut ingerlatseriaaseq unitsinneqartariaqalerpoq! Akileraarut eqqunneqarmat 25%-i angullugu akileraartarnissaq taanna siunnerfiunikuuvoq. Taamaattumik 25%-ip 50%-i sinnerlugu angujartorneqarnissaat uagut maannakkorpiaq taperser­sunngilluinnarparput Kattusseqatigiinniit.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Mads-Peter Grønvold qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Lars-Karl Jensen, partiimi oqaaseqartuat avataatigut.

 

Lars-Karl Jensen, Siumut.

Qujanaq.

 

Tassa oqallinneq maanga sangujartuinnarmat una aamma uanga ilanngutilaarniarpara isertitakin­nerusut kikkuunersut taanna iluamik erseqqissarneqanngilaq. Taakkuunerlutik ullumikkut suliffissaaleqisut? Suliffissanik pilersitsiniarneq aamma imaanaanngitsuusoq nalunngilarput.

 

Aamma pissakinnerusunik ikiuisarneq siulitta ileqqorisimasaat nalunngilarput tusaamalluarlugulu inuuiaqatigiinni ilisimaneqarluartoq kisiannili aamma oqaatigineqartarpoq taakkua pissaqarnerusut nunguutsigaangamik tamakku pissarluttut allaat illuminngaanniit anisittaraat nerisuutaaginnartaler­mata. Aamma illuatungeqarsimavoq taanna.

 

Nammaqatigiinneq aallaavigalugu oqalunnermi akileraarutit taakkua taakkartorneqarmata tupiginngilakka kisianni aamma ilaatigut eqqarsaatigisariaqartoq tassaavoq nammaqatigiinniarneq inunnut nukatsitsilersarmat. Nalunngisatsituut maannakkut illoqarfiit ilaanni suliffissaaleqisoqarpoq illoqarfiillu ilaanni sulisussaaleqilluni. Tamakkunuuna aaqqissuussinngikkutta isumaqarpunga aamma qaqugorsuarmut suliffissatigut aaqqiisinnaanngitsugut. Ilaatigullu aamma maannakkut immaqa pissakinnerusunut ikiuinerput isertuunneqasinnaangitsumik ima atorneqalernikuuvoq suliffissami tunigaluarlugit inuit ilai ullut marluinnaat suleriarlutik angerlartarsimapput oqarlutik ASuliffeqarneq akilersinnaanngilaq! Sulinngikkuma ininnut innaallagissamut imermut akiligassanik akiliisarnerisa saniatigullu kaasarfimmioqartitaallunga.@

Taamaattumik aamma immaqa uumateqarpallaarneq aamma inunnut nukatsitsisarneq taanna eqqaamaneqartariaqarpoq aamma oqallinnermi.

 

Uani uagut Siumuminngaanniit oqariartuutigut saqqummiussisutta oqaaseqartutta ersarissumik oqaatigereerpai aammalu kikkulluunniit oqaaseqartut siullermeernermi ersersereerpaat nunat tamakkerlugit akileraarutip ilaatigut qaffanneqarneritigut akileraarutini ilanngaatassanik Josef Motzfeldt-ip allannguuteqartitsinissamut siunnersuutaa tapersersorneqanngitsoq.

 

Taamaattumik formand-erput aarlerisaareerami isumaqarpunga pissusissamisuuginnassasoq uani suleriaasitsinni '49 malillugu suliassaq taanna itigartinneqartoq taamaalillugu naammassineqassa­soq pappialannguanngorlugu tunniutinneqassasoq.