Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Ullut ataatsimiiffiusut 20-at, arfininngorneq novemberip 3-at 2001, nal. 10:05

Oqaluuserisassani immikkoortoq 13

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa siullittaasumit Mikael Petersenimit saqqummiunneqassaaq.

Mikael Petersen, Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata Siulittaasua, Siumut.

Qujanaq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa naalisagaq Inatsisartut 2000-imi aningaasanut inatsisissaannut siunnersuutip aappassaaneerneqarneranut saqqummiutissavara.

Inatsisartut aningaasanut inatsisissaatut siunnersuutip suliarineqarnerani Inatsisartuni ilaasortat uku peqataapput:

Inatsisartunut ilaasortaq Mikael Petersen, Siullittaasoq, Siumut.

Inatsisartuni ilaasortaq Asii Chemnitz Narup, Siulittaasup tullia, Inuit Ataqatigiit.

Inatsisartuni ilaasortaq Simon Olsen, Siumut.

Inatsisartuni ilaasortaq Augusta Salling, Atassut.

Kiisalu Inatsisartuni ilaasortaq Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit.

Isumaliutissiissut kapitalinik sissamanik imaqarpoq. Kapitalimi siullermi aningasaqarnikkut inissisimaneq Naalakkersuinikkut suliaqartut qanoq iliuuseqarsinnaassuseqarnerat aammalu tulleriaarinissamik pisariaqartitsineq misissuiffigeqqissaarneqarpoq.

Kapitalit aappaanni Naalakkersuisunut ilaasortat akisussaaffeqarfiinut oqaaseqaatini aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap saqqummiuppai. Kapitalit pingajuanni sisamaannilu pineqarput

Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaannut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassuteqaatai. Naalakkersuisut ukioq manna allannguutissanik siunnersuutinik amerlangaatsisartunik saqqummiussipput.

Aningaasartuutit nutaat allannguutissatut siunnersuuteqarnikkut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummut ilanngunneqaraangata tamatuma peqatigisaanik taartitut sipaarutissanik siunnersuuteqartoqartariaqarpoq.

Taamaattoqanngippat ataatsimoortumik aningaasartuutit qaffakkiartuinnassammata. Aningaasartuuteqarnissamik pisariaqartitat aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaaqqaartup suliarineqarnerani sillimmartaarunneqareersimasinnaasut allannguutissatut siunnersuuteqarnermi aallaaviusimappata allannguutissatut siunnersuutit pineqartut itigartitsissutigineqarnissaasa inassutiginissaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap pisariaqartutut isigisimavaa.

Tamatumunnga pissutaanngilaq siunnersutit pineqartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit paasilluarneqaratilluunniit ilalerneqannginnerat. Tamatumunnga pissutaasoq tassatuaavoq aningaasat atugassiissutigineqartut ataatsimoortumik tulleriaariffigineqarnissaannik tunngaveqarnerup saneqqunneqarnissaa illersorneqarsinnaanngimmat.

Aningaasaqarnikkut maanna atukkat aningaasartuutit sukangasumik aqutsivigineqartariaqarnerat pisariaqalersippaa. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisutulli isumaqarpoq Namminersornerullutik Oqartussani isertitanut aningaasartuutinullu tunngasumik Naalakkersuinikkut pingaarnerutitassatut sammivissat Naalakkersuinikkut oqallisigineqarnissaat pisariaqartinneqartoq.

Taamaalillunilu ataatsimiititaliaq isumaliutissiissummi kapitali siulleq aqqutigalugu oqallinnermut tassunga matumuunakkut peqataavoq.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit anguniarneqarpoq aningaasaqarnerput illuatungaanut saakkiartortoq. Taamaattumillu piffissami aggersumi landskarsip iseritaasa malunnaateqangaartumik qaffannissaat ilimanaateqarani.

Tamatuma peqatigisaanik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit maluginiarneqarpoq annertuumik aningaasartuuteqarfigisassat arlallit piffissmi aggersumi aningaasartuuteqarfiusariaqassasut aalisarnermi pissutsit innuttaasullu ilaasa utoqqalisut amerliartuinnarnerisa kingunerisaannik aningaasartuuteqarfissat amerliartuinnarput.

Tamatuma saniatigut nalinginnaasumik akitigut akissarsiatigullu naatsorsuutigisassat siumut isigisumik ilanngunneqarsinnaapput. Aammattaaq ukiuni makkunani piffissami isertitat malinnaasinnaanngiffianni ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffariartupiloornerat nalaassimaarparput. Taamaalilluni piffissami 2000-imiit 2002-mut ingerlatsinermut aningaasartuutit isertitanit sisamararterutingajammik sukkanerusumik qaffariartussaapput.

Naggataatillu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit maluginiarneqarpoq Inatsisartut kingullermik ataatsimiinneranni Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit arlallit Inatsisartut ingerlatsinermut aningaasartuutinut arlalinnut pituttugaanerannut kinguneqartut ukiunilu tulliuttuni aamma malunniuttussat. Taamaalillunilu 2002-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi kiffaanngissuseqarluni tulleriaarisinnaanermut killiliisuusut Inatsisartuni akuersissutigineqartut.

Landskarsip isertittagaasa ilaat annertunerujartuinnartut ingerlatsinermut aningaasartuutinut atorneqartalernerat Naalakkersuinikkut kiffaanngissuseqarluni iliorsinnaassuseqarnerup annikillisinneqarneranik kinguneqassaaq.

Kiffaanngissuseqarluni iliorsinnaanerit taamaalillutik 1993-imiilli annertuumik annikillisinneqarsimapput. Tassa ingerlatsinermut aningaasartuutit isertitarisartakkat 78%-erluinnangajaattut annertussuseqalersimallutik. Tunngavissat maanna pigineqartut aallaavigalugit naatsumik 2002-mi 88%-ingajalluinnarnik annertussuseqassaaq.

Landskarsip isertitarisartagai malunnaateqarluartumik qaffanngippata tulleriiaarinissamik pisariaqartitsineq aatsaat taamak pisariaqartinneqartigilissaaq.

Tamanna ingerlatsinermut kisimi atuunnani aammali sanaartornermut atuuppoq. Tassami ukiuni kingullerni naammassinnissinnaassuseq sinnerlugu sanaartugassatut pilersaarutinik aalalajangiisoqartarsimammat.

Aningaasatigut atugassiissutit maanna killeqartorujussuupput siunertanullu nutaanut aningaasaliissuteqarnissamik kissaatit apeqqummik uannga malitseqatiinnarneqartariaqanngilaq. Siunertaq pineqartoq tapersissallugu pingaartuteqarpa? Pisariaqarpormi aperissalluni siunertaq pineqartoq siunertamut siumoortumik aningaasaliiffigineqartumit tapersissallugu pingaaruteqarnerunersoq. Aammattaaq pisariaqarpoq aperissalluni siunertamut sorlermut tapiissutissaq taarsiullugu peerneqartariaqarnersoq.

Tulleriiaarinissaq pisariaqarpoq. Tulleriaarinissarlu tassaavoq toqqaanissaq aamma toqqaaneq ajornakusoorlunilu nuanniikkaluarpalluunniit. Aatsaat taamaaliornikkut Naalakkersuinikkut qanoq iliuuseqarsinnaassuseq attatiinnarneqarlunilu annertusarneqarsinnaavoq.

Maannalut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi Naalakkersuisoqarfinnut ataasiakkaanut tungatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqarfiginninnerisa ilaat ikittuinnaat immikkut toqqakkat erseqqissaatigissavakka. Naalakkersuisut Siullittaasuannut tunngasumik oqaaseqarfiginninnermi ataasiakkaat erseqqissaateqarfiginissaat toqqarsimavara. Tasssalu konto pingaarnermut oqaasertaliussat tassa kontomut 10.13.13-imut aktianik pisineq.

Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliata Naalakkersuisunut kaammattuutigissavaa pingajussaaneerinninnissamut allannguutissatut siunnersuummik Naalakkersuisut saqqummiussaqaqqullugit. Tassani erseqqissumik oqaatigineqassalluni Royal Greenland A/S-imi aamma Nuka A/S-imi aningaasaliissutissanut oqaasertaliussat tunngatinneqartut kiisalu Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaannit akuersissutigineqartussanngorlugu saqqummiunneqassasoq.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumut tunngasumik naatsorsueqqissaartarfimmut tunngatillugu oqaaseqarfiginninnerit ataasiakkaat erseqqissaateqarfiginissaat toqqarsimavara. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aningaasaliissutitut atugassiissutigineqartut immikkoortunut qitiusumik pingaarutilinnut kisisitsitigut paasissutissanik pilersitsinermut salliutillugit atorneqartarnissaasa pingaaruteqarnera erseqqissassavaa.

Ataatsimiititaliamittaaq tusaatissatut tiguneqarpoq kisitsisitigut tunngaviusumik paasissutissanik pilersitsinermi aammalu ilisimatusarnermi aningaasartuutit agguataarneqarnerisa ersarilluinnartumik immikkoortisimaneqarnissaat Naalakkersuisunit qulakkeerniarneqarmat.

Taamaaliornikkut naatsorsueqqissaartarfimmut aningaasaliissutigineqartut kisitsisitigut tunngaviusumik paasissutissanik pilersitsinermut atorneqartussaagaluit ilisimatusarnikkut sulianut nukinnik annertuvallaanik toqqaannnartumik toqqaannanngikkaluartumilluunniit atorneqartarnissaat pinngitsoortinniarlugu.

Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisumut tunngasumik meeqqat atuarfiat ilinniagaqarnersiutit aammalu ilisimatusarfeqarfissat pillugit oqaaseqaatiginninnerit ataasiakkaat erseqqissaateqarfiginissaat toqqarsimavara.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq 2000-imi naatsorsuigallarnerit pillugit paasissutissanik Naalakkersuisunut piniarsimavoq. Taakkualu takutippaat Atuarfitsialammut tunngatillugu perorsaanerup tungaatigut killissarititaasut ukiut 15-it ingerlaneranni piviusunngortinneqassappata ukiumut 80 million kr-nit tikillugit pisariaqartitsisoqartoq.

Oqaatigisariaqarporli iliuuseqarsinnaassuseq killeqartoq tassami siusinnerusukkut aalajangiinerit sanaartornermut aningaasaliissutit tamarmiusut ikilileriffigineqarnerannik kinguneqarsimammata. Taamaalillunilu sanaartornerup tungaatigut Atuarfitsialaap pisariaqartitaanik ukiumut 80 million kr-nik amerlassuseqartunik immikkoortitsinissamut periarfissat ajornerulersinneqarput.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq meeqqat atuarfiannut aningaasaliissutit malunnaateqarluartumik annertusineqanngippata anguniakkat tamakkiisumik anguneqarsinnaanerat piviusorsiortuussanngitsoq. Taamaaliornerulli kingunerissagaa immikkoortut allat malunnaatilimmik ikilileriffigineqarnissaat.

linniagaqarnersiuteqarnermut tunngasut ataatsimoortumik nutarterneqarnissaat pillugu Naalakkersuisut saqqummiussinissaat Ataatsimiititaliamit aamma qilanaarineqarpoq. Taamaaliornikkut aningaasaliissutinik pitsaanerusumik atuinissaq siunertaralugu pisariillisaanerit allatigullu iliuutsit immikkoortumut ataatsimoortumik siunertaqartumillu pilersaarusiornerup ilaatut pisinnaaqqullugit.

Ilisimatusarfeqarfissamut tunngatillugu Naalakkersuisuni ilaasortap Ataatsimiititaliamut nalunaarutigaa aningaasaateqarfinnit aningaasanik suli pissarsisoqarsimanngitsoq. Naalakkersuisulli anguniagaat tassaasoq aningaasaateqarfiit 40 million kr-nik aningaasaliissuteqartinniarnissaat.

Suliariumannittussarsiuussineq qaangerlugu suliassaq ingerlaqqissappat tamanna minnerpaaffiussasutut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit isigineqarpoq.

Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisumut tunngasumik makku erseqqissaateqarfiginissaat toqqarsimavara. Atugassarititaasut massakkutut itsillugit peqqinnissaqarfimmi ingerlatsinermut aningaasartuutit unikaallatsinneqarnissaannik piumasaqaateqarnissaq Naalakkersuisut Inatsisartullu suliassaraat. Aammali Naalakkersuisut Inatsisartullu taamatut naatsorsuutiginnissinnaanissami atugassiissutigineqartussanik killiussinissaminnut.

Aningaasaqarnerup ilungersunartorsiorfiunerata aammalu aningaasat annertuut peqqinnissaqarfimmut ukiuni kingullerni ingerlatinneqarsimanerisa kingunerisaanik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit naatsorsuutigineqarluinnarpoq Naalakkersuisut nunap immikkoortukkuutaarinermi pilersaarutit aningaasatigut kinguneqaatissaasa piviusunngortinneqarnissaat qulakkeerinniffiginiarlugu ilungersortumik sulissuteqassasut.

Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisumut tunngasumik sanaartornermut tunngasut pillugit oqaaseqarfiginninnerit ataasiakkaat erseqqissaateqarfiginissaat toqqarsimavara. Immikkoortortani ataasiakkaani nutaamik sanaartornissamut anguniakkat qaffaseqisut Naalakkersuisut manna tikillugu saqqummiuttarsimavaat. Aammalu sanaartugassanut annertuunut pilersaarutit arlallit sanaartugassatut missingersuutinut ilanngunneqarnissaanut kissateqartoqarsimalluni.

Oqaatigisariaqarporli Naalakkersuisut maanna atugassarititaasut naapertorlugit anguniakkaminnik naammassinnissinnaanissartik ajornakusoortissagaat.

Pissutsit pisariqalersitaannik sanaartornerup iluani suliniutit allanngortiterneqartariaqarput. Taamaaliornikkut qulakkeerumallugu Namminersornerullutik Oqartussat sanaartornermut aningaasaliissutiminnit annertunerpaamik pissarsisarnissaat. Sulisartut nikerarsinnaanerat killeqarmat sanaartornermi naammassinnissinnaassuseqarnerup atorluarneqarnissaani nunatsinni siaruaanissaq pisariaqarpoq.

Ataatsimiititaliap maluginiarpaa sanaartugassatut pilersaarutit aallartinniarnerat kinguartoorfiusorujussuusoq. Taamaattumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit Naalakkersuisut kaammattuutigineqassaaq aallartitsisoqanngitsoortarnerani pissutaasut misissuiffigeqqullugit. Taamaaliornikkut pissutaasut uppernarsaasersorneqarsinnaaqqullugit aammalu tamatuma kingorna misissuinetit inerneri Naalakkersuinikkut oqallinnermi ilaatinneqarsinnaaqqullugit.

Naalakkersuisut ataasinngornermi ulloq 15. oktober 2001-imi allannguutissatut siunnersuutit 121-it Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami suliarineqartussanngorlugit saqqummiuppaat. Allannguutissatut siunnersuutit ataatsimoortut IST-mut sunniuteqanngillat. Siunnersuulli landskarsip ataatsimoortumik missingersuutaanik annertuumik nikisitsilluni.

Ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffannerat aningaasalersorsinnaajumallugu sanaartugssanut missingersuutit ikilileriffigineqarput. Tamatumalu kingunerisaanik siunissami sanaartugassanut nutaanut missingersuutit ikinnerulissapput.

Isumaliutissiissummi nalinginnaasumik oqaaseqaatit ataani oqaatigineqarpoq ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffaataasa sanaartugassanut aningaasaliissutit appaavigineqarnerisigut aningaasaliissuteqarfiginissaat pingaaruteqarluinnartumik tunngavissaqarnikkut aatsaat pisinnnaasoq.

Tassami ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffaaffigineqareernerisa kingorna appartinneqarniartarnerat ajornakusoortorujussuusarmat. Aammattaaq aningasaqarnerup ilungersunarnerata kingunerisaanik ingerlatsinermut aningaasartuutinik qaffaanissaq mianersorfigilluinnartariaqarparput.

Ilaatigut taamaammat Naalakkersuisut Inatsisartut Inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanut Allannguutissatut siunnersuutaat ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffanneqarnerannik kinguneqartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap immikkut eqqumaffiginiarsimavai.

Ataatsimiititaliap inumanartoqartillugu maluginiarpaa ataatsimoortumik tulleriiaarisarnissamik tunngavik arlalitsigut saneqqunneqarsimasoq. Tassa Allannguutissatut siunnersuutit arlallit sillimmartaarunneqarsimasinnaammata, taamaattumillu aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaaqqaartumik ingerlatsinermut ataatsimoortumik aningaasartuutissat atugassarititaasunut ilanngunneqareersimanissaat eqqornerpajusimassagaluarluni.

Killiliissutit nammineq pilersitat annikitsunnguugaluartumilluunniit Naalakkersuinikkut qanoq iliuuseqarsinnaassutsinut annikillisaaqataasarput. Taamaattumik aningaasatigut ilungersunartumik maannatut inissisimatilluta Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Inatsisartut taamatullu Naalakkersuisunut ilungersortumik kaammattuutigissavaa annertuumik akisussaassuseqarnermik takutitsinissaq.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut Allannguutissatut siunnersuutaat tamakkerlutik akuersissutigineqarnissaat inassutigisinnaanngilaa.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup inassutigaa Allannguutissatut siunnersuutit isumaliutissiissummi 61-itut, 62-itut, 63-itut, 65-itut, 66-itut, 108-tut, 109-tut, 110-tut, 111-tut, 114-itut, 115-itut, 116-itut aamma 117-itut normulerneqartut itigartitsissutigineqassasut.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartup tassaasut Inuit Ataqatigiit ilaasortaatitaata Allannguutissatut siunnersuutit normu 115-imi aamma 116-imi pinngortitaleriffimmut aningaasaliissutit qaffanneqarnissaannut tunngasut immikkut oqaaseqaateqarfigai.

Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Allannguutissatut siunnersuunut inassutigisaanni malinnissappata tamanna 2002-mi ukiuni missingersuusiorfiusuni IST-ip inerneranut pitsanngoriaataassaaq. Pitsanngoriaatit 2002-mi 5.860.000 kr-nik, 2003-mi 5,3 million kr-nik, 2004 5,6 million kr-nik, 2005-imilu 7,5 million kr-nik annertussuseqassapput.

Tamatuma saniatigut ilinniartitaanermut tunngasuni missingersuutini ikililerinikkut iluarsiissuteqartoqanngitsuussaaq. Aammalu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut Allannguutissatut siunnersuutinik arlalinnik saqqummiussaqarnissaannut kaammattorpai. Taakkulu malitassatut erseqqinnerusumik nalunaarneqarsimasunut naapertuutissapput.

Taamak oqaaseqarlunga 2002-mi aningaasanut inatsisissatut siunnersuut Inatsisartunut oqaluuserisassanngortippara.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Naalakkersuisut sinnerlugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq 2000-imut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarneranut isumaliutissiissuteqarneranut qutsavigaara.

Aallarniutigalugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaatai nalinginnaasut oqaaseqarfigissavakka. Kingornalu Naalakkersuisut Allannguutissatut siunnersuutaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap itigartinneqartussatut inassutigisai pillugit oqaaseqassaanga.

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi suliassaqarfiit ataasiakkaat pillugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaatai allat Naalakkersuisunut ilaasortanit ataasiakkaanit oqaaseqarfigineqartarnissaat naatsorsuutigineqartariaqarpoq.

2002-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi taamaallaat 2005-i tikillugu missingersuusiorsimanerput uniffigissanngikkipput Naalakkersuisuni pingaartilluinnarparput. Siunissamut ungasinnerusumut isiginiarnissarput pisariqavippoq. Eqqarsaatigilluartariaqarparput ullumikkut aalajangiinivut siunissami inuiaqatitta periarfissaannut qanoq sunniuteqassanersut. Tassa peqqinnissaqarfik, atuartitaaneq, inunnik isumaginninnerlu eqqarsaatigalugit ullumikkut nalunngisatsinnit ajornerusumik atugaqalinnginnissaannut ajornanngippallu pitsaanerusunik atugaqalernissaannut periarfissaat eqqarsaatigilluartariaqarpagut.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini aarleqqutiginerarpaa Namminersornerullutik Oqartussat isertitaasa Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatsinermut aningaasartuutaannut annertunerujartuinnarmik atorneqalersimanerat. Naalakkersuisut aarlerinermut tassunga isumaqataapput. Ilisimalluarlugulu Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatsinermut aningaasartuutaasa amerliartornerisa killilersimaarnissaata pisariaqassusia.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap tikkuarpaa Naalagaaffiup nutarterinissanut iluarsagassanullu tapiissutaanit isertitat aammalu Tele Greenland A/S-ip nunatta karsianit taarsigassarsiaminut akilersuutai 2003-mi aamma 2004-mi unittussaammata. Taamalu aningaasat Naalakkersuisut atorsinnaasaat ikilisussaallutik. Tassa 2003-mi 2004-milu.

Namminersornerullutik Oqartussat siunissami isertittagassaasa nalilersorneqarneranni Naalakkersuisut aamma pingaartipaat eqqaamassallugu ataatsimoortumik aningaasaliissutit suli Namminersornerullutik Oqartussat isertittagaasa affaanit amerlarnerummata. Tassa Naalagaaffimmit ataatsimoortumik aningaasaliissutit Namminersornerullutik Oqartussat isertitagaanit affaanit amerlanerummata.

Naalakkersuisut Naalakkersuinikkut anguniagaat tassaavoq aningaasarsiornikkut nammineerneruleriartussasugut. Aammalu ataatsimoortumik aningaasaliissutit siunissami isertitarisartakkatta iluini ikiliartortikkiartuaarneqassasut.

Naalagaaffiup ataatsimoortumik Namminersornerullutik Oqartussat aningaasaliissutai ukiut tamaasa siumoortumik amerliallatsinneqartarput Danmarkimi aningaasat nalikilliartornerisa procentiata amerlaqataanik. 1991-iminngaaniit nunatsinni aningaasat nalikilliartornerat Danmark-imi aningaasat nalikilliartornerannit annikinnerusimavoq qujanartumik.

Nunatsinni aningaasat nalikilliartornerata annikissusiata kingunerisaanik ataatsimoortumik aningaasaliissutit nalivii ukiut tamaasa qaffakkiartortarsimapput, kisianni sorpassuit aallaavigalugit malunnarsisimavoq 2001-imi nunatsinni aningaasat nalikilliartornerat Danmark-imi nalikilliartornerannit annertunerussasoq. Oqaatigineqartariaqarporli 2001-imi uuliap orsussallu allat akiata qaffarujussuarnera nunatsinni nalaassimagatsigu.

Taamaammallu Naalakkersuisut naatsorsuutigaat aningaasat nalikilliartornerat 2002-mi appariartoqqilissasoq.

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarneranut Naalakkersuisut aningaasaliissutissat allannguutissaannik 117-inik siunnersuuteqarput. Aammalu sisamanik oqaasertaliussat allannguutissaannik siunnersuuteqarlutik.

Allannguutissatut siunnersuutit amerlanersaat soorlu ilaatigut inatsisit allannguuteqarnerannik pissuteqarput. Aammalu kommuninut ataatsimoortumik isumaqatigiissummik kiisalu Naalakkersuisut katitigaanerisa allannguuteqarnerat pissutigalugu suliassaqarfiit allannguuteqarsimanerannik pissuteqarput.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassutigaa Allannguutissatut Naalakkersuisut siunnersuutaasa ilaat 13-it itigartinneqassasut. Siunnersuutit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap itigartinneqartussatut inassutigisai tassaapput ilinniartitaanikkut ileqqaaruteqarnissamik siunnersuutit tallimat, avannaani qimusseqarfinni aqqusinniornermut, imaluunniit aqqutigissaanermut tapiissutit pillugit siunnersuut ataaseq. Naatsorsueqqissaartarfimmut aningaasaliisssutit amerlineqarnissaannik siunnersuutit marluk.

Oqalutseqarnermut nutserisoqarnermullu aningaasaliissutit amerlissutissaannik siunnersuut ataaseq. Nunaqarfiit pillugit ataatsimeersuarnermit suleqatigiissitamut aningaasaliissutissat pillugit siunnersuut ataaseq. Pinngortitaleriffimmut aningaasaliissutit pillugit siunnersuutit marluk. Kiisalu ASIAQ-mut aningaasaliissutit pillugit siunnersuut ataaseq.

Allannguutissatut siunnersuutit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap itigartitassatut inassutigisai pillugit Naalakkersuisut imaattunik oqaaseqaateqassapput.

Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummut ilanngussimavaat 2002-mi ilinniartitaanikkut ileqqaarutissat 5 million kr-nit ukiunilu tulliuttuni 10 million kr-nit ukiumut sipaarutigineqassasut. Aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi oqaatigineqarpoq Naalakkersuisut ukiakkut ataatsimiinnermi ileqqaarutissat piviusunngortinneqarnissaat pillugu siunnersuuteqassasut.

Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarneranut Allannguutissatut siunnersuuteqarnerminni ileqqaarutissat piviusunngortinneqarnissaannik siunnersuuteqarput, kisiannili ilinniartitaanikkut ileqqaarutissat siunnersuutigineqartut itigartinneqarnissaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassutigaa. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassuteqaataa Naalakkersuisut tusaatissatut tiguaat.

Iseqqissarneqassaarli ilinniartitaanikkut ukiumut 10 million kr-nik ileqqaartoqarsinnaanngimmat ilinniagaqartut atugaat ajorseriartinnagit. 10 million pinngitsoornatik malugineqartussaapput sipaarutigineqassagunik.

Taamaammat Naalakkersuisut siunnersuummi saqqummiunneqartumi isumaliutigeqqissaarsimavaat ileqqaarutissat qanoq piviusunngortinneqarsinnaassanersut ilinniartut atugaat ajorseriartippallaarnagit.

Naalakkersuisut siunnersuutaanni ilinniagassanik ataasiakkaanik atuartitsinermi ileqqaaruteqarnissaq siunnersuutigineqarpoq tassa ilinniartuunersiuteqartarneq ilinniagassanik ataasiakkaanik atuartitaanermik ingerlataqartut ilinniartuunersiuteqartitaanerat tamatumani pineqarluni. Tassami ilinniartut Naalakkersuisut isumaat malillugu tapisisartut saniatigut tamakkiisumik suliffeqarnissaminnut periarfissaqarmata.

Aammattaaq Naalakkersuisut immikkut tunniuttakkat ileqqaaruteqarfiginissaat siunnersuutigaat. Taakku Danmarkimi kalaallit illuini nunatsinnilu ilinniarfinni allaffissornerujussuarmik nassataqartarmata. Immikkut tunniuttakkat Naalakkersuisut siunnersuutigisaattut ileqqaruteqarfigineqassappata tunngaviusumik tunniuttakkat nunani avannarlerni qaffasinnerpaajusut ikilisinneqassanngillat.

Oqalutseqarnermut nutserisoqarnermullu aningaasat amerlineqarnissaannik Naalakkersuisut siunnersuutaat itigarteqqullugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq inassuteqarpoq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassuteqaataat Naalakkersuisut tusaatissatut tiguaat matumalu kingorna Inatsisartut Siulittaasoqarfiat attaveqarfiginiarlugu paasissutissat suut siunissami kalaallisuunngorlugit qallunaatuunngorlugillu Inatsisartut tunniunneqartassanersut oqallisiginiarlugu.

Naggasiullugulu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassutigaa naatsorsueqqissaartarfiup ukiumoortumik paasissutissiortarneranut aammalu inuussutissarsiummik ingerlataqartunut nalunaarsuiffiliornerannik amerlanerusunik aningaasaliisoqarnissaanut siunnersuut itigartinneqassasoq.

Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassuteqaataat tusaatissatut tiguaat. Taarsiullugulu kingusinnerusukkut pingajussaaneerinninnermut Allannguutissatut siunnersuuteqassallutik 2002-miinnaq aningaasaliissutit amerlineqarnissaannik siunnersuutitalimmik. Ukiunullu missingersuusiorfiusunut tunngasunik siunnersuuteqarfiunngitsumik.

Raajat nunarsuarmi niuerfinni akiisa appariartornerat pissutigalugu aalisarnikkut isertitat ikiliartorput. Taamaammat ilaatigut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarerani sinerissamut qanittumi aalisarnikkut ajornartorsiutit oqilisarniarlugit qanoq iliuuseqarnissamut tapersersuerusunneq Inatsisartuni partiinit oqaatigineqartarpoq.

Aningaasanik ingerlatsinikkut anguniagaasut pingaarnerit akornusinngikkaluarlugit sinerissami qanittumi aalisarneq qanoq iliuuseqarfiginerallarsinnaanersoq Naalakkersuisut nalilersorsimavaat. KNAPK aamma Royal Greenland A/S Naalakkersuisut isumaliutersornerannut peqataasimapput. Aammalu Naalakkersuisut siunnersuutaannut iluarisimaarinnillutik. Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip pingajussaaneerneqarneranik Allannguutissatut siunnersuuteqalersaarput.

2002-mi sinerissamut qanittumi aalisartut solarimik pisinerannut tapiissuteqartarnerup ingerlatiinnarneqarnissaa siunertaralugu. Sinerissami qanittumi aalisartut ajornartorsiutaat pinartut aaqqiiniaqataaffiginiarlugit immikkut iliuutsitut. Erseqqinnerusumik oqaatigalugu Naalakkersuisut siunnersuutiginiarpaat 2002-mi solari aalisariutinut sinerissami qanittumi aalisartunut tunniunneqartartoq literimut 63 øremik tapiiffigineqartassasoq. Tassalu liter-imut tapiissutit 2001-ip affaanik kingullermi tapiissutaasartut amerlaqatigissavaat.

Tapiissutit ilanngutereerlugit 2002-mi solari sinerissami qanittumi aalisartunut liter-imut 1 kr 75 øremik akeqalissasoq taamaalilluni naatsorsuutigineqarpoq. Tassalu 10 ørit missaanik akitsussalluni ullumikkut akiliutaasartumit. Akitsuutaa 10 øreusoq nunatsinni uuliap eqqussukkap akitsorneranik pissuteqarpoq. Tassa nunat tamalaat akornanni niuerutigineqartarata akitsorsimaneranik pissuteqarpoq.

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuut siullermeerneqarmat Inatsisartut partiit amerlanerit isumaqatigiipput Naalakkersuisut aningaasatigut ingerlatsinerminni anguniagaat tassa 2002-mit 2005-mut ukiuni tamani 40 million kr-nik sinneqartooruteqartarnissaq aalajangiusimaannarneqassasoq.

Naalakkersuisut aappassaaneerinninnermut allannguutissatut siunnersuuteqarnerminni sinneqartooruteqarnissamik siunertaq aalajangiusimaannarniarpaat. Taamatuttaarlu pingajussaaneerinninnermut atatillugu allannguutissatut siunnersuuteqarnerminni aamma ajornanngippat sinneqartooruteqarnissaq aalajangiusimaannarniarlugu.

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaanut Inatsisartut aalajangiinerit kingunerisaannik suli allanik aningaasartuutissanik ilanngussisoqassappat Naalakkersuisut taakkununnga taartissatut ileqqaarutissanik sapinngisaminnik siunnersuuteqarniassapput.

Assersuutigalugu aningaasartuutit amerleriarsinnaapput, aningaasarsiaqartitsineq pillugu inatsisip Inatsisartunit suliarineqarnerata kingunerisaanik, imaluunniit ilagiinnut aningaasaliissutit amerlineqarnissaannik, aalisakkat qaleruallillu tunineqartut nakkutigineqalernissaannik, aammalu Paamiuni suluusalinnut timmisartunik mittarfiliassap siuartinneqarnissaanik Inatsisartut ilaasortat siunnersuuteqarnerisa kingunerisaanik taamatut pisoqassappat.

Inatsisartut ukiuni tulliuttuni annertuunik suliassaqarput. Aningaasartuutit qaffariartuinnarnerat unitsinnneqartariaqarpoq peqatigitillugulu utoqqaat utoqqalisartut amerliartornerata kingunerisaanik ilaatigut pisortanit soraarnerussutisianut peqqinnissaqarfimmullu amerlanerusunik aningaasaliissuteqartariaqalersussaalluta.

Taamaammat Naalakkersuisut nuaannaarutigaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut aningaasaqarnermik ingerlatsineranni siunnerfiit pingaarnerit tapersersormagit. Aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisutulli sianiginiarmagu suliassat aningaasartuuteqarnartut nutaat tunuarsimaafigineqartariaqarnerat.

Taamak oqaaseqarlunga siunnersuutit, siunnersuut oqallisigineqartussaq Inatsisartunut matumuuna ammarpara peqatigitillugulu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaa, pingajussaaneerneqarnissaata tungaanut suleqqissaani sulilluarnissaannik kissaallugit.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq, taava partiit oqaaseqartuinut ingerlaqqippugut.

Simon Olsen, Siumup oqaaseqartua.

Siullermik Siumumit iluarisimaarparput siunnersuutip suliarilluagaanera taamatuttaarlu aamma killiffiusup erseqqillunilu nalilersueqqinnissamut toqqammaviliissuunissaata sinaakkutissatut atorluarsinnaaneranik periarfissiimmat. Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup Naalakkersuisut sinnerlugit nassuiaatai oqaaseqaatigisai suliarlu tamaat ataatsimut isigalugit misissuataareerlugit taamatuttaarlu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap sisamanik immikkoortortaliilluni oqaaseqaatigisai nassuiaatigisaalu misissuataareerlugittaaq imatut oqaaseqarfigissavagut.

Maluginiagassaq isertuunneqarsinnaanngitsoq takuneqarsinnaavoq. Tassa aningaasartuutit qaffakkiartornerat suli annertunerusumik sakkortuseriarlunilu qaffariaateqarsimasoq. Taamatuttaarlu aamma erseqqilluinnartumik takuneqarsinnaavortaaq matussutissarsiniarnerat ajornakusoortinneqartut. Taamaattumik pikkorliornissamut pissutissaqaratalu inissaqartitsinngilagut.

Nunatta ingerlatitaanerani aningaasarsiornikkuttaaq pitsaasumik illersorneqarluarsinnaasumillu siunnerfeqarnissaq Siumumiit pingaartipparput anguniartuarumallugulu.

Pitsanngorsaatissattaaq suugaluartulluunniit iluaqusersuutaasinnaasut nassaariniarnissaannut noqasuttuarnissaq aalajangiusimallutigu. Siumumit ilisimaaraarput ukiup matuma aallartinngitsiarnerani avammut nioqqutissiatta pingaartumik raajat akiisa ammut aallarnerisigut misigisarliungaatsialereerluta. Pingaartumik aalisartortatta naammaginartumik matussutissarsisinnaajunnaarnerat pissutigalugu. Aalisarnikkut pissutsit erloqinartorsiorfiusutut oqaasertalerneqarnerat ilumoorluinnartuunerartariaqarparput.

Siumumiit maluginiarparput nuannaarutigalugulu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq Naalakkersuisullu imminnut qanittumik isummersorsimanerat. Taamaalilluni ukiumut aningaasatigut nunatsinni ingerlatsinermut aningaasartuutit isertitallu oqimaaqatigiinnissaat toqqammaviginiarneqartoq. Tamannami pisariqarpoq aammalu annertunerusumik suli pisariaqarnerulissasoq ilimanarmat sillimaffigisariaqarpoq.

Maluginiarlugulu Siumumiit nuannaarutigaarput aningaasanut inatsimmi akileraarutit akitsuutilluunniit qaffanniarneqanngimmata. Akerlianilli nunatta aningaasaqarnera ataatsimut isigalugu tulleriaarineqarsimasoq takusinnaasatsinnik. Tamanna tamatsinnut eqquivoq. Kisianni aamma aningaasanik aqutsineruvoq pisariaqartoq.

Tamatumunnga ilanngullugu eqqaamassavarput aalisarnerup tungaatigut aqqitassat ingerlatsinermi oqilisaassutissat pingajussaaneerinermi Naalakkersuisunit aaqqinniarneqarmata. Tamanna Siumumiit pisariaqavissutut oqaatigereersinnaavarput uterfigeqqikkumaarparpullu.

Naalakkersuisut siunnersuutaanni itigartitsissutiginiarneqartut pillugit Siumumit oqaatigissavarput ilinniartunut tapiissutinik nutaamik aaqqissuussisariaqarnerat isumaqatigigipput. Tamatumanilu nutarterinermi allaffissornikkut assigiinngitsutigullu aningaasartuutit ilinniartunut tutsinnerullugit aaqqissuussisariaqartugut.

Aammattaaq ilinniartut attartorsinnaanerat atuuttoq pitsanngorsarlugu taamaattumik ilinniagaqarnerup iluani ileqqaarutiginiarneqartunut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap itigartitsinera Siumumiit isumaqatigaarput.

Siumumit pingaartipparput aningaasatigut pitsaanerpaamik pingaarnersiusinnaassuseqarluni ingerlatsiuarnissaq aammattaarlu aningaasaqarniarnerup suli sakkortunersumik itinerusumillu nakkutigineqalernissaa. Tassa nakkutilliinerunissaq anguniarparput. Taamaattumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap sulinermini atugassarititaasutigut pitsanngorsaavigineqarnissaa nutarteriffigineqarnissaalu annertunerusumik pimoorunneqassasoq Siumumiit kaammattuutigissavarput.

Siumumit pingaartillugulu nuannaarutigaarput inuutissarsiornermut ataatsimiititaliap nutaap aalisarnermut piniarnermut nunalerinermullu ataatsimiititaliap suleqatigiilluarnermikkut Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq peqatigilluinnarlugit inuutissarsiutit aatsaat taamak pisariaqartitsigalugit siuarsarneqarlutillu ineriartortinneqarnissaat suleqatigiissutigalugu aallartinisarluarlermassuk.

Inuiaqatigiiusugut qujanartumik tamatigoornerusunik inuutissarsiuteqarnerulernitsigut aatsaat pisariaqartitatta ineriartornerusinnaanerat akissaqarnerulissutigalugulu imminut tatiginerulluta ingerlatsisinaanissatsinnut suli annertunerusumik upperinnilersittussaavaatigut. Aammattaarlu immitsinnut piumaffiginninnerunissatsinnut aqqutissiuutissalluta.

Sanaartornermut tunngatillugu equsooqqajaajuarnerit minnerunngitsumillu naammassisaqarsinnaassutsikkut aningaasatigullu aqutsinerup naammaginanngilluinnartumik inisseqattaarneri pimoorutivillugit iluarsiiviginiarneqalernerat Siumumiit isumaqatigaarput. Aningaasalersueriaatsillu allat atorlugit ingerlanneqalersinnaanissaat misissuiffigineqassasoq ilanngullugu piumasarissallutigu.

Pinngortitaleriffimut tunngatillugu arferit misissuiffigineqarsinnaanissaasa 2002-mut aningaasaliiffigineqarnisaat Naalakkersuisunut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut misissoqqissaaqqullugit piumasarissavarput. Pissutigalugu nunarsuatsinni arfanniarsinnaatitaanitsinni sakkortunerujartuinnartumik, imaluunniit sakkortusiartuinnartumik tatineqariartornerput pisarisinnaasattalu ikileriartinnginnissaat illersussagutsigu kisitsisarnissaq pingaaruteqarluinnarmat.

Taamatuttaaq aamma qaleraleqassutsimut tunngasut kitaani tunumilu misissuinissaq pingaaruteqarpoq. Piujuinnartitsinissartaaq toqqammavigilluinnakkatta ilagimmassuk. Siumumiit iluarisimaarparput aningaasanut inatsisissap siullermeerneqarneranut piumasaqaatitut saqqummiussagut arlalippassuit naammassiniarneqarsimammata. Taamatullu suliap ingerlaqqinnissaani pingaarnersiuinermut tunngatillugu neriuutigilluinnarlutigu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq Naalakkersuisullu suleqatigiilluarnertik ingerlateqqikkumaaraat.

Naggataatigut suliap annertuup ikioqatigiiffigilluarneqartullu killiffigisaa Siumumit naammagisimaarparput. Aammalu oqalliseqataassalluta.

Siumup tungaaniit 40 million kr-nit tungaanut sinneqartooruteqarnissamik takorluuineq isumaqatigigaluarlugu pingajussaaneerinninnissap tungaanut aningaasaliissutissat pisariaqartissappassuk minnerusumik sinneqartooruteqarsinnaaneq piareersimaffigaarput.

Taamatut oqaaseqarluta pingajussaaneerinninnissamut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut alannguutissatut siunnersuutaajumaartussat ingerlatinneqarnissaat innersuussutigissavarput.

Augusta Salling, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani takuneqarsinnaavoq ataatsimiitialiaq siornatulli annertuumik angusaqarfiusumik suleqatigiilluarsimasoq. Atassummiillu ilanngullugu maluginiarparput ataatsimiititaliap sulinermini Naalakkersuisut aammalu Inatsisartut ataatsimiititaliaasa ataasiakkaat suleqatigilluarnissaat pingaartissimagaa. Tamannalu Atassummiit iluarigatsigu matumuuna erseqqissatigissavarput.

Naatsorsuutigilluinnarparput ilaasortat ataasiakkaat isumaliutissiissut isumarput malillugu paasiuminarluartumik suliarineqarsimasoq sukumiisumik atuareersimassagaat. Taamaattumik matumani oqaaseqarnitsinni suut tamaasa kalluanngikkaluarlugit taamaallaat ataasiakkaat partiitut immikkut oqaaseqarfiginissaat pisariaqartikkatsigu oqaatigissavarput.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini aarleqqutiginerarmagu Namminersornerullutik Oqartussat iseritaasa Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatsinermut aningaasartuutaanut annertunerujartuinnartumik atorneqartalersimanerat Atassummiit ilalerparput. Soorlumi aamma tamannarpiaq aarleqqutigalugu oqaatigisareersimagipput.

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarneranut Naalakkersuisut aningaasaliissutissat allannguutissaannik 117-inik siunnersuuteqarput. Aammalu sisamanik oqaasertaliussat allannguutissaannik siunnersuuteqarlutik. Allannguutissatut siunnersuutit ilaqarput inatsisit allannguuteqarnerannik pissuteqartunik. Aammalu kommuninut ataatsimoortumik isumaqatigiissummik taamatullu Naalakkersuisut katitigaarnerisa allannguuteqarnerat pissutigalugu suliassaqarfiit allannguuteqarsimanerannik pissuteqartunik. Tamakku Atassummiit akuerseqataaffigissavagut. Akuereqqullugit inassutigineqartoq ataaseq, akuereqqulluguli inassutigineqartoq ataaseq Atassummiit peqataaffigisinnaanngilarput. Taamaattumik qinnutigissavarput konto 24.10.13 inuussutissarsiornermik ingerlataqartunik akileraarusiineq immikkut taasissutigineqassasoq.

Allannguutissatut siunnersuutit 13-iusut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami itigartitsissutigineqassasut siunnersuutigineqartut itigartitsissutigineqarnissaat Atassummiit isumaqatigaagut. Ilaatigut oqaatigissallugu Atassummiit ilinniartunut tunngatillugu Naalakkersuisut sipaarniuteqarnissamik siunnersuuteqarnerannut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap itigarteqqullugu innersuussuteqarnera taamatullu itigartitsinissamut tunngavilersuutai ilanngullugit iluarigatsigit.

Tassami Atassummiit naatsorsuutigilluinnaratsigut Naalakkersuisut saqqummiussaqarumaartut ilinniagaqarnersiuteqarnermut tunngasut ataatsimoortumik nutarterneqarnissaat pillugu. Tamannami siornali neriorsuutigineqareernikuummat naammassineqarnissaa pisariaqarpoq.

Sanaartugassat pisariaqartinneqavissut amerlaqaat. Taamaattumik ataatsimoortumik tulleriiaarineq pisariaqarluinnarpoq. Siorna Inatsisartuni amerlanerussuteqavissut aalajangiipput ilimmarfik sanaartorneqalissasoq. Aalajangernerli piumasaqaatitaqarpoq tassalu tamanna meeqqat atuarfiisa iluarsarneqarnissaannut pilersaarutinut sunniuteqassanngitsoq. Aammalu avataaniit aningaasaliissutit annertuut pissarsiarineqareersimassasut.

Aassakkullu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaatigut uppernarsivarput ilimmarfiup aningaasaliiffigineqarnera sanaartugassanut allanut politikkikkut assut pingaartinneqartunut sunniuteqarnerluttussanngortoq. Tassa sanaartugassat pilersaarutaareeraluartut annikillilerneqanngikkunik peerneqartariaqalersimammata.

Aammalu ulloq manna tikillugu suli avataaniit aningaasaliissutinit pissarsisoqarsimanngitsoq. Taamaattumik Atassummiit matumuuna piumasaraarput aningaasanut inatsisissap pingajussaaneerlugu oqalligineqarnissaanut Naalakkersuisut allannguutissamik saqqummiussaqassasut ilimmarfiup kinguartinneqarallarneranik imaqartumik aningaasaliissutaasimagaluartullu meeqqat atuarfiisa iluarsaanneqarnissaannut nuunneqarnissaannik kinguneqartumik.

Naalakkersuisut ingerlatseqatigiiffiit patajaassusaat nukittorsarniarlugu Royal Greenland A/S-imut Nuka A/S-imullu annertuumik aningaasalersuuteqalersaarput. Atassummiit aalajangiusimavarput aningaasaliisoqassappat qujaajaaneq annertooq naammassineqareersimasariaqartoq aammalu qulakkeerneqarsimasariaqartoq pisortat suliffeqarfiutiminnut aningaasaleeqqinnerat namminersortut ingerlatsinerannut unammillertutut atorneqassanngitsut. Unammilliutitut atorneqassanngitsut.

Ukiuni qaangiuttuni aningaasarpassuit Royal Greenlandip kaaviiaartissimavai ingerlatsinermili naammassisat qiviarutsigit tulluusimaassalluta pissutissaqanngilaq. Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq oqarpoq tamaanna Royal Greenland A/S-imi ilaatigut naapertuuppallaanngitsumik iliuuserisimsat arlallit kingunerisaanik ingerlatseqatigiiffiup inissisimanera imaalersimasoq annertoqisumik aningaasalersorneqarnissaa pisariaqalersimalluni.

Siuliini oqaatigineqartut tunngavigalugit pissutissaqarpoq aningaasaleeqqinnissamik misissuilluarsimalluni tunngavissagissaarlunilu aalajangiinissaq ingerlatissallugu. Taamaattumik Atassummiit pisariaqartutut isigaarput Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap akuersissuteqarnissaminut tunngavissai ersarissut Inatsisartuniit nalunaarutigineqareersimasariaqartut.

Atassummiillu isumaqarpugut tamanna piaarnerpaamik pisinnaasoq Royal Greenland pillugu misissuinerit sukumiisut pereerpata. Misissuinerillu uppernassuseqassappata misissuineq avataaneersunit ingerlanneqartariaqartoq.

Tunisinermi tapiissutit puisit amii arajutsisimaneqanngilaq puisit amii akikilleriarnerat minnerunngitsumik piniarnerinnarmik inuussutissarsiuteqartunut assut eqquinerluttoq. Taamaattumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaminik aalajangiussisimanera tassali puisit amiinik tunisinermut tapiissutit tapiissutinik pinngitsuuisinnaanngitsunut tuttussanngorlugit siunertaqartinneqartariaqartut Atassummiit tamakkiisumik taperserparput.

Aalisarneq aningaasanut inatsisissaq siullermeerneqarmat Atassummiit aalisarnermi ajornartorsiutit aaqqiiviginiarneqarnissaat siunertaralugu oqaaseqarpugut. Taamaattumik iluaraarput Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aalisarnermut attuumassuteqartut apeqqutit sammisimammagit ilaatigullu inatsissap pingajussaaneerneqarnissaanut Naalakkersuisut saqqummiussaqarnissaat kaammattuutigalugu. Massakkullu Naalakkersuisut akissuteqarnerminni ilimasaarutigaat aaqqiissutissat assigiinngitsut pingajussaaneerinninnissamut saqqummiunniarlugit.

Atassummiit siullermeerinninnermi aammalumi aalisarneq pillugu nassuiaat inimi maani oqallisigineqarmat oqaaseqaativut innersuussutigalugit akinik minnerpaaffiliinissaq aningaasanik inatsisissap pingajussaaneerneqarnissaanut qaqinneqaqqinnissaa matumuuna piumasareqqipparput.

Naalakkersuisunut kaamattuutigissavarput aalisarnermi ajornartorsiutit tamaasa ilanngullugit nalilersoqqeqqullugit, soorlu avataasiorluni raajarniarnermi raajanut akitsuut ilanngullugu. Isumatusaarnerunngilluinnaassaarmi raajanut akitsuut piumasariuassallugu ilisimalereersimallugu raajat avammut tuninineqarnerminni akiit ima appartigisimasut kilisaataatillit amigartooruteqarlutik ingerlanerannik kinguneqalereersimasoq. Ajornerusumik pisoqarnisaa utaqqinagu iliuuseqartariaqarpugut.

Taamatuttaaq aamma ilanngullugu naliliiffigineqartariaqarput qaleralinniat atugarisamikkut inissisimanerat pillugu ESU-mut akilersuiniarnermikkut ajornartorsiuteqarnerat ilaatigut arajutsisimanngisarput. Atassummiit Naalakkersuisunut misissoqqussavarput ESU-mut atukkat erniaanulluunniit oqilisaassisoqarsinnaanera anguniaqqullugu.

Taamatullu oqaaseqarluta Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa aappassaaneerlugu saqqummiunneqartoq 2002-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut Atassummiit taperserparput.

Qujanaq.

Lars-Karl Jensen, Siumut:

Oqaaseqartussaq tulleq tikitsinnagu eqqaasitsissutigissavara inatsisissap aappassaaneerneqarnerani partiit oqaaseqartuisa periarfissarisarmassuk 30 minutsi. Taavalu aappasaaneernermi 20 minutsi. Taavalu tullinnguuppoq Inuit Ataqatigiit oqaaseqartussaat.

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Inatsisartut aningaasanut inatsisissaata siullermeerneqarnerata ersarissumik paasinarsisippaa Inatsisartut ilaasortat tamarmik pisariaqarluinnartutut isigigaat ajornartorsiutit assigiinngitsut aalisarnermut tunngasut aaqqivigineqarnissaat. Inuit Ataqatigiit nuannaarutigalugu maluginiarpaat apeqqutit aalisarnermut tunngasut oqallisigineqarnerat siunnerfeqarnerusumik aalisarnermilu ajornartorsiutit annertoqisut arlallit peqatigiilluni aaqqinniarnissaannut kajumissuseqarpasinnerusumik ingelalersimasoq.

Naalakkersuisullumi aalisarnermut tunngatillugu iliuusissanut allannguutissatut siunnersuutinik arlalinnik nassiussaqarput. Malunnarpoq sinerissap qanittuani raajarniarniarnerup aaqqissussaanerani ajornartorsiutit ukiuni qaninnerpaani aaqqinneqarsinnaajumaartut. Sulili nalunarallarpoq pisanik tunisisarnermi pissutsit nunamilu aalisakkanik suliffissuarni aalisakkanut qalerualinnullu tunisassiaatitta suliarineqartarnerisa siunissami qanoq aaqqiivigineqarnissaat.

Inatsisartut upernaaq manna arlalitsigut aalajangigaqarput. Ukiumut tulliuttumut aningaasanut inatsisissamut siunnersuummut sunniuteqartussanik. Peqqinnissaqarfimmi aalisarnerullu iluani aningaasanik amerlanerusunik pisariaqartitsineq Inatsisartunit tamarmiusunit ima pisariaqartinneqartigisutut nalilerneqarpoq akuersissutigineqarluni aningaasaliissutissat taakku immikkut ittut.

Aamma taamaaliornikkut missingersuusiornermi inatsisip siuniiussai sanioqqutilaarlugit sulivugut. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini nassuiarsimavaa taamatut aalajangiinerit aningaasanut inatsisissap suliarinerani qanoq sunniuteqarsimanersut. Naatsumik oqaatigalugu aappaagussamut aningaasanut inatsit aqqutigalugu Naalakkersuisunikkut qanoq iliuuseqarsinnaassuseq annikilleriarsimavoq. Tamakkiisumillu pingaarnersiuilluni tulleriinnilersuinissaq ajornarnerulersimalluni. Pissutsit taakku ilaatigut kingunerannik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kissaatigisimavaa landskarsip isertitaasa aningaasartuutaasalu ingerlarngat ersarinnerusumik misissorumallugu.

Kisitsisit ersarilluinnartumik takutitsipput, aningaasartuutit pingaartumillu ingerlatsinermut aningaasartuutit isertitanit annertunerulersimapput. Taamaattumik pingaaruteqarput isertitat aningaasartuutillu ineriartornerisa aqunneqarnerisalu siunissami eqqumaffigineqarnerunissaat.

Inuit Ataqatigiit siusinnerusukkut oqariartuuteqartarsimavugut ingerlatsinermut tapiissutinillu akuersissutit siunnerfeqarnerusumik aqunneqarnissaat anguniartariaqartoq. Inatsisartut politikkikkut kissaatigisatta salliutikkusutattalu landskarsip aningaasaliissutaatigut taakkulu oqaasertalersortarnerisigut siunissami ersarinnerutittariaqarpagut. Periarfissaqalersillutalu ukiup tulliani politikkikkut kissaatigisagut suut eqquutsinneqarsimanersut nalilersornissaannut.

Assersuuteqalaassuugut. Kontomi pingaarnermi 30.16.11-imi tassa suliffissaaleqinermut atugassani imaaliortoqarsinnaavoq. Anguarneqartussat tassuunakkut erseqqissarlugit. Makkuusinnaapput kommuni taakkunanilu inuutissarsiortut suleqatigalugit nunaqarfinni isorliunerusunilu tamakkiisumik suliffissat qulit ilaannakortumillu suliffissat 40-t pilersinneqassasut. Aningaasaliissutit taakkua atorlugit suliffiit 20-t peerneqartussaagaluit piujuartinneqarnissaat anguneqassasoq. Aammalu susassaqartut aaqqissuussinermi naammagisimaarinninnerannik kinguneqarnissaat qulakkeerniarneqassasoq. Kiisalu suliffissaaleqisut peqataatinneqartut inuunerat pitsaanerulersinneqarsimassasoq aningaasaliinikkut.

Tassa una isumaavoq ukiup tullianii landskarsip naatsorsuutaatigut takuneqarsinnaassasoq anguniakkat suut piviusunngortinneqarsimanersut. Taamaasiornikkut aningaasanut inatsit aamma Landskarsip naatsorsuutai sakkussanngortinneqarsinnaapput inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni eqqornerusumik sakkussatut atorneqalersinnaaqqullugit.

Tamatumuunakkut landskarsi aningaasaateqarnerulernavianngikkaluarpoq kisiannili inuiaqatigiinni suliuniutitigut angusat nalilersorluarneqarnerulersinnaassallutik. Siullermeerinninnemi taamatut suleriaaseqarnissaq partiinit arlalinnit akuersaarneqarpasimmat Ataatsimiititaliat assigiinngitsut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ilanngullugu kajumissaassavagut Naalakkersuisut suleqatigalugit isumassarsiaq ingerlateqqeqqullugu.

Aammattaaq piffissanngorpoq sanaartornermut aningaasartuutit ima aqulissallugit landskarsip sanaartugassanut akuersissutai sapinngisamik aannertusaarneqartariaqarlutik. Tamanna sanaartugassat eqqartorneranni uterfigiumaarpagut. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini pissutsit ineriartornerullu sammivii assigiinngitsut eqqaavai. Ukiunilu tulliuttuni qaninnerpaani landskarsip aningaasartuutaanut artukkeeqataasussat.

Isumaliutissiissummi taakkartorneqartut saniatigut Inuit Ataqatigiit pisariaqarluinnarsoraat eqqaasitsissutigissallugu sulisinnaasut ilaat alimanartinneqarsimasut. Takku ilaatigut tassaapput siusinaarlutik soraarnerussutisiaqalersimasut. Suliffeqarnermut pisortaqarfiup INI A/S-imi august-imi misissuisitsisimaneratigut naatsorsorneqarsimavoq inuit taakku pisortanit pilersorneqarnerat 1,9 mia kr-inik naleqarumaartoq. Utoqqalinersiuteqalernissaasa tungaanut siusinaartumik pensionisiaqartinneqaannassagunik.

Taamaattumik aningaasartai aamma eqqarsaatigalugit pingaaruteqarpoq suliffissanik eqaatsumik ingerlanneqarsinnaasunik pilersitsiortornissaq sulisinnaasut amerlanerpaat suliffeqarsinnaaqqullugit. Soorlu aamma suliffinnik avatangiisit pitsanngorsarneqartuartariaqarnerat eqqaamasariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit pingaartippaat suut tamaasa atorlugit landskarsip isertitaasa amerlisinneqarnissaanut aqqutissiuussinissaq. Aamma soorlu assersuutigalugu akitsuutinik akileraarutinillu qaffaanerit saniatigut isertitsissutaasinnaasunik. Aatsitassatigut aningaasarsiorfiusinnaasut utaqqinerini aqqutaasinnaasut ilagaat sapinngisamik amerlarnerpaat sulilersinneqarnissaat aningaasarsiornermikkullu imminnut pilersorsinnaalernissaat. Ilaatigut immaqa piniarnermi aalisarnermillu tapertaqarlutik.

Inuiaqatigiit siunissami qanittumi suliffissaqartittariaqarpaat inuit assersuutigalugu umiatsiaararsorlutik piniarnermik aalisarnermillu inuuniuteqartut. Ukiunilu tulliuttuni aningaasarsiorfissaminnik allanik nassaarniartariaqalertussaajumaartut. Suliffissanik nutaanik pilersitsiortortariaqarpugut. Matumani qaninnerpaajussaaq eqqarsaatigissallugit ilinniarsimanngitsunut suliffissarpassuit kilisaatini avataasiuutiniittut.

Kisitsisit 1999-imeersut takutippaat taakkunani suliffiit 300-t missingi nunanit allaneersunit inuttaqartinneqartut taakkunannga suliffiit 100-t ilinniarsimanngitsunik inuttalerneqarsimasut. Taakku uagut nammineq inuttalertariaqarpagut. Piffissaq iluatsillugu Suliffeqarnermut Naalakkersuisoq aperiniarparput tamatumunnga tunngatillugu qanoq iliuuseqalersaarnersoq. Suliffeqarneq pillugu siunnersuisoqatigiit qanoq kissaateqarnersut.

Royal Greenland 1999-2000-mi Danmarkimi 536-nik nunanilu allani 421-nik sulisoqarpoq. Suliffiit ilaasa maanga nussornissaat piumasarisariaqarparput. Sulisorisat taakku millionit pingasunik kisitsisitallit sinnerlugit akileraarutitigut isertitsissutaasinnaasarsimassapput. Taakku ilaat inuiaqatigiinnut kalaallinut tuttariaqarput. Misissorneqartariaqarpoq taakkununnga suliffiit sorliit nioqqutissiassanik nunatsinneersunik nioqqutissiortut nunatsinnut nuutsinneqarsinnaanersut, nioqqutissiassatsinnik suliareqqiisarfinngortillugit.

Sinerissap qanittuani aalisarnerup aaqqissuunnerani ajornartorsiutinut tunngatillugu nuanaarutissaavoq Naalakkersuisut maanna ataatsimiinneq suli naanngitsoq aalisarnermut inatsisip allanngortinnissaanut iliuuseqarmata kattutaarnissanik angallatillu taarsersornissaanut kaammattuisunik. Tamaat eqqarsaatigalugu inuutissarsiutip aningaasaqarniarneranut ineriartortitsinissamilu periarfissanut iluaqutaasussanik. Allannguutit taakku maanna pisariaqarput 2002-mi upernaakkut ataatsimiinnissamut utaqqissunnagit.

Naluneqanngitsumimmi Naalakkersuisut nalunaarutigereerpaat aalisarnermut inatsisip upernaamut annertunerusumik iluarsaanneqarnissaa. Taamaattumik aamma Inuit Ataqatigiit nuannaarutigalugu maluginiarparput aalisarnerup 9. oktober oqallisiginerani kaammattuuterput Naalakkersuisut malissisimammassuk tassalu inuiaqatigiit aaqqissuussaanerat eqqarsaatigalugu suliniutinut immikkoortitanit tamatumunnga 20 million kr-nit atorneqassasut. Matumanilu erseqqissarneqarluni aningaasat angallatinuinnaq pisassaminnik tamakkiisumik nunamut tulaassuisussaatitaasunut atorneqassasut.

Aallaqqaasiinitsinni eqqaaneqartutut suli erseqqissarneqarsimanngilaq tunisinermi pissutsit nunamilu tunitsivinni pisat suliarineqartarnissaat siunissami qanoq aaqqiivigineqassanersut. Tamanna uggornaraluarpoq illuatungaatigulli nunami tunioraaffiit tigusinnaasaanut naleqqiullugu sinerissap qanittuani raajarniat nioqqutissiorsinnaanissaannut akuersissummik tunineqartariaqarnerannik tunineqartariaqannginnerannilluunniit apeqqummut tunngassuteqarluinnarpoq.

Apeqqutip tamatuma 9. oktober partiinit allanit Kattusseqatigiinniillu ersarissumik isummerfigineqarsimanissaa naatsorsuutigineqarsimasinnaagaluarpoq. Ajoraluartumilli taamaattoqanngilaq. Taamaattumik allatut oqaatigalugu maanna pissutsit eqqarsaatigalugit nalornissuteqarpugut tamatumalu kinguneranik sakkortuumik kaammattuutigissavarput ataatsimut isiginnittumik aalisarnermut ajornartorsiutit siumut sammisumik aaqqiivigineqarnissaat.

Taamaalilluta Royal Greenland A/S-imut Nuka A/S-imullu aningaasaliissutinut tunngatillugu oqaasertaliussassatut siunnersuut tikipparput.

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut Inatsisartut Royal Greenland aningaasarlersuinnarsinnaanngikkaat piumasaqaatitaqanngitsumik. Tassunga atatillugu Inatsisartut Royal Greenland siunissami qanoq iliorluni nunatsinni inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut annertunerpaamik tapertaasarnissaanut aammalu suliffeqarfiup tunisassiaminnik pisiortorfimminut akit aalisakkat karsii sikulersuisarnerlu eqqarsaatigalugit qanoq pissusilersornissaanik piumasaqaatitik aalluttariaqarpaat.

Taakkartorneqartunut kingullernut atatillugu Inuit Ataqatigiinnut nuannaajallannarpoq pisortartaap tassa Royal Greenlandimi taakku iluarmeersumik naammassiniarnissaat siunnerfigigaa paasinarmat. Tamannami takuneqarsinnaavoq KNAPK-p siulittaasuata Royal Greenlandillu pisortartaavata 1. november ataatsimoorlutik tusagassiuutitigut nalunaaruteqarnerisigut. Tamanna ilorraap tungaanut alloriarnertut Inuit Ataqatigiinninngaanniit sulineq taanna isigivarput.

Naatsumik oqaatigalugu Inuit Ataqatigiit kissaatigivaat Royal Greenland A/S-imut aningaasaliissuteqarnerminnut atatillugu Inatsisartut piumasaqaatigissagaat ingerlatseqatigiiffiup attuumassuteqanngitsunit misissuiffigineqarnissaa. Makku siunertaralugit. Siullermik Royal Greenland-ip maannamut tunisassiarisartagaasa saniatigut aalisakkanik tunisassiassanik assigiinngitsunik suliareqqiisarnissamut periarfissat. Aappaatut, Kalaallit Nunaanni sulliviit piutiinnarnissaat taamaalillunilu pingajussaanik nunani allani sulliviutigineqartut Kalaallit Nunaannut nuussorneqarnissaannut periarfissat.

Kissaatigaarput piumasaqaatit taakku allaajunnartullu maanna ukiaanerani ataatsimiinnermi Inatsisartut aalajangiinerisigut qulakkeerniarneqarumaartut. KNAPK-p Royal Greenlandillu ataatsimut tusagassiuutitigut nalunaarutaanni siusinnerusukkut eqqaaneqartumi takuneqarsinnaavoq illuatungeriit taakku suleqatigiinnissaq anersaaralugu nutaamik aallartinnissaminnut piareersimasut.

Inuit Ataqatigiit tamanna ilassiarparput taamaattumillu naammagisimaarlugu aamma maluginiarparput Naalakkersuisut akunnermiliunnerisigut KNAPK-p qaammarsaanermut ilinniartitaanermullu aaningaasaateqarfiata aallarteqqinnissaa isumaqatigiissutaasimasoq. Aammalu orsussamut tapiissutit 2002-mi ingerlannassasut. Taakku qanoq aningaasalersorneqarnissaannut siunnersuutit pingajussaaneerinissaq sioqqullugu tigunissaat qilanaaraagut.

Inuit Ataqatigiit isumaat naapertorlugu illuliornermut sanaartornermullu aningaasaliissutit aqqutissaapput inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerata ilinniagaqarnerullu ineriartortinnissaannut siuarsarnissaannullu tamatumani apeqqutaalluni aningaasat pitsaasumik aqunneqarnerat. Aningaasaliissutit atorluarnerisigut anguniakkat tassaasariaqarput annertunerpaamik sanaartorneq pitsaasumik nunanilu issittuni silaannarmut naleqqussakkanik sanaartornerullu iluani sapinngisamik amerlarnerpaat ilinniakkaminnik naammassinnittarnissaat.

Apeqqutit arlallit ersarissarneqartariaqarput. Nalilersorniarlugu Kalaallit Nunaanni sanaartornermut aningaasaliissutit kimeqarnerpaamik qanoq atorneqarsinnaanersut. Ukiut kingulliit takutippaat sanaartugassatut pilersaarutit ilaat tamatigut piffissaq eqqorlugu aallartinneq ajortut. Kinguaattoorutit annertoqaat Inuit Ataqatigiillu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqatigaat kissaatigimmagu Inatsisartut ilisimasariaqaraat pilersaarutit sorliit kingusinaartinneqartarnersut aammalu sooq. Sumiiffinni aalajangersimasuniinnerusarpat imaluunnit sanaartugassat aalajangersimasut kinguaattoortarpat? Sulisorisat kinguaattoorutillu qanoq imminnut attuumassuteqarpat? Apeqqutit taakku akissutaat pilersaarusiornerup pitsaanerulernissaanik tunngavissaqartitsilissapput.

Ajornartorsiut alla tassaavoq kvadratmeterimut akit qaffasinnersuat pingaartumik illoqarfinni annerusuni sanaartorfiunerpaajusuni. Sumiiffinni ataasiaakkaani sanaartornerujussuup kingunerisaanik ingerlatsipiloorneq takussaavoq taamaalillunilu akit qaffassarneqapiloortarlutik. Kvadratmeterimut akit qaffasinnerujussui pissutaasariaqaraluarput sanaartugassat sinerissamut siammarterneqarnissaannut. Taamaalillutik Namminersornerullutik Oqartussat aningaasaliissutaat atorluarneqarnerulersinnaassagaluarput. Inuit Ataqatigiillu nunatta siammasinnerusumik ineriartortinneqarnissaannut anguniagaat piviusunngortinneqarsinnaassagaluarluni.

Inatsisartut isumaqatigiissinnaappata aningaasat immikkoortitagut atorlugit annertunerpaamik sanaartortariaqartugut taava ilaatigut eqqarsaatersuutigisariaqarpoq kvadratmeterimut akit qaffanneqarsinnaasariaqarnerat. Upernaaq mannali aningaasaqarniarnikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaatip oqaluuserineqarnerani Inuit Ataqatigiit Ineqarnermut, Attaveqarnermut, Pilersuinermullu Naalakkersuisoq kaammattorpaat eqqarsartartoqatigiilioqqullugu tassa tænketank ilaatigut sanaartornermi akit aquneqarnissaannut siunnersuusiortussanik. Taamaalillunilu akornuserneqarani unammilleqatigiinneq kisimi akinik aalajangiisuunnginnissaa anguneqarsinnaaqqullugu. Naalakkersuisup kajumissaarinerput ilassilluarpaa. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinnit apeqqutigissavarput taamaattumik eqqarsartartoqatigiiliortoqarsimanersoq. Taannalu suliakkerneqarami sunik pisinnaatitaaffilerneqarsimanersoq.

Sanaartorneq eqqumaffigisariaqarparput aningaasanik naleqarnerulersitsinissamik pilersitsinissamut periarfissaqarmat, sanaartornerup iluani. Oqaatigineqartut naapertorlugit sanaartornerup iluani suliffiit 2.500-it missaaniipput. Taakkunannga ilinniarsimasuullutik inuit 1.500-it, ilinniarsimanngitsullu 1.000-it missaaniillutik. Kalaallit Nunatsinni anguniartariaqarparput ukiut qassiunersut ingerlaneranni sulliviit taakku sapinngisamik amerlanersaasa nammineq inuttalernissaat.

Nunatsinni atuarfiit iluarsaannissaat annertuumik pisariaqarpoq Atuarfitsialaap oqallisigineqarneratigut atuarfiit illutaatigut, illutaat ilanngullugit sammineqalersimapput. Iluarsaanissamut katillugit pisariaqartinneqarput 1,2 mia kr-nit. Ukiumi tullermi aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi atuarfiit marluk iluarsaanneqarnissaat ilanngunneqarsimavoq, tassa Qaqortup Nuullu atuarfii. Ajornakusoorporli imaaliallaannaq aningaasat taakku naammannersut nalilissallugit. Pitsaassuseq qanoq ittoq anguniarneqarpa sunalu naleqquppa?

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut pingaaruteqarluinnartoq iluarsaanermi pitsaassusissap politikkikkut isummersorfigineqarnissaa. Taamaattumik Inatsisartut Kultureqarnermut Atuartitaanermullu ataatsimiititaliaat kaammattussavarput apeqqut taanna oqaluuseqqullugu. Soorlu aamma nunami tamarmi skolebestyrelsit elevrådit ilinniartitsisullu oqallinnermut tamatumunnga akuutinneqartariaqartut.

Kalaallit Nunaanni kikkut tamarmik susassaraat peqataaffigissallugu nunatsinni meeqqat tamarmik atuafimminni atugarissaarnissaat aqqutissiuutissallugu. Qassit minutsiinnanngorpat?

Naalakkersuisut siullermeerinninnermili ilimasaarutigaat ilinniaqarnersiutit sipaaruteqarfigineqarnissaannut siunnersuusiornissartik. Inuit Ataqatigiit allaffissornikkut eqaallisaanissat sipaarutissatut siunnersuummi isumaqatigaat. Sipaaruteqarfissat ilinniagaqartut atugarisaannik ajornerulersitsisussat akuersaarsinnaanngilaat. Inuit Ataqatigiit tungaaninngaaniit oqaatiginngitsoorusunngilarput Naalakkersuisut sipaaruteqarnissamik siunnersuutaat eqqumiigigatsigut Inatsisartut 2000-ip ingerlanerani arlaleriarlutik ilinniagaqarnersiutit oqallisigisarpaat.

Pinerit tamaasa Kultureqarnermut Atuartsitaanermullu Naalakkersuisup nalunaarutigisarpaa ilinniagaqartut atugarisaasa tamakkiisumik misissuiffigineqarnissaat suliariumallugu. Ilinniagaqarnersiutit iluarsartuunneqarnissaat siunertaralugu. Aammattaaq Naalakkersuisup siunnersuutigaa ilinniagaqartut kattuffiata sulinermi ilaatinneqarnissaa.

Aningaasat inatsisissatut siunnersuutip ukioq manna siullermeerneqarnerani Naalakkersuisup nalunaarutigaa oktoberip qaammataata naannginnerani Inatsisartut misissuilluni sulinermik angusanik nassinneqarumaartut. Tamanna suli pisimanngilaq. Taamaattumik Naalakkersuisut sipaarutissatut siunnersuutaat isummerfigissallugit ajornarluinnarpoq. Tassami taakku ataatsimut iluarsartuussinissamut ilaanngimmata. Taamaalillutillu immikkut aaqqeeriataarnertut isigineqarsinnaallutik. Inuit Ataqatigiit tamanna peqqutigalugu Naalakkersuisoq isorinngitsoorusunngilaat. Isumaqarpugut misissuinermi paasisat saqqummiunneqareernerisigut ilinniagaqartut aatsaat ilanngutsinniarneqarnerat kingusippallaartoq tamannalu pissusissamisoorsorinngilarput. Taamaattumik Naalakkersuisoq qinnuigiumavarput nassuaqqullugu sooq taamak suleriaaseqarnissaq toqqarsimanerlugu.

Landskarsip 2000-mut naatsorsuutaasa takutippaat ulloq unnuarlu paaqqinnittarfeqarnermi 7 million kr-nit missaannik sippuuisoqarsimasoq. Taamaattumik nuannaarutissaavoq Namminersornerullutik Oqartussat KANUKOKA-llu akornanni 2002-mut ataatsimut tapiissutit isumaqatigiissutigineqarneranni ilanngunneqarsimammat ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnut aningaasartuutit akinut aningaasarsianullu siunissami iluarsiissuserneqartassasut kommuninut ataatsimut tapiissutit procenteqataannik.

Ersarlummat aningaasat taakku aningaasartuutinut piviusunik matussusiisinnaanersut Inuit Ataqatigiit Isumaginninnermut Naalakkersuisup tamatuminnga naliliinera tusarusussavarput. Aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi takuneqarsinnaavoq meeqqat illuata inissanik sisamanik ilaneqarnissaa 2002-p ingerlarnerani piareerumaartoq. Taamaattorli ingerlatsinermut aningaasartuutit tamatumunnga naapertuuttumik qaffanneqarsimanngillat.

Paasissutissiissutigineqarpoq tamanna pissuteqartut Namminersornerullutik Oqartussat KANUKOKA-llu isumaqatigiinnginnerannik. Meeqqat ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnut inissinneqarnissaminnut utaqqisut allassimaffianniittut innersuussutigalugit Naalakkersuisoq ilungersorluta kaammattussavarput aaqqiagiinnginnerit taakku qaangerniarneqarnissaat sulissutigeqqullugit. Inissat amerlissutaat taakku sisamat piareerniarunik atulersinnaaniassammata. Aammattaaq kissaatigaarput nassuiaaffigineqassalluta suut aaqqiagiinngissutaanerannut.

Taava Aaqa tikilaarparput tassani takuneqarsinnaavoq allineqartussaasoq kisiannili ingerlatsinermut aningaasartuutissat ilanngullugit naatsorsorneqarsimanngimmata allissutissatut aningaasartuutit illuartinneqarallarsimasut. Taamaattumik paaserusupparput qanorpiaq Aaqa pillugu pilersaaruteqartoqarnersoq.

Taava illoqqortoormiuni pilersaarutit immikkut ittut aamma oqaaseqarfigissavagut. Immaqa taakkua aappassaanik oqaaseqarnitsinni uterfigisinnaavagut. Piffissaq naangajalermat.

Suliffissaqartitsiniarnermut tunngatillugu oqaaseqqaqqilaassuugut. Suliffissaaleqinerup akiorniarnissaanut aningaasaliissutit aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi appartinneqarnerisa taamarsuunnginnissaannik Inatsisartut kissaatigisaat Naalakkersuisunit akuersorneqarsimavoq. Siunersuusiortoqarporlu aningaasat 2,2 million kr-nik ilaneqassasut. Tamanna Inuit Ataqatigiinniit qujassutigaarput. Tassunga ilanngullugu oqaatigilaassavarput Naalakkersuisut inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuusissatut pilersaarutissatut siunnersuutaanni immikkoortoq 4-mi Naalakkersuisut suliffeqarnermut tunngasutigut anguniagassatut soqutiginartut arlallit saqqummiussimammatigit.

Isumaqarpugut Naalakkersuisut oqallisissiaanni pineqartut sukkanerusumik iliuuseqarfiginissaat kissaatiginartoq. Taamaattumik Inuit Ataqatigiit isumaginninnermut suliffeqarnermullu ataatsimiititaliaat kaammattuussavarput apeqqutit taakku qimerlooqqullugit Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisumit suleqateqarnikkut suliassat siuarsarlugit. Pineqartoq pingaaruteqarpoq pimoorullugulu iliuuseqarfiginissaa pisariaqarpoq.

Peqqinnissaqarfimmut tunngatillugu paasinarpoq juumuutut atorfiit sisamat tallimat sinerissaminngaaniit atorunnaarsillugit Dronning Ingrid-ip napparsimavissuanut nuunniarneqartut. Tassunga atatillugu Peqqinnissamut Naalakkersuisumut apeqqutigissavarput napparsimavinni sulisut ilinniagaqareersut juumuutut ilinniartinnissaannut ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu sunik pilersaaruteqarnersoq.

Naatsorsueqqissaartarfimmut tunngatillugu aamma malunnarpoq akikippallaamik sulisimasoq taavalu siulersuisut imissutit qanoq akilersinneqartalernissaat iliuuseqarfiginialersaaraat. Inuit Ataqatigiit naatsorsuutigivarput akigitinneqalersussap nukinut avataaniit iminneqarnikkut Naatsorsueqqissaartarfimmik atortakkanut naapertuuttuunissaa. Aamma pissuissamisoorsorivarput akit nutaat pillugit Inatsisartut ilisimatinneqarnissaat takkulu siunissami suliassaasartussanut qanoq sunniuteqassanersut.

Minnerunngitsumik eqqarsaatigalugu uagut Inatsisartuni kisitsisit atorlugit naatsorsueqqissaarnissamik piumasaqaatitta annertusiartuinnarnerat aamma politikkut aalajangiinissamut tunngavissatut.

Maluginiarparput inissiigallartarnernut tassa vagant-inut aningaasartuutit annertusiartuinnartut naatsorsueqqissaartarfimmi isumaqarpugullu patsisaasut paasiniarlugit siulersuisut pisortallu pisariaqartumik alloriarsimasut.

Pinngortitaleriffimmut tunngatillugu oqaatigissavarput ajuusaarnartuusoq aappassaaneerinninnissamut taamatut ittumik qinnuteqartoqarmat. Illuatungaatigulli isumaqarpugut tunumi qaleralerarnerata misissornissaa Kalaallit Nunaanni aalisarnermut aningaasaqarniarnermullu ima pingaaruteqartigisoq allaat inassutigissallugu 2002-mut aningaasanik immikkoortitsisoqarnissaa.

Aamma isumaqarpugut arfinik angisuunik kisitsinissaq salliutinneqartariaqartoq Taamaattumik Kalaallit Nunatsinni pisuussutitta uumassusillit pinngitsoorsinnaanngilluinnakkattalu qanoq amerlatigineri malinnaaffigiuarsinnaassagatsigit. Taamattut kisitsiuarnissaq pingaaruteqarluinnarpoq minnerunngitsumik eqqarsaatigigaanni qanoq ilungersunartigisartoq inooriaatsitta nunanut tamalaanut paasitinneqarnissaanik suliuteqaraangatta. Tassunga killikkallarpunga nangikkumaarakku.

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Ajunngilaq aamma piffissaq naavoq. Taava tulliulluni oqaaseqassaaq Kattusseqatigiit oqaaseqartussaat Mads-Peter Grønvold. Taanna oqaaseqareerpat pilersaarutaasut malillugit oqaatigineqareersutullu ullup qeqqanut unikkumaarpugut.

Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Nunatta aningaasaqarnera qiviaraanni ernumanarsiartortoq oqaatigineqartariaqarpoq. Tassami aningaasartuutit ukiuni kingullerni qaffakkiartornerat maannakkut aamma takuneqarsinnaammat. Kattusseqatigiinniit nunatta aningaasaqarnikkut maannakkut killiffia eqqarsarnartoqartipparput. Makku pissutigalugit. Ukiut ingerlanerani nunatta karsia ingerlatsinermut aningaasartuutaasartut annertuumik qaffakkiartortut takuneqarsinnaavoq. Assersuutigalugu ingerlatsinermut aningaasartuutit 280 million kr-niit qaffariaateqarsimasut oqaatigineqarsinnaavoq. Soorlu aamma nunatta karsianut aningaasat isertinneqarsinnasut ukiumut 100 million kr-niinarnik qaffariaateqarsinnaasut.

Taamatut nunatta aningaasaqarneranut aningaasartuutit qaffakkiartuinnarnerat ernumassutigineqartariaqartoq Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut. Soorlu maannakkut takuneqarsinnaasoq assersuutigalugu 180 million kr-nit ingerlatsinermut aningaasartuuteqarnerulernikkut Inatsisartuni aningaasaliissutigineqarsinnaasut annikilliartuinnarnerat.

Taamaatut Naalakkersuinikkut ingerlatsisoqaannarpat nunatta aningaasaqarnera innarlerneqarsinnaammat Kattusseqatigiinniit ernumassutigaarput. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit taamatut ilaatigut maannakkut ingerlatsisoqarnera akuersaarneqarsinnaanngitsoq isumaqarluta piaarnerpaamik taamatut ingerlatsinerup unitsinneqarnissaa Naalakkersuisunit sulissutigineqartariaqartoq nunatta aningaasaqarnerata innarlerneqanissaa pinngitsoorniarlugu.

Taamatut nunatsinni aningaasaqarnikkut killiffeqarneq Kattusseqatigiinniit toqqissisimananngitsoq oqaatigisariaqarparput. Nunatsinni aningaasalersueriaatsip ukiuni kingullerni nalilersorluarneqarneratigut pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut. Nunatsinni aningaasaqarneq nukittorsarneqassappat nukiit nunatsinniittut atorluarneqartareiaqarput. Tassaappullu erngup seqerngup anorillu nukingi suli ilaatigut annerusumik nunatsinni atorluarneqanngitsut.

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut nunatta aningaasaqanera ukiuni kingullerni nukittorsarneqassappat nunatsinniittut nukiit atorluarneqartariaqartut. Nunatsinni aningaasalersuisinnaasut, nunatsinnut aningaasalersuisinnasut annerusumik ujartorneqartariaqartut Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut. Tassami taamaaliornikkut sanaartugassat pitsaanerusumik aningaasalersorneqarsinnaapput. Soorlu aamma nunatsinni inuussutissarsiorneq nukittorsarneqarsinaaasoq.

Nunatsinni sanaartornermik ingerlatsisut nukittorsarneqartariaqarput. Ilinniartitaanikkut periarfissat sanaartornermi ilinniarluarsimasut atorluarneqarnerisigut atorluarneqarsinnaanerat pitsanngorsarneqartariaqarpoq. Sanaartornermi suliaqartut nunatsinniittut suli annerusumik atorluarneqarnerisigut aqqutissiuunneqartariaqarput nunatsinni sanaartorneq pitsaanerusumik ingerlanneqassappat. Nunatta aningaasaqarnera eqqarsaatigalugu ilaatigut Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatsiviisa pigisaat, pigisaat ingerlalluanngitsut nunatta aningasaqarnera ilaatigut uloriarnartorsiutippaat.

Tassami ilaatigut oqaatigineqartariaqarpoq Royal Greenland akiliisinnaajunnaassappat akiitsut Namminersornerullutik Oqartussanit akilersorneqalertussaammata. Taamaattumik taamatut Namminersornerullutik Oqartussat pisussaaffeqarnerat Kattusseqatigiinniit ernumanartuusoq oqaatigisariaqarparput.

Tassami taamaaliornikkut aningaasat ilaatigut annertuut ingerlatsiviit ilaasa inngerlatsinerliornerisigut aningaasaliissutigineqartariaqalertussaammata. Taamatut aningaasaliissuteqartariaqalernikkut inuussutissarsiornermut aningaasaliissutigineqarsinnaagaluartut ingerlatsinerliornikkut ingerlatsisut pissutaallutik nunatsinni inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinnaanermut atorneqanngitsoortarnerat Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnaangilluinnarparput.

Taamatut ingerlatsisoqarnera akuersaarneqarsinnaanngilluinnarpoq. Ukiuni kingullerni taamatut ingerlatsisoqarnera ilaatigut Naalakkersuisunit isiginngitsuusaarneqarsimasoq oqaatigineqartariaqarpoq. Tassami Kattusseqatigiinniit qangali Naalakkersuisut Siulittaasuannut piumasaraarput Royal Greenland A/S-ip ingerlatsinerata misissorneqartariaqarnera. Kisiannili qanoq pisoqarpa. Aatsaat pineqartoq ilaatigut akiliisinnaajunnaalermat KNI-mut tunineqartut aningaasat nunatta karsianut isertinneqartut atorlugit pineqartoq annaanniarneqarluni.

Assersuutigalugu sinerissap qanittuani aalisarneq pitsasnngorsarneqartariaqartoq oqaatigineqarpoq. Taava qanoruna pisoqarnialersoq. Nunatta karsianit aningaasaliissutigineqartut 15 millionit atorlugit angallatit pingasut Royal Greenlandimit pisiariniarneqarput. Sooq Royal Greenland-imik aasit kisimi taamatut pineqarniarpa? Sooq sinerissap qanittuani aalisarnerup ineriartortinneqarnissaanut aningaasat atorneqarnianngillat. Aalisarnerup sinerissap qanittuani ineriartortinneqarnissaanut tunngatillugu ukiuni aggersuni aningaasaliissutigineqarsinnaasut Inatsisartuni qulakkeerneqartariaqartut Kattusseqatigiinniit isumaqaratta.

Nunatta aningaasaqarnera qiviaraanni Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut pissutsit taamaattut akuersaarneqarsinnaanngitsut. Tassami nunatta aningaasaqarnera eqqarsaatigalugu pisut tamaattut nunatta aningaasaqarneranut annertuumik ajornartorsiortitsisartut oqaatigineqartariaqarmat.

Assersuutigalugu inuussutissarsiuteqarnermut tunngasut sooq suli annerusumik aningaasaliiffiginiarneqanngillat? Sooq nunami inuussutissarsiuteqarnermut aningaasaliissutit ilaatigut pitsanngorsarniarneqanngillat? Sooq sinerissap qanittuani aalisarnerup ineriartortinneqarnissaanut aningaasaliissutit annertusarneqarnianngillat? Sooq aatsitassarsiornermut aningaasaliissutit ukiuni kingullerni qaffanneqarnianngillat? Qanoq iliornikkut nunatta aningaasaqarniarnera Naalakkersuinikkut ukiuni aggersuni pitsanngorsarneqarniarpa?

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut inuussutissarsiornermut tunngasut suli annerusumik aningaasaliissuteqarfiginerisigut nunatta aningaasaqarnera pitsanngorsarneqarsinnaagaluartoq.

Sanaartornermut tunngatillugu Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut aningaasaliissutit suli annerusumik nalilersorneqartariaqartut. Taamatut piumasaqarnitsinnut tunngavigaarput sanaartornermut aningaasaliissutit annerusumik piffiit ilaanni aningaasaliissutigineqartartunut sanilliullugit sanaartornermi naammassisat annikippallaarnerat. Nunatsinni sanaartornermut aningaasaliissutigineqartartut qiviaraanni annertuut Nuummi sanaartornissamut aningaasaliissutigineqartarput.

Soorlu aamma Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatsiviisa sanaartugassat, sanaartugassai qiviaraanni millionerpassuit naleqartut pineqartut sanaartorneqartartut. Assersuutigalugu Nuummi sanaartorneq qiviaraanni sanaartornermi akit ilaatigut ima qaffasitsigaat kvadratmeterimut 24.000 kr-nit sinnerlugit akeqartarlutik. Taamatut sanaartorneq ingerlannassappat aningaasat annerusumik atorluarneqarsinnaanngillat. Tassami maannakkut Nuummi sanaartorneq qiviaraanni aningaasaliissutigineqartunut sanilliullugit sanaartornermi naammassisat annikippallaartut Kattusseqatigiinniit oqartariaqaratta.

Taamaattumik maannakkut Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut sanaartornermut tunngatillugu aningaasalersueriaatsip nalilersorneqarsinnaanera pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq. Tassami Inatsisartuni Naalakkersuisunillu soqutigineqartariaqarpoq aningaasaliissutit annerusumik takussutissaqartumillu kinguneqartinneqatarnissaat.

Assersuutigalugu illoqarfinni meeqqat atuarfiit annertuumik nutarterneqartariaqartut ajoraluartumik kinguarsarneqarput. Tassa ilaatigut sanaartugassanik tulleriiaarineq annerusumik ukiuni kingullerni ilaatigut ingerlanneqanngitsoq oqaatigineqartariaqarmat, tassami tul-leriaarilluni ingerlatsisoqanngitsoq oqaatigineqartariaqarpoq ilaatigut Naalakkersuinikkut pilersaarusiornerlunnerit tunngaviullutik. Assersuutigalugu Ilimmarfik qiviaraanni aningaasalersuisinnaanermut tunngasut suli annerusumik isumannaarneqanngitsut taamatut sanaartugassanik ingerlatsineq ernumanartoq oqaatigineqartariaqarpoq.

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut meeqqat atuarfiisa nutarterneqarnissaat aammalu ilaatigut nutaanik taarsersorneqarnissaat salliutillugu suliat ingerlanneqartariaqartut. Meeqqat atuarfiini atuartut ilinniartitaanerat pitsanngorsarneqassappat atuartut atugaasa iluarsiivigineqartariaqarnerat Naalakkersuinikkut anguniarneqartariaqartoq Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut. Maannakkut meeqqat atuarfii qiviaraanni 1 milliard kr-nit sinnerlugit aningaasat atuarfiit nutarterneqarnissaanut atorneqartariaqarput.

Aammalu oqaatigineqarluni atuarfiit nutarterneqassappata ukiumut 80 million kr-nit sinnerlugit Inatsisartut aningaasanut inatsisissaatigut aningaasaliissutigineqartarnissaat pisariaqarluinnartoq.

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisut apererusuppagut meeqqat atuarfiini atuarfiit nutarterneqarnissaat qanoq iliornikkut aningaasalersorniarneqarnersut. Imaluunniit atuarfiit nutarterneqarnissaat unitsinneqarnerluni. Tassami maannakkut takuneqarsinnaavoq Inatsisartut aningaasanut inatsisissatigut atuarfiit iluarsartuunneqarnissaannut aningaasaliissutit annerusumik eqqarsaatigineqanngitsut.

Imaluunniit meeqqat atuarfiit puigorlugit Ilimmarfiit salliutillugit Naalakkersuinikkut aningaasalersorniarneqarnerlutik. Nunatsinni sanaartornermi aningaasaliissutigineqartartut qiviaraanni sooq illoqarfiit allat annerusumik sanaartorfigineqanngillat. Tassami assersuutigalugu nunatsinni sanaartornermi akit qiviaraanni ilaatigut annerusumik, annertuumik assigiinngissuteqarput. Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut nunatsinni sanaartugassanik agguataarilluarnikkut sanaartornermut aningaasaliissutigineqartut suli annerusumik kinguneqarnerusumillu naammassineqarsinnaasut.

Aammalu ilaatigut sanaartornermi akigitinneqartut appariartinneqarsinnaasut sanaartornermi naammassisinnaasat nunatsinni sanaartornermi pilersaarusiorneqartalersinnaappata. Kattusseqatigiinniit pisariaqarluinnartutut isigaarput nunatsinni inissiat piaarnerpaamik nutarterneqartariaqarnerat. Taamatut oqaaseqarnitsinnut tunngavigaarput inissiat ilaatigut najugaqarineqarsinnaanngitsut najugarineqartariaqarmata. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut inissiat piaartumik nutarterneqartariaqartut. Imaluunniit ineqarnermut akiliutigineqartartut najukkamut naleqqussarlugit nalilersorneqartariaqarnerat.

Sanaartornermut tunngatillugu ukioq manna nutarterinermut pilersaarutigineqareersut ingerlanneqartariaqarput. Kommunit sanaartugassaat qiviaraanni kingumut kommunit minnerit sanaartugassanik piiaaffigineqarput. Assersuutigalugu Qasigiannguit, Qeqertarsuaq, Kangaatsiat, Qaanaaq, Ittoqqortoormiut Paamiullu sanaartugassanik annerusunik soqanngillat. Taamaattumik pisariaqarluinnarpoq nutarterinermut tunngasut suli annerusumik pineqartunit ingerlanneqartariaqarnerat.

Ilaatigut oqaatigineqarpoq sanaartugassat eqqarsaatigalugit asuli aningaasanut inatsimmi ilanngussisarneq ingerlanneqartarmat. Ukiorlu nalleraangat sanaartugassaat peerneqartarlutik imaluunniit kinguartinneqartarlutik. Kattusseqatigiinniit nunatsinni sanaartorneq qiviarutsigu isumaqarpugut sanaartugassanut tunngasut pitsaanerusumik pilersaarusiorneqartalernissaat pisariaqarluinnartoq oqaatigineqartariaqarmat. Aammalu Kattusseqatigiinniit ilaatigut paasisinnaanngilarput sooq Kalaallit Nunatsinni namminersortut teknikeritut ingeniøritullu ilinniarluarsimasut sanaartugassanik pilersaarusiornermut atorneqatanngitsut.

Sanaartugassat pilersaarusiorneqarnerinut kalaallit ilinniarluarsimasut namminersortut qaqugu pilersaarusiornermut atorneqartalerniarpat. Tassami eqqaamaneqartariaqarpoq pineqartut nunatta ineriartornera aammalu qanoq nunatta silaannaqarnera allallu pineqartunit ilisimalluarneqarput. Taamaattumik pineqartut atorluarneqatariaqartut Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut.

Maannakkut aningaasat inatsisissaata aappassaaneerneqarnerani Naalakkersuisuni oqaatigineqarpoq illoqarfinni inissiat nutarterneqarnissaat kinguartinneqartariaqartoq. Aningaasaliissutit naammattut nunatta karsianit pigineqanngimmata. Assersuutigalugu maannakkut inissianik nutarterinissaq aammalu ilaatigut inissianik nutarteriniarluni aallarteriikkat sipaarniarniarneqarlutik aallartinneqarpoq. Soorlu tamanna takuneqarsinnaasoq aningaasanut inatsisissap aappassaaneerneqarnerani. Allaat 163,9 million kr-nit peerneqarmata iliorneq Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnaanngilarput.

Kattusseqatigiinniit sanaartornermut aningaasaliissutit siunissami taamatut allanngortinneqassappata toqqissisimananngitsoq oqaatigisariaqarparput. Sanaartugassat qiviaraanni pingaaruteqarluinnarpoq kommunini sanaartornermi pilersaarutit sapinngisamik aalajangiusimaneqartarnissaat. Aatsaat taamaaliornikkut sanaartugassanut suliassat pitsaasumik kinguneqartumillu naammassineqartalersinnaammata. Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut qallunaat naalagaaffiannut inissiat nunatsinniittut nutarterneqarnissaannik isumaqatigiissut nalilersorneqartariaqartoq. Inissianut nutarterineq eqaatsumik ingerlanneqassappat iluarsineqartariaqartut Kattusseqatigiinniit isumaqaratta. Inissianik nutarterineq ingerlanneqarsinnaanngilaq sananeqarneratut inissiat isikkulerlugit.

Assersuutigalugu 60-ukkunnisut isikkulerlugit nutarterneqarneri ingerlanneqartassappata. Inissianut nunatsinni nutarterineq 2000-ikkunnut naleqqussarlugu ingerlanneqartariaqarluinnartoq Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut. Inissianik nutarterisarneq nunatsinni suli annerusumik ingerlanneqartariaqartoq Kattusseqatigiinniit aamma isumaqarpugut. Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut illoqarfinni inissianik taamatut nutarterinissamik kinguartitsiniarneq najugaqartunut tulluanngitsoq. Inissiat ilaatigut maannakkut najorneqartut allaat ima nutaanngilisimatigaat kallerup inneranut atortut ineqarnermut piumasaqaatinut naleqqutinngitsut ilaatigut atorneqartut oqaatigineqartariaqarluni.

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut inissianut piaarnerpaamik nutarterisoqartariaqartoq. Siullermik Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut sinerissap qanittuani aalisarnermut ineriartortinneqarnissaanut aningaasaliissutiginiarneqartut annerusumik iluaqutigineqarsinnaanngimmata. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit taamatut Kattusseqatigiinniit oqaaseqarnitsinnut tunngavigaarput angallatit amerlassusiat qiviaraanni aningaasaliissutiginiarneqartut annerusumik sunniuteqarsinnaanngimmata.

Assersuutigalugu maannakkut siunnerfiuvoq sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi angallatit 30 fodit sinnerlugit aalisarnemi atorneqartalernissaat Naalakkersuinikkut maannakkut anguniarneqarmat. Soorlu aamma sinerissap qanittuani raajarniarnermi angallatit anginerusunik taarsersornissaat oqaatigineqartoq.

Kattusseqatigiinniit sinerissap qanittuani aalisarnerup ineriartortinneqarnissaa soqutigaarput. Maannakkut sinerissap qanittuani aalisarnerup ineriartortinneqarnissaanut aningaasaliissutigineqartut qiviaraanni sinerissap qanittuani angallatit taarsersorneqarnissaanut maannakkut aningaasaliissutigineqartut suli annertunerusariaqaraluarput. Soorlu aamma allat aningaasalersuisinnaasut suli aamma annertunerusariaqaraluarmata.

Siunnerfiit ilaatigut pitsaagaluartut siunnerfimmut aningaasaliissutigineqartut amigarluuinnartut oqaatigineqartariaqarpoq. Tassami annerusumik suli aalisarnerup ineriartortinneqarnissaanut aningaasalersuisinnaasut ilaatigut ujartorneqanngimmata. Nunatta aningaasaqarnera, nunatta aningaasaqarneranut aalisarneq taamak pingaaruteqarluinnartigisoq taamatut pineqarnerat Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnaanngilarput.

Naalakkersuinikkut siunnerfiit piviusunngortinneqarsinnaanngillat aningaasaliissutit taamak annikitsitigisut eqqarsaatigalugit. Soorlu aamma allaat, soorlu aamma allat aningaasalersuisinnaasut suli annerusumik misissuiffigineqarsimannginnerat Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnanngikkipput.

Kattusseqatigiinniit sinerissap qanittuani raajarniarnermut akit minnerpaaffilerneqartariaqartut soorlu taamatut sinerissap qanittuani raajarniarlutik aalisartut piumasaqartut. Sinerissap qanittuani raajarniarnermi angallatit nutarterneqassappata aamma akilersinnaasumik aalisarneq ingerlanneqarsinnaassappat maannakkut akit nalimmassarneqartariaqartut Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut. Soorlu aamma sinerissap qanittuani qalerallit akiit eqqarsaatigalugit.

Kattusseqatigiinniit takusinnaavarput utoqqaat siusinaarlutillu sulisinnaajunaarnersiutillit ukiuni kingullerni amerliartuinnarnissaat. Taamaattumik pingaaruteqarluinnarpoq pineqartut nunatsinni atugaasa pitsanngorsarneqartariaqarnerat. Taamatut oqaaseqarnitsinnut pivarput ilaatigut illoqarfiit ilaanni utoqqaat siusinaarlutillu sulisinnaajunnaarnersiutillit atugaasa assigiinngittarnerat. Piffiit ilaanni pineqartut atugaat pitsaanerusarput aammalu piffiit ilaanni atugaat ajornerusarlutik. Soorlu takuneqarsinnaasoq kommunit aningaasarsiornikkut pitsaasumik inissisimasut pineqartunut atugassarititaat pitsanngorsartarmatigit.

Taamatut kommunit aningaasarsiornikkut periarfissaqartut eqqarsaatigalugit Naalakkersuisunit eqqarsaatigineqannginnerluni aamma kommunit aningaasarsiornikkut pitsaanerusumik periarfissaqanngitsut utoqqarnut atugassarititaat siunissami pitsanngorsarneqarniarnerlutik? Kattusseqatigiinniit ilisimavarput utoqqaat amerliartornerisigut aningaasaliissutit qaffakkiartuinnarnissaat.

Soorlu aamma sulinermik inuussutissarsiuteqartut sulisartullu allat aningaasarsiaat qaffannneqartarput aningaasartuutit nammanneqartariaqarmata. Soorlu aamma utoqqaat atugaat eqqarsaatigalugit ingammillu utoqqaat namminneq illuminni imaluunniit inissiani najugaqartut aningaasartuutaat qiviaraanni takuneqarsinnaavoq aningaasaliissutigineqartartut pitsanngorsarneqartariaqarnerat.

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut ikiorsiisarnermut tunngasut aningaasat ikiorsiissutigineqartartut aningaasat ikiorsiissutineqatartartut ukiuni kingullerni naleqqussarlugit iluarsartuunneqartariaqartut. Assersuutigalugu inuk napparsimalernini tunngavigalugu sulisinnaajunnaaraangata aapparisaq sulippat ikiorsiissutit qaammammut ilaatigut 1400-nnaat tunniunneqartarput.

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut maannakkut pisariaqarluinnartoq inunnik ikiorsiisarnermut tunngatillugu ukiuni kingullerni naleqqussaasoqartariaqarnera.

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut peqqinnissaqarfimmut tunngatillugu ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffakkiartuinnarnerat Naalakkersuinikkut suliaqartunit annerusumik isiginiarneqartariaqalersut. Inatsisartut aningaasaliissutit peqqinnissaqarfimmut qiviaraanni ukiuni kingullerni annertuumik annertusiartuinnarsimapput. Naak nunatsinni aningaasat isertinneqarsinnaasut ilaatigut annikilliartuinnarnissaat ilaatigut Naalakkersuisunit oqaatigineqareeraluartoq. Illuatigut ingerlatsinermut aningaasartuutit suli aamma qaffakkiartuinnarnerat Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnaanngilarput.

Peqqinnissaqarfimmut aningaasaliissutit ilaatigut amerlineqarmata oqaatigineqarput sullissineq pitsanngoriaateqarumaartoq. Utaqqisut allat, utaqqisut allallu eqqarsaatigalugit. Kisianni qanoq maannakkut pisoqarpa? Napparsimasunik sullissineq ukiuni siusinnerusunituulli maannamut ingerlatsineq ingerlanneqarpoq. Nakorsartinniarlutik utaqqisartut ikiliartunngillat peqqinnissaqarfimmi nakorsartinneqartartut amerliartunngillat. Naak illuatigut aningaasaliissutit amerliartuinnarneqartut.

Kattusseqatigiinniit pingaaruteqarluinnartutut isigaarput peqqinnissaqarfimmut tunngatillugu nunat immikkoortortaqarfiani napparsimasunik sullissinerup piaartumik iluarsineqartariaqarnera. Peqqinnissaqarfimmi innuttaasunik sullissineq pitsanngorsarneqassappat nunap immikkoortortalersuinermi nunap immikkortotarlersorfigineranni pineqartup nakorsartinneqartarnissaat sapinngisamik pineqartut, nunap immikkoortortalersuinermi pineqartuni nakorsartinneqartut sapinngisamik pineqartuni sullinneqartariaqarput. Taamatut Kattusseqatigiinniit oqaaseqaratta ilaatigut aningasartuutit qaffakkiartuinnarnissaat pinngitsoorniarparput.

Assersuutigalugu Ilulissani peqqinnissaqarfik immikkoortortalerneqarpat pineqartumi nakorsaaneq ingerlanneqartariaqarpoq, soorlu aamma tagiartortinneq nukittorsarnerlu pineqartumi ingerlanneqartariaqartoq peqqinnissaqarfimmi aningaasaliissutit qaffakkiartuinnassanngippata.

Kattusseqatigiinniit ernumassutigaarput peqqinnissaqarfiup ilaatigut suli aningaasaqarnikkut ingerlatsinermi peqqiilliartuinnarnissaa, naak peqqinnisaqarfik peqqinnerusariaqaraluartoq aningaasaliissutit eqqarsaatigalugit.

Peqqinnissaqarfimmut aningaasaliissutigineqartartut eqqarsaatigalugit innuttaasunik sullissineq maannakkornit pitsaanerusariaqartoq Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut.

Peqqinnissaqarfimmut innuttaasunik sullissineq eqqarsaatigalugu maannakkut Peqqinnissaqarfimmi anguniarneqarpoq Kattusseqatigiinnit anguniarneqartoq Kattusseqatigiinniit eqqarsarnartoqartipparput, tassa ernisussiornermut tunngatillugu sinerissami ernisussiortutut atorfiit atorunnaarsinniarneqarnerat. Tassa ima paasillugu illoqarfiit mikinerusuni ernisussiortut pilliutiginiarneqarmata. Isuma taamaattoq Kattusseqatigiinniit eqqarsarnartoqartipparput makku pissutigalugit:

Taamaaliornikkut peqqinnissaqarfimmut aningaasartuutit illuatigut qaffakkiartuinnarnissaa, qaffakkiartuinnarsinnaanerat anguneqarsinnaammat.

Assersuutigalugu erniartornermi aningaasartuutit annertusineqartariaqalertussaapput, soorlu aamma ernisussiortut suli maannakkut, maannakkornit annertunerusumik angalasalertariaqalersinnaasut sullissineq eqqarsaatigalugu.

Assersuutigalugu immikkut attartorluni angalasariaqalersinnaaneq suli aamma annertusineqartariaqalertussaavoq pineqartunut ernisussiortoqannginnera pissutaalluni. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit taamatut peqqinnissaqarfiup aaqqiiniarnera tapersersorsinnaanngilarput aningaasartuutit illuatigut annertusiartuinnarsinnaanerat eqqarsaatigalugu.

Inuit ilaatigut kingusinnaarluni nakorsartinneqartarnerat inuit inuunerannik naleqar, ilaannikkut naleqartartoq iluarsineqartariaqarluinnartoq Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut.

Soorlu timikkut innarluuteqalersinnaaneq aamma pinngortartoq piaartumik nakorsartinngikkaanni. Nakorsartinniarluni utaqqisartut ilaatigut sivisuumik eqqarsaatigalugit.

Kattuseqatigiinniit isumaqarpugut paaqqinnittarfimmut Aaqamut tunngatillugu suliassaq ingerlanneqartariaqartoq. Taamatut piumasaqarnitsinnik tunngavigaarput ilaatigut paaqqinnittarfimmi taamatut ittumi nunatsinni pisariaqartitsineq suli annertummat.

Aningaasartuutit qaffakkiartuinnarnissaat pinngitsoorneqassappat nunatta avataanut aallartitsisarneq pinngitsoortinneqartariaqarpoq. Assersuutigalugu inuk ataaseq qallunaat nunaannut aallartinneqassappat ukiumut 2 million koruuunit tungaannut aningaasartuuteqarnerulernermik kinguneqartarmat. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut Nuummi paaqqinnittarfiup Aaqap ilaneqarnissaa 2002-mut aningaasaliiffigineqartariaqartoq.

Nunatsinni angallanneq qiviaraanni tapiissutit annertuut atorneqartarput innuttaasunik sullissineq pitsaasoq anguniarlugu, soorlu taamaaliornikkut timmisartornermi umiarsuarnermilu akit nalimmassarneqartartut.

Assersuutigalugu nunatsinni angallannermut tapiissutit 170 million koruunit tungaanut aningaasaliissutigineqartarput. Siunissami nunatsinni angallanneq qanoq ittoq ingerlanniarneqarpa? Timmisartorneq imaluunniit umiarsuarmik ingerlanneqarniarpa?

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut siunissami angallanneq pillugu nunatsinni naalakkersuinikkut siunnerfiit suli ersarinnerusut ingerlanneqartariaqartut. Mittarfiit qanoq ittut atorniarneqarpat?

Mittarfiit niuernikkut suli annerusumik atorneqarsinnaasunngorlugit ingerlanneqartariaqarput. Inunnik ilaatigut timmissartut assartuutiinnartut atorneqarnerat aningaasarsiorsinnaanermut killeqarpallaartoq oqaatigineqarsinnaavoq. Ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffakkiartuinnarnissaat eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaanni silaannakkut timmisartuussisarneq pitsanngorsarneqartariaqarpoq, soorlu Nuummi, Ilulissani mittarfiit 1199 meterinut tallineqarneritigut angallannermut aningaasartuutit annikillineqarsinnaasut.

Taamaaliornikkut soorlu aamma angallannermut innuttaasut, pisortat, namminersortut, Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatsiviisalu aningaasartuutaat annikillisinneqarsinnaasut.

Silaannakkut timmisartornermi mittarfiit atorluarnerisigut niuernikkut aningaasarsiornikkullu ingerlatsineq pitsanngorsarneqarsinnaasoq Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut. Taamaattumik mittarfiit tallineqartariaqarput, taamaaliornikkut Ilulissani, Nuummi aamma Narsarsuarmi nunanut allanut timmisartuussisinnaaneq akitigut unammillerneqarsinnaasoq piviusunngortinneqarsinnaavoq.

Naalakkersuinikkut aalajangerneqartariaqarpoq nunatsinni angallanneq qanoq ittoq siunissami atorneqartariaqartoq.

Ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffakkiartuinnarnerat illuatigut nunatsinnut kars.., ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffakkiartuinnarnerat illuatigut nunatta karsianut aningaasat isertinneqarsinnaasut ikiliartuinnartut, assersuutigalugu maannakkut aamma aningaasanik inatsisikkut Naalakkersuisunut qinnutigineqarpoq Pinngortitaleriffimmut aningaasaliissutit qaffanneqarnissaat ukiuni tullinnguuttunut 2,6 million koruuninik.

Taamatut ingerlatsinermi aningaasartuutit qaffakkiartuinnarnissaannut kinguneqarsinnaasumik aningaasalersuiniarneq tulluanngitsoq nunatta aningaasaqarnera maannakkut qiviaraanni isumaqarpugut. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit taamatut aningaasaliisoqarniarnera akuersaarsinnaanngilarput. Suliassat Pinngortitaleriffimmut tunngasut tulleriiaarneqartariaqarput aningaasaliissutit iluani.

Naatsorsueqqissaartarfiup ingerlanneqarnera misissuifigineqartariaqartoq pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut. Aningaasartuutit sooq ukiuni kingullerni qaffakkiartuinnarpat? Aningaasartuutit sooq taamak qaffakkiartuinnarpat? Illuatigut oqaatigineqarpoq ininik attartornermut aningaasartuutit pissutaasut. Taamaattumik pisariaqarpoq pineqartumi ingerlatsinermi tunngasut misissuiffigineqartariaqarnerat.

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut isorliunerusunut nunarfinnullu nioqqutissanik pilersuinermut isumaqatigiissut pitsaasumik ingerlanneqarumaartoq. KNI A/S namminersortunngorsarneqarmat oqaatigineqarpoq KNI A/S, KNI Pilersuisumi pitsaalluinnartumik, KNI Pilersuisoq pitsaalluinnartumik ingerlanneqalerumaartoq. Kisianni qanoq pisoqarpa? Inatsisartut tapiissutaat annikillineqassappata KNI Pilersuisup akii qaffanneqartariaqalertussaapput siusinnerusukkut neriorsuutit pisiassat akiisa KNI Pilersuisumi appartinneqanissaanut naak?

Nammineerluni illulianut sanaartornerneq aningaa, nammineerluni illulianut sanaartornermut aningaasaliissutit sipaarniarfigineqarnerat Kattusseqatigiinniit eqqarsarnartoqartipparput.

Illuliorsinnaanermut aammalu illutaarsinnaanermut tunngasut qanoq iluornikkut nutaamik aaqqissuussiffigineqarniarnersut Naalakkersuisunut apeqqutigisariaqarparput. Soorlu aamma illoqarfiit ilaanni assersuutigalugu Nuummi inissiat piginneqatigiillutik sanaartornermi aningaasalersorneqartartut. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut aamma illoqarfiit allat taamatut periarfissinneqartariaqartut. Assersuutigalugu illoqarfiit mikinerusut aamma eqqarsaatigalugit.

Taamatut oqaaseqarluta aningaasanut inatsisissap aappassaaneerneqarneranut oqaaseqaatigut nalilersorluarneqanissaat piumasaraarput, taamatullu oqaaseqarluta suliassap pingajussaaneerneqarnissaanut sulinissaq Kattusseqatigiinniit qilanaaraarput.

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Aap, taavalu oqaatigineqareersutut ullup qeqqanut unillatsiassaagut. Ataatsimiinneq nangeqqissaaq nal. ataatsinut. Ataatsiminnneq unikkallarpoq.

Ullut ataatsimiiffiusut 20-at, arfininngorneq novemberip 3-at 2001, nal. 13:00

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Ataatsimiinneq ingerlaqqippoq, tassalu immikkoortoq 13, 2002-mut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaanut siunnersuutip aappassaaneerneqarnera nangissavarput. Kingullermik Siumut, Ataassut, Inuit Ataqatigiit Kattusseqatigiillu saqqummiussaqareerput. Taavalu tulleriinneri malillugit attaviitsunut ingerlaqqissaagut. Siulliuvoq Per Berthelsen, attaviitsoq.

Per Berthelsen, attaviitsoq.

Qujanaq. Aallarniutigalugu erseqqissumik taareerumavara aningaasaqarnermut ataatsimiititaliata isumaliuutissiissusiaa assorsuaq iluarisimaarakku. Nalilerpara suliatut ersarissuliaasutut tutsuiginartutullu, taamaammallu nuannaarutigaluguttaaq Naalakkersuisut isumaliutissiissut annertuumik akuersaarlugu tusaatissatut tigummassuk.

Isumaqatigiinneq annertummat uani takisuuliornissaq pisariaqanngilaq. Taamaammallu uanga 2000-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuummut atatillugu makkualunnguit taamaallaat oqaaseqarfigilaarniarpakka.

Nuannaarutigalugu maluginiarpara ataatsimoortumik tulleriiaariniarnissap aningaasaqarnikkut aaqqissuussiniarnermi qanoq pingaaruteqartiginera ersarissarneqarmat.

Isumaqartuarsimavungami isumaqartuarsinnarlungalu tamanna aningaasanik aqutsilluarnissami sakkussat pingaarnersarigaat.

Nuannaarutigalugulu maluginiarparattaaq aningaasaqarnermi ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini siusissukkut kammattuutigereermagu aningaasanik atuinikkut tunuarsimaarnissaq ersertitammi ingerlatsinermullu aningaasartuutit ukiuni kingullerni amerlanngitsuni ineriartorneri qimerlooraanni ingerlatsinermut aningaasartuutit isertitaasunut sanilliullugit annertuumik qaffakkiartornerusimapput. Tamannarpiarlumi peqqutaavoq ullumikkut aningaasaqarniarnikkut amikkisaalersimanitsinnut.

Taamaammallu annertuumik isumaqatigaara maanna inassutigineqarmat piffissami aggersumi ingerlatsinermut aningaasartuutitigut qaffaassutaasinnaasut aningaasartuutissatut akuersissutaareersut iluini sipaarniuteqarnikkut taamaallaat matussuserniarneqartalernissaat. Tassa ilassutitut matussutissanik qinnuteqarnikkuunngitsoq.

Qularnanngilarlu aningaasat, aningaasaatitsinnik atuilluaaneq annertuumik qaffassarneqarsinnaavoq ilaatigut sanaartukkat iluini pitsaasumik pilersaarusiornikkut ataqatigiissaarinikkullu.

Ullutsinnimi qularnanngitsumik oqartoqarsinnaavoq sanaartortitsinerup iluani ukiup affaa pallillugu atornilluttaripput, tamannalu nunatsinni sulisorisinnaasat qaffassarnissaannut annertuumik sanngiilliortitsisuuvoq akitigullu qaffassaataasaqaluni. Pilersaarusiorluarnikkut ataqatigiissaarilluarnikkullu sanaartornerup iluani ukiup atorluarnerulernissaa anguniartariaqarput, taamak iliornikkut aamma aningaasartuutitta iluini pissarsilluarnerpaasinnaaneq angusinnaajumallugu, tassa piviusorsiorpalaartumik pilersaarusiulernikkut.

Sanaartornermullu attuumassuteqartut qimatsinnagit ukiaq manna ataatsimiinnermi pingajussaasumik taassavara isumaqarluinnarama pisariaqartoq sanaartugassanut iluarsagassanullu aningaasaateqarfiup ingerlatsinermut atugassanik aallarfigineqarsinnaanerata matulluinnarneqarnissaa. Taamatummi aallersinnaanerup sukangasuumik aqutsiniarnermi sinngusaataanera ajoraluartumik takullattaareerparput, tamannalu sukaterinikkut unissartariaqarluinnalerpoq.

Aningaasaqarnermi ataatsimiititaliamit taaneqartutut aqqutissatuaq tassavoq tulleriissaarinissaq imaluunniit tulleriiaarinissaq, tassalu ingerlatassarpassuit akornanni aajangiiffiginnillunilu piiaasarnissaq, tamanna annernartunik akoqaraluarpalluunniit.

Marloqiusaaqisumik pissusilersortarneq unitsilluinnartariaqarlerpoq, tassalu illuatungaanit sipaaqqusiitigaluni illuatungaatigut illersoruminaatsumik aningaasanik atuisarneq. Soorlu tamani Inatsisartut Naalakkersuillu aningaasarsiminnik qaffaaniarnerisigut ilaatigut takuneqarsinnaasoq, tamannarpiarli oqaluuserisassat tulliata tulliani iserfigisussaagatsigu uani annertunerusumik oqaaseqarfigeqqinnianngikkallarpara.

Aningaasaqarnermit ataatsimiititaliamit saqqummiunneqarpoq Naalakkersuisut Siulitaasuat ilisimatitsissuteqarsimasoq Royal Greenland A/S-imut Nuka A/S-imullu annertuumik aningaasaliissuteqartariaqartoq. Paasinarsereerporlu tassunga ilaatigoortumik Pilersuisup tunineqarnerisigut isertitat atorniarneqartut. Tamatumunngalu atatillugu paaserusuppara aningaasaliissutit annertoqisut pineqartut ingerlatsinermikkut nukittuallannissaannut qanoq sunniuteqartussaassangatinneqarnersut? Tassa aningaasaliissutit atorlugit isaatitsileru, isaatitsinerulissutaanissaat eqqarsaatigalugu. Aningaasammi igalaakkut avammut iginneqartutut issapput, arlaatigut erniortitsinermik iliorneq malitseqanngippat.

Aktieselskabinullu attuumassuteqartut qimatsinnagit ilanngullugu taarusuppar annertuumik nuannaarutigigakku takullugu Inatsisartut aningaasaqarnermik ataatsimiititaliaata Naalakkersuisut Siulittaasuannut piumasaqarsimammat siunissami paasissutissat pisariaqartiinneqartut erngerluinnartumik tunniunneqartarnissaannik. Taamatummi piumasaqarneq pisussamisoorluinnartuuvoq qanorluunniit illuatungaanit mamiatsassutigineqarsinnaagaluaruni.

Takornariaqarnermi atatillugu ataatsimiititaliami takornariaqarnermik suliaqartut soqutigisaqaqatigiiffiisa takornariaqarnermik suliaqarnermik atatillugu aqutsinermi oqartussaaqataatinnerulernissaat pisussamisoortutut isigineqarpoq. Uangalu tamanna isumaqatigilluinnarpara tupigusuutiginngitsuunngilaralu taanna maannamut aaqqinneqarsimanngippat siornaallimi Inatsisartunit ujartorneqarmat.

Tunngaviusumik atuarfiit eqqarsaatigalugit ataatsimiititaliap ilumut pisariaqartitsinermut sanilliullugu aningaasaliissutiginiarneqartunik sullunera ilami isiginngitsuusaarsinnaajunnaarluinnaratsigu atuarfippassuatta nungullarluinnarsimanerat, taamaammat aningaasaliissutiginiakkat qaffanneqarnissaat uanga tunginnit ammatikkumalluinnarpara, naak nalunngikkaluarlugu tamanna soorlu assersuutigalugu Ilimmarfik kinguartitsisaria, Ilimmarfimmik kinguartitsisariaqarsinnaanermik naleqarsinnaasoq.

Neriuutigeqaarami Ilimmarfik Afrikami Peter´s Kirkeimik assiliilluni sanaartukkamut iluaqutaangaarnani akisoqisumut assersuunneqarsinnaasumik ingerlanneqanngisaannasasoq, tassa tulluusimaarutissaagaluaq kanngusuutissanngorluni.

Ajoraluartumik siornali ernumassutigisattut peqqinnissaqarfiup ingerlanera tassaaleraluttuinnarpoq soorluli qipisoq naaffeqanngitsoq. Taamaammat aningaasaqarnermi ataatsimiititaliap aamma peqqinnissaqarfimmut atatillugu aningaasartuutitigut tunuarsimaarnerulernissamik ujartugai isumaqatigilluinnarlugulu tapersersorumavara.

Ukiuni maanna arlaqalersuni mittarfeqarfiup aningaasalersuiffigineqarnera naammannaleraluttuinnarpoq, maannalu illersoruminaalluinnalersimalluni, taamaammat inassutigineqartutut pineqartup 2002-imi sipaaruteqarfiginiarneqannginnissaa ilalerpara.

Tulluuttuusoraara naggasiutigissallugu una, tassalu Inatsisartut aningaasaqarnermik ataatsimiititaliaata Inatsisartunut Naalakkersuisunullu tamaviaarluni kaammattuutigisaa, tassalu maanna aningaasaqarnermi atatillugu annertuumik akisussaassuseqarpaluttumik imaluunniit akissussaasuseqartumik ingerlatsinissaq. Tamaanna ilumut, ilumut kaammattuutaavoq pisariaqarluinnartoq. Qanorli tamanit tusarneqarlunilu ataqqineqarli.

Unitsilluinnarli asuli oqartarneq: "Una akissaqartinngilarput!" Tamannami ilumuunngilaq. Akissaqartippagut akissaqartissinnaallugillu akissaqarfigiumasagut. Tassani apeqqutituaavoq tulleriissaarineq, tulleriissaari.. saagarisanillu imaluunniit uteqqilarpara, tassani apeqqutituaasoq tassaavoq tulleriissaarineq tulleriissaagarisanillu attassiumassuseqarneq sunut allarpassuarnut sangoqattaarani. Taamatut oqaaseqarlunga aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq qutsavigalugu suliamik pitsaasumik nersorumavara. Matumuunalu nalunaarutigalugu imarisaasut inassutaasullu tamakkiisumik akuersaarlugit ilalerumagakkit.

Qujanaq.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Taava Otto Steenholdt, attaviitsup aappaa, oqaaseqassaaq.

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Isertuunnagu oqaatigissavara aningaasunut inatsisissap siullermeernerani nunatta aningaasaqarnera pillugu ernumanera manna tikillugu minnerulersimanngitsoq. Suliffeqarfissuup Royal Greenlandip aningaasatigut annertuumik pisariaqartitsinera paasilluarpara. Naalakkersuisullu allatut ajornartumik aningaasaliisariaqarnerminnik aalajangernerat ilalersorlugu.

Taamattaaq aalisarnermi akinik minnerpaaffiliisinnaaneq arlalinnit siunniunneqarmalli oqaaseqarfiginagu ilalersorsimanngilara. Ullumilu takusinnaallugu taamaasiussagaanni aningaasat ingerlatsinermut atugassat amerlariarsinnaassasut.

Inuunertusiartorneq nunamut aningaasartuutaalersussaq imaluunniit aningaasartuutaalereersoq pissusissamisoortutut isigaara allaat qutsatigalugu naak nunamut aningaasartornerulernermik kinguneqassagaluartoq. Peqqissutsikkut atugarissaarnerup ersernera nuannaajallaatissaavoq.

Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap saqqummiussaa imaannanngitsunik tikkuartuisoq oqareernittuut isumakulunninnik minnerulersitsinngilaq. Ilami allaat uanga pisussaananga ataatsimiinnermi maani Inatsisartut appisaluussimavakka aningaasartuutaasinnaasunik siunnersuuteqaraangamik pisinnaasartik tamaat ilungersortarmata, soorunami, massa qanoq aningaasartalersorneqarnissaanik siunnersuuteqanngikkaluarlutik. Tamanna ullumi saqqummiussami ilungersortumik nipilerlugu saqqummiunneqarpoq.

Ingerlatsinermut aasiit aningaasartuutit qaffariartorneri ersarissumik takussuserneqarput. Siullermeerinermi oqaatigaara, taannaannaq qulequtsiullugu sivisuumik ataatsimissuutigisariaqartoq, qanoq iliorluni unikaallatsilluguluunniit millisarneqarsinnaanersoq. Uparuartortuarlugu qanorlu iliorfigissanagu pissuseqarneq naammaleqimmat.

Sanaartornermut tunngasut aamma taamatut ilungersunarput. Aningaasat atunngitsuukkat illipoorneqaleraluttuinnarput, tamanna tunngavigalugu nalilersortariaqarlerpoq allatut ajornatumik ajoraluartumik tikisitanik ikiorserluni sanaartorneq annertunerulersittariaqalinnginnersoq.

Aningaasat isertitat akiliutinut sanilliullugit minneruleriartuinnartut annilaangatitsipput. Tamanna aaqqittariaqarpoq. Naalakkersuisut Inatsisartullu imminnut pisuuteqattaaginnarsinnaanngillat immaqa aningaasaqarnitta avataaniit aqunneqarnissaa kisimi aqqutissanngulerpoq. Tassa uagut aningaasatigut nakkaakkiartorneq isigiuannguarlugu qanoq iliuuseqarfiginagu pissutsinik ingerlatitsiuaannaratta. Inunnik aningaasaqarnikkut ilisimatuunik, taaneqartartut taamatut ikittunnguanik pilersitsisariaqalerpugut, taakkualu siunnersuutaat pinngitsooratik naalanneqarluinnassapput.

Ullumikkut aningaasatigut killiffipput kikkut pisuussutigineraat tamanit naluneqanngilaq.

Naalakkersuisoqartuarsimavugut amerlanerussuteqarnermik tunuliaqutaqartuartunik. Pissutit annerusumik iliuuseqarfiginagit aningaasatigut ammut ingerlaarnerput qanoq iliorfigisimanngilaat. Apeqqusertariaqarporlu ilumut taama aqutsinerlutsigisunik Naalakkersuisoqartuaannassanersugut. Tassa aningaasatigut ullumikkut killiffik ima eqqarsarnartoqartigaaq avataniit aningaasaqarnerput aqunneqartariaqarlersutut allaat isikkoqalerluni. Pisariaqarsorinarsivorlu tassa taanna "vismænd"-inik Danmarkimi taasartagaat ilisimasunik ikiorserluni aningaasaqarneq aqunneqatariaqalinnginnersoq. Ammut ingerlaartuarnera ilungersunarsiartormat aaqqittariaqarluinnarlunilu. Kingumut erseqqissaqqissavara aningaasaqarnerput pillugu assut isumakuluuteqarama.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Taavalu Aningasaqarnermut Naalakkersuisoq akissuteqassaaq.

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit.

Siullermik oqaaseqartut tamaasa ataatsimut naliliiffigissagukkit naammagisimaarpara Naalakkersuisut sinnerlugit naammagisimaarpara ingerlatsinermi aningaasartuutit qaffakkiartuinnarnerat oqaaseqartut tamarluinnarmik uparuartuiffigimmatigit, taanna imminut qiviarneruvoq. Naalakkersuisut Inatsisartullu pisariaqartissimavagut ullumikkut novembarip pingajuani 2001-imi imminut qiviarnissaq.

Aningaasartuutit saqqummiunneqartut tamavimmik aningaasartuutissatut siunnersuut saqqummiunneqartut tamavimmik naalakkersuinikkut oqallinnermi Inatsisartuninngaanniit piumasarisaasunik toqqammaveqarlutik aallartitaapput. Taamaattumik ataatsimoorluta sapinngisamik ingerlatsinermi aningaasartuutit unikaallassimaartinnissaat piumasuseqarfigisariaqarparput, taamatut oqarneq siggunniiginnassanngippat.

Siullermik aningaasaqarnermik ataatsimiititaliap siulittaasuata saqqummiinermini sisamaraarterutingajammik aningaasartuutit qaffassimaneranut oqarnera taanna eqquisuugunanngilaq, tassa sisamariaatingajammik qaffassimasutut oqarniarsimagunaraluarput.

Aningaasartuutit qaffakkiartornerat tamanit uparuartorneqarpoq illuatungaatigullu akileraarutit akitsuutillu uningatinneqartut arlalinnit maluginiarneqarpoq aamma paasivara ilinniartuunersiuuteqarneq naatsorsuutigaara tamatumuunga susassaqartup, tassa Ilinniartitaanermut Naalakkersuisup nassuiaateqarfigisinnaajumaaraa iliuuseriniakkat assigiinngitsut qanoq ittuusimanerat. Nalingimmaasumik sipaarniarnermi innuttaasut ataatsimut tamaviisa eqqunngikkaluarlugit aningaasat aamma oqaluttut tamavimmik tikkuartugaat najoqqutaralugit aningaasat atugassagut killeqarmata. Annernannginnerpaanik sipaarutaasinnaasunik Naalakkersuisut ukiorli ilungersorluta tulleriiaariniarsimavugut, taannalu aamma peqqippoq siullermeerinninnerup kingorna aningaasartuutaanerusunik ilaatigut Inatsisartuninngaanniit kissaateqartoqarnera naammassiumallugu. Inatsisartummi inatsisioreerput isertitat aningaasartuutillu imminnut oqimaaqatigiissinneqassasut. Taamaattumik aningaasanik isertitaanngitsunik, tassa imaappoq aningaasanik tigoriaannarnik tigoqqaaginnarnissaq Naalakkersuisut pisussaaffimmisut isiginngilaat, kisianni isertitat aningaasartuutillu oqimaaqatigiissinnissaannik aalajangersimaneq toqqammavigalugu ingerlanniarsaraarput.

Siumut oqaaseqartuata ilaatigut aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata ilaatigut tikitaa tassaavoq aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap sulinermini atugassarititaasunik anersaaruluutaa paasilluarsinnaavarput Naalakkersuisuninngaanniit. Qanoq iliuuseqarniarnerput siornali aallartitarput naammassiumallugu aggusti qiteqquttoq aningaasanut inatsisissaq piareerlugu aningaasaqarermi ataatsimiititaliami ingerlapparput. Taamattumik aningaasanik inatsisissap suliarineqarnera ilaannikkut unnuaarulluni aningaasaqarnermik ataatsimiititaliami suliarineqartartoq eqqarsaatigissagaanni, taanna aaqqiiniarnissaq qularnanngilaq Inatsisartut Allattoqarfianni, Inatsisartullu Siulittaasoqarfianni oqaluuserisasaqqissutut Naalakkersuisuninngaanniit isumaqarfigaarput.

Inuussutissarsiutit sapinngisamik assigiinngiijaartut pilersinneqarnissaat Siumuminngaanniit oqaaseqartup, Simon Olsenip aamma oqaatigaa. Isumaqarpunga tassuunakkut partiinit tamanit tapersersorneqartariaqartoq. Naalakkersuisut suliniarnerminni inuussutissarsiutitigut siuarsaaniarnerminni ukiuni arlaqalersuni inuussutissarsiutip ataatsimik sukaqarluni ingerlanniarnera nunatsinni inuussutissarsiornermi ingerlatsiniarnerup malussarissusia inimi maani isumaqatigiissutaasoq malugaarput. Taamaattumik inuussutissarsiutitigut allanik siuarsaaniarnermi inatsisitigut piareersaaneq aningaasalersuisinnaanermi aqqutissiuusseqataaneq Naalakkersuisut suleqataaffigaat. Assersuutigineqarsinnaavoq upernaaq ukiup qeqqanik qinguartitamik imermik nilammillu tunisassiorsinnaanermi ilaatigut inatsimmik pilersitsineq inatsisartunit tamanit akuersaarneqarpoq.

Alla oqaaseqartunit amerlanernit tikkuarneqartoq tassaavoq sanaartornermi ullumikkut atugassarititaasoq. Sanaartortariaqarpugut. Sanaartornissamik inuiaqatigiit pisariaqartitsipput. Atuarfiuppata, inissiaappata, sissiugaappata, mittarfiuppata, utoqqaat illugippatigit, meeqqeriviuppataluunniit.

Aningaasatigut aqutsinermi pissutsit aaqqinniarnerat Sanaartornermut Naalakkersuisup akisussaaffigisaa iluarsartuussiffiginiarlugu ukioq kingulleq annertuumik iliuuseqartoqarsimavoq. Taakkua tamakkiisumik sunniuteqalernissaat takkutissaaq. Kisianni ilumoorpoq mannaavoq ullumikkutut atunngitsuukkat imaluunniit ukiumiit ukiumut kinguartittariaqartakkat ilaatigut sanaartornermi iluarsartuussinermullu aningaasaateqarfiliornikkut aqqutissiuussimasagut, taakkua aaqqinneqarnissaat tamakkiullugu ilungersuutigisariaqaripput Naalakkersuisuni peqataaffigilluinnaratsigu.

Aammattaaq arferit angisuut kisinneqarnissaannik pisussaaffik nunat allat akornanni arfanniarnermi ataatsimiititaliamit uagutsinnut tikkuartorniarneqartartoq naammassiniassagutsigu, kiisalu qaleqaleqassutsimik tunumi minnerunngitsumik tunumi qaleqaleqassutsi misissuiffigineqarnissaannik tunngatillugu aningaasaliissutit aningaasaqarnermi ataatsimiititaliami itigartinneqarsimasut amerlanerusunit itigartinneqarsimasut taamaallat Inuit Ataqatigiinninngaanniit ilaasortaatitamik ikinnerulluni oqaaseqarfigisai. Paasinarpoq Siumukkunnit eqqarsaatigeqqinneqartoq, taannalu naatsorsuutigivarput taasinermi, taasisarnissami ualimut pissanngippat pingajussaaneerinninnissami iluarsiisutissatut Naalakkersuisut saqqummiutassaat ilaatigut toqqammavigalugu pingajussaarinninnermi taanna aaqqinneqarumaartoq.

Ataassutip oqaaseqartuata isertitat amerlavallat ingerlatsinermut atorneqarnerat ilanngulluni aamma soorunami anersaaruluutigaa. Tassani ingerlatsinermi oqaraangatta qassissaa maani oqaluttarfimminngaanniit oqaatigisara uteqqissavara. Ingerlatsinermi aningaasartuutit sorparujorujussuupput. Allaffissorneq immikkoorpoq maani. 3-400, 350 millionit missaani massakkut aningaasartaqarpoq, kisianni ingerlatsinermut 4 milliardingajaat, 3 milliard qaangerlugit, ingerlatsinermi atortarpagut, tassaapput atuarfinnut, peqqinnissamut, utoqqalinersianut, siusinaarluni pisartagaqartunut aningaasartuutit Namminersornerullutik Oqartussat aamma akilersueqataaffigisai, tassa ingerlatsinermi aningaasartuutit taamaapput.

Taamaattumik siunnersuut sunaluunniit inuiaqatigiinnut Inatsisartutigoorlugu aningaasalerniarneqartoq saqqummiunneqaraangat, tassaasarpoq ingerlatsinermi aningaasatuutinik ilapittuutaasussaq imaluunniit qaffassaataasussaq.

Immikkut inuutissarsiutinik ingerlaqartut akilerutitigut kinguartiterisarnerat sukateriffiginiarlugu inimi maani oqaluuserineqareersoq, tassa akileraarutitigut isertitat najoqqutaralugit akileraartarnermut inatsimmik allannguinissaq Atassutip oqaaseqartuata immikkut taasissutigineqassasoq kissaatigivaa, taanna naatsorsuutigaara Inatsisartuni Siulitaasut tamanna qanoq siummerfigineqarnissaa isumannaassagaa.

Ilisimatusarfeqarfik... fissatut inatsisartuni amerlanerit isumaqatigalugit ingerlanniagaat ilaatigut itigartinneqassasoq imaluunniit kinguareriffigineqassasoq arlalinnit oqaaseqartunit tikinneqarmat oqaaseqaffiginngitsuussanngilara. Ilaatigut Atassutip pingajussaarinninnissamik kingorteqqillugu siunnersuutigaa. Aammalu taamatungajak Kattusseqatigiit oqaaseqartuata aningaasaqarnermik ilaasortap, Mads-Peter Grønvoldip oqaatigaa. Atuarfigissaarusuppugut taamannaannaq atuartitaaneq pitsanngorsarusupparput taamannaannaq. Meeqqat taakku inersimasunngorlutik ingerlariaqqiffissaqarnissaat isummannaarneqartariaqarpoq Inatsisartuni amerlanerusuni isumaqatigigaat Naalakkersuisut paasivarput.

Uiuguleriissunik inuiaqatigiit ineriartortissagutsigit meeqqat atuarfianni anisullu immineersinnaanngilagut. Isumannaatsunik avatangiiseqarlutik aamma ilinniarfeqarnissaat aamma isumaannaarniagassatta ilagivaat.

Sanaartugassaagaluanik piiaaneq Atassutip aamma Kattusseqatigiit tikkuarpaat. Upernaaq taamaalisoqarpoq immikkorluinnaq pisoqarnera toqqammavigalugu. Peqqinnissamik, peqqinnissakkut inuiaqatigiit sullinneqarnerat unitsiivinneqassanngippat Inatsisartut taamaaliortariaqarsimapput. Taamanikkullu tamanit Naalakkersuisunillu oqaatigineqarpoq immikkorluinnaq tamanna isigineqartariaqartoq.

Aappaassaaneerinninnissamut uunga aningaasat mio. qulingi, qulingisa nalingi sanaartugassanut sunnersuutaagaluatsinni peerneqassasut Naalakkersuisut siunnersuutigisariaqarsimavarput ingerlatsinermut aningaasartuutissanik Inatsisartut kissaateqarnerat angummaffiginiassagutsigu. Oqimaaqatigiissumillu isertitat aningaasartu... oqimaaqatigiissinnissaanik piumasaqarneq Inatsisartullu inatsiseqarnerat malinniartariaqaratsigu.

Royal Greenlandimut Nuka A/S-imullu tunngatillugu oqaaseqartut arlalissuit tikitaat, tassalu aningaasaliinissaq illatigut quilertagineqartoq pisariaqartutut Naalakkersuisut isigaat, kisianni annertunersumik uani taanna oqaluuserinagu innersuussutigissavara Naalakkersuisut Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut qinnuteqarsimammata immikkut aalajangiiffigisassamik taanna oqaluuserisassanngortinneqassasoq. Taannalu akuerineqasaguni ataasinngorneq aallartiffigalugu tamanna oqaluuserineqassasoq. Mannalu avaqqunneqarsinnaanngitsoq Naalakkersuisuninngaanniit oqaatigeriissavarput inuiaqatigiit aningaasaataannit aningaasalerneqassaguni uagummi piginnittut sinnerlugit Inatsisartut Naalakkersuisut taassuminnga, soorlu aamma aktieselskab-inik piginnittut allat pigisatik taamatut illersorniartaraat. Sooq uagut pigisagut illersorniassanngilagut? Ingerlatsinerliortoqarsimappat piumasaqaatitalinnik aningaasaliisoqarnissaa Naalakkersuisut tamanna piareersimaffigigatsigu nalunaarutigeriissavara.

Piginnittut allat pigisatik isumannaarniartarpaat. Piginnittut allat inuiaqatigiit akornanni annertunerusumik eqqasuuteqaratik nammineq ingerlatartik kisiat aallullugu ingerlassisarnerannut Royal Greenland Nuka A/S-ilu sanilliunneqarsinnaanngillat. Inatsisartuni allatut ajornartumik Nuka A/S annertuumik ikiorsertariaqarparput. Royal Greenland manna tikillugu aallartinnermininngaanniit, 1990-91-iminngaanniit, nammineq ingerlasimavoq, naak aningaasatigut aallaqqaataaninngaanniit toqqammaveqanngikkaluarluni, taamaallaat fabrikki kilisaatillu pigisat aningaasatut nalilittut aktietitut Namminersornerullutik Oqartussat tunniussimagaat. Taamaammat Royal Greenland ukiorpassuit ingerlanerini aningaasivini allaninngaanniit taarsigassarsiniarnikkut napaniarsimavoq ingerlatsinilu aningaasalersorniartariaqarsimallugu.

Tunngavissarissaarluni ingerlatsinissaq Atassutip tikitaa ilumoorpoq. Tunngavissarissaarluta ingerlatsissagutta aamma sulisut aktieselskabiuppata imaluunniit Namminersornerullutik Oqartussat ingerlataaniippata aamma taakkua isumannaatsumik ingerlatsinissaminnik piginnaaneqarnissaat isumannaarniagassaraarput, tamannalu ilaatigut massakkut nalilersorneqar, tamatuma nalilersorneqarnissaa aamma killipparput aktieselskabip matumani pineqartup eqqarsaatigalugu.

Royal Greenland arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissorneqarnissaa oqaaseqartut arlallit tikippaat. Naalakkersuisut pisussaasutut misigisimanngilagut taassuma misissuisitsinissap uagutsinnit isumagineqarnissaa. Taamaallaat aktieselskabit pineqartut siulersuisuinut ingerlateqissinnaavarput imissutigalugu uku ukulu paaserusuppagut. Paasiniaanerlu misissuinerillu naammassereerpata Naalakkersuinikkut nalilersorlugit pisariaqarpat Inatsisartunut saqqummiutissallugit. Aamma tamanna ingerlareerpoq. Misissuineq ingerlavoq.

Royal Greenlandillu Nuka A/S-illu immikkut aningaasaliiffigineqarnissaanut saqqummiinissami tamakkua tikinneqassapput.

Puisit amii pillugit Atassutip oqaasertuanut innersuussutigissavara Great Greenlandip KNAPK-llu isumaqatigiissutaat najoqqutaralugu anguniarneqartoq, tassaavoq ukiortaaminngaanniit piniarnerinnarmik inuussutissarsiuteqartut kisimik tapiissutinut isumagineqartarnissaat massakkut siunnerfigineqarsimammat. Taanna isumaqatigiissut Naalakkersuisut ataqqivaat, kisianni akinik minnerpaaffiliinissaq raajat matumani pineqarput, Arlallit oqaatigisaat, taanna uteqqinneqartariaqartorooq. Naalakkersuisut KNAPK aammalu Royal Greenland peqatigalugit tamatuma taartissaanik aqqutissanik allanik ujarlersimapput. Massakkullu isumaqatigiissut Naalakkersuisut peqataaffigilluinnarsimasaat ilaatigut KNAPK-mi imaluunniit aalisartut raajarniartut eqqarsaatigalugit orsussamik oqilisaaffigineqarnerat ukioq tulleq naallugu atuutsinneqarnissaa, taassumalu saniatigut KNAPK-p qaammarsaanermi ilinniartitaanermullu aningaasaateqarfiat pisariaqartinneqaqisoq ukiuni arlaqartuni aningaasassaaleqisimasoq, taanna ikiorsiiviginiarlugu Naalakkersuisut aamma aalajangerput millioninik marlunnik siunnersuuteqarniarlutik.

Raajanut akitsuummut tunngatillugu avataasiortut kilisaataatillit avataasiortut peqatigiiffiat-fiannit allagarsisimavunga allaffigisimavakka allagarseqqillungalu suliassaq taanna Naalakkersuisut naatsorsuutigaat upernaaru Inatsisartut ataatsimiiinnissaannut allannguuteqarsinnaasumik siunnersuuteqarfiginiarlugu.Taamaattumik ulluni ukunanerpiaq Inatsisartuni ilanngullugu agguaanneqartussaq tassaavoq, taakkua allakkat immitsinnut allaffegeqattaannitsinni suna imarineraat. Tassungalu ilaatinneqarput kilisaataateqarfiit naatsorsuutaat, amerlanersaasa naatsortaat ukiuni kingullerni arlaqartuni takussutissatut Inatsisartunut ilisimatitsissutigineqartut.

Avataasiorluni aalisarnermi ingerlataqartut naatsorsuutaat misissoraanni aammalu aviisitigut malinnaaffigisimagaanni kilisaataateqarfik angisooq ukiut kingulliit ingerlaneranni 35 mio.-inik aningaasaatiminik selskab-iminngaanniit annissivoq. Akissaqarsimapput.

Inuussutissarsiornermi ingerlataqarluni ukiumiit ukiumut aningaasanik sillimmateqarniarneq pisussaaffiuvoq. Pisortat qinnuigineqarsinnaanngillat inuussutissarsiornermik ingerlataqarniaratta qularnaveeqqusissavarsi ukiut tamaviisa sinneqartooruteqarnissarput. Taamatut ingerlaleraluarutta inuussutissarsioneq nukillaangalluinnaqqissaartoq nunatsinni ingerlatilissavarput.

Inuit Ataqatigiinninngaanniit aamma oqaatigineqartutut isertitat aningaasartuutillu oqimaaqatigiissinnissaannik piumasaqaat saqqummiunneqarpoq. Ilatigullu naatsorsuutit allaanerusut Naalakkersuinikkut anguniakkatsitut aningaasaliiffeqaraangatta ilumut takkua timitaliivigineqarsimanersut takussutissiornissaatt Inatsisartunut, taava aamma Naalakkersuisunut isumaliuutigeqqullugu saqqummiunneqartoq. Naalakkersuisut taanna eqqartoreerpaat. Aamma ingerlatsinissami ingerlatseqqinnissami Inatsisartut minnerunngitsumik aningaasaqarnermi ataatsimiititaliap tamatuma peqatigerusupparput.

Suliffinnik nutaanik pilersitsiniarneq Naalakkersuisunit ingerlanneqartoq tapersersorneqartoq nuannaarutissaavoq. Inuussutissarsiornikkut nunatsinni nappaannassanngikkutta nikikkiartussaguttalu siuariartorlutalu inuussutissarsiutinik ajornanngippat assigiinngisitaartunik ingerlatsinissaq inatsisiliornitsigut isumannaagassaq Naalakkersuisut peqataaffigaat.

Taavalu ilanngullugu Inuit Ataqatigiinninngaanniit aamma arlaqartuninnganniit tikkuarneqarunartoq, tassaavoq tunisasiat maanngaanneersut maani annertunerpaamik suliarineqarnissaat. Taanna tamanut atuuttariaqarpoq aalisarnermi ingerlataqartut eqqarsaatigissagaanni. Sapinngisamik annertunerpaamik piareerlugit maani tunisasiat naammaasineqarnissaat pinngitsoornani aningaasarsiornikkut illersorneqarsinnaagaangat, taanna aalajangiusimaneqartariaqarpoq.

Aalisarnikkut paaseqatigiinneq Inuit Ataqatigiit maluginiarsimasaat uaguttaaq Naalakkersuisuninngaanniit nuannaarluta maluginiarparput, tassani Royal Greenland KNAPK-lu pineqarput. Taavalu aamma arlaannaanilluunniit atanngitsumik misissuinissaq Royal Greenland eqqarsaatigalugu oqareernittut Royal Greenlandip siulersuisunut erseqqissumik Naalakkersuisuninngaanniit apuunneqassaaq.

Sanaartornerup pitsaanngissusia Inuit Ataqatigiit tikkuagaat tamatta ajoraluartumik misillerfigisimasarput inuiaqatigiit tamarmik misillerfigisimasaat tupinnaqaaq ilumoorpoq. Issittumi nunaqarpugut, issittumi naleqquttumik sananermi ingerlataqartariaqarpugut. Allanit pitsaanerusunik sulisussaqanngilagut. Maaniittut tassaasariaqarput sulinermik maani piumasaqaataasunik naammassinnissinnaasut. Taamaattumik ilaatigut iluarsaassinissarsuaq illugissaarnissaq eqqarsaatigalugu Naalakkersuisut piareersarnerminni oqaluuserisimasaat piumasaqaataallu aamma, tassaavoq iluarsaassinissarsuarmi mester-it ataasiakkaat ingerlatsissagunik pitsaassutsimik aalajangersimasunik takutitaqarsinnaasariaqarput. Allagartartaartariaqarput pitsaassutsimik ingerlatsisinnaanerminnut, taamaaliunngikkunik neqerooruteqarnermi ilaatinneqartarnissaminnut aningaasaqarsinnaagamik.

Taavalu sanaartornermut atuinngitsoortarneq aningaasatigullu aqutsineq naatsorsuutigaara Sanaartornermut Naalakkersuisup tamanna akissuteqarfigiumaaraa ilaatigut isumalioqqissaartussanik Inuit Ataqatigiit saqqummiussaat ilanngullugu.

Kiisalu atuarfigissarnissamut arlallit tikkuagat 1,2 mia.-inik naleqartussamik oqarneq, tassa minnerpaamik 1,2 mia-.-unissaat manna tikillugu naatsorsorneqarpoq. Naalakkersuisuninngaanniit Sanaartornermi Naalakkersuisoqarfimminngaanniit ajornanngippat upernaaru sanaartornermut tunngasunik nassuiaateqarnissaami taassuma qanoq, taakkua aningaasat 1,2 mia. qanoq atorneqarnissaannut tamakkiisumik pilersaarummik saqqummiussisariaqarpugut. 1,2 mia. aallartissinnaanngilagut mikisualukkaarlugit nerillugit inernissaa avataniittoq ukiut qulit 15-it kingorna qanoq inerneqarnissaa nalullugu. Taamaattumik Naalakkersuisunut isummerfigineqassappat massakkut sanaartornermi atuarfigissarnermilu aallarteriikkat unitsinngikkaluarlugit tamakkiisumik saqqummiinissaq Naalakkersuisut isumannaassavaat.

Ilinniartuulersiuteqarnermut meeqqat illuannut Aaqamullu tunngasut susassaqartut Naalakkersuisut taakkua nassuiaateqarfiginngitsoornavianngilaat.

Utoqqalinersianut uniuisimaneq taamak annertutigisoq aningaasartaqarmat 6 millioningajannik ukioq tulleq uniorneqarsimasoq, taava ukiuni tullerni qaffakkiartorlutik. Ilisimasanik katersuiveqalernissanik Inuit Ataqatigiit eqqaasitsissutigisaat, taanna aallartinneqareersutut naatsorsuutigaara, kisianni 60-ininngaanniit 63-inut ikaarsaariarnermi qassit siusinaarlutik pisartagaqarlernissaannik ilaatigut eqquisoorsimaneq, taanna Isumaginnermi Naalakkersuisut itinerusumik nassuiaateqarfigissagaat naatsorsuutigaara.

Kiisalu Naatsorsueqqissaartarfimmut tunngatillugu 1993-iminngaanniit tunngaviusumik aningaasaliissutit qaffanneqarsimanngillat, naak nalinginnaasumik suliassat annertusiartorsimasut. Taamaattumik partiinut tamanut eqqarsaatigeqqussavara aningaasaliissutit Naatsorsueqqissaartarfimmit qinnutigineqartut 2,6 mio-iusut katillutik isumaliuutigineqarlutik akuerineqarsinnaanerat eqqarsaatigeqqullugu pingajussaaneerinninnissamut. Tassani ilaatigut tikkuarneqartoq tassaavoq utaqqiisaasumik ineqartitsisariaqarsimaneq, taanna pisortarqarfiit tamavimmik erloqissutigaat. Naatsorsueqqissaartarfiullu utaqqiisaagallartumik inissiigallartarnerminnut aningaasat atorsimasai pisortaqarfinnut allanut sanilliullugit appasinnerusunut ilaaniaraluarpoq, kisianni imaappoq suliffeqarfik mikisuugaangami angaasat annertuujunngikkaangata nikisiterinissaminnut iluminni periarfissaat mikineralaarsuusarpoq.

Naatsorsueqqissaartarfimmi aningaasat ikittoralaajupput, taamaattumik 1 millionit angullugit aningaasartuuteqarnerusimagaanni utaqqiisaasumik inissiisimagaanni. Taakkua initoorujussuupput aningaasaliiffimmi tassani annikitsoralaannguami.

Nuannaarutigaara Pinngortitaleriffimmut isumannaagasagut nuna tama... akornanni isuamnnaagassatsinnut arfernut angisuunut aammalu qaleraleqassutsimut tunumi misissuinissanut Inuit Ataqatigiit tapersiinerat, tassa Naalakkersuisut qinnuteqaataannut.

Arfanniarnermi ataatsimiititaliarsuaq matumani kisimi pineqanngilaq, kisianni aamma Islandillu nunattalu akornanni qaleqarallit ataatsimoorullugit pigisagut ilisimasaqarfiginngikkutsigit Islandimiut ilisimasaat najoqqutaralugit kisimiillutik manna tikillugu aalajangiisalersimanerat maluginianngitsuugassaanngilaq. Uagut ilisimasagut najoqqutaralugit sakkussaqartariaqarpugut isumaqatigiinniarnermi anneruniassalluta imaluunnii pissutsit piviusut saqqummiutissallugit.

Kattusseqatigiit oqaaseqartuat Aningaasaqarnermi Ataatsiniititaliami ilaasortaaniaraluartup, kisianni tupinnaqaaq akuerisinnaanngisat amerlassusii ikinnerussuteqarluta oqaaseqaammi ataatsimiilluunniit isumaliutissiissummik tikkuagaqarsimanngitsumik. Suna pillugu akuerseqataallutit isumaliutissiissummut atsiorsimanerit tupinnarpoq. Akuersaarneqarsinnaanngitsut qulit missaaniittut oqaaseqarfigiutigalugit.

Naalakkersuisut unitsittariaqarpaat ingerlatsinermi aningaasartuutit. Naalakkersuisut ilungersorlutik killiliiniarsarivugut, kisianni qanoq pisoqartarpa? Inatsisartuninngaanniit piumasaqaatit najoqqutaralugit sulisariaqartaratta. Aamma inuiaqatigiit pisariaqartimmatigit. Utoqqaat amerliartormata, atuartitsineq pitsanngorsaavigerusukkatsigu, tassa ingerlatsinermi aningaasartuutit sipaarusutasi. Utoqqalinersiutinik sipaassaagut? Tassa ingerlatsinermi aningaasartuutit. Naalakkersuisut unitsitsiniarlutik Inatsisartullu ullumikkut paasivagut isumaqatigiissuteqartut.

Royal Greenlandip angallatinik sisamanik pisisussanngorlugu 15 mio-inik atuisussanngorsimaneranik Kattusseqatigiinninngaanniit oqaaseqarfigineqartoq naatsorsuutigaara Aalisarnermut Naalakkersuisup nassuiaateqarfigissagaa. Suli taanna aalajangivissumik isummerfigineqarunanngimmat.

Massakkut oqaaserineqartut Kattusseqatigiinninngaanniit naatsorsuutigigaanni 2002-mi suut tamaavimmik ullumikkut aningaasalerlugu aaqqinneqassasut allanngilaq ataatsikkut suut tamaasa qaartillugillusooq aaqqittuusaarniarsarigaat. Pisinnaasagut maani nunami nammassinnaasagut aningaasatigut inuttatigut pisinnaasagut tamakkerlugit atorpagut massakkut. Avataaninngaanniik aningaasanik atorluta imaluunniit avataaninngaanniik sulisunik tikerartitsilluta pilissagutta Kalaallit Nunatsinni isiginnaartuinnanngorluta inooqataalernissarput, nunami maani inooqataanissarput isumaqarpunga Kattusseqatigiit aavataanit arlaannattaluunniit orniginartinngikkaa.

Taavalu aningaasanik Naalakkersuisut maani aningaasanik inatsisissamik sulinerminni upernaaq ataatsimiinnerup kingorna 80 mio. ikinnerusunik atugassaqalersimavugut. Tamanna Inatsisartut akuersinerannik aallaaveqarpoq.

Peqqinnissaqarfimmut, orsussamik tapiissutinut aningaasaliisimavusi 80 mio. angullugit, taakkulu sanaartugassanut malunniuteqanngitsutut takorloorneqarsimassappata, tamanna tupinnartuliaavoq.

Taavalu aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami ilaasortap, Mads-Peter Grønvoldip Kattusseqatigiinninngaanniit oqaluttarfik manna atorlugu nutarterinissanut 163,9 mio. koruuninik aappassaaneerinninnissamut Naalakkersuisut sipaaruteqarsisugut tikkuarpaa. Aappassaaneerinninnissamut Naalakkersuisut tamanna sianiginngilat. Oqaluttarfik manna sualummik innuttaasut tusaatillugit eqqortumik paasissutissanik atuiffiusariaqarpoq. Aningaasaqarnermik ataatsimiititaliami ilaasortaagaanni paasiniagassat eqqortut naammattut sulisut ikiortiserineqarsinnaasut pigineqarput. Naalagaaffimmi isumaqatigiisuteqarnitsinni immitsinnut pisussaaffeqarpugut 200 mio. minnerpaamik aningaasanut inatsimmik iluarsaassinissamik atussallugit. 163 mio. 164 mio. ilanngarsimagutsigu naalagaaffik qanoq oqassagami?

Tupinnarluinnaqqissaarpoq. Sanaassanut nutaassanut 10 mio.-inik aappassaaneerinninnermi 10 mio. missaanni naleqartunik siunnersuutaagaluatsinni ikililerisariaqarsimavugut. Ingerlatsinikkut aningaasartuutissat Inatsisartut siullermeerinninneranni piumasarineqartut naammassiniarlugit.

Aalisariutinik nutarterinissamut aningaasanik amerlanerusunik Kattusseqatigiit noqqaassuteqarput. Aalisariutaatillit malinnaasariaqarput. Ullumikkut raajarniutit 70 missaanniittut pivagut. Kattusseqatigiinni oqaaseqartup naatsorsuutigisimaguniuk aalisariutit 70 missaanniittut ukiullu tulliani taarsersorneqassasut, tamanna isumaatsuliornerussaaq. Aalisariutaatillit malinnaatinneqartariaqarput. Aningaasaliisinnaasut allat Naalakkersuisut misissussagaanni aamma oqartoqarpoq aningaasaliissuteqarnissaq Inatsisartunit saqqummiupparput, taassuma saniatigut inuussutissarsiortutut allatulli aningaasaleeriaatsit allat avataaneersut isumannaarneqarnissaat naatsorsuutigalugu. Pisinnaaffitsigut Naalakkersuisut ikiuutissaagut, kisianni ilisima... aamma misilittakkagut kingumut qiviassagutsigit 1980-ikkunni 79-inik taaneqartut ataatsikkorsuaq qassiunerput pisiariniarlugit Inatsisartut aalajangermata, taamanikkut akit aalisariutinut takununnga angissutsinut qanoq pippat? 25 mio. angullugit angallateralaannguit taakua akeqalerput ilaatigut. Kalaallit Nunaat massakkut avammut nalunaassappat kutterit 70-it ima imaittunillu taarserusuppagut ataatsikkut ukiup tulleq. Akigitinneqartussat takorloorsinnaavarput qanoq ikkumaarnersut.

Massakkut akinik minnerpaaffiliinissaq raajat eqqarsaatigalugit paasivarput Naalakkersuisuningaanniit aalisarnermi ingerlataqartut kattuffiup aalisakkanillu suliffissuaqarfiup isumaqatigiissutaat najoqqutaralugit noqqaassutigineqartoq taanna qimanneqartoq. Allatigut aningaasaliinerit Inatsisartut akuersissappata naammagineqartutut isigineqarlutik.

Utoqqaat suli amerlanernik aningaasassaqartinniarnissaat Kattusseqatigiit oqaluttarfik manna atorlugu qassissaa pinerpoq noqqaassutigaat. Ila, ila, taamaaliorusukkaluaqaagut, kisianni illuatungaatigut Kattusseqatigiit oqaaseqarpoq ingerlatsinermi aningaasartuutigut qaffasippallaaqaat. Oqimaaqatigiisinniartariaqarpagut nunatta karsiata aningaasarsiorsinnanera nammassinnaasai najoqqutaralugit ingerlatsiniartariaqaratta.

Nappatit amerlanerujartuinnartut paasineqartalerput. Utoqqalisartut qujanartumik amerliartorput Innuttaasut peqqinnissakkut piumasarisaat annertusiartorput. Tamakkua maluginiaatigalugit oqassagutta Peqqinnissami aningaasartuutit amerliartornerat akuerineqarsinnaanngilaq. Innuttaasunut salluliussaagut.

Assersuutigalugu unamminermi ajugaassagutta peqqinnissaqarfimmi sulisut maaniinnaanngitsoq nunarpassuarni massakkut niuerutaapput. Unamminermi uani ajugaassagutta nunatsinni naammattunnguanik ernisussiortoqarlutalu sygeplejerskeqarlutalu nakorsaqarluta sulissagutta akissarsiat qaffarujussuartariaqarpagut. Qaffakkutsigit ingerlatsinermi aningaasartuutit 100 millionilikkaanik qaffariartussaapput.

Sapinngisarput tamaat nunami maani najoruminartuutitsiniarnerput nuna matuma nammassinnaasaa najoqqutaralugit avatanit isumalluuteqarpallaarata Naalakkersuisut aalajangiusimavaat.

Aammami akissaatinik qaffaagaluarluta malugereersimasarput tassaavoq tamatuma qularnanngikkaa suliartortut suliartorumasut amerlatsissasut. Massakkut peqqinnissaqarfimmi sulineq ima immikkut ilisimasanik toqqammaveqartigilersimavoq napparsimaviit, Odensep napparsimavissuanut allaat mikivallaartutut massakkut nakorsanit peqqqinnissakkullu sulisunit isigineqarput. Ajornanngippat ilisimasaqaqatitik amerlanerpaat avatangiiseralugit sulerusupput. Taamaattumik allatigut nunatsinnut qammaaniarneq isumaqarpunga pingaartinnerusariaqaripput.

Taavalu naggataatigut Per Berthelsenip oqarneratut Royal Greenlandimut tunngasoq oqaaserisaanut taanna oqaatigereerpara immikkut aalajangiiffigisassatut aningaasaliinissanut isummerfissaq Inatsisartunut saqqummiunneqasaaq. Tassuunakkullu Inatsisartut aamma piumsaqaatissamisut oqaatigiumaagaat toqqammavigalugit Naalakkersuisuninngaanniit suliaq ingerlateqqissavarput.

Otto Steenholdtimut Royal Greenlandimut aningaasaliisariaqarnerup ilanngullugu aamma Nuka A/S-imut pisariaqarluinnartutut isiginninnera Naalakkersuisunit aamma paasivara amerlanerusunit maani tapersersorneqartoq piumasaqaatitaqarpat.

Kisiannili avataaninngaanniit nakkutigineqartariaqarnermik aningaasarsiornerup aqunneqarnerata Otto Steenholdtip oqaatigisaa Naalakkersuisuni oqaluuserinngilarput, kisianni pisariaqartutut isikkoqanngilaq, massakkut aningaasartuutit Inatsisartut Naalakkersuisullu ingerlatsinermi aningaasartuutit unitsikkumallugit oqimaaqatigiittumillu ingerlatsineq isumaqatiigiissut malinniassagutsigu ilungersorluta taakkua eqqortinniarutsigit isumaqarpunga Otto Steenholdtip ernumassutaa taanna isumannaarneqarsinnaasoq, aningaasat amerlanerusut pissarsiariniarnerat Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata ilaatigut tikkuaaffigisaa sipaarniarnikkut kisianni aamma inuutissarsiutinik arlalinnik oqaatigineqartukkut amerlanerit sulitilerutsigit aningaasat isumaqarnerusumik pikialaarnissaat orniginarneruvoq aamma takorloorsinnaavara avataaninngaaniik ilisimasallit ilaatigut atorfissaqartinneqartaqisut siornaannguaq OECD-minngaaniik aningaasanik ilisimasallit naliliimmata qanoq aamma tamanna persuarsiutaatigisoq Inatsisartut ataatsimiittarfianni matumani tamakkua paasisimasaqanngitsut avataaninngaaniik tikisinneqarnerat allaat oqaaserineqarlutik.

Taamatut oqarlunga qujavunga isumaqarama aningaasanut inatsisissap aappassaaneerneqarnerani Inatsisartunut partiit amerlanerusut nalunaariartuutaat Naalakkersuisut ingerlatsinerminni toqqammavissamissut siunnerfimmissut aaliangersaaneq naapertuuttut ataguli ataatsimoorfigalugu aningaasanut inatsisissaq aappaagu suliarineqalerpat, una naammassisinnarlugu aappagu suliarineqalerpat ullumikkut oqaaserisasi qupperalaartarniarisigit ilississaaq.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Taava tassa tullia tikitsinnagu oqaatigilaassavara; suleriaatsit naapertorlugit oqalussinnaatitaaffiit, eqqaaneqareerunaraluartut tassa aappassaanerinermi oqaaseqartut 15 minnutsit, pingajussaanerinermi naatsukullaasarpoq uani minutsit marluk iluaniittarluni aamma Naalakkersuisut sinnerlugit aningaasaqarnermut Naalakkersuisup apeqqutit assigiinngitsut akiortormagit, kaammattuutigiinnassavara Naalakkersuisunut ilaasortat allat naatsunnguamik oqaaseqarniartassasut.

Tullinnguuppoq Mikael Petersen ataatsimiitsitaliap siulittaasua, Siumut.

Mikael Petersen, Siumut.

Siullermik aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliaq sinnerlugu nuannaarutiginngitsuunngilara isumaliutissiissut immaqa oqaatigisinnaasarput aatsaat taamak takitigisoq isumaliutissiissutitavia eqqarsaatigissagaanni, taamak kusanartigisumik aammalu nuannertigisumik Inatsisartunik tamarmiusunik tiguneqarmat.

Tassami malugisinnaagakku partiit oqaaseqartui aammalu Kattusseqatigiit Attaviittullu tamarmik aningaasaqarnermut taamatut ataatsimiitsitaliap isumaliussiissuteqarnerput nuannaarutigigaat iluarisimaarlugulu. Tassunga tunngatillugu isumaqarpunga pissusissamisoortoq erseqqissaatigilaassallugu aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliap matumani pingaartilluinnarmagu Nunatsinni aningaasatigut ingerlatsinerup inuiaqatigiit aningaasaqarnerat ataatsimut isigalugulu-sooq nalilersuinissani aammalu suliaminik ingerlatsinissani.

Immaqa oqarsinnaavugut qangatut pissusilersortuarneq tassa qimanniarsarineqarpoq imatut paasillugu isumaliutissiissutitigut immikkuualuttunut mikisualunnut pulanaveersaarneq matumani ingerlanneqalerpoq. Taamaliornikkut tunngavissaqarluartumik aammalu piviusorsiortumik nalilersuisarnissaq periarfissinneqarsinnaaqqullugu.

Oqaatigerusuppara massakkut killiffitsinni tamanna periuseq atorlugu sulinitsinni killiffitsinni killiffipput/angusarput kusanartutut taasariaqalereermat, pissanganartuali aajuna naggatissaa tikillugu tassa aningaasanut inatsisissap pingajussaaneerneqarnissaani novemberip qulaaluaanni tamatuma tungaanut tamanna attattuaannarsinnaaneripput? Taamaaliussaguttalu Inatsisartut Naalakkersuisut tamatta akisussaassuseqartumik sulinerput ingerlateqqittariaqarparput.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup akissuteqarnermini ilanngullugu aatsiagaa erseqqissaateqarfigilaassavara tassa uparuarmagu aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliap saqqummiussaani oqaatigisarput tassa piffissami 2000-imiit 2002-mut ingerlatsinermut aningaasartuutit isertitanut naleqqiullugit sisamararterutaat angungajallugu sukkanerusumik qaffariartorsimasut, paaseqqulaassavara oqaaseq atoratsigu "sukkanerusumik qaffariartorsimasut" tassa nalilersuinerput naapertorlugu aningaasanut inatsisit aammalu massakkut inatsisiliarput qimerlooqqissaaraanni takuneqarsinnaavoq ilumut isertitaasussanut aammalu isertitaasimasunut naleqqiullugu ingerlatsinermut aningaasartuutissagut sukkanerujussuarmik qaffariartortut. Tamannaana pillugu mianersoqqussummik sakkortuumik aamma oqaaseqartugut, soorunami isertitagut amerliartuaarput ataatsimut, kisianni isertitat amerliartornerannut naleqqiullugu ingerlatsinermut aningaasartuutit sukkanerujussuarmik sakkortunerujussuarmik qaffatsikkiartorpagut, tassalu ulorianartua taamatut ingerlaannassagutta naggataatigut Naalakkersuinikkut siunertanut assigiinngitsunut qanoq iliuuseqarsinnaanerput nunguissavarput.

Tamanna Naalakkersuisunut minngerunngitsumik aningaasaqarnermut Naalakkersuisumut paaseqqussavara, assortuutigunanngilagu tassani paasinnissinnaanerli allaanerulaarsinnaavoq.

Tassunga ilanngullugu erseqqissaatigilaarusuppara sanaartugassanut tunngatillugu aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliap oqariartuutai ersarilluinnartuummata minnerunngitsumik sanaartornermut aningaasaateqarfiup nutaausup suli nutaausup pitsaanerusumik ingerlanneqalernissaanut piumasaqarnerput aammalu malugisinnaavara partiit oqaaseqartuisa Kattusseqatigiillu oqaaseqartuisa Attaviittullu tamarmik sanaartornermut tunngatillugu aningaasartuutaasartut aningaasaliissutaasartullu tunngavisarissaarnerusumik ersarinnerusumillu aqunneqarnissaat piumasarigaat tamannalu saqqummiunneqartuartarpoq Inatsisartut ataatsimiinnerani. Isumaqarpungalu piumasaq tamanna aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliap suleqataaffigilluarsinnaagaa aammami pisussaavugut taamaliussalluta minnerunngitsumik Naalakkersuisut paaseqatigalugit suliassaq tamanna ingerlanneqassappat.

Partiit oqaaseqartuinut tunngatillugu maluginiarpara Siumup tungaanninngaaniik kissaatigineqartoq aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliap sulinerata pitsanngorsarneqarnissaa pitsaanerulersinneqarnissaa aammalu aningaasaqarnermi ataatsimiitsitaliami sulinerup tunngavissinneqarnerata aaqqissuuteqqinneqarnissaa, tamanna nuannaarutigaara aningaasaqarnermi ataatsimiitsitaliami siulittaasutut tassami aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliami tamarmiulluta aamma tamanna eqqartortareeratsigu tassuunalu aaqqissuteqarniarnissarput Inatsisartut Siulersuisoqarfiat peqatigalugu suliaralugu aallartikkusullutigu, isumaqarpunga taamatut piumasaqarneq pissusissamisoortoq.

Mikisualuit pulaffiginianngilakka ukuali oqaaseqarfigilaarusullugit partiit assigiinngitsut aammalu Kattusseqatigiit Attaviittullu oqaaserisaminni tunngavigisaat pingaarnerit, massakkut killiffitsinni aningaasaqarnermullu ataatsimiitsitaliap suleqqinnissaani soorlu tamanna aamma tamanik kaammattuutigineqartoq pingaaruteqarluinnarpoq erseqqissassallugu aalisarnermut tunngatillugu Inatsisartut aaqiissuteqarnissaminnik piumasaqarnerat suli tamakkiisumik uani naammassineqanngilaq, taamaattumillu nuannaarutigaarattaaq Naalakkersuisut akissuteqarnerminni ilanngullugu saqqummiummassuk inatsisissap pingajussaaneerneqarnissaanut aalisarnikkut aaqqiissutissat aamma saqqummiunneqarumaartut, tassa ulloq massakkumut suli saqqummiunneqarsimanngitsut tamanna nuannaarutigaara aamma isumaqarpunga aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliap pissangalluni taakku utaqqilaarumaarai suliassap ingerlaqqinnissaani aamma taamaappoq Royal Greenlandmut Nuka A/S-imullu tunngatillugu piumasarineqartut, tassami malugisinnaavara, partiit Kattusseqatigiit aamma attaviitsut taakkua inuiaqatigiit ingerlaatsitsini aningaasaqarnikkut uummatigut Royal Greenland, Nuka A/S-ilu ingerlaqqittariaqarnerat pingaartinneqartoq ullumikkut aningaasatigut taakku inissisimarngat eqqarsaatigigaanni aammalu isumaqarpunga pissusissamisoorluinnartoq Naalakkersuisut aqissuteqarnerminni ilanngullugu oqaatigimmassuk taakkuttaaq pillugit aamma allannguutissanik siunnersuutinik saqqummiussaqarumaarlutik.

Ingerlatsinermut tunngatillugu partiit assigiinngitsut oqaatigisaat kusanartut isumaqarpunga aamma malersoqqissallugit aningaasarnermut ataatsimiitsitaliaq pisussaasoq, tassami ingerlatsinermut aningaasartuutitigut siunnersuutaasartut ilaatigut pisariaqanngippalaartutut isikkoqartarput, erseqqissarlugu imatut, ingerlatsinerup iluani pilersitassat nutaat aningaasartuutaanerusussat pilersinneqaraangata pilersitsinermut aningaasartuutit taakkua aamma ukiunut tulliuttunut aningaasartuutissanut inanngunneqakkauttarput, naak taamaattussaanngikkaluartoq. Aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliami ataatsimoortumik isumaqarpugut taakkua, tassa Naalakkersuisoqarfinnut assigiinngitsunut tunngapput taakkua erseqqissumik qulaajaaffigisinnaagaanni taava aamma pisariillisaanermut suliamut ilanngullugit qulaajaaffigisinnaagaanni ingerlatsinermut aningaasartuutit annertuumik aamma appasarneqarsinnaassagaluartut.

Tamakkuupput ingerlatsinermut tunngatillugu iluarsaaqqinnissami, pisariillisaaqqinnissami, ilanngullugit suliarineqartariaqartut aamma aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliaminngaaniik qissimigaarlugit nakkutigalugillu Naalakkersuisut peqatigalugit suliarineqartariaqartut.

Ilinniartuunersiutinut tunngatillugu erseqqissaatigerusuppara aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliami taanna annertoorujussuarmik sammereerlugu isumaliutissiissut taamatut ilusilik saqqummiukkatsigu.

Isumaqarpunga, pingaaruteqartoq Naalakkersuisunut aamma erseqqissassallugu ilinniartuunersiutit taamatut annertutigisumik massakkut sipaarfigineqarnissaannik Naalakkersuisut saqqummiussaat siusinnerusukkut Inatsisartut tungaanninngaanniik politikkikkut piumasaqaataanngimmat, taanna erseqqissarusuppara Inatsisartut piumasaqarsimanngillat sipaarutissat taakkua aallartillugit suliareqqullugit, kisiannili Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissap siunnersuumminni ilimasaarutertitik taanna eqquutsillugu massakkut allannguutissamik siunersuuteqarput, ilinniartuunersiutit sipaaruteqarfigineqassasut assigiinngitsutigut. Kisiannili tamanna tassa aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliap itigartitsissutigineqassasoq inassutigaa tamatumani tunngavigilluinnarlugu oqaatigeriigara tassa Naalakkersuinikkut piumasaqaammi siusinnerusukkut pisoqarsimanngimmat aamma allannguisoqassappat tassani aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliaq isumaqarluni, taava ilinniartuunersiutit tamakkiisumik aaqqissuuteqqinneqarnerat ilutigalugu taava ilinniartuunersiutit allanngortinneqassappata allanngortinneqartariaqartoq. Nuannaarutigaara tamanna Inatsisartuni ilaasortanit tamanit tapersersorneqarmat.

Taavalu attaviitsunut tunngatillugu isumaqarpunga pingaaruteqartoq aamma erseqqissassallugu siullermik Per Berthelsenimut tunngatillugu oqaatsit kusanartorujussuit atorlugit aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliaq matumani nersualaarneqarpoq tamanna qujarupparput, kisiannili naqqiutissaqalaarpunga tassa oqaaserisamini ilanngullugu taammagu Royal Greenland-mut, Nuka A/S-imullu annertuumik aningaasaliissuteqartoqaqqinnissaanut tunngatillugu oqaaserisamini taammagu tassa KNI-p Pilersuisup tunineqarneratigut isertitat tamatumunnga atorneqarnissaa taallugu oqaaseqarfigalugu, kisianni tamanna eqqunngimmat oqaatigissavara tassa KNI Pilersuisoq tunineqarnianngilaq aamma tunineqanngilaq kisiannili Pisiffiup pisiniarfiutaasa ilaat tamatumani tunineqarmata, tamanna naqqiutigilaarpara eqqortussaq piumallugu.

Taavalu attaviitsup aappaata Otto Steenholdtip oqaaserisaanut tunngatillugu oqalugiaammi naggataatungaani oqaatigisai oqaatsit sakkortuut atorlugit oqaaseqarfigilaassavakka. Tassa Otto Steenholdtip ilanngullugu taasaqarfigaa aningaasatigut ingerlatsineq imaannaanngitsuusoq, aap ilumoorpoq imaannaanngitsuuvoq killiffipput, kisianni imak ajortiginngilaq nunarput akiliisinnaajunnaalerluni, tassami Otto Steenholdtip oqaaseqarnermini oqaatigimmagu allaat aningaasaqarnerput avataaninngaanniik aqunneqartariaqalersutut isikkoqalersoq, taamaaqqajanngilaq isumaqarpunga pissusissamisoortoq uppernarsassallugu aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliaminngaaniik soorunami Naalakkersuisut ingerlatsinerminni assigiinngitsutigut aningaasanik aqutsiniarnerminni ajornartorsiuteqarput aamma tamanna pinngortarpoq Inatsisartunut ilaasortat uagut assigiinngitsorparsuartigut piumasaqartaratta, taamaattumik aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliap tamanna aamma erseqqissumik oqaatigaa, ataatsimoorluta ilungersuuteqanngikkutta soorunami ingerlatsiniarnerput ajornartorsiuteqarfiujuassaaq.

Naamik, avataaninngaaniik aqunneqartumik aningaasaqarnerput ingerlalersinnaanngilaq ullumikkut killiffitsinni akiliisinnaassuseqarpugut annertoorujussuarmik suli allaat milliard-it pallillugit Landskassi akiliisinnaassuseqarpoq taanna puiussanngilarput, kisiannili siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugulusooq pisaraqarpoq sillimmartaarnissarput ingerlatsinikkullu aningaasartuutinik qaffassaannginnissarput, taamaalilluta kiffaanngissuseqartumik ingerlalluarnissarput ingerlatsiuarnissarpullu piviusunngorteqqullugu.

Ilanngullugu Otto Steenholdtip oqaatigaa "vismænd"-inik aningaasaqarnermut ilisimasalinnik ikiorserluni ingerlatsisoqartariaqalersoq, soorunami qularnanngilaq pisariaqartittuartarparput tamatta siunnersorneqarnissarput aamma tamanna qujaruttaqaarput, imatut isikkoqalersinneqassanngilaq aningaasatigut ingerlatsineq ilisimatuuginnarnik ingerlanneqartussanngorlugu aaqqissuunneqartariaqartoq, naamik Naalakkersuinermik suliaqartut akisussaaffik tigummivaat taavalu pisariaqartitagut aningaasaqarnermut ilisimasallit atortassavagut, tamanna pingaartorujussuuvoq ingerlaatsitsinni aammalu tassuma tungaatigut sakkortusaajuarnissarput pisariaqarluinnartuulluni.

Naggataatigut oqatigerusuppara aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliap suliaminik ingerlatseqqinnissamini massakkut saqqummiussuunneqartut assigiinngitsut naammassiniagassat pingajussaaneerinninnissap tungaanut pitsaasumik naammassineqarsinnaassappata qularnanngilaq avaqqukkuminaassammat sinneqartoorutissatut siunertarineqartut 40 million-it taakkua naliliiffigineqaqqinnissaat, tassa ajornakusoortorujussuussaaq taakkua taamaattuaannarnissaat aalisarnermut tunngasut, Royal Greenland-mut, Nuka A/S-mut, sanaartornermut, sulilu ingerlatsinermut tunngasut aaqqiivigineqassappata.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Mikael Petersen, piffissat naagami.

Mikael Petersen, Siumut.

Tassa naavara, qujanaq.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Taavalu tulliuvoq Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuisoq Naalakkersuisoq Jørgen Wæver-Johansen, Siumut. Taava tulleriumaarpaa Lise Skifte Lennert, Siumut.

Jørgen-Wæver Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Qujanaq. Siullermik oqaatigissavara siulittaasup kaammattuutaa tassalu sapinngisamik naatsumik oqaaseqarnissarput taanna ataqqiniassagakku, oqaatigeriissavarali oqaaseqartut tamaasa sapinngisannik aamma oqaaseqarfiginissaat angumeriniassagakku.

Siullermik aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliamut isumaliutissiissutaanut qujarusuppunga isumaqarpunga iluatinnartorpassuarnik imaqartoq, maluginiarpara uanga suliassaqarfinnut immikkut naliginnaasumik oqaaseqaatini kaammattuuteqartut tassalu sanaartornermi suliniutit ataasiakkaat imaluunniit suliniutinik aallartitsisoqanngitsoortarnerani pissutaasut misissuiffigineqarnissaannik Naalakkersuisut ingerlatsinissaat kaammattuutigineqarluni, taanna Naalakkersuisuniit ilassilluarparput aamma nuannaarutigaara maluginiarneqarsimammat aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliaminngaaniit suliaq tassunga tunngassuteqartoq ilaatigut BA-gruppe-mik taasap ingerlataa maannakkut ingerlanneqarmat aammalu aasarli suliap taassuma aallartinneqarsimanera maluginiarneqarsimalluni.

Neriorsuutigissavara Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnerat naammasseriarpat piaartumik aamma aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliaq BA-gruppep suliaasa sumut killissimanerinik ilisimatinneqarumaartut.

Taamatuttaaq maluginiarpara Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat nr. 117-imi, tassa Asiamut tunngassuteqartoq, 300.000-inik naleqartoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiitsitaliamiit itigartitsissutigineqarnissaa innersuussutigineqartoq oqariartuutigineqarlunilu 300.000-it aningaasaliissutaareersut iluini nassaarineqarniartariaqartut. Oqaatigissavara Naalakkersuisuniit pingaartikkatsigu ilisimatusarnikkut nunatsinni suleqataanitta annikillisarneqannginnissaa aammami tupinnassaqaaq nunatsinni ilisimatusarnerup allanik taamaallaat aningaasalersorneqarluni ingerlanneqalissagaluarpat, taamaattumik Naalakkersuisuniik assut pingaartipparput ilisimatusarnerup ingerlanneqarnerani aamma uagut akisussaaqataalluta aningaasalersueqataallutalu ingerlatseqataanissarput aammami taamaaliornikkut sunniuteqarsinnaaneq annertunerusoq pigineqalertarmat taamaattumik aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliap itigartitsinissamik inassuteqaataa tusaatissatut tigorusupparput, sapinngisarpullu naapertorlugu pingajussaariinissamut aningaasaliissutaareersimasut iluani tassa dagsresultatitut ataatsimut isigalugu allannguuteqarfiunngitsumik aaqqissuteqarnissarput taanna angumeriniarsarissavarput.

Siumup oqaaseqartuanut Simon Olsenimut oqaatigissavara isumaqatigilluinnarakku oqaatigimmagu sanaartornermi pilersaarusiortarneq pitsaanerusariaqartoq aammalu naammassisaqarsinnaassuseq naapertornerullugu pilersaarusiornissaq siunissami orninneqartariaqartoq, tamanna ilumoorpoq tamanna oqaaseqartunik arlalinnik oqariartuutigineqarpoq aamma tamanna Naalakkersuisut tungaanninngaaniik neriorsuutigissavara sapinngisarput tamaat piviusunngortinniassagipput.

Siumup oqaaseqartuata oqaaseqarnermini aamma siunnersuutigaa misissorneqartariaqartoq aningaasalersueriaatsit allat atorlugit sanaartornerup iluani ingerlatsisinnaanerput, oqaatigissavara taanna sukkulluunniit periarfissaqarmat aamma assigiinngitsorpassuarnik periuseqarluni aamma nunani allani atorneqartarmat taamaattumik aamma nunatsinni periarfissaavoq, apeqqutaaginnarput Naalakkersuinikkut taamatut aningaasalersueriaatsit allaanerusut atorlugit sanaartornissamut piumassuseqartoqarnersoq. Taamaattumik taanna Inatsisartuniit iseqqissumik isummerfigineqarpat aamma taamatut pilersaarusiorluni ingerlatsisinnaaneq periarfissaavoq.

Atassummiit oqariartuutigineqarpoq aamma sanaartornermut aningaasaliissutit ataatsimoortillugit tulleriiaarneqarneranni atuarfeqarfiup pingaartinneqarluni inissisimauarnissaa taaanna Naalakkersuisuni isumaqatigaarput aningaasaqarnermullu Naalakkersuisup tassunga tunngatillugu oqariartuutai innersuukkusuppakka tassalu Atuarfitsialammut tunngatillugu aningaasat qanorpiaq ukiuni tulliuttuni immikkoortinneqarsimasut atorniarneqarneri pillugit erseqqinnerusumik aamma upernaamut paasissutissiinissarput taanna neriorsuutigissagakku.

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuanut tunngatillugu maluginiarpara aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliap kaammattuutaa aamma isumaqatigalugu saqqummiussaqartut, isumaqatigaara aamma sumiiffiit ilaanni m²-mut akit qaffasippallaarmata oqaatigeriissavaralu maani inimi eqqartorneqartartoq tassa 24.000 kr. m²-mut taakkua Namminersornerullutik Oqartussaniik peqataaffigineqanngimmata sanaartornerit taamaattut aamma m²-it akit kiliilersimaarniqarnissaa qummut taanna massakkut Naalakkersuisuni suliarisatta ilagivaat soorlu piginneqatigiilluni inissialiortarnermut tassa adelsboligforening-nut tunngatillugu peqqussutissat nutaap qummut killigititassaa aaliangereerlugu ilanngunneqartoq tassalu 15.000 kr. aamma oqaatigeriissavara sanaartoriaaseq 10/40/50-imik taaneqartartoq upernaamut nutaamik nalilersorlugu suliarineqarnissaanut atatillugu ilanngullugu taamatut m²-mut pisortat tapiiffigisassaat qummut killilersimaarneqarnisaa ilanngullugu nalilersuinissattinnut ilanngutissagatsigu.

Eqqarsaqatigiitartussanik imaluunniit tænketankimik pilersitsinissamut tunngatillugu misissoraluarpakka Inatsisartut imaqarniliaat upernaamut tunngassuteqartut tassanilu Naalakkersuisuusimasup taamani eqqarsaatiginiarlugu oqaaseqarpoq, neriorsuinngilaq aamma tamatuma kingunerisaanik ilaatigut BA-gruppemik taaneqartut pilersinneqarsimammat taanna innersuukkusuppara. Isumassarsiaq imaaliallaannaq naaggaassallugu pissutissaqanngilanga kisianni pissusissamisuusasoq Naalakkersuisutut aamma Ineqarnermut Attaveqarnermullu ataatsimiitsitaliaq qanimut suleqatigigakku taakkua novemberip arfineq pingajuanni ataatimeeqatiginissaani apeqqut tamanna aamma isumasioqatigiinnissatsinnut ilanngutissallugu taamaaliorluta aamma ataatsimiitsitaliaq peqatigalugu Naalakkersuisut tungaanninngaaniik sukumiisumik naliliiffigisinnaaniassagatsigu.

Kattusseqatigiit tungaanninngaanniit oqariartuutigineqartut assigiinngitsut maluginiarpakka, ilai annertuumik uteqqiinerupput, kisianni oqariartuutigineqartut immaqa temanngorlugit agguataarneqarsinnaagaluarput; tassalu sanaartornermi aningaasaliissutit atorneqartartut siammarterneqarnerunissaat kissaatigineqarpoq. Aamma oqaatigissavara, Naalakkersuisuni maannakkut pilersaarusiornitsini ilaatikkatsigu, uanilu naak, Kattusseqatigiinniit oqariartuutigineqaraluartoq, illoqarfiit minnerusut piiaaffigineqartut aappaagumut tunngatillugu, ilumuunngilaq.

Qasigiannguani aappagumut immikkoortinneqartut 1,7 million kr.-nik amerlanerupput pillersaarutaasuninngaaniik iluarsaassinissamut tunngatillugu, Qeqertarsuarni 2,5 million-inik 2003-milu 2,1 millioninik, Qaqortumi 2002-mi 3-milu 8 million kr.-inik ukiuni taakkunani tamani amerleriaateqarput aamma Upernavimmi 4 millionikkaarlugit ukiuni tulliuttuni amerleriaateqarlutik, kisianni ilumoorpoq aningaasat ilai immikkoortinneqarmata iluarsaassinissamut sillimmatinut kontomut tassunga, taanna isumaqanngilaq aningaasat taakkua iluarsaassinissamut immikkoortinneqarsimasut peerneqartut, kisianni illikarallarneqarput siunissami Naalakkersuisut siunnerfigisaat tassaammat aningaasat taakkua siammartinnerullugit naammassisaqarsinnaassutsimut naapertuuttunngornerusunngorlugit inissinneqarnissaat taamaaliussaguttalu tassa aallaqqaammulli pisariaqarpoq iluarsaassinissamut sillimmatinut kontomut tassunga iligallarnissaat, kisianni tassa immikkut ittumik isiginiarsimavagut ukua illoqarfiit pisariaqartitsinerusut aammalu immikkoortitsiffiginikissimasut maannamut taakkua qaffariaateqarput aappaagumut tunngatillugu taannalu aamma agguaanneqareermat takuneqarsinnaallunilu innersuukkusuppara.

Kattuseqatigiinniit aamma aningaasalersueriaatsinut tunngassuteqartut nutaamik naliliiffigineqarnissaat kissaatigineqarpoq aamma partiiniit allaniit taamatut oqariartuutigineqartoq maluginiarpara, ingammik soorlu sanaartornermi aningaasaliissutit amerlavallaat illoqarfinni annerni taamaallaat katersuutinnginnissaat siunertaralugu.

Tassunga tunngatillugu upernaap tungaanut, soorlu aamma Nuup Kommunea isumasioqatigiissitsimmat, oqaatigigipput upernaap tungaanut teknikikkut inatsisitigullu aaqqitassat maannakkut siunnerfigalugit suleqarpugut attartortumiik piginnittuulersinnaanermut taakkua aqqutissat sapinngisamik eqaannerpaamik aaqqinneqarnissaat siunerfigalugu, taamatullu Naalakkersuisut tungaanninngaaniik suliaqarnerput siunertarivaa aningaasat isertinneqartut soorlu assersuutigiinnarlugu Nuummi attartortumiik piginnittumut nuunnermi aningaasat taakkua Landskassimut nakkarumaartussat aamma illoqarfinni taakkunani Aningaasanut Inatsisissami immikkoortinneqareersunik aningaasalersueqataasinnaanerat taanna aqqutigalugu taava aningaasaliissutit allanut atorneqarsinnaasut amerlineqartussaammata taamaattumik taanna iluatseqqunaqaaq aamma neriuppunga ukiumi tulliuttumi Inatsisartut tassani pitsaasumik suleqataaumaartut.

Angallannermut tunngatillugu Kattusseqatigiit oqaaseqartuannut Mads-Peter Grønvoldimut oqaatigerusuppara qujassutigissagakku siunissami angallannikkut aaqqissuussinissamut tunngatillugu rapportiliarput atuarsimagit maluginiarakku tamatumani Naalakkersuisut oqallissaarutitut saqqummiussaanni aamma ilanngullugu siunnersuutigineqarmat Nuummi Ilulissanilu mittarfiit 1.199 meterimut tallineqarsinnaanerat oqaluuserineqartariaqartoq aammalu taamatut oqallinneq maannangaaq aallartereerneqartariaqartoq. Maluginiarparalu taamatut iliornissaq Kattusseqatigiit tungaanninngaanniik tapersersorneqartoq.

Per Berthelsenimut tunngatillugu oqaatigerusuppara ilisimatitsissutitut ukua kisitsisit taalaarusukkakkit mittarfeqarfinnut tunngassuteqartut 1996-imi Nunatsini suluusalinnut mittarfeqarpugut arfineq marlunnik katillugit, taamani mittarfeqarfinnut tapiissutaasarput konto 701.102 aamma 739.302 aqqutigalugit katillugit aningaasat 81,4 million kr.-it. Ukioq manna mittarfiit suluusalinnut aqqaneq marlunngorsimagaluartut Inatsisartuniit tapiissutit konto-t taakkua aqqutigalugit 25 million-upput imaappoq ukiut tallimaannaat ingerlanerini Landskassiminngaaniik mittarfeqarfinnut tapiissutit 56,4 million kr.-inik appariaateqartinneqarsimapput.

2000-imiit 2001-imut tapiissutit appariartinneqarput 40,6 million kr.-inik, taamaattumik Inatsisartuniit tupigusuutigisariaqanngilarput tamatuma aamma akitsuutit mittarfiit atornerinut ilaasunut akitsornerannik kinguneqarsimammata, takuneqarsinnaasutummi taamatut annertutigisumik Landskassiminngaaniik tapiissunik appartitsisarnerit kingunerisaannik taava aningaasat allaminngaaniik soorunami aaneqartariaqarmata.

Taamatut oqaaseqarsimasut naatsumik oqaaseqarfigaakka, neriuutigaara oqaatigineqarsimasut aamma erseqqissaataajumaartut.

Ole Lynge, InatsisartutSiulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq, taava Ineqarnermut Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq Lise Skifte Lennert, Siumut.

Tulleriumaarpaa Hans Enoksen.

Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq, siulittaasup kaammattuutaa uangattaaq eqqortinniassavara, taamaattorli aamma apeqqutigineqartut akissuteqarfiginissaat pisariaqartippara.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup ilinniagaqarnerup iluani sipaarniutigineqartut pillugit oqaaseqarnissara kaammattuutigimmagu taamaaliussaanga, aallaqqaasiullugulu erseqqissassavara sipaarniutit taakku ilinniagaqarneq pillugu politikkip nassatarinngimmagit kisiannili Nunatta aningaasaqarneranut inissisimaneranut atatillugu aningaasaqarnermut politikkip siunertaasa nassatarimmatigit.

Sipaarniutit Kalaallit Nunaanni aningaasatigut atugarisat pillugit siunnersuisartut ataatsimiissitat nalunaarusiaanni innersuussutaasut naapertorlugit pisimapput. Tassa uani pineqarpoq Statsministerens Rådgivende Udvalgia kiisalu siunnersuutit piviusunngortinnissaannut aamma tunuliaqutaasimapput pisariillisaaneq aammalu malittarisassanik aaqqissuusseqqinneq pillugit Sukaqrapportip innersuussutai naapertorlugit.

Sipaarniutit piviusunngortinnissaannut aallaaviusimavoq iliniartuuneq ataatsimut isigalugu sapinngisamik annernannginnerpaamik soorlu aamma aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaatigereeraa annernannginnerpaamik ilinniagaqartunut kinguneqartinneqartussat tassalu uani pineqarput immikkut tapiissutit assersuutigalugu juullimut angalanermut aningaasartuutit, atuakkanut aningaasartuutit, ilaalu ilanngullugit. Taakkua aallerfiginiarsimanngikkutsigit tassa tassunga sanilliullugu aallerfiginiarsimassagaluarpagut ilinniagaqartunut meeqqanik tapiissutit tassa ilinniagaqartut meeraqartut, meeqqanut tapiissutit tassalu taakkua aallerfiginiarsimassagaluarutsigit amerlanerusut annernarnerusumillu eqqorsimassagaluaratsigit.

Aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliap isumaliuutissiissutimini ilinniagaqartut ilinniagaqarnersiutaasa annikillilerneqannginnissaasa itigartitsissutigineqarnissaat Naalakkersuisut maluginiarpaat. Ilinniagaqarnersiutit sipaarfigineqannginnissaannik aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap kaammattuutaa tunngavigalugu Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissap pingajussaaneerneqarnissaani allanngutissanik siunnersuuteqassapput.

Taavalu massakkut Partiininngaanniik oqaaseqartut annikitsunnguamik oqaaseqarfigilaassavakka.

Siumup oqaaseqartuata Simon Olsenip oqaatigaa ilinniagaqarnersiutit annikillisaaffigineqassanngitsut, kisiannili allatut aaqqissuuttariaqartut. Soorlu aningaasaniik attartorsinnaanerata atuuttup allanngortinneqarnissaa oqaatigaa. Tassalu taanna aamma misissugassat Naalakkersuisut siunnersuuteqarnissaannut ilagivaat.

Maluginiarparattaaq ilinniagaqarnersiutit annikillilerneqannginnissaat Atassutip isumaqataaffigigaa kissaatigalugulugu pingassaaneerneqannginnerani allannguutissanik Naalakkersuisut siunnersuuteqassasut. Taanna aatsaannguaq oqaatigereerpara taamaaliornissarput siunniussimallugu.

Kiisalu Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuanut; Inuit Ataqatigiit saqqummiussaminni taavaat oktoberip qaammataata naannginnerani Inatsisartunut nassuiaasiukkanik nalunaaruteqarnissaq Naalakkersuisup nalunaarutigisimagaa. Tassunga tunngatillugu erseqqissaatigilaassavara nalunaarusiaq tunniussassatut eqqaasimasara tassaammat HS Analysep nalunaarusiaa qulequtaqartoq "Kikkut ilinniagaqarpat - Hvem får en uddannelse?", taamatut qallunaatut taaguuteqarpoq. Taassuma nalunaarusiap maanna kalaallisut nutserneqarnera utaqqineqarpoq, tassalu naatsorsuutigisimagaluarparput oktobarip naannginnerani tigusimassallugu. Tassa kalaallisuua naammassineqariarpat Inatsisartunut agguaanneqassaaq. Taassuma nalunaarusiap imarai kikkut ilinniagaqarnersut aamma sooq ilinniagaqartut ilinniakkaminnik naammassisaqartarnersut allallu naammassinngitsoortarnerat.

Taavalu aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuanut Asii Chemnitz Narupimut. Isornartorsiutigisaanut isuamaqarpunga pissusissamisoortoq nassuiaateqalaarnissara, naak immaqa una nassuiaatissara ilaatigut utoqqatsissutitut paasineqarsinnaagaluarpalluunniit, kisiannili tassani aallaaviuvoq sulisutigut atugassarititaasut piviusut imaammata. Ilinniagaqarnersiutit iluarsaassiffigeqqinnissaannut sulisussaq sivisuumik inuttaqarsimanngilaq. Atorfinitsitsigattali atorfinititsitsigaluarattali taanna atorfinitsitarput qaammataalunnguit sulisinnarluni Namminersornerullutik Oqartussat iluanni allamik qaffasinnerusumik atorfinissimavoq. Tamatuma kinguinerisaanik sulisut atorfeqareersut akornanni suliassanik allanngortiterineq pisariaqartissimavara, taannalu pisimalersimavoq taamaammallu allanngortiterineq aqqutigalugu, tassami ullumikkut piviusut imaammata taamatut atorfissat, atorfissat qinnuteqarnissamut tunngatillugu killilerneqaraluaraangataluunniit ilaannikkut aamma aappassaaneerlugillu pingajussaaneertariaqartarpagut, taamaammat tassa piviusut sulinermut taamaammata. Tassa taanna killiffigisimagatsigu piumasarisimavara sulisutta akornganni aaqqissuusseqqinnissaq, taannalu pisimavoq aammalu suliaq pimoorullugu ingerlatilersimavarput.

Taavalu aamma Asii Chemnitz Narup uparuarpaa ilinniagaqartut kattuffiat siusinnerusukkut peqataatinneqarsimasariaqaraluartoq. Aap, tassa imatut pisoqarpoq ilinniagaqartut kattuffianinngaanniit sinniisut sap. akunnerata siuliani ataatsimeeqatigisimavagu, tassa taanna sioqqullugu tunngavissaqarsimannginnatta aamma takutitassaqarsimannginnatta ilinniagaqartut isummerfigisinnaasaannik. Taavalu tassa pilersaarusiarput paasivaat taavalu aamma massakkuminngaanniit suliamut qanittumik peqataatinneqartussanngorlutik.

Qujanaq.

Ole Lynge, Inatisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Taava tullinnguuppoq Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnilu Naalakkersuisoq Hans Enoksen, tulleriumaarpaa Alfred Jakobsen.

Hans Enoksen, Aalisarnermut Piniarnermut Nunaqarfinnilu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Naatsunnguamik. Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup annertungaatsiartumik aalisarnermut tunngasut uani saqqummiussinermini eqqartugai uteqqissanngilakka, kisianni ataasiukkaanik oqaaseqaateqassaanga.

Siullermik nuannaarutigaara KNAPK Royal Greenlandilu qangarnut naleqqiullugu ullumikkut pitsaanerujussuarmik suleqatigiilermata, taannalu annertuumik Naalakkersuisunut massakkut malugilluarneqarpoq. Sulineq isumaqatigiinniarnerit pitsaasumik aallarput. Tamatumalu kinguneranik inuiaqatigiinni aalisartut eqqarsaatigalugit atugaasa pitsaanerulernissaat siunnerfigineqartoq Naalakkersuisut sinnerlugit nuannaarutigaara. Neriuppungalu siunissami taamatut pitsaasumik aallartinnertik ingerlatiinassagaat. Tassami ilaatigut pisariaqanngitsumik Naalakkersuisunut apuussorneqartartut suleqatigiilluarnikkut killilersimaarneqartussanngussammata, taannalu neriulluarfigaarput Naalakkersuisuninngaanniit.

Atassumminngaanniit oqaatigineqartoq puisit amiinut tapiissutit piniartunut tutsinneqarnissaat, taanna tunngaviatigut Naalakkersuisut isumaqatigeqqissaarpaat. Taassumalu aaqqinniarnissaannut Aalisarnermut Piniarnermullu Ataatsimiititaliaq annertuumik suleqatigilluarneqassaaq. Annertunerpaamik piniartunut tapiissutit tutsinneqarnissaat tassani qularnaarniarlugu, kisiannili aamma isorliunerusuni najugaqartut eqqarsaatigissagaanni saniatigooralugu piniartartut aamma annertuumik inuuniarnermikkut pitsanngorsaaffiginiarneqarnissaminnut pisariaqartitsisut soorunami aamma takku nalilersuinermi ilaatinneqarnissaat Aalisarnermut Ataatsimiititaliamut aamma taanna apuunneqareersoq aallaavigalugu sulineq aaqqinniasavarput pitsaasumik tamanut naammaginartumik aaqqiisinnaanerput siunnerfigalugu.

Taavalu Atassumminngaanniit oqaatigineqartoq minnerpaaffiliiniissaq aamma taanna pingajussaaneerneqarnissaanut qaqeqqinneqarnisaanut oqaatigineqartoq, tassa soorlu oqaatigereeriga ulluni kingullerni pisut eqqarsaatigissagaanni Aalisartut Kattuffiat, taavalu Royali annertuumik suleqatigiilersimapput, tassanilu piumasarineqartut akit minnerpaaffilerneqarnissaa qimanneqarsimapput. Taanna nuannaarutissaavoq, tassuuna takuneqarsinnaanngoratsigu suleqatigiinneq ilorraa tungaanut saakkiartulersimasoq.

Soorunami siunissami aalisarnerup imminut akilersinnaasuik ingerlanneqarnissaa Naalakkersuisut qularnaaniassavaat aammalu oqaatigissavara massakkut qanilluinnartumik KNAPK, taavalu kattuffiit allat, minnerunngitsumik KNAPK qanilluinnartumik Naalakkersuisuninngaanniit suleqatigineqarmat. Taannalu assut nuannaarutigaarput, neriullunga suli siunissami pitsaasumik anguniagaqaqqinnissatsinni qanimut suleqatigiilluarluta aaqqiissutissat ilusilersortarsinnaajumaarigut, naak ilaatigut immaqa avataaninngaanniit maluginiarneqartaraluartoq ilaatigut aporaannermik pisoqartartoq, kisianni tassa suleqatigiinneq pitsaasumik massakkut ingerlasoq oqaatigissavara.

Taavalu aamma Atassutip oqaatigisaasa ilaat, tassalu qaleralinniat atuagaat. Ilumorpoq. Qaleralinniarnermi pissutsit ilungersunartorujussuupput. Taakkulu aamma massakut KNAPK Royalillu akorngani eqqartorneqarlutik aallartinneqareerput akit pitsaanerusut aamma illuatungeriillutik akinik pitsaanerusunik ullumikkorninngaanniit angusaqarnissartik.

Taavalu tassuma saniatigut ESU-mut akilersukkat erniat apparsarneqarsinnaanerannut tunngasut aalisarnermut inatsississami sulisussat massakkut ilusilersorneqarput. Taavalu Naalakkersuisuni suleriaasissaq akuerineqareerpat ulluni qaninnerpaani Naalakkersuisuni taanna eqqartorneqassaaq. Taava sulillutik aallartissinnaanngussapput. Tassanilu aamma ajornartorsiutit, soorlu Atassutikkormiunit oqaatigineqartut qaleralinniarnermi atukkat, erniat apparsarneqarsinnaanersut imaluunniit ESU-mut akiliutit allallu qanoq nalilersorneqassanersut tassani aamma eqqartorneqassapput. Neriullunga aamma tassani pitsaasumik naapissinnaajumaartugut.

Taava Inuit Ataqatigiinninninngaanniit ilaagut aamma oqaatigineqartoq tunisinermi nakkutilliisoqarsinnaanermut tunngasoq, tassa raajat assagiarsuillu eqqarsaatigalugit, massakkut taanna toqqaannavissumik Naalakkersuisut qanoq siunniussaqarnersut. Johan Lund-Olsenip oqaluuserisassatut saqqummiussaanni siullermeerneqarnerani naluneqanngilaq Naalakkersuisut isummamut tassunga akerliusut isumaqarlutik tunisassiortut aalisartullu akunneranni tamanna suliarineqarpat pitsaanerpaajussasoq. Aamma tunngaviatigut uanga taanna isumaqatigaara pissutigalugu akissaaffik Inatsisartunut nuunneqassappat aamma taanna ilaatigut qassiiliornerujussuarmik kinguneqarsinnaammat. Assersuutigiinnarlugu aamma immaqa taamaalerataarsinnaapput puisip amii tikikkutsigit. Taava naliliisartut naammagiunnaarneqarpata aamma allatut ajornartumik pisisartup aalisartup piniartullu akornganni aamma naliliisartussamik ikkussisariaqassaagut. Soorlu tamakku pissutsit ilaatigut aningaasartuuteqarnerunermik kingineqarsinnaasut aammalu kattuffiit nammineq iluminni aaqqissinnaasaat isumaqarama maani aalajangersorneqassanngitsut. Akisussaaffik oqaimaatsumik ilaatigut kingunerlussinnaasoq Inatsisartunut tutsinneqarsinnaammat.

Tassa Atassutikkut Kattusseqatigillu akit minnerpaaffilerneqarnissaannut piumasaqarnerat uani oqaatigissavara aalisartut taanna namminneerlutik kattuffiata qimammagu, taavalu kissaatigalugu ukioq 2002-mi ukioq tamaat solarimut tapiissut ingerlaannassasoq, taassumalu saniatigut qaammarsaanermut aningaasaateqarfik aamma pilersinneqassasoq. Tassani naaperiarneq isumaqarpunga tamatta tapersertariaqaripput aalisartut namminneerlutik piumasaat tassani anguneqarmat.

Taavalu Kattusseqatigiinnninngaanniit Royalimut aalisariutit eqqartorneqartut ullumikkumut suli aalajangerneqanngillat aamma qanoq angitigissanersut. Ilaatigut angilaartorsuarnik siunnerfeqaraluartoq Naalakkersuisuni aamma eqqartorneqarpoq mikinerusunik taarserneqarsinnaappata aalisariutit allat naligalugit ingerlasinnaasumik taanna peqqinnarnerpaajussasoq. Aammalu Royalip nammineerluni soqutigisarinngilaa aalisariutinik taakkuninnga piginnittuunissani, kisiannili siunnerfigalugu aalisartunut inuusuttunut taakku tunniunneqassasut aamma taanna Naalakkersuisuninngaanniit piumasarineqarpoq Royali aalisariutinik piginnittuussanngitsoq, kisiannili inuusuttut suleqatigalugit taakku inuusuttunut tunniunneqassasut.

Taamaalilluni suliffissuit suliassaqarnissaat tassani qularnaarniarneqarpoq ilaatigut ssorlu naluneqanngitsoq qaammatini kingullerni sakkortungaatsiartumik suliffissuit matuneqaratarsinnaanerat allallu eqqartorneqartoq. Inuiaqatigiillu aningaasaqarniarnerat eqqarsaatigissagaanni suliffissuit ammatiinnarneqarnissaat pingaartinneqarmat naalakkersuinikkut ilaatigut annertuumik mamaagineqartumik Naalakkersuisut aalajangiisimapput, tassami aamma illoqarfinni allani suliffissat aamma illersorneqartariaqarmata. Neriuppunga taanna paaseqatigiissutigalugu siunissami aaqqiiniarneq pitsaasumik ikioqatigiilluta ingerlatissagipput.

Taavalu aamma Kattusseqatigiinninngaanniit aalisariutit nutarterneqartussat aningaasat atugassiissutigineqartut ilaatigut ikigineqartut aallarteriarnissami immaqa taamatut naliliisinnaavugut tamatta aningaasat ikippallaarput, kisianni ukiuni tulliuttuni pitsanngorsaasoqarnissaa tamatta siunnerfigigatsigu. Neriuppunga, ukiut tulliit pitsaanerusumik aningaasaqarnikkut aaqqiisinnaassasugut aamma soorunami aalisartut arlallit namminneq piumassuseqartut oqalupput kattussuunnissatsinnut periafissinneqarutta inuiaqatigiit aningaasaataat atornagit nammineerluta piareersimavugut allanik suleqateqarluta. Isumaqarpunga aammataanna atorluarneqarpat aningaasat uani immikkoortinneqartut amerlasuutut taaneqarsinnanngikkaluartut sunniuteqarluartumik atorluarneqarsinnaasut.

Taassumalu saniatigut aamma nalilersuinermi eqqarsaatigisariaqarpoq qanoq sukkatigisumik aalisariutit taarsersussanerigut, tassami ilaatigut naluneqanngilaq pisassat killeqartut. Aammalu sukkasuumik aaqqisoqassappat inuiaqatigiinnut kinguneqarlussinnaanera eqqarsaatigisariaqaratsigu, tassami aalisariuterpassuit nutaamik pilersiortorneqartussat ataatsikkoortissagutsigit aamma pisassaasa killeqarpallaalernissaat taanna mianersorfigineqartariaqarmat.

Taava naggataatigut Siumuminngaanniit oqaatigineqartoq, tassalu arfernik qaleralinnillu misissuinissamut tunngasoq neriuppunga partinit allaninngaanniit aamma annertuumik tapersersorneqassasoq, tassami nunarsuatsinni pisussutinik atuinerput ilaatigut avataaninngaanniit sakkortuumik isiginiarneqarnikuulerpoq. Ukiuni kingullerni taakkulu illuatungilersussagutsigit oqarsinnaasariaqarpugut piniakkanik pisuussutinillu atuinerput aqukkipput, misissuinerit ingerlakkigut malinnaaffigigigullu. Ilaatigut nalilersuutigineqartarmat nakkutilliinata pisuussutit uumassusillit sukkasoorujussuarmik atorigut. Tamakkua nipit illuatungilersussagutsigit misissuinissaq taanna saneqqunneqarsinnaanngilaq. Taamaammat naatsorsuutigaara partiit allat Kattusseqatigiit attaviitsullu tassani annertuumik tapersersuissasut. Aammami ilaatigut Inatsisartut oqallittarnerini siunnerfigineqartarpoq arferit neqaanik niuertoqartariaqartoq aningaasarsiuutigalugu ingerlasariaqartoq, kisianni tamakku tikissinnaanngilagut eqqortumik paasissutissanik pinngikkutta.

Taamaammat neriuutigaara arfernut, taavalu qaleralinnut misissuinissamut tunngasut partiinit allaninngaanniit tapersersorneqassasut inuiaqatigiinni aamma neqissaqarniarnikkut massakkut killiffipput ilungersunarluinnarmat. Tassami arferit pisarineqartartut ikilisinneqaratarsinnaapput, taamaalillunilu aamma pisuussutinut allanut uumassusilinnut neqimik atuinerput allisinneqartussaavoq, taamaalillunilu aamma oqimaaqatigiinngitsumik ingerlaneq tikinneqartussaalluni.Tamakku sillimaffigisariaqarpagut siunissami.

Qujanaq.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Tassa eqqaaqqilaaginnassavara sapinngisamik naatsunnguamik.

Tullia tikitsinnagu eqqaasitsissutigilaassavara raajanut akitsuummut siunnersuut siulittaasoqarfiup akuerisimammagu aatsaat aappaagu upernaakkut ataatsiinnermi aappassaaneerneqassasoq.

Taava tullinnguuppoq Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq Alfred Jakobsen, tulleriumaarpaa Mads-Peter Grønvold.

Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit.

Aap, tassa nuannaarutigaara qujassutigalugulu Inatsisartut paasinnilluarlutik peqqinnissaqarfiup ukiut tulliuttuni suli pitsaanerusumik kiffartuusisariaqarneranik Naalakkersuisunit sulissuteqarnerput tapersersormassuk taamatut tassa oqarnera ilaatigut tunngaveqartippara Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiitsiliaata isumaliuussutitaani oqaaserineqartut taakkualu aamma issuaaffigilaarusuppakka ajorineqanngippat siulittaasoq.

Tassa isumaliutissiisummi qallunaatuuani qupperneq 20-mi titarnertaat sisamaanni taavalu kalaallisuuani qupperneq 25-mi ilaatigut allassimasoqarpoq tassa Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiittaliaata isumaliutissiissutaanni: Atugassarititaasut maannatut itsillugit Peqqinnissaqarfimmiit ingerlatsinermut aningaasartuutit unikaallanneqartinnissaannit piumasaqaateqarnissaq Naalakkersuisut Inatsisartullu suliassaraat.

Aammali Naalakkersuisut inatsisartullu pisussaaffeqarput taamatut naatsorsuutiginnissinnaanissami atugassiissutigineqartussanik killiliussinissaminnut tassa isumaqarpunga maannakkut Inatsisartut taamatut oqaaseqarneraminnut aammalu Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaata isumaliussuutitaanni ersarissarneqartoq Naalakkersuisut Inatsisartullu ataatsimoortumik pisussaaffeqartut akisussaaffeqartullu Peqqinnissaqarfiup ukiuni tulliuttuni sullissinermini pitsanngorsaaniarnerani ingerlatsinissaannut Naalakkersuisunit sulissuteqarnerput taamatut taperserluaraa, kisianni Peqqinnissaqarfiup innuttaasunik pitsaanerusunik kiffartuussinissaa ilaatigut aningaasaliissutaareersut aqqutigalugit pisinnaasoq Naalakkersuisuni maannakku siunnersuutigaarput soorlu ernisussiornikkut pitsanngorsaaniarnitsinni tamaaliortugut tassalu nakorsaqarfinnut ataasiakkaanut ukiuni arlaqalersuni ernisussarsiortuaraluarluni pissarsiuisoqarsinnaanngittuartunut aningaasaliissutit ataatsimut katiterniarlugit maannakkut allannguutimut siunnersuuteqarpugut.

Tamannalu imatut tunngaveqarpoq pilersaarutit malillugit tassa siullermik ernisussiortutut ilinniarsimasut sinerissami naartusunik malinnaaffigilersinnaalissapput taamatullu aamma ernisussiortutut ilinniarsimasut sinerissami peqqinnissaqarfinni sulisut allat tikillugit pikkorissartalertissinnaassavaat sulisut taamaaliornerisigut taava aamma naartusut meerartaarnissaasa tungaanut malinnaaffigisinnaanissaat periarfissinneqassammat pingajuattut siunissaq ungasinnerusoq qiviarlugu naartusut sinerissami najukkatik qimanngikkaluarlugit meerartaarsinnaanerat taanna anguniarneqarmat taavalu sisamaattut aamma eqqaassutigerusuppara tassa peqqinnissami ilinniarfimmi sundhedsassistentitut ilinniagaqareerluni immikkut aamma ernisussiornermut ikiortitut ingerlaqqissinnaanerat taanna aallartereermat kiisalu naggataatigut aamma eqqaassissutigerusuppara tassa upernaa manna Inatsisartut immikkut aningaasaleeqqinnermigut aningaasaliinerminilu ukorpiaat matussusernerunissaat tungavigineqarmat tassalu billet-it ukioq manna akiisa qaffariaateqarnerat taanna 7 millionit missaanni naleqarmat taavalu aamma peqqinnissaqarfimmi sulisunut assigiinngitsunut kattuffiinut isumaqatigiissuteqarneri aqqutigalugit aammalu taakku kingunerisaanik akissarsiat qaffariaateqarsimanerannut matussutissat kiisalu allat inissaqartitsiniarnermut tunngasut ilaalu ilanngullugit.

Tassa taakkuupput upernaap manna immikkut aningaasaleeqqittariaqalernermi tunngavigineqarsimasut aammalu taamanikkut paasinnilluarneq tunngavigalugu aamma qujassutigivara aamma tassa maannakkut qujassutigeqqiinassavara maannakkut peqqinnissaqarfimmi aamma taamatut sulissuteqarnerput inatsisartuniminngaanniit tapersersorneqarluartoq.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Taava Mads-Peter Grønvold Kattusseqatigiit oqaaseqartuat, aappassaanik 15 minutit takanna.

Tulleriumaarpaa Naalakkersuisut siulittaasuat.

Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit.

Siullermik Naalakkersuisup Jørgen Wæver-Johansenip akissutaanik qujavunga, aamma Alisarnerup Naalakkersuisup Hans Enoksenip akissutaanut qujavunga.

Uani aningaasanut inatsisissat suliarigatsigit aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliami ilaasortanut Kattusseqatigiit sinnerlugit sulilu nassuerutigissavara pikkunarsimaqimmat aammalu piffissaq annertoorujussuaq atorneqarsimalluni ilaatigut atortussat kingusissumi tigusarlugit tamaattumillu annertunerusumik piareersarluarnissaq pinngitsoortarsimalluni.

Taamatut sulisimanerup takutippaa soorunami aamma kingumut ilaatigut suliat naammaginartumik naammassineqarsinnaasimannginnerat, aamma uani aningaasaqarnermi Naalakkersuisup oqaaseqareernermini annertuumik sakkortuumillu uparuaavoq ingammik Kattusseqatigiinni sulisimanitsinnut saqqummiissutigisatsinnullu annerusumik tusarniaasimannginnerarluta tassani tusarniaanerusumut tusarniaasinnaannginnerup pissutaavoq allatsit aningaasaqarnermut siunnersortigisassagut piffissaqanngimmata suliassat ima annertutigaat tusarniutit assigiinnitsullu allakkat takkuttuarlutik allat tikiuttuarlutik allat aallagartittuarlugit siunnersuiniarneq killeqarsimaqaaq. Ornikkaluaraanni siunnersortinniarluni, ikiorneqarsinnaaneq killeqarpoq, tamanna ajorpoq.

Tassa naluneqanngittutut Inatsisartunit sulinermi ataatsimiitsitaliamilu aammalu sulinermi ataasiinnarmik allatseqartarpugut taanna tassa siunnersortigisussaaniartaraluarparput kisianni naammalluinnginnarpoq. Suli ima suliassaqareertigaaq annerusumik siunnersortissinnaanngilaatigut.Tassa tamakku pissutaallutik ilaatigut suliassat taamatut saqqummiunneqartut kinguneqartarpoq.

Sanaartugassamut uunga tunngatillugu paasigatsigu 69 millioninik nutartigassaareeraluartut illukartinneqarsimasut taakkua pivagut aamma Sanaartornermut Naalakkersuisup akissuteqarfigilluarmagu taanna paasilluarpara uani Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup akigaminga Kattusseqatigiinniit saqqummiisutut allaat oqalulluni avataaniit sanaartortussanik tikiutsitsiorarniarluni taamatut nipilimmik oqariartortikkaminga eqqunngilaq tassa uanga ujartorpara tamatut saqqummiigama illoqarfinni nunatsinniittut assigiinngitsut soorlu illoqarfiit ilaanni sanaartorneq annertunerusumik ingerlanneqanngilaq tamakkua sanaartortilluarneqartariaqartut.

Assersuutigalugu periarfissat annertusineqartariaqaraluarput illoqarfiit ilaanni sanaartornermi suliallit annerusumik suliassaqarneq ajorput, kisiannili allani illoqarfinni suliartorniarlutik siunertaqaraluarlutik inissatigut allatigullu ajornartorsiortinneqartarput tamaalillutik ajoraluartumik illoqarfinnut allanut sanaartoriartorsinnaaneq ajorput. Tamakkua illoqarfinnut allanut sanaartornermut ingerlatsisut periarfissinneqartuugaluarunik pitsaanerusumik nunatsinni aningaasaliissutit kaaviaarnerusinnaagaluarput sanaartornermut suliallit namminersortut sulisugut atorlugit sanaartorneq ingerlanneqarnerusinnaapput aamma sanaartugassat tamaalillutik naammassineqarsinnaasut annertunerusinnaagaluarlutik.

Uani aalisarneq qiviaraanni aalisarnermut aningaasaliissutigineqartussat qujanartorujuupput immikkoortinneqartut, kisiannili Kattusseqatigiinniiguna ujartoripput aamma allat aningaasalersuisinnaanermut periarfissiisinnaasut annerusumik ujartorneqarnissaat taanna taamatut aaqqiissoqarsinnaappat iluassagaluarpoq tassami sinerissap qanittuani qaleralinniarnermut umiatsiaarasorneq annertoorujummik atorneqarpoq taakkulu umiatsiaaqqat pitsanngorsarneqassappata imaluunniit umiatsiaararsorneq mattussaariataassappat piumasaqaatit EU-miit nalunngilara sakkortoorujussuusut sakkortutsikkaluttuinnarpullu.

Mattunneqassanngippata tamakku umiatsiaaqqanik angallateqartut anginerusumik ikaarsaarnissaannut periarfissaqassappata pitsaanerusumik taava allat aamma aningaasalersuisinnaasut qulakkeerneqarsinnaasariaqarmata Aningaasarpassuimmi tamakku naleqartussaammata ukua 30 millionit annertugaluarput soorunami allat aamma aningaasaliisinnaasut qulakkeerneqarsinnaammata taanna iluarissagaluaratsigu.

Uani assersuutigalugu Kattusseqatigiinniit aalisarneq sinerissami qanittumi eqqarsaatigalugu tikinniarsarisarparput taanna tikittarlugulu Royal Greenlandip taamatut ingerlatsinera Royal Greenlandip ilaatigut ingerlatsilluarsimannginneratut kinguneranit akiit ima annertutigimmata ernianut akiliutigineqartartut ima qaffasitsigaat tamaalillutik saniatigut aalisartut akinut pitsaanerusumut tunineqarsinnaagaluarnerat killilersorneqalertalerluni akiitsunut akilersuisariaqalerneq pissutaalluni.

Tamakkuuku pillugit taamatut uparuartuisugut soorunami tunisassiorfik ingerlalluaruni akiitsunillu akiligassaqarani akit pitsaanerusut tunniunneqarsinnaagaluarmata soorunami tunisassiortoq ingerlatsinermini aningaasartuutai akiitsunut akiligassat anneqqortutai akimik pitsaanerusumik aalisartunut tunniussisinnaanginnamik.

Maassakkut aamma Royal Greenland soorunami annaanniarneqarpoq, annaannianeqartariaqarami, kisiannili akitsut taakkuutillugit qanittukkut akigitinneqartut aalisartunut tunniuttakkat pitsaaneruninngorunanngillat. Tamaattumik eqqarsarnalaarpoq Royal Greenland pillugu tassa ingerlassinnaasuni ingerlattariaqarpai taava isumaqarpunga ingerlassinnaanngisami arlaannut tunniussinnaasariaqarai aamma nalunngilagut namminersortut allat ingerlatsisut ingerlatilluarsinnaasartut taakku pitsaanerusunik aalisartunik tunniussuisinnaappata iluassagaluaqigami sinerissap qanittuani aalisarnermi inuussutissarsiuuteqartunut.

Qujanaq

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Taavalu Naalakkersuisut siulittaasuat Jonathan Motzfeldt, tulleriumaarpaa Ole Dorph.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Inatsisissat uuma aappassaaneerneqarnerani udvalgimi suliarineqarsimanera isumaqatigillugu saqqummiunneqarpoq naalakkersuisuninngaanniit nuannaarutigalugu oqaatigaarput tassami upperalugu oqaatigissavaralu isumaqatigiissussutit 13-it maannakkut aappassaarinermi isummerfissassinnut saqqummiunneqartut.

Tassa tamaattumik inatsisissat uumma aappassaaneerneqarnerani taanna oqalunnernut tusaasatsinni isumaqarpunga Per Berthelseni isumaqatiginartumik oqartoq oqarami apeqqutituaasoq tassa tulleriisaarineq tulleriissaarisinillu attassiumassuseqarneq sunut allarpassuarnut sangoqattaarani tassa Per Berthelseni taanna eqqortumik taartiullumikkut aappassaaneerinermi.

Tamaattumik Naalakkersuisuninngaanniit oqaatigereerparput sutigut naaperiarniarlugit aningaasaqarnikkut ataatsimiitsitaliat maanna uparuaanermini saqqummiussai aammalu immikkut Royal Greenlandimut tunngasut taakku immikkut pingajussaaneerneqarneranut tikitsinnagu aamma saqqummiussassanik imaqartussaammata oqaatigissavara Royal Greenlandimut tunngatillugu paasissutissat namminneq ingerlatsinerminni tunngasut siulersuisut aktieselskabit sumut iluaqutaanerat akisussaasut namminneerlutik sullivimminni misissuisitsitsisimapput, tamaalillunilu tassanngaanniit saaffigineqarnertik aammalu isumassaminnik tuniorarneqarnikkut najoqqutaralugu taakku suliassat siulersuisunit akisussaaffigisatut aallartissimavaat oqaatigissavara Naalakkersuisuninngaanniit mianernartorurujussuartut taama isumaqarpunga eqqortumik tamaaliortugut isigaarput inatsisitigut sullivimmi akisussaasut akisussaaffiit manaannakkut politikkerininngaanniit akuleriffiginagit namminneerlutik aaqqinniagassaat akisussaaffissat najoqqutaralugit iliuuseqarfigippatigit.

Nalunngikkaluarpara 31-t maani uagut issiasugut tamatta aalisarnermik paasisimasalerujussuartut imminnut isigisugut, kisianni aamma allanik paasisimaninnerusoqarpoq tassa ulluinnarni aalisarnermi ingerlatsisut fabrikinilu aamma sulinermut immikkut atorfinitsitaasimasut taama naatsorsuutigaagut sulinermikkut aamma pikkorissoqarfiginissaat.

Tamaattumik soorlu Aalisarnermut Naalakkersuisut oqaatigereeraat Royal Greenlandimut tunngasut KNAPK-mi isumaqatigiissut tunngavigalugit saqqummiussassat Naalakkersuisunit maannakkut suliaralugit naammassineqarput nuannersumik qujanartumillu aammalu taamatut saqqummiussassat suliarineqarnerani paaseqatigiiffigineqarneri aamma naalakkersuisut sinnerlugit uanga qujassutigissavara.

Uanga naalakkersuisoqarfinnut tunngasut marluk tikinneqarsimasut immikkut qaaqquneqarlunga nassuiaateqarfigereersimagakkit annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilakka aammalu kissaatigissallugu apeqqutit maani saqqummeratorpassuit naalakkersuisunit qaaqqusinikkut udvalgimut paasissutissat tamaattut saqqummiunneqartaqqullugit tamaalilluni inatsisissat suliarineqarneranni aappassaaneerinermi piffissarujussuarmi apeqqutinik akioraanermut atorneqassanngimmata.

Paasilluarsinnaavakka Attaviitsut Per Berthelsen aamma Otto Steenholdt apeqqutii saqqummiuppata kisianni sinnerini partiit tamarmik Kattusseqatigiillu paasissutissat suut tamaasa pisinnaasatik periarfissaqarfigaat aamma naalakkersuisunik qaaqqusinermikkut namminneq paasiniaassutigisinnaasaminnik.

Savaateqarnermi tunngatillugu aamma takornariaqarnermut tunngatillugu nassuiaatigisimaninni tunngatillugu oqassaanga savat akiisa akikillineqarnissaannik aamma peqataanissaat pisortat akuersaarneqarsimanera maani assut nuannaarutigisimagiga aammalu taanna kattuffiit savaateqarnermi ingerlataqartut nuannaarutigigaat. Tamaalilluni KNI-p Brugsenillu suleqatigalugit naammassisassaq tassaniittoq naammassiniarneqarsimammat.

Taava takornariaqarnermut suliat aamma sukaannarnissaannik innersuussutit taakkua piaartumik naammassiaarneqarnissaat anguniarneqassammata.

Naggataatigut una oqaatigilaarlara uani eqqaamassagatsigu aamma Landkassiminngaanniit aningaasartuutissat maani eqqartorigatsigit, ilaatigullu sanaartornissamut tunngasut eqqartorigatsigit. Ilisimassavagut marluk Kommunit aamma namminneq sanaartornissaminnut aamma pilersaarusiaat annertoorujussuarmik aamma makkua qaavisigut sunniuteqarsinnaapput aammalu kommunit namminneq akileraarutit aqqutigalugit ilaatigut Nuuk Kommunea periarfissaqarpoq akileraarutinik qaffalluni aamma suli annertunerusumik sulisinnaanermigut, tamakkuupput namminneq kommunip aalajangiisinnaasusimi iluanni aamma suliarisinnaasaat.

Tamaattumik uagut maani naammassisinnaasutut isigisagut aamma kommunit namminneq pilersaarusiaanni, namminerlu aamma naammassinninnaanerat iluani ilaqartussaammata aamma taanna eqqaamassavarput.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq, taava Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq Ole Dorph tullinnguuppoq, taanna pereerpat Simon Olsen tullinnguutissaaq.

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Aap, naatsoralaaqqannguami tassa paaqinnittarfinni imminut pigisuni tapiissutit Aningaasaqarnermut ataatsimiittaliap isumaliuutissuummini uparuaarfigisaasa ilaagaat.

Konto taanna pineqartoq atorlugu tapiissuteqartarneq atsiukkamik isumaqatigiissuteqarnikkut ingerlanneqartarpoq tamatumanilu aningaasani ataatsimiitsitaliat innersuusutaa tassa kontop pineqartup atorunnaarsissinneqarnissaa ukiumi 2002-mi piviusunngortinneqarsinnaanngilaq tamatumani isumaqatigiissut atsiorneqareersimasoq qaammatinilu qulingiluani piffissaqarluni ukiup naaneranut atsaat atorunnaarsinneqarsinnaasoq eqqarsaasersuutinut ilanngukkusuppara tamaasilluni konto pineqartoq aatsaat atorunnaarsinneqarsinnaavoq 2003-p aallartinneratigut tamannalu tunngavigalugu aningaasaqarnerup ataatsimiittaliap una siunnersuutaa piviusunngortinneqarsinnaanngilaq.

Taavalu taasuma saniatigut partiit oqaaseqartui annikittunnguamik aamma oqaaseqarfigilaassavakka siullermik Inuit Ataqatigiit oqaaseqartartuata toqqaannartumik apeqqutigivaa meeqqanut inuusuttunullu unnuarlu paaqqinnittarfinni akissarsiat pisiassat qaffakkiartorneranut aningaasaliissutigineqartartut naleqqussaneqarnerat naammannersoq tamatumanilu taasariaqarpara aningaasaliissutigut naleqqussaanerit naammangitsut tamatuminngalu pissutaavoq perorsaasut isumaqatigiinniarnermi 2001-imi ukioq 2000-imut ilanngullugu iluarsiissoqarmat isumaqatigiinniarnermilu angusarineqartut tamarmiusoq 5,6 procentiummat taannalu ataatsikkut tunniunneqarluni. Tamatuma kingunerivaa aningaasaliissutit malinnaajunnaarmata taava aamma perorsaasut ukioq 2002 nutaamik isumaqatigiinniarnermik ingerlatsisussaapput tamatumanilu aningaasartuutit qanoq isikkoqarnissaat qanoq annertutiginissaat maanngaanniit uanga oqaatigereersinnaanngilara isumaqatigiinniarnerup qanoq naammassineqarnissaa tassami apeqqutaasussaammat annertooq.

Taava aamma ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit meeqqanut inuusuttunullu kommunini ingerlatsinermi aningaasalersorneqartarput tamanna Namminersornerullutik Oqartussat KANOKOKA-llu ataatsimoorussamik tapiissutinik isumaqatigiinniarnerisigut aningaasaliiffigineqartarluni tassa aningaasaliissutit affai tapiissutitigut ilanngaatigineqareertarput tassa bloktilskudininngaanniit peerneqareertarput sinnerilu affaat akiliisitsinikkut pissarsiarineqartarlutik. Aammalu Naalakkersuisoqarfimma aammalu KANOKOKA-p akonanni ataatsimiitsitaliamik pilersitsinissat ukioq manna sulissutigineqarsimavoq tassa taanna suleqatigiissitaq ataavartoq pilersinneqarsimavoq ataatsimiinnerlu siulleq ingerlanneqareersimavoq aammalu novemberip 13-iani ataatsimiitsitaliap ataatsimiinnissani ingerlateqqittussaavaa tamaalillunga ataavartumik ataatsimeeqattaarnerit ingerlanneqartussanngussallutik.

Tamaalillungalu neriuutigaara ulluinnarni suleqatiigiinnermi ajornartorsiutaasartut oqaloqatigiittarnikkut qaangerneqarsinnaanissaat. Taava aamma Aaqamut Meeqqallu Illuanut apeqqutit Inuit Ataqatigiinninngaanniit aamma naatsoralaannguamik oqaaseqarfigissavakka.

Tassa Meeqqat Illuat kigaatsorsuarmik aallartissinnarluni massakku sukkalaartorsuarmik ingerlavoq naatsorsuutigineqarallartullu aallaavigalugit imaassinnaavoq piffissaq siusinnerulaartoq atorlugu atorneqalertoq kisianni taanna uanga massakkut maanngaanniit oqaatigisinnaanngilara. Taannalu naammasseriarpat inissat sisamat pissarsiarineqartussaassapput taakkuli inissat sisamat sapinngisamik pitsaanerpaamik atorneqarnissaat soorunami uagut sulissutiginiartussaavarput inissiamik aningaasartuuteqareernikkut soorunami tulluassanngilaq inissiat taakku pilersinneqartut atorneqanngittuussappata taanna naleqqutinngilaq.

Tamaattumik Meeqqat Illuannut aamma Aaqamut aamma taanna apeqqutigineqarmat tassa taakkununnga tunngatillugu oqaatigissavara aningaasaqarnermut inatsisissat pingajussaaneerneqarnissaannut allannguutisissanik siunnersuutinik saqqummiiussassaqartussaagatta taakkununnga marlunnut tunngassuteqartunik.

Tamaattumik taanna neriuutigaara naammagisimaarneqassasoq maannakkut. Taavalu aamma Inuit Ataqatigiit aamma Kattusseqatigiit oqaatigisaasa uparuaataasalu ilagaat utoqqalinersianut tunngassuteqartut.

Tassa 2000-imi 5 million koruuninik sippuisoqarsimavoq taannalu iti-nerusumik misissuineqarneratigut paasisat nutaat aallaavigalugit ukiuni aggersuni aningaasaliissutit iluarsivigineqarnissaat pisariaqarsimavoq tamatumanilu nutaamik naliliisoqarnitigut aningaasaliissutit amerlaneqarnissaat pisariaqartoq sillimaffigineqartariaqartoq paasineqarsimavoq paasissutissat pineqartut tassaapput utoqqaat aappariikkuutaat naatsorsuutigineqartumiit allaanerusut paasineqarsimammat aammalu utoqqalinersiat saniatigut aningaasarsiortarnerup nammineq suli suliffeqarnerup minnerunera aamma paasineqarsimalluni tamakkulu paasisat tunngavigalugit pisariaqarsimavoq aningaasaliissutit amerlineqarnissaat.

Tassaniinninnilu aamma oqaatiginngittoorusunngilara utoqqaat aningaasatigut atugarisaat pillugu misissuineq maanna naammassineqalersimalerpoq aammalu misissuinerup taasumap nutserneqarnera maannakkut naammassisimaneqalerluni tassalu naatsorsuutigaarput sapaatit akunnerata tulliani taanna nalunaarusiaq Inatsisartunut agguarneqassasoq tassumalu qanoq atorneqarnissa soorunami Inatsiartut aaliangiissuaat qanoq pissanerlugu.

Aammalu naggataatigut naatsoralaaqqinnaannguamik aamma Inuit Ataqatigiinnut uparuataannut Illoqqortoop kommite-mut oqaaseqalaassuunga tassa ilumoorpoq Naalakkersuisut Illoqqortuup Kommiteannut inunnik pingasunik toqqagaqarsimapput aamma toqqakkami ilaatinneqarsimavoq Politimesteri aamma Illoqqortuup borgmesteriat Imigassap Ikiaroornartullu Akiorneqarniarneranni Siunnersuisooqatigiit ilaassortassamik ataatsimik toqqaasimapput, tassalu Illoqqortuup Kommuniat pingasunik toqqaaqquneqarsimavoq ulloq mannaku tikillugu inuit marluinnaat toqqarneqarsimapput tamaattumik neriuutigissavara inissaq taanna kingulleq immaqa nakorsamut tunniunneqarsinnaappat ajunngivissumik aaqqiineq tamaalilluni anguneqarsinnaassasoq.

Pisariaqartinneqassappat Illoqqortuup Kommiteani itinerusumik suli nassuiaateqarsinnaavunga uanga Illoqqortuumi suliniut aallartippoq aammalu ukiuni aggersuni siunertalimmik naammaginartumillu suliniut ingerlanneqarumaartoq tassa suliassaq annertooq suliassaq qilanaarnarpoq aamma tappavani suliniutip takutikkumaarpaa qanoq suliniut una iluatsissimatigisimanersoq aamma suliniut tamaattoq Kommuneqarfinnut allanut qanoq atorneqarsinnaanersoq. Taanna oqallinneq kingusinnerusukkut uterfigiumaarparput. Taamannak naatsunngualiorpunga. Qujanaq.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Tassa naatsunnguit takkajaat anguniarpakka kingulliit. Eqqaassutigeqqilaarlara paasineqarunnanngimmat. Tassa naatsunnguamik oqaraangatta soorunami paasinnittaaserput immaqa allaasinnaavoq ilai 10 minutsertoortartut naatsunnguamik oqaaseqarniarlutik ilai 2 minutsertartut. Kisianni aamma Naalakkersuisut tamangajammik akissuteqareermata neriuutigaara aamma una pingajussaaneerneqarnissaminut suliarineqartussaammat ataatsimiitsitaliami takisuuliortortoqassanngittoq.

Tullinnguuppoq Simon Olsen, Siumut, oqaaseqartuat aappassaanik taava tulleriumaarpaa Per Berthelsen.

Simon Olsen, Siumut.

Siumumi isumaqarpugut aappassaneerinninnermut tunngatillugu ataatsimut isiginnilluta sapinngisatsinnik nassatassarsiornata siunnerfilimmilli patajaannerusumik ilusilersuinissamik sammiviliinissamillu ilungersuuteqarluta oqariartuuteqarnerput paasinarluartuusoq.

Siumumiit pingaartitaraarput nunatta aningaasaqarniarnerata sammiviata tamanit paasineqarsinaasumik malinnaaffigineqarnissaa. Miserratigissallugu pissutissaqanngilagut aningaasalersugassat amerlaqisut sinerissatsinni nunaqarfinni illoqarfinnilu akissaqartinneqanngikkallarlutik utaqqititermata. Pigisassaangitsut soorunami utaqqikatatsiterput pineqartut millioniinnaangitsunik naleqarput kisianni millionerparujussuarnik naleqarput.

Siumumiit Royal Greenlandimut tunngatillugu siullermeerinermi piumasaqaatigisimasagut eqqaasissutigissavagut Royal Greenlandip akiitsugarpassuaqaleriartorsimanerata ingerlariarsimanera itinerulaartumik isumaliuutersuutigigaanni paasiuminaatsunik siunersissaanngiusatunillu akuqaqisoq miserratigineqarsinnaanngitsumik Inatsiasartunit ilaasortaanngitsuninngaanniit aamma innuttaasooqataasunninngaanniit inissikkumminaatsinneqartarpoq tamannalu kinaluunniit akisussaasuseqartup tupiusuutiginagu paasiuminaatsittussaagaa tamaammat uanga tupigilluinnginnarpara uteqqigiffigineqartuarmat.

Nuka A/S-imut tunngatillugu aallartinnerliorsimanerup nanertuutitaasa anigorniarnissaat akissaqartinniarneqarmat ilorraa tungaanut sassinnaaqqullugu Siumumii oqareernitsitut iluarisimaarparput.

Aammattaaq siumumiit avammut niuernitta tassa niuerutitta akiisa ilorraa-tungaanut saakkiartuinnarnissaat soorunami neriuutigeqaarput.

Naalakkersuisuniit aningaasaqarnermut ataatsimiitaliamiillu Siumumiit oqariartuugisagut aappassaanerinermi ilassilluarneqarmata maluilluinnarniarneqarmatalu nuannaarutigeqaarput.

Qujanaq.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq

Taavalu Per Berthelsen, attaviitsoq aappassaanik tulleriumaarpaa Augusta Salling.

Per Berthelsen, attaviitsoq.

Qujanaq

Siullermik uanga Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaasia tassa paasivara ajoraluartumik taanna avammut tusartinneqarsimanngitsoq tassa pingaartillugu nuannaarutigalugulu qujassutigilaarumavara issuaanera tassalu uanga oqariartuutimininnguanni naggasiutigalugu ersarissarakku oqarlunga isumaqarlunga suliniarnermi utoqqassutsissut atortariaqanngitsunga.

Atorneqartartoq tassalu una akissaqartinngilarput isumaqarama isumaqartuarsinnarlungalu akissaqarfigiumasagut akissaqarfigigigut tassani apeqqutituaalluni tulleriissaarineq tulleriissaagarisanillu attassiumassuseqarneq sunut allarpassuarnut sangoqattaarani. Assorsuaq Naalakkersuisut Siulittaasuat taanna maluginiarmagu nuannaarutigaara aammalu qanorluunniit imaqaraluarpat ataqqeqatigiilluni assannimmertut nalilerlugu pingaartitatut pigiumallugu.

Siullermilli naqqiuteqalaassaanga aamma tassa utoqqassutigissavara nammineq kisimiillunga imminut kukkunersiorama maluinngitsoorsimasara tassalu Pilersuisoq aammalu Pisiffik paarlaalluinnarsimagakkit neriuppunga tamanna uertitsissanngitsoq taamatut siunertaqanngilluinnarlunga oqarliorujussuarama allannerliorujussuarsimallungalu.

Annikitsuarannguamik oqaatigissavara Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup Josef Motzfeldtip taammagu kissaatigineqartut atuarfiit pitsaasut tamaanaannaq. Uanga isumaqarluinnarama tamanna tupigisassaanngitsoq tassami ilaatigut eqqartortuaratsigu ingerlariaqqinnermut aqqutissat pitsaasut aningaasartuutigalugillu ammassagutsigit taava pisariaqarluinnartoq tunngaviusumik atuarfiup tutsuivigilluinnartumik ingerlanissaa.

Tassanilu ilaatigut tamaattumik Ilimmarfimmut attuumassuteqartut taaqqajaalaartarpakka imaanngitsoq Ilimmarfik siunnerfittut isumaqatiginnginnakku tamaanngilluinnarpormi kisianni Naalakkersuisut Siullittaasuata isuagaata imaqarpoq tassalu aalajangiuttariaqaratsigu ersarissumik tulleriissaarineq imatut pisseqattaarluta allamut sangoqattaarata tamaattumik neriuppunga taanna ersarissumik paasineqarsinnaassasoq akerliuffiginngikkaluarlugu assersuutitut taasarakku.

Tassami isumaqarpunga Atuarfitsialak qulequtaralugu tunngaviusumik atuarfimmut atatillugu isumalluaatit ersarissagaasut pilerinartullu saqqummiunneqarnikuusut kisianni Ilimmarfimmut tunngatillugu suli uanga misigisimajuarpunga paasissutissat iluamik tutsuinartumut tamattaasumut pilersinniarneqarneranit uanga tunginnit akuersinissamik ammaasussat ilaatigut amigaatigisarlugit.

Aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersut tungaaninngaanniit taaneqarput ilaatigut soorlu Inatsisartut uparuarneqarlutik tassa ilissi aalajangikkasi patsisigalugit ima imatullu aningaasartuuteqarpugut. Aap, tamanna ilumoortortaqarsinnaavoq kisianni sumilluunniit taaneqanngilaq aamma Inatsisartut qanoq ilaatigut inissisimatitaasarnerat tassalu gruppe-minnik naqisimaneqarlutik tassanilu aamma Naalakkersuisuujutigalutik Inatsisartuni ilaasortaasut qanoq sunniisarnerat sunnguamilluunniit taaneqarnani.

Tamaattumik isummertarnermi taamatut uparuaaneq mianersuutassatut isigaara, qanorluunniimmi ilioraluarutta ullumikkut Inatsiliortut Inatsisillu aallaavigalugit sulisitaasut taakku ilaatigut inummik ataatsimik marluusut taakku inoqartarput tamaattumillu aporfiit imatut ittut ersarissarnagit oqaatigigaanni soorunami sangungatitsisinnaasarluni.

Peqqinnissaqarfimmullu atatillugu immaqa uanga oqaatigisannut tunnganngilluinnanngikkaluartoq tassa taaneqarpoq soorlulu oqartoqartoq Peqqinnissaqarfimmi aningaasartuutit qaffakkiartuinnassanngitsut isumaqarpunga uanga taamatut oqanngilanga uanga oqaannarpunga tassa ernumassutigalugu tamaattumillu isumaqatigalugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiitsitaliap innersuussutaa tassalu taamatut aningaasartuutit qaffakkiartorneranut ilutigalugu takutinneqassasoq suut taava anguneqarnersut siuariartuutit suut pinngortinneqarnersut taannartaa isumaqatigilluinnarparapingaarteqaara aningaasartuutit nammassinnaasat iluanniinuttaa inuttaasut Peqqinnissaqarfimmullu siullissinerup imminnut naapertuuttumik ingerlasinnaanissaat tamannalu aamma suleqataaffiginiartuassavara.

Immaqa pisussaafiiginngikkaluarlugu sanilera Otto Steenholdti uani aamma sernilaarlugu oqaatigissavara tassa uparuarneqarmat, nunatsinni aningaasartuutit aqunneqarnerat imatut ernumanartigilersoq, allaat takorloorneqarsinnaalluni avataaninngaanniit aquttariaqalersinnaaneq. Immaqa massakkorpiaq taanna ajornatorsiutaanngikkaluarpoq, kisianni takusinnaavarput isertitat aningaasartuutillu akunnerani aatsanganeq alliartuinnartoq, taamaattumik 1 milliardinilluunniit aningaasaliisinnaassuseqaraluarutta, taava taakkua sukkasoorujussuarmik mangianneqartussaapput, taanna aatsanganeq taamatut maanna takusatsitut sukkatigisumik avissaariartuinnassappat.Taamaattumik isumaqarpunga taanna tusaatissatut tiguneqartariaqartoq aammalu ingerlaniarnermi eqqumalluarnissamik eqeersaallunilu tunngavissiiuassasoq.

Naggataatigut tassa taalaaginnassavara paatsuungassutigilaarakku Naalakkersuisunut ilaasortap Jørgen Wæver-Johansenip paasissutissat assigiinngitsut tunniummagit, imaanngitsoq paasissutissat taakkua iluarinnginnakkit, nej nuannaarutigeqaara ersarissumik paasissutissat taakkua kisitsisit tunniunneqarmata Mittarfeqarfimmut atatillugu, kisiannili imatut oqaaseqarninnini imatut isummernerami soorluli uanga Mittarfeqarfiit aningaasalersorneqarneranut atatillugu ikililerinnginnissamut isumaqataanngitsunga - taamaanngilluinnarmammi, uanga ersarissumik tassa taavara isumaqatigilluinnarlugu 2002-mut atatillugu Mittarfeqarfiit aningaasaliiffigineqarnerata iluani sipaaruteqartoqassanngitsoq - taanna ersarissumik taavara, tassa imaappoq inassutigineqartoq ataqqilluinnarpara Mittarfeqarfimmut aningaasalersuutit ukiuni amerliartortuni akisussaaffik suli annertujartuinnartoq aningaasaliissutit tassunga sanilliullugit ikiliartuinnarnikuupput, taamaattumillu tassa uanga isumaqataavunga Mittarfeqarfimmut atatillugu ernumanaatsumik ingerlassagutta taava miarnersuutigisariaqaripput ikilileriinnarnissaq aningaasaliissutit eqqarsaatigalugit, kisianni tassa naggasiullugu Junnuk qujanaq oqaatigisannut nuannaarutigeqaara.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq, una aamma eqqaamalaarlutigu atit taagaangatsigit sapinngisamik eqqortumik taasassagatsigit.

Augusta Salling, Atassut.

Siullermik oqaatigissavara aamma saqqummiussinitsinni oqaatigereeratsigu, tassa Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa ersarissoq aammalu ersarilluartumik siunnerfeqartitsisoq, taanna isumaqatigilluinnarlugu uagut taperseratsigu, taamaattorli ilaatigut ersarissartariaqartuni suli erfattunik peqarmat, taakkua annertungaatsiartumik aamma immaqa tiguneqartumik isummatsinnik erseqqissaavigigatsigik, tassa Royal Greenlandimut tunngasoq, taanna Naalakkersuisut arlariit akissuteqarfigivaat - ajunngilluinnarpoq. Tassalu aamma paasissutissaq nutaaq tiguarput Royal Greenlandimut tunngatillugu saqqummiussisoqarniartoq, maanilu Inatsisartuninngaanniit aamma taanna isummerfigisassarissagipput, taanna soorunalimi nalilersuinissatsinnut aamma pingaaruteqarluinnaqqissaassaaq Naalakkersuisut uuma Aningaasaqarnermut Inatsisissap pingajussaaneerneqarnissaanut saqqummiussinissaanut tunngatillugu, tassuunakkut isumatsinnik ingerlatsinissatsinnut aqqutissiuunneqassagatta - taanna ajunngilluinnarpoq. Neriuppugulli piffissaqartinneqalaassalluta aamma saqqummiuneqartup aamma misissorneqarnissaanut.

Taava Meeqqat Atuarfiannut tunngatillugu Atassumminngaanniit pingaartilluinnaqqissaarparput Meeqqat Atuarfiata aaqqissuunneqarnissaasa annertunerusumik kinguarsarneqarnani ingerlanneqarnissaa pisariaqartilluinnarpoq. Atuarfiit ilaat nalunngilagut aamma qasseriarluta oqaatigilernerparput aserfallalluinnarsimapput, utaqqeqqittoqarsinnaajunnaarnikuuvoq annertunerusumik. Taamaattumik kinguarsaaqqinnissaq taanna akuersaarneqarsinnaanngilluinnarpoq. Tamannalu pissutigilluinnarlugu uani oqaatigivarput uagut Atassummi isumaqarpugut Ilimmarfik kinguartikkallarneqartariaqartoq, atuarfiit aaqqissorneqarnissaat taanna pingaarnerummat, massakkut pingaarnerusutut isigigatsigu. Naak Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaatigigaluaraa taamaaliornitsigut meeqqat taakkua inersimasunngorlutik ilinniarfissaat taanna taava sussakkeerneqarsimassasoq. Uagut taamak isumaqqinngilluinnaqqissaarpugut. Meeqqat Atuarfiat pingaarluinnaqqissaarpoq, taanna aaqqinneqartariaqarpoq. Meeqqat inersimasunngorlutik inersimasut ilinniarfissaminut anngunnissaminni naammaginartumik pissarsiaqarsimassappata ingerlaqqissinnaassallutik. Atuarfigissaarnissaanilluunniit pingaarneruvoq toqqammaviat aallariarfigisaata pitsaalluinnarnissaa. Aamma tassunga attuumassuteqarluinnarpoq avatangiisit pitsaasut aamma tassani malinnaasariaqarmata nalunngilluinnarparput.

Taamaattuminguna uagut pingaartilluinnaripput Meeqqat Atuarfiata aaqqinneqareersimanissaa aamma Inatsisartut piumasarinikuummassuk Ilimmarfimmik akuersinerminnik atatillugu Meeqqat Atuarfianni iluarsaassinissamut taanna sunniuteqassanngitsoq. Taamanikkut 80 mio.kr.-init atorneqassasut 2002-imi oqaatigineqarpoq, kisianni ullumikkut allarujussuit kisitsisit eqqartorpagut. Aamma piumasaqaatigineqarpoq avataaninngaanniit aningaasaliissutissat imak annertutigisut pissarsiarineqareersimassasut aallartinneqassappat. Ullumi 1 øreluunniit suli pissarsiarineqarsimanngilaq. Taamaattumik isumaqarpugut tunngavissaqarpugut oqassalluta - ajunngilaq, Ilimmarfiup siunertaa ajorineqanngilluinnarpoq siunissami taanna angujumaarparput, ullumikkut pingaarnersiuinitsinni nalilersuinerput allanngortilaarniartigu, aningaasallu taakku Meeqqat Atuarfiannut inissillugit.

Aalisarnermut Naalakkersuisup akissuteqarnermini amernut tunngatillugu oqaaseqaaterput taperserlugu oqarmat qujassutigissavarput, aamma taamatorluinnaq qaleralinniat ullumikkut ajornartorsiuteqarnerannut tunngatillugu aaqqiiniarsinnaanermut iliuuserineqarsinnaasut aamma paasillugit suliniarnerminni aamma eqqarsaatigilluarniarmagit, tassuunakkut aamma qujassuteqassaagut.

Taava akinut miinnerpaaffiliinissamut tunngatillugu tusaatissatut tigussavarput massakkuugallartoq, Naalakkersuisut oqaatigisaat KNAPK-p akinut minnerpaaffiliinissaq taanna tunukkallarsimagaa. Tassa uagut Atassummi isumaqarpugut aalisarnermi inuutissarsiut imak pingaaruteqartigaaq, innarlerneqannginnissaa anguniarlugu allaat akinik minnerpaaffiliinissaq anguneqarsinnaasariaqartoq. Imaanngilaq akinik minnerpaaffiliinermi, tassa isumaqartoq aningaasaliisoqartariaqartoq, kisianni isumaqatigiissuteqartoqarsimagaluarpalluunniit imak akit atorneqassapput isikkullit, kisianni minnerpaaffiliinikkut qularnaarneqarsinnaavoq ullut ingerlanerini akit appariaqqissagaluarpata taava nukippassuit atunngikkaluarlugit, aalisartullu ingerlaniarnerminni ajornatorsiornerulernissaat tikinngikkaluarlugu ingerlaannarluni Aningaasatigut Inatsimmi allassimareerneri tunngavigalugit aaqqiinnerit tikinneqarsinnaassammata, tamakku ilaatigut tunngavigalugit uagut akit minnerpaaffilerneqarnissaata qularnaarneqarnissaa taanna oqaatigaarput. Qujanaq.

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit.

Uggornaraluartumik siullermeerinninnermi tamakkiisumik oqaaseqaatigerusutagut apuutinnginnakkit, taakkua naggataarutigiumaarpakka kisianni taakkua tikitsinnagit Naalakkersuisut assigiinngitsut akissuteqaataannut qujarusuppugut Inuit Ataqatigiit tungaaninngaanniit. Malunnarpoq una tassa aningaasaatitta - Nunatsinni aningaasaatitta annertunerpaamik pissarsissutaasinnaanissaat tamatta ujartorparput, tassuuna isumaqarpugut soqutiginartumik naapiffeqartugut. Taamaattumik aamma oqallittariaqarpugut aamma ullumikkut naak aappassaaneerinninnermik oqallikkaluarluta.

Maluginiarpara Naalakkersuisut Siulittaasuata suarsunnut pulanerarluta oqallinnerput ippigigaa, kisianni ilisimassavarput Isumaliutissiissut aamma tunniutereeraangatsigu oqallinneq gruppeni ingerlaqqittarmat, uninneq ajorpoq ulloq taanna atsioreerlugu tunniukkaangatsigu. Taamaattumik aamma qaffakaasut isummat assigiinngitsut aamma maani apuuttarpagut, maanilu nalilersoqqittarlugit, Inuit Ataqatigiit isumaa malillugu tamanna pissusissamisoorpoq.

Naalakkersuisut akissutaannut oqaaseqalaarusuppugut, tassa Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisup ujartorsimagaluarpaa isumalioqatigiissitaliassat taakkua qanoq akissuteqarfigisimaneri Steffen Ulrich-Lyngep nalaani oqarlunilu nassaarisinnaasimanagu, kisianni imaappoq 8. maj ukioq manna Nunatta aningaasaqarniarneranut tunngasoq tamakkiinerusumik oqalinnitsinni uagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit siunnersuutigisimavarput, tænketankilioqqullugu, aamma issualaarsinnaagukku Naalakkersuisuusimasup taamani akissutaa, oqarpoq imannak:

"Inuit Ataqatigiinninngaanniit kaammattuut una qallunaatut taallugu tænke, tank eqqarsaaqatigiittartussanik pilersitsisinnaaneq, taanna soqutiginartutut tiguara aammalu saniatigut tassani maluginiarpara suliariummanittussarsiuussisarneq eqqarsaatigalugu immikkut allanik suliniuteqartoqarnissaa aamma tassani Ilinniartitaanerit eqqarsaatigalugit, taakku soorunami aamma suliassatsinnipput".

Taamatut oqaaseqarmat uagut nalilerparput siunnersuuterput ilassilluaraa angerlaakkaa, suleriaqqinnissaminullu aamma qiviagassamisut piviusunngortitassamisut allaat isigalugu akissuteqarfigigaatigut. Taamaattumik ujartoqqissimavarput ullumi.

Ole Dorphimut, Suliffeqarnermut Isumaginninnermullu Naalakkersuisumut, oqaatigilaassavarput, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaminngaanniit isumaliutissiissutitsinni oqaatigigimagatsigu konto aalajangersimasoq, tassa Armarngivanut tapiissuteqartarnermut tunngasoq konto, taanna allanngortittariaqartoq atorunnaarsillugu. Taamatut allaat oqaaseqarnitsinnut peqqutigerpiarparput sulinerput aallartikkatsigu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami taava saaffiginnissimavugut Pisortaqarfimmut, Isumaginninnermut Pisortaqarfimmut tassanilu 14. september Naalakkersuisup akissuteqaataani erseqqissumik oqaatigineqarpoq massakkut, tassa ukioq 2002-minngaanniit Ammassallip kommuniata taavalu Foreningen grønlandske Børnep taakkua marluullutik Armarngivat ingerlattussanngormassuk Namminersornerullutik Oqartussat tungaaninngaanniit tapiisoqartariaqanngitsoq.

Tassa allakkat tigummivakka, taanna taakkualu tunngavigerpiarlugit isumaliutissiissutitsinni ilanngussaqarpugut taamatut oqaasertalimmik.

Ilinniartitaanermut Naalakkersuisumut aamma akissutaanut qujarusuppugut, taamaattoq nassuerutigissavara suli Inuit Ataqatigiinni paatsuungalaaratta. Siorna Aningaasanut Inatsisissamut siunnersuut pingajussaaneerlugu oqallisigigatsigu eqqaamaneqassooq puullaaqingaatsiaratta annertuumillu oqallilluta Ilinniagaqarnersiutit pillugit. Taamanikkut pingajussaaneerinninnissamut qaffaasoqarnissaa siunnersuutigineqarmat. Ilaatigut taamani aamma Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisup oqaatigivaa ilinniagaqartut atugaasa tamakkiisumik misissorneqassasut, taavalu misissuinerup inernera aallaavigalugu ilinniartuunersiutit nutaamik aaqqissuunneqassasut. Tassa taamaattumik-una ujartuisugut suli tamakkiisumik aaqqiissutissat taakkua ilinniartuunersiutit pillugit qaqugumitaava saqqummiunneqarniartut. Taannalu tamakkiisoq aaqqiissutissaq uagutsinnut pajugutigineqartinnagu ajornakusoortipparput sukkut tamaana sipaarutaasinnaasunik akuerseqataanissarput, tassa allatut ajornaqaaq. Pingaartipparput suliaq tamakkiisoq qulaajarneqareeraangata tunngavissarissaarlutalu aalajangiinissamut aalajangeeqataasarnissarput. Suli taanna isuma tunngavigalugu suliniarpugut maani Inatsisartuni.

Taava Inatsisartunut Ilaasortamut, Otto Steenholdtimut, oqaaseqalaarusuppugut; Inuit Ataqatigiinninngaanniit. Oqaatigerusupparput tassami sakkortoorujussuarnik oqartoqarsinnaavoq naliliisoq Otto Steenholdti uani paasiuminaalaarpoq qinigaaffiup matuma iluani pissutsit eqqarsaatigalugit naliliinersoq, imaluunniit ukiorpassuarni ilaasortaasimanermini Inatsisartuni ukiut taakkua ataatsimut naliliiffigalugit oqaaseqarnersoq. Issualaarusuppakka oqaasiisa ilai, oqarmat:

"Pissutsit annerusumik iliuuseqarfiginagit, aningaasatigut ammut ingerlariarnerput qanoq iliorfigisimanngilaat, tassa Naalakkersuisut aamma aperisariaqartugut ilumut taama aqutsinerlutsigisumik Naalakkersuisoqartuassanersugut".

Oqaatsit taamaattut sakkortoorujorujussuupput, aamma isumaqarpunga illuatungilertariaqartut. Qinigaaffiup matuma ingerlanerinnaani eqqaasitsissutigisariaqarpoq Finanslovilerigaangatta pingaartinneqartarsimammat aningaasartuutit, isertitallu oqimaaqatigiissillugit ingerlatsinissami missingersuusiortoqassasoq. Tassa taamatut iluseqartarsimavoq aamma allaat siorna aamma Finanslovilerigatta aamma massakkut sinneqartoorfiusussamik missingersuusiortoqarsimammat. Siorna 35 mio.kr. tagginneqarput ukioq manna, massakkut 40 mio.kr. tagginneqarlutik. Imaappoq siunissamut sillimmartaarlutik Naalakkersuisut ingerlapput. Aamma 1999-imi ukiakkut Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutaat pillugu Inatsisartut Inatsisiliorpugut tassanilu malittarisassat missingersuusiornermut sukangasuut tamatta akuersissutigivagut - akuerseqataaffigivagut. Taamaattumik oqippallaarujussuaqaaq qinersisartunut oqassalluni susoqanngitsoq, susoqarpoq maani aamma tamatta 31-iulluta akisussaaqataavugut susoqarneranik.

Aamma eqqasitsissutigissavara ataatsimiititaliaqarpoq aamma Kultureqarnermut Naalakkersuisoq aatsaannguaq oqaatigereerpaaa eqqaasitsissutigalugit, tassa Statsministerip Kalaallit Nunaata aningaasaqarniarnera pillugu ataatsimiititaliaqarpoq siunnersuisartunik. Ukiut tamaasa martsip qaammataani nalunaarusiamik sukumiisumik saqqummiussisoqartarpoq, aamma maani innersuussutigineqartarpoq oqallittarnerni. Taava soorunami apeqqutaavoq siunnersuisooqatigiit taakkua sulinerat naammagisimaarneripput, tunngaviusumik aningaasarsiornermik isiginneriaasiat isumaqatigalugu akuersaarsinnaaneripput, taanna oqallinneq allaavoq, kisianni siunnersuuteqartoqartarpoq aamma ilinniarluarsimasunik aningaasanik ingerlatsinermik paasisimasaqarluartunik.

Otto Steenholdtip arajutsisimassappagu tupinnaqaaq, taakkua ukiorpassuanngulersuni sulisinneqarmata. Aamma isumaqarpunga Otto Steenholdtip uppernarsartariaqaraa sukkut susoqarsimannginneranik oqalunnini.

Taava suli piffissaqalaarama. Inuit Ataqatigiit oqaaseqaataat iluatsinnartunik imaqarmata apuukkusuppakka Inatsisartunut matumani.

Oqaatigereerparput tassa Illoqqortoormiuni suliniutit immikkut ittut ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pilersaarusiorneqarsimanerat soqutigalugu misissorsimagatsigu. Taava tassunga atatillugu oqaaseqalaarusuppugut, tassami oqaatigineqarpoq ilisimatusaatigalutik suliniutit ingerlanniarneqartut, taanna immini ajunngilaq, kisianni ippigivarput kommittéep toqqarsimammagu Københavns Universitetip suleqatiginissaa, isumaqaratta Canadami Alaskamilu suleqatissarsiornissaq pissusissamisoornerusoq, naatsorsuutigigatsigumi taakkua uagutsinninngaanniit pingaaruteqarsinnaasunik misilittagarluarsimassasut, uagut iluaqutigisinnaasatsinnik.

Taava aamma ujartorusupparput Illoqqortoormiormiut ineriartornermi aqqusaarsimasaat, taakkua oqaluttuarineqartariaqarput aamma 1920-30-ikkunni nuutitaasimanerminni misilittagaat. Qullissaninngaanniit pinngitsaaliissutaasumik nuuttitisarsimanerit, Uummannatoqqaminnganniit Qaanaamut nuuttitsisarnerit taakkua annertuumik oqallisigisarpagut. Illoqqortoormiormiut aamma nuutinneqarnikuupput, taakkua oqaluttuassartai qulaajarneqarniarlik. Aamma pingaartipparput taakkua nunaqqatigiit piginnaasaasa oqaluttuarilluarnissaat, ajornartorsiutit kisiisa pinnagit, aatsaat taamaaliornikkut oqimaaqatigiinnerusumik innuttaasut taakkua qanoq ingerlaaseqarnerat oqaluttuarineqarsinnaassammat. Aamma isumaqarpugut soqutiginartuusoq Naalakkersuisut oqaatigimmassuk, inuit illoqarfik qimallugu nuussinnaanissaat periarfissarsiuunniarneqartoq. Taavalu qanoq eqqarsaateqarnersut tassani apeqqutigerusunnarpoq.

Taava tikilaarusupparput oqaatsit pillugit politikkeqarnissamut nassuiaatip tigunissaa qilanaarisimagatsigu siullermeerinninnermilu ujartorsimallugu. Suli neriuutigaarput oqaatsit pillugit politikkimi anguniakkat piviusunngortinneqarnerini, piviusunngortinneqarnissaat ersarinnerusunngortinneqarsinnaassasoq taanna nassuiaat tunngavigalugu. Aamma isumaqarpugut saqqummiussinissaq tuaviuuttariaqartoq, Nunatsinni oqaatsit pillugit politikkip ersarissarneqarnissaa pisariaqarmat. Soorlu aamma naatsorsuutigisariaqartoq nassuiaammi inassutigiumaakkat piviusunngortinneqarnissaat aningaasanik naleqassasoq.

Inuit Ataqatigiit anguniagaraat allaffissorneq kalaallit oqaasii atorlugit ingerlanneqartoq, taamaattumik Ingerlatsinermik Pisortaqarfiup nutserinermut, nutserinermillu pikkorissartitsinissamut aningaasanik qinnuteqarnera tapersersorparput. Naalakkersuisullu pingajussaaneerinninnissamut saqqummiussaqarnissaat kissaatigeqaarput.

Taava naggasiutigalugu erseqqissassavara Inuit Ataqatigiinninngaanniit tassa Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tusaatissatut tigugatsigu, taavalu aamma taaseqataajumaaratta tassani erseqqissaavigineqareersoq aamma uagut isummagut naapertorlugit.

Qujanaq.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Aap, tassa soorunami aningaasaqarneq eqqartortillugu aamma inuutissarsiutinik ingerlatsineq aamma Kattusseqatigiinni eqqaanngitsoorneq ajorparput, uanilu maannga qaqininnut pissuterpiaanut aamma ilaavoq Ilulissani, Uummannami, Upernaviullu kommuniini umiatsiaararsorluni qaleralinniarnermi inuutissarsiutini tassani ingerlatsinermi ukiuni tulliuttuni qanoq aningaasaqarnikkut sunniuteqarsinnaanera ernumanartutut takorloorneqarsinnaammat. Tassa kommuneqarfinni taakkunani umiatsiarsorluni qaleralinniarneq annertoorujussuarmik ingerlanneqarmat, aammalu aningaasarsiornermut Nunatta aningaasarsiorneranut annertuumik sunniuteqarluni. Naluneqanngitsutut umiatsiaaqqat ESU aqqutigalugu tapiiffigineqarsinnaanerat mattunneqarpoq, mattunneqavilluni kommunini taakkunani. Taamaammaat assorujussuaq kaammattuutiginaraluarpoq umiatsiaararsorneq eqqartorneqartillugu EU-mi piumasaqaatit aamma eqqaaneqartartut pillugit EU-p paasitinniarneqarnissaa umiatsiaararsorluni inuutissarsiornerup qanoq pingaaruteqarluinnassusia Nunatsinni sinerissami qanittumi ingerlanneqartoq pillugu.

Tassami nalunngisatsitut kinaluunniit aalisartoq naqqaniit aallartittarpoq, tassa umiatsiaararsornermiit angallatit alliartuaartinneqartarput. Uanga nalunngisakka malillugit aalisartumik takusimanngilanga 30-fodsitaarluni aallartittumik. Qularnanngilarmi immaqa ataasiakkaanik taamaattoqaraluarpoq, kisianni amerlanerpaarpaarpaat naqqaniit aallartillutik aalisarnermik ingerlatsisarput.

Taanna eqqaasitsissutigeriarlugu sanaartornermut tunngasut. Sanaartornermut Iluarsaassinissarsuarnullu aningaasaateqarfimmik pilersitsigatta oqarpugut pilersaarusiortarneq pitsaasoq kommunit suleqatigilluarlugit, aningaasat sapinngisamik tamakkerlugit aningaasaliunneqartartut atorneqarnissaat anguniarneqassasoq, kisianni maannakkut aamma Aningaasanut Inatsisip saqqummiunneqarnerani takuarput ukiup uuma naanerani naatsorsuutigineqartoq Sanaartornermut Iluarsaassinissamullu Aningaasaateqarfik 461 mio.kr. missaani aningaasanik uninngatitaqassasoq. Tassa pissutsit qiviarutsigit ukiut tallimat assersuutigalugu kingumut qiviarutsigit. Minnerpaamilluunniit aningaasanik sanaartornerup tungaatigut atuinermi pitsanngoriaammik annerusumik susoqarsimanngilaq. Ilaatigut aamma eqqaasariaqarpoq siusinnerusukkut Aningaasaateqarfimmiit tassanngaanniit 111 mio.kr.-init Landskarsimut nuunneqarnikuummata. Taakkua nuunneqarsimanngitsuuppata ukioq naanerani tassa 461 mio.kr., 111 mio.kr.-inik amerlanerullutik suli tassaniissagaluarput.

Taamaammat pilersaarusiorneq taanna ujartoqqittariaqarpoq sanaartornermut tunngatillugu. Siorna Aningaasanut Inatsit akuersissutigigatsigu ilaatigut kollegialiornissanut aamma immikkut Nuup Kommuniani, Sisimiut Ilulissallu Kommuuniini akuersivugut. Paasisakkalu malillugit aamma suliassani tassani kinguaattoortoqareerpoq. Tamakkua suliassat aallartinneqartarnerat tunngatillugu pilersaarusiornerit pitsaanerusut assorujussuaq kissaatiginaraluarput soorunami.

Taavalu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnik tunngatillugu nalunngilarput meeqqat inuusuttullu 50-it missaat utaqqisut oqaatigineqartut aamma Naalakkersuisuninngaanniit piffissami qanittumi, eqqumiigilluinnarpara aningaasanut inatsisissami siunnersuummi ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmut Sarliamut, Ilulissaniittumut, aningaasaliissutigineqartussat 1 mio.kr. sinnilaarlugit ikileriartussaammata, massalu utaqqisut aamma taamak amerlatigisut. Aningaasat immikkoortiterlugit kommuneqarfinnut allanut nuunniarneqarnerat eqqumiikujuppoq, tassami isumaqarnaraluarmat taamatut meeqqat ikiortariaqartut, inuusuttullu amerlatigisut aningaasat paaqqinnittarfimminngaanniit paaqqinnittarfimmut aningaasaliunneqartut taamak amerlatigisunik ikilineqarnissaat akuersaaruminaammat. Tassunga tunngasut soorunami taasissutigineqartussaammata ersarissumik nassuiaateqarfigineqarnissaa kissaatigivara.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup akissuteqarnermini aamma ilaatigut eqqaavaa Upernaaq Inatsisartut 80 mio.kr-inik sinnerlugit immikkut aningaasanik akuersissuteqartariaqarsimasut - aap, soorunami tamanna ilumoorpoq, aamma uagut akuerseqataaffigaarput, kisianni isumaqarpunga eqqaanngitsoorneqarsinnaanngitsoq taamatut aningaasaleeqataanermi aamma Naalakkersuisoqarfinninngaanniit aningaasanik aqutsineq tassani pisooqataalluinnartoq.

Tassami Aningaasaqarnermi Ataatsimiititaliap siusinnerusukkulli aamma tamakku pillugit eqqaasitsissutigereersimasai innersuussutigiinnarsinnaavagut, aammalu kaammattuutigissallugu aningaasanik aqutsinermi aqutsilluarneq eqqartorneqartillugu aamma Naalakkersuisut nakkutiginnilluarnissaat pisariaqarluinnarmat.

Kiisalu allannguutissatut siunnersuut nr. 108 Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap itigartitissutiginiarlugu inassutigisaanut tunngatillugu oqassuunga, qimussit aqqutaani avannaani iluarsaassiniarnermut tunngasoq Naalakkersuisup saqqummiussimasaat uanga isumaqatigilluinnarakkku, tassanilu Naalakkersuisut taaseqatigissavakka.

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit.

Naatsukullammik uanga oqaaseqassuunga, ilaatigut nutserisoqarnermut tunngasoq Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata saqqummiussaa. Aammali pinngitsuussanngilanga soorunami Kattusseqatigiit oqaaseqartuat erseqqissaavigilaassallugu avataanniit tikisitsinianngilagumik Mads-Peter Grønvold oqarnera paasivara, aamma oqaaseqarninni nalinginnaasumik Inatsisartuminngaanniit oqaaserineqartut inunnut ataasiakkaanut tunngatinnagit ilaanni oqaaseqartarpunga, tassanilu oqaaseqarninnut aallaavia pingaarnerpaaq soorunami Otto Steenhold-imioqqooqaaq taanna oqaatigineqarnera tassani pivara, kisianni sanaartukkanut tunngatillugu amerlanerusunik kissaateqarneq naammassinnissinnaaneq nalinginnaasumik oqaaseqarfigaara, imaanngilaq Kattusseqatigiit tassani pigikka.

Taava sanaartornermik ingerlataqartut tamakkiinerusumik Nunatsinni angerlarsimaffeqartutsiarsuit ilaatigut sinerissap ilaani suliassaqartanngitsut iluatinnaqaat ilumoorpoq, taavalu suliartortarnissaannut suliartorusukkaluarlutik inissaqartannginnerannut isumaqarpunga, taanna Pisortat annertunerusumik isumannaarniagassarinngikkipput, kisianni Kattuffeqarpoq aamma taakku sulisitsisut, sulisitsisut akunnerminni qanoq tamakkua naammassinissaat isumannaarniassagaat naapertuunnerusumik Naalakkersuisuninngaanniit isumaqarfigaagut.

Taavalu nutserisunut tunngatillugu ilumoorpoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Ingerlatsinermut Pisortaqarfiup qinnuteqaataa 1,2 mio.kr.-inik naleqaqqooqaaq nutserisunut tunngasoq taanna itigartinneqassasoq, imaluunniit pingajussaaneerinninnissamut Naalakkersuisut allannguutissamik siunnersuuteqassasut. Akissuteqarnitsinni Naalakkersuisuninngaanniit oqaatigaarput ukiut ingerlanerini 2000-ip kingorna piumasaqaatinngorsimavoq oqaatsit marluk, kalaallisut danskisullu oqaatsit atorlugit pappialat ingerlanneqassasut 2000-imi tamanna pilerpoq. Nutserisugut annertoorujussuarmik suliaqarput, suleqatigiissitani nutserisutut, oqalutsitut, tusarniaanerni oqalutsitut, ataatsimiinnerni oqalutsitut, tassa imaappoq oqaluttaanerlu nutserisuunerlu taakkua assigiinngitsut marluk ataatsikkoorlugit ingerlappaat. Suliaq annertoorujussuaq Inatsisartuninngaanniit piumasarineqartoq naammassiniarsaraat. Ilinniaqqinnissaq sulisunit tamanit pingaartinneqartoq, ulapingaaramik nutserisut massakkut periarfissaqanngillat ilinniaqqinnissaminnut. Oqaluttaaneq ilinniartitsissutigineqassappat, ilinniartitsissutigineqassappallu nukissanik pisariaqartitsipput.

Oqaatsitta illersorneqarnissaat pingaartinneqartoq Inatsisartuninngaanniit ilisimavarput, aamma Naalakkersuisuni taanna pingaartipparput. Tamanna akeqarpoq.

Inuiaqatigiit oqaasii atorlugit sullinneqartussaanerat pillugu Nunarsuarmioqatigiit isumaqatigiissutaanni unioqqutitsissanngikkutta, ullumikkut nutserisut oqalutsigut atugarisaasigut iluaquserneqartariaqarnerat Inuit Ataqatigiit oqaatigisaat najoqqutaralugu kaammattuutigerusukkaluarpara partiininngaanniit allaninngaanniit taassuma isummerfigineqarnissaa. Tassami Naalakkersuisuni pingajussaaneerinninnissamut manna tikillugu periarfissatut takorluugarput tassaavoq, nutsigassat kikkut kiffartuunneqassanersut, allatut ajornartumik killilersuiffigineqartariaqalissasut. Inatsisartullu piumasarisaat taamaalillugu unioqqutinneqalissalluni.

Massakkut ilaatigut imaaliortoqartarpoq Pisortaqarfiit ataasiakkaat nutserisoqarfik aqqutiginagu avataaninngaannit sulisussarsiortariaqartarlutik. Pisortaqarfiit tamaviisa paasiniaaffigissallugit periarfissaqarsimanngilagut piffissaq sivikimmat, kisianni Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik 2000-imi 234.000 kr.-inik avataani nutserisitsinermi atuisimavoq. Takorloorsinnaavarput pisortaqarfiit allat taamatut atuisimasinnaanerat.

Taamaattumik oqaatsit atorneqartut sapinngisamik nutserisoqarfimminngaanniit assigiissuunissaat pingaartinneqarmat. Ilaannikkut marloqiusamik sulisoqalertarpoq avataaninngaanniit nutsertitat, nutserisoqarfimmiit naqqissorneqartariaqartarmata. Taamaattumik partiinut taanna isumaliutigillaqqunaqaaq, inuiaqatigiit oqaasii atorlugit kiffartuussineq tamakkiisoq ingerlanneqassappat, aningaasat qinnuteqaatigineqartut 1,2 mio.kr.-init Pisortatigut Ingerlatsinermi Pisortaqarfiup massakkut aningaasaliissutigisassatut qinnutigineqartut iluini nassaarisinnaanngilluinnagaat taanna eqqarsaatigilaaqqullugu.

Taava Ilisimatusarfeqarfik Atassutip oqaaseqartuata aappassaaneernermini oqaaseqarfigisaa erseqqissaateqarfigilaassavara. 40 mio.kr.-ininik avataaninngaanniit aningaasaliisussanik Kultureqarnermut Naalakkersuisup Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut akissuteqarnermini oqaatigisimasaa taanna Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani kaallisuuani qupperneq 23-mi qallunaatuuani qupperneq 18-imi imak allassimavoq:

"Suliariumannittussarsiuussineq qaangerlugu suliassaq ingerlaqqissappat, tamanna minnerpaaffiusussatut Aningaasaqarnermi Ataatsimiititaliami isigineqarpoq". Tassalu taanna Aningaasaqarnermi Ataatsimiititaliami ilaasortat tamakkerlutik atsiorsimasaat. Ilisimatusarfeqarfissaq tattorliuuttunik ilinniarfeqarfinnut taartaasussaq pillugu taamatut aamma Atassutikkut atsioqataasimasut maluginiarparput.

Nutserisut uterfigeqqilaassagukkit, massakkut eqqarsaatigineqartoq Inatsisartunut kiffartuussinerup ajortippallaannginnissaa pingaartikkatsigu Naalakkersuisuninngaanniit pingajussaaneerinninnissami periarfissat ilaattut tikkuarneqarsinnaasutut tassa eqqarsaatigut imaapput. Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitap nalunaarusiassarsua nutserneqarnissaa, nutserisoqarfiup isumagissanngikkaanik eqqarsaateqarpugut. Embedslægep suliaanut tunngasut, inuiaqatigiit kiffartuunneqarneranut tunngasut nutsertarunnaarnissaanik isumaliuteqartariaqassaagut, sulisilluni akornusersimasut maalaartarfianni suliassarpassuit innuttaasut suliarisaat nutserneqarnissaanut tunuartitsisariaqartalissuugut, taavalu Naatsorsueqqissaartarfiup nalunaarusiaasa saqqummersittagaasa, oqaatsinik marlunnik atuilluni saqqummersinneqartarnissaat qimanneqarataannaavoq aammalu Inatsisartunut innuttaasunullu nalunaarusiat annertuut sulinitsinni pingaaruteqartut nutserneqartarunnaarnissaat aamma allaat uaneeralaakasimmiippoq.

Naalakkersuisoqarfinni aqutsineq, tassa Aningaasaqarnermut Naalakkersuisutut taanna soorunami pisortaqarfiit, Naalakkersuisoqarfiillu ataasiakkaat peqatigilluinnarlugit isumannaarniarsarivara, Anthon Frederiksen oqarneratut Peqqinnissaqarfimmut upernaaq aningaasaliissutit akuerineqartut aamma Kattusseqatigiit namminneq oqarnerattut soorunami akuerseqataaffigisaat, aqutsinerlunnermik patsiseqanngillat.

Nakorsaqarnikkut, Peqqinnissaqarnikkullu sulisunik iluarsaassisimaneq iluatsissimavoq. Nakorsiartut nakorsartittariaqartut sinerissaminngaanniit amerlasuut naammassineqassappata aningaasartuutit amerlineqarnissaanut qinnuteqaannarpugut. Aningaasaliissutit pisariaqartitsinerminngaanniit ikinnerusut paasineqarmata.

Siullermik akissuteqarninni oqaatigisattut nappaatit amerlanerusut paasineqartalerput. Utoqqaliartornerput najoqqutaralugu nakorsiartarnissanut peqqinnissakkut kiffartuunneqarnissamik inuiaqatigiit pisariaqartitaat annertusiartorput. Aammalu uagut innuttaasutut allatullu nunarsuarmi innuttaasutut kiffartuunneqarnitta suli pitsaanerujartornissaa piumasaqaatigaarput.

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Tassa naatsunnguamik erseqqissaassuteqalaassaanga pingasunik immaqa sisamanik.

Siullermik erseqqissaatigilara Per Berthelsenip oqaaseqaatigisaa imaluunniit oqaatigisaa isummerfiginnginnakku, Inatsisartunulli paasissutissat Mittarfeqarfinnut tunngasut soqutiginaateqarsinnaasut aalajangeeqataanissamullu pingaaruteqarsinnaasut saqqummiukkakkit.

Atassutip oqaaseqartuanut Augusta Sallingimut oqaatigerusuppara, upernaaq saqqummiunneqartut eqqarsaatigalugit oqaatigineqartutut eqqaamasorinnginnakkit uanga oqaatigineqarmat Atassutip oqaaseqartuaniit 80 mio.kr.-init atorneqarnissaat Naalakkersuisut oqaatigisimagaat. Oqaatigineqartoq upernaaq unaavoq, 1,2 milliardit missaanniittut ukiut 15-it ingerlaneranni atorneqarnissaat siunnerfigineqassasoq, aamma taamaattariaqarpoq, kisianni taanna oqaatigineqaqqissaartutut eqqaamanasorinngilara 80 mio.kronerpiaat ukiut tamarluinnaasa assigiimmik atorneqarnissaat.

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuanut oqaatigissavara, soorunami soqutiginaateqartutut tiguara ilassinnilluarnerummat, kisianni neriorsuinerunngilaq. Aamma isumaqarpunga erseqqittoq akissuteqarninni ullumikkut tænke-tankimik Pisortaqarfinni peqanngimmat. Oqaatigereerparali akissuteqarninni eqqarsaqatigiittartussat taakku, isumassarsiaq taanna isummiussaq taanna pillugu ataatsimiititaliaq peqatigalugu sapaatip akunneq tulleq ataatsimeeqatigilerukkit ilanngullugu nalilersussagatsigu. Neriuppunga Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata akissuteqaat tamanna naammaginartutut tigusinnaassagaa.

Taava naggataatigut Kattusseqatigiinnut oqaatigilaarusuppara taamani Sanaartornermut Iluarsaassinermullu Aningaasaateqarfik pilersikkatsigu, isumaqannginnama taamani oqaatigineqartut iluamik issuarneqartut. Taamani siunnerfigineqartut pingaarnerit ilaat aamma tassaavoq ukiumi sanaartornerup aallartiffiani naammassinngitsoortartut Inatsisartunut, Naalakkersuisunullu, Finansudvalgimullu uterteqattaartarneri taakkua qaangerniarlugit nutaamik aaqqiissuteqarnissaq. Taakkua uterteqattaartarnerit piunnaarnikuupput, taamaattumik tamatumani pitsaanerusumik angusaqarnikuuvugut. Aamma kukkuneruvoq oqaatigissagaanni taakkua 461 mio.kr.-init taaneqartut ukiuni naanissaanut tunngassuteqartut 111 mio.kr.-inik ilaneqartariaqaraluartut, killormut ippoq.

Anthon Frederiksenimut oqaatigissavara aappaagumut kollegianut 55 mio.kr.-init immikkoortinneqarsimasut najoqqutaralugit, aammalu ukiuni tulliuttuni amerlaqataat amerlanerusulluunniit immikkoortinneqarsimasut eqqarsaatigalugit naatsorsuutiginnginnatsigu kollegiat taakkua Sisimiuni, Nuummi Ilulissanilu kinguaattoorfiusumik ingerlanneqarnissaat, akerlianik neriuutigilluinnarparput piffissaq eqqorlugu minnerpaamik naammassinissaat.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Oqaaserisakka radiop matoqqanerata nalaani oqaatigisimagakkit, taava qularnanngilaq aamma maannamut akissuteqalerama matoreersut. Oqaatigilaassavara Asii Chemnitz Narup-ip oqaaserisaanut Naalakkersuit Siulittaasuat suarsuttut isigisimagai oqaaserisai. Oqaatigissavara oqaluttarfimminngaanniit maanngaanniit oqariaatit taamak ittut uanga atorsinnaanngilluinnarakkit, Ilaarsortat oqaaserisai suarsuttut oqaatigissallugit.

Fru Asii Chemnitz Narup quppernerni aqqanilinnik imaluunniit 20-inik oqalugiaraluarpat suarsuttut taasinnaanngilakka qanorluunniit isumaqarfigigaluarukkit. Taamaattumik oqaaserinngisakka neriuppunga kukkusumik issuaqqinneqassanngitsut maani oqaluttarfimminngaanniit. Uanga pivara isummerfissaq inatsisissaq aappassaaniigaq uani isumaqarama isumaqatiginngissutigisagut 13-it taakku isummerfigissagigut. Allarparujorujussuarnik maani ilalersorneqarput apeqqutinik. Taamaattumik oqalugiarnissara kissaatiginngikkaluarakku maannakkut takinerulaartumikoqalugiassaanga. Neriullungalu aamma taanna oqaluuserisanut allamut sangusinnaanermut aamma isigalugu aamma tiguneqarsinnaassasoq.

Apeqqutit Naalakkersuisunut saqqummiussorneqartut maani imak amerlatigaat, pisariaqassusia erserluni Inatsisartut ataatsimiinneranni sapaatip akunnerani ulloq ataatsimiiffik ataaserluunniit atortariaqarluni apeqquteqarnermut, Naalakkersuisunut apeqquteqarnermut. Inatsisartuni sumi tamani allani atorneqarpoq taanna, pingasunngornikkut apeqquteqarneq Naalakkersuisunut, Naalakkersuisullu akisinnaasatik akisassavaat, akisinnaanngisatillu kinguartissinnaallugit. Taamaattumik Inatsisartuni suleriaatsit taamak ittut atussagutsigit maannakkut oqallinnerni tikitatsinni sorparujorujussuarnik apeqqutinik saqqummiussuinata taava pingasunngornerit imaluunniit sisamanngornerit ullut arlaat atortigu Naalakkersuisunut apeqquteqarluta, apeqqutillu taakku akisinnaasatik akisassavaat, taamaalillutik oqallinnerit imatut ittut nalunaaquttap akunneri maannakkut tallimat oqallippugut aappassaaneerinermi, uangalu ullumikkut issianerni nalunaaquttat akunnerini tassani allaanngiivippugut siullermeerinermi oqallinnertut ingerlasugut.

Taamaattumik aamma suleriaatsitsinni uani ittut tikittariaqarpagut oqallisigisami partiit, Kattusseqatigiillu isumaqatigiissutigeriigaat aappassaaneerinermi piareerluta taasiartortugut, nalunaaquttap akunneri tallimat atussagatsigit apeqqutit 13-it isumaqatigiinngissutigisagut oqallisigalugit. Taanna isumaqarpunga suleriaatsitsinni assut erloqinartutut uterfigeqqittariaqartoq, aammalu taamaaliorsinnaanitsinnut periarfissaqartariaqartugut.

Allaat EU-mi tapiissutissat eqqartorneqarput, umiatsiaararsortunut allanullu tapiissutaasinnaasut. Oqallinneq taamak sangutigisimappat taava allatut aamma iliuuseqarnissaq pisariaqalersimassaaq. Aamma Naalakkersuisut uani suliarisimasaannut hr. Otto Steenholdtillu oqaaserisaanut tunngatillugu oqaatigissavara Naalakkersuisut aningaasarsiornikkut silarsuarmi sunniutigineqartut amerlaqisut malinnaaffigalugit sapinngisamik aamma maani pilersaarutit suliarisarpaat. Avataaninngaanniit sunnerneqarnerput, oliap akiisa allallu silarsuarmi akit uagut aqussinnaanngisatta, silarsuarmi aningaasarsiorneq appartikkaangagu uagutsinnut aamma sunniuteqarnilluttarneri alaatsinaappagut.

Avammut tunisassiagut, raajat allallu akii apparaanga erniinnarluinnaq tamakku malugisartakkagut alaatsinaappagut, taamaattumillu ukiuni makkunani sipaarniarnissamik tunngaveqartumik ingerlaniarnerit qularutigineqassanngilaq, Naalakkersuisuninngaanniit ilungersunartumik ingerlanneqarmata. Taassumunngalu ilanngullugu siullermik oqaaseqarninni aamma ilanngutinngisara oqaatigilaassavara, ilumoormat manna Siumup oqaluttuata Hr. Simon Olsenip oqaatigisaa aammalu uagut Siumumi aamma malinniarsimasarput akileraarutitigut, akitsuutitigullu annertunerusumik qaffaanngikkaluarluni tulleriiaarinerit maani ittut atorlugit aningaasarsiornikkut pilersaarusiaq inerlugu suliarineqassasoq, taamaaliorsimavugullu.

Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasoqarfiani ilaasortaq, Siumut:

Qujanaq. Oqaluttussat tulliit qinnuvigissavakka ullumikkut pineqartoq, oqaluuserineqartorlu tassalu 2002-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarneranut sammisumik oqaaseqaqqullugit. Imaanngitsoq nipangersinniarlugit kisiannili pineqartoq tassani oqaluuserisariaqarpoq, allanut sangoqattaarneq pinnagu.

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Oqaluttoq kingulleq isumaqatigilluinnarpara, tassalu Naalakkersuisut Siulittaasuata aatsaaqqissaaq oqaasii.

Apequtseqartarneq ajunngilaq, uangattaaq taanna qilanaarissavara. Ilumoorluinnarpoq maani ataasiarunnaarpunga oqaluttarlunga imannak, silarsuarmi akit qanoq uatsinnut naalagaalluinnartigilissusiat, tunisassiornitsigut malinnaaffiginiarsarisarput ilaanneeriarluni ilungersuummernartartoq, taanna arajutsimanngilara. Taavalu avataaniit sanaartortussanik tikisitsisariaqarnermi oqarnera uparuarneqanngikkaluarpoq toqqaannartumik, kisianni uanga takujuarlugit sanaartugassat inerneqarnatik aallartinneqarnatik aningaasartai uteqqattaarusaartinneqartuartut, allatut ajornartumik isumaliortarpunga uanga tikisitalerisuunngikkaluarlunga allatut ajornassappat qularnanngilaq allaat tikisitanik ikiorserluni tamakkua aaqqissuunneqartariaqalerumaartut. Tamanna qularnanngilaq tikissagipput.

Taavalu avataaniit aqunneqarusunngilanga, uangaana Danmarkimi aningaasat pillugit vismændinik taaneqartartut assut nuannarisarikka. Naalakkersuisut ingerlaannaruttulersut taakku oqartarmata imatut ingerlatsissagussi aajuna ornitarsi, nakkarfigisinnaasarsi taamaattut amigaatigaagut toqqaannartumik oqarsinnaasut uatsinnut, ukorsiiaa ingerlaasersi una aaqqilaarsiuk, taamaattunuku uanga innersuukkaluarikka. Mikael Petersen avataani aqunneqartussatut taagaluarpai, taakkua aqutsisutut taaneqanngillat, isumassarsiuisartutut imaluunniit isummiisartutut atorneqartartut Danmarkimi taakku pillugit uanga taamatut oqarsimavunga.

Taava aamma ajunngilaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasua imannak oqarmat, aningaasaqarnerput imak ajortiginngitsoq - taamaaqqajanngilaq, tassa oqaatsikka pillugit akissutaa. Ajunngilaq taamaassimassappat, kisianni assigiinngitsunik paasinnissimannguatsiarpugut. Pingaartumillu Asii Narup aatsaaqqissaaq aamma oqalunnera sakkortuumik uparuaanerarlunga, kisianni tassa taakkuupput siulittaasup, siulittaasutut tulliata saqqummiussaat isumaliutissiissut ersarilluinnartumik uatsinnut oqariartortoq, aningaasaqarnermut pitsaasorsuunngitsoq, allaallu oqarfigaluta siunnersuuteqarniaraangatta aningaasartaqanngitsunik imaluunniit qanoq aningaasartalerneqarnissai ilannguttarlugu pisariaqalersugut.

Ilungersorpaluttumik saqqummiussaq uatsinnut Asii Chemnitz Narupip paasisimagunanngilaa, kisianni atsiorsimagaa takuara. Taamaattunik atsiuissagaanni uparuartariaqarpoq oqaatsit uatsinnut tutsinneqartut atsiorsimagaanni aamma uagut atuartugut taakkuninnga paasisinnaasariaqarparput, paasillugulu imaanaanngitsoq uanga taamak oqarpunga saqqummiussarsi imaannaanngitsumik oqariartuuteqarnerarlugu oqarpunga imannak, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap saqqummiussaa imaannaanngitsunik tikkuartuisoq oqareernittut isumakulunninnik minnerulersitsinngilaq. Ilumullimi allarluinnarmik allassimasuugussi uanga taamak oqarsimanavianngikkaluarpunga.

Aammalu uanga oqaatsit sakkortukuluttut atorpakka, aamma taanna uanga isertussanngilara. Aningaasaninguna ingerlatsineq ilaatigut Naalakkersuisunik aamma ataannartitsinissamik imaluunniit tunuartiteriutissatut atorneqartartoq. Imaannaanngilaq aningaasaq-una uagut suliniarnitsinnut qitiusoq, taamaattumik una tupigineqassanngilaq oqaruma, Naalakkersuisoqartuarsimavugut amerlanerussuteqarnermik tunuliaqutaqartuartunik. Taanaannarluunniit paasigaanni oqartariaqarpoq, aningaasatigut ingerlaaserput Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup ilani oqarfigisimappagit, ukorsiiaa ajortoqalerpoq. Taakku amerlanerussuteqartut oqarsinnaapput, siunnersuutit uku akuerineqassanngillat, uagut amerlanerussuteqarnerput atorlugu naaggaassavagut.

Taamaaliorsimanngikkaanni ullumikkut tikitarput aajuna, isertitat imannak akiliutitsinnut naleqqiullugit assigiinngitsigilersimasut Asii Chemnitz Narupip aamma ilaatigut allappaa. Imannanngooq assigiinngitsigilissapput ukiuni aggersuni taanna oqaasersi uanga oqaatigaara ernumanartoqarpoq, kialluunniit akiligassaa amerligaluttuinnassappata isertitaanut naleqqiullugit. Inuup imaluunniit Landskarsip periutsit taakkua ilisarisimalluartariaqarpai, taamaattumik uanga oqartariaqarpunga ernumanera minnerulersimanngitsoq, kisianni aamma tupigiallapara oqallinnerput suarsunnik taagorneqaleraluallamat.

Ilungersuulluginuna oqarniarsarisugut, taamaattumik oqartariaqarpunga isertitat akiliutini ikinnerulertussat uanga takugakkit ernumaammeqaanga. Taanna uanga kisimiissutigigunanngilara, tamatta paasilerunarparput mianersortumik ingerlasariaqarluta, ikiortissaqartariaqarluta aningaasanik paasisimasalinnik aqutsisuunngitsunik aperillattaagassatsinnik.

Taamak naatsunnguamik oqaaseqaateqarpunga.

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnilu Naalakkersuisoq, Siumut. Qujanaq. Kattusseqatigiinninngaanneersoq Anthon Frederiksen umiatsiaararsortut oqaaseqarfigimmagit ilumoorpoq taakkua ingerlanerat massakkut ernumanarpoq, piaartumillu aaqqinniartariaqarluni. Uanilu umiatsiaararsortut isumasioqatigiinneranni Kangerlussuarmi umiatsiaararsortut nunarput tamaat peqataaffigisaannik siunniunneqarpoq, atukkatik pitsanngorsarneqassasut aammalu angallatinut nutaanut anginerusunut ikaarsaariarnissartik piaartumik periarfissarsiuunneqassasoq. Tassa taakku kissaataat malillugu massakkut periarfissat taakku anguniarneqarput, taanna erseqqissaassutigilaaginnarpara. Qujanaq.

Augusta Salling, Atassut.

Qujanaq. Tassaana Naalakkersuisuni Ilaasortap Jørge Wæver-Johansenip uagut oqaaseqarnitsinni 80 mio.kr.-inut tunngatillugu, Atuarfitsialammut aserfallatsaaliinissamut tunngatilugu oqaaseqarnera akissuteqaataanut una oqaatigilaarusullugu.

Taamak oqaaseqarnitsinni 80 mio.kr.-inik pisariaqartitsinissaq ukiumut taanna silaannarminngaanniit tigusaanngilaq. Uani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaaninngaanniit issuaalaarusuppunga - taanna akuerineqarsinnaappat, naatsuaqqamik. Tassa qupperneq 20-imi allassimavoq.

"Atuafitsialammut tunngasumik siunertat piviusunngortinneqassappata, pisariaqarpoq iluarsaassassatut, illutaanilu allanngortitigassatut siunnersuutigineqartut aningaasaliissutigineqartussat annertuumik qaffaavigineqarnissaat. Naatsorsuigallarnerit takutippaat Atuarfitsialammut tunngatillugu perorsaanerup tungaatigut killissarititaasut ukiut 15-it ingerlaneranni piviusunngortinneqassappata, ukiumut 80 mio.kr.-init tikillugit pisariaqartitsisoqartoq. Naatsorsuigallarnerit taakku sanaassap akissaatut missingersuusiaq C-mik tunngaveqarput. Taamaattumillu minnerpaaffiliilluni missingiinertut naatsorsuunneqartariaqarlutik".

Mikael Petersen, Siumut.

Tassa naatsunnguamik nalornissutigineqartut Naalakkersuisut tungaaninngaanniit marluk oqaaseqarfigilaarusuppakka.

Tassa siullermik Isumaginninnermut Naalakkersuisup akissuteqarnermini oqaaseqarfigisaa aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata Asii Chemnitz Narupip oqaaseqarfigeqqippaa.

Erseqqissaatigissavara Aningaasaqarnermi Ataatsimiititaliami ilumoormat Naalakkersuisoqarfimminngaanniit allakkat tigusagut naapertorlugit una piumasaqaat ingerlatikkatsigu, Isumaliutississut aqqutigalugu, tassa kommuni aammalu Peqatigiiffik Red Barnet isumaqatigiissuteqarfigineqarsimappata, ingerlatsineq kommunit ingerlatissagaa, taava sooq Finanslovikkoorlugit aningaasaliissutit 484.000 kr.-iusut immikkoortittuassavagut.

Immikkoortittuassavavut.Taamatut pisoqarsimappat soorunami aningaasat allanut atussagaanni iluarnerussaaq tassani kontomiitiinnarnagit. Tassa tassaniippoq, tassunga killippugut, kisianni Naalakkersuisup massakkut paasissutissiissutaa uaniilluni taamaattoqarsimanngitsorooq, taava tassani aaqqinniagaqassaagut naalakkersuisoqarfik paatsoorluni akissuteqarsimaguni taava aaqqiissummik ingerlatitseqqittariaqarpoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut.

Tamanna ajornatorsiut aaqqissinnaavarput isumaqarpunga suliap uumap ingerlaqqinnissaani pingajussaaneerineq pitinnagu tassunag tunngatillugu paaseqatigiittoqarsinnaassasoq Naalakkersuisut uagullu akornatsinni.

Kiisalu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup nutserisoqarneq pillugu oqallissaarinera kingulleq oqaaseqarfigilaarusuppara. Tassa konto 25.01.01 Aqutsinermut Pisrotaqarfik allaffissorneq tassunga allannguutissatut siunnersuutigineqartoq imaluunniit qinnutigineqartoq 1,3 mio. koruuniuvoq, tassungalu tunngatillugu soorlu naluneqanngitsoq uani isumaliutissiissutikkoorlugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamiit inassutigaarput piumasaqaatiti assigiinngitsut aallaavigalugit aamma saqqummiussagut aallaavigalugit Naalakkersuisut allannguutissamik siunnersuuteqassasut, taavalu inassutigaarput 1,3 mio.-nit taakku itigartitsissutigineqassasut.

Isumaqarpugut, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami suliassat ersarluppallaarneri tunngavigalugit, soorlu aamma Naalakkersuisup nammineerluni ersersikkaa, qanoq iliuusissat amigaatigigalugit aammalu Inatsisartut qinnuigalugit massakkut piumasaqaqqullugit assigiinngitsunik qanoq iliornissanik. Tassa taannarpiaruan uagut amigaatigigipput. Qanoq iliuusissat taama ersarlutsigitillugit sooq 1,3 mio.-nik aningaasaleeriissaagut, taamaattumik itigartitsinissaq inassutigaarput. Atagu anersaartulaarallarta taava, taakkulu 1,3 mio.-nik itigartikkarlugit. Aamma Inatsisartut ataatsimiinnerisa avataatigut Naalakkersuisut qinnuteqarsinnaasarput Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut pisariaqartitsineq naapertorlugu. Isumaqarpunga ittannerusaarnerussasoq taamatut aaqqiigallarutta.

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit.

Qujanq. Malugineqartarsimassooq Inuit Ataqatigiit tungaanut oqqassaarisoqaraangat amerlasuutigut nipangersimalluta oqaaseqaqqinneq ajorpugut, peqqutigalugu pissuserissaarnissaq tassa taanna pingaartikkatsigu aammalu oqallinneq allamut sangutinneqartarmat, kisianni naammagittarsinnaanerput aamma killeqarpoq, taamaattumik Otto Steenholdti oqarfigerusuppara aatsaannguaq aappassaaneerlunga oqaaseqarninni oqaaserisimasai issuarakkit quppernq 3-miittut oqaaseqatigiit ataatsit, tassani oqaatigineqarmat Otto Steenholdtiminngaanniit nunatta aningaasaqarniarnera ingerlanerliortoq qanoq iliuuseqarfigineqartarsimanngitsoq. Oqaatsit taakkua oqaaseqarfigivakka siuliani Otto Steenholdtip saqqummiussaa minnerpaarpaamilluunniit oqaaseqarseqarfinnginnakkit. Taamaattumik oqaaserisimasakka aappassaaneerlunga oqaaseqarninni taakkua attappakka. Isumaqarpunga pissusissamisoortoq aamma allamut ssangutinneqassanngillat.

Aamma Naalakkersuisut Siulittaasuanut eqqaasitsissutigerusuppara aningaasadnut inatsisissamut siunnersuut alaassuteqarpoq inatsisit allaninngaanniit pingaaruteqartorujussuuvoq aamma aappassaanneerinninnissamut allannguutissatut siunnersuutit 117-it isummerfigeqqullugit suliakkerneqarsimavugut taamaattumik tupigineqarsinnaanngilaq annertuumik kissaammertaarluta oqallisissagutta maani. Aamma pissusissamisoorsoraara.

Daniel Skifte, Atassut.

Qujanaq. Apeqqutissara annikippoq, kisianni pingaaruteqarluarpoq. Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup nutserisut pillugit oqaaseqarneranik aallaaveqarpoq apeqqutigisariaqarlunilu. Namminersulernissaq pillugu nalunaarusiassarsuaq maani nutserisunik suliarineqannginnissaa kaammattuutigineqarpoq. Taava, suliassaq taanna nalunaarusiassaq suliakkiissutigineqarpoq Naalakkersuisunit Siumumiit Inuit Ataqatigiinniillu. Oqaatsit aalajangersimasut atorlugit saqqummiunnissaa taanna ajornartorsiutaanngilaq, kisianni Aningaasaqarnermut Naalakkersuisuq Inatsisartut tunoqqutsillunilusooq nalunaarutigereerlugu Inatsisartunut taamaaliorniaruni ajornartorsiut pilersitaa uaniippoq, isumaqarpunga taanna ajornartorsiut pilersitaa akuerineqarsinnaanngitsoq tassaasoq: avataani nutserneqassaguni taava aningaasaartaqartariaqarpoq.

Naatsorsuutigineqarpoq Naalakkersuisut suliassiissutigigamikku nutserisoqarfimmi suliarineqassasoq. Taavalu sooq taama pingaartigisoq oqaatigissavara una: Inatsisartut aappaagu ukiakkut suliarigunikku taava Naalakkersuisut qallunaat Naalakkersuisuinut isumaqatigiinniarnerminni tunngavittut atugassaraat, taamaattumillu nutserneqartaraiqarluni. Taamaattumik avataani nutserneqassaguni immikkut Naalakkersuisut aningaasaliisimasariaqarput taannalu apeqqutigerusuppara qularnaallillugu finanslovimut ilaava taavaa? Oqarneratigut peerami aningaasat alla ajornartorsiut qaffappoq avataani nutserneqassaguni akeqassaaq. Pinngitsoorani nutserneqartariaqarpoq naalakkersuisooqatigiit taanna siunnerfigimmassuk Inatsisartut isummiutereerpassuk taava isumaqatigiinniarneq aallartissasoq.

Taamaattumik taanna apeqqutigaara, isumaqarama regningi pinngitsoorani 2002-mi akilerneqartussaavoq taannalu regningi finanslovimut atavoq.

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Tassaana aatsaannguaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami silulittaasup una Amarngivat pillugu paatsuungassut uani atatillugu saqqummiussaanut, aneriarfissatut taasaa taanna uanga iluatikkullugu maannakkut oqaatigerusukkinga. Isumaqarpunga taanna Amarngivamut tunngassuteqartoq pingajussaaneerinnissamut kinguartinneqarsinnaaguni pitsaassasoq. Aamma namminersornerullutik Oqartussat arlaatigut pituttorsimaneqarnerat taamaalilluni 100%-mik paasissuarput.

Taava Anthon Frederiksenip, Kattusseqatigiinninngaanneersup, Sarliap aningaasat atugassai 1,1 mio.-inik annikkillisinneqarsimanerat sumik aallaaveqartoq ujartorpaa. Tassunga atatillugu oqatigisvara Inuusuttut Inaat Aasianni inissisimasoq matuneqarmataningaasartuutit amerlanerpaartaat tassa Sarliamut nuunneqarsimapput. Taakkuku massakkut nalimmassaatitut atorneqartut tassa fælleskontomut taavalu aamma ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit allat sisamat taakkuninnga aningaasanik massakkut nuutsitsiviupput. Imaanngilaq ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni inissat taamaalilluni millilerniarneqartut, taamaattoqanngilaq. Nalimmassaatitut taakku aningaasat atorneqarput. Qujanaq.

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq naatsunnguamik. Tassa Atassutip oqaaseqartua assigalugu uanga isumaliutissiissut atuarsimavara, taamaattumik Atassutip oqaaseqartuanut innersuukkusuppakka siullermik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup aappassaaneerluni oqaaseqarnermini oqaasii uanga siullermeerlunga oqaaseqarnera. Tamatta assigiimmik oqaatigaarput upernaamut taakku ukiut 15-it ingerlanerini aningaasartuutissat qanorpiaq agguataarnissaat paatsoorneqarsinnaajunnaarlugit, neriuppunga, inissinneqarnissaat Naalakkersuisut oqaatigaa, suliassarlu tamanna naammassissavarput.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Atassutip aatsaannguaq oqaluttuanut Daniel Skiftemut oqaatigissavara oqaatsitit pillugit akissummi Naalakkersuisut akissutigisaanni nutserneqartarnerannut tunngatillugit akuersissutit pissusissamittut inngippata taava Inatsisartut qullersaqarfiat oqaloqatigineqassasoq, taamaattumillu suliassaq qanoq ilillugit aaqqissuunneqarsinnaanerat taava oqitsumik sulairineqarsinnaasalluni, kisianni ullumikkut pissutsit qiviassagutsigit aatsaannguaq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq oqaatigisai najoqqutaralugit ajornartosiut anginerusoq unaagunarpoq aammalu uagut nammineq malugisartagarput nutserisut assigiinngitsorpassuit illup matuma avataaningaanniit aaneqaraangata taava maani nutserneqarnermi oqaatsit atorneqartut, inatsisit suliarineqarneranni atorneqartussat aammalu suliareqqinneqarneranni taamaalilluni tunngaviusussat aamma naqqissorneqaleraangata, taamaalilluni suliassaq aamma sivitsorneqartarmat., kisianni akissutigisatsinni tassani erseqqippoq tassa Inatsisartut qullersarfiat oqaloqatigsariaqassaat, tasani piumasarineqartut naammassineqanngippata, kisiannili periarfissaqarsoraara aamma pingajussaaneernissap tungaanut eqqartoqqinneqarsinnaannera, naammaginartumik aaqqissutissaq anguniarlugu.

Lise Skifte-Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Naatsuarannguamik. Asii Chemnitz Narupip apeqqutigimmagu aappassaanik oqaaseqarami ilinniartitaanerit iluarsartuussivigineqarnerannik nalunaarusiaq upernaaru 2002-mi Inatsisartut ataatsimiinneranni Naalakkersuisut Inatsisartunut saqqummiutissavaat taavalu taassumap malitsigissavaa Inatsisartut ukiami 2002-mi ilinnigaqarnersiutit pillugit peqqussutissatut siunnesuut Naalakkersuisut saqqummiutissavaat.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Taavalu allamik oqaaseqartoqarniarluni nalunaartoqanngilaq.

Taamaalilluta taaseqattaarnialissaagut. Taasinissamut najoqqutassiaq, isumaliutissiissut Naalakkersuisullu akissuteqaataat najoqqutaralugit suliarineqarsimasoq agguaanneqarsimasorlu innersuussutigissavara. Taasissutissat arlaqarmata peqqissaartumik taasinissarput siunertaralugu oqaatigeqqaassavakka.

Tassa Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiittut inassutigaa Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat 13-it itigartinneqassasut allannguutissatullu siunnersuutit 108-t akuersissutigineqassasut.

Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaannik immikkoortoq 33-mik, 34-mik aamma 35-mik normullit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ataqatigiisillugit inassuteqaatigai.

Allannguutissatut siunnersuutit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani 33-mik aamma 34-mik normulinni pineqarput ullormut oqaluuserisassani immikkortoq 14-ip aningaasarsianik akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip ataasinngornermi ulloq novemrberip 5-ni 2001-mi aappassaaniigassap tallimanngornermilu 9. november 2001-imi pingajussaaniigassap akuersissutigineqarnerata kingunerisaatut isertitassatut missigikkat qaffaatissaannut tunngasoq.

Allannguutissatut siunnersuutit pingasut taakku inatsisiliornermut Inatsisartunit suli akuersissutigineqanngitsunut tunngasuunerat pissutigalugu siunnersuutigissavara 2002-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaannut tallimanngornermi ulloq novemberip qulingiluaanni 2001-imi pisussamut kinguartinneqassasut.

Tamanna akerlerineqanngilaq.

Taavalu siulliulligit taasissutigineqassapput Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat Aningaasaqanermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani normu 61-imiit 63-imut, normu 65, 66, 108-miilli 111-mut aamma normu 114-imiit 117-imut Aningaasaqanermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup itigartitsissutigineqaqqullugit inassutigisai.

Allannguutissatut siunnersuutit ataasiakkaat immikkoortillugit taasissutigineqarnissaat pissusissamisuussammat siunnersuutigissavara periuseq imaattoq malillugu taasissutigineqassasut, tassalu siulliullugit taasissutigissvagut naalakkersuisut allannguutissatut siunertaat normu 61-imiit 63-imut, normu 65 aamma 66, ilinniagaqarnersiuteqartitsinissamut sipaarutissatut siunnersuutigineqartut.

Tulliullugu taasissutigissavarput Naalakkekrusisut allannguutissatut siunenrsuutaat normu 108; avanaani qimussit aqqutaasa pitsanngorsaavigineqarnissaannut tunngasoq.

Kingulliullugit taasissutigissavagut Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat 109 aamma 110 Kalaallit Nunaanni naatsorsueqqissaartarfimmut tunngassutillit.

Tulliullugulu taasissutigissavarput Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat normu 111; Aqutsinermut Pisortaqarfimmut aningaasaliissutigineqartut qaffaavigineqarnissaannut tunngasoq aamma tassani ilaalluti nutserinermut aningaasaliissutit.

Taava aamma taasissutigissavarput Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat normu 114; suleqatigiissitamut nunaqarfiit pillugit ataatsimeersuarnermut tunngasoq.

Tamatuma kingorna taasissutigissvagut Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat normu 115 aamma normu 116; Pinngortitaleriffimmut tunngasut.

Taavalu taasissutigissvarput Naalakkerusisut allannguutissatut siunnersuutaat normu 117; Asiamut tunngassuteqartoq.

Taamatullu taasissutigissavavut Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanni normu 1-imiit 32-mut, normu 36-miit 60-imut, normu 64, 67-imiit 107-imut, normu 112, 113 aamma normu 118-miit 121-mut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup akuersissutigineqaqqullugit inassutigisai.

Tassalu taamaalilluta taaseqattaarnialissaagut.

Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaannut normu 61-miit 63-mut, normu 65-mut aamma 66-mut isumaqataasut qinnuigaakka nikueqqullugit.

Soqanngilaq.

Akerliusut qinnuigaakka nikueqqullugit.

31-it.

Taamaalilluni isumaqataananiluunniit akerliusoqanngilaq.

Taavalu Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaannut normu 108-mut isumaqataasut qinnuigaakka nikueqqullugit.

1.

Akerliusut qinnuigaakka nikueqqullugit.

28.

Taaseqataanngitsut qinnuigissavakka nikueqqulugit.

2.

Taavalu tullinnguuppoq Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaannut normu 109-mut aamma 110-mut. Isumaqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

Soqanngilaq.

Akerliusut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

31.

Taaseqataanngitsut qinnuigissavakka nikueqqukkugit. Aa tamarmik taasisinnaasut. Amerlanermut.

Taavalu tassa tullinnguuppoq Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaannut normu 111-mut . Isumaqataasut qinnuigaakka nikueqqullugit.

Soqanngilaq.

Akerliusut qinnuigissvakka nikueqqullugit.

31.

Tassa taasisinnasut tamarmik, taamaalilluni taasinngitsoortoqanngilaq.

Taavalu tullinnguuppoq Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaannut normu 114-mut. Isumaqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

Soqanngilaq.

Akerliusut qinnuigissvakka nikueqqullugit.

31.

Taamaallilluni taasisinnaasut tamarmik - taaseqataanngitsoortoqanngilaq.

Tullinnguuppoq Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaannut normu 115-imut aamma 116-imut. Isumaqataasut qinnuigissvakka nikueqqullugit.

Soqanngilaq.

Akerliusut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

31.

Tasaa taasisinnaasut tamarmik - taasinngotsoortoqanngilaq.

Tullinnguuppoq Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaannut normu 117-imut. Isumaqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit

Soqanngilaq.

Akerliusut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

31.

Taasisinnaasut tamarmik - taaseqataanngitsoortoqanngilaq.

Maannalu Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanni normu 1-miit 32-mut, normu 36-miit 60-imut, normu 64, normu 67-miit 107-mut, normu 112, normu 113 aamma normu 118-imiit 121-mut. Aningaasqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup akuersissutigineqaqqullugit inassutigisai taasissutigissavagut.

Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaannut nr. 1-imiit 32-mut, normu 36-miit 60-imut kiisalu normu 64, normu 67-miit 107-mut, normu 112, normu 113 aamma normu 118-imiit 121-mut. Isumaqataasut qinnuigaakka nikueqqullugit.

31.

Tassa taasisinnaasut tamarmik. Akerliusoqanngilaq taasinngitsoortoqaranilu.

Tassalu taamaalillugu Inatsisartut 2002-mut aningaasanut inatsisissaanut siunneruutip aappassaaneerneqarnera naammassivoq taamatullu iluseqarluni pingajussaaneerneqarnissaminutingerlaqqittinnani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut ingerlaqqikkallassaaq.

Taamaalilluta immikkoortoq 13 ullumikkut naammassivarput.