Ullut ataatsimiiffiusut arfineq-aappaat, pingasunngorneq oktobarip 3-at 2001, nal. 14.24

Oqaluuserisassani immikkoortoq 48

Nappaateqarlutik katsorsartikkiartortartut qaniginerpaasaasa akiliunneqartalernissaannik periarfissarsiuussinissaq pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Lars-Karl Jensen)

(Siullermeernera)

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Augusta Salling, Siulittaasoqarfimmi sinniisussatut ilaasortaq, Atassut. 

Lars-Karl Jensen, Siumut:

Siullermik ajuusaarutigissavara nuannermik. Taamatut siunnersuuteqarnera tunngaveqarpoq inuit nappateqartut ilaasa katsorsarneqartarneqarnerat ukiut affaanik ilami sivisunerusumilluunniit nassataqarsinnaammat nappaateqartumut ilaqutaasumullu toqqissisimanartanngeqisumik.

 

Maannakkumut ataasiakkaat pisortat aqqutigalugit qujanaqisumik akiliunneqartarput. Taamaalillutik ilagisatik katsorsartittut sivikikkaluartumik najorsinnaasarlugit. Sivisunerusumik katsorsartittut ilaqutaat napaateqartup uninnganera tamaat najuutissagunik ilaqutariittut inuunermik annertuumik annertuumik allanngortitsisussaapput mikinngitsumillu aningaasarsiornikkut pilliuteqartussaallutik.

 

Peqqinnissaqarfiup ukiuni arlaqalersuni ingerlanneqarnerani maannakkut killiffipput eqqarsaatigalugu katsorsaariaatsikkut napparsimasunillu paaqqutarinninnikkut piginnaanngorsarfigisagut suli amerlaqaat. Taakkua naammassiniassagutsigit aamma ukiut amerlasuut ingerlaqqaartussaammata. Ukiuni qaninnerusuni tamakkiisumik nammineq ingerlassinnaanngisatsitut uanga taakku isumaqarfigigakkit.

Taamaattumik inoqatitta ilaasa allatut ajornartumik nappaatiminnik katsorsarneqarlutik nunatsinniit sivisuumik qimagusimasarnissaat avaqqussinnaanngilarput. Nappaateqarneq pissutigalugu sivisunerusumik nunatsinni qimagusimasartut toqqissisimanerullutik ilaquttatillu najortigalugit katsorsarneqartarnissaannut periarfissaqarnissaat aqqutissiuunneqassappat nunatsinni pisortat kisimik akiliuteqarsinnaanissaat qularnartutut isumaqarifigivara. Taamaattumillu naalagaaffeqatigiinnerup iluani paaseqatigiissutiginiagassatut isumaqarfigalugu tamanna.

 

Taamatut oqaaseqarlunga inatsisartunut aalajangiiffigisassatut siunnersuutigaara nappaateqarlutik sivisuumik nunarput qimallugu katsorsartikkiartortartut qaniginerpaasaasa tamakkiisumik akiliunneqartalernissaanik periarfissarsiuussinissamik ujartuinissamut Naalakkersuisut peqquneqarnissaat.

 

Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit:

Nuna angissusia inuttuallaannginneralu pissutigalugu katsorsaariaatsinik assigiinngitsuni tamani maani nunatsinni peqqinnissaqarfik neqerooruteqarsinnaanngilaq. Taamaattuaannarsimavoq pissutsillu taamaanneri siunissami allanngungaanaviaratik.

 

Katsorsaariaatsinik nutaaliaasunik assigiinngitsunik amerlasuunik ingerlataqarnissatsinnut atortussanik sulisunillu immikkut ilinniarsimasunik pisariaqartinneqartunik pissarsinissarput qaquguluunniit aningaasatigut illersorfissalernavianngilaq.

 

Peqqinnissaqarfiulli neqeroorutigisinnaavaa katsorsaanerup nunani allani ingerlanneqartup akilerneqarnissaa tassa Danmarkimi ingerlanneqartarnera uani pineqarpoq. Danmarkimi katsorsartinneq napparsimasumut ilaqutaanullu nanertuutaasinnaavoq annertooq. Nappaatilli imaannaanngitsup qaangernissaanik neriuuteqarluarnerup imaluunniit inuunerup pitsaanerulernissaanik neriuuteqarluarnerup pilersitaanik napparsimasorpassuit neqeroorummut taamak ittumut akuersisarput.

 

Ilaquttat ungasissorsuarmi najugaqarluni qimaqqanissaasa sivikinnerpaanissaa aamma atoruminartuunissaa peqqinnissaqarfimmi sulisut ullumikkut sapinngisaminnik ajunnginnerpaamik sulissutigiuarpaat. Kalaallit illuanni danskillu napparsimaviini sulisut kalaallisut oqasillit napparsimasup toqqissisimanissaata allanillu ataatsimooqateqartarnissaata qularnaarneqarnissaanut suleqataajuarput.

 

Napparsimasup ilaqutai soorunami taarserneqarsinnaanngillat. Taamaatumik napparsimasup qanigisaminik najorteqarnissaa pisariaqartutut isigineqartillugu ingiaqateqarteqartinneqarnissaa peqqinnissaqarfimmit akilerneqartarpoq. Taamaappoq aamma meeqqat pineqartillugit taamatullu inuunermik uloarianartorsiortitsisumik napparsimasoqartillugu.

Allatut pisoqartillugu isumaginnittoqarfik periarfissanngortarpoq napparsimasullu aallanerani pissutsit qanoq inneri malillugit isumaginnittoarfimmut peqqinnissaqarfik nammineerluni nalunaaruteqartarluni. Taamaasilluni aningaasartuutit peqqinnissaqarfimmut attuumajunnaartarput. Kisiannili pisariqarnera naapertorlugu ilaqutariinnut pineqartunut ikiortarialinnut pisortat ikiorsiissuteqarnerat isumaginninnermut inatsisini maleruagassat malillugit suliarineqartarluni.

 

Ilaqutariinnut pineqartunut Danmarki peqatigalugu annertunerusumik ikiorsiisinnaannginnersugut inatsisartunut ilaasortap siunnersuutaani apeqqutigineqarpoq. Taamaasiortoqarneratigut ilaqutariit tamakkerlutik ingiaqataasussat aamma inuunermut ernumanartumik napparsimanngikkaluartunut immaqalu piffissaq Danmarkimi katsorsartiffiusoq naallugu akiliunneqarnissaannut akissaqartoqarnissaa naatsorsuutigaa.

 

Tassunga Naalakkersuisut akissutigissavaat napparsimasut ingiaqateqartitsisarnermut pitsanngorsaatit tamarmik nunatta karsianit tamakkiisumik aningaasalersorneqartussaammata. Isumaqatiginninniarnerit aqqutigalugit aningaasartuutit ilaannik Danmarkip nammakkerniarnissaanik eqqarsarneq Naalakkersuisut erseqqissumik isumaat malillugu piviusunngorsinnaasorinanngilaq.

 

Taamaappoq aningaasartuutit taakku peqqinnissaqarfiup imaluunniit isumaginnittoqarfiup aningaasartuutissaattut isigineqaraluarpata.

 

Suliassaqarfinnut taakkununnga marlunnut aningaasartuutit tamakkiisumik Namminersornerullutik Oqartussat akisussaaffigilersimavaat. Nunanut allanut pingaartumik Danmarkimut katsorsartortikkiartoqarnissaanut periarfissanik peqqinnissaqarfiup qularnaarinnissimanera pissutigerpiarlugu qanigisanik imaluunniit qanigisamik ingiaqateqartitsinermut aningaasartuutinut sunulluunniit danskit Naalakkersuisui tigusinissaminnut nikeriarnavianngillat.

Taamaattumik Naalakkersuisut isumaat malillugu inatsisartuni ilaasortap Lars-Karl Jensen-ip isumaqatiginninniarsinnaanermik siunnersuutaata inerititaqarluni iluatsissinnaanissaa ilimagineqanngimmat ilaasortap siunnersuutaanut Naalakkersuisut maannakkuugallartumik tassa akuersaarsinaanngillat.

 

Augusta Salling, Siulittaasoqarfimmi sinniisussatut ilaasortaq, Atassut:

Peqqinnissamut Naalakkersuisumut qujavugut. Taavalu massakkut partiit Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartuinut ingerlaqqissaagut.

 

Anders Andreassen, Siumup oqaaseqartua:

Qujanaq. Siumumiit inatsisartunut ilaasortap Lars-Karl Jensenip siunnersuutaa imaattumik oqaaseqarfigissavarput:

 

Siumumiit Naalakkersuisut kaammattussavagut napparsimasut kalaallit nunaanniit suliaritittariaqarlutik aallartariaqartut qaniginerpaasaasa tamakkiisumik aningaasartuutigisartagaasa matussuserneqarsinnaanerisa misissorluarnissaat nalilersorluarnissallu sulissutigissagaat.

 

Siunnersuuteqartup ajornartorsiut qiterarlugu oqaatigaa. Tassalu napparsimasup qaniginerpaasaasa tamakkiisumik qallunaat nunaannut angalasariaqarnerminni aningaasartuutaasa matussuserneqarsinnaanissaat. Ilumoorluinnarpormi napparsimasumut sivisuumik qallunaat nunaanni napparsimalluni uninngasariaqartumut tarnikkut qanoq nanertuutaatigissava paasigaanni ilaquttanit qaniginerpaasanit tikeraartoqarsinnaaneq ajornartoq, akiliunneqarsinnaannginneq pissutigalugu.

 

Naak siunnersuuteqartup siunnersuummini siunertarisai kusanaraluaqisut taamaattoq ullumikkut pissutsit allarluinnaat ajornartorsiortitsinerat Siumumiit maluginiarparput. Soorluttaaq Naalakkersuisut akissutigisaanni tamanna ersertoq. Taamaattumik Siumumiit inatsisartunut matumuuna kaamattuutigissavarput siunnersuutigineqartoq peqqinnissamut ataatsimiititaliamut suliakkiissutigineqarnissaa taperseqqullugu. Ataatsimiititaliarlu aaqqiissutaasinnaasunik nalilersuilluaqqullugu kaammattorneqassasoq. Taamaalilluni sivisunerusumik qallunaat nunaanni napparsimavinni uninngasariaqartut qaniginerpaasaminnik tikeraarneqarsinnaanerat ullumikkornit pitsaarnerusumik aqqutissiuunneqarsinnaanerat anguneqarsinnaasorinarmat.

 

Siumumit taamatut naatsumik oqaaseqarluta suliaq manna peqqinnissamut ataatsimiititaliami aappassaaneerneqartigani suliarinissaa inassutigaarput.

 

Godmand Jensen, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartunut ilaasortap Lars-Karl Jensenip Siumumeersup siunersuutaanut nappaateqarlutik sivisuumik nunarput qimallugu katsorsartikkiartortartut qaniginerpaasaasa tamakkiisumik akiliunneqartalernissaannik periarfissiuussinissamik ujartuinissamik Naalakkersuisut peqquneqarnissaat inatsisartunut aalajangiiffigisassatut oqaluuserisassanngortippaa.

 

 Oqaluuserisassanngorlugu saqqummiunneqartoq pillugu Atassummiit isumaqarpugut siunnersuutigineqartoq inuppassuarnik attuisuusoq. Ilisimaneqartutut ajoraluartumik nigortersinnaanagu inuunerilersimavarput ilaqutannguatta aammalu inoqatitta kikkuugaluartulluunniit annertuumik atugarilersimallutigu piitsuugutta pisuujugutta assigiimmik.

 

Nalunngilarput qanoq ilungersunarluinnartigisoq, tassanngaannartumik imaluunniit pinngitsoorsinnaanagu ilisimaleraanni allatut ajornartumik ilaqutta qaniginerpaasat ajornartorsiungaarnerini pinngitsoorani najuuttariaqarluni. Apeqqutatinnagu nunatsinniippat imaluunniit nunani allaniippat.

 

Ajoraluartumik taamatut nalaataqarnermi akimmiffiit annersarisarpaat ullumikkut angallannerup akisunerujussua aammalu ilaqutariittut inuuniarnikkut atugariumaakkat. Qujanartumik ullumikkut ikiuisarnikkut inatsit atugarisarput killiliinngilaq pisariaqartitsineq tunngavigalugu ikiorsiinissamut periarfissiilluni. Taamaakkaluartoq nalunngilarput ullumikkut akisussaaffik taanna kommuniniimmat ajoraluartumillu amerlanertigut kommunit najugarisap aningaasatigut qanoq inissisimanera aalajangiisuusarluni. Pisariaqartitsineq tunngavigalugu ikiuerusukkaluarnermut.

 

Siunnersuutigineqartoq oqaaserpassuit atorlugit oqallisigineqarsinnaavoq kisiannili tamanna pingaarnerunngilaq ilisimaarigatsigu ajornartorsiutip taassumap qanoq ilungersunarluinnartiginera. Atassummiillu oqaatigissavarput anguniagarigatsigu inuit kikkuugaluartuluunniit nammineq piumassuserinagu atugarliuuteqartut nappaatinik assigisaanilluunniit atukkamikkut pitsanngorsaavigineqarnissaannik sapinngisamik suleqataarusukkatta.

 

Siunertarieqartariaqarmat inuttut nukissaqarluarni inooqataaqqilernissamut ikaarsaariarnissaq. Taamatut oqaaseqarluta siunnersuuteqartup taamatut atugaqartut atugaasa pitsanngorsarneqarnissaanik siunertaqartumik pitsanngorsaatissanillu nassaarniarnissamut Naalakkersuisunut ujartueqqusinera Atassummiit taperserparput.

 

Naggaterpiaatigut Naalakkersuisut akissuteqaataat annertunngikkarluartumik perfissat ilannik erseqqissaaffiusoq malugalugu oqaatigissavarput. Atassummiilli kissaatiginartipparput siunnersuut aappassaaneerneqannginnermini peqqinnissamut ataatsimiititaliamut ingerlanneqassasoq. Tassanilu peqqissaartumik nalilersuiffigineqassasoq.

 

Paninnguaq Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortaq Siumumeersoq Lars-Karl Jensen siunnersuuteqarpoq, nappaateqarlutik katsorsartikkiartortartut qaniginerpaasaasa akiliunneqartalernissaannik periarfissarsiuussinissaq aalajangiiffigisassamik. Tamatumunnga Inuit Ataqatigiit ima oqaaseqaassugut:

 

Tamatta ilisimasatsitut peqqinnissaqarfimmut akisussaaffik tamakkerlugu januarip aallaqqaataani 1992-imi naalagaaffimmiit Namminersornerullutik Oqartussanut tunniunneqarpoq. Taamanikkumiillu ullumikkumut sapinngisamik peqqinnissaqarfimmi sulineq eqaallisarneqarlunilu piffissamut naleqquttunngorsarlugu ineriartortinneqartuarpoq.

 

Siunnersuuteqartup nappaateqartut ilaquttaminnik ilaatigut sivisuumik qimatsisariaqartarnerata ajornartorsiutaanera napparsimasumut atugassarititaasunik pitsanngorsaaniarnermi taamatullu piffissaq pisariaqartinneqartoq naapertorlugu ilaquttanik najorneqartariaqartarnerup iluarsiivigineqarnissaanut atatillugu pisortanit aningaasaliissutaasartut ilaasa naalagaaffeqatigiinnerup iluani paaseqatigiissutiginiagassatut isumaqarfigalugit siunnersuutigaa.

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisup akissuteqaataa tassalu Naalakkersuisut isumaat malillugu Naalagaaffimmut isumaqatiginninniarsinnaaneq inerititaqarluni iluatsissinnaanissaa ilimagineqanngitsoq ilalerparput. Oqaatigeriikkatsitut peqqinnissaqarfimmut akisussaaffimmik 1992-mi tigusisimanerput aamma tunngavigalugu.

 

Inuit Ataqatigiit ilisimavarput kommunit ataasiakkaat namminneq iluminni nalilersuisarnitik aallaavigalugit aammalu isumaginninnermut peqqussut aallaavigalugu napparsimasunut ilaqutaasut angalanissaannut aningaasanik tapiisoqartarmat. Soorunami isuma tamanna pitsaasuuvoq napparsimasut ilaasa pisariaqartittarmassuk ilaquttaminnik ilalersorneqarneq.

 

Inuit Ataqatigiit ilisimavarput peqqinnissaqarfiup iluani suleqatigiinnik arfinilinnik pilersitsisoqarsimasoq. Aammalu taakku ilaat isumaginninnermut tunngasunik suliaqartut. Manna iluatsillugu soqutiginartuussaaq Peqqinnissamut Naalakkersuisoq peqqinnissaqarfiup iluani isumaginninnermut tunngasut pillugit qulaajaanerit maannakkumut sumut killinnersut. aammalu qanoq innersut ersarissumik nassuiaasarnissaat tusassallugu.

 

Tamatuma annertuumik siunnersuuteqartup oqariartuutaanut attuinera aamma pillugu. Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut suliat pingaaruteqartut aammalu inunnut isumaginninnermut annertuumik attuisut kommuninit susassarineqartut. Taamaakkaluartorli tamatta aamma Naalakkersuinikkut soqutigisariaqaripput inunnut isumaginninnermut attuumassuteqartut siunissami pitsaasumik iluarsiivigineqarnissaat.

 

Taamaattumik matumuuna inassutigissavarput KANUKOKA peqqinnissaqarfillu suleqatigiinnermikkut ajornartorsiutit pineqartut pillugit eqqummaarissumik qulaajaaqqullugit. Taamaaliornikkut aaqqiissutissanik nassaartoqarsinnaaqqullugu.

 

Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqartoq naalagaaffimmik isumaqatiginninniarnissamik ilalersunngikkaluarlutigu taamaattoq napparsimasut nunarput qimallugu katsorsartikkiartornerminni ilaquttaminnik ilaqarlutik aammalu immaqa peqqissilluarlutik nunatsinnut utertarnissaat iluaqusiiffiumallugu aningaasateqarfiliortoqarnissaa siunnersuutigaarput.

 

Naggataatigullu oqaatigissavarput inuiaqatigiinni peqqinnerunissarput pingaartikkatsigu oqallisigiuartariaqaripput peqqissumik inuuneqarnissatsinnut suut aqqutissarinerigut. Aammalu napparsimalernermut suut aallaaviusarnersut, napparsimalersitsisinnaasumik suussusersinerisigut pinaveersaartitsineq aamma anguneqarsinnaammat.

 

Inuit Ataqatigiit taamak oqaaseqarluta nappaateqarlutik katsorsartikkiartortartut qaniginerpaasaasa akiliunneqartalernissaannik periarfissarsiuussinissaq pillugu Lars-Karl Jensenip siunnersuutaa appassaaneerneqannginnermini peqqinnissamut ataatsimiititaliamut ingerlatinneqarnissaa inassutigaarput.

 

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Nappaateqarlutik katsorsartittartut qaniginerpaasaasa akiliunneqarnissaannik periarfissiinissaq pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut. Inatsartunut ilaasortap Lars Karl Jensenip oqaluuserisassanngortitaa soqutigalugu Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqarfigissavarput. Oqaluuserisassanngortitaq annertuumik ilaqutaasunut sunniuteqartartoq tamatta nalunngilluinnarparput. Arlaleriarlutalu arlaatigut aaqqiivigineqarnissaa annertuumik manna oqaluttarfik atorlugu oqaatigisarlugu. Minnerunngitsumik nappaatit pillugit nunanut ungasissunut sungiusimanngisanullu aallalernermi annertuumik aamma oqaatsit tungaasigut ajornartorsiuteqartartoq nalunnginnatsigu.

 

Taamaalilluni annertuumik nappaateqarlersimasunut immaqaluunniimmi nappaatimik suussusianik tusarlerneqartussamik mikinngitsumik sanngiillissutaasarlunilu minnerunngitsumik qimatanut annertuumik ilaquttanullu misigissutsikkut sunniuteqartartumik.

 

Peqqinnissamik Naalakkersuisup akissuteqarnermini ersarissaraluaraa sapinngisamik pissutsit allat aamma atorneqartariaqarnerarlugit taamaattoq ajornakusoortoq tamakkiisumik ikiorsiisoqarsinnaaneranik. Taamaattoq akiliussisinnaanermut tunngasut periarfissinnissaannut arlaatigut tapersersuutaasinnaasunik misissuisoqarnissaa Kattusseqatigiinniit kissaatigaarput. Ilami eqqortuusinnaanngilaq assersuutigiinnarluguluunniit aappariit utoqqalinersiutaannarminnik imaluunniit soraarnerussutisiutaannarminnik sulisinnaajunnaarnersiutaannarminnilluunniit aammalu allat akissakinnerusut eqqarsaatigalugit allaat namminneerlutik aappamik annertuumik peqqissartariaqarnerani ilalersortarnera kaasarfimminni akiliisariaqartartumik. Kingusinnerusukkullu allaat qaangiiniapiloortarlutik akiligassatigut.

 

Nalunngilarpummi annertuumik nappaateqraanni inummut qaniginerpaasamut ilaginissaa qanoq nukittorsaataatigisoq pingaaruteqartigisorlu. Naak Naalakkersuisup akissuteqaataani  akuersaarpalunngitsumik nipeqaraluartoq paasigaluarlugu taamaattoq isumaqarpugut arlaatigut aaqqiissuteqarsinnaasumik iliuuseqarsinnaaneq ujartuiffigisariaqartoq. Ilaquttat arlaatigut akiliunneqarsinnaanngiffiisigut tapiiffigisinnaasamik ikiorsiissuteqarnikkut. Assersuutigalu ukiualunnguit qaangiuttut nuna tamakkerlugu annertuumik katersuiniartoqarpoq nunanut allanut, kaattunut. Isertitat affaasa amerlaqataannik nunatta karsia qaavasigut ilisinikuusoq nalunngilarput eqqaamallugulu tamannalumi qujanarpoq nuannerlunilu.

 

Ilami aamma taamatungajak ittumik aaqqiisoqarsinnaagaluartoq eqqarsaatigeqqunaraluarpoq. taamaalilluni siunissami ilaqutanik ilaqarsinnaanerup oqilisaaffigineqarsinnaanera anguneqarsinnaagaluarmat. Taamatut oqaaseqarluta siunnersuummi Kattusseqatigiinniit ingerlaqqinnissaa sussassaqartunut innersuussutigaarput.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Aallaqqaasiullugu oqalutturilaarlara saaffigineqarsimaneran ilaanni nappaateqarluni iluamik misissorneqarumannginnami nammineerluni Danmark-imut aallartariaqarsimasoq. Aningaasallu 100.000 -it missaani atorlugit katsorsartilluni. Taava apeqqutinngorpoq aningaasat taakku utertissinnaajumaarnerai. Soorunalumi oqarfigisimavara Peqqinnissaqarfimmut saaffiginneqqullugu. Taamaaliorsimanersoq naluara. Tassa nappaatilimmut taanna tunngavoq, kisiannili una siunnersuut saqqummiunneqarmat isumaqarpunga siunnersuut inuppalaarnermik aallaaveqartoq. Tamannalu nappaatilinnut tassa qanigisaasut tamatigut kissaatigisaraluaraat. Akissuteqaammi paasinarpoq napparsimaveqarfik qanoq iliuuseqarniartartoq. Tamatumalu aamma saniatigut isumaginnittoqarfik saaffigineqarsinnaalluni.

 

Akissuteqaammi isumaqatigilluinnagara tassa uagut peqqinnissaqarfik tigusimagipput. Tassungalu aningaasartuutaasartut allanngorpallaarnagit immaqa allaat sinnilaarlugit qallunaat nunaanninngaaniit tigusimallutigit. Taamaattumik siunnersuut qallunaat naalagaaffianniit akilersorneqarsinnaanngilaq. Tassa akissutissaat nalunngilarput ilissi akisussaaffik tiguarsi aningaasartalerlugu qanoq iliussagussi ilissi nammineq taanna aalajangigassarissavarsi.

 

Kalaallit Nunatta aningaasivia paqqerluinnaleraluartoq taamaattoq ilagisaasut ilaannit tassa qaniuisinnaasumik periarfissarsiuussisarneq isumaga najoqqutaralugu ingerlattuartariaqarpoq. Periarfissaqaraangat periarfissittarlugu. Ajornavillaraangalli ajornavissaaq aamma taamatut itigartitsisariaqartassalluni. Akissuteqaat paasilluarpara.

 

Lars Karl Jensen, Siumut, siunnersuuteqartoq:

Siullermik qujavunga, Siumumut, Atassummut Kattusseqatigiinnullu siunnersuutiga paasilluarlugu oqaaseqarmata aammalu ataatsimiititaliami susassaqartumi suliarineqarnissaanut innersuussutigineqarmat. Uani miserratigissanngilara Naalakkersuisut akissutaannut pakatsissuteqarama. Soorlulusooq qallunnaat taamatut oqassamaarnerinnaat, aamma Otto Steenholdti kingulliulluni taanna eqqoriagaa aallaavigalugu oqaloqateqarnissaq, oqaloqatiginninniarnissarluunniit Naalakkersuisuniit qallunaat pisariaqartinneqanngitsoq.

 

Isumaqarpunga innuttaasunik sullissisussatut qinigaasimagaanni inissitaasimagaannilu iternga tikillugu sulinissaq inuiaqatigiinni peqqinnartuusoq. Taamaattumillu aamma ataatsimiititaliami susassaqartumik qanoq ilusilerlugu ingerlatikkumaarnissaa uanga pissangagiumaarpara. Uani siulliit, tassa Siumumut, Atassut Kattusseqatigiillu oqaaseqaatiminni paasilluarpaat suna pigiga.

 

Tassa pineqarpoq sivisunerusumik nappaateqarneq peqqutigalugu nunatsinni katsorsartissinnaanatik Danmarkimiittariaqalertartut ilaqutaasa, ilaqutariinnikkut inuunerisa eqqorneqartarnerat ammalu aningaasatigut kipiluttunartumik inissisimalertarnerat napparsimasortatik sivisuumik najussagaangatigit. Taanna aallaavigivara. isumaqarama periarfissarsiuisoqarsinnaasoq taakkua oqilisaanneqarnissaannut ullumikkorninngaaniit pitsaanerusumik ujarleriarnissamut aamma piffissanngortoq.

 

Maannakkummi nalunngisatsitut soorlu aamma Atassutip oqaaseqartuarninngaaniit eqqaaneqareersoq kommunit ilai akiliussisisarput ilaali aamma akissaqannginneq peqqutigalugu akiliutigineqarsinnaasumik immaqa noqitsisarlutik. Taamaalillutik sivisunerusumilluunniit Danmarkimiikkaluartut ilaqutaasa tikeraartissinnaanerinut periarfissaqartaassanatik.

 

Aamma arlalissuarnit mamaagineqartarpoq naak paasisinnaagaluarlugu aningaasat atugassat killeqartut. Taamatut ajunngisaarfigineqaraangamik kingumoortumik akilersuisussanngorlugit inissinneqartarnerat. Atorniartarfittut Kommunit Namminersornerullutik Oqartussat inissisimalersimanersut tassunga eqqarsaatigeqqissavara taamatut pissusilersortarnermut tunngatillugu.

 

Naatsumik oqaaseqassaguma uani tassa siunnersuutima partiinit amerlanerusunit paasineqarluni peqqinnissamut ataatsimiititaliami nalilersuiffigisassatut inassutigineqarnera qujassutigivara. Aammalu tassani suleqataanissaq qilanaaralugu.

 

Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit:

Suu, tassa qujavunga maani partiit oqaaseqartuinut aammalu Kattusseqatigiit kiisalu attaviitsumut. Una oqaluuserisarput ilungersunartuuvoq inuppassuarnut attuisuuvoq soorunalimi. Imaassinnaavoq aamma Naalakkersuisuni naliliinerput taanna immaqa kukkusoq, kisianni maannakkuugallartumut naliliinerput tunngavigalugu tassa akisussaaffik tigusimaganni taava akisussaffimmik aamma tigumminninnerput tunngavigalugu aamma Naalakkersuisuniit taamatut akissuteqarpugut.

 

Kisianni soorunalimi aamma siunnersuuteqartup ilumoortumik oqariartuutigigaa uani periarfissat sapinngisamik tamakkiisumik sukumiisumillu misissoqqissartariaqarpagut. Soorlu ilaatigut aamma oqaaseqartut kaammattuutigigaat misissorluartariaqaripput periarfissat. Aammalu nalilersorluartariaqaripput.

 

Aammalu nuannaarutigaara siunnersuutip uuma aappassaaneerneqartinnagu maannakkut amerlanerusut tassa kaammattuutiginngimmassuk peqqinnissamut ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqassasoq. Tassanilu taava maannamut oqariartuutigineqartut oqallisigineqarlutik nalilersorneqarlutillu aappassaaneertinnagu taamatut suliaq ingerlaqqissasoq.

 

Tassa oqartariaqarpunga inuiaqatigiinni maannakkut pissutsit imatut ingerlatillugit ukioqqortusiartorpugut agguaqatigiissillugu taamatullu aamma ilaatigut taanna peqqutigalugu aamma pisariaqartitsinerit peqqinnissaqarfimminngaaniit isumaginnittoqarfimminngaaniillu taakkua annertusiartortut ukiuni aggersuni aamma milliartornavianngillat.

 

Taamaattumik peqqinnissaqarfimmut aningaasaliissutaasartut taamaaginnarallartillugit taava soorunalimi peqqinnissaqarfiup inatsisitigut peqqusaanini tunngavigalugu aningaasaliissutit taakkua inuit peqqinnerulernissaannik sammiveqartumik kiffartuussinermi atugassaattut immikkoortinneqartarmata taanna allanngortissinnaanngilarput Inatsisartut allangortitsinissamut allatut aalajangiisimatinnagit.

 

Taamaammat pissutsit taamatut ingerlatillugit paaseqartigiilluarluta akisussaaffitta kommuniniittup aammalu isumaginnittoqarfinniittup aammalu Namminersornerullutik Oqartussaniittup tassumap sapinngisamik paaseqatigiilluni ingerlajuarnissaa aamma Naalakkersuisuninngaaniit soorunalimi uagut tamanna suleqataaffigerusoqaarput.

 

Uani isumaqarpunga pissusissamisoortoq siunnersuuteqartup siunnersuutaa aammalu oqaaseqartut kaammattuutaat tunngavigalugit misissugassat taakkua inatsartut peqqinnissamut ataatsimiititaliaani misissorneqassappata. Aamma ilissinnut eqqarsaatigeqqusinnaavara uani isumaginninnermut ataatsimiititaliami aamma ilaatigut tamakkua attuumassuteqarmatami ilanngullugit misissuiffigineqarsinnaaneri eqqarsaatigequllugu.

 

Kisianni tassa oqaatigissavara ullumikkut suleqatigisi arfinillit ilaatigut Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata Paninnguaq Olsenip aamma taakkua eqqaasai ilumoormat maannamut qulaajaanerit assigiinngitsut ingerlapput tassanilu ilaatigut suliarineqarput tassa peqqinnissamut pisortaqarfik inunnik isumaginninnermut pisortaqarfik aammalu KANUKOKA tassani suleqatigiillutik qulaajaanerit ingerlappaat. Tassa susassaqarfiit assigiinngitsut inuleriffiusuni taaneqarsinnaasuni susassareqatigiiffiit taakkua qulaajaaffigineqarmata. Ilaatigut ingiaqateqartarnernut tunngasut ukiuisa killingat maannakkut qaffariarneqarsinnaanerat aamma nalilersorneqarsimavoq.

 

Kiisalu aamma katsorsartikkiartoraluarlutik ilaatigut toqukkut qimaguttartut angerlaannissaannut aningaasartuutaasartut tamakkua tassa Danmarkimi kisianni aamma nunatta iluani tamakkuupput paasissutissat qulaajaaffigineqartut maannakkut aamma innersuussutigissavara inatsisartunut tassa ukiumoortumik allaganngorlugit nalunaarut qanittukkut aamma agguaanneqartussaassammat inatsisartunut.

 

Taamaattumik aappassaaneernissaata tungaanut peqqinnissami ataatsimiititaliami aamma suleriarnissami Naalakkersuisuninngaaniit piareersimasuugut arlaatigullu tamakkununnga tunngasunik apeqquteqartoqassappat aamma tamakku piareersimaffiginiaratsigit.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartuata avataatigut:

Qujanaq. Tassa una ajornartorsiut sivisuumik eqqartorneqartarpoq aamma soorlulusooq ajonartorsiut taanna innimigineqarluni qaqinneqartarsimanngitsoq. Taamaattumik nuannaarutigaara maannakkut Lars-Karl Jensenip qaqimmagu. Tassa nappaateqarlutik katsorsartikkiartortartut qanigisaasa tassa akiliunneqarlutik aamma ingerlaqartigineqartarnissaat tassani pineqarluni.

 

Eqqaarusulluguuna aamma isumaqarama naleqquttoq uani Naalakkersuisut nammineq akissuteqarnermini oqaatigimmagu peqqinnissamik ataatsimiititaliaq aamma isumaginninnermut ataatsimiititaliaq ataatsimoorlutik ajornartorsiut taanna eqqartortariaqaraat. Peqqutigalugu aamma isumaginninnermut ataatsimiititaliami aamma pisussaaffiit assigiinngitsut qallunaat nunaanni tassani katsorsartittut akornanni aamma tassani ajornartorsiutit isumaginninnermut tunngassuteqarmata.

 

Taanna malugilluarsimavarput aasaq ataatsimiititaliaq qallunaat nunaannut angalammat tassani ataatsimeeqatiginiarneqarsimavugut aamma nammineq najuisut aammalu katsorsartittut qanoq anersaaruluutitik aamma uagutsinnut anissimammatigit.

Tassani pingaartinneqarpoq akisussaaffiup sumiinnerata nassaarilluarneqarnissaa ilaatigut oqartoqarmat aamma namminneq naak utoqqalinersiaminnik pigisaqaraluarlutik aamma akilersuillutillu tassa akilersueqqusaallutik assut atornartorsiortut inuunermik ingerlaqqinnissaanut. Taamaattumillu aamma sivisuumik assersuutigalugu aamma uummalluuteqartut, taavalu uummatitaartinneqarnissaminnik imaluunniit suliaritinnissamik utaqqisut sivisoorujussuarmik aamma aapparisami nammineq akilersorlugu.

 

Taamaattumik akissaqanngikkaluaruni immaqa imminerminut ajornerussagaluartoq allaat immaqa kingunerlussinnaagaluarluni. Taamaattumik katsorsartikkaluaraanniluunniit peqqissuunissaq pissagaanni aamma pingaarpoq katsorsatittumut nammineq qaniginerpaasamut najorteqartarnissaq tassani aamma inummut nukittunerulernermik pingaartumik napparsimasumut kinguneqartarmat.

 

Taamaattumik uumap apeqqutip pingaaruteqartup ataatsimiititaliami ingerlaqqinnissaa peqqinnisamut ataatsimiititaliamut aamma isumaginninnermut ataatsimiititaliap immaqa ataatsimoorullugu suliarineqarnissaa taanna uanga siunnersuutigissavara.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit:

Tassa una naalagaaffiup danskit naalagaaffiata taavalu uagut akornatsinni Danmarkiminngaaniit Namminersornerullutik Oqartussanut aningaasaliunneqartartut eqqarsaatigalugit siunnersuuteqartup oqaaseqarneratut piumassuseqarpasinnginnermik nalilerneqarsinnaasoq Naalakkersuisut akissutaat.

 

Qinigaaffimmi uani tapiissutit aningaasaliissutit Danmarkiminngaaniit isumaqatiginninniutigineqartarneranut akisussaasutut oqaatigissavara eqqunngitsut oqaatsit atorusunnginnatsigit ilisimasavut toqqammavigalugit ajoraluartumik suliassaq manna taamatu akisariaqarlugu misigisimasimavugut.

 

Aasaq manna ukioq 2002-mi 2003-milu naalagaaffiup nunatsinnut aningaasaliuttagai pillugit isumaqatigiinniarnerit ilungersunangaartorsuusimapput. Tassami danskit naalakkersuisuisa siunnerfiat tassaasimagaluarmat ukioq tullermiit 20-30 millionikkaarlugit Danmarkip aningaasaliissutigisagai appartikkiartuaarneqalissasut.

 

Tamannali isumaqatigiinniarnerit ullut pingajussaat ingerlareersut, tassa qujanartumik ullumikkumut killiffik imaappoq, angusarisimasagut ikilisitsinermik toqqammaveqanngillat. Taamaattumik ilaatigut Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata nunatsinni susassaqarfiit oqartussaaffigileraangatsigit pisortat kisimik oqartussaanatik aamma isumalluutaanatik ataatsimoorullugu kommunit neriuffik, neriuffiit kattuffiat taavalu Namminersornerullutik Oqartussat suliassaq taanna annertooq aamma pingaarutilik, inuit inuunerannik, ilaqutariillu ataqatigiinneranut. Taanna taamatut suliarineqarsinnaappat Naalakkersuisuninngaaniit naleqqunnerusutut nalilerusupparput.

Paninnguaq Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Tassa uani erseqqissaannarusuppara uagut aamma nuannaarutigeqigatsigu siunnersuuteqartup apeqqut una qaqimmagu. Nalunnginnatsigu aamma misigissutsinik angisuumik inunnut attuisuusartoq taamatut napparsimasut ilaquttatik qimallugit aallaqqasariaqartarnerat ilanni sivisoorsuarmik allaat immaqa inuup peqqinnerulersinnaanerigaluanut nanertuutaasumik. Taanna soorunami uagut aamma nalunagulu aaqqeeqataaffigerusoqaarput.

 

Taamaattumik uani aamma oqariartuutinni siunnersuutigaarput uagut nammineq iliuuseqarniarluta taassumap tungaanut aaqqiissuteqarniassagatta aningaasaateqarfiliortoqarnissaanik siunnersuuteqarluta. Taanna aqqutigalugu taamatut nunarput qimallugu katsorsartikkiartortariaqartut ilaqutaasa qinnuteqarfigisinnaasaannik. Aamma nalunnginnatsigu kommunit ilaannut aningaasaqarnikkut immaqa aningaasarissaarpallaanngitsunut nanertuutaasartigisoq qanoq taamannak naatsorsuinisaminnut aningaasartuutissanik takkuttoqartillugu.

 

Taamaammat aamma ilanngullugu tassani oqaatigivarput KANUKOKA-p peqqinnissaqarfiullu suleqatigiillutik suliamut tassunga attuumassuteqarsinnaasup pillugit qaqileralutik sulisoqarnissaa inassutigalugu. Taamatut naatsunnguamik oqaaseqalaavinnarpunga siunnersuuteqartup Inuit Ataqatigiit paasineqartissanngimmagit iliuuseqarfigerusunngikkipput ajornartorsiut. Illuatungaatigut iliuuseqarfigerusoqaarput. Peqataarusuppugut aamma uagut taassumap tungaanut pitsaanerusumik ingerlatsisoqalernissaanut.

 

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Utoqqatsissutigaara iggiarluttorujussuugama. Tassa Kattusseqatigiinniit paasilluarlugu oqaatigerusupparput isumaqaratta ajornartorsiut taanna qaqinneqarneratigut annertuumik ersarissumillu oqallisigineqartariaqartoq. Pingaartumik angalanitsinni aasaq annertuumik uninngasunik aammalu uninngareersimasunik immersorneqarsimavugut. Ilaqutaasut ilagalugit ataatsimeeqatiginninnikkut aammalu ilaqutaasut aammalu siornatigut uninngasarsimasut allakkiaminnik nammineq tunniussinikuusut tamatta eqqaamavarput.

 

Tassani isumaqarpugut ajornartorsiut nappaammut annertuumik qallisaataasartoq ilaquttat qimassimallugit uninngasarneq. Minnerunngitsumillu nappaatip suuneranut aammalu qanoq kinguneqarsinnaaneranik utaqqinermi kiserliornerujussuaq piulertartoq.

 

Soorlu oqareernittut nalunngikkaluarlugu aningaasat tungaatigut annertunerusumik iliuuseqartoqarsinnaanngitsoq misissuinerup iluani, taamaattoq isumaqarpunga suleqatigiinnikkut soorlu eqqaagipput immaqa katersiniartoqarnerani tapiisoqarsinnaavoq. Taamaalillunilu aningaasaateqarfimmik pilersitsisinnaaneq neriuffimmut ikorfartuutaasinnaasumik pilersitsisoqarsinnaalluuni.

 

Isumaqarpunga aallariarnissaminnut, qanoq iliuusissaminnut ujartuinerat aamma uagut tusaanngitsuusaarsinnaanngikkipput. Taanna naqqiissuteqarlunga oqaaseqarfigilaarpara.

 

Ruth Heilmann, Siumut:

Aningaasaateqarfissamik siunnersuuteqartut Kattusseqatigiinninngaaniit aamma Inuit Ataqatigiinninngaaniit taanna oqaaseqarfiginngitsoorakku. Tapersersorparput soorunami aamma uani Kalaallit Illuani oqaloqateqarnitsinni taanna allakkatigut aamma siunnersuutigineqarluni pimmat.

 

Taanna ataatsimiititaliami isumaqarpunga aamma eqqartorumaaripput. Uanilu aamma Kalaallit Illuata nutaamik aaqqissuussiffigineqarnerani aamma periarfissat annertusininissaanik massakkut annertuumik iliuuseqartoqareernikuuvoq. Taamaattumillu aamma tassuunakkut pitsanngorsaatit aamma misigineqartussaallutik. Taamaattumik ilaatigut aamma taanna isumalluarnarpoq.

 

Godmand Jensen, Atassutip oqaaseqartua:

Siunnersuutigineqartoq, uagut Atassutip tungaaninngaaniit isumaqarfigivarput tassaasoq qaniginerpaasat tassa immaqa napparsimasut ilaqutaat amerlanerpaat naatsorsuutigineqaratik. Kisianni napparsimasup qaniginerpaasai tassani naatsorsuutigineqartutut tassani uagut paasivarput.

 

Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqarnissaanut kissaateqarnitsinnut tungavigivarput aamma ilaatigut partiimi eqqartukkatta ilagisimammassuk inuit taamatut napparsimalersimasut qaniginerpaasai inissisimasinnaammata kattuffeqarfiit, soorlu immaqa sulisartut peqatigiiffiat allallu aqqutigalugit iluarsiiviginiarneqarsinnaasumik, aammalu pitsaaqutinik nassaarniarfigineqarsinnaasumik.

Soorlu makkua eqqarsaatigalugit SIK immaluunniit kattuffeqarfiit taakkua aqqutigalugit sillimmasersuinerit ilaatigut inunnit ataasiakkannit ingerlanneqartarput. Aaqqiissutissanik nassaarniarnermi toraarsiniarnermi ilaatigut aamma tamakkua soorlu siunnerfiit ilagisinnaavaat.

 

Unalu aamma maluginiarneqartut ilaginnguatsiarpaat uagut oqaaseqarnitsinni oqaaseq aturatsigu kommunit, kommuneqarfiit. Uanga taamatut oqaatsimik ilusiliinitsinnut tunngavigivarput kommuneqarfiit tassaasarmata allaffissornikkut aningaasalersueqqaarnertigut tassaassartut siullerpaajullutik periartut. Ilaatigut immaqa aamma kommunit budgetsilerinera qanillisimasaraangat toqqaannavittumik ikiuiniarneq ilaanni ajornakusoortinneqalersarluni.

 

Taamaattumik oqaatsit amerlasoorparujussuit atorlugit oqaluttoqarsinnaagaluarpoq kisianni peqqinnissamut ataatsimiititaliami peqqissaartumik nalilersorneqarnissaa siunertaralugu uagut tungitsinniit kaammattuutigeqqiinnassavarput.

 

Augusta Salling, Siulittaasoqarfimmi sinniisussatut ilaasortaq, Atassut:

Taamaalillunilu immikkoortoq 48 naammassineqarpoq. Aappassaaneerneqannginnerminilu peqqinnissamut ataatsimiititaliamut ingerlanneqassaaq. Taavalu pisariaqartitsineq naapertorlugu aamma isumaginninnermut ataatsimiititaliaq suleqatigineqarsinnaalluni.

 

Taava massakkut ingerlaqqissaagut immikkoortoq 74-imut. Meeqqat angajoqqaamik avinnerisa kingorna nikittaattumik tigummineqartarnerannut atasumik aningaasartuutit matussuserneqartarnissaat pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisigisassatut siunnersuut. Siunnersuuteqartoq Otto Steenholdt saqqummiussissaaq.