Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Ullut ataatsimiiffiusut aqqaneq-aappaat, tallimanngorneq 12. oktober 2001, nal. 15.50.

Oqaluuserisassani immikkoortoq 50.

(Siullermeernera)

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata sinniisissaa siulleq, Siuimut.

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Tassa nakkutilliinermut tunngasuuvoq aningaasaliissutit pioreersut iluanni aamma naammassiniarneqaannarsinnaasoq. Tassa siunnersuuteqarpunga aalisakkat qaleruallillu nunami tunisassiorfinnut tulaassorneqartartut tunisinermi nakkutigineqartalernissaat siunertaralugu Naalakkersuisut erseqqinnerusumik maleruagassioqqullugit peqquneqassasut.

Ukiuni arlalinngortuni nunatsinni aalisartunit maalaarutigineqartarpoq aalisakkanik qalerualinnillu nunami tunisassiorfinnut tunisinermi, tassa ingammik Royal Greenland A/S-mit akiluttorfigineqartarlutik tunisat ilaatigut primamik nalilerneqaqqaartut kingorna sekundatut tunisassiortunit akilerneqartarmata. Tunisinermi ilitsersuutit aqqutigalugit ajornatorsiutit tamakku pinaveersimatinniarneqarsinnaagaluit taamaattoq tamanna naammanngilaq, pisariqarporlu pisortat akisussaaffigisaannik, tassalu aalisartunut tunisassiortunullu attuumassuteqanngitsunik tunisinermik nakkutilliisoqartitsinissaq.

Inuiaqatigiinni ullumikkut nalinginnaavoq maalaartarfeqartitsisarneq eqqunngitsumik pineqarsoraluni innuttaasut saaffigisarsinnaasaat. Isumaginninnermi maalaartarfeqarpoq, Inatsisartut Ombudsmandeqartitsivugut, nioqqutissat akiisa qaffasippallaallinnginnissaat anguniarlugu pisisartut maalaartarfigivarput Atuisartut Siunnersuisoqatigiit il.il.. Aalisartulli aaqqissuussinernut tamakkununnga assingusinnaasumik ullumikkut periarfissaqanngillat.

Aalisartut tunisarssiortunit eqqunngitsumik pineqarsorisut siunissami maalaartarfeqarsinnaaqqullugit, taamaattumik siunnersuutigivara aalisakkanik qalerualinnillu tunisinermi nakkutilliisoqartitsillissasugut, tamannalu anguniarlugu Naalakkersuisut erseqqinnersumik maleruagassioqqulugit Inatsisartunit peqquneqassasut.

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq.

Qujanaq. Aalisakkat qaleruallillu nunami tunisassiorfinnut tunineqartartut pillugit nakkutiginninnermut ersarissumik malittarisassaqarnissaq pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut tunisassiassatut tulaanneqartut akilerneqartarnerat pillugu aalisartut naammagittaalliuteqartarnerannik aallaaveqarpoq.

Tunisat akilerneqartarnerat aamma pitsaatsutsimik naliliisarneq angissutsinullu agguataarisarneq aalisartuttunisassiorfiillu akornnanni isumaqatigiissutinik isumaqatigiinngissuteqartoqarpat nalinginnaasumik eqqartuussivitsigut aalajangiiffigineqartussanik tunngaveqarput, taamaattumik Naalakkersuisut isumaqarput Inatsisilerineq eqqarsaatigalugu nalorninartoqassasoq pineqartut pillugit Naalakkersuisut malittarisassioraluarpata. Taamaalillutik Naalakkersuisut aamma piginnaatitaanngillat tunisassiassanut tulaanneqartunut taakkulu suliareqqinneqarnerannut atatillugu assersuutigalugu eqquisaarnissamut piumasaqaatinik aalajangersaanissamut.

Tamatumunnga aamma ilanngunneqassaaq naammagittaalliorsinnaaneq nakkutilliinerluunniit aatsaat siunertamisut sunniuteqarsinnaammat tunisisinnaanerup nalaani nunatsinni tunitsivinni tamani piffissaq tamaat nakkutiliisoqarpat. Tamatuma kingunerissavaa taama aaqqissuussisoqarpat aningaasartuutinut taakkununnga matusissutissanik ikigisassaanngitsunik aningaasaliissuteqartoqartariaqarnera.

Immikkoortitserineq pitsaassutsimillu nalilersuineq nalinginnaasumik pisarput tunisinermut ilitsersuutit aalisartut kattuffiata ingerlatseqatigiiffiillu tunisassiorfinnik piginnittut akornanni isumaqatigiissutaasimasut malillugit. Tuninermut ilitsersuutit soorunami siunertarerpiarpaat tunisassiassatut tulaassat eqqiluisaarnissaq pitsaassusissarlu eqqarsaatigalugit aalajangersakkanut tunisassianut pisisartunut tuniniagassanut atuuttunut naapertuuttuunissaat.

Aalisakkanik raajanillu tulaassanik pitsaassutsinut assigiinngitsunut immikkoortiterisarneq immikkoortitikkanut ataasiakkaanut angissutsinut pitsaassutsinullu assigiinngitsunut akit kiisalu pitsaassutsimit naliliinerup qanoq ingerlanneqartarnissaat pillugit. Apeqqutit tunisassiortut aalisarnermilu kattuffiit akornanni isumaqatigiinniutissaapput.

Tunisinermut atatillugu immikkoortiterisoqassatillugu pitsaassutsimillu naliliisoqassatillugu najukkami aalisartut tunisassiortullu pisat tulaanneqarnerannut atatillugu qularnaarniartussaavaat tulaassat aalajangersimasut angissutsinut immikkoortiterneqarnerani pitsaassusiisalu nalilerneqarneri pillugit isumaqatigiittoqarnissaa.

Peqatigitillugu illuatungeriit tamatumunnga uppernarsaateqarnissaa qularnaartariaqarpaat tassami pisat tunisassiarineqarnerat aallartinneqareerpat pisat pineqartut pillugit isumaqatigiinngitsoqlissagaluarpat isumaqatigiinngissutaasoq uppernarsaarutissammat.

Aalisartut tunisassiortullut tulaassinermi nakkutilliisoqartarlissasoq kissaatigigunikku aalisartut kattuffii tunisassiortullu periarfissaqareerput tamanna isumaqatigiissutigissallugu illuatungeriit akornanni nalinginnaasumik isumaqatigiissutaasartutut allatulli. Taamaattumik aalajangiiffigisassatut siunnersuut akuersissutigineqannginnissaa Naalakkersuisut sinnerlugit kaammttuutigissavara. Qujanaq.

Simon Olsen, Siumup oqaaseqartua:

Aalajangiiffigisassatut siunnersuutigineqartoq pillugu:

Siumumiit ilisimaaraarput tunisisitsinermut malittarisassanik illuatungeriit akuerinneqatigiis-sutigisaannik suliarinnittoqartartoq, taakkulu suliarineqartut sapinngisamik tamanit ataqqineqar-tussatut isumaqatigiissutigineqartartut.

Siumumiit isumaqarpugut suliakkiut aalajangiiffigineqaqqusissullu akuersaaruminaatsuusoq pineqartullu namminneq iluminni suliassaq ingerlassinnaasariaqaraat.

Siumumiit isumaqarpugut aalajangiiffigisassatut siunnersuutigineqartoq ingerlaannartumik akuersaarneqassagaluaruni ajornartorsiutinik assigiinngitsunik pilersitsissasoq, tassami tunisassiassanik nioqqutissiortut, taamatuttaarlu aalisartut piniartullu tamatumani pineqarmata, taakkua namminneq iluminni nioqqutissiassanik pisiortornermi, tuniniaanermilu illuatungeriilluni nioqqutissiornissamut piumasarineqartunut naleqqussakkanik piumasaqaataasut ataqqeqatigiinnermikkut ingerlassinnaasariaqarmatigit.

ilisimasagut malillugit assersuutigalugu "Raajanut ooqanngitsunut sikulersukkanut tunisinermi ilitsersuut ukiormanna 2001-ip upernariartulernerani suliarineqarsimasup, tassa nutaanngorsarneqarsimasup erseqqilluartumik suliarineqarsimanermigut, illuatungeriinnit piumasaqaatitaqarfiusunik naammassineqarsimammat.Tassani ilaatigut sillimaniutigineqarsinnaasut ilanngunneqarsimasut soqutiginaatilerujussuusut suliariluakkatut Siumumiit nalileratsigit.

Siumumiit assersuutiginneqartunut maalaartarfinnut tunngatillugu isumaqarpugut arlaatigut inatsisilerituunit misissuisoqassappat tamanna ammaffigineqartariaqartoq.

Siumumiit siunnersuutigineqartoq tapersinngilarput periarfissaatitaasulli iluanni illersorneqarsinnaasumik ingerlanneqartuarnissaa kissaatigalugu.

Godmand Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartunut ilaasortap Johan Lund Olsenip aalisakkat qaleruallit nunami tunisassiorfinnut tulaassorneqartut nunami tunisassirofinnut tunineqartut tunisinermi nakkutigineqartalernissaannik ersarissumik malittarisassiuussisaannik peqqussutiliortoqarnissaannik saqqiummiussanut imatut oqaaseqateqateqassaagut Atassummiit.

Qulaani pineqartoq Atassummi eqqqartoreerlugu imatut saqqummiussaq oqaaseqarfigerusupparput: Saqqummiunneqartut tunngavia imarisaalu Inatsisartut oqaluttarfiani nipi nutaajunngilaq. Saqqummiussisup saqqummiussamini tunngavii ersaripput pineqartormi qangali ukiut arlaqalersut aalisartuniit naammagittaalliuutit tusagasiuutitigut tusartuartarnikooreerpagut. Ullut makku nalaat atuallassimavavut nunatsinni inuutissarsiutit pingaarnersaaanik aaqqiissuteqarniarnitta nalaat.

Siunnersuuteqartup maalaartarfimmik piumasaqaataa saqqummiussaavoq Atassutip iluarisimaagaa, tunitsivinnimi aalisartut eqaannerusumik naammaginarnerusumillu illuatungeriit suleqatigiinnerunissaannik tikkuussisuuvoq.

Ullut makku nalaat atuupput kikkunut tamanut paaseqatigiinnerunermik piumasaqaateqarfiit. Taamaattumik saqqummiussap tunngaviatigut ersarimmat takisuuliuutiginngikkaluarlugu Atassummi isumaqataanerput oqaatigissavarput, taamaaliornitsigummi illuatungeriit imminnut tatigeqatigiinnerullutik suleqatigiinnerulernissaat massakkornit pitsaanerulissammat.

Atassummiit taamatut oqaaseqarluta aappassaaneerneqannginnermini ataatsimiititaliamut ingerlanissaa innersuusutigaarput.

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq. Inatsisartuni ilaasortaq Johan Lund Olsen aalisakkat qalerluallillu nunami tunisassiorfinnut tulaanneqartartut tunisinermi nakkutigineqartalernissaat siunertaralugu Naalakkersuisut erseqqinnersumik maleruagassioqqullugit Inatsisartunit peqquneqarnissaannik siunnersuuteqarpoq.

Siunnesruuteqartoq eqqortumik oqarpoq aalisakkanik qalerualinnillu nunamut tunisinermi ilitsersuutit aqqutigalugit ajornartorsiutit taakka tunisassiortunit aammalu aalisarnermik ingerlataqartut kattuffianniit pinaveersimatsinneqartartut. Taamaattorli ajornartorsiut ukiuni arlalinngortuni nunatsinni aalisartunit maalaarutigineqartarnera arajutsisimaneqanngilaq.

Ullumikkut ilsimaneqarpoq pingaartumik avataasiorluni qalerualinnik aalisarnermi tunisassianik pisisussat nammineq pitsaassusissaannik nakkutiginnittarnerat. Tamanna raajarniarnermi qangaaniilli ingeralnneqarpoq. Tamatut periuseqarneq aamma umiarsuanik saattuanik tunisassiorfinnit aamma nutaatut atorneqarpoq, taamaattumik oqartariaqarpugut ajornartorsiut nunami tunisassiorffinniittoq.

Naalakkersuisut siunnesuuteqartumut akissuteqarnerminni oqaatigaat aalisartut tunisassiortunit eqqunngitsumik pineqarsorisut siunissami maalaartarfimmik pilersitsinissaq assigiinngitsutigut ajornakusoorsinnaasoq, pingaartumik inatsisit peqqussutillu maannakkut atuuttut aammalu aningaasatigut kingunerisassai eqqarsaatigalugit.

Siunnesuut soqutiginaateqarmat Inuit Ataqatigiinniiit kaammattuutigissavarput siunnersuut Inatsisartuni aappassaaneerlugu suliarineqannginnerani Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaani sukumiisumik suliarineqassaoq maalaartarfimmillu pilersitsiniarnermi ajornartorsiutaasinnaasut Naalakkersuisuniit saqqummiunneqartut nalilersorneqassasut.

Inuit Ataqatigiit taamatut oqaaseqarluta Inatsisartunut ilaasortap Johan Lund Olsenip siunnersuutaanut oqaaseqarpugut.

Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Kattusseqatigiinniit aalajangiiffigisassatut siunnersuut peqqissaartumik misissoreerlugu imatut oqaaseqarfigissavarput.

Siullermik siunnersuuteqartoq ilumoornerassavarput oqarmat tunisinermi nakkutilliinerup pitsanngorsarneqartariaqarnera. Ssorunami taamatut aaqqiisoqassappat tunisassiornermik ingerlatsisut aammalu aalisarnermi peqatigiiffiit kattuffiillu nakkutilliinerup pitsaassusissaa isumaqatigiinniarnikkut aalajangertariaqarpaat. Kisianni taamaakkaluartoq Kattusseqatigiinniit arajutsisimanngilarput aalisakkat Royal Greenlandimut tunineqartut ilaatigut sekundatut nalilerlugit akilerneqartarmata, naak kingusinnersukkut aalisakkat primatut akilerlugit Royal Greenlandimut tunineqaqqittartut.

Taamaattumik Katsseqatigiinniit isumaqarpugut tunisasssiorfiit Royal Greenland kalaallinit iniaqatigiinnit pigineqarallartilluni pissutsit Royal Greenlandimiit aalisartunut atugassarititaasut ilaatigut akuersaarneqarsinnanngilluinnartut iluarsineqarnissaat naalakkersuinikkut sulissutigineqartaraiqartut. Taamaattumik siunnesuuteqartoq Kattusseqatigiinniit isumaqatigaarput oqarmat tunisinermi nakkutilliisunik arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunik pilersitsisoqartariaqartoq, taamaaliornikkut ilaatigut Royal Greenlandi aalisartunut pissusissamisuunngitsumik iliuuseqartarnera unitsinneqarsinnaammat.

Assersuutigalugu Kattusseqatigiinniit oqaatigisariaqarparput aalisarfiit ilaanni angallatit assartuinermut atorneqartillugit umiatsiaaqqat qaleralinnik tunisinermi pitsaalluinnartut kingusinnerusukkut akilernerlunneqartarmata, tassa ilaatigut assartuinermi angallatit atorneqartut ilaasa pitsaannginneri toqqammavigalugit.

Angallatit assartuinermut atorneqartut ilaatigut nillataartitsiveqanngitsut assartuinermi atorneqartarput aalisakkallu tunisassiorfimmut tulaanneqaraangata pitsaassuseq appariareertarluni naak aalisakkat angallammut tuninniunneqaraangamik pitsaalluinnartaraluartut nunamut tulaanneqartarput pitsaanngilereersimasut ilaatigut.

Taamaattumik Katsseqatigiinniit akuersaarsinnaanngilluinnarparput nunami taamatut aalisakkat ilaatigut nalilerneqartarnerat. Pitsaasmik nunami tunisassiornermik ingerlatsisoqassappat angallatit assartuinermut atorneqartut naleqquttut atorneqartariaqarput, taamaaliornikkut pitsaassuseq pitsaanerusoq anguneqarsinnaavoq, taamaaliornikkullu aalisartut pisassaa pitsaanerusoq akileqarsinnaalluni.

Tunisaq pitsaasoq pitsaasumik tunisassiortumik akilerneqartariaqartoq Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut. Manna iluatsillugu naggataatigut sinerissap qanittuani saattuarniarnermut ersarinnerusumik aalajangersaasoqasinnaanera aalisartut peqatigiiffii kattffiilu suleqatigalugit aaqqissuunneqartariaqartoq Kattusseqatigiinniit kaammattuutigaarput, minnerunngitsumik saattuarniarnermi siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pisassat pitsaassutsimut naliliisarnermut sunniuteqaqataasinnaanerat naatsorsuutigineqarsinnaammat.

Taamaattumik Kattusseqatigiinni paaserusupparput saatturnermut tunngatillugu Naalakkersuisut qanoq pilersaaruteqarnesut.

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta siunnersuut taperserparput.

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Tassa iseruunnagu oqaatigissavara, oqarsinnaavungalu aamma utoqqatsissutigigaluarlugu siunnersuut eqqumiingaarmat Siulittaasoqarfimmit allaat oqaluuserisasatut akuerineqarsimasariaqanngikkalaurtoq. Uanga nioqqutissiortumik suliffiuteqartuuguma suliffiutima nioqqutissiaasa pitsaassusissai inummut allarluinnarpoq nalilersortinngisaannassagaluarakkit.

Royal Greenland poilitikkerinik akuliuffiginiarneqaleraanga oqaaserisartakka ilisimaneqalereersut uteqqilaarallarlakka: Suliffik imminut akisussaaffigisoq namminersortoq socialkontoritut isiginngisaannarsiuk.Pisussaaffilersoqinagu nammineruna aqqut pitsaanerusorisani atorlugu ingerlasussaq aamma NUKA A/S taamatorpiaq eqqarsaatigaara.

Tunitsiviup avammut tunisassiaasa akii silarsuarmi avatitsinniittumi aningaasat nalingannik unammillerneqarnerujussuarmillu sakkortuumik aqunneqarput. Taamaattumik avammut tunisassiagut allat tunisassiaanniit pitsaanerit tamatta ornigisariaqarparput. Aallariarfik tassaajuaannartariaqarpoq tunitsiviup tunisisullu akit pillugit isumaqatigiissutaat.

Uanga isumaqarpunga allaat akulikinnerusumik akit pillugit oqaloqatigiinnerusariaqartut, tassa silarsuami akit ilaanni ullormiit ullormut allanngoratuarmata tamannalu malinnaaviginagu pisiat akisunaartuarsimagaanni suliffik avammut tunisassiortoq nakkaattoriartuinnartussaammat. Nalunngilara Royal Greenlandi silarsuarmi akinut pisariaqarluinnartumik malinnaaqqissaartoq, naatsorsuutigaaralua aalisartut sukkasuumik nalunaarfigienqarsinnaanerat aamma tamatumani ajornartorsiutaasinnaasartoq.

Akit isumaqatigiissutaasimasut piffissap iluani arlaanniit nioqqutigineqarsimagaangata unnerluffissaqarpoq tamannalu nunatsinni periarfissaareermat siunnersuut eqqumiikajaartoq akuersaarnagu maanngaanniit nalunaarutigaara, taamaattormi ataatsimiititaliami suliarineqarnissaa akuersaarlugu.

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq.

Qujanaq, oqaaseqartumut kingullermut oqaatigissavara Inatsisartut aalajangertarmassuk suut maani oqallisigineqassanersut, kisiannili Siulittaasoqarfik tassaasarpoq siunnersuuteqartartoq oqaluuserisassanik.

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Tassa tusaasinnaasakka malillugit siunnersuut tunngaviatigut tapersersorneqarpoq Inuit Ataqatigiinniit, Kattusseqatigiinniit kiisalu Atassummiit. Kisitsinnaanera malillugu tassa Inatsisartunit 31-usunit 18-ininit una siunnersuut tunngaviatigut tapersorneqarpoq, taannalu nuannaarutigaara. Kisianni tassa suliaq una ingerlaqqittussaassaaq aappassaaneerneqannginnerminut atatillugu aamma suliarineqartussaassalluni.

Tassani nalilesugassaqqissunut ilaasariaqarpoq ilumut taamatut aaqqissuussineq aningaasaliissutit pioreersut iluanni taanna naammassineqarsinaakutsoormat. Taamaammat taamatut siunnerfeqarluni aaqqissuusseriarsinnaanissaq taanna isumaqarpunga aamma ataatsimiititaliaminngaanniit misissorneqartariaqartoq, assersuutigiinnarlugumi ilisimaneqartutuut maannamut aalisarnermut nakkutilliisoqartitsinermik ingerlatsisuuvugut aningaasanut inatsit aqqutigalugu aamma atorfeqartitsilluta. Eqqaamanerlunngikkukku inuit 50-it missaaniipput aalisarnermi nakkutilliisuutitagut, taakua umiarsuarni nakkutilliisarput kisianni aningaasaliissutit aamma taakkua atorluarneqarneaisigut nunami tulaassuinermi aamma nakkutilliitinneqarsinnaapput. Taanna periarfissaavoq isumaqarpungalu aamma taanna ataatsimiititaliami misissoqqissaassallugu piukkunnarluinnartuusoq.

Taamatullu oqaaseqarlunga kingumut Inuit Ataqatigiit, Kattusseqatigiit Atassullu tunngaviatigut tapersersuimmata qujassuteqarfiginiarpakka.

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Qujanaq. Tassa Johan Lund Olsenip siunnersuutaanut tunngatillugu uani saqqummiunneqartut soorunami Inatsisartut amerlanerussuteqartut suliakkiissutaat aallaavigalugit sulineq ingerlanneqartussaammat isummersornerit ataqqivakka, taavalu ataatsimiititaliamut ingeralqqinnissaat innersuussutigineqartoq aamma taanna akuersaarneqartariaqarpoq.

Kisianni uani erseqqissaassutigissavara Siumuminngaanngiit siunnersuuteqartoq pillugu oqaaseqarfigienqapoq Simon Olseniminngaanniit, tassanilu tunngaviatigut isumaqatigineqanngilaq nakkutilliisumik atorfinititsisoqarnissaa, taavalu siunnerfigineqarluni ilaatigut oqaatigineqarluni tasani tunisassiortut kattuffiit tunisassiorfiillu isumaqatigiissutit aallaavigalugit ingeralneq taanna illersorneqartariaqartoq. Aamma uanga isumqarpunga taamaattariaqartoq.

Taavalu Atassumminngaanniit annersumik oqaaseqarfiginagu tassa Atassutikkut Inuit Ataqatigiillu tassani isumaqatigiipput nakkutiilliisunik pilersitsisoqartariaqartoq.

Taavalu Kattusseqatigiinniit paasiuminaatsippara sorleq isumaqatigineraat tassami aallaqqaasiinerminni oqaramik pitsanngorsarneqararaiqartoq tunisinermi nakkulliisoqartitsinissaq taavalu ingerlaqqillutik aalisarnermi peqatigiiffiit kattuffiillu nakkutilliinerup pitsaassusissaa isumaqatigiinniarnikkut aalajangertariaqaraat, taavalu naggataatigut oqarlutik siunnersuuteqartoq taperserlugu.

Taavalu Otto Steenholdtip oqaatigaa taanna siunnersuut itigartinneqartariqartoq isumaqarluni aamma namminneq akunnerminni taanna suliarisariaqaraat. Aamma taanna tunngaviatigut isumqatigivara Naalakkersuisut sinnerlugit, tassami aalisartut massakkut ajornartorsiutaat aaqqinneqarnissaat tunngaviatigut soqutigivarput, aamma ajornartorsiutit aaqqinniarnissaat assut pingaartillugu massakkut suliarineqalersoq siunissami ataatsimoorluta aaqqiissutissat tamakku isumaqarpunga siunnerfigisariaqaraluariugt, tassami taamatut nakkutilliineq ingerlanneqassappat saneqqunneqarsinnaanngilaq kattuffiit tunisassiortullut taanna pisussaaffigigaat. Sumut iluaqutaassava kattuffiit qulaatiinnarlugit maani Inatsisartuni uagut massakkut aalajangersuilerutta uku ukulu imaassapput ilissi isumaqatigiissutisi atorsinnaanngilagut. Isumaqarpunga taamatut ingerlariaaseqalissagutta assut navianartumut pisussaalluta pissutigalugu inuiaqatigiinni naqisimaneqanngitsumik ingerlatsinermi aallaavigineqartussat annertuumik tassani innarlissagatsigit. Isumaqatigiinniarnerit allallut ajoriallatsiarutsigit taava Inatsisartunukariarluta Inatsisartuni aalajangertalissagutsigit uku ukulu pinngitsooratik imaassapput, taava isumaqatigiinniarnerit tamarmik isumaarutissapput.

Isumaqarpunga taanna aserornaveersaartariaqaripput. Nalunngilarput aalisartut massakkut tassuuna ajornartorsiuteqartut kisianni kattuffik tunisassiortut aalisartullu ataatsimoorlutik ajornartorsiutertik aaqqinniartariaqarpaat inimi maanngaanniit naqissuserneqarani.

Inuiaqatigiinnut pitsaanerpaajuvoq inuit namminneq oqartussaaqataanerat atorlugu nammineq akunnerminni aaqqiissuteqarsinnaanissaat anguneqassappat. Suna tamaat qulaaninngaanniit Inatsisartuni aalajangersussagutsigu isumaqarpunga taanna tulluartuunngitsoq.

Taavalu aalisarnermi nakkutilliinermi siunnersuuteqartup taavai aalisarnermik nakkutilliisut arlallit piffissap ilaani annertuumik nunamiittartut, isumaqarpunga taakku atorneqassappata aamma pikkorissaanerit allallu ingerlanneqartariaqartut pitsaassuseq suna tunngavigalugu nalilersuinissat tassani tikinneqartussaammata, tassami nalilersuisuussagaanni aamma pitsaassutsimk soorumai pikkorissarsimanissaq annertuumik pisariaqartinneqarpoq. Uani nakkutilliinermi atorneqartut kilisaatini tassa annerpaamik eqqaasoqannginnissaa siunnerfigalugu sulisinneqarput, kisianni pitsaassutsimik nakkutilliilissagunik aamma pissutsit allarluinnaat tikinneqartussaapput.

Taamaammat ataatsimiititaliami nalilesuinissami isumaqarpunga eqqarsarluartoqartariaqartoq. Inuiaqatigiinni kattuffinnik ataqqinninnerput inuiaqatigiit tamarmik oqartussaaqataallutik ilusilersueqataasarnerat taanna isumaqarpunga maanngaanniit innarlernaversaassagipput isumaqatiinninerit namminneq ingerlassinnaasariaqarmatigit.

Soorunami siunnersuuteqartutp siunnersuutaa taanna tunngaviatigut isumaqarpunga ajorineqarsinnaanngitsoq kisianni maanngaanniit aalajangersaalissagutta taava inuiaqatigiinni kattuffiit allu oqartussaaffii mattunneqarnissaat taanna uanga ersissutigaara. Qujanaq.

Godmand Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartuninngaanniit Naalakkersuisunut ikaarsaariarneq imaannaassimagunanngeqaaq, tassa ippassaaninnguaq tikillugu aalisartut atugaasa pitsaanerpaarpaamik aaqqiifigineqarnissaat nilliaatigineqarpoq, kisianni Naalakkersusuisut issiaviannut inginnermi massakkit nipi allanngorpoq. Taanna paasisinnaavara Naalakkersuisuninngaanniit Inatsisartunut issiavik allaanerussuteqarsimannguatsiaqisoq.

Uani oqaatiginngitsoornianngilara Naalakkesuisup oqaatigimmagu, sumik iluaqutaasava Kattuffiit qulaatiinnarlugit aalajangiiniartassagutta. Tupigilluinnarpara una oqaluuserisassaq saqqummiunneqarnrera taama pingaaruteqartigisoq KNAPK aamma Raajarniat Peqatigiiffiat tusarniaasimanermi ataatsimilluunniit ilaatinneqanngimmat, kisianni tamavitta nassuerutigigisassarput aana, tamatta Qanorooq tusagassiuutillu isiginnaartarsimagutsigit naammagittaaaliut taanna aalisartunginnaanngiit ukiumut qasseriarluni saqqummertarpa?

Aalisartut atugaat pitsaanerpaamik nammineq nilliaatigisartuugutsigit, soorunami una paasinarluinnaqqissaarpoq, oqaluuserisassanngortitaq qanoq ersarilluinnaqqissaartigisoq, aamma Aalisarnermik Nakkutilliisut ima sianiitigisorinngillakka eqqaanissaannaq pillugu tassani nakkutilliisartu. Aalisartorpassuit, massakkut aalisartoreersimasut nakkutilliinnermik annertuumik umiarsuarni nakkutilliisuupput, tunisassiallu qanoq ittuuneri nalunngilluinnaqqissaartarpaat. Taakku aamma atorluarneqarsinnaanerat taanna nunami freernerisigut arlaatigulluunniit periarfissarsiuunneqarsinnaavoq.

Uani ajornartorsiut massakkut tikitarput uanga imanna nalilerusunngilara taamatut nakkutilliisunit imaluunniit atorfinitsitsisoqassagaluarpat nunanitsi aalisarnikkut tunisassiornikkullu aseruutaanissaa qularilluinnarpara, kisianni erseqqissunik inatsiseqalersuuppat, atorfinittoqarlunilu suliffissuit ilaani, qularinngilluinnarpara paaseqatigiinnikkut saqitsaanerparparujussut millissutigisinnaasagaluaraat. Taanna ilumuuvippiq, aalisartunit nipi taanna aornartorsiut tusaloortuartuartarparput aammalu uppernarsaatissaqartittarlugu. Aalisartut tunisasaat ilaannikkut piffimmi ataatsimi pisat ilai sekundatut ilai primatut, uffa piffimmi ataatsimi qalusat. Taamaattunuku aalisartut massakkut naammagittaaliuut annertooq taanna qalloqattaartaraat.

Uanga una Ortu sallaatsunnguamik akerusuppara, siunnersuut eqqumiitsoq, naamik taamannak nalilersuisarneq akuerineqarsinnaanngilaq, eqqarsariartaatsigut tamavitta assigiinngillat, imaassinnaavoq aamma illit arlaatigut periarnerit aamma naliliifigineqarsinnaaosq. Inatsisartoq kinaluunniit siunnersuuteqarsinnaatitaanera oqaluttarfikkut taama nalilersorneqartarsassappat nuannerunnaasooq sulineq, saqitsitseratarsinnaavugut arlaani taamatut ileqquliutiinnassagaluarutta.

Una nuannarivara Kattusseqatigiit aammalu IA-p taamatut saqqummiussaqarnerat, isumaqarpunga isumtusaarnerulluinnaqqissaartumik una saqqummiussinerusoq. Uani Naalæakkersuisup akissuteqaammini ilaatigut atorpaa, tassa issualaasavara naatsunnuummat: Taamaalillutik Naalakkersuisut aamma piginnaaitaanngillat tunusassiassanut tulaanneqartunut taakkulu suliareqqinneqarnerannut atatillugu, assersuutigalugu eqqiluisaarnissamut piumasaqaatinik aalajangersaanissamut. Tassani pineqarsorinngilakka siunnersuisuni eqqiluisaarneq, kisianniuna aalisakkat pineqartut, pitsaassuseq asigiikkaluartoq assigiinngitsunik akilersuisarneq taanna uani siunnersuuteqartumi pineqarpoq, kisianni illersoriarneqarsinnaanngilat soorunani aalisakkat pitsaanngitsut, pitsaasumik akilerniartinneqarsinnaanerini taanna allaavoq, aammalu anakkutilliisuutitaasoq imaluunniit atornittussaq taama sianiitiginiavianngilaq, inatsisinik maleruagassanik ersarissunik peqaleruni.

Uanga una siunnersuut assorujorujussuaq iluatinnartut isigivara, piffissarujorujussuaq aalisartunut ilaatigut aallartussaagaluarlutik ataatsimiinnerpassuit atortaraat nalunngilakka, nalilersuinerup pitsaanngitsortaa ilaatigut aalisartunut kinguarsaataasarpoq.

Taama naatsumik oqaaseqarlunga uanga Atassumminngaanniit aalajangiussimavara taamatut isummernerput.

Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Kattuseqatigiinniit oqaaseqaatit soorunami oqaaseqaatip aallartitsirnerani una eqqaasarput, nakkutilliinnermut tunngasoq, pitsaanerusariaqarneranut tunngatillugu soorunami uani tunisassiornermik ingerlatsisut, aalisarnermik peqatigiiffiit kattuffiillu taassuma atuutinneqarnera isumagisariaqarnera isumagisariaqartussaagaluaraat, kisiannili maannakkut soorlu oqaaseqaatitta ilaani ammut ingerlanitsinni, ingerlarujoornitsinni ajornartorsiutaasartut assigiinngitsut taakkartorpagut, tamakkualu toqqammavigalugit allatut ajornartumik isummertoqarsinnaanngimmat aammalu aalajangiisoqarsinnaanngimmat apraassutigineqarmat pitsaassutsit qanoq ittuunissaa, tuniusassiortunit aalisartullu peqatigiiffiinik allatut ajornartumik aalajangernissaq anguneqarsinnaanngimmat qulaanniit allaat aalajangersinnaaneq pisariaqalissasoq, taanna taamatut isumalimmik oqaaseqarpugut taamatullu allatut ajornartumik isumaq taanna saqqummiunneqartoq siunnersuuteqartumiit taperserlutigu, soorlu tunisassiortut nammineq angallammik assartuuteqarnermigut assartuut naleqqutinngitsoq atorneratigut aalisartup pisai pitsaasut qaqinneqareeraluarlutik tunisassiorfimmut apissikkaanngamik pitsaanngitsutut nalilerneqartarnerat, taanna iluarinnginnatigu, allatut ajornartumik siunnersuuteqartup siunnersuutaa taperserparput naggataatigut.

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Godmand Rasmussenip oqaaseqaataanut, tassani ujartorpaa tusarniaanerit ingerlanneqarsimanngitsut, ilumoorpoq, tusarniaassutigineqartarput taamaallaat inatsisissat, Inatsisartut maani suliassaat, kisianni Inatsisartuni ilaasortat ataasiakkaat siunnersuutaat tusarniaassutigineqarneq ajorput, taanna paasissavat.

Taavalu aamma ilumut qularnaarneqarsimanersoq aalisarnermik nakkutilliisut taamatut suliaqalissagaluarunik akuerinnaaneraat. Kattuffeqarput, peqatigiiffeqarput taakku aamma inninneq nalilersugassaraat ilumut massakkut pisinnaatitaaffik saneqqullgu imaluunniit sipporlugu taamatut sulisinneqalernissaminnut piareersimanerlutik imaluunniit aamma aningaasanik amerlanerusunik pisariaqartitsissanerlutik.

Taava aamma apeqqutigaa ippassaaninnguaq aalisartunut illersuigama massakkut Naalakkersuisunngorami allanngorsimagami tupinnarnerarlugu, ilumoorpoq aalisartut pitsaasumik atugaqarnissaat qularnaarniarlugu massakkut suliniuteqarpugut, imaanngilaq suna tamaat akuersaarlugu maanngaanniit aalajangersuissasugut aalisartut illersorniarlugit.

Akissaqarpugut massakkut nakkutiliisut aamma ilaqqinnissaannut? Piniarnermulluunniit nakkutilliissumik massakkut atorfinitsitsisinnaanngilagut akissaqannginnata, piniarermut nakkutilliissut angallatissaanik pisisinnaanngilagut akissaqannginnatta.

Taavalu aamma uanga aana aarleqqutiga: Aalisartut oqalulerpata naliliineq ajorpoq, anlilersuineq ajorpoq, uanga ajunaarutigisaqattaarpara, suliffissuup iluaqutigaa, taavakikkut pisuutinneqassappat?

Isumaqarpunga Inatsisartut taama sianiitigisariaqanngitsut, Inatsisartut pisuutinneqassapput kattuffiit aalisartullu qulaatiinnarlugit aalajangersaagamik. Pitsaasuseq inorlugu aalisartut pissarsisalerunik, kiisaq uagut kisitta pisuutinneqassaasut Inatsisartuni, tassa ilissi suliarsi.

Isumaqarpunga taamatut ingerlaneq taanna nangiarnartoq pinngitsoortinneqartariaqartoq, kattuffiit aalisartullu namminneq akunnerminni iluarsisariaqarpaat. Suna tamaa uagut maanngaanniit kissumiarlugu ingerlassinnaangilarput, isumaqatigiinniarsinnaanerit ataqqineqartariaqarput kattuffinnit tunisassiortunillu.

Anthon Frederiksen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata sinniisissaa siulleq.

Hans Enoksenimut qujanaq. Eqqaasitsissutigissavara una suliassaq ataatsimiititaliami suliareqqinneqartussaammat aammalu naluneqanngitsutuut ataatsimiititaliaq periarfissaqarpoq Naalakkersuisumik aggersaasinnaanissamut. Taava tullinnguuppoq siunnersuuteqartoq Johan Lund Olsen, takanna.

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq, maani nunatsinni naalakkersuinikkut aaqqissuusaanitsinni imatut aaqqissuusinikuuvugut inatsisiliortut maani nunatsinni qullersaallutik, taanna Naalakkersuisut ilisimaareqqissaartariaqarpaat soorunami. Tassa taamatut aaqqissuussineqarpoq demokrati tunngavigalugu sumiluunniit ingerlatsiviusuni.

Taamaattumik uani aalajangiiffigisassatut siunnersuutigineqarumut tunngatillugu amerlanerussuteqartut tassa oqaatigereerpat tunngavitigut una siunnersuutigineqartoq taanna tapersersorsinnaallugu. Taamaattumik taanna tunaartarlugu suliaq ingerlaqqittussaasaaq, tassa ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqassaaq ataatsimiititaliallu suliarisariaqarpaa una, tassa tusarniaassalluni susassartunut assigiinngitsunut, KNAPK tusarsinarneqarsinnaavoq, aalisarnermut nakkutilliisut aamma peqatigiiffeqarmata peqatigiiffiat tusarniarneqarsinnaavoq, tunisassiortut aamma tusarniaavigineqarsinnaapput, soorunami ataatsimiititaliap taanna nammineq aalajangersartussaavaa, Naalakkersuisut qanorluunniit ilioraluallarunik taanna aalajangigassarinngilaat, ataatsimiititaliap nammineq tanna susassaqarfigivaat aalajangertussaallugulu.

Kisianni tassa uani siullermeerinninnermi tassa oqaatigeriikkattuut tunngaviusumik amerlanerusunik tapersersorneqarpoq, tassa taannalu tassa suliaq ingerlaqqittariaqassaaq, aappassaaneerinninnermi amerlanerussuteqrtut maannakkut siullermeerinninnerminni siunniussatit aalajangiussimaannarpatigit, tassa suleriaasigut imaapput, taava Naalakkersuisut inatsisartuninngaannit peqquneqassapput ataatsimiinissap tullissaata tungaannut inatsisiliussallutik imaluunniit peqqususiliussallutik. Tassa taanna suleriaasitsinniippoq. Tassa Inatsisartut inatsisiliortut pisinnaatitaaffiat, maanilu nunatsinni demokrati toqqammavigalugu ingerlatsinitsinni aamma Naalakkersuisut allatut ajornartumik taanna naalanniartariaqartussaassavaat Inatsisartut qullersaammata.

Godmand Rasmussen, Ataasutip oqaaseqartua:

Naatsuararsuuvoq. Tassa una eqqumiigivara Naalakkersuisup akissuteqaataa. Uanga erseqqissaatiginiarpara ilumoorluta qamuuna, ajornartussiutit aaqqerusullugit oqaluttaratta. Taamaattumik massakkut ajornartorsiut pisoqalisoq aaqqinneqassananilu aaqqinneqarnissaa massakkut siunnersuutigvarput, tassa immikkut nakkutilliisoqalissasoq tunisinermi, pinnguanngilagut pinngiuanngivippugut.

Inatsisinik tunngaviliisoqarsinnaavoq aanna inatsisissatut massakkut Inatsisartut sinnerlugit Inatsisartunut ilaasortap siunnersuutigisaa. Ajortuliartut imaluunniit kukkuluttornertut uanga isigisinnaanngilara qangali una saqqummernikuummat, arlaanik susassaqartunut apeqqutiginnittoqarsimalaarsimasuuppat taakkunnnga isumaqarpunga inatsisinik unioqqutitsinerunngitsoq uuma oqallisissap oqallisiginnginnerani, tassami nalunngilarput oqaluttoqarpoq akissaqarpugut, apissaqarpugut, akissaqarpugut. Qanittunnguamiuna pissutsit uanga qiviarikka, oqaluttoq oqarpoq nunatsinni pissutsit ajorput, ajorput, aaqqinniarpavut, aaqqinniarpavut. Aamma taamanili oqaaseqaq atorneqarsimaassagaluarpoq, akissaqanngilagut, akissaqanngilagut, kisianni aaqqiinniarpugut.

Tassa tamassaapput nassuernissat pitsaasut, aamma inussiorfiginianngilakkit, ajornartorsiuteqarsimassaqisutit nalunngilara oqaravit uani atorfinitsitsinissamulluunniit akissaqarasi, kisianni siunnersuuteqartup oqaatigeriigaa aamma taanna persiinnarpara, aalisarnermut nakkutilliisut tassani aamma atorfissaqartinneqarsinnaannerat. Qujanaq.

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Taava siunnersuuteqartumut oqaatigissavara minnerparpaamilluunniit apeqquserniannginnakku maani Inatsisartut aalajangernerat aamma siullermeerama oqaatigivara Inatsisartuni maani amerlanerussuteqartut ataatsimiititaliamut ingerlateqqinnissaat ataqqillugu ingerlanneqassaoq.

Kisiannili Godmand Rasmussenip oqaaseqarnerata kingornatigut erseqqissaassuteqarpunga isumaqarlunga Inatsisartunut aamma oqaatigineqartariaqartut kattuffiit susassaqartullu qulaatiinnarlugit maani alajangersaanissaq, taanna pinaveersaartariaqaripput inuit pisinnaatitaanerat ataqqineqartiaqarmat. Qulaaningaanniit suna tamaat aalajangerulerutsigu taava naggaaatigut akisussaatinneqaqattaalerluta allatigullu ingerlatsinerput oqimaattorujussuanngussaaq. Kattuffiit apeqqutaajunnaarlutik suna tamarmi Inatsisartunukaanneqartalissappat taava suliassagut naggataatigut sapilersavavut, taanna pinngitsoorneqartariaqarpoq. Qujanaq.

Anthon Frederiksen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata sinniisissaa tulleq, Kattusseqatigiit:

Tassalu taamaalilluni ullumikkut oqaluuserisaq immikkoortoq 50 naammassivoq aammalu aappassaaneerneqannginnermini Alisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliami suliarineqassalluni.