Ullut ataatsimiiffiusut 22-at, pingasunngorneq 7. november 2001, nal. 15:58

Oqaluuserisassani immikkoortoq 50

Aalisakkat qaleruallillu nunami tunisassiorfinnut tunineqartartut pillugit nakkutiginninnermut ersarissumik malittarisassaqarnissaq pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Johan Lund-Olsen)

(Aappassaaneernera)

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Finn Karlsen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Atassut.

Finn Karlsen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Atassut.

Taava massakkut immikkortoq 50; Aalisakkat qaleruallillu nunami tunisassiorfinnut tunineqartartut pillugit nakkutiginninnermut ersarissumik malittarisassaqarnissaq pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

Tassunga siunnersuuteqarsimasoq oqaaseqarumalluni qinnuteqarpoq, Johan Lund-Olsen.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Tassa naatsunnguusaaq, tassa oqaatigininiaannarlugu una, siunnersuutiga unga, tassa aalisakkat qaleruallillu nunani tunisassiorfinnut tunineqartartut pillugit nakkutiginninnermut ersarissumik Naalakkersuisut malittarisassioqquneqarnissaanik Inatsisartunit peqquneqarnissaat siullermeerneqarmat eqqaamaneqassaaq taamani Atassut, Kattusseqatigiit, Inuit Ataqatigiillu siunnersuummut tapersersuisimammata.

Maannakkut ataatsimiititaliami taanna siunnersuut suliarineqareerluni takuneqarsinnaasutuut Atassutip aamma Kattusseqatigiit tapersersuinertik taanna tunuartissimavaat.

Taanna ajuusaarnarpoq, kisianni taamaammat erngiinannguaq tassa taasisussaasagatta neriuutigilluinnarpara ullualuit suli aamma eqarsarfissaqareerlutik maannakkut siullermeerinninnermi tapersersuisimanertik aamma taamatut aamma ateqqiinnassagaat, naak isumaliutissiissummi massakkut akerliugaluarlutik.

Taanna neriuutigeqaara, tassami nakkutiginninnissaq taanna pisariaqavissoq qularnagilluinnarpoq, aamma ataatsimiititaliaminngaanniit tusarniaanermi una pingaaruteqavissoq tassaammat aalisarnermik nakkutilliisut peqatigiiffiat aamma siunnersuummut tamakkiisumik tapersersuisuusoq.

Tassa tamakkiisumik tapersersorneqarpoq aalisarnermik nakkutilliisut tungaaninngaanniit, taamaammat neriuutigilluinnarpara massakkut taasinissami siullermeerinninnermi tapersersuereersimasut maannakkut aamma aappassaaneerinninnermi tapersersuijumaasasut.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit.

Uanga siullermeerinermi taamatut isumaqataasimanera aalajangiusimavara aammalu ullumikkut KNAPK-minngaanniit allagaqaataasimasut toqqammavigalugit naatsunnguamik issuaalaarsinnaaguma: KNAPK-p Inatsisartunullu ilaasortat tamarmik nalunngilaat pissutsinik pisuussutinik uumassusilinnik piujuartitsinissaq qanoq pingaaruteqarluinnartigisoq. Tamannalu tamatta illersorparput, taamaammat sinerissap qanittuani aalisartut naammagiinnarsinnaajunaarpaat sinerissap qanittuani pisassiissutigineqartartut sipporujussuarlugit qallerneqartarneri.

Ullumikkut pisortat tunitsiviini raajat 30.000 tonsit suliarineqarpata procentiliinerit ilanngullugit, taava aalisartut tulaasimassavaat 34.000 tonsit. 30.000 tonsit pisortat tunitsiviini suliaralugit naammassineqarpata nunatta avammut niuerutigisimassavai 23 procentit, raajat qalipaajarnerisa tunisassiassatullu suliareernerisa nerpik pissarsiaq 6.900 tonsiussasoq, kisianni KNAPK-minngaanniit aamma oqaatigineqarpoq imatut, kisiannili ilumoortoq imaalerpoq, pisortat tunitsiviini raajat 34.000 tonsit suliarineqarsimappata, taava nunatta avammut niuerutigissavai 23 procenti, taava nerpik pissarsiaq imaalissaaq 7.820 tonsit.

Qulaani taaneqartut, tassa 6.900 tonsit aamma 7.820 tonsit assigiinngissutaat kikkut nakkutigivaat, nangillutik oqarput.

Ataatsimut isigalugu raajat avammut tunisassiarineqareerneranni tulaasanit 77 procentit sumiilerpat. 34.000 tonsit 30.000 tonsillu tunisassiarineranni assigiinngissut 1.000 tonsit missaat sumiilerpa?

Kiap tamanna nakkutigivaa, nalunngilarput avataasiorlutik aalisartut Kangilinnguaniit nakkutilliineq ima aqunneqarluartigisoq, pisortanit pisassiissutigineqartut kiilumilluunniit sipporneqarnissaat, allaat sipporneqannginnissaat anguniarneqartarluni. Ullumikkut nalunngilarput KANUAANA, tassa nakkutilliisut, sinerissap qanittuani nakkutilliisuutitaasoq, taamaakkaluartoq sinerissap qanittuani aalisariutit tamaasa ilaaffigalugit nakkutilliinnissaminut periarfissaqanngitsoq. Ilisimavarput aalisakkanik nakkutiliisut nunani aalisakkanut nakkutilliinissamut pikkorissarneqareersimasut, taamaalillutik suliassaq taanna naammassereerpaat.

Ullumikkut nakkutilliisut akissarsiaqareerlutik nunamiittarput, sulinatik suliassaqarusaartuarlutillu. Taakkua sulisinnaanissaat atorluarneqarsinnaavoq. Ilisimasagut malillugit naalagaaffeqatigiinnerup nunarput kisimi ullumikkut nunami tunitsivinni nakkutilliisuutitaqanngilaq.

Naggataatigut KNAPK ima allappoq: Taamaattumik KNAPK isumaqarpoq KANUAANA-mi tunitsivinnik nakkutilliisutut inissttariaqartoq qulaani pissutsit eqqartukkagut illersorneqassappata, minnerunngitsumillu piujuartitsinissamik pisuussutinillu atorluaanissaq siunertaralugu. Tassa taamak KNAPK-p siulittaasua allappoq.

Taamaattumik uanga aalajangiussimavara Johan Lund-Olsenip, Inatsisartunut ilaasortap siunnersuutaa tapersissallugu, qujanaq.

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Naalakkersuisut sinnerlugit Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanut qujavunga.

Naalakkersuisut iluarisimaarpaat ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut Naalakkersuisut siunnersuummut inassutigisaat siunnersuutip siullermeerneqarnerani oqaatigineqartoq tapersersormassuk.

Naalakkersuisut iluarisimaarlugu maluginiarpaat Royal Greenland A/S-ip KNAPK-llu ajornartorsiutinik sivitsortumik sinerissamut qanittumi aalisartunut ajornartorsiutaajuarsimasunik aaqqiiniarlutik neriulluarnartumik isumaqatigiinnialersimammata.

Naalakkersuisuni naatsorsuutigaarput illuatungeriit isumaqatigiinniarnertigut aammattaaq ajornartorsiutit Inatsisartuni ilaasortap Johan Lund-Olseni siunnersuutaanut tunuliaqutaasut naammaginartumik aaqqiiffigiumaaraat.

Tamanna ajornartorsiutit tamakku tunngaviusumik pissusissamisoornerpaamillu aalisarnermik ingerlataqartut akornanni aaqqiivigineqartariaqarnerannik isummernitsinnut sakkortusaataavoq, pissutsimmi pineqartut, inatsisit, pisortat ingerlatsinerannut tunnganngitsunik aqunneqarmata.

Taamaattumik Naalakkersuisut sinnerlugit kaammattuutigissavara Aalisanermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut siunnersuutip itigartitsissutigineqarnissaanik inassutigisaat Inatsisartut malissagaat.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Nalunngeqatiginnissusera salloqittassavara Johan Lund-Olsenip siunnersuutaanut akerliusumik taasissaguma, nalunngilluinnarakku ullumikkut aalisartorpassuit ajornartorsiutigigaat tunisaminnik ilaatigut annaasaqartarnermikkut atugarliortinneqartarnertik, taamaattumik siunnersuut isumaqatigalugu akuersaaqataaffigissavara.

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Tassa Naalakkersuisuninngaanniit nunatsinni kattuffiit pisinnaatitaaffiat ataqqillugu isumaqartugut taakkua illersorneqartariaqartut, namminneq isumaqatigiinniarnissaminnut killilersorneqassanngitsut, aaqqiinniarnissaminnut maani Inatsisartut oqaluttarfianinngaanniit. Kattuffiit ataqqivagut nammineq isummersinnaanerat Naalakkersuisuni, taannalu tunngavigalugu kaammattuutigissavara Inatsisartunut taanna suliassaq itigartitsissutigineqassasoq.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit.

Ilumoorpoq Aalisarnermut Naalakkersuisoq, kisianni illuatungaatigut ajornartorsiut uaniippoq, aalisartut aningaasarpassuit annaasarpaat, nakkutigineqanngimmata. Oqalunniannguatuarluta aalisarneq nunatsinni pingaarnerpaapaajuvoq, qanoq iliorpugut illuatungaatigut, fabrikit pigisagut qanorsuaq oqassagutta aalisartut tunisassaraluaninngaanniit iluanaaruteqartarput.

Taanaanna pinngitsoorniarlugu aalisartut tamaviaaruteqartut oqarlutik, nakkutilliisoqartariaqarpoq. Taamaattumik illuatungaatigut taamatut oqalussinnaanngilagut nunatsinni aalisarneq pingarnerpaatut taakkartoriarlugu aalisartut pitsaanerusumik anguniagaqalerpata pakkersimaasallugit. Naamik, taamaasanngilaq.

Aalisarnermut Naalakkersuisuuvutit, aamma eqqaamassavat oqaluttuarpugut nunatsinni aalisarneq pingaarnerpaartarivaa, taamaattumik aamma taakku illersortariaqarpagut, taakkununnga aningaasarpassuarnik naleqarput, qujanaq.

 

 

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq, tassa naatsunnguusariaqarpoq, tassa soorunami aamma uagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit tunisinermik ilitsersuutit illuatungeriit isumaqatigiissutigisarsimasaat taakkua ataqqilluinnarpagut, kisianni eqqortinneqanngikkaanngata illuartungerisaaninngaanniit, taava kikkunninngaanniit illersorneqassappat.

Inatsisartut matumani illersuisariaqarput, illuatungerisaq ataaseq, tassa inuiaqatigiit suliffeqarfissuat tassani pineqarmat. Inuiaqatigiit pigisarivarput, aatsaaginnaq ullumi aamma annertuumik taanna suliffeqarfissuaq eqqartorparput maani Inatsisartuni inuiaqatigiit tamarmiulluta pigisarigatsigu, Inatsisartuninngaanniillu aamma susassaqarfigigatsigu. Taamaammat aamma uani siunnersuutigisattut aamma, naak isumaqatigiissutaasareersimagaluartoq, kisianiuna ajornartorsiut uaniimmat, eqqortinniarneqarneq ajormata suliffeqarfissuup tungaaninngaanniit, tamatigut eqqortinniarneqarneq ajormata, taava Inatsisartut akuleruttariaqartugut.

Tassalu taanna anguniaraluarpara uani siunnersuuteqarninni, kisianni tapersersuiniartut taakkua qamannga pisumik qutsavigerusuppakka, neriuppunga aamma allat eqqarsaqqilersimassasut.

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Isumaqarpunga, maanga akisussaafik inissinniarneqassanngitsoq. Nakkutilliisut uagut atorfeqartitagut, taakku kukkuppata taava aamma maangaqqissapput, oqarlutillu Inatsisartut ilissi pisuuvusi, uagut kukkussunneqarnitsinnut.

Taanna isumaqarpunga illersorneqarsinnaanngitsoq, katuffiit ataqqissagutsigit maangaanniit Inatsisartuninngaanniit pisinnaatitaaffik taakkununnga tunniuttariaqarparput.

Asersuutigiinnarlugu aamma tassa aqaguagunnguaq Mogens Kleistikkut qaqissapput oqalutik SIK-mut ilaasortat akissarsiaat, maangaanniit aaqqinneqarniarlik, nakkutigineqarniarlik eqqortumik akilerneqarnissaat. Aqaguagunnguaq takkutissapput ameerniartoq tuniniaasullu akornanni ajornartorsiortoqarpoq, aamma taakku nakkutilliisulerniarsigit, paaseqatigiisinnaaniassapput, taava suminngaanniit oorit piortussavagut.

Isumaqarpunga pissutsit piviusut aallavigalugit sulisariaqartugut, kattuffiit maani Inatsisartunit ataqqineqartariaqarput, taakkua suliassartik tigulissuk, taava uagut periarfissakkut ikiuutissaagut, qujanaq.

 

 

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Pissutsit piviusut nalunngisagut imaapput, Ilulissat eqqaani aalisartut qaleralinniat qiviarutsigit piffisami ukiuni kingullermi malussunngulersuni aalisagartaminnik annaasaqarlutik aningaasarpaasuarnik nalilinnik pineqartarput suliffeqarfissuup tungaaninngaanniit. Tassa taanna mamaalluinnartoq, naak illuatungaatigut siunnersuuteqartoq oqareeraluartoq tunisinermi isumaqatigiissut taanna illersorneqarsinnaanngippat imaluunniit atortinneqarsinnaanngippat suliffeqarfissuup tungaaninngaanniit, taava uagut pisussaasariaqarpugut pissutsit taamaattut ajortut iluarsiniarlugit.

Sulisartut una pissuseq, assersuuneqarsinnaanngilluinnarpoq, timimusiaqarlutik sulisartut aammalu aalisartut. Maannakkut nalunngisagut aalisartut allaat pisaminnik tunniussisarput oqimaalutaatinneqanngiivillutilluunniit, ulloq ilaanni aatsaat qaangiukkaangat tunisaat illoqarfimmi allami oqimaalutarneqartarput. Tassa tamakku pissutsit ajortut iluarsineqartariaqarput, pissutsit piviusut taamaapput iluarsisariaqartullu.

 

Finn Karlsen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Atassut.

Taanna ataatsimiititaliami suliarineqareernikuugami, suliarineqareernikuummat massakkut taasissutigisariaqarparput. Annerusumik assortuussutigisariaqanngilq, ataatsimiititaliami suliaq suliareerneqarnikuummat.