Ullut ataatsimiiffiusut qulingiluaat, ataasinngorneq oktoberip 8-at 2001, nal. 14:53  

Oqaluuserisassani immikkoortoq 54

Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit tunisassiaasinnasunik nutaanik nassaarsiortarfimmik pilersitsinissaq pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Siullermeerneqarnera)

(Maliinannguaq Markussen-Mølgaard)

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Augusta Salling, Siulittaasoqarfimmi sinniisussatut ilaasortaq, Atassut.

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Nunatsinni inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit tunisassiaasinnasunik nutaanik nassaarsiortarfimmik katersuivimmillu pilersitsinissamik suliariaatsimi § 32 malillugu siunnersuuteqarpunga.

 

Ilisimaneqartutut oqallisaajuarpoq nunatsinni pisuussutitta atorluarneqarnissaat maannali sorpassuit atorluarsinnaassaraluagut eqqaannartarpagut imaluunniit isigiinnarlugit naak atorluarsinnaasorpaassuugaluartut.

Taassumap saniatigut kinguaariit ukiorpassuit atorluagaannik ilisimasaqartoqarpoq tunisassiornikkut atorluarneqarsinnaagaluartunik. Nunatta aningaasarsiornera pitsanngoriartussappat imminut pilersornerput avammullu tunisassiornerput annertusisariaqarput.

 

Taamaattoqassappallu pimoorussamik tunisassiassanik isumalluutitta uumassusillit uumassuseqanngitsullu tunniussinnaasaannik nassaarsiortarfimmik katersuivimmillu pilersitsisariaqalerpugut.

Taanna aqqutigalugu nassaarsiat nutaat aallaavigalugit kommunit namminersortullu iluaqutsiullugit tunisassiorfeeqqanik pilersitsiortortoqalersinnaagaluarmat. Maanna Sulisa A/S-ip aallartitsiniartunut naatsorsuinerit ikiorsiinerillu ingerlattarpai, taannali pitinnagu isumassarsianik katersuivimmik pisariaqartitsivugut.

 

Nassaarsiortarfiup pilersinneqarnerani Namminersornerullutik Oqartussat aallaaviullutik inuutissarsionermi soqutigisallit KANUKOKA, aningaaseriviit, Sulisa A/S, namminersortut il.il. suleqatiserineqarsinnaapput. Nunatsinnimi nalunanngitsumik tunisassiassanik nutaanik nassaarsiullaqqissorpassuaqarpoq atorluarneqanngitsunik. Aaqqissuussineq iluatsikkaluarpat nassaarsiarineqartorlu tunisassiornermi iluatsittumik kinguneqarluni ukiumoortumik nassaarsiullammammik toqqaasoqartalissagaluarpoq nutaanik nassaarsiorusussuseq soqutiginarsarlugu.

 

Taamaattumik inatsisartunut aalajangigassanngorlugu § 32 malillugu siunnersuutigaara inuutissarsiutit siuarsarniarlugit nassaarsiortarfimmik katersuivimmillu pilersitsinissamik suliniutit allartinneqarnissaat.  Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut:

Naalakkersuisut inatsisartunut ilaasortap Maliinannguaq Markussen-Mølgaardip inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit tunisassiaasinnasunik nutaanik nassaarsiortarfimmik pilersitsinissaq pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuutaat soqutigalugu tiguaat.

 

Siunnersuuteqartup siunersuummini tunngavilersuutigaa nunatsinni atortussiaqarmat atorneqanngitsunik, naammattumilluunniit atorneqanngitsunik.

 

Naalakkersuisut siunnersuuteqartoq isumaqatigilluinnarpaat nunatsinni inuussutissarsiutit ineriartorteqqinnissaat pisariaqartinneqartuartoq oqaatigimmagu. Pitsaasunittaaq killissarititaasutigut atugassarititaasut ineriartortinneqarnissaat pisariaqartinneqartoq suliffeqarfioreersut nutaanik anguniagaqartarnissaanik iluaqutaasunik aallarnisaasartututtaaq ilisimasalinnik siunnersorteqarsinnaanermut pitsaasunillu aningaasalersuisinnaanermut ilaatigut ikiorsiinikkut nammineq suliffeqarfimmik aallartitsinissamut periarfissiisunik.

 

Naalakkersuisut isumaqarluinnarput maannakkut pissutsit qimattariaqalerigut. Tassami ingasappallaamik inuussutissarsiummut ataatsimut aalisarmit nunanut allanut tunisanut isertitaqartarnerput suliffissanillu aalajangersimasunik ingerlatsiniarnerput ingerlatsiniaannarnerput isumalluutigivallaaqigatsigit.

 

Tassa anguniagaavoq inuussutissarsiutit aalajangersimasut arlallit inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut iluaqutaasussat inuussutissarsiornermillu annertunerusumik angusaqarsinnaaneq, tamatigoortuunerlu pilersillugit. Aamma suliffeqarfimmi suliffissat ingerlaannarsinnaasut nutaat eqqarsaatigalugit.

 

Taamaammat isumassarsiat pitsaasut nalilersorneqartarnissaat pissusissamisuussaaq. Misilittakkammi malillugit tamakku amerlaqimmata. Soorluttaaq aamma siunnersuuteqartut tamanna tikkuaraa. Pingaarnerutillugu isigalugu pingaaruteqarpoq isumassarsiat atorneqarsinnaasut maannakkornit annertunerusumik inuussutissarsiutinngorlugit suliniutigineqartalernissaat. Tassami nassuerutigisariaqaratsigu isumassarsiat pitsaasut tamarmik suliffeqarfinnik nutaanik aallartitsiortornermut suliffeqarfioreersunilluunniit ineriartortitsinermut atorneqartarsinnaanngimmata.

 

Apeqqutaavoq isumassarsianik pitsaasunik ineriartortitsinissamut neqeroorutaareersut naammattumik pitsaassuseqarnersut imaluunniit nutaanik ineriartortitsinissaq pisariaqartinneqarnersoq.

 

Tamatumani ilaatigut eqqarsaatigaara naammattunik siunnersorneqarnissamut periarfissaqarnersoq. Tassa taamatut sulissuteqarnissamut naammattunik nukissaqartitsinersugut. Aammalu suliniutaasut eqqortumik atorneqarnersut. Imaluunniit inuussutissarsiortut ilisimatusarfiillu ilaatigut qitiusumik ilinniarfiusut akornanni suleqatigiinneq pitsaanerulersissinnaavarput? Tamakku apeqqutit saqqummersinneqartarput.

 

Pissutissaqartippara Sisimiuni teknologi issittumi atorneqartoq pillugu ilisimatusarfik, Center for Artisk Teknologi eqqaalaassallugu. Taannami annertuumik isumassarsiami siunnersuutinik pitsaasunik nutaanik teknikkimut tunngatillugu nalersuisinnaassuseqarmat. Minnerunngitsumillu inuussutissarsiortunik isumassarsianik siunnersuutinillu nutaanik ineriartortsisinnaassuseqarluni pingaartumik sanaartornermi pingaartilluinnakkatsinni.

 

Apeqqutaavortaaq inuussutissarsiutinik siuarsaaniarluni aaqqissuussinerit atuutilereersut suli pitsanngorsaqqittariaqarnersut. Tamatumanimi taaneqarsinnaapput inatsisinut tunngatillugu suliniutigineqartartut aalajangersimasut nunatsinni inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmik pilersitsinissamut ineriartortitsinissamullu inatsisitigut killissarititaasut pitsanngorsarnissaannik pisariillisarnissaannillu siunnerfeqartut.

 

Tamatumani pineqarput inuussutissarsiummik ingerlataqarneq pillugu inatsisissatut siunnersuut aamma takornariaqarnerup nunamilu suliffiit inuussutissarsiutit siuarsarneqarnerat pillugu inatsimmut kattunnissaannik siunnersuut.

 

Taamatuttaaq innuttaasut imaluunniit suliffeqarfiit eqqarsaatigalugit inuussutissarsiutit pillugit inatsisit aalajangersimasunik imaqalernissaat sulissutigineqartuarpoq. Ilaatigut inuussutissarsiutinut ineriartortinneqarnerannut ingerlatseqatigiiffik Sulisa A/S aqqutigalugu.

 

Tassani suliffeqarfiit ataasiakkaat aallarnisaasunngorsinnaasut allallu suliffeqarfinnik pilersitsinissamut atatillugu apeqqutinik suugaluartunilluunniit akeqanngitsumik siunnersorneqarsinnaapput. Tamakku saniatigut Sulisa A/S najukkani ataasiakkaani immikkoortuini inuussutissarsiutit ineriartortinneqarnerat pillugu kommuninut ikiuuttarsimavoq. Takornariaqarnermi inuussutissarsiuteqarnerup ineriartortinneqarneranut tunngatillugu Greenland Tourism A/S takornariaqarneq pillugu siunnersuisoqatigiit taamatungajak suliaqarput.

 

Taamaammat nunatsinni inuussutissarsiutinut annertuumik attuumaassutilinnik arlalinnik suleqatigiiffissaqareerpugut. Taakku pingaarnertut suliassaraat najukkani assigiinngitsuni nunap immikkoortuini nunatsinnilumi aamma tamarmi ilisimasanik katersissallutik, ilisimasanik nalilersuillutik, misissuissallutik. Aamma inuussutissarsiutit ineriartortinneqarneranut maani iliuusissanik aalaakkaasunik ilusilersuinermut suleqataassallutik.

 

Suliniuterpassuit tamakku ataatsimut siunnerfilersinnaajumallugit amigaataasinnaasullu qulaajarsinnaajumallugit niuernerup inuussutissarsiutillu siuarsarneqarnerannut Naalakkersuinikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaasiortoqarnissaa maanna sulissutigineqalerpoq.

 

Taamaaliortoqarnissaami Inatsisartut ukioq manna upernaakkut katersuunneranni ujartorneqarmat. Nassuiaat 2002-mi upernaakkut katersuunnermi piareersimassasoq naatsorsuutigineqarpoq. Tassani pingaarnertut sammineqartussat ilagaat inuussutissarsiutinik siuarsaaniarluni suliniutit ingerlareersut aallartinneqartussatulluunniit pilersaarutigineqartut akornanni ataqatigiittoqalernissaa.

 

Naalakkersiusut soqutiginartillugulu pisariaqartippaat tamatumunnga atatillugu maannakkut siunnersuutigineqartut ilanngunneqarnissaat. Isumassarsiat pitsaasorpassuit annertunerusumik katersorlugillu misissorlugillu nalilersorlugillu misittarsinnaavagut. Maannakkut ineriartornermi suliniuteqarfiit iluarsiivigisinaalerpagut. Taamaalilluni isumassarsiat tamakku ilaat amerlarnerusut ullumikkumut naleqqiullugit piviusunngortinneqarsinnaanngorlugit. Taamaammat apeqqutit tamakku nassuiaatissap ilusilersorlugu suliareqqinneqarnerani ilanngunneqassapput.

 

Maani sulitsitsisut peqatigiiffiat aammattaaq siunnersuummut qujarussivoq. Isumaqarlutik tamakkununnga tunngassuteqartunik nutaanik suliniutaasut ilaatigut inuussutissarsiorneq pillugu siunnersuisoqatigiinni siusinnerusuni oqaatigineqartartunut naapertuuttuusut. Sulisitsisut peqatigiiffiat aamma isumaqarpoq tamakkununnga tunngasut ataatsimut isigalugu pingaartinneqarnerusariaqartut.

 

Siuliini oqaatigineqareersut tunngavigalugit siunnersuutigineqartumut tunngatillugu Naalakkersuisut pitsaanerpaatippaat nassuiaatissap inerneriumaagassaa utaqqeqqaarneqassappat. Taamaalereerpat patajaatsumik tunngaveqarluni nalilersuisoqaqqissinnaalissaaq. Siunnersuutit imarisai pissusiviusutigut iluaqutaasumik maannakkut atuutereersunut ilanngussorneqarsinnaassanersut. Imaluunniit inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit tunisassiaasinnaasunik nutaanik nassaarsiortarfimmik immikkut suleqatigiiffiliortoqarnissaa pisariaqartinneqarnersoq.

 

Taamak oqaaseqaateqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit inatsisartuni ilaasortap Maliinnguaq Markussen- Mølgaardip aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa inatsisartunut suliassanngortippara.

 

Simon Olsen, Siumup oqaaseqartua:

Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit tunisassiaasinnasunik nutaanik nassaarsiortarfimmik pilersitsinissamik aalajangiiffigisassatut siunnersuut pillugu Siumumit imatut oqaaseqarfigissavarput.

 

Pisuussutitta uumassusillit uumaatsullu nunatta iluani avammullu niuerutigisinnaasatta annertusarneqarnissaat aammattaarlu atorluaanerulernissarput siunertaralugu ataatsimut nassaarsiorfeqalernissarput, taamatuttaarlu katersuiveqalernissaq siunnersuutigineqartoq Siumumiit isumaqatigaarput.

 

Ilaatigut oqaaseq atorneqarmat, issuaalaarpunga: "Ilisimaneqartutut oqallisaajuarpoq nunatsinni pisuussutitta atorluarneqarnissaat?. Niuernermik Naalakkersuisup oqaatigaa maannakkut pissutsit qimattariaqalerigut. Aalisarnerinnangajavimmillu isumalluuteqanerput tamatiguussuseqarnerusumik pimoorussinerusumillu ingerlatsisinnaalertariaqartugut. Nunatta pissarititai atorlugit nassaarniarsinnaassuseq qujanartumik saqqumilaarneruleriartorpoq.

 

Siumumit assersuutigalugu oqaatigissavarput, Sikublockimik ineriartortitsineq upperinnilluni pimoorutivillugulu iliuuseqartoq, kanngiffissarpassualersugaaneq pissutigalugu kinguarsarneqarlunilu piffissarujussuarmik nukipparujussuarnillu atuereernikkut aatsaat qujanartumik maannakkumut kiisami inissilluartitaalermat.

 

Taamaattumik Siumumit Niuernermut Naalakkersuisup suliaata ingerlatiinnarnissaa tapersersorluinnarparput. Nunatsinni inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfinnik pilersitsiniarnissanut ineriartortitsinissanullu inatsisitigut killissarititaasut pitsanngorsarneqarnissaannik pisariillisarneqarnissaannillu siunerfeqarneq, tassalu naleqqussaanissaq.

Suliap taassumap upernaamut 2002-mi siunnersuusiorifineqarnissaani saqqummiussaqarnissap utaqqinneqarnissaa isumaqatigaarput. Piumasarissavarputtaaq inuussutissarsiornermut ataatsimiitialiartaamit suliap malinnaaffigineqarnissaa.

 

Naimanngitsoq Petersen, Atassutip oqaaseqartua:

Qujanaq. Inatsisartuni ilaasortaq Maliinannguaq Markussen-Mølgaard inuutissarsiutit siuarsarniarlugit tunisassiaasinnaasunik nutaanik nassaarsiorfimmik pilersitsinissaq pillugu aalajangiiffigisassamik siunnersuuteqarpoq. Atassummiillu saqqummiunneqartoq isumaqatigilluinnarparput. Nunatsinni aningaasarsiorneq eqqarsaatigalugu nunatta avataaniit nioqqutissanik pilersorneqarnerput killilersimaartariaqalerparput. Avaanit nioqqutissat pisariaqartanngikkaluamik eqqussorpagut nunatsinni suliarineqarluarsinnaasut.

 

Soorlu assersuutigalugu atisat, pequtit, aammalu qimminut nerukkaatissat. Tamakkuupput nunatsinni suliarineqarsinnaagaluartut ilaat. Atassummiit oqartariaqarpugut inuutissarsiornikkut periarfissat pimoorullugit annertusarneqartariaqalerput. Nunami allani nioqqutissat eqqussukkagut annertoqisut nalilersortariaqalerpagut. Siunnerfipput killilimmik angusaqarfiussanngippat. Inuutissarsiutit siuarsarniarlugit tunisassiaasinnaasunik nassaarsiortarfik suliassaaleqinavianngilaq.

 

Siunnersuuteqartoq ilumoorpoq nunatsinni pikkorissorpassuarnik peqarpugut atorluarneqarsinnaasunik. Atassummi ilisimavarput nunatsinni uumassusilinnik atorluaannginnitta kingunerissaanik immitsinnut pilersorsinnaanerput killeqartuartussaavoq. Avataaniit isumalluuteqarluarnerput taamaattuartillugu.

 

Aalisarneq kisiviat siunissami avammut niuernikkut isumalluutigisinnaanngilarput.

 

Atassummi isumaqarpugut Kalaallit Nunatsinni aningaasarsiornikkut iluaqutaasinnaasut allat ujartorneqartariaqalersut Nunatsinni inuit pikkorissut atorluarnerisigut.

 

Atassummi Naalakkersuisut isumaqatigilluinnarpavut maannakkut periusiusut qimattariaqalernerannik oqarmata aammalu siuliini oqaatigineqareersut tunngavigalugit nassuiaatissaq upernaamut pissangalluta utaqqissavarput.

Atassummiit taamatut oqaaseqarluta Inatsisartuni ilaasortap siunnersuutaa taperserparput.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuussitissarsiutinik siuarsaaniarluni aaqqissuussinerit nutaat iliuusissallu nutaat Nunatsinni atorfissaqarteqaagut. Siunnersuuteqartoq Maliinannguaq Markussen-Mølgaard ilumoorpoq oqarmat Nunatsinni tunisassiassanik nutaanik nassaarsiullaqqittorpassuaqarsinnaammat, taamaattumillu tamakku atorluarneqartanngimmata isumassarsiat siunissami katersuiveqartariaqaluartut.

Isumassarsiammi ilaat iluatinnaateqakuttoorsinnaapput misissorneqareerlutik nalilersuiffigineqareernermillu kingorna suliffeqarfinnik nutaanik aamma pilersitsiffiusinnaasutsiarsuugaluit.

 

Inuit Ataqatigiit siunnersuut tunngaviatigut taamaattumik paasilluarlutigu tapersersorumavarput sulisitsullu peqatigiiffiattulli tamakkununnga tunngasutigut pingaartitsenerusariaqarnerput aamma oqaatigerusullutigu.

 

Naalakkersuisut siunnersuummut soqutiginninnerarlutik oqarmata maluginiarparput, iluarisimaarnarporlu siunnersuuteqartup siunnersuuteqarnermini saqqummiussugai niuernerup inuutissarsiutillu siuarsarneqarnerannut naalakkersuinikkut ingerlatsineq pillugu 2002-mi nassuiaammut upernaakkut Inatsisartunut saqqummiunneqartussamut ilanngunneqassasut Naalakkersuisut maannangaaq neriorsuutigereermassuk.

 

Aalajangiiffigisassatut siunnersuut taamaalilluta upernaamut uterfigeqqittussanngoreeeratsigu taamaattumik annertunersumik oqaaseqarfiginagu nalunaarutigiinnassavarput Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut akissuteqaatigisaat tusaatissatut tigujumagatsigu.

 

Ove-Karl Evaldsen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Malinnannguaq Markussen-Mølgaardip siunnersuutaa Kattusseqatigiinniit kusanartutut isigalugu tiguarput, nalunnginnatsigumi ukiorpassuarni sunannguarluunniit atortussaq soorlu eqqarsaatigiinnarlugu qisuk salliligaq qanorluunniit mikitigisoq atorniarutsigu kisianniuna qissinianngikkutta taava umiarsuit atorlugit tikisitsilluta, umiarsuit aamma taakku allat sanaavi.

 

Taamatut isummanik katersuiffimmik pilersitsiniarnerq qujarullugu iluaralugulu akuersaarlugu Kattusseqatigiinniit oqaatigissavarput.

 

Kiisalu tassunga atatillugu oqaatigissavarput taamatut aallartitsiniarnerit aallartitsinerillu amerlasuutigut kommuninit suliffeqarfeqarfinnillu allanit angisuunit ipitinneqarniartutut illugit sulianik avataaninngaanniit akikinnerusunik taallugit tikerartitsisoqalersarmat, imaluunniit suliaq (eqqarsaat tassani aamma pineqarsinnaavoq) kusanartoq akuerinaversaarlugu qulliunerusuniit pissuseqartoqatarmat, taannalu Kattusseqatigiinniit kusananngitsutut isigaarput.

 

Eqqaaneqartut ilagaat Sulisa A/S-ip suleqataasinnaanera, Kattusseqatigiinniilli eqqaamaqqussavarput Sulisa A/S-i nunatsinni suliffissanik siuarsaasutut inissisimanngitsutut isigigatsigu, ilami soorluluunniit suliniartunik kinguarsaaginnartartoq.

 

Anigaaseriviit ilanngullugit aamma eqqaaneqarput. Qujanaqaarmi taamatut taasinnaasatsinnik maani peqarsorigatta. Aammalu tassa taakkuupput ullutsinni aallartitsiniarluni oqaloqatiginissaalluunniit qununangajattartut aningaasat erniaat aamma eqqarsaatigiinnarlugit.

 

Taamatut oqarluta Kattusseqatigiinniit siunnersuut ilassilluarlugu tassungalu suleqataanissarput neqeroorutigaarput.

 

Maliinnannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Siunnersuutinnut Naalakkersuisut Siulittaasuata sukumiisumik akissuteqarnera aammalu partiit Kattusseqatigiillu akissutaannut qujavunga. Nuannaarutigaara siunnersuutiga pimoorunneqarluni paasilluarneqarlunilu sammineqarmat, tassami ilumoorpoq, nalunngisarput tamatta unaavoq inuutissarsiornikkut isumalluutitta annersaat tassaammat aalisarneq, ukiunilu arlalinngortuni tusartuarparput eqqartortuarlugulu tunisassiassat nutaat nunamilu suliffiit nutaat aallartisarneqartariaqartut.

 

Maani oqaluuserisaqaagut, taassumali tungaatigut ineriartorneq arriipallaaqaaq. Pisuussuterpassuaqarpugut ajoraluartumik atorluarnagit eqqaannakkatsinnik, ilami tupinnartarpoq nunanut allanut pilaarluni nunat inuisa piminnik atorluaasinnaanerisa annertussusiat.

Imminut napatinneq annertuumik atorluaanermiippoq pisuussutinillu sunilluunniit atorluaanermiittariaqarluni. Taamatullu atorluaanerulissagutta aallartiffissaqartariaqarpugut, siunnersuutigalu una taakkununnga ilaalluinnarpoq.

 

Inuit isumassarsiullaqqisorpassuit pigaavut ilami nunatsinni Georg Gearløsit qassiunersut aamma paaserusunnaqaaq. Pisuussutinut imaluunniit allanik atorluaanissaq siunertaralugu katersisarlutta aaqqissuulluakkamillu katersuiveqarluta isumassarsiullaqqinnerpaallu saqqummilaartillugit nersorniartalerutsigit isumaqarpunga nutaarpassuarnik nassaartorsinnaagaluartugut allaat Nunatsinniinngaanngitsoq nunanut allanut tuniniarsinnaasatinnik. Taamaattumik nuannaarutigeqaara siunnersuutiga ilassilluarneqarmat aammalu upernaamut ataatsimiinnissami inuutissarsiutinik siuarsaanissaq siunertaralugu nalunaarusiornissami ilanngunniarneqarmat.

Aamma nuannaarutigeqaara inimi maaniinnaanngitsoq avataaniit sulisitsisut peqatigiiffiata allallu saaffiginnittartut isuma tapersormassuk, taamaattumik neriuutigaara taamatut pilersitsinissaq pimoorullugu piviusunngortinniarneqarumaartoq.

 

Ilaatigut takorloorneqarsinnaavoq qanoq iluseqarluni sumilu inissisimatinneqassanersoq. Tamatumani immaqa inuutissarsiornermut soqutigisaqartut, KANUKOKA, aningaaseriviit, SULISA A/S aammalu sanaartonermut ilinniarfiit tamatumani aamma peqataatinneqarsinnaapput namminersortullu, tassami ilinniartortagut assassorlutik ilinniarnerminnut atatillugu suliaqartartut pinngitsooratik aamma akunnerminniittoqassapput qisuugunik imaluunniit savimerngit imaluunniit suut nammineq nassaarsiamminnik, nalunnanngitsumik pinngitsooratik peqartassapput aamma atorluarsinnaasaraluatsinnik.

 

Partiit oqaaseqartuinut tunngatillugu Siumup oqaaseqartua isumaqatigaara taanna aammalu Inuit Ataqatigiinniit aammalumi Atassummiit oqaaseqartut, ilaatigut ingerlaqqinnissaa aammalu pimoorullugu suliarinissaa tapersersormassuk aammalu Siumumiit oqaatigineqarmat Inuutissarsiornermut Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqassasoq, tassani nalilersorneqarluni aamma malinnaaffigineqarluni.

 

Taavalu aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqarnermini sumut inissinneqassanersoq oqaatigigamiuk ilaatigut misissorneqassasoq maannakkut atuutereersunut ilanngussuunneqarsinnaassanersoq imaluunniit immikkut inuutissarsiutit siuarsarniarlugit tunissassiaasinnaasunik nutaanik nassarsiornikkut suleqatigiiffiliortoqarnissaa pisariaqartinneqarnersoq taanna nalilersorneqarumaartoq. 

 

Uanga nammineerlunga taanna immikkoqqinnaaq inissilluni pilersinneqarnissaa kissaatiginartippara pissutigalugu, immaqa naluara Namminersornerullutik Oqartussat iluaniissanersoq imaluunniit taakkartoriikkakka suleqatigiillutik ataatsimoorussamik allaffeqarfimmik pilersitsinissanersut, taanna soorunami nalilersorneqassaaq, kisianni kissaatiginaqaaq pimoorussamik ingerlassappat kikkulluunniit saaffiginniffigisinnaasaat aammalu tunisiffigisinnaasaat pilersinneqassasoq.

 

Qujanarujussuaq tapersiinissinnut.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut:

Naatsunnguamik akissuteqarfigiinnassavakka aamma upernaamut ingerlaqqinnissaanut innersuussuteqarnerput ilassilluarneqarmat.

 

Siumup oqaluttuata Simon Olsenip Sikublockimik ineriartortsisinerup kanngiffissarpassuaqarneranik oqaatigisaa pillugu oqaatigissavara tunisassiaq taama ittoq soorlu Sikublockitut ittoq inernera pitsaasoq, silarsuarmilu sumiluunniit akuerineqarluni maannakkut tunisassiarineqarsinnaasoq, qanoq oqassaagut? Nunatsinni aamma tunisassiaanea pillugu imaalillunilu silarsuami ilisariumaneqannginnera pillugu qularnanngitsumik akuerineqarnissaata tungaanut qularnaveeqqusiisussat nioqqutissiap pitsaassusianik unammillersinnaassusianik allanillu tamanik qularnaarisussat aperineqartussat. Aamma naggaataatigut inerneranut kusanartumut tulluarpoq oqaatigissallugu Kalaallit Nunaaninngaanniit tunisassiaq silarsuarmi tamarmi unammillersinnaasoq pitsaasorlu.

 

Nunatsinni tunisassiaasinnaasunik sunilluunniit nassaarsiornissaq pillugu partiit maani oqaaseqartuisa tamarmik ilassinnilluarlutik Maliinanngauq Markussen-Mølgaardip siunnersuutaanut upernaamullu oqallinnissamut tunngatillugu oqaaserisaat naggataatigut oqaatigissagukkit oqassaanga ilumut Kalallit Nunaanni nammineq uagut tunisassiatsinnik takorusuleqaagut, maani inimi immitsinnut qiviaannarutta tamavitta atisagut, issiavigut, iikkavut, suna tamarmi, qullivut atisagulluunniit nammineq qiviarutsigit maani takusinnaasakka najoqqutaralugit ataaseq kisimi tunisassiaq maaniippoq. Tassa uanga imminut tikkuanngikkaluarlunga kisianni imeq tassa kisimi Kalaallit Nunaanni ullumikkut maani isigisinnaasatsinni Kalaallit Nunaanni tunisassiaq. Sinneri tamaaviisa avataaninngaanniit eqqussukkavut atorpavut. Aqerluusaminnganniit skuunut sunut tamanut.

 

Ullaakkut nerisakka qiviarukkit amerlaqisut aamma avataaninngaanniit tamarmik tikisitaapput. Suna tamarmi qiviagarput avataaningaanniit tikisitaavoq. Taamaattumik piffissaq uani eqqortoq isumaqarpunga aamma killikkipput, taamatut nammineq tunisassiaralugit aamma Nunatsinni atorneqarsinnaasumik nassaarniarnerput, taamaalillutalu aamma avataaninngaanniit silarsuami suleqateqarnissarput qanoq pingaartigisoq aamma taamaalilluta takusinnaavarput.

 

Qanorlu ililluni Kalaallit Nunaat maannakkut sorsunnerilluunniit tamarmik silarsuarmi pisarneranni kingumut attaveqaataaarukkaluarpat avammut, takorluuinnarlugu, aamma qanoq kinguneqarsinnaanera tamavitta takusinnaavarput. Neriuutiginngilluinnagarput taanna pissagaluarpat, kisianni eqqarsarnarpoq aammalu ajunngitsumik eqqarsarnissamik periarfissaqarpoq qanoq avataaningaanniit tikisitagut amerlalluinnartigisut. Pappiaraluunniit una tigummiara aamma avataaninnganniit tikisitaavoq.

 

Imeq kisimi takusinnaasara maani inimi Kalaallit Nunaanni ullumikkut tikisitarinagu atugaraarput maani inimi.

 

Taama oqaaseqarlunga upernaaru oqallinneq nangeqqissasoq qilanaaaralugu aamma Naalakkersuiniit oqaatigissavara.

 

Ruth Heilmann, Siumut:

Uangaana Kattusseqatigiit oqaatigisaat tassa uani Sulisa A/S sakkortoorujussuarmik isornartorsiormagu, tassa imatut oqarmat, issuaalaassaanga: ?Sulisa A/S nunatsinni suliffissanik siuarsaasutut inissisimanngitsutut isigigatsigu, ilami soorluluunniit suliniartunik kinguarsaaginnartartoq.?