Ullut ataatsimiiffiusut aqqaneq sisamaat, pingasunngorneq oktoberip 17-iat 2001, nal. 16:50

Oqaluuserisassani immikkoortoq 57

Illoqarfiit nunaqarfiillu 2000-it inorlugit inullit eqqakkanut kuuffinnut sanaartornermut tunngatillugu aningaasalersuisarnikkut immikkut aaqqissuussiffigineqarnissaat pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Siullermeerneqarnera)

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata Tullia, Siumut.

Tassanilu siunnersuuteqartoq saqqummiussissaaq.

Augusta Salling, Atassut.

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasissaanni § 32, imm. 1 naapertorlugu matumuuna aalajangiiffigisassatut siunnersuut imaattoq saqqummiuppara.

 

Siunnersuutigaara illoqarfiit nunaqarfiillu 2000-it inorlugit inullit eqqakkanut kuuffinnut sanaartornermut tunngatillugu aningaasalersuisarnikkut immikkut aaqqissuussiffigineqassasut.

 

Ullumikkut takusinnaavarput kommunit minnerit eqqakkanut aqqusersuinissamut pisariaqartitsigaluaqalutik aammalumi piumassuseqaraluaqalutik aningaasatigut naammaginartumik periarfissaqanngitsut.

 

Tassami kuuffiit Namminersornerusuniit akisussaaffigineqarlutik snaartorneri ingerlanneqarallarmata illoqarfiit anginerusut sanaartorfigineqarnerusimapput, illoqarfiillu mikinerusut tunulliunneqarsimallutik.

 

Ullumikkullu ukiualunni snaartorneq kommuninut namminermut tunniunneqarsimalersoq takusinnaavarput kommunit minnerusut, ilaatigut naqqaniit kuuffilersuisussat aningaasaqarnikkut tamatumunnga artorsartut.

Eqqakkanut kuuffeqarneq peqqinnissaq eqqarsaatigalugu ineriartortittariaqarpoq aammalumi takornarissanut nunarput mingutsutut takutikkusuttarparput, tamanna minnerunngitsumik avammut niuernitsinnut toqqaannanngikkaluamik sunniuteqarsinnaammat.

 

Siunnersuutigaara ullumikkut eqqakkanut kuuffiit pillugit KANUKOKA-mut isumaqatigiissut allanngortinngikkaluarlugu saniatigut immikkut kommunit 2001 inorlugit illoqarfittaminni innuttaqartut aaqissuussiffigineqassasut, tassalu kuuffilersuinermut kommuni Namminersornerullutillu Oqartussat assigimmik akiliuteqartassasut 50% kommunimut, aammalu 50% Namminersornerullutik Oqartussanut.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigit.

Nammagassat suliassallu agguataarneqarnissaat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat kommunilu akornanni aalajangersimasumik isumaqatigiissuteqartoqarsimavoq. Kommunit suliassaasailaat oqilisaaffiginiarlugit Namminersornerullutik Oqartussat ataatsimoortumik tapiissuteqartarput. Ataatsimoortumik tapiissutit amerlassusissaat ukiut tamaasa KANUKOKA-mik isumaqatigiinniutigineqartarpoq.

 

Sanaartorfissagissaanermi nammagassat suliassallu agguataarneqarnerat 1. januar 1998-imi allanngortineqassasoq isumaqatigiissutigineqarpoq. Isumaqatigiissutikkut tassuuna sanaartorfissagissaaneq, tassunga ilanngullugit eqqakkanut kuuffiit sanaartornerat ingerlannerallu kommuninut tunniunneqarpoq. Tamatuma peqatigisaanik kommuninut ataatsimoortumik tapiissutit 47,2 mio.kr.-inik amerlineqarlutik. Taamaalilluni suliassanut nutaanut taakkununnga nalimmassaasoqarpoq taamanikkut.

 

Kommuninut ataatsimoortumik tapiissutit agguataarneqartarnerat 1. januar 2001-imiit atuutilersumik nutaamik ilusilerneqarpoq. Taamaattumik suliassat ataasiakkaat tigussaasunik tapiiffigineqassaarput. Tamannalumi ataatsimoortumik tapiissuteqartarnermi kommunillu nammineersinnaatitaaneranni tunngaviusumik isumaavoq. Aningaasat inatsisillu killissarititaasa iluini kiffartuussinerup pitsaassusissaa kommunit ataasiakkat namminneq aalajangigassaraat.

 

Soorunami kommunit ilaqarput suliassaqarfinni tamani kommunitut allatulli kiffartuussinissamut aningaasaqarnermikkut qularnaarisinnaanngitsunik. Taamaattumik ataatsimoortumik tapissutini naligiissaarinerusoqartariaqarnersoq oqaluuserineqarsinnaavoq.

 

Suliassap aalajangersimasup tigunissaanik suliassallu taassuma isumagineranut ataatsimoortumik tapiissutit qanoq amerlassuseqarnissaannik Namminersornerullutik Oqartussat kommuninik isumaqatigiissuteqassagaluarpata tamatumalu kongornatigut suliassap taassuma isumagineranut kommuninut ataasiakkaanut Namminersornerullutik Oqartussat aammaarlutik akiliuteqartassappata ataatsimoortumik tapiissuteqartarnermik aaqqissuussinerup tunngavia mangiarneqalissasoq Naalakkersuisut naliliipput.

 

Eqqakkanut kuuffiliornermi kommunit mikinerusut pilersitsinermut immikkut tapiiffigineqartalissappata ataatsimoortumik tapiissutit taamaaqataanik ikilineqartariaqartut Naalakkersuisut isumaqarput. Taamatut pisoqassappat ataatsimoortumik tapiissuteqariaaseq agguaassinermi immikkut maleruagassartalersuiffiusoq tapiissutininillu ataasiakkaanik imaqartoq uterfigiartuaarneqassaaq. Qimaqqammigarput.

 

Ataatsimoortumik tapiissuteqariaaseq naligiissaarinernik sapinngisamik ikittunik ilaqartinneqartariaqartoq Naalakkersuisut naliliipput. Naligiissaarineq kommunit akornanni pisussaq kommunit akornanni akileraarutitigut naliggiissarinikkut pisariaqarpoq, eqqaamassarpullu aaqqissuussineq tamanna aqqutigalugu kommunit akornanni annertuumik naligiissaarisoqartarmat.

 

Kommunit akileraarutitigut isertittagaat innuttaasumut ataatsimut 10.000 kr.-nit 63.000 kr.-illu akornanniippoq. Akileraarutitigut kommunit akornanni naligiissaarisoqareeraangat kommunit akileraarutitigut isertittagaat innuttaasumut ataatsimut 20.000 kr.-nit ­ 29.000 kr.-illu akornanniippoq. Tamatumuuna kommunit pissaqarnerusut akileraarutitigut isertittakkamik ilarujussui kommuninut pissakinnerusunut akiliutigisarpaat.

 

Tunngavissat pisariitsut takorlooruminartullu isertitaqarniaannarnermut akornusiisussat siusinnerusukkut taaneqareersut malillugit ataatsimoortumik tapiissutit agguaanneqartariaqarput. Kommunit akornanni annerusumik naligiissaarisoqassappat Naalakkersuisut isumaat maliluugu tamanna, soorlu Kommuninik Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup siunnersuutigisimasaatut, akileraarutitigut naliggiissaarineq aqqutigalugu pisariaqarpoq ataatsimoortumik tapiissuteqariaaseq maannakkut atorneqartoq annikitsuarakkuutaartunik ilaartornagu.

 

Taamatut oqaaseqarluta aalajangiiffigisassatut siunnersuutip akuersissutigineqannginnissaa Naalakkersuisut inassutigaarput.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata Tullia, Siumut.

Maannalu partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartussai oqaaseqassapput, siulliullunilu oqaaseqassaaq, Siumup oqaaseqartua Paaviaaraq Heilmann.

 

Paaviaaraq Heilmann, Siumup oqaaseqartua.

Inatsisartunut ilaasortap Augusta Sallingip siunnersuutaanut tunngatillugu Siumumiit oqaatigeriissavarput siunnersuut taamaaliinnarlugu aamma Siumup akuersaanngikkaa.

 

Naalakkersuisut isumaqatigaagut oqarmata naligiissaarineq, kommunit akornanni ataatsimoortumik tapiissuteqariaaseq maannakkut atuuttoq KANUKOKA peqatigalugu ilusilersorneqarsimasoq aaqqissuussammat kommunit akornanni annertuumik naligiissaariffiusartoq.

 

Tapiissutit ataasiakkaat tunngavigalugit aaqqissuussisoqassagaluarpat immikkut malittarisassaliornerit piinnarnatik aammali tapiissutit pisariaqartitat annertuumik pisarioqisumillu tulleriinnilersuinikkut pisalernissaat Siumup annilaanngatigaa.

 

Taamaammat naligiissaarinerup ataatsimoortumik KANUKOKA peqatigalugu allannguuteqassappat, taava siunnersuut manna Siumumiit uterfigisinnaavarput, naak ilisimareeraluaripput sanaartorfigissaaneq tamatumani eqqakkat kuuffiillu ilaallutik 1. januar 1998-imiit KANUKOKA-mit isumaqatigiissutit malillugit 47,2 mio.kr.-init aningaasatigut nalimmassaasoqareersimagaluartoq.

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.

Siunnersuummik saqqummiussaqartoq Augusta Salling, Atassut, eqqakkanut kuuffiit sanaartorneqarneranni Namminersornerusut tamakkiisumik akisussaagallarmata illoqarfiit minnerusut kingulliutitaasimanerannik siunnersuuteqarnermini, tunngavilersuummini oqaatigisaa ilumoormat matumuuna Atassummit uppernarsarlugu oqaatigaarput.

 

Atassummit siunnersuuteqartoq aamma isumaqatigaarput eqqakkanut kuuffiit nunatta eqqiluisuutinneqarnissanut assut pingaaruteqarnera erseqqissaatigimmagu.

 

Takornarissat nunatsinnut tikittartut amerliartortillugit nunatta aamma takujumiartuunissaa pingaartorujussuuvoq, pingaartumik anartarfinnut kuijoraaviit, pinngortitamut takussunarsaataaginnaratik aamma tipermik avaanngunartumik pilersitsisarnerat tamatumani eqqarsaatigalugu.

 

Atassummit isumaqarpugut illoqarfinni minnerusuni nunaqarfinnilu anginerusuni peqqinnissaq eqqarsaatigalugu siunnersuuteqartup saqqummiussaa siunissaq eqqarsaatigalugu oqaluuserilluartariaqartoq. Ullumikkummi nunaqarfiit ilaanni inuit namminneq akilerlugu eqqakkanut kuuffiit suliarisalermatigit, nunaqarfinni eqqiluisaarnermut iluaqutaaqisumik. Tamanna tupinnanngilaq, nunatsinni eqqiluisaarnikkut tunisassiattalu pitsaasuunissaannik oqalutsilluta, eqqakkanut kuuffiit ullumikkornit siamasinnerusumik atugaanerulernissaanni pitsanngorsaanissanillu oqallinnissaq nalilersueqqissaarnissarlu pisariaqartorujussuartut Atassummit isumaqarfigigatsigu.

 

Imermut aqqusersuinerit pingaartumik eqqakkanut kuuffiit suliarineqartarnerat akisoorujussuupput. Taamaattumik tupinnanngilaq kommunit pissakinnerusut nunaqarfeqqortuullu eqqakkanut kuuffiliornissamut tunuarsimaartarmata, naak illoqarfiit annerusut piorsaaffigineqarnerannut malinnaarusukkaluaqalutik, pingaartumik eqqakkanut kuuffiit tamatumani eqqarsaatigalugit.

 

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup akissuteqarnermini oqaatigaa, kommuninut sanaartorfigissaanermut nammagassat suliassallu agguataarneqartarnerat 1. januar 1998-imit allanngortinneqartoq. Tassunga ilanngullugu eqqakkanut kuuffiit sanaartornerat ingerlanneqarnerallu kommuninut tunniunneqarluni, tamanna soorunami ilisimavarput. Aammalu oqaatigineqarluni pisussaaffimmik kommuninut tunniussinermi ataatsimoortumik tapiissutit 47,2 mio.kr.-inik ilaneqarsimasut. Aningaasat tusaannarlugit amerlasoorujussuupput. Eqqaamassavarpulli kommuninut agguaqatigiissikkaanni kommunimut ataatsimut taamaallaat 2,5 mio.kr.-inik naleqarmata. Aamma tapiissutit illoqarfiit inoqqortussusii naapertorlugit agguaanneqartarmata, taamaattumik tupinnganngilaq kommunit pissakinnerusut, eqqakkanut kuuffiliornissaminnut naammattunik akissaqarneq ajormata.

Atassummit maluginiarparput kommunit ilaasa innuttaasunik kiffartuussinerminni kommuninut pissaqarnerusunut aningaasatigut qularnaarisinnaannginnerat Naalakkersuisup oqaatigimmagu, tamanna paasilluaratsigu. Aammalu erseqqissaatigalugu ataatsimoortumik tapiissutini naligiissaarisoqartariaqarnersoq oqaluusereqqinneqarsinnaasoq.

 

Kommuninut ataatsimoortumik tapiissutinik naligiissaarisoqaqqissinnaanerata oqaluusereqqinneqarsinnaaneranik Naalakkersuisut ammatitsinerat Atassummit tigulluarparput, tamannani kommunit pissakinnerusut pisariaqartimmassuk.

 

Taamaattumik Atassummit Naalakkersuisumut kaammattuutigissavarput siunissaq eqqarsaatigalugu illoqarfiit minnerusut, nunaqarfiillu annerusut eqqakkanut kuuffiliorsinnaanerannut maannangaaq pilersaarusiorneqarnissaat illoqarfiit pineqartut KANUKOKA-lu peqatigalugit suliniutissatut aningaasatigullu kingunerisassai ilanngullugit suliassatut aallartittariaqartut.

 

Nunatsinni illoqarfinni minnerusuni, nunarfiillu ilaanni eqqakkanut kuuffiliortarnerit aallartinneqareerlutillu pimoorutamik aallartisarneqalereermata.

 

Atassummit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput suliassat nammagassallu agguataarneqartarneranni kommunit eqqakkat kuuffiinut qanoq pilersaaruteqarnerat tunngavigalugit ataatsimoortumik tapiissutaasartut agguataarneqartarnissaanni piaartumik nalilersueqqeqqullugit, tamannami Naalakkersuisut ammaffigalugu oqaatigereermassuk.

 

Siunnersuutip peqqissaartumik suliarineqarnissaa pilersaarusiorluarneqarnissaalu eqqarsaatigalugit, kiisalu eqqakkat kuuffiinnaanut Namminersornerullutik Oqartussat aningaasalersuisinnaanerat nalilersoqqittariaqartoq Atassummit piumasaraarput. Namminersornerullutimmi Oqartussat eqqakkanut kuuffiliornernut oqartussaaffik akuersernerlu pisussaaffigimmassuk.

 

Taamaattumik Atassummit isumaqarpugut soorlu siunnersuuteqartup saqqummiussaqarneratut kommuninut Namminersornerullutillu Oqartussat aviffigeqatigiissinnaanerat ilanngullugu piaartumik nalilersueqqittariaqartoq Atassummit piumasaraarput. Taamaaliornissarmi kommunit pissakinnerusut assut pisariaqartimmassuk, pingaartumik illoqarfinni suli eqqakkat kuuffiinut annertunerusumik sanaartorfigineqarsimanngitsut tamatumani eqqarsaatigalugit.

 

Taamatut siunnersuummut tapersiinertalimmik oqaaseqarluta aappaaguagumut tassa 2003-mut kommuninut nammagassat suliassallu isumaqatiginninniutigineqalerpata siunnersuutip ilanngullugu sammineqarnissaa Atassummit piumasaraarput. Ataatsimiititaliamillu misissoqqissaarneqarnissaa aamma kissaatigalutigu.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Inatsisartuni ilaasortaq Augusta Salling ullumikkut eqqakkanut kuuffiit pillugit KANUKOKA-mut isumaqatigiissut allanngortinngikkaluarlugu saniatigut immikkut kommunini 2000 inorlugit inulinni kuuffilersuinermut pisortat assigiimmik akiliuteqartalernissaanut aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqarpoq.

 

Siullermik Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaatigissavarput Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut akissuteqaataat tamakkiisumik isumaqatigigatsigu. Inuit Ataqatigiit pingaarluinnartutut isigaarput nammagassat suliassallu agguataarneqarnissaat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu akornanni aalajangersimasunik isumaqatigiissutit innimigineqartariaqarmata. Tamanna kommunit kattuffeqarnermikkut nammineersinnaatitaanerannik ataqqinninnertut isigineqartariaqarpoq.

 

Ilisimaneqartutut KANUKOKA ilaasortamik soqutigisaat kissaatigisaallu tunngavigalugit kommuninut sullissisuuvoq, soorlu tamanna pillugu 1. januar 1998-imiit isumaqatigiissutikkut tassuuna sanaartorfigissaanissaq tassungalu ilanngullugu eqqakkanut kuuffiit sanaartorneqarnerat ingerlanneqarnerallu kommuninit tiguneqarput, taamaalilluni ataatsimoortumik tapiissutit 47,2 mio.kr.-init tamatumunnga tunngatillugu aamma qaffaateqartinneqarlutik.

Inuit Ataqatigiit nalunngilarput kommunit ilaqarmata suliassaqarfinnut tamanut kommunitut pisussaaffimminnik kiffartuussinissaminullu aningaasaqarnermikkut tamakkiisumik naammassinnissinnaanngitsunik. Tamanna ajornartorsiut kommunit ataasiakkaat kattuffitsik aqqutigalugu ataatsimoortumik tapiissutit naligiissarnerunerusigut aqqutissiuunneqartariaqartoq isumaqarfigaarput.

 

Tamakku tunngavigalugit aalajangiiffigisassatut siunnersuut akuersaanngilarput.

 

Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Kattusseqatigiinniit pineqartoq peqqissaartumik misissoreerlugu imatut oqaaseqarfigissavarput.

 

Inatsisartuni Ilaasortap Augusta Sallingip siunnersuutaa Kattusseqatigiinniit taperserparput, makku pissutigalugit soorlu siunnersuuteqartup eqqaagaa illoqarfinni mikinerusuni eqqakkanut kuuffiit sanaartorniarneqarnerannut aningaasartuutit ilaatigut kommunit ilaasa nammasinnaanngimmatigit. Illoqarfiit mikinerusut aningaasaqarnerat qiviaraanni pineqartoq sanaartorneqarnissaanut aningaasalersuisinnaanerat annertuumik killeqartarmat aamma ilaatigut pisariaqarluinnarpoq sanaartornermut aningaasalersueriaatsip iluarsartuunneqartariaqarnera.

 

Kattusseqatigiinniit maannakkut eqqakkanut kuuffinnullu sanaartornermut aningaasalersueriaatsip nalilersorneqartariaqarnera pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq isumaqarpugut. Kattusseqatigiinniit maannakkut pineqartoq sanaartornerinut aningaasalersueriaatsip iluarsartuunneqartariaqarnera pisariaqartoq isumaqaratta, illoqarfinni eqqakkanut kuuffiit ukiuni arlaqartuni aserfallatsaaliorneqarsimanngillat, naak ilaatigut pineqartuni nutarterneqartariaqaraluartut.

 

Illoqarfinni eqqakkanut kuuffiit ilaatigut allaat ukiut 30-t sinnerlugit suli nutarterneqaratik atorneqarput. Kattusseqatigiinniit taamaattumik isumaqarput eqqakkanut kuuffiit aningaasalersorneqartarnerat Naalakkersuisunit KANUKOKA-millu nalilersorneqartariaqartoq, tassami illoqarfiit ilaanni aningaasarsiorneq qiviaraanni ilaatigut takuneqarsinnaavoq allaat kommunit ilaasa aningaasarsiornerat qiviaraanni sanaartornerup 50%-luunniit akissaqartinneqarsinnaanngitsoq.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut nunatsinni eqqakkanut kuuffiit sanaartornerinut aningaasalersueriaatsip nalilersorneqartariaqarnera.

 

Taamatut oqaaseqarluta oqaaseqaatigut innersuussutigalugit suliap aappassaaneerneqannginnerani Ineqarnermut Pilersuinermullu Ataatsimiititaliamut pineqartoq nalilersorneqartariaqartoq inassutigaarput.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Siunnersuut pissusissamisut isikkoqaraluarpoq, kommuninulli tapiissutaasartut, kommunit namminersornermik aqqani qanoq nunaqarfimminni sanaartugassanik tulleriiaarisarnerat avataaniit isumaga naapertorlugu akuleruffigiuminaappoq.

 

Nammagassat suliassallu agguataarneqarnissaat Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu akornanni isumaqatigiissutaasartoq, tassa ataatsimoortumik tapiissutit amerlassusissaat ukiut tamaasa isumaqatigiinniutaasartoq matumuuna eqqartorpara.

 

Kommunit eqqagassaatiminnik kuuffissaminnulluunniit sanaartorsinnaanerat soorunami ingerlannissaat kommunit namminneq tigummisaat oqilisaaviginiarlugu aningaasanik 47,2 mio.kr.-inik amerlaneqarsimanerat akissuteqaammi oqaatigineqarpoq.

 

Akissuteqaat ersarissoq isumaqatigalugu matumuuna nalunaarutigissavara tassa isumaqataagama ataatsimoortumik tapiissuteqariaaseq maannakkut atugaasoq annikitsuarakkuutaarlugu ilaartortuarneqassappat isumaqataaffiginnginnakku, naak siunnersuut peqqinnissap tungaa aamma eqqarsaatigalugu ilumoorniarneqarsinnaagaluartoq.

 

Siunnersuummut isumaqataanngilanga akissuteqaallu naammagisimaarlugu.

 

Augusta Salling, Atassut.

Qujanaq. Siunnersuutigisannut akissuteqaatinut qujarusuppunga, tassa malugisinnaalluarpara Atassumminngaannit, Kattusseqatigiinninngaanniillu tapersersorneqartoq aammalu partit sinnerisa attaviitsullu ajornartorsiut takusinnaalluaraa piusoq, aammalu tamatumap kommuninut isumaqatigiissuteqarsimanerup aammalu taakkua qanoq kommuninut agguarneqarsinnaanerisa oqallisigineqarsinnaanerat tikinneqassappat, taanna pisariaqarsinnaasutut tamarmik isigigaat paasisinnaagakku assut nuannaarutigaara.

 

Naalakkersuisut akissuteqaataat aamma uanga akuerisinnaalluarpara, tassami isumaqatigiissutaasimasut taakkua uanga assortornianngilakka, kisianni pingaartippara ajornartorsiut imak annertutigisoq tamatta arajutsisimanngisarput isiginngitsuusaaginnarsinnaanngikkipput uanga isumaqarluinnarama.

 

Tamatta arajutsisimanngilarput sinerissami illoqarfinni amerlanerpaani eqqagassat illuminngaanniit silammut kuuttiinnarneqartarput mingutsitsinermik annertoorujussuarmik pilersitsisumik. Aammalu nalunngilluinnaqqissaarparput kommunit akissaqartinngikkaat taakkua aaqqivigissallugit. Taamaattumillu pisariaqarluinnartutut uanga isigisimavara ajornartorsiutip uumap eqqartorneqarnissaa.

 

Tassa imaappoq kommunip inoqassutiminik akunnattumik inissisimasut taakkua nalunngereerpagut periarfissaqanngillat ullumikkut naligiissaarinermik aningaasaliissutit iluanni qanoq iliuuseqarnissaminnut, aammalu imannak isertitarisartakkatik tunngavigalugit aamma aningaasatigut inissisimapput kuuffinnut suliniuteqarnissaminnut periarfissaqarnatik.

 

Tamattalu isumaqatigiissutigigunarparput pingaaruteqarluinnaqqissaartoq nunatta ineriartorneranut aamma eqqakkanut tunngasut aaqqiivigineqarnissaat, peqqinnissaq eqqarsaatigalugu aamma minnerunngitsumik takornariaqarnerput eqqarsaatigalugu. Takornarissat nunatsinni amerlanerpaat tikittarnissaat kissaatigaagut, takoqqusaarutillu ikikkaangatsigu computererput takoqqusaarutit takuniarlugit, takusartakkatta siullerpaartarisarpaat nuna alianaatsoq eqqiluitsoq nunarput takuniarniarsiuk. Takornarissat nunatsinnut pigaangamik amerlasuutigut eqqumiigisarpaat eqqakkagut illuminngaannit silamut kuuttiinnartaratsigit, taanna assortorneqarsinnaanngilaq.

 

Aamma anartarfiit eqqaavii aamma takuneqaraangamik aamma illinnanngilluinnartutut oqaatigineqartartoq nalunngilluinnarparput. Taakkuuppullu nunaminnut angerlarunik oqaluttuartussat Kalaallit Nunaaninngaannersut nerisassiat, nunami minguilluinnartuminngaanneersut pisiarissavagut. Taamaattumik pingaartilluinnarpara uagut eqqakkanik aamma eqqakkanut tunngatillugu qanoq iliuuseqarniarnerput pimoorutissagipput.

 

Nassuerutigaarpullu tamatta kommunit amerlasuut akissaqanngillat taamaaliornissaminnut, taava uagut Inatsisartuninngaanniit aamma pisussaaffeqarpugut, naak isumaqatigiissuteqareersimagaluarluta imak imannallu iliornikkut kommunit nammineerlutik aaqqissuussissapput. Takusinnaalereerparput kommunit ukiut taamannak ingerlasoqaraluarpat aaqqissinnaanngilaat.

 

Taava una Naalakkersuisuninngaanniit oqaatigineqartoq, taamaattumik ataatsimoortumik tapiissutini naligiissaarinerusoqartariaqarnersoq oqaluuserineqarsinnaavoq. Taanna qujaruppara. Isumaqarluinnarpunga oqaluuserineqartariaqartoq, aamma KANUKOKA saaffiginnissanngikkaluarpat isumaqarpunga Naalakkersuisut pisussaaffeqartut uani oqallinneq aallaavigalugu soqutigineqarmat taamatut naligiisaarinerup suliarineqarsinnaanera oqallisigissallugu, soorlu aamma Naalakkersuisup nammineerluni allareeraa. Taava isumaqarpunga aamma ammaffigisariaqaraat KANUKOKA-mut saaffiginnissutigissallugu. Qujanaq.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit.

Tassa kommunet kattuffeqarput aamma Naalakkersuisuninngaanniit arajutsisimanngilarput inimi maani ilaasortat amerlanerit 17-it missaani kommunalbestyrelsenut ilaasortaasut. Taamaattumik oqariartorfik sunassanersoq, mannaassanersoq imaluunniit Kommunet Kattuffiaassanersoq tassani apeqqusersorneqarsinnaavoq. Naalakkersuisut Kommunellu Kattuffiat pisariillisaanissamik siunnerfeqarlutik ukiut arlallit iluarsaassisimavugut 2000-imi 2001-milu isumaqatigiissutit taamatut siunnerfeqarput.

 

Taamaattumik aamma Atassumminngaanniit oqaatigineqartartoq Naalakkersuinikkut tutsuviginartumik ingerlatsineq qanoq pingaartigissava? Isumaqatigiinniutit taakkua ukiuni marlunni annertuumik suliniutaareerlutik isumaqatigiissutaasut massakkut maanga killissimapput, kisianni oqarninni Naalakkersuisut sinnerlugit oqarpunga taamaattumik ataatsimoortumik tapiissutinik naligiissaarinerusoqartariaqarneq oqaluuserineqarsinnaavoq, tassungalu uiggiullugu oqarlunga: Kisianni isumaqatigiissuteqarsimagaanni akisussaaffik aningaasartalerlugu kommunenut isumaqatigiissutaavoq ilungersorluta atsioqatigiippugut, taava taassuma kingornatigut regningi takkutissaaq. Ilissi akilerniarsiuk isumaqatigiissummi naammassisinnaannginnatsigu. Taanna isumaqarpunga Naalakkersuinikkut tutsuviginassutsimut qaffassaanngilluinnassasoq.

 

Aamma apeqquserneqarsinnaavoq sooq 2000-it ataallugit inullit matumani pineqartut. 2000-it ataallugit inullit qularnanngilaq ilaqarput aningaasatigut imminnut nappassinnaallutik pilersaarusiorluarnermikkut aningaasanik taamatut eqqakkanik aqqusiorsinnaanermut nukeqartunik. Taamaattumik aningaaqassuseq toqqammaviusimasinnaappat, taanna uanga tupigissanngikkaluarpara. Taamaattumik una ilivitsukaanngorlugit kommunenut tapiissutaasartut kisimik annaffissatuatut massakkut isiginiarneqarnerat illuatungilerlugu Naalakkersuisuni isumaqarpugut, naak kommunet akornanni naligiissaarineq 10.000-63.000-illu akornanni inuk akileraartartoq naleqaraluartoq 20.000-29.000-illu akornanni nalimmassaavillugu nalimmassarneqarsimavoq. Kommunet pigissaartut tassuuna akileeqataanerat annertuujuvoq, taamaattumik suliassaq una isumaqarpunga ingerlateqqinneqassappat kommunet ataasiakkaat taamatut misigisimasut kommunet ataatsimeersuarneranni taamatut oqaluuserisassaq taanna saqqummiutissagaat, kommunenit ilalerneqarpat Naalakkersuisut piareersimapput aqqutissaq suna nassaariniassallugu. Naalakkersuisut isumaqarpugut tapiissutitigut pisariillisaasimaneq taanna innimigineqartariaqartoq illua-tungeriinni isumaqatigiissutigigatsigu. Kisianni akileraarutitigut pissaqarnerusut suli akiliisinnerussagutsigit taanna aqqutissatut Naalakkersut arajutsisimanngilarput, kisianni isumaqarpugut suliniut kommuneninngaanniit puttuffeqartariaqartoq.

 

Jakob Sivertsen, Atassut.

Qujanaq. Naatsunnguamik. Tassaana Siumup oqaaseqartua oqaaseqarnermini ilaatigut oqarmat: Siunnersuut manna Siumumit uterfigisinnaavarput. Taanna Atassummit maluginiarparput, tassa taamaalilluni isumaqarpunga Inatsisartuni amerlanerusut apeqqut taanna uterfigisinnaagaat immaqa Ataatsimiititaliami nalilersoqqissaarlugu. Uani erseqqissumik oqaatigaarput maannakkut Namminersornerullutik Oqartussat eqqakkanut kuuffiliornernut oqartussaaffik akuersisarnertut pisussaaffigivaat.

 

Taamaattoq pisussaaffik taanna eqqarsaatigissagaanni aamma aningaasatigut arlaatigut pilliuteqarnissaq isumaqarpunga sanioqqunneqarsinnaanngitsoq. Akisussaaffik pigisimagaanni, taava aamma qanoq iliuuseqarnissaq tassunga pituttorsimasarmat. Tassa oqaatsivut uani erseqqimmata kissaatigisimavarput kommunet 2003-mut nammagassat suliassallu agguataarneqalerpata apeqqut taanna uterfigineqarsinnaasoq. Ajornanngilaq Namminersornerullutik Oqartussat maani oqallissimaneq aqqutigalugu oqassagunik: Inatsisartuni una pingaartillugu sammineqarpoq, taava ilissi kommunet qanoq isumaqarpisi, Kattuffik? Tamanna isumaqarpunga ajortuliaanavianngitsoq aamma ajornarsaarutaanavianngitsoq oqallisigissallugu. Soorunami kommunet namminneq qanoq akissaqarnertik aallaavigalugu isummerfigisinnaajumaarpaat.

 

Paaviaaraq Heilmann, Siumut.

Qujanaq. Siumut isumaqanngilaq Ataatsimiititaliamut ingerlatinneqassasoq, kisiannili una erseqqissaatigissavara Atassutip oqaaseqartuanut Siumumiit uterfigisinnaavarput taamatut oqarnitsinnut tunngavigigatsigu KANUKOKA aammalu Namminersornerullutik Oqartussat massakkut isumaqatigiissuteqarput. Taakkua nutaamik nalileeqqinnialersimappata, taava Siumuminngaanniit uterfigisinnaanera ammaffigigipput. Taanna oqariartuutigaarput uani. Qujanaq.

 

Augusta Salling, Atassut.

Qujanaq. Tassa naatsuararsuussaaq. Aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup kissaammersimaarnissaa tunngavigalugu una siunnersuut saqqummiutinngilara, soorunami. Isumaqarama pingaaruteqartorujussuusoq, pingaartivikkakku aaqqiivigineqartariaqartutullu isigigakku siunnersuutigaara. Aamma neriulluinnaqqissaarpunga, ilumoorpoq maani kommunalbestyrelsemi ilaasortarpassuit maaniipput, taamaattumik neriuutigiinnarpara aamma soqutigineqarluinnartoq aaqqiivigineqarnissaa malugisinnaagakku, naak toqqaannartumik isumaqatigiinniarnerni anguneqarsimasut akuleruffigerusunngikkaluarlugit.

 

Soorunami aamma taamaaliortoqassanngilaq, taanna paasisinnaalluarpara, kisianni kissaatigissavara suliamik ingerlatseqqissinnaasut taakkua ingerlatsitseqqissasut. Aamma Naalakkersuisut oqareermata KANUKOKA-minngaanniit saaffigineqassagunik taava namminneq piareersimallutik taanna oqaloqatigiissutigissallugu. Qujanaq.