Ullut ataatsimiiffiusut sisamaat, pingasunngorneq septembarip 26-at 2001, nal. 13:40

Oqaluuserisassami immikkoortoq 58

2002-imut aningaasanut inatsisissamut siunnersuummut Paamiuni suluusalinnut mittarfiliornissap sanaartornermut missingersuutinut ilanngunneqarnisaa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Lars Sørensen)

(Siullermeernera)

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit:

Tassa Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasiaani § 32 naapertorlugu matumuuna aalajangiiffigisassatut siunnersuutigaara, 2002-mut aningaasanut inatsisissamut siunnersuummut Paamiuni suluusalinnut mittarfiliornissap sanaartornermut missingersuutinut ilanngunneqarnissaa.

 

Naalakkersuisut 2002-mut aningaasanut inatsisissamut siunnersuutaanni Paamiuni suluusalinnut mittarfiliornissaq pingajussaanik ukiunut marlunnut kinguartinneqarnissaanik siunnersuuteqarput.

 

Ilisimaneqartutut Paamiut Kommuneanni pingaartumik ukiuni kingullerni marlunni annertuumik inuutissarsiornikkut ineriartortoqarpoq. Tamatumani pingaarnertut aalisarneq eqqarsaatigalugu. Ajuusaarnaraluartumik imaatigut silaannakkullu angallannikkut ullumikkut pissutsit atuuttut akuersaarneqarsinnaanngitsut pissutigalugit pitsaanerusumik ineriartorsinnaaneq annertuumik tamatumani kinguarsarneqarpoq.

 

Tamanna tunngavigalugu siusinnerusukkut Inatsisartunit aalajangereerneqarnikuusoq, tassalu Paamiuni suluusalinnik mittarfiliornissap 2002-mi sanaartorlugu aallartineqarnissaanut siunnersuuteqarpunga. Sanaartorneq aallartereersoq naammassineqartariaqarmat.

 

Jørgen Wæver Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermullu Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Immikkoortoq 58-imut tunngatillugu aamma ilisimatitsissutigissavara kalaallisoortaa agguaanneqareersimasoq kukkuneqarmat, kisianni inimi maani nutaaq agguaanneqarnikuuvoq.

 

Siunnersuummut tunngatillugu Naalakkersuisut akissuteqaataat imaappoq:

Paamiuni mittarfiup sananeqarnerata kinguartinneqarnissaanut Naalakkersuisut pissutigaat 799 meteriusumik mittarfiliornerup missingersuusiorneqarsimasunit 18,5 millioninik akisunerusussaanera.

 

Inatsisartut 1999-imi ukiakkut aalajangiinerat naapertorlugu mittarfiit pisariinnerusut sananeqarnissaat ingerlanneqarnissaallu kiisalu timmisartut minnerusut atorlugit timmisartuussisinnaaneq misissorneqalersimapput. Timmisartut minnerusut atorlugit Paamiunut siunissami timmisartuussisarnissaq eqqarsaatigalugu immaqa orniginarnerussaaq mittarfik pisariinnerusoq sananeqassappat.

 

Suut tamarmik allanngunngippata timmisartut minnerusut timmisartunit annerusunit akulikinnerusumik angalaarsinnaassapput. Sapaatit akunnerannut Paamiuniit ilaasartut agguaqatigiissillugu 16-iusarput tassungartartullu aamma taama amerlassuseqartarlutik. Tassa silaannakkut.

 

Mittarfiit timmisartunut minnerusunut atugassiat ingerlanneqarnerat mittarfiit timmisartunut annernut atugassiat ingerlanneqarneranniit akikinnerusoq paasinarsippat, taava suut tamarmik allannguuteqanngippata tamanna ilaasartut ataasiakkaat akikinnerusumik ilaasalernerannik kinguneqassaaq.

 

Suliaq kinguartinneqartussanngorlugu aalajangiisoqarpat soorunami Paamiut sivisunerusumik qulimiguullit atorlugit timmisartuussivigineqassaaq. Taamaammallu Naalakkersuisut 2002-mut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaannut siunnersuummut ilannguppaat Grønlandsflyp S61-iutaata sapaatit akunnerannut angalasarnerisa ilaneqarnissaat, taamaalilluni 1. januar 2002 aallarnerfigalugu Paamiut sapaatit akunnerannut marloriarlutik helikopterimik tikinneqartalissallutik.

 

Ataatsimiinnermi matumani nassuiaat agguaaneqarumaarpoq, tassuunalu angallannikkut attaveqaatinut aningaasaliisoqaqqissappat tamatuma kingunerisassai Inatsisartut nassuiarneqarnissaat siunertarineqarpoq. Nassuiaatikkut tassuuna aamma mittarfiit minnerusut timmisartullu minnerusut atorneqarpata suut periarfissaanersut aammalu suut piumasaaqaataanersut  nassuiarneqassapput. Angallannikkut attaveqaatinut aningaasaliinerit nutaat sapinngisamik ataqatigiisssaarneqarnissaat Naalakkersuisut pingaartutut isigaat, taamaammallu aningaasaliinerit ataasiakkaat pipallattumik aalajangiiffigineqannginnissaat pingaartillugu.

 

Taamaatuminguna Inatsisartunut Ilaasortap Lars Sørensenip siunnersuutaa Naalakkersuisut maannakkorpiaq tapersersorsinnaanngikkaat.

 

Naalakkersuisut siunnersuutigerusuppaat qinikkat, angalatitseqatigiiffiit allallu nassuiaat tassanilu nalunaarusiat sukumiisumik misissussagaat, tamatumani siunertaralugu kingusinnerusukkut angallannikkut attaveqaasiorneq pillugu siunnersuutinik aalajangersimasunik siunnersuuteqarsinnaanissaq siunertaralugu oqallinnissaq.

Qujanaq.

 

Lars-Karl Jensen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

Taava partiit, Kattusseqatigiit, attaviitsullu oqaaseqartuinut ingerlaqqippugut, siullermik:

 

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Qujanaq. Inatsisartuni ilaasortap Lars Sørensenip 2002-mut Inatsisartut aningaasanut inatsisissamut Paamiuni suluusalinnut mittarfiliassap ilanngunneqarnissaanut siunnersuutaa Siumumiit paasilluarparput.

 

Paamiuni suluusalinnut mittarfiliortoqarnissaa nunarput tamakkerlugu suluusalinnut mittarfiliortitsinermi pilersaarummut ilaareerpoq. Taassumali sanallugu aallartinnissaani 1999-miit 2002-mut tassa aappagumut kinguartinneqarluni, nalilersueqqinnissat pisariaqartinneqarmata.

 

Massakkullu 2002-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutikkut Naalakkersuisut siunnersuutigaat Paamiuni mittarfiliassap suli ukiuni marlunni kinguarteqqinnissaa. Tassa 2004-mi aatsaat sananeqartussanngorlugu siunnersuutigalugu.

Siumumi isumaqarpugut Paamiuni mittarfiliassatut pilersaarutaasup piviusunngortinnissaa Inatsisartut aalajangiuttariaqaripput. Paamiunimi mittarfissaq sanassasoq siusinnerusukkulli aalajangerneqareerpoq. Nunatsinni timmisartumik angallannikkut ataqatigiissaarluakkamik sineriapput tamakkerlugu aaqqissuussineq naammassineqarsinnaaqqullugu.

 

Naluneqanngitsutut Paamiuni mittarfiliassap, imaluunniit Paamiuni mittarfiliassaq pillugu nalilersueqqissaarnerit ingerlanneqarsimapput. Paasinarporlu Naalakkersuisut siunnerfigigaat Paamiuni mittarfissap pilersaarutaasunit pisariinnerusumik naammassiniarnissaa. Tassami massakkumut sanaartugassamut neqerooruteqartitsinermi neqeroorutaasut akisuallaarsimam- mata.

 

Taamaattumik Siumumiit isumaqarpugut Paamiuni mittarfiliassaq pisariinnerusumik akikinnerusumillu suliarineqarluni naammassiniarneqarsinnaappat taava taamaaliortoqarsinnaasariaqartoq.

 

2002-imut aningaasanik inatsisissatut Naalakkersuisut siunnersuutaat sukangareeraluartoq Siumumiit innersuussutigissavarput aningaasanut inatsisissap aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami suliarineqarnerani sanaartugassanut tulleriiarinermi periarfissarsiuunneqassasoq. Paamiuni mittarfissap saneqarluni aallartinnissaata siuartinneqarsinnanera piviusunngortissinnaajumallugu.

 

Godmand Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartunut ilaasortaq Lars Sørensen suluusalinnut mittarfissap sanaartornermi missingersuutinut ilanngunneqarnissaanut siunnersuutaanut Atassummiit qulaani pineqartumik imaattumik oqaaseqaateqassaagut.

 

Pineqartumi saqqummiussisoq tupinnanngitsumik missingersuutinut ilanngussinissamut kissaateqarnera assortoruminaarpoq. Pineqartormi inatsisartuni siusinnerusukkut akuerisaareernikuummat. Pineqartumullu Atassutip akuersaaqataareersimanini matorusunngilaa. Ilami takornartariunnaarparput inatsisartuni akuereriikkat Naalakkersuisunit allanngortinneqartalerneri.

 

Taamaaliornikkummi illoqarfimmi pineqartumi, pingaartumik saqqummiussisimasumut suliassap akuerineqarnerata tulluusimaarutigineqartarnera ikerinnakkut peerneqaraangat nuannertanngikkaluaqaaq. Pineqartormi ukiuni arlaqalersuni eqqartorneqartareersimavoq. Kujataani angallanneq eqqarsaatigissagaanni mittarfiup atulerneratigut kujammut avannamullu angalanerup aqqusaartorlualersussaavaa. Pineqartunullu angallanneq eqaannerusumik ingerlalissalluni.

 

Qasseeriaqaluta tusartuarparput ilisimaaralugulu Paamiut silaannakkut tikinneqartarnerat kipiluttunartorujussuusoq. Mittarfiullu atulerneratigut ilaasunik kiffartuussineq pitsanngoriaateqassaaq. Saqqummiunneqartoq Atassutip akuerseqataaffigereersimagamiuk piviusunngortinneqarnissaanut aammattaaq suleqataajumavoq.

 

Atassummiit oqaaseqarluta saqqummiunneqartoq tunngaviatigut taperserparput.

 

Johan-Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Aap qujanaq. Siunnersuuteqartup oqareerneratut Paamiuni suluusalinnut mittarfiliornissaq siusinnerusukkut inatsisartuni aalajangerneqareersimavoq. Aallartinneqareersimavorlumi ilisimaneqartutuummi mittafittaassap tungaanut maanna aamma aqqusiniortoqalereersimalerpoq.

 

Siunnersuuteqartup Lars Sørensenip maani kissaatigivaa Inatsisartut aalajangiussereernerat malillugu Paamiuni mittarfiliornissaq kinguartinneqaqqigani sanaartortoqaqqinnissaa ingerlatinneqaqqissasoq. Inuit Ataqatigiit tamanna paasilluarsinnaavarput, ingammik Paamiut kommuniannit inuutissarsiornikkut ukiuni kingullerni ilorraap tungaanut ineriartortoqarnera aamma eqqarsaatigigaanni.

 

Imaatigulli silaannakkullu angalaniarnikkut pissutsit ullumikkutut ingerlaannassappata aarlequtigineqarsinnaavoq aningaasarsiornikkut pitsaasumik ineriartortoqalersimanera akimmisaartinneqalissasoq, Inuit Ataqatigiit tamanna kissaatiginngilarput.

 

Nunatta siammasissumik ineriartortitsivigineqarnissaa minnerunngitsumilli inuutissarsiornikkut siuariartorfiusuni unikaallatsitsisoqarsinnaanera pinaveersimatinniarumallugu inassutigissavarput Inatsisartut siornatigut aalajangereersimanerat najoqqutaralugu Paamiuni suluusalinnut mittarfiliornissaq 2002-mi sanaartornermut missingersuutinut ilanngutitinniarneqassasoq 2002-mullu aningaasanut inatsisissanut siunnersuutip inatsisartuni suliarineqarnissaanut atatillugu tulleriissaarinissamik aamma ilaatinneqalissasoq.

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Lars Sørensenip aalajangiiffigisassatut siunnersuutaanut Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqaateqassaagut.

 

Ukioq kingulleq oqaaseqaatigisimasagut innersuussutigalugit matumuuna ersarissaqqissavarput nunatta aningaasaqarniarnerata inissisimanera tunngavigalugit pilersaarusiornerit tulleriiaarinerillu ingerlanneqartariaqarmata. Ajuusaarnarporlu Inatsisartut ukioq kingulleq amerlanerussuteqartut aalajangigaat Naalakkersuisuniit unitsinneqarsimammata. Pilersaarutit piviusuniit aningaasartassai annertunerummata.

 

Ilanngullugu oqaatigissavarput 1995-imi Inatsisartut aalajangiimmata mittarfiit arfineq marluk sananeqassasut inuiaqatigiinnut silaannakkut angallannerup akikinnerulernissaa siunertaralugu. Ullumikkullu malunnarsivoq pilersaarutit kusanaraluartut akissaajaatit annertuallaartut. Tassa ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffakkiartorsimammata. Billetit aammattaaq akii qaffassimallutik. Aammattaaq Mittarfeqarfinnut tapiissutaasartut appartinneri pissutaaqataapput.

 

Tamatumap takutippaa ersersillugulu pilersaarusiornerlunnerup piviusorpalaannginnera. Ullumikkut inuiaqatigiinnut annertuumik aningaasartuutaalersimapput Mittarfiit ingerlanneqarneri.

 

Naalakkersuisup akissuteqaataa tusaatissatut tigussavarput. Pissanngatigalugulu siunissami aaqqiinissaq Paamiut mittarfissaat piviusunngortinneqarsinnaalersoq. Ilanngullugu Naalakkersuisumut apeqquteqaatigerusupparput Grønlandsflyp timmisartunik taarsersuinissaanut qanoq annertutigisumik paasissutissiisimanersut. Tassami tusakkavut Grønlandsflymiit imaammata mittarfiit ilaat tallineqartariaqartut timmisartunik taarsersuisoqalissappat.

 

Sukumiisumik naliliinissaq Kattusseqatigiinniit innersuussutigissavarput. Tassami siunissaq ungasinnerusoq isigalugu inuiaqatigiinnut artukkiinissarput pakkersimaartinniartariaqaratsigu, aammalu sukumiisumik naliliinissat pisariaqartillugit.

 

Ullumikkut nalunngilarput qulimiguullit S61-it ingerlanneqarneri akisoqisut. Taamaammat paaserusunnarpoq qulimiguulinnik naleqquttunik taarsersuinissamut pilersaaruteqarnersoq.

Taakuuppummi ullumikkut ukiut tamaasa aningaasaqarnermut missingersuusiornermut aningaasartuutaasartut annertuut ilaat.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta Naalakkersuisup oqaaseqaataa tusaatissatut tiguarput. Innersuussutigeqqissallugulu ukioq kingulleq maani aalajangersimanerput. Qujanaq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Akissuteqaammi titarnertaat aappaanni imaattoq atuarpara. Timmisartut minnerusut atorlugit Paamiuni siunissami timmisartuussisarnissaq eqqarsaatigalugu immaqa orniginarnerussaaq mittarfik pisariinnerusoq sananeqassappat.

 

Takuinnarlugu imaappoq, aasiit mittarfeeraq sananeqassaaq. Oqartariaqarsimassagaluarpoq pisariinnerusoq tallisariaqartorlu, immaqa akisunersuanngorluni, taanna sananeqassasoq. Oqaaserisakka aatsaannguaq immikkoortumi kingullermut assingulluinnarput, aalajangiusimajuarpara taamaattuararsuarmik saneq unitseqqullugu. Allaallu oqartariaqaraluarlunga paasilluarlugu Sørensenip saqqummiussaa akuerineqareersimasoq, kisianni kinguartiallanneqarnera Paamiormiut imatut atussagaluaraat, qaa ajunngilaq kinguartinniarsiuk, kisianni takisuumik DASH 8-ip atorsinnaasaanik sanaffigitigut. Tassa taanna uanga assut inassutigissagaluarpara kinguartitsineq taamaattumut atoqqullugu Paamiormiut piumasarissagaat. Tassa Inatsisartut ammaallutik oqallinneranut timmisartunut mittarfiit pillugit oqaatsikka eqqaamaneqannguatsiarput, nangeqattaartuarakkimmi. Paasinarsereerpoq assortorneqarsinnaanngitsumillu aamma avataaniit oqaatigineqareerpoq, nunatsinni naatsunik mittarfiliortiterneq kukkusuusoq ingerlateqqittariaqanngitsorlu.

 

Neriulluinnarpunga Inatsisartut siumut isigalutik timmisartunut mittarfiit pimoorussamik nalilersussagaat. Sanaartorneq kukkusumik aallaavilik unitsinneqartariaqarluinnarpoq. Kukkusumik aallaavilimmik sanaartornerup kingunerisa ilaat qassissaaniilernerlunga taarusuppara tassa Qaanaap tamanna taanna takutereermagu. Taavunga timmisartuussineq ingerlanneqassasoq oqaatigineqarpoq. Timmisartuutileqatigiillu ajunaarutaanngitsumik timmisartuussisarnissaat nunatsinni akileraartartut qaffassaatigilissavaat.

 

Qaanaaginnarmut timmisartuussineq kisimi tapiiffigineqarnavianngilaq. Kukkusumik aallaveqarlutik sanaat tamarluinnarmik maannangaaq tapiiffigineqarnissamik pisariqartitsilereerput.

 

Attaveqarnermut Naalakkersuisup siunnersuuteqartumut akissutaa naammaginanngilluinnarpoq. Naalakkersuisut suli avaaratik mittarfiit naatsuaqqat siunissami atugassatut siunniuppaat, timmisartuarannguanillu ilaasut angallanneqartarnissaat siunniullugu. Isumaqarluinnarpunga taamatut siunnissaqarneq timmisartut atorlugit ilaasunik aamma siunissaq eqqarsaatigalugu angallassineq ajornartorsiutinik qaangiissutaasinnaanngitsoq.

 

Uanga siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu takorluugara allanngortikkusunngisaralu unaavoq: Timmisartoq ilaasartaat mittarfinnik takisuunik atuisoq kujataaniit ilami allaat tunumiit ilaasunik assartugassanillu useqarluni aallartassasoq sinerissamilu mittarfiit allat aqqusaartorlugit allaat Thule tikittassasoq.

 

Timmisartut taamaattut silap qanoq inneranut imannarsuaq naalagarsiortitaanngillat. Ingerlanneqarnerallu ukuninnga mikisuaqqanit allaat oqartariaqarunarpugut akikinnerusutuut takorloortariaqarluni.

 

Mittarfiit atorluakkat tallisarneqarnissaat siullerpaanngorlugu inissinneqarniarli sanaassallu akissaqartinneqarpata, soorlu Paamiuni tamatigut minnerpaamik DASH 8-mik taaneqartartut timmisartut miffigisinnaasaat maannakkuminngaaniit kisimi sananeqartalerniarlik. Siunnersuut Naalakkersuisunit akuersaarneqanngitsoq ima imaqartariaqaraluarpoq kukkusumik aallavilimmik timmisartunut mittafigut sananeqarsimasut unitsippagut aaqqissuussinissarlu tassa tallissaanissaq maannangaaq siunniullugu.

 

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut Angallannermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Qujanaq. Neriuppunga Naalakkersuisuniit paatsoornerata. Paamiuni mittarfiliorsinnaaneq mittarfiliornissarlu isumaqatigaarput, kisianni aningaasaqarnermut inatsisit suliarinerani qilattagarsuup taassuma ataqatigiissinniarnerani sanaartugassallu tamarmik ataqatigiissinniarnerini taamatut inissipparput ilaatigut suliariumannittussarsiuussinermi neqeroorut akikinnerpaaq taamatut naleqarmat.

 

Ataaseq qularutigineqasinnaanngilaq, sumiluunniit timmisartoqarfimmik mittafimmilluunniit sanagaanni taava innuttaasut ataasiakkaat piumasaqaatigisinnaasariaqaraat tassaavoq pitsaasumik kiffartuunneqarsinnaaneq akulikitsunik tikinneqartarsinnaaneq aammalu akikinnerpaamik sapinngisaq naapertorlugu angalasinnaaneq.

Taannalu siunertarineqassappat taava Naalakkersuisuniit isumarput naapertorlugu mittafissaq pisariinnerusoq aallavigineqarsinnasariqarpoq aamma aningaasartuutitassai eqqarsaatigalugit. Oqaatigineqartut tamaasa tusaalluarpagut paasinarsereerpoq partiit amerlanerusut kissaatigigaat aningaasaqarnermut inatsisissatut siunnersuutip suliarineqarneranut atatillugu Paamiuni mittarfiliornissap aallartinneqarnissaanut kingumut ilanngutiteqqinneqarnissaa aningaasaqarnermut inatsimmi 2002-moortumi.

 

Taamaattumik tassani Inatsisartut assortuutinngillat. Aningaasaqarnermullu ataatsimiititaliaq qinnuigineqarpoq tamanna pingaarnersiuinermini aamma periarfissarsioqqullugu. Uanga taamatut suliakkerneqarnerinut atatillugu annerusumik oqaasissaqanngilanga neriuppunga periarfissamik nassaarumaartut. Kisianni inussiarnersumik kaammattorusuppakka aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami sanaartornerup aallartisarneqarnissaanut atatillugu aningaasartuutaanerusussat taakkua sukkut sipaarutiginissaat aamma ilanngullugit isummerfiginiaqqullugit.

 

Sipaartoqassanngippammi taava pinngitsoorata sanaartugassanit aningaasat immikkoortinneqarsimasut amerlinissaat isumagisariaqaratsigu. Qujanaq.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit:

Siunnersuuteqartutuut nuannaarutigivara partiinit tamanit Siumukkunninngaaniit, Atassutikkunninngaaniit aammalu Inuit Ataqatigiinninngaanniit Paamiuni mittarfiliornissamut tunngatillugu aappagumut ingerlateqqinnissaanut suleqataanissamik siunnerfeqarnissamik aalajangersaammata. Taamannalu aamma Naalakkersuisut pinngitsoornatik suleqataaffigisariaqaraat uanga isumaqarpunga.

 

Siullermik tunngavilersuutaasarsimasut ukiut ingerlanerini inatsisartuni annertoorujussuarmik oqallisigineqartarnikuupput, aammalu S-61-t atorunnaarsikkiartorneqarnissaanut tunngatillugu siunnerfilimmik isumaqarpunga Paamiuni mittarfik siullerpaat akornaniissimasariaqaraluartoq. Tassami Nuumminngaaniit Narsarsuullu qiterpiarpiaaniippoq. Paamiut 400 kilometerinik ungasissuseqarpoq.

 

Aammalu Inatsisartut taamani aalajangernerminni arfineq marlunnik mittarfiliorniarnermut tunngatillugu siunnerfiginikuuvaat sinersorluni nunatsinni silaannakkut angallanneq angallanneqartariaqarmat.

 

Aamma aningaasarlersorneqarnissaanut tunngatillugu uanga isumaqarpunga ajornartorsiutaanavianngitsoq. Massakkummi sanaartorneq illoqarfinni ataasiakkaani ima annertutigivoq allaat kvadratmeterimut 24.000-it angullugit akeqalersimammata. Tamakkua Naalakkersuisuni inatsisartunilu nutaamik nalilersorneqartariaqarput. Taavalu aamma siunissami akikinnerusumik nunap ingerlanneqarnissaanut aqqutissaasinnaasunut tamakkua atorneqartariaqarput.

 

Uagut arajutsisimanngilarput ukiorparujussuarni aammalu inatsisartuni arajutsisimaneqanngilaq ukiorparujussuarni angallannikkut pissutsit ajorpallaarneri pissutigalugit assigiinngitsutigut inerisaanitsinnut tamanna killilersorneqarmat.

 

Assersuutitut kingullermik taaneqarsinnaavoq aalisarneq massakkut ingerlallualeruttortoq taqqavani ilaatigut atortussanik piniartarnermut assigiinngitsutigut ajornartorsiuteqartarput. Aalisartut nalinginaanngillat qaammat ataaseq marlullu utaqqisinneqartarnerat. Taannalu ilaatigut aalisartunut millioninik allaat taqqava naleqalernikuuvoq.

 

Nunatta aningaasaqarnera soorunami appariartortutut oqaatigineqarpoq, kisiannili nutaami aningaasarsiorfinni ineriartornissamut aqqutissanik pitsaasunik Inatsisartut Naalakkersuisullu aamma aqqutissiueqataasariaqarput.

 

Uanga tupigusuutiginngilara maannakkumut Paamiuninngaaniit Pamiunullu 16-iinnarnik ilaasoqartarmat. Tassami qanoq ilillutik sapaatip akunneranut ataasiaannarluta silaannakkut helekopterimik tikinneqartarluta amerlanerusunik ilaasoqarsinnaava? Taannalu helekopteri Paamiut Kangilinnguullu marluutaralugu.

 

Taamaattumik tamakkua tunngavilersuutigineqarsinnaangillat. Assigiinngitsutigut aaqqissuiniarnerit aasaanerani imaatigut silaannakkullu ajutoornernik ilaatigut oqaatigineqarsinnaasut tassaapput isikkamik arsaannerit, inuusuttuaqqani utoqqasaanilu. Paamiut ingerlanneqarsinnaasimanngillat angallannikkut pissutsit ajorpallaarneri pissutigalugit.

 

Kulturikkut aaqqissuussinerit uagut qulaatiinnarluta ingerlanneqartarput. Uagut peqataarusuppugut nunatta ineriartorneranut. Uagut nammineerluta takusareeratsigu aamma assigiinngitsutigut annertunerusumik tapersersorneqanngikkarluarluta ineriartortitsisinnaanissamut.

DASH 8-nik Otto Steenholdtip oqaluttaqattaarnera, aammalu ingerlaannaq mittarfinnik talliliisinnaanermut tunngatillugu oqaatigiinnartariaqarpoq uagut paasitinneqarnerput najoqqutaralugu DASH 8-t assigiinngitsut tallimaapput. Taamaakkami aamma pisariaqanngilaq massakkut mittarfiit atuutereersut talliseqqinneqarnissaanut.

 

Naggaterpiaatigut oqaannassuunga ungaqqutaarneqartarnerput unitsinneqartariaqarpoq.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Assut tupigusuppunga Naalakkersuisoq saqqummiinermini oqaaseqarmat sapaatip akunneranut marloriarluni taamatut timmisartuussisalertoqassasoq Paamiunut. Nalunagulu 16-iinnaat illuatungaanut illuatungaanullu ilaasinnaasut, agguaqatigiissillugu. Taava inuiaqatigiinnut akisoorujussuussaq sapaatip akunneranut marloriarluni taamatut timmisartoqartalerniarpat. Taava ilaasut qassiussappat. Suli aningaasartuutivut annertunerulissapput. S61-it taamak akisoreertigisut assut paaserusunnarpoq, Naalakkersuisuninngaanniit taamatut Grønlandsfly-mi siulersuisuni siulittaasoqartitsillutik, qanoq pilersaaruteqarnersut helekopterinut naleqqussakkanik.

 

Svaldbardimiikkatta aasap ingerlaneran helekopterit S66-ininngaanniilluunniit mikinerugaluarlutik ilaasoqarsinnaasut amerlasuunik, aammalu annaasiniarneqarsinnasut atorpaat. Aammalu Otto Steenholdtip oqaaseqarneranut mittarfiit assigiinngitsut tallisarneqarnissaat DASH 8-tat taakkartorneqarput assigiinngitsut. Kulusummiit Islandiliarama ilaaffigaara Islandimiut timmisartuat Fokkerflymit taaneqartoq, 50-inik ilaasoqarsinnaavoq. Mittarfinnut tallisaarinissamut pisariaqanngitsoq Kulusummut, aammalu Kulusummiit ullut tamaasa arlaleriarluni tikittartut.

 

Inuiaqatigiit akissaqanngilagut mittafiit tamaasa massakkut naammasigatsigit aamma timmisartunik annertunerusunik peqalernissatsinnut pissarsiniassalluta. Naamik eqqarsarluartariaqarpugut siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu. Taamaattumik tupigusuallannarpoq taamatut Naalakkersuisup oqarnera - taava ajunngilaq sapaatip akunneranut marloriarluta timmisartuussisalissaagut 16-niinnarnik ilaasoqartarsinnaanera eqqarsaatigigutsigu suli akisunerulissaaq taanna angallassineqa.

 

Nalunngilarpummi ullumikkut angallannermi imminut akilersinnaasut aqqutit ukutuaapput, Kangerlussuaq/Nuuk - Kangerlussuaq/Ilulissat. Taamaattumik mittarfiit aammalu timmisartut, timmisartunut tunngasut siunissami aalajangiiffiginiarutsigit eqqarsarluaqqaarluta aalajangiisariaqarpugut. Qingarput uunga qanimut isigiinnarnagu ungasinnerusoq isigalugu, DASH 7-it taamani atorneqalermata, taavalu 1995-imi sananeqarunnaarmata, mittarfiliorneq aallartippoq DASH 7-it atorneqartut. Tassa pilersaarusiornerlunnerit kinguneri.

 

Islandimiut taakkua timmisartui ilaaffigisimasakka 50-inik ilaaffigineqarsinnaasut sooq atorneqarsinnaanngillat mittarfiit tallilertariaqanngillat. Taamaattumik eqqarsarluaqqaartariaqarpugut taassumap tungaatigut ungasinnerusoq isigalugu.

 

Aamma mittarfiit ataasiakkaat ullumikkut inissisimanerisa ajornartorsiortittarpaatigut assorujussuaq. Assersuutigalugu Sisimiut, Aasiaat illoqarfiillu allat, immaqa taakkuunerupput Sisimiut Aasiaat annertunerpaamik mittarfinnut tunngatillugu ajornartorsiorfiusut.

 

Lars Sørenseni paasisinnaakutsoorpara, mittarfiliornissat aalajangiiffigineqarmata mittarfiit arfineq marluk sananeqassapput. Taamaattoq kinguartinneqaqattaarpoq. Taamaakkaluartoq maannakkuminngaaniit aamma naliliiffigisariaqarparput. Mittarfiit arfineq pingajussaat immaqa pitsaaneraaq Qaanaaq ilanngutissagutsigu qanoq inuiaqatigiinnut akeqassanersoq. Qujanaq.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Aap qujanaq. Soorunami Inuit Ataqatigiinninngaaniit uagut nuannaarutigeqaarput partiit annerit maani Inatsisartuniittut tassa partiit pingasut taamak isumaqatigiitsigimmata uanit, tassa Siumut, Inuit Ataqatigiit Atassutillu tamarmik kissaatigivaat Paamiunut suluusalinnut mittarfiliornissaq pilersaarutit pilersaarutaareersut malillugit ingerlanniarneqassasut. Taava tassa tullinnguuttoq unaavinnarpoq aningaasanut inatsisissaq ukiaq manna taanna suliarisassarput eqqarsaatigalugu isumaqatigiinniarnerit taakkua ingerlanneqartussaassammata.

 

Tassani soorunami misissorneqarumaarpoq sumi sipaarniarnissaq taanna qinerneqassappat sumik sipaarniartoqassanersoq, kisianni aamma periarfissat allat ilagisinnaavaat inuiaqatigiinni aamma isertitsisoqarsinnaanissaa landskarsimut. Taanna aamma isumaliutersuutinut ilaasinnaasariaqarpoq akitsuusersuisoqarsinnaavoq allatigulluunniit landskarsi amikkisaartoq aamma ikiorserneqarsinnaavoq, kisianni tassa taakkua isumaqatigiinniarnerit tullinnguuttut tassa aningaasanut inatsisissap suliarineqarneranut atatillugu eqqartorneqarumaarput.

 

Kisianniuna aamma una oqaaseqarfiginngitsoorusunngikkiga, attaviitsup Otto Steenholdtip tassa arlaleriaqaluni oqaatigisaqattaarpaa, uteqattaartuarpaa Qaanaamut, Qaanaami mittarfiliorsimaneq kukkunerujorujussuusoq. Tassa apeqquterujussuaq. Kukkunerua imaluunniit kukkunerunngila? Uanga isumaqarluinnaqqissaarpunga, kukkunerunngilluinnaqqissaartoq eqqarsaatigigaanni periarfissarpassuarnik massakkut nutaanik taanna ammaassimmat. Avanersuarmiut maannakkut inuiaat kalaallit sinneri toqqaannarnerusumik attaveqaqatigilersinnaalerpaat. Amerikamiut apereqqaarnagit.

 

Amerikamiut massakkut mittarfittaarnissaata tungaanut Pituffimmiittut taakkua akuersiteqqaartinnagit Qaanaaliarsinnaanngilagut. Imaluunniit Qaanaamiit sineriatsinnut angalasinnaasoqarsimanngilaq. Periarfissarpassuarnik nutaanik ammaassivoq, inuussutissarsiuteqarnikkut aammalu takornariaqarnikkut assigiinngitsutigullu.

Taassumap saniatigut aamma isumaqarpunga Otto Steenholdtip eqqaamasariaqaraa ukiuni kingullerni oqallisaaqisoq sulilu aamma erseqqissumik aalajangersarneqanngitsoq, kisianni aamma uagut maani inatsisartuni aalajangeeqataaffigisassarput danskit Naalakkersuisuisa neriorsoreerpaatigut tassani aamma aalajangeeqataasinnaassagut tassa Amerikamiut pilersaarutaat tassa NMD-p tassa Pituffimmi radareqarfiup nutarterneqarnissaanut suliaq.

 

Taannaannaq eqqqarsaatigalugu imaaratarsinnaavoq NMD piviusunngortinneqarpat taava Pituffimmi isumannaallisaanikkut aaqqissuussinerit taakkua annertoorujussuarmik sukatiteriffigineqartussaassammata.

 

Tassa imaappoq taamatut pisoqarpat Pituffik sakkutuujunngitsunik aqqusaarneqarsinnaajunnaavissaaq. Taamaalippallu soorunami Avanersuarmiut imaluunniit allat uagut taavunnarusukkaluartugut mattunneqassaagut. Taannaannaq eqqarsaatigigaanni kukkunerunngilluinnarpoq maanakkut Qaanaami mittarfittaartoqarmat.

 

Taava aamma isumaqarpunga eqqarsaatigisassatsinnut ilaatittariaqaripput danskit naalakkersuisui aamma tapiissuteqarput mittarfiup sananeqarneranut tassa aningaasartuutigineqartut affai akilerpaat, kisiannili naatsorsuinerit tassa, billetit akilersorneqarnerannut naatsorsuinerit tassa aallaavigivaat 120 millionit. Naalagaaffiup affaa akilerpaa, uagut affaa akilerparput.

 

Naatsorsuinerit 60 millionit aallaavigalugit ingerlanneqartuugaluarpata soorunami billetinut aningaasartuutigineqartussat Avanersuarmiunut uagutsinnullu Avanersualiarusuttunut imaluunniit Qaanaaliarusuttunut taava appasinnerungaassaaq. Taamaattumik tamakkua aamma eqqarsaatigilaartariaqarput, kisianni ataatsimut isigalugu kukkunerunngilluinnarpoq Qaanaami maannakkut mittarfittaartoqarnera. Taanna isumaqarpunga aamma Otto Steen-holdtip eqqaamaniartariaqaraa.

 

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Tassa qularutissaanngilluinnarpoq partiit oqaaseqartui aallaavigalugit soorlu Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata erseqqissaraa partiit anginerit isumaqatigiilluinnarlutik piumasaraat Paamiuni mittarfissap sananeqarluni aallartinnissaa. Siunnersuuteqartup aalajangiiffissatut siunnersuuteqartup siunnersuutaa naapertorlugu.

 

Taamaattumik innersuussutigineqartoq aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami aningaasanut inatsisissaq suliarineqarnerani misissueqqissaarnissat nalilersueqqissaarnissat tassani ingerlanneqarnissaat imaannaasussaassanngilaq. Taanna naatsorsuutigissavarput tamatta. Aamma qularutissaanngilluinnarpoq angallannikkut pissutsit arlaatigut aningaasarlersueriaatsit eqqarsaatigalugit tamarmik qulaajaaffigineqaqqaartariaqassapput. Piffissarujussuaq tassunga atorneqartussaassaaq, aningaasatigut aaqqiiniarsarineq anguniarlugu.

 

Naalakkersuisuni ilaasortaq ilumoorpoq tassami avaqqunneqarsinnaanavinngilaq arlaa tungaatigut sipaarutissanik nasaarniarnissarput. Aamma sanaartugassap qanoq ittuunissaanik nalilersueqqissaarnissaq avaqqunneqarsinnaasanngilaq. Tassami pilersaarutaareersut taamatut akeqarsimappat akikinnerusumik sananeqarsinnaappat aamma tamanna nalilersugassaassaaq, kisianni tassa siunnersuutigineqartutut amerlanerussuteqangaartut Inatsisartut siunnerfigivaat Paamiuni mittarfiliassaq sananeqarluni aallartinneqartariaqartoq aappaaguminngaaniit.

 

Attaviitsup Otto Steenholdtip oqaaserisaanut tunngatillugu mittarfiit atuuttut taliineqaqqaartariaqartut allanik sanaartorneq pitinnagu isumaqarpunga tulluutinngilluinnartoq tassami 1990-ikkulli aallartisimalaarneranni Inatsisartut siunnerfiat angallannikkut, timmisartumik angallannikkut ataqatigiissaarinissaq, mittarfiliortiternissaq taanna suli ingerlanneqarpoq suli naammassineqanngilaq. Aamma tassunga ilaapput mittarfiit mikinerit. Ujaraaqqanik qallikkat sanaatorsinnaaneri illoqarfinni allani mittarfeqanngitsuni.

 

Tassami S61-imik timmisartuussinerit helekopterimik timmisartuussinerit qimakkiartuaarnissaat taanna siunertaammat, ingerlatsineq akisuallaaqimmat. Taamaattumik oqaatigineqartut ilaat timmisartut allat atorneqarsinnaaneri ilanngullugit soorunami nalilersuutigineqartariaqarput. Naak angallannikkut annertuumik oqallittussaagaluarluta tamaani. Maannangaaq tamakku taakkartorneqareertariaqarput. Timmisartut qanoq-ittunuku atorniarigut, ingerlatsinikkut naapertuuttut nunatsinnut?

 

Tassami mittarfeqarfiit tamarsuisa tallilerniarutsigit allaat Jumpo Jetersuit missinnaatillugit 350-inik ilaasoqarsinnaasut. Tamakkua eqqarsarluarnerunavianngillat. Soorunami illoqarfiit anginerit pisariaqartitsipput mittarfimmik tallilernissaannut, soorlu Nuuk, Qeqeretarsuup Tunua immaqalu aamma. Aamma kujataani peqareerpugut Narsarsuaq, Kangerlussuaq aamma pigereerparput. Tamakku nalilersugassaapput, kisianni tamavimmik assersuutigalugu Kunuunnguaq Grønlandsflyp timmisartua 180-inik ilaasoqarsinnaasoq taamaattut sumut sumi tamani isumaqarpunga pisariaqanngitsoq missinnaassallutik.

 

Ilaasussanut naapertuuttumik timmisartunut aaqqissuussisoqartariaqarpoq imminut akilersinnaassappat. Aamma akulikinnerusumik timmiksartuussisarnerit soorunami imminut akilersinnaasut aallaavigalugu akulikinnerusumik tikinneqartarnissaa siunertaralugu.

 

Erseqqissaatigiinnassavara Siumuminngaaniit peqataassagatta suleqataaniarsaralutalu ilungersorluta Paamiuni mittarfissap piviusunngortinneqarnissaa siunertaralugu.

 

Lars-Karl Jensen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

Oqaaseqartussaq tulleq tikitsinnagu uani partiit oqaaseqartuininngaaniit oqariartuutigineqartoq malillugu Lars Sørensenip siunnersuutaa Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut ingerlannissaa kissaatigineqarpoq, aammalu pissusissamisuussaaq Attaveqarnermut Pilersuinermullu Ataatsimiititaliaq aamma tassani tusarniaavissanut peqataatissallugu, taamaalilluni suliassap peqqissaartumik ingerlanneqarnisaa pineqarniassammat.

 

Taava oqaaseqartussamut tullermut ingerlaqqippugut.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Inatsisartut oqarfigissavakka Qaanaami pissutsit uterfigeqqissannginnakkit, kisianni assuarilluinnarakku piniartut inuutissarsiutaat qiviassagutsigu ilaquttaminut tikeraassaguni Kangerlussuarmut piinnarluni allaat imannarujussuaq akissaajareertussaasoq nalunnginnatsigu, ingerlaqqittussaallunilu uteqqittussaallunilu. Piniartup inuutissarsiorneranut tulluanngilluaasartoq taamatut inerlugu tunniussaq, kukkunerunngilluinnartumik I nuit Ataqatigiit taagussappagu tupigissavara.

 

Akikilliliinissaq pereerparput. Kikkut akilissavaat? Tassa inuiaqatigiinni akileraartartut taamak eqqarsaatigisariaqartarpagut allatut ajornartumik. Kukkunivut taakkununnga akilersortikkunnaarniartigit. Tassa uanga piumasara. Kukkunerunngilluinnartumik Johan Lund-Olsen, kukkussut unaaginnarpoq aki, piniartutut inuutissarsiortut akiolersinnaanngisaat. Taakku taakkarsorlugit sanaaq kukkuneruvoq, tassa kukkuneq taamak erseqqitsigaaq.

 

Timmisartoqarnermi angallalluartut Danmarkimi killissimanerat internetikkut allaat takuneqarsinnaasoq aamma Inatsisartut takusimasariaqaraluarpaat. Uparuartuisut nunatsinni timmisartornerup qanoq aaqqinneqarnera uparuartorneqarpoq. Taakkuuku uanga aallaavigisarikka aamma isumaqanngilanga timmisartupiluunerujussuit allaat Paamiukkunnut merarnissaat. Uanga oqaatiginngilara taanna, isianni kukkunerit, sipaarnerinukua ilaannikkut akitsorsaataasartut. Kialuunniit pujortuleerartaarniartup aamma naluneq ajorpaa sipaarniarsimaguni maskiinalu iluanngitsoq pissarsiaralugu nalunngereertarpaa siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu mianersortariaqartarmat.

 

Mikael Petersenip tallisaanissat ajorai. "Tamarsuisagooq tallisarniarutsigit." Taamatut oqan-ngilluaasarpunga aallaat ammaanermi oqarlunga ataaserluunniit aallartinniartigu aallaqqaasiullugu tassunga iluatsigullara Aasiaat takusinnavassi tassani sananeqarnera Aasiaat mittarfiata akikinnerpaajusoq. Aammalu taamanikkut saaffiginnikkaluartut sananera iluatsillugu takisuumik sanajumagaluartut itigartinneqarnerat.

 

Taakkuukua isigiumallugit oqartunga, ajornaqaaq timmisartoqalersimagaluarpugummi aamma Mikael Petersenip taasaani timmisartoq Kunuunnguaq Kalaallit Nunaata sineriaanut missinnaanngilaq. Tamakkuukua aqqutissiuukkusukkaluarikka, mikisuararsuarnik sanaartorneq unitsikkallarlugu anginerusunut soorlu Kunuunnguatut ittunut mittarfiusinnaasut minnerpaamik marluk kitaani sanasariaqaleraluarigut mikisuararsuit taakku piunnaarlugit. Naatsuararsuit utoqqatserpunga.

 

Godmand Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua:

Uanga takisuuliornianngilanga, kisianni una oqaaseqarfiginngitsoornianngilara Kattusseqatiginninngaaniit aatsaannguaq oqaatigineqartoq. Tassa sapaatip akunneranut ataasiaannarluni, sapaatip akunneranut inissaasut 16-it Paamiunut aammalu illuatungaanut ingerlaartarnera uparuarpaa. Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuanit aatsaannguaq erseqqilluinnartumik taanna isumaqarpunga qaqinngitsiartutit oqaatigineqartoq.

 

Sunaluunniit aqqut qulaarneqaraangat aammattaaq angallanneq atuutsinneqarnerulersarpoq. Kialuunniit uani takusinnaavaa ajornartorsiut taamannak angitigitillugu angallanneq sukkanerulersinnaanngilaq ilaasut eqqarsaatigissagaanni.

 

Qangaanerusoq Aasiammiut Ilulissanulluunniit takunnissimasut ikitsuararsuupput angallanneqa ajormat. Aamma killormut. Massakkununa ullut nutaat nalaaniittugut. 1995-imi taanna aalajangiunneqareersimavoq. Ullumi piffissaasoq siulitta aalajangiussimasaat mittarfinnik sanaartornissaq nangaassutigissavarput? Nangaassutissaqanngilagut.

 

Takusinnaareerparput uagut aamma Narsarsuarmut ingerlasartugut, qanoq ilaatigut Narsarsuaq pujortillugu periarfissaarulluta utillaraangatta tiimit arlallit timmereerluta, aamma qasunartarpoq. Immaqalu Paamiuni sanaartornermi pilersitsisoqarpat ajornartorsiut taanna qaangiallanneqarsinnaavoq.

Timmisartut mikinerit uani eqqaaneqaqattaalermata assorujussuaq eqqarsarnarpoq Angallannermut Ataatsimiititaliami inissikkattali misissuiniarluta Siulittaasoqarfimmut noqqaajuartuarsimavugut timmisartunik mikisunik ilaasoqartartunik sukkasuunik pilertortumillu ingerlatsinnaasunik misissuerusulluta. Tassalu ulloq manna tikillugu taanna piviusunngortinneqarsimanngilaq. Tamanna uggornarpoq. Immaqalu ullumikkut tallilerinissaq ilaatigut eqqaaneqanngilluaasartoq ajornartorsiut qangali qaangereersimassagaluarparput.

Uanga Paamiunut tunngatillugu malugisinnaavara partiit anginerit, imaluunniit tamarmik assortuussutiginngikkaat taassumap tungaa. Taamaattumik isumaqarpunga oqallinneq annertusaarnagu tassunga kipitiinnarutsigu ajunnginnerpaasoq, akerliusoqanngilaq. Misissuisoqarniarpoq. Aasiit immitsinnut perulluta takisuuliuuttaqattaarniarutta sivisoorujussuarmik-aasiit taannannguaq oqallisigissavarput.

 

Lars-Karl Jensen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

Kingullermik oqaaseqartumut eqqaasitsissutigissavara, imaluunniit oqaatigissavara siulittaasoqarfik angallannermut ataatsimiititaliaaminngaaniit saaffiginnissummik tigusaqarsimalluni ilisimannittoq, tamanna ajuusaarnartuummat. Taavalu taanna siulittaasoqarfimminngaaniit misissorumaarparput.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq. Uanga akerlerinngilluinnarpara Paamiuni mittarfissap taamatut tiguneqarnissaanik pilersaarutaasimasut taamatut akuersissutigineqarmalli tiguneqarnissaa.

Maanga oqaluttarfimmut qaqininnut tunngavigivara sukumiisumik naliliiffigisariaqarmat aningaasaqarnermullu qanoq inissisimanersoq. Taamaattumik mittarfiliussagutta qanoq inuiaqatigiinnut annertutigisumik sunniuteqassava. Imatut issanngimmat mittarfiliuinnaavissaagut ungasinnerusorlu isigalugu inuiaqaqatigiit artukkertuaannarlugit ukiut tamaasa millionerpassuit taakkununnga mittarfinnut atortassagivut.

Aalisartup kialluunniit nalunngilaa aalisariummik pisisinnaanani iluamik atorneqarsinnaan-ngitsumik angigaluaruni kusanaraluaruniluunniit pisaqarsinnaanngikkuni iluamik.

Johan Lund-Olsenimut oqassaanga, oqarmat Amerikamiut apereqqaartariaqanngilagut; Qaanaamut timmisartorluta piniarutta angallanermi ataatsimiititaliaminngaaniit nalunngilluinnarparput Qaanaamut taamatut angalannermut tunngatillugu timmisartumik ingerlatitsiniarutta Amerikamiut avaqqussinnaanngilagut, ullumikkut taamatut inissisimavoq.

 

Aammalu ajuusaarnartuuvoq Angallanermut Ataatsimiititaliaminngaaniit paasigatsigu Qaanaamiit Qaanaamullu piffissaq aalajangersimasuinnaq taamaallaat Naalakkersuisut aammalu Grønlandsflyp akornanni isumaqatigiissutigineqarsimasoq, taamaattumik ukiup sinneranut ukiortaaminngaanniilluunniit, eqqaamasakka malillugit novembarip aallaqqaataata tungaanut, isumaqatigiissut taanna atavoq. Tamatumalu kingorna qanoq pisoqarnissaa aamma nalunarpoq, taamaattumik Qaanaarmiuulluni aamma illuatungaatigut erloqinassooq nalullugu fartplaneqanngitsorluunniit ukiup sinneranut.

 

Taamaattumik ajornartorsiutit assigiinngitsut aamma angallannermut tunngasunik eqqartuilerutta aamma Naalakkersuisoq soorunami ataatsimiititaliaminngaaniit attaveqarfigisalerutsigu qaqiortussavagut. Ataatsimoorluta tamakku ajornartorsiutit aaqqinnianngikkutsigit aaqqinnavianngilagut. Aamma mittarfiliuinnarsinnaanngilagut ungasinnerusoq isigalugu imminut akilersinnaanngitsunik.

 

Lars-Karl Jensen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut:

Aap, uani Paamiut mittarfissaanut tunngasoq oqaluuserivarput. Taavalu aamma pingajussaaneertussat minutit tallimat oqaaseqarnissaminnut periarfissarivaat. Tullinnguuppoq Johan Lund-Olsen, taannalu pingajussaaniissaaq. Taamaalillunilu minutinik tallimanik periarfissaqarpoq.

Johan-Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq. Tassa takisuuliornianngilanga, kisianni taanna oqaaseqarfigeqqittariaqarpara, Otto Steenholdtip aamma uteqattaagaa aammalu Mogens Kleistip aatsaannguaq tikitaa. Soorunami una isumaqatigiissutigisariaqarparput, mittarfiliortitereerluta una akuersaarneqarsinnaanngilluinnarpoq, ilaasussanut maannakkut akigitinneqartut taakkua taamatut qaffasitsiginerat. Taanna akuersaarneqarsinnaanngilaq.

 

Soorunami piniartukkormiut aamma akilersinnaasaannik aaqqissuussiniartariaqarpugut. Tassaniuna kukkusimasugut taamaattumik taanna soorunami aaqqinniartariaqarparput. Kukkusoqarsimavoq maani, siorna aamma oqartoqarmat tapiissuteqarneq, tapiissuteqartarneq kanngunartuliorneruvoq. Kanngunartuliornerunngilaq tapiissuteqarsinnaaneq! Tassaniuna aamma kukkusoqartoq, aamma isumaqarpunga, taanna oqaatigeqqittariaqarlugu, danskit naalagaaffiat aamma akileeqataasariaqaraluarpoq billetit taamatut qaffasippallaarujussuarnerat aammalu akiisata apparsarneqarnissaat eqqarsaatigalugit.

 

Tassami Qaanaap mittarfiliorneqarnera eqqarsaatigalugu tassani aningaasartuutigineqartut affaat danskit naalagaaffiata akilerpai, 120 millionit atorneqarput, kisianni 120 millionit  taakkua aallaavigalugit billetit taamatut naatsorsorneqarsimapput. Taanna tassa kukkuneq.

 

Taamaattumik aamma tassani aaqqiiniartoqarsinnaavoq, minnerunngitsumillu Amerikamiut aamma akileeqataasariaqaraluarput. Tassaniuna tassa aamma annertuumik kukkusoqartoq, Amerikamiut qanorsuaq massakkut aalajangersaatippagut, nunatsinni angalasinnaanitsinnut allaat. Avanersuarmiut aammalu uagut nunatta sinnerani inooqataasugut attaveqaqatigiinnissatsinnut Amerikamiut akornutigiuartarsimavagut, taamaatumik taakkuukua aamma aningaasaleeqataasariaqaraluarput. Tassaana taanna kukkuneq annertooq, aamma aaqqinniagassaq.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut:

Soorunami misissuiniarnerit Paamiut mittarfissaanut tunngasut ingerlaqqinnissaat maani tapersorneqartoq tusaatissatut tigusariaqarpoq, taavalu suliassat tassaniittut naammassiniarlugit.

 

Aammalu Paamiunut allanullu tunngatillugu aningaasartuutissat maannakkut tulleriiaarneqarnerini sanaartugassat, iluarsagassat allarpassuillu eqqarsaatigalugit mittarfiit ilaatigut Paamiuni mittarfissap kinguartilaarneqarsinnaanera Naalakkersuisunit eqqarsaatigineqarsimavoq. Ilaatigut aamma Paamiuni Umiartortut Ilinniarfianni ilinniartut inaat iluarsaassassaapput, aningaasatigullu pisariaqartitsineq pisariaqarluinnartunut isumaqarfiginarluni. Allat aamma taagorneqarsinnaapput tulleriiaarineq aningaasatigut pisinnaasatta iluani killiliffigisimasarput najoqqutaralu eqqarsaatit taamaapput.

 

Taamaattumik naliliilluarnissaq Aningaasaqarnermi Ataatsimiititaliami pisariaqassaaq, suliassallu aamma isumatuumik peqqissaartumillu tulleriiaaneqartariaqarlutik. Qaanaamut tunngatillugu naggataatigut oqaatigiinnassavara ilumoorpoq taamanikkut uagut Otto Steenholdti siulittaasoralugu ataatsimiititaliami nunanut allanut tunngasutigut isumannaallisaanermillu innersuussutigisimagaluarparput Qaanaami timmisartoqarfik Amerikamiut danskillu akilissagaat ingerlanneqarneralu akilerlugu. Taamaalisimanngilaq isumaqatigiinniarnikkut maannakkut inerneraa Kalaallit Nunaat tamatumani akileeqataammat.

 

Maanakkullu maani aammalu Danmarkimi oqallisaaqisumik, torrallataanersoq torrallataannginnersorluunniit, kisianni oqaatigerusuppara Naalakkersuisuninngaaniit nuannaarutigaarput Qaanaap mittarfeqalernera nunatta ataqatigiissumik imminnullu taamaalilluni susassaqaqatigiiffimmik nammaqatigiiffimmik aqquteqarluni naammassisaqarpoq aamma Qaanaaq toqqaannarlugu orninneqarsinnaasunngorluni.

 

Suliaq inereerpoq qanorlu ilillugu atussanerlugu isumaqatigiissutigisariaqarparput. Aamma tapiissutit taakkartorneqartut tassani avaqqunneqarsinnaagunanngillat. Pinngitsoorani angalaneq aamma sapinngisamik akilersinnaanngikkaluarpalluunniit inunnut atuisunut naammaginartumik aaqqiiviginissaa nunatta aningaasaqassusia najoqqutaralugu aaqqinniartariaqarparput.

 

Amerikamiut danskillu naalakkersuisuisa isumaqatigiissutigisinnaasimanngilaalluunniit Pituffimmi mittarfik aqqutigalugu ilaasut takornariat allallu ingerlanneqarnerisa suliarineqarnissaat. Apeqqutit tamakku maannakkut qaangiunneranni naalagaaffik akiliisimavoq uagullu akiliisimavugut, ingerlanneqarnissaalu aamma akilissallugu. Taamaattumik suliassaq tassaniittoq isumaqarpunga uteqattaarutigissallugu maannakkut pisariaaruttoq tulliulluni tassaasariaqarmat qanoq ililluta uagut aningaasat atukkatta iluani taamak ittoq atorluassagipput Avanersuarmiunut nuannaarutaasumik. Aammalu inuussutissarsiorneranut takornarianut allanullu aamma iluaqutaasumik.

 

Amerikamiunut danskinullu akileqqusavut suli aamma naammassinngillat. Angallannerup saniatigut ilisimavarput avatangiisit pillugit, eqqaaveqarnerit pillugit allallu Amerikamiut danskillu akiligaannik aamma saliinissaq tappavani noqqaassutigineqartoq imaappoq aningaasartuutit allat aamma danskinit Amerikamiuinillu akilerneqartussatut naatsorsuutigisavut manna tikillugu isumaqatigiissutiginiarneqartunut ilaapput.

 

Taamaattumik suliassat tassaniittut inereersut inertussallu aamma imminnut ataqatigiinnerat taamaalillugu taasaqarfigaara.

 

Naimanngitsoq Petersen, Atassut:

Aap, naatsunnguamik Qaanaap mittarfittaarsimanera oqarseqarfiginiarlugu, assigiinngitsutigut isorineqartarpoq; Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni innuttaasut akornanni, aamma paasisinnaavara Inatsisartuni ilaasortaasut akornanni toqqissisimassutigineqanngitsoq.

 

Qaanaami mittarfittaarneq siumukarneq siumukarneruvoq. Qaanaami mittarfittaarnerup ataqatigiinnerulersippaatigut, atassuteqarnerulersippaatigut kattusimaarnerulersillutalu.

 

Uagut kalaallit inuiaqatigiit pisussaaqatigiippugut ajornartorsiutit qaangerniassallugit, angallannikkut inuutissarsiornikkullu ajornartorsiutit akisussaaqatigiinnikkut ingerlattariaqarpagut. Taamaammat Qaanaami mittarfik isornartoqanngilaq. Qaanaami mittarfik kukkunerunngilaq, kisiannili akit qaffasippallaarnerat una ajornartorsiutaavoq. Inuiaqatigiit uagut susassareqatigiinnerput ingerlaqqissaaq aamma ingerlateqqissavarput.