Ullut ataatsimiiffiusut aqqarnat, pingasunngorneq oktoberip 10-t 2001,  nal. 13:05

Oqaluuserisassani immikkoortoq 60

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasiannut allannguutissatut siunnersuut.

(Siulittaasoqarfik)

(Siullermeernera)

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulitaasuat, Inuit Ataqatogiit:

Tassa Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasiannut allannguutissatut siunnersuut Siulittaasoqarfik sinnerlugu saqqummiutissavara.

 

Inatsisartut Siulittaasoqarfiata matuuna saqqummiuppaat Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasiannut allannguutissatut siunnersuut. Aaqqiissutitut allannguutit annikitsut marluk snaiatigut siunnersuutip imarai Inatsisartut sulineranni pingaaruteqartumik allannguutit marlussuit.

 

Siullermik suleriaatsimik § 37, immikkoortoq 5-imi aalajangersagaq, siunnersuutit Inatsisartut ukiuata naanerani inaarutaasumik akuersissutigineqarsimanngitsut atorunnaartarnerannut tunngasoq atorunnaarsinneqassaaq. Taamatut allannguuteqartitsinikkut siunnersuutit suugaluartulluunniit Inatsisartut ukiuata naanera tulliatalu aallartinnera apeqqutaatinnagit suliarineqarsinnaassapput.

 

Allannguutip kingunerissavaa siunnersuutit upernaakkut ataatsimiinnerup taassumalu malittaatut ukiakkut ataatsimiinnerup akornanni ataatsimiititalianit suliarineqarsinnaanissaat. Aallannguut taanna august-ip aallaqqaataani 2001-imiit sunniuteqartumit atuutilissaaq. Taamaalilluni landskarsip naatsorsuutaasa akuersissutiineqarnissaat pilugu siunnersuut saqqummiuteqqinneqarani ukiakkut 2001-imi suliarineqarsinnaassammat. Ukiakkut ataatsimiinnermi 2001-imi suliarineqarsinnaassammat.

 

Inatsisartuni ilaasortaq inatsisartunit tunuarumalluni Inatsisartut ataatsimiinnerata avataatigut qinnuteqarpat Inatsisartut sinnerlugit Inatsisartut Siulittaasoqarfiata akuersissutigisinnaassagaa aappassaattut siunnersuutigineqarpoq. Minnerunngitsumik Inatsisartuni ilaasortaq pineqartoq kiisalu ulluinnarni pisartut Naalakkersuinikkullu eqqumaffigisariallit eqqarsaatigalugit tunuarnissamik kissaammik saqqummiinerup kingorna pissutsit piaartumik qulaarneqarsimanissaat pisariaqarpoq. Aalajangersagaq taanna akuersissutigineqarniariarluni atuutilissaaq.

 

Naatsorsuutigineqarpoq Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasiata allannguutissaatut siunnersuut taanna Inatsisartunit tamanit taperserneqassasoq. Taamaammat siunnersuut ataatsimiititaliamut suliarisassanngortinngikkaluarlugu oktoberip 19-ani 2001-imi aappassaaneerneqartussanngorlugu pingajussaaneerneqartussanngorlugulu ingerlatinneqassasoq inassutigineqarpoq.

 

Siunnersuut nassuiaatitai ilanngullugit innersuussutigalugit siunnersuut Inatsisartunut akuersaartumit matumuuna suliarisassanngortinneqarpoq.

 

Anthon Frederiksen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Kattusseqatigiit:

Inatsisartut Siulittaasuannut qujavugut. Taava massakkut partiit, Kattusseqatigiit kiisalu attaviitsut oqaaseqartussaat tullinnguupput.

 

Anders Andreassen, Siumup oqaaseqartua:

Qujanaq. Siumumiit oqaatigissavarput Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasiannut allannguutissatut siunnersuut tassaammat Inatsisartut suleriaasiata eqaallisarnissaannik siunertaqarneq. Taamaattumik siunnersuut annertunerusumik oqaaseqarfiginagu allannguutissatut siunnersuutigineqartut tamakkiisumik isumaqatigalugit taperserpagut. Tassunga ilanngullugit aamma atuutilerfissai.

 

Finn Karlsen, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartut suleriaasiannut allannguutissatut siunnersuut Inatsisartut Siulittaasoqarfianit saqqummiunneqartoq Atassummiit naatsumik imaattumik oqaaseqarfigissavarput.

 

Siullermik suleriaatsimi § 7, immikkoortoq 5-imi aalajangersaagaq, tassalu Inatsisartut ukiuata naaneran inaarutaasumik akuersissutigineqarsimanngitsunut atorunnaarsitsisarnerup atorunnaarsinneqarnissaa Atassummiit akuerigipput oqaatigissavarput. Kiisalu Atassummiit oqaatigissavarput taamatut atorunnaarsitsineq sulianut kinguarsaavittut atorneqalissanngimmat.

 

Aappaattut allannguutissatut siunnersuummut tassalu Inatsisartuni ilaasortaq Inatsisartunit tunuarniuteqarluni Inatsisartut ataatsimiinnerisa avataasigut taanna Inatsisartut Siulittaasoqarfianit akuerineqariissasoq. Taamatut allanngortitsinissaq Atassummiit akuersaarparput.

 

Tamanna ilaatigut pitsaaquteqassaaq ilaasortanngortussaq Inatsisartut ataatsimiinnissaanut piareersimanerulluni ataatsimeeqataasinnaalissammat. Maannakkummi imaappoq tunuarniummik qinnuteqartoqarsimatillugu Inatsisartut ataatsimiinnissaat utaqqineqartarpoq tassanilu taamaasilluni tunuarniuteqaraluaruniluunniit pappilissanik nassiussorneqartuartarluni. Ataatsimiinnerup avataatigut tunuarniuteqartillugu Siulittaasoqarfimmiit akuerineqarsinnaanngorpat taava sinniisussaq siusinnaartumik malinnaatinneqaleriissaaq.

 

Atassummiit taamatut oqaaseqarluta allannguutissatut siunnersuutit akueraagut.

Anthon Frederiksen, Siulittaasoqarfimmi Kattusseqatigiit:

Finn Karlsenimut qujanaq. Taava ingerlaqqitsinnata nalunaarutigissavara sulinngiffeqarniarlutik Inatsisartuni qinnuteqarsimasut tassalu Finn Karlsen, aamma Mogens Kleist maannakkut ippassaq tikissimammata ullumikkullu inatsisartuni sulinertik nangeqqillugit. Tikilluaqquvagut Siulittaasoqarfimmiit.

 

Taavalu ingerlaqqitsinnata aamma Inatsisartut Siulittaasuat qinnuigissavara aqutseqqullugu Inuit Ataqatigiit oqaaseqartussaat oqaaseqareerpat oqaaseqartussaagama.

 

Paninnguaq Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiit allannguutissatut siunnersuut ataatsimut tamaat isigalugu Inatsisartut Siulittaasoqarfiata nassuiaataa tamakkiisumik akuersaarparput. Inatsiartullu sulineranni eqaallisaanertut isigalutigu.

 

Allannguutissatut siunnersuutit sisamaasut tamarmik allannguiniarnermut siunertarisaat ersarissumik paasinartumillu nassuiarneqarsimapput. Siulleq tassaalluni Inatsisartut suleriaasianni kapitalip 11-ani allannguineq ima nipeqalersitsisoq. Apeqquteqaatit aallaavigalugit oqallinnerit aamma Naalakkersuisunut apeqqutit.

 

Tamatumani ilusiliinermi allannguineq kisimi pineqarsimalluni, qulequtsiussarlu kapitalip imarisaanut tamatumuuna naapertuuttunngortinneqarluni.

 

Aallannguutissatut siunnersuutip aappaani qallunaatuuani naqinnerluisimanermut iluarsiineruvoq tamannalu pissusissamisoortutut isigineqartariaqarluni. Allannguutip pingajuat tassaavoq § 37 immikkoortoq 5-imik atorunnaarsitsineq. Tamatumuunakkut anguniarneqarpoq siunnersuutit suulluunniit Inatsisartut ukiui arlalinngorlugit ingerlasinnaanngornissaat. Tamanna aamma siunnersuuteqartarneq eqqarsaatigalugu iluarsiineruvoq. Pisariaqartitsinerlu naapertorlugu atorneqarsinnaalermat eqaallisaanerulluni.

 

Allannguutit sisamaanni Inatsisartunut ilaasortat tunuarniuteqartut ataatsimiinnissaat tulleq utaqqeqqaarnagu Inatsisartut Siulittaasoqarfiata aalajangiisinnaanerannik periarfissaqalersitsivoq. Tamannalu aamma pilertornerusumik aalajangiisoqarsinnaaneranik eqaallisaataasussaavoq. Inuit Ataqatigiit taamak oqaaseqaateqarluta Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasiannut allannguutissatut siunnersuut pillugu akuersaarpugut.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasiannut allannguutissatut siunnersuutit Kattusseqatigiinniit imaattunik oqaaseqarfigissavagut. Kapitali 11-p qulequtaata allanngortinneqarnissaa Kattusseqatigiinniit pissusissamisoortutut allanngortinneqarnissaa akueraarput.

 

Taamatuttaaq § 37 immikkoortut tallimaata peerneqarnissaa aamma Kattusseqatigiinniit isumaqatigaarput tassa suliassat pisariaqartut pingaaruteqartullu ilaasa inatsisartunut ukiorititaasup naaneratigut atorunnaarsinneqartarnerat naapertuutinngimmat. Taamaammat Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut suliat unitsinneqaratik ingerlatiinnarneqarsinnaanerat periarfissaasariaqartoq.

Taamaammaallu aamma § 37 immikkoortoq tallimaat august-ip aallaqqaataaniit atuutilersinneqarnissaa akueralutigu.

 

Kattusseqatigiinni paasiuminaatsipparput Inatsisartut suleriaasiata paragra 38 immikkoortoq 3-ip allanngortinneqarnissaa siunnersuutigineqarmat. Tassami Inatsisartut suleriaasiata § 48 immikkoortoq 3 taamaareermat, tassa kalaallisuua naapertorlugu, kisiannili paasisinaavarput qallunaatuuani oqaaseqaatit imaluunniit oqaasiminnnguaq ataaseq allanngortittarqartoq, taanna akuerivarput.

 

§ 35 immikkoortoq 1-imut tunngatillugu allannguutissatut siunnersuut Kattusseqatigiinniit aamma akueraarput. Inatsisartuni ilaasortaq tunuarniarluni qinnuteqarpat Inatsisartut Siulittaasoqarfianit akuerineqarpat soorunami Inatsisartut tulliani ataatsimiinnerini ilisimatitsissutigineqarluni ingerlateqqinneqarpat ajorinnginnatsigu.

 

Tassungalu atatillugu apeqqutigerusupparput inatsisartunut ilaasortap tunuarniarluni qinnuteqaataata akuersissutigineqarneranut tunngatillugu sinniisussaasup ilaasortavittut akuersissutigineqarnissaanut tunngasoq qanoq isummerfiginiarneqarnersoq.

 

Aamma tassunga atatillugu § 56 immikkoortoq 1-imut tunngatillugu paaserusupparput Naalakkersuisunut ilaasortaq tunuarniuteqarpat allamilluunniit pissuteqarluni tunuarpat tamanna Naalakkersuisut Siulittaasuata akuerisassannginneraa paaserusullutigu.

 

Taamaammat apeqqutit assigiinngitsut pillugit suliap aappassaaneerneqannginnerani ataatsimiititaliami oqaluuserineqarnissaa kissaatigaarput. Kattusseqatigiinni isumaqarpugut Inatsisartuni suliat assigiinngitsut suli ullumikkornit pitsaanerusumik pilertornerusumillu immaqalu eqaannerusumik suliarineqartarnissaat eqqarsaatigalugit inatsisartuni oqallittarnerni oqaaseqarsinnaatitaanermut tunngasut ilanngullugit oqallisigineqartariaqartut. Tassami inatsisartuni oqallittarnivut eqqarsaatigalugit inatsisartuni Naalakkersuisunilu ilaasortat assigiinnerusunik periarfissaqarsinnaanissaat nalilersorneqartariaqarsorigatsigu.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit inassutigissavarput suliap aappassaaneerneqannginnerani Inatsisartut suleriaasiat pillugu ataatsimiitialiami oqallisigineqassasoq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Annertoorujussuarnik oqaaseqassanngilanga, taamaallaat allannguutissatut saqqummiunneqartut sisamat kingullersaat marluk oqaaseqarfigitigalugit apeqquteqassaanga. Tassa pingajuat, § 48 immikkoortoq 3, oqaasertalernissaa allallugu agguaanneqarpoq. Issualaarlara allassimasoq, tassa immikkoortup pingajuat. "Ataatsimiinnermi aqutsisup Inatsisartuni Naalakkersuisuniluunniit ataatsimiinnermi pissuserissaarnissamik siusinnerusukkut peqquneqaraluarluni naalasseriitsoq oqaaseqarniarluni kissaataanik itigartissinnaavaa." Taanna assorujussuaq eqqarsarnartoqartikkakku uani nassuarneqanngilaq pissuserissaarneq sumik imaqarnersoq. Aamma siusinnerusukkut peqquneqarnera sumiissimanersoq, ataatsimiittarfiup avataani, ataatsimiittarfimmi imaluunniit oqaluttarfimminngaaniit pissusilersorsimanersoq. Taavalu naalasseriitsumik taava nalilerneqariarluni qinikkap inuillu tamarmik piginnaassusiat oqaaseqarsinnaatitaaneq maani ataatsimiittarfimmi pingaaruteqarluinnartoq tassa oqaaseqarniarluni kissaataanik itigartissinnaagaanngooq.

 

Taanna tulluanngilluinnarpoq maani ataatsimiittarnermi kikkulluunniit oqaaseqarsinnaaffianni qanoq oqaaseqarniarluni nappagaluarpat aqutsisumit itigartinneqarpat. Tassa pissuserissaartukasaalluni qularnanngilaq oqalunniaraluarpat ulluni siusinnerusuni qanoq iliorsimanera pissutigalugu oqaaseqassanngilatit. Taanna eqqortuusorinngilara.

 

Manna pissuserineqartussaammat. Inatsisartunut ilaasortaq oqaluttarfimminngaaniit oqalutsillugu, imaluunniit oqalutsilluni pissuserissaarnissaq qaangilerpagu aqutsisoq pinngitsoorani arriitsorsuarmik nikuilersarpoq tassalu oqaluttup naluneq ajorpaa killissani qaangilerlugu. Taava oqanngikkaluarluniluunniit ingerlaannarpat periarfissaata tullia imaappoq. Mikrof-i qamippoq tassa qamippara. Tassaavoq killissaa tikikkaa, oqaaseqarsinnaatitaanermi killissaa tikikkaa. Tassalu utertitaagallarluni, kisianni tulliani oqaaseqaqqinnialerpat aamma taamaaliornissaa ilisimagereerlugu immaqa oqaaseqassanngilateerneqarnissaa maani tulluartutut uanga isiginnginnakku. Ataatsimiititaliamut assorujussuaq nalilersullaqquavara. Tassa oqaaseqarsinnaatitaaneq maani pingaaruteqarluinnarpoq. Tassanngaaniit arsaarinnissutigineqassaguni ataatsimiittarfimmi pissuserissaartumik eqqartuisarnermut taanna tulluarsorinnginnakku.

 

Aamma 4-tut tassa § 55 immikkoortoq 1-imut oqaasertaliussaq allanngortinneqarpoq. Sumiluunniit saaffiginnissuteqaraanni taamaalaarlanga akissutissat marluugajuttarput ilimageriigassat aap naaggaluunniit taamaalilluni Inatsisartunut ilaasortaq Inatsisartuni tunuarumalluni qinnuteqarpat Inatsisartut aalajangissavaat qinnuteqaat akuerineqassanersoq.

 

Qanormi pisoqassava Inatsisartut qinnuteqartoq naaggaarpassuk. Eqqartuussisut aqqutigisariaqalissappat imaluunniit qanoq? Tassa oqartoqassagaluarpat naamik ilaasortaajumajunnaarnera akuerineqassanngilaq. Naalaannassavaa imaluunniit aqqutissat allat atorlugit qanoq iliorniarnissani nammineq aalajangissaneraa, taanna assut apeqquserusuppara. Aamma Inatsisartut Siulittaasoqarfiata aalajangiinera qinnuteqaat akuerineqassanersoq. Aamma tassaniippoq Inatsisartut Siulittaasuata naaggaariataassagaluarpagu taava qanoq iliortoqassava?

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit:

Una siullermik oqaatigilaarlara Siulittaasoqarfip allannguutissatut siunnersuutai taakku marluk pingaarnerusut marluk pisariaqartitsineq naapertorlugu mannangaaq iluarsineqarnissaat pissusissamisoorsorisimavaa. Tassa oqartoqareerneratut ilaatigut suliassat imaluunniit inatsisartuni ilaasortat ataasiakkaajusinnaapput aamma Naalakkersuisuusinnaapput ikerinnakkut Inatsisartut ukiuata aallartinnera nutaaq pissutigalugu, maannamut atuuttut najoqqutaralugit suliassamiit peerneqartussaammata, taamatut paasillugu.

 

Taannalu arlalitsigut pitsaanngitsumik kinguneqarsinnaasutut nalilersimavarput. Aamma taamatut pisoqaqqunagu, qujanartumimmi paasisakka malillugit oqaaseqartut tamarmik taakkua, taanna allannguutissatut siunnersuut ilaleraat paasivara.

 

Annerusumik Siumup Atassutip Inuit Ataqatigiillu uani oqaaseqarnerminni saqqumiussaq tapersermassuk taanna soorunami qujassutigissavara. Kisiannili maluginiarpara aamma taakku avataatigut pingaartumik Kattusseqatigiit attaviitsullu apeqqutit assigiinngitsut ujartumisaaraat.

 

Tassalu Kattusseqatigiiniit Anthon Frederiksenip § 55 immikkoortoq 1-mut tunngatillugu akuersaartumik oqatigeriarlugu kisianni apequtigivaat Inatsisartuni ilaasortap tunuarniartup qinnuteqaataa akuersissutigineqarneranut tunngatillugu sinniissussap ilaasortavittut akuersissutigineqarnissaanut tunngasoq qanoq isumaqarfigineqarnersoq. Tassani imaaginnarpoq tassa maannamut uani tunngavilersuutigineqartut najoqqutaralugit Inatsisartuni ilaasortaq assersuutigalugu immaqa allamulluunniit qinigaaffimmut ilanngussimatillugu imaluunniit borgmesterinngorsimaguni suliassamut arlannik pissuteqarsimappat taava maannamut atuuttut naapertorlugit taamaallaat qinnuteqarallartoqarsinnaavoq § 55 naapertorlugu.

 

Tassanilu utaqqiisaagallartumik taamaallaat Inatsisartut Siulittaasoqarfiata akuerigallarsinnaavaa nutaamik Inatsisartut tamarmiullutik katersuunnissaata tungaanut. Tassa taamaalilluni taamatut akuersissuteqartoqartillugu Inatsisartup inatsisartuusimasulluunniit inigisaa allamik taarserneqarneq ajorpoq. Imaappoq sinneruttut Inatsisartunut ilaasortat allatut ajornartumik suliassaqarfik qimanneqartoq imaluunniit allamik immaqa tigummineqarsimasoq agguaateqqittariaqartarpaat sinniisussamut suliassiissutigisinnaannginnamikku. Tassalu taanna pisariillisaanermik imaqarneruvoq.

 

Kisianni taamaakkaluartoq tassa taamatut sinniisussap ikkutsinneqarsinnaaneranut imaluunniit ilaasortatut isigineqalersinnaaneranut periarfissiinerup soorunami kinguneraa suliassat agguataarsimanerat innarlerpallaanngikkaluarlugit sinniisussaq ingelaannartumik sulilersinnaammat.

Kisianni qinersivik tamaat isigigutsigu aammalu Inatsisartut ukiuattut ataatsimiititalianut allanullu inissitsitertarnerit isigigutsigit pingaaruteqarpoq aamma erseqqissassallugu Inatsisartuni ilaasortaq sulinngiffeqarumalluni qinnuteqartoq apeqqutaasarpoq soorunami tunuarniuteqavinnersoq imaluunniit qinersiviup sinnerani sulinngiffeqartutut inissinnersoq.

 

Tamaattoqarsimappat taava ajornartorsiutaaneq ajorpoq taamatut tunuarniuteqarallartoq aamma kingusinnerusukkut qinersivik naasimanngippat suliaminut uteqqissinnaassalluni. Tassa inatsit nammineq ammatitsivoq.

 

Kinaluunniit qinigaq qinersiviup naanissaanut ikkusimagallarsinnaavoq kisianni aamma assigiinngitsunik pissuteqarluni peqqissutsimigut pissuteqarsinnaavoq imaluunniit inuussutissarsiornerminut tunngassuteqarsinnaasunik peqquteqarluni tunuarallartoqartarpoq. Tassalu taassumap tunuarallarfiata piffissap iluani sinniisussaq ingerlaannartumik uani ikkussinnaasussaavoq.

 

Tassa soorunami Inatsisartut nalinginnaasumik ataatsimiinnerisa tamarmiusut, ataatsimiinnerisa nalaanni aammalu Inatsisartut ukiuisa aallartinneri tamaasa ilaasortaasimasup ataatsimiititaliani assigisaanilu ilaasortaaffigisimasai allamik aamma inuttalerneqarsinnaallutik.

 

Tassa Kattusseqatigiinnut taanna apeqqut neriuppunga naammaginartumik akillugu, kisianni aamma § 56 tassani apeqqutigineqarpoq paaserusunneqarmat Naalakkersuisuni ilaasortaq tunuarniuteqarpat aamma taanna Naalakkersuisut Siulittaasuata akueriinnassannginneraa. Tassa maannamut atuuttumut sanilliukkaanni aamma taamaappoq tassa Naalakkersuisunut ilaasortaq Naalakkersuisuusunit tunuarallarniarluni aamma tunuarniarluni qinnuteqaataa Inatsisartut tamarmiusut akuerisussaavaat. Aammalu qanoq ilillugu taamaattoq akuersissutigineqarnissaa isummerfigisussaallugu.

 

Kisiannili aamma atuuttut naapertorlugit imaappoq Naalakkersuisuni ilaasortaq sulinngiffeqarallarnissaa akuersissutigineqarsimappat imaluunniit inatsisartuni ataatsimiinnissaminut periarfissaqarsimanngippat taava Naalakkersuisut Siulittaasuat pisinnaalluni Inatsisartut Siulittaasuannut ilisimatitsissalluni suliassaqarfiup taassumap inigisaata Naalakkersuisumik kimit tigummineqarallassanersoq.

 

Tassa maannamut atuuttoq isigigaanni uani siunertarineqanngilaq aamma § 56-ip taamaalillugu allanngortinnissaa.

 

Tassa aamma siunertarineqanngilaq matuma kingorna siunissami taamatut Inatsisartunut ilaasortat Naalakkersuisunit, imaluunniit Naalakkersuisuni ilaasortaq tunuarniuteqassappat Naalakkersuisut Siulittaasuata tunuarnerani akuersisartuunissaa. Tassa taanna Inatsisartut pissusissaatut isigalugu Siulittaasoqarfik imaluunniit Inatsisartut tamarmiusut akuerisassaatut aalajangiiffigisassaatut inissitaavoq. Immikkut taakkortai eqqartorneqarsimanngilaq uunga siunersuutinut tunngatillugu.

 

Taavalu aamma attaviitsup Otto Steenholdtip tikitai pingaarnerutillugu § 55-iat aamma taaneqarpoq immikkoortut siulliat tassani itigartitsisoqaraluarpat tunuarniuteqarluni imaluunniit sulinngiffeqarniarluni qinnuteqartumut itigartitsisoqarpat taava. Tassa tassa soorunami itigartitsineq taava itigartitsinerussooq.

 

Tassani patsisissat pissutaasussaasullu tamarmik soorunami oqimaaqatigiissaarneqartussaapput.

 

Inatsisartut Siulittaasoqarfiata oqaluuserinnittarnermini pingaartippaa inatsisartuni sulineq soorlu assersuutigalugu kommunalbestyrelsemut sulinermut sanilliunneqassanngitsoq. Inatsisartuni suliassat pingaarnerpaatut isigalugit maannamut akuersisarneq pisarpoq, kisianni apeqqutaasaqaaq soorunami qinnuteqartoq sunarpiaq tunngavigalugu imaluunniit pissutigalugu taamatut sulinngiffeqarniarluni qinnuteqartuunersoq.

 

Kisianni aamma imaappoq atuuttut naapertorlugit pissutissaqavissumik arlaanik nukinginnartumik pisoqarsimappat Inatsisartut Siulittaasuat ilisimatinneqartarluni. Siulittaasorlu sinnerlugu akuersigallartarnermik imaqartumik. Kiisalu aamma Siulittaasoqarfiup taakku soorunami tamakkiisumik inummiit inummut oqareernittut pissutaasut najoqqutaralugit isummersorfigineqartarput.

 

Tassa itigartitsisoqarsimappat soorunami naatsorsuutigaarput Inatsisartuni ilaasortap paasisimaguniuk suna pissutigalugu taamaattoqartoq taava Inatsisartut sinnerlugit Siulittaasoqarfiup inassuteqaataa malissagaat.

 

Annerusumik aallaqqaammut oqaatigisanni eqqaasattut oqalussinnaatitaaffiit aammalu ataatsimiinnermi aqutsisut pissuserissaarnissamik tunngasumik paasinninnerat uani allannguutissatut siunnersuutini samminnginnatsigu pulaffigerusuppallaanngilakka. Tassa kingullermik majip 23-ani ukioq 2000-imi Inatsisartut tamarmiulluta suleriaatsip pillugit akuersissutigisatsinni § 48 najoqqutaralugu imaluunniit § 46, 47, 48 najoqqutaralugu aqutsineq pissusilersornerlu ingerlanneqakkajuttarput.

 

Pingaartumik tassani aamma erseqqissarneqarmat imaluunniit uani erseqqissartariaqarpoq Inatsisartut ataatsimiissutissaannik aalajangersaasarnerni soorunami ajornanngippat partiit gruppit imaluunniit attaviitsut oqaluuserisassat aalajangersarneqarneranni tamakkiisumik isumaqataanissaat sapinngisamik siunertarineqartarmat. Sunarpiaq tassani pineqarnersoq paaseqqissaanngikkaluarpara kisianni oqalussinnaatitaaffiit nalinginnaasumik Inatsisartuni ilaasortamut pingasoriarnerusarput aammalu aatsaat immikkut ittumik pisoqavissillugu oqaaseqartitsisoqarsinnaasarluni.

 

Kisianni suleriaatsini aalajangersagaq, taakkua sukangasuujupput. Aammalu soorunami suliassat sapinngisamik peqqissartumik isumannaatsumillu naammassiniarnissaat tassani siunertarineqarluni. Maluginiartarsimassavarsi aamma aalajangersakkanut ilaammat inatsisissatut peqqussutini siunnersuutini oqalussinnaatitaaffiit sivisunerummata.

 

Kiisalu aamma taamatut aalajangiiffigisassatut siunnersuutit immikkut nassuiaatit aamaanermi oqalugiarnerit apeqquteqaatit tunngaviginagit oqallinnerit kiisalu Naalakkersuisunut apeqqutit tamarmik immikkut minutsinik aalajangesimalluinnartunik killissaqartitsipput. Taakkua innersuussutigilaavinnarpakka maannamut periaatsit taakkununnga atuuttut allangortinneqarnissaanik una siunnersuut imaqanngimmat.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Tassa soorlu saqqummiussinitsinni oqartugut allannguutissatut siunnersuutit akerlerinngilagut ajorinngilagut kisianniuna uggoriinnaripput suliassap aappassaaneerneqarnissaanut ataatsimiititaliami sammineqartussannginnera.

 

Tassani aamma eqqartorneqarsinnaasut arlaqarsinnaagaluarmata. Uanimi § 57 assersuutigalugu atualaassavara. Imatut allassimavoq: "Inatsisartunut ilaasortaq ilaasortaanerminit tunuarpat toquppat sulinngiffeqarallarnerminilluunniit akuerineqarpat. Imaluunniit peqqutissaqavilluni ataatsimeeqataasinnaajunnaarpat sinniisussaa Inatsisartut ataatsimiinnerinut peqataajartoqqullugu ataatsimiigiaqquneqassaaq. Tassa immikkoortoq 1 taamaatut allaqqavoq.

 

Tassunga sanilliullugu massakkut § 55-ip allanngortinneqarneranut tunngatillugu tassani ilassuteqarpugut aamma taanna ajunngilaq, kisiannili Naalakkersuisunut ilaasortanut tunngatillugu apeqquteqaaterput ataatsimiititaliami eqqartugassaqqitsinneqaraluarpoq Kattusseqatigiit tungaaninngaaniit.

 

Tassami soorunami tamatta ilaasortat ataasiakkaat inuit kikkulluunniit toqujuitsuunnginnatta, aamma tamatta aqqusaagassarigatsigu taanna uani pineqartumi periarfissiisoqarsinnaanera § 57-imi ittutut ilanngussisoqarsinnaanera taanna eqqartorneqarsinnaavoq, kisianni soorunami tamanna kissaatigineqanngippat aamma ajorinngilarput una piinnarparput suleriaatsip allangortittaqattaarnera ilumut Inatsisartut ataatsimiinneri tamangajaasa sammineqassava? Allanngortiterissagutta isumaqarpunga sapinngisamik amerlanerpaat naleqqussaanermut tungasut ilanngunneqartariaqartut ilanngussinnaatillugit. Taamaammat sukumiisumik eqaatsumillu suleriaaseqassagutta periafissat assigiinngitsut tamaasa ilanngunneqarnissaat kissaatigigaluarparput.

 

Kisianni tamanna aamma eqqartorneqarnianngippat taava tassa taamaaginnartariaqassooq. Tassami oqalussinnatitaanermut tunngasut ilaatigut aamma eqqartorneqartareertut siusinnerusukkut. Pitsaanerusumik eqqaannerusumillu ataatsimiinnerup ingerlanissaa eqqarsaatigalugu oqallisigineqarsinnaagaluartut oqallisigineqarsinnaagaluarmata.

 

Kisianni malunnarpoq tamanna kissaatigineqanngitsoq taamaammat ukua allannguutissatut siunnersuutissat taamaatsillugit akuerereeratsigit akuerissavagut. Aammalu soorunami oqalliseqqinnissamut tulliani qaquguussagaluarnersumut saqqummiunneqaqqippat peqataajumaarpugut.

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Inatsisartunut agguaanneqartoq qulequtaqarpoq Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasiannut allannguutissatut siunnersuut. Taavalu § 48 immikkoortoq 3 pillugu oqaaseqarluni ima oqaasertalerneqassaaq. Tassa uanga aallaavigaakka taakkua, imatut paasillugit akuereriikkavut massakkut allannguuteqassasut imatullu allannguutissaq oqaasertalerneqassasoq, uagutsinnut saqqummiunneqartoq.

 

Tassa taanna uninngavigineruvara ataatsimiinnermi aqutsisup qanoq iliorsinnaanera. Ilaasortat ataatsimiinnermi siusinnerusumik immaqa ippassaq, ippassaani qanoq iliorsimanera aallaavigalugu oqaaseqarumalluni maani nappaappat paasinngivillugu suna oqaatiginiarneraa oqarfigineqassanngilaq oqaaseqassanngilatit ippassaani ippassarlu qanoq iliorsimanera aallavigalugu. Oqaaseqarnissaanik periarfissaanik qinigaq kialluunniit arsaarsinnaanngilaa. Tamatigut oqaluttarfiliarnissaminut akuerineqassaaq.

 

Kisianni tassani qanoq iliornera aqutsisup kisimi unitsilluguluunniit oqaaseqqaqqujunnaarsinnaavaa. Kisianni tulliani oqaaseqarumappat naaggaarsinnaanngilaa oqaaseqarsinnaanini najoqqutaralugu oqaaseqartussaammat tanna juristinut tunniutilaarniarsiuk uagut maani jura-mik imannarsuaq sianigisaqanngitsugut. Taanna nalilerneqarniarli. Tassa oqaaseqarniarluni kissaateqartoq itigartinneqarpat taanna maani tulluartuunngilaq. Inatsisilerituunut utertilaarniarsiuk taannalu misissoarluartillugu.

 

Uanga isumaqarpunga eqqunngitsumik tassani allannguutissamik saqqummiisoqartoq.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit:

Aap, tassa una maluginiaqqulaavinnassavara qallunaatuuata naqqeqqaarnerani ilaatigut oqaasimininnguaq annikitsoq kukkuluttorneqarsimammat, kisianni kalaallisuuani annerusumik allannguutaanani.