Ullut ataatsimiiffiusut aqqaneq-pingajuat, ataasinngorneq oktoberip 15-iat 2001, nal. 17:10

Oqaluuserisassanin immikkoortoq 69

Puisit amiisa tunisassiarineqarnerisa ullumikkut killiffiat pillugu Naalakkersuisunut apeqqut.

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Naak ullumi puisit amii aamma eqqartoreeraluarigut, kisianni apeqqutimma ilaat iserfigineqanngimmata saqqummiutissavakka.

Suleriaatsimi §36 innersuussutigalugu apeqqutit matuma kinguliiniittut aallaavigalugit puisit amiisa tunisassiarineqarnerisa killiffiat paasissutigisseeqqullugu Naalakkersuisut qinnuigineqarput.

Siullermik: Puisi amiisa nioqqutigineqarnerat qanoq ingerlava?

Aappaattut: Tapiissutit ikilineri piniartukkormiunut qanoq kinguneqarpa?

Pingajuattut: Sinerissami puisip amii atorlugit mersortarfiit qanoq ingerlappat?

Sisamaattut: Puisit amiisa nunatsinni suli atorluarnerunissaat anguniarlugu qanoq suliniuteqartoqarpa?

Ullumikkut puisip amii suli sumiiffinni arlalissuarni piniartukkormiunit inuussutissarsiornerni pingaaruteqartuupput. Tunisinermi aaqqissuussinerit nutarterneqarsimapput tapiissutillugu ikilineqarsimallutik. Taassumallu saniatigut puisip amii qujanartumik atorluarneqaraluttuinnartut ilisimavarput.

Puisit amii suli atorluarnerusinnaaqaagut piumaneqaraluttuinnarnerilu ilutigalugu nioqqutissiornemi nunatta iluani avammullu tuniniaanerit suli annertusisinnaallutik, taamaattumik puisit amiisa tunisassiarineqarnerisa killiffiat pillugu '36 malillugu apeqqut maanna matumuuna saqqummiuppara.

Anders Andreassen, Inatsisartut oqaaseqartuat Siumut.

Qujanaq. Erseqqissaatigilaassavara tassa apeqquteqartup periarfissarimmagit minutsit sisamat, taavalu akissuteqartussat minutsit arfinillit.

Maannakkullu akissuteqassaaq Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq.

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Apeqqutit uku saqqummiussatit allakkatigut akisassanngorlugit innersuunneqarput.

Siulleq: Puisit amiinik qanoq ingerlava?

Aappaattut: Tapissutit ikilisinneqarnerat qanoq sunniuteqarpa?

Pingajuattut: Sinerissami amernik mersortarfiit qanoq ingerlappat?

Taavalu sisamaattut: Kalaallit nunaanni ammit suli annertunerusumik iluaqutigineqarnissaa anguniarlugu sunik iliuuseqartoqarpa?

Apeqqutit tullerinnerat malillugu akissavakka. Apeqqutit pingajuannut tunngatillugu pisortaqarfik amernik mersortarfinnut akisussaaffik Inunnik Ikiuisarnermut Suliffissaqarnermullu tunngasunut Naalakkersuisoqarfimmiippoq. Tassanngaanniillu apeqqummut akissutaasoq akissuteqaatinnut ilannguppara, nunatta ammeriviani suliamik suliamik ingerlatsisuummat, apeqqutit tassunga oqaaseqarfigineqarsimapput.

1-imut tunngatillugu piffissami sivitsulersumi amersiumaneq annertuneruleriartorsimavoq aammalumi tunitsivissat allat sammineqarlersimammata ammit uninngasuutit malunnartumik ikileriarsimapput. Ukioq manna kvartal aappaaniit ammit 25.250-it avammut tunineqarsimapput 1.500-llu missaat sinerissami mersortarfinnut tunineqarsimallutik.

Kalaallit amminik tunitsivik ukioq kingulleq ammit qitulisakkat 74.000 missaat avammut tunineqarsimasut ammillu qitulisakkat 19.000 missaat kalaallit mersortarfiinut tunineqarsimallutik.

Tunisassalli sinneri ammit 1.100-t Qaqortumi mersortarfimmi ammernut kavaajalianut mersukkanullu allanut, soorlu affimmimmut atortunut atorneqarsimallutik. Kalaallit Nunaanni naatsorsueqqissaartarfik malillugu siorna amiinnaat nunanut allanut tunineqarsimasut naleqarsimapput 6.700 mio. kr.-it missiliorlugit.

2000-imi kavaajat 1.100-t agguaqatigiissillugu 60%-ii nalinginnaasunik kavaajaliarineqarsimapput, 40%-illu Design Pels-itut suliarineqarsimallutik. Puisit amiinik kavaajaliat saniatigut pooqattat, qaammatisiutit amernik ungalullit, mappersakkat amernik puukkat angeqatigiinngitsut il. il. sananeqarsimapput. Tunisassiat taaneqartut kingulliit ilaatigut nunarfinni suliakkiissutitut ilaatigut Saarlumi ingerlanneqarput.

2-mut tunngatillugu suli akit annikillisimanerata nassatarisimasinnaasasa eqqoqqissaartumik nalilersornissaannut tunngavilersuutissaqanngilaq. Qanittukkut ammit panertut tiguneqarsimasut tunngavigalugit isumaqarnarpoq amersiortorneq appariarumaartoq. 2001-imi ammit 102.783-it piniartuniit pisiarineqarput tapiissutinit 43,4 mio. kr-inik akeqartut. 2001-imi aningaasaliissutit 35 mio. kr.-usut tunngavigalugit ammit 90.000-it pisiarinissaat naatsorsuutigineqarpoq.

3-mut tunngatillugu Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup akissuteqaataa pingaartumik kommuunit sinerissami amernik mersortarfiit assigiinngitsut ingerlappaat. Oqartoqarsinnaavoq amerlanersaat suliassaqartitsiniarnermut atatillugu mandetiimit imaluunniit kommuunip tapiissutaasigut ingerlanneqarput.

Naalakkersuisut amernik mersotarfiit isumasioqatigiissinneranni 1997-imi ingerlanneqartumi amernik mersortarfiit qanoq iliorluni maannakkornit aningaasatigut imminut nammassinnaaneruler.. sinniarnissaat salliutissimavaat. Ukiuni qaangiuttuni mersortarfinni ingerlatsisut pikkorissartinnissaannut aningaasaliisoqartarsimavoq, ukioq mannalu pikkorissatsinnineq taamaattoq sap. ak. 48imi Ilulissani inissinneqarsimavoq.

Kommuunit amerlanerit amernik mersortarfinnik pilersitsinikuupput. 2000-imilu Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfik mandetiiminut mersotarfinni atugassanik 560.000-i kr-it missaani aningaasaliisimavoq. Kommuunini suliffissaqartitsiniarneq pillugu nalunaarut malillugu kommuunit tapiuissutit marloriaatinngortissimavaat, tassalu tapiissutit 2000-imi katillutik 1.120 mio. kr-iulersimapput. Isumaginninnermi Suliffeqanermullu Pisortaqarfimmi takussutissaateqanngillat aningasat allat suut amernik mersortarfinnut tapiissutigineqarsimanersut Kommuunimmi arlallit namminneq aningaasaleeqqikkajummata.

Aamma erseqqissarneqassaaq 2002-mut aningaasanut inatsisissamut siunnersuummi mersortarfinni sulisut pikkorissartinnissaat pilersaarutigineqanngimmat aammalu suliffissaqartinniarnermut tapissutit konto pingaarneq 301611 ikileriassagaluarpata qitiusumik "mandetime"-inut tapiissuteqartoqassanngimmat naak ukiuni siuliini taamaattaraluartoq.

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Piffissaq naavoq.

Hans Enoksen, Aalisarnermut Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Periarfissaq killeqarmat innersuussutigissavara allaganngorlu akineqarnikuummat, taanna apeqquteqartup atuarumaaraa.

Qujanaq

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Tulliulluni apeqquteqartut Maliinannguaq Markussen-Mølgaard.

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Naalakkersuisup akissutaanut qujavunga aamma qanoq imaqarnersoq takuara.

Ukiualuit qaangiuttut 1996-imi siunnersuutigaara ammit atorluarnerulerneqarnissaat siunertaralugu sinerissami mersortarfiit suli annertunerusumik ineriartortitsinissaannut ikorfartorneqartariaqartut. Taamanili siunnersuutigaara qitiusumiit aallaveqartumik pilersaarusiorluarrnissaq pisariaqartoq puisillu amiisa atorluarnerulernissaasa siunertaralugu mersornikkut aammalu mersortarfiit aningaasarsiornikkut ingerlanneqarneri pillugit pikkorissaasanerit aaqqissuulluakkat ingerlasariaqartut.