Ullut ataatsimiiffiusut sisamaat, pingasunngorneq 26. september nal. 15.01

Oqaluuserisassani immikkoortoq 70

Kontop 45.10-p Kalaallit Nunaanni ilageeqarnermut tunngasup qaffanneqarnissa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut

(Per Rosing-Petersen)

(Siullermeernera)

 

Per Rosing Petersen, siunnersuuteqartoq, Siumut:

Qujanaq. Siullermik Siulittaasoq una siunnersuuteqarninnut tunngavigisara allagaq ammasoq inatsisartunut nassiunnikuusaq aallaaviginikuugakku. Aamma ilanngullugu una siunnersuuteqarninnut atuaqqaalaarusukkaluarpara. Qujanaq.

 

Una tassa allagaq Kangerlussuarmi 16. maj 2001-imi allagaavoq tassanilu Naalakkersuisunut Inatsisartunullu ilaasortanut allakkat ammasut atsiorneqarsimalluni ilagiit sinniisaanit ilagiit sinniissanut ilaasortanit ilaasortanngorsimasunit taavalu aamma palasinit provstinit biskop-imillu aamma atsiorneqarsimasoq, atsiorsimapput inuit 33-t.

 

Ukiuni arlalinni ilageeqarnermut aningaasaliissutit qimerluulaaraanni takuneqarlunilu uppernarsineqarsinnaavoq ilageeqarnermut aningaasaliissutit ilaneqaratik taakkuinnangajaasimasut. Soorlu 1993-imi 29.300.000 kronet ingerlatsinermut aningaasaliissutaasimapput, 2000-imilu 28.480.000 kronet. Ukiuni taakkunani ilageeqarnermut aaqqissuussaaneq nutaaq atulersimavoq Provsteqarfiit allaffittaarsimapput allaffimmiullu atorfinitsinneqarsimallutik, naallu immikkut biskopeqarfinngornikkut biskopip aningaasarsiai peerneqarsimagaluartut, taamaattoq tamakkiisumik aningaasartuutit annertusisimapput.

 

Kialuunniit nalunngilaa ukiuni taakkunani kiassarnermut imeqarnermut innaallagissamut akissarsianut angalanermullu aningaasartuutit qaffassimasut. Taamaannerali ilageeqarnermut aningaasaliissutinut sunniuteqarsimanngilaq.

Ilageeqarneq pillugu Inatsisartut ataatsimiittarfianni oqallittoqaraangat oqaluttarfimmiit oqaatsit kusanartut ilageeqarnermillu tapersersuisut aninneqartarput suliniutaasinnaasullu assgiinngitsut taakkartorneqartarlutik. Tamakkuli aamma aningaasartuutinik naleqarput. Makku assersuutigiinnartigit, innaallagiaq, kiassaneq, imeq, sulisut akissarsiaat soorlu oqaluffinni aaqqissuussinermut oqalugiartitsinerit tusarnaartitsinerit il.il. palasi isumannaatsumik angallateqarluni angalasussaavoq immikkut naalagiartoqarnissaanik kissaateqarnerit allarpassuillu.

 

Ukiuni arlalippassuarni bibili nutaamik nutserneqarluni saqqummerneqarnissaa utaqqineqarsimavoq. Maanalu atulereersimavarput. Immikkulli ilagiinnut aningaasaliissutinik kinguneqarsimanngilaq. Soorluttaaq bibilip nutserneqarnerata kinguneranik tussiutitta naalagiarninilu malittarisassatta ritualit suliarineqarnissaannut saqqummernissaannullu aningaasaliisoqarsimanngitsoq.

 

Sapaatini nalliuttuni soorunalimi aamma ulluinnarni ilagiit kiffartuunneqarput. Tamannalu soraarunneqarnavianngilaq. Qallikkulli atukkagut ilungersunaqimmata qamuunalu nukersuutinngorsinnaaarmata taamalu ilageeqarnermi suliassavinnut nukiit atorneqaratit silamiorpaluttunut atorneqalersarneri pinaveersaarniarlugit qinnuigaassi ilageeqarnermut aningaasaliissutit qimerloorluaqqullugit. Neriuutigalugu paasinnilluarlusi ilageeqarnermut tapersersuinersi oqaatsitigut piinnarnagu kinguneqarluartikkumaarissi.

 

Tassa taanna toqqammavigalugu una siunnersuut tikissavara. Taannalu suleriaasitsinni § 32, immikkoortoq 1 naapertorlugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut nassiussimavara, tassungalu atatillugu tassa konto pingaarneq 45.10; Kalaallit Nunaanni ilageeqarnermut tunngasuni aningaasaliissutit 29.598.000-iniit 32 mio. kroninngorlugit qaffanneqarnissat aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

 

Upernaaq ilagiit sinniisaat nutaat ataatsimeeqatigiinnertik iluatsillugu inatsisartunut ammasumik allagaqarput. Tassani takuneqarsinnaavoq allakkiami 1993-imili aningaasaqarnermut inatsimmi ilageeqarnermut aningaasaliissutaasartut pissutsinut malinnaanatik nikingaartarsimanngitsut, taannalu allakkiaq uani ilanngunneqartoq atuareerpara.

 

Nalinginnaasumik aningaasat nalikilliartornerat ilutigalugu aningaasartuutillu qaffakkiartuinnarneri assersuutigalugu angallanneq naapertorlugu ukiumut nalinginnaasumik %-ip ataatsip missaaniittarpoq Kalaallit Nunaani naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisai naapertorlugit.

 

Missingersuusiorutta pisariaqaraluarpoq ilageeqarnermut aningaasartuutit minnerpaamik %-it arfinillit-arfineq pingasut missaanni 1993-imut sanilliullugit qaffanneqarnissaat. Tassa imaappoq pissutsit piviusut toqqammavigissagutsigit ukiup tullianut aningaasaliissutinut missingersuutit minnerpaamik mio. 32-t tungaanut inissinneqartariaqaraluartut.

 

Suminngaaniit aningaasat tiguneqarnissaat aamma naapertuuppoq ilanngutissallugu. Sapaatilli akunnerini 33-ni aasaanerani pisumi Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiigami nassuerutigaa allaffissornerujussuaq qangali tamatta isoriuagarput Naalakkersuisullu ataasiaratik nassuerutiginikuusaat 2000-imut naleqqiullugu 2002-mut 44 millioninik qaffanneqartoq.

 

Ingerlatsinermi aningaasartuutinik allitsaaliuinissaq avammut suaarutigiitigalugu aamma immitsinnut pisussaaffilertarpugut. Taamaattumik kukkunerujussuuvoq allaffissornerujussuaq taamak kanngunaannartumik angereertigisoq suli nassuerutigiitigalugu 44 mio-nik ilaqqissagutsigu. Tamanna akuerineqarsinnaanngilaq.

 

Taamaattumik nalinginnaasumik siunissami tunaartarisariaqarparput missingersuusiorniale-raangatta immitsinnut ikilisaateqaarluta inuiaqatigiinnut piumasaqartarnissarput, allatut iliorneq naleqquttuunngilaq. Tassa taamaattumik siunnersuuteqarsimavunga. Qujanaq.

 

Lisa Skifte Lennert, Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Qujanaq. Ilumoorpoq ilagiinnut aningaasaliissutaasartut ukiuni arlalinni qaffariartorsiman-ngimmata. Peqatigisaanilli eqqaamasariaqarpoq aningaasartuuteqarfiusariaqartut ataatsimut isigalugu tamarmik ukiuni kingullerni ileqqaaruteqarfiginissaat pisariaqarsimasoq.

 

Tassunga atatillugu ilagiit immikkut pingaaruteqarnerat Naalakkersuisut eqqumaniarfigisimavaat. Tamatumalu kinguneranik aningaasaliissutaasartut maannamut allanngutsaaliorsimallugit. Ilagiinnut aningaasaliinissamut pisariaqartitsisoqarnera eqqarsaatigalugu Naalakkersuisut nalunaarutigisinnaavaat palaseqarfinni ataasiakkaani pissutsit qanoq ittuunerisa erseqqinnerusumik misissuiffigineqarnera, Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup aallartissimagaa.

 

Tamanna tunuliaqutaralugu killiffik pillugu nalunaarusiaq suliarineqassaaq. Taanna inatsisartuni ilaasortanut ilisimatitsissutitut agguaanneqarumaarpoq. Nalunaarusiamilu inerniliinerit 2003-mut aningasanut inatsisissatut siunnersuutip suliarineqarneranut atatillugu isumaliutersuutinut ilanngunniarneqassapput.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga Naalakkersuisunit inassutigaarput aalajangiiffigisassatut siunnersuut akuersissutigineqassanngitsoq. Qujanaq.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit:

Partiit oqaaseqartuinut ingerlaqqippugut.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Qujanaq. Konto pingaarnermi 45.10-mi Kalaallit Nunaanni ilageeqarnermut tunngasuni aningasaliissutit qaffanneqarnissaani aalajangiiffigisassatut siunnersuut. Taamatut inatsisartuni ilaasortaq Per Rosing Petersen Siumut siunnersuuteqarnera Siumumiit paasilluarparput.

 

Siumumi isumaqarpugut ilageeqarneq inuianni kalaallini pingaaruteqartutut inissisimasoq. Upernaaq manna iluatsillugu Siumumiit pilluaqquniarpagut ilagiinnut ilaasortanngortut nutaat qinigaasut nalunngilarput arlalippassuarnik suliniuteqartut sassarsimasut aamma ilagiinni nutaaliornissamik siunertaqarlutik. Taamaattumik sulilluarnissaannik angusaqarluarnissaannillu kissaatingaarpagut.

 

Inuiaqatigiinni ajornartorsiutaasunut anersaakkut inuunermi ilagiinni kiffartuutillit sulinersi pingaaruteqarput, inuit qanimut oqaloqatigineqartarnissamik pisariaqartitsinerat annertusigaluttuinnartoq aamma nukissaqarfigineqassammat timikkut anersaakkullu piginnaanngorsartariaqarpugut.

 

Palasi akuttunngitsumik nunaqarfinnut orniguttarnissat pisariaqartinneqartuartuusoq nalunngilarpoq. Tamannali aningaasanik aporfeqartinneqarsimassaguni pissusissamisoortuunngilaq. Nunaqarfinni aamma aningaakkut nukittorsaanissaq pisariaqartinneqarluarmat.

 

Ilisimavarput Siumumit nuannaarutigalugulu ajoqissat 20-t missaat atuartinneqartut taakkualu iluatsilluarnissaannik kissaappagut. Ilageeqarnermi højskoleqartitsisarnerup aaqqissuussamik ingerlanneqalernera ilinniartitsineq aqqutigalugu nukittorsaanermik kinguneqartinneqartussaq Siumumiit isumalluarfigaarput. Naalakkersuisut Siulittaasuata ammaanermini oqalugiaatimini ilageeqarnikkut ajornartorsiutit aamma arajutsisimanagit oqaatigai iliuusissanillu allaffissornikkut oqilisaassussitaasinnaasunik tikkuussilluni. Tamanna Siumumiit isumaqatigilluinnarparput.

 

Taamaattumillu Siumumiit isumaqarpugut ilageeqarnermut tunngasuni aaqqiiniarneq kommunit peqatigalugit oqaloqatigiittoqartariaqartoq.

Kalaaleqatigut Danmarkimi nunassissimasut kalaallisut oqaaseqartunik palaseqarnissaat qallunaat danskit ilageeqarnermi qullersaat najugaqarfiinilu nunat immikkoortuini oqartussaasut kalaallillu illuutaat suleqatigalugit naammassiniartariaqarput.

 

Kalaaleqativut Danmarkimiittut danskisut innuttaaqataasut ilagiittut suliffigineqarnerat najugaanni oqartussasut paaseqatigalugit suleqatgigalugillu aaqqittariaqartut Siumumiit taamatut kaammattuuteqarpugut. Naalakkersuisut akissuteqarneranni paasinarpoq Kulturikkut pisortaqarfimmilu sipaaruteqarniarnermi ilageeqarneq eqqornaveersaarlugu ingerlasoqarsimasoq. Tamanna Siumumiit paasilluarparput ilumummi ilageeqarneq kalaallini pingaaruteqarmat sipaarniarfigissallugulu pissusissamisoortuunani.

 

Taamaattumik Per Rosing Petersenip ilageeqarnermut aningaasatigut atugassiissutissanik qaffaaniarnera Siumumiit tapersersorparput nalilersorluarneqarnissaalu aningaasanik inatsisissami 2002-mi isumaliutigeqqullutigu. Qujanaq.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:

Qujanaq. Kontop 45.10-p Kalaallit Nunaanni ilageeqarnermut tunngasup qaffanneqarnissaa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut Per Rosing Petersenimit saqqummiunneqartoq Atassummiit imatut oqaaseqarfiginiarparput.

 

Eqqaamaneqassaaq upernaaq Inatsisartut ataatsimiinnitsinni Kalaallit Nunatsinni ilagiinnik sullissineq ataatsimut tamaat eqqarsaatigalugu soorlu nunaqarfinni ajoqeqarneq, pattattoqarneq, oqaluffinni sulisoqarneq, palasit angalasarnerannut ajornartorsiutit, ajoqit pattatullu aningaasarsiaannut tunngassuteqartut, nunaqarfinni oqaluffeqarnikkut ajornartorsiutit, nunatsinni ilagiinnik sullissinermi Inatsisartut aningaasaliissutigisartagaasa qaffanneqarsinnaanerat ilanngullugu Jakob Sivertsenip apeqquteqaat aallaavigalugu oqaluuserisassanngortitaa ukioq manna majip 14-anni immikkoortoq 33-tut inatsisartuni uummaarissumik oqaluuserineqarmat.

 

Isumaqatigiissutigineqarlunilu nunatsinni ilagiinni sullissinermi ajornartorsiutaalersimasut qulaarlugit misissorluarneqarnissaat. Atassummiit paasivarput misissuineq aallartereersimasoq, naatsorsuutigineqarlunilu 2003-mi Inatsisartut aningaasanut inatsisissaannut oqaluuserisaqarnermut ilanngullugu ilagiinnut aningaasaliissutaasartut ilanngullugit oqaluuserineqarumaartut.

 

Suliaq aallartinneqareersimammat Atassummit qujarupparput. Aamma isumaqarpunga qaammatit pingasut qaangiutiinnartut aalajangiiffigisassamik saqqummiussaqarneq eqqumiiginalaarsinnaasoq. Tassami upernaaq tamakkiisumik ilagiinnut tunngasunik qulaajaalluta maani oqallisereersimagatta. Taannalu uniffiginianngilarput.

 

Taamatut oqaaseqarluta misissueqqissaarnissaq pereerpat maani suleqataanissatsinnut aamma piareersimavugut. Taamatut oqaaseqarluta saqqummiussaq akuersaarallarumanngilarput.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq. Nunatsinni ilageeqarnerup inissisimanera pillugu Inuit Ataqatigiinniit 2000-imi ukiuunerani ataatsimiinnermi siunnersuuteqarpugut inuttut anersaakkut nukittorsarnissatsinni ilagiit atorluarnerusariaqarigut.

 

Tassunga atatillugu siunnersuutigaarput suleqatigiissitamik attuumassuteqartunit tamanit peqataffigineqartumit pilersitsisoqassasoq ilagiit ullumikkut inissisimanerannik misissuisussamik. Nukittorsarnissaanut atorluarnerunissaanullu aqqutissanik tikkuussisussanik inatsisartunullu innersuussuteqartussanik.

 

Tassungalu atatillugu upernaaq manna Ilageeqarnermut Naalakkersuisumut apeqquteqarnitsinni oqaatigaa nalunaarusiortussamik pilersitsiniarluni. Maannalu iluatsillugu Inuit Ataqatigiinniit apeqqutigissavarput taanna suleqatigiissitaq attuumassuteqartunit tamanit peqataaffigineqartoq pilersinneqarsimanersoq. Taannalu Naalakkersuisut suleqatigiissitaat tassunga assingunersoq taariikkannut apeqqutigerusullugu.

Ilageeqarneq ullumikkut toqqammavigisarput kulturitsinnut ilanngulluinnarsimavoq, taamaattorli soorunami kinaluunniit kiffaanngissuseqarpoq sumut qanorlu upperisaqarnissaminut. Ilageeqarnerminili ataatsimoorussamik toqqammavipput Inuit Ataqatigiinniit ataqqivarput.

 

Per Rosing-Petersen siunnersuuteqarnermini ilumoorpoq, tamannalu aamma pillugu uagut siusinnerusukkut siunnersuuteqarpugut. Ilageeqarnermi aningaasaliissutaasartut ukiuni arlalinni nikissimanngillat, naak inuit anersaakkut sullinneqarnissaminnik nukittorsarneqarnissaminnillu pisariaqartitsinerat ukiuni makkunani taamak pisariaqartigisoq. Ilageeqarnerup nukittorsarneratigut inuiaqatigiinni pisartut alianartut annikillisarsinnaanerini aqqutissat ilagaat, tamatumanilu aningaasaliissutit suut tamarmik akitsoriartorneranni malinnaatinneqannginneri pissusissamisuunngilaq.

 

Sullissiniarnermi angallannermut akit kiassarneq, imeqarneq, innaallagiaq inuuniarnerlu ataatsimut isigalugit akit qaffassimapput, taakkulu pisariaqartitsinermut naleqqussarnissaat pisariaqarpoq. Taakku saniatigut tussiutit naalagiarnermilu malittarisassat ritualit saqqummernissaannut aningaasaliisoqarsimanngilaq, naak pisariaqartinneqaraluartut. Inuiaqatigiinni anersaakkut nukittorsaqatigiissagutta ilageeqarnermi sulisorisatta suliaannik ilaatigut oqimaattaqasunik oqilisaavigineqarnissaat pisariaqarluinnarpoq. Taamaattumik piaartumik nalunaarusiorluni inatsisartunit saqqummiisoqarnissaa Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigissavarput, nassueruterisariaqarparpummi piumasaqartuarsinnaannginnatta aningaasanik malitseqanngitsunik.

 

 

Mogens Kleist, Kattuseqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq. Siunnersuuteqartoq ilumoorpoq. Ilageeqarnermi aningaasartuutit ukiuni kingullerni malinnaasimanngimmata aamma pisariaqartoq aningaasatigut qaffaanissaq

 

 Sineriassuatsinni oqaluffiit arlalissuit aserfallassimaqaat piffissamilu qaninnermi pisariaqarpoq sukumiisumik naliliiffigissallugit. Kultureqarnermut aammalu Ineqarnermut Ataatsimiititaliaq Tunumiikkami maluginiagaasa ilagivaat atuarfiit oqaluffiutigalutik atorneqartut annertuumik aserfallassimaqisut, ilaallu igalaat eqqaatigut ilummut kusertut. Tupinnaqaaq Naalakkersuisut isiginngitsuusaaginnarnerat pissutsinut taamaattunut. Taamaattumik piaarnerpaamik pissutsit taamaattut Kattusseqatigiinniit aaqqiivigineqarnissaat Naalakkersuisunut innersuussutigissavagut.

 

Ukiuni kingullerni Inatsisartuni ilaasortat arlaleriarlutik siunnersuuteqartaraluarsimapput, annertunerusumilli iliuuseqartarsimanatik, kingullermik upernassaq. Pissanngatigaarput naalakkersuisup kingusinnerusukkut saqqummiussinissaa taakkununnga tunngatillugu qanoq ikkumaarnersoq.

 

Ullumikkut anersaakkut inissisimanerput aammattaaq naliliiffigisariaqarparput. Aammalu siunissaq ungasinnerusoq isigalugu qanoq ilageeqarneq ingerlateriaqqissaneripput. Ilagginni sullissineq nutaamik naliliiffigisariaqarparput, minnerunngitsumik ilagiit sinniisaasa ullumikkut sulinerminni atugarisaat nutaamik naliliiffigisariaqarlugit. Tassami ilageeqarnerup iluani sulinissami atugarisat pitsaasuuppata aammattaaq suliffik kajuminnarnerussammat.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta saqqummiisoq Per Rosing-Petersen taperserparput Naalakkersuisullu saqqummiussaat tusaatissatut tigullugu. Qujanaq.

 

Per Berthelsen, attaviitsoq:

Inatsisartuni ilaasortap Per Rosing-Petersenip konto pingaarnermi 45.10-mi Kalaallit Nunaanni ilageeqarnermut tunngasuni aningaasaliissutit qaffanneqarnissaannik aalajangiiffissatut siunnersuutaanut  atatillugu naatsumik imatut oqaaseqarumavunga:

 

Naalakkersuisoq saqqummiussaqarpoq sipaaruteqarnissaq ilaatigut pisariaqartoq assigiinngitsutigut taakkartorlugu. Aap, tamanna aamma ilumoorsinnaavoq, ilumoortarporlumi, kisianni aamma eqqaamalluarpara sipaaruteqartarnermut atatillugu Aningaasaqarnermi Ataatsimiititaliami inissisimagallaramali ersarissumik taasarnikuullugu sipaaruteqarniarnerni suut tamarmik eqqorneqarnissaat aallaaviussanngitsoq, kisiannili inuiaqatigiinni pingaaruteqartut suuneri nalilersoqqissaarlugit tamanna pisassasoq.

 

Taamaattumik isumaqarpunga Per Rosing-Peterseniminngaanniit una qaffaanissamik siunnersuut sukumiisumik nalilersortariaqartoq. Ukiorpassuarnimi tusaajuarparput ilageeqarneq qineqqusaarutitut atorneqartartoq timitalerneqassanani. Uangalu nammineerlunga uani sassarninni nuannaarutigaara oqaatigisinnaallugu siorna aamma aningaasanik inatsisissami suliaqarnitsinnut atatillugu Kattusseqatigiinninngaanniit Anthon Frederiksen ikinnerussuteqaqatigalugu ilumut nalileqqugaluaratsigu ilageeqarnermut atatillugu aningaasaliissutit naapertuunnersut, kisianni tassa ikinnerussuteqarluta taanna pimmat kinguneqanngilaq.

Massakkut periarfissaq una atorlugu uummammit Per Rosing-Petersenip siunnersuutigisaa taperserumavara timitaleqqullugu. Inuiaqatigiinni ilaatigut itisuumik oqimaatsumillu suliaqartuusut atugaasa uani aallarniutaasumik allanut aamma pitsanngorsaanissamut aallarniutaasinnaasumik ammaanneqarnissaa timitaleqqullugu, tassani naalakkersuisup oqaatigisaatut saqqummiussassaq utaqqinagu maannakkulli ilumut piviusunngortinneqarnissaa aalajangiutereerlugu.

 

Taamatut oqaaseqarlunga tassa Per Rosing-Petersenip siunnersuutaa qamannga pisumik tikilluaqqullugu taperserumavara.

 

Per Rosing-Petersen, siunnersuuteqartoq, Siumut:

Qujanaq. Siullermik soorunami tuppallernaqaaq, aamma qamannga ilunninngaanniit qujarujorujussuarusuppunga Siumuminngaanniit Siumut sinnerlugu Ruth Heilmann kusanartorujussuarnik oqaaseqarneranut. Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Maliinannguaq Markussen Mølgaardip oqaaseqarneranut aammalu Kattusseqatigiit sinnerlugit Mogens Kleistip oqaaseqarneranut taavalu aamma Per Berthelsenip uummammik pisumik tapersersuineraninngaanniit aamma qujarujorujussuarusuppunga.

 

Oqaatsit kusanartorpassuit aamma taakkartorneqartut aamma periarfissanik allanik ammaassiniarnermik oqaluttut uteqattaassanngilakka, tassani Siumuminngaanniit Ruth Heilmannip arlallit taavai, aamma Maliinannguaq Markussen-Mølgaardip arlallit taavai, aamma taamatut Kattusseqatigiinninngaanniit taamatut taakkartorneqartut uterfiginngikkaluarlugit qamannga pisumik qujarusuppunga.

 

Taamaattumik aamma ajuusaarutigissavara Atassumminngaanniit Jakob Sivertsen nalunnginnakku ilageeqarnermut aamma suliniuteqarluartartuusoq, taamaakkaluartoq uannga siunnersuuteqarninnik tapersersuinnginnera uanga ajuusaarutigissavara. Nalunngilara upernaaq majip 14-iani immikkoortoq 33-nngorlugu Jakob Sivertseni apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinneq pisimasoq. Tassa imaappoq aalajangiiffigisassaanngitsoq kisianni apeqquteqaat aallaavigalugu oqallissimalluta, taassumalu kinguninngua, tassa majip 16-iani ullut marluk qaangiummata ilagiit katersuunneraninngaanniit taanna allagaq tigunera toqqammavigalugu uani siunnersuut ingerlatinnikuuvara.

Taamannak naatsukullammik oqaaseqarlunga amerlanerussuteqarluartut aamma tapersermassuk qujaqqikkusuppunga. Qujanaq.

Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Qujanaq. Uangattaaq partiit, Kattusseqatigiit Per Berthelsenillu akissuteqaataannut qujavunga, taavalu naatsunnguamik imatut ataasiakkaat oqaaseqarfigilaarusuppakka:

 

Siumuminngaanniit Ruth Heilmannip ilageeqarnermi højskoleqarneq isumalluarfigalugu nalunaarmat nuannerpoq tusarlugu, aammalu tassa uagut nammineerluta pisortaqarfimminngaanniit taassuma aallartilluarnera neriuuteqarfigivarput. Kiisalu aamma kalaaleqatitta Danmarkimi kiffartuunneqarnerat ilageeqarnerup iluani aamma kaammattuuteqarmat Ruth Heilmanni, nalunaarfigisinnaavara tassa taassuma iluani ajornartorsiutigisimasagut qaangertutut ikkatsigit, aammalu tassa naalagiartarnissat Danmarkimi tamarmi aaqqissuunneqarsimammata ukiortaap tungaanut. Qallunaat Nunaannilu Kirkeministerie suleqatigalugu aamma ukiortaaminngaanniit taamatut aaqqissuussinitta ingerlaqqinnissaa aamma aaqqiiviginiassallugu.

 

Taava aamma Atassutip taamatut suliaq aallartissimasarput taanna qujarummassuk aamma nuannaarutigivara. Maliinannguaq Markussen Mølgaardip ujartuiffigimmatigut apeqquteqarfigalutalu suliaq taanna upernaaq aamma apeqquteqarfigisaasimasoq akissuteqarfigisimasaralu, tassa taanna suliaq ingerlavoq. Maannakkorpiaq palaseqarfinni palasit, ajoqit, pattattut il.il. atugarisaat pillugit nalunaarusiaq suliarineqarluni ingerlanneqarpoq. Taavalu tassa soorlu aamma akissuteqaatinni oqartunga, nalunaarusiaq taanna upernaaru 2002-mi Inatsisartut ataatsimiinnissaannut Inatsisartunut ilaasortanut agguaanneqarnissaa pissaaq, aningaasanullu inatsisissap 2003-mut tunngasup ataatsimiinnermi ukiaq 2002-mi eqqartorneqarnerani najoqqutassiassatut suliarineqarluni. Qujanaq.

 

Jakob Sivertsen, Atassut:

Siunnersuuteqartup ilagiinnut tapersersuinnginnertut nalilissanngilaanga. Siullermik 1988-mi ilagiinni sullissineq ajorsiartulerneraniit siunnersuuteqartarnikuuvunga taamaattumik uanga palasit allagaannaannik tunngaveqarlunga suliniarnissaq pingaartissimanngilara. Qinikkatut uanga nammineq misilittakkakka takusakkalu tunngavigalugit sulineq ingerlakkakku.

Uani pingaartitara tassaavoq upernaaq apeqquteqaat Inatsisartut oqallinnerat tunngavigalugu, Inatsisartut amerlanerit isumaqarpata oqallisigineqartoq suliarineqassasoq, taava suliassaq aallartinneqarsinnaasarpoq suleriaaserput nammineq allanngortitarput tunngavigalugu. Qujanartumillu taanna naalakkersuisup paasillugu misissuinerit aallartissimavai.

Taamaattumik oqarpugut 2003-mi aningaasanut inatsisissaq suliarineqalerpat sunik imaqarnersoq tunuarsimaarnata aamma aaqqiiffissat tulleriiaarlugit suleqataassaagut. Taamaattumik oqartoqassanngilaq maani Atassummit akuersaanngitsugut.

Suliat uagut pilersaarusiorluakkat annikitsuinnarmik aaqqiisarnerit annertuumik innuttaasut soqutigisarinngilarput, imaappoq; ilagiinni sullissineq ataatsimut tamaat eqqarsaatigalugu aaqqeerusukkatta, aamma qalleraattumik maani uteqattarluta oqaluuserisaqarusunnginnatta tamakkiisumik aaqqeerusukkatta misissuinerit ulluinnarni ilagiinnik sullissisut peqatigalugit, taakku nalunaarusiaat tunngavigalugit aaqqiinissaq tassaammat aaqqiineq pitsaanerpaaq. Taannalu Atassummit utaqqeqqaarusupparput, erseqqissaqqissavarali nalilerneqassanngilluinnarama ilagiinnik suliniarnermut peqataarusunngitsunga. Qujanaq.

 

Ruth Heilmann, Siumut:

Qujanaq. Isumaqarpunga eqqaasitsissutigisariaqaripput maani Inatsisartut kikkulluunniit siunnersuuteqarsinnaanerat ammammat, aammalu suut oqaluuserineqartussat Siulittaasoqarfimmi aalajangersorneqartarmata, aammalu taamaalilluni aamma Per Rosing Petersenip maani siunnersuutaa Inatsisartuni oqaluuserineqarluni. Taanna mattunneqarsinnaanngilaq. Taanna Atassummut eqqaasitsissutigerusuppara.

 

Aamma Siumumiit nuannaarutigaarput naalakkersuisup akissuteqarnermini oqaaserisagut ilassilluarmagit, aammalu Inuit Ataqatigiinnit erseqqissaatigineqartoq nalunaarusiap taassumap sumut killinneranik aammalu oqaatigineqarluni massakkut misissuinerit ingerlanneqartut, taamaattumik naatsorsuutigisinnaanerlutigu aamma neriuutiginartorujussuuvoq misissuineq, taanna ilagiinnik sullissisut atugarisaat pillugit saqqummiussassaq piaakannersumik naammassineqarsinnaannginnersoq, immaqa upernaamulluunniit. Qujanaq.

 

Per Rosing-Petersen, Siumut:

Naatsukullaassaaq. Jakob Sivertsenimuna oqarnera - taamatut nalilinngilakkit, Jakob Siverthsen. Nalunngilara ilageeqarnermut tapersersuilluartuusutit, taamaattumiguna ajuusaarutigilaaginnariga, una siunnersuutiga tapersersunnginnakku. Nalunngilluarpara ilageeqarneq tapersersortuarit aamma naatsorsuutigaara taamaattuaannarumaartoq. Aammalu palasiinnaanngitsut una atsiugarimmassuk, kisianni aamma ilagiit sinniisaannut ilaasortanngorsimasut amerlanerussuteqartut tassani atsiorsimasaat tunngavigigakku naqqiuteqalaaginnarniarlunga taamatut naatsukullammik. Qujanaq.

 

Anthon Frederiksen, Kattuseqatigiit:

Qujanaq.

Soorunami nuannaarutigisarparput oqaluttarfik manna atorlugu oqaaseqarnissatsinnut periarfissaqaraangatta, tamannalu nuannersuuvoq.

Tassa naluneqanngitsutut oqaluuserisarput tamanna ataasiarani aamma manna oqaluttarfik atorlugu Inatsisartunut ilaasortat assigiinngitsut siusinnerusukkulli saqqummiuttarsimavaat, kisianni qujanartumik maannakkut aatsaat tassa taamak iluatsitsiffiulluartigaluni aamma aningaasaqarnerup tungaatigut aaqqissuunniarneqarnera tigulluarneqarmat tuppallernaqaaq aamma ilagiit kiisami pitsaanerusumik pineqarnissaat eqqarsaatigalugu suliniartoqalermat. Naluara suna pissutaasimassagaluarnersoq, kisianni nuannerpoq taamatut paaseqatigiiffiulluni suliassami tassani suleqataarusunneq paasillugu. Aamma uanga qujaniarpunga Per Berthel-senip saqqummiussaanut, tassami ilungersuuteqarsimavugut tamatta aamma ilagiit pitsaanerusunik atugassaqarnissaat eqqarsaatigalugu. Taamaammat neriulluarpugut ilagiit aamma nukittunerullutik ingerlariaqqinnissaat tassuunakkut aqqutissiunneqassammat. Qujanaq.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit:

Tassa oqaaseqarumasut tamaanga killeqarput. Aqutsisutut oqaatigissavara oqaaserineqartut naapertorlugit aappassaaneerneqartinnagu una Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Inatsisartut Ataatsimiititaliaata suliarissammagu. Taamaalillugu immikkoortoq 70 ullumikkullu ammasut kingullersaat oqaluuserisassat naammassivagut.