Ullut ataatsimiiffiusut 21-at, ataasinngorneq 5. november 2001, nal. 13:40

Oqaluusassani immikkoortoq 71

Nunatta ineriartortinneqarnissaa eqqarsaatigalugu nunat allat suleqatigineqarnissaasa misissorneqarnissaat pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissatut siunnersuut.

(Mads-Peter Grønvold)

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Immikkoortoq kingulleq tikipparput, immikkoortoq 71; Nunatta ineriartortinneqarnissaa eqqarsaatigalugu nunat allat suleqatigineqarnissaasa misissorneqarnissaat pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissatut siunnersuut. Siunnersuuteqartoq Mads-Peter Grønvold Kattusseqatigiinneersoq qinnuigissavara saqqummiusseqqullugu.

 

Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit.

Isumaqarpunga, nunatta ineriartortinneqarnissaa eqqarsaatigalugu nunatta nunanik allanik suleqateqarsinnaanera mississorneqartariaqartoq. Nunatta aningaasarsiornikkut suliffissaqarnikkut tunisassiornikkullu pitsanngorsarneqarnissaa eqqarsaatigalugu. Soorlu nunarput assersuutigalugu EU-mut, EU-p avataani inissisimaniarpa? Sooq misissorneqarnianngila nunatta EU-mut ilaasortanngorsinnaanera?

 

Taamatut siunnersuuteqarninnut tunngavigaara nunat ataatsimoorlutik suleqatigiittut nukittoriartuinnarmata. Assersuutigalugu nunat EU-mut ilaasortanngorniartut ukiuni kingullerni amerligaluttuinnarput. Taamaaliornikkut nunat suleqatigiittut nukittoriartuinnarlutik aningaasarsiornikkut. Taamaattumik isumaqarpunga Naalakkersuisunit misissorneqartariaqartoq nunatta EU-mut ilaasortanngorsinnaanera.

 

Nunarput EU-mut ilaasortanngussagaluarpat suut nunatsinnut aningaasarsiornikkut pitsanngorsaataasinnaappat. Nunarput EU-mut ilaasortanngoraluarpat suut Naalakkersuinikkut ajornartorsiutaasinnaappat. Pineqartut misissorneqartariaqartullu peqqissaartumik Naalakkersuinikkut innuttaasuni aalajangertoqannginnerani misissorneqartariaqartut isumaqarpunga. Nunatta aningasarsiornikkut niuernikkullu pitsanngorsaatigisinnaasai eqqarsaatigalugit isumaqarpunga maannakkut piffissanngortoq misissuiffigissallugit. Soorunami innuttaasut aalajangertariaqarpaat nunarput EU-mut ilaasortanngortariaqarnersoq.

 

Taamaattumik pisariaqarluinnarpoq Naalakkersuinikkut nunatsinni aningaasarsiornikkut pitsanngorsaataasinnaasut ujartorneqarnissaat innuttaasunit aalajangertoqannginnerani nunatta aningaasaqarnikkut niuernikkullu ineriartorsinnaanera pitsaanerusumik ujartorneqartariaqarmat.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Inatsisartuni ilaasortaq Mads-Peter Grønvoldip kissaatigaa nunatta ineriartortinneqarnera pillugu nunat allat suleqatigineqarnissaanut periarfissat pillugit oqallittoqassasoq. Aamma matumani EU-mi ilaasortaaneq eqqarsaatigalugu.

 

Naalakkersuisuni oqallinneq taamaattoq soorunami qujarupparput. Tassami nunatta silarsuup sinneranut attaveqarnera pingaarnerusimanngisaannarpoq.

 

Naalakkersuisuni maani nunatta niuernikkut suliffissuaqarnikkullu ineriartornermut silarsuup sinneranut mattuttariaqannginnera ilisimalluarparput. Suleqatigiiffiit pilersinneqartartut silarsuarmi, soorlu Amerikami avannarlermi naalisarlugu NAFTA-mik nalunaatsulik. Aammalu Europami naalagaaffiit suleqatigiissut EU-mik nalunaatsulli eqqarsaatigalugit.

 

Taamaammat Naalakkersuisut nunarsuatsinni niuerneq pillugu suleqatigiiffissuup WTO-p silarsuarmi akitsuutit niuernikkullu aporfiit peerneqarnissaannik sulissuteqartup sulineranut aamma peqataapput.

 

Nunarput 1972-imiit 1984-imut EF-mut ilaasortaavoq. Taamanernillu nunasiaasimasutut inissisimalersimavoq. Aammalu EU-mi aalisarneq pillugu isumaqatigiissuteqartarluni. Nunatta EF-imit anineranut pissutaanerpaasimavoq tassa nunatta EF-ip aalisarneq pillugu ataatsimut naalakkersuinikkut ingerlatsinera pissutigalugu nunatsi inuussutissarsiut avammut nioqqutissiortutuaasoq tassa aalisarneq ineriartortinneqarsinnaasimanngimmat avataasiorluni kilisaatersornermik ilaqalersillugu.

Tamanna ajornarsimavoq. Nunatta aalisartoqarfiit qangalili piginnaatitaaffigisarsimasai ataqqisariaqarmagit taamalu naammattumik pisassaqarnissi angusinnaasarsimanagu. Maanna aalisarneq pillugu isumaqatigiissut tapiliussani ukiuni arfinilinni atuuttussanik immersorneqartarpoq. Tapiliussallu taakku atorlugit EU aalisarnikkut pisinnaatitaaffii aammalu nunatta aningaasat pissarsiassai isumaqatigiissutigineqartarput. Taavalu aamma nunatta nunasiaasimasunut tassa silarsuarmi EU-mi ilaasortaasut nunasiarisimasaannut allatulli aaqqissuussinermut ilaanerata kingunerisaannik pingaarnerpaatut nunarput EU-mi niuerfinnut akitsuusiiffigineqarani niuersinnaatitaavoq.

 

Periaaseq tamanna 1985-imili naammaginartumik ingerlasimavoq. EU-mi taamaallaat ukiuni ataasiakkaani pisassani tamakkerlugit pisarisinnaasarsimavai, kisianni isumaqatigiissut iluaqutigisarpaat nunanut allanut aalisarnikkut isumaqatigiissuteqartarnermini. Taamanernit nunatta 4 milliardingajaat pissarsiarisimavai, tassa maannamut.

 

Taakkulu qaavatigut aamma akitsuuteqanngitsumik niuersinnaataanini pissarsiaqaatigisarlugu. Tamannalu aalisarnermik inuussutissarsiortunut iluaqutaasarpoq. Aalisarneq pillugu isumaqatigiissummut tapiliussat sisamaat maanna atuuttoq 2006-imi atorunnaartussaq 2 milliard kr-nit missaani naleqarpoq. Aningaasat taakku aningaasanut inatsiusartunut ilannguttarput.

 

Naalakkersuisut siunnersuuteqartoq isumaqartigaarput oqarmat siunissami EU-mut ilaasortanngorsinnaaneq taasinikkut aalajangerneqartariaqarmat, kisianni EU-mut ilaasortanngornissaq maanna Naalakkersuisut sulissutiginiagaannut ilaanngilaq. Taamaammallu kingumut ilaasortangornerup Naalakkersuinikkut aningaasatigullu kingunissai misissuiffigineqarsimanngillat. Akerlianilli Naalakkersuisut ukiuvaluit matuma siorna kissaatigaat aalisarnerup saniatigut EU allatigut suleqatigineqalissasoq.

 

EU tamatumani kissaateqarnermi assut akuersaarsimavoq. Tamannalu nunasiaasimasunut aaqqissuussinerup allanngortiterneqarneratigut takuneqarsinnaavoq. Taannalu ukioq manna tassa decemberimi 2001-imi atuutilissangatinneqarpoq nutaamik aaqqiisuussineq nunasiaasimasunut.

 

Aamma EU-p suleqatiginnikkusunnera EU-p avannaanut suliniutaanni takuneqarsinnaavoq pingaartumillu avannaani suliniutit iluani issittunut igalaamik taaneqartartoq, tassa uagut Naalakkersuisuni aallarnigarput tamanna takusinnaavarput tapersersorneqarluartoq. Tassa 2002-imi julimi danskit EU-mi siulittaasuutitaqarnerannit ilisimaneqartutut avannaanut suliniutit pillugit EU ataatsimeersuartitsiniarmat Kalaallit Nunaanni ingerlanneqartussami, tassa Ilulissani. Tamanna julip naalernerani aappaagu pisussaavoq.

 

Naalakkersuisuni kissaatigaarput EU-p suleqatigineqarneranut tunngasut tamarmik ukiut tulliuttut pingasut sisamat ingerlaneranni katersorneqassasut tassaalerlutik nunatta aammalu EU-p suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutaat. Taamaalilluni siunissami suleqatigiinneq atituumik patajaatsumillu aamma tunngaveqarsinnaaleqqullugu.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Taava partiit, Kattuseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartuinut ingerlaqqippugut.

 

 

 

Simon Olsen, Siumup oqaaseqartua.

Inatsisartunut ilaasortaq Mads-Peter Grønvold, nunatta ineriartortinneqarnissaa eqqarsaatigalugu nunatta nunanik allanik suleqateqarsinnaanera misissorneqassasoq, aningaasarsiorneq suliffissuaqarneq tunisassiornerlu eqqarsaatigalugit.

 

Siumumi eqqaamalluarparput upernaaq Inatsisartut ataatsimiinneranni Siumumut sinnerlugu Inatsisartuni ilaasortaq Mikael Petersen siunnersuuteqarmat Naalakkersuisut nunatsinni niuernikkut pissutsit pillugit taassumap iluaniillutik aamma nunanut allanut niueqatigiinnermut tunngasut sapinngisamik tamakkiisumik qulaajaanissamik misissueqqissaarnissamillu aallartitseqqusilluni Inatsisartunit taperserneqartumik.

 

Taassumap oqallinnerup kingunerivaa Naalakkersuisut neriorsuimmata upernaarup Inatsisartunut qulaajaaneq pillugu saqqummiiniarlutik. Ilisimasavullu naapertorlugit suliaq taanna ingerlanneqarpoq. Taamaammat Siumumit isumaqarpugut upernaaq oqallinneq utaqqiinnassanngikkutsigu pitsaanerussasoq imaluunniit uteqqiinnassanngikkutsigu pitsaanerussasoq upernaaru Naalakkersuisut qulaajaanertik pillugu saqqummiussippata oqallinneq tassunga tunngasoq ingerlateqqikkutsigu. Qularinnginnatsigu Mads-Peter Grønvoldip taakarsugai qulaajaanermut ilaariinngikkunik ilanngunneqarsinnaasut.

 

EU-mut tunngasut nunanut allanut aamma tunngasut pillugit nassuiaammi oqaaseqaatitsinni oqaatigereeratsigit taakkua innersuussutigiinnassavagut. Taamatut Siumumiit Mads Peter Grønvold-ip siunnersuutaa oqaaseqarfigaarput Naalakkersuisullu akissutaat tusaatissatut tigullugu.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Aallaaqqaasiullugu oqaatigeriissavarput nunarsuarmi aningaasarsiornikkut teknikkikkut niueqatigiinnikkullu ineriartornerup nassataanik nunat allat naalagaaffiillu assigiinngitsut imminuinnaq eqqarsaatigalutik ingerlaniarsinnaajunnaarsimammata. Taamaattumik uagut kalaallit inuiattut nukittuutut ingerlaniassagutta avammut ammasumik nunat allat suleqatigisariaqarpagut, ataqqeqatigiinneq paaseqatigiilluarnerlu tunngavigalugit.

 

Ukiuni makkunani angallannikkut teknikkikkut niuernikkut tusagassiuuteqarnikkullu ineriartornerup nassataanik nunarsuarmi innuttaaqataalersimavugut qaammataasat aqqutigalugit nunarsuarmi sumiluunniit pisut ingerlaannartumik nunatsini malinnaaffigilersinnaalersimavagut.

 

Taamaattumik sianigilluinnartariaqarparput nunatsinni immikkoorniarnermik pilersitsissannginnatta, nunarsuarmi killeqarfiit qaangerlugit suleqatigiinnerup pimoorutamik aallarnisaruttorfiani. Ukiunut 2000-inut ikaarsaarnitsinni piareersarluartariaqarpugut nunarsuarmioqatigiit peqatiikkaluttuinnarneranni piumasaasut periarfissarititaasullu nunatsinniit peqataaffigisinnaajumallugit.

 

Ullumikkut nunatta nunanut allanut suleqateqarnera ingerlalluartutut pitsaasutullu Atassummit oqaatigisinnaavarput. Nunanut allanut attaveqarnitsinni qallunaat nunaanni naalagaaffeqatigiiinerput pingaaruteqartorujussuuvoq. Tassa uagut namminiivilluta qallunaat nunaanni oqartussasut avaqqullugit nunanut allanut soorlu EU-mut pingaartumik politikkimut tunngassuteqartunik isumaqatiginninniarsinnaannginnatta.

 

Taamaattumik qallunaat naalagaaffiannit peqateqarnitta illersorneqarnittalu nukittorsarneqartuarnissaa Atassummit assut pingaartipparput. Pingaartumi nunarsuarmi niuerneq annertusiartuinnartoq siunissami peqataaffigilluarsinnaajumallugu. Qujanartumillu ullumikkut nunatta nunanut allanut niueqateqarnera eqqarsaatigalugu nunatsinniit tunisassiagut piumaneqariartornerat pingaartumik imaani pisuussutigut tamatumani eqqarsaatigalugit pitsanngoriartormat tamanna angusatut pitsaasutut Atassummit nalilerlugu oqaatigaarput.

 

Tamatumani aamma pisooqataanngitsuunngilaq nunatta pingaartumik Bruxellesimi aallartitaqalerneratigut nunanut allanut attaveqarnerput niueqatiginninnerpullu annertuumik iluaquserneqarsimammat. Tamatumalu suli ineriartortuartinneqarnissaa Naalakkersuisunit eqqumaffigilluinnarneqarnissaa Atassummit assut pingaartikkatsigu matumuuna kaammattuutigaarput. Nunatta nunanit avannarlernit suleqateqarnerata nukittorsartuarneqarnissaa Atassummit pingaartipparput. Pingaartumik nunat avannarliit killiit inuit tamarmik oqaasissaqaqataanerannik tunngaveqartumik ingerlatsinerup nunani avannarlerni kingornuttagaanera pingaartorujussuummat.

 

Aalisarnermit soqutigisaqaqatigiinnikkut qilerutit pilersinneqarsimapput tamannalu aalisarnerup niuernerup tunisassianillu atorluaasinnaanerup ineriartortinneqarnerani suleqatigiilluarnissamut tunngavissiivoq pingaaruteqartoq nukittorsartuartariaqartorlu.

 

Apeqquteqaammi saqqummiussaqartup nunarput EU-mut ilaasortanngoqqissagaluarpat pitsaaqutaasut ajoqutaasullu maannangaaq nalilersorneqarlutik ingerlanneqalernissaannik ujartuinera Atassummit paasilluarparput. Tamannalu tupiginngilarput. Ukiuni kingullerni nanatsinni Naalakkersuisut nunatta EU-mit suleqateqarnera annertuumik ineriartortikkaat sulilu annertusartuaraat nalunnginnatsigu.

 

Tamanna Atassummit pissusissamisoortutut isigaarput nunattami EU-mi suleqateqartuarnissaa pingaartumik tunisassiatta avammut niuerutigineqarneranni nunarsuarmiunit allanit ingiarneqannginnissarput Naalakkersuisunit eqqumaffigilluinnarneqarnissaa assut pingaaruteqarmat. Nunarsuarmiummi killeqarfitik qaangerlugit niuernikkut aningaasarsiornikkullu suleqatigiinnertik annertusigaluttuinnaraat Atassummit nalunnginnatsigit.

 

Naalakkersuisut akissuteqarnerminni nunatta EU-mit suleqateqarneranut tunngasut tamarmik ukiut tulliuttut pingasut sisamallu ingerlaneranni katersorneqarnissaat nunatta EU-mit suleqateqarnerata siunissami atituumik patajaatsumillu tunngaveqarnissaa qulakkeerniarlugu Naalakkersuisut suliniuteqarnerat Atassummit tamakkiisumik taperseratsigu matumuuna oqaatigaarput.

 

Tassami Kalaallit Nunaata, Kalaallit Nunatta 1984-imi taamanikkut EF-iusumit maannakkut EU-nngortumi anivinnerata kingorna nunarsuarmi nunatsinni EU-milu ilaasortat akornanni ineriartorneq naatsorsuutigisamit sukkanerusumik ingerlasimavoq. Aammalu pissutsi ima allanngorsimatigipput nunatta EU-mit suleqateqarnerata nalilersorluarnissaa pinngitsoorneqarsinnaajunnaarsimalluni.

 

Taamaattumik aappagu tassa 2002-mi EU ataatsimeersuarnissaata nunatsinni ingerlanneqarnissaanik Naalakkersuisut akissuteqaammi oqaatigisaat Atassummit suleqatigiiffigalugu angusaqarfiulluarnissaa neriuutigalugu qilanaarilereerparput. Taamatut Atassummit oqaaseqarluta apeqquteqaammik saqqummiussaqartup oqaluuserisassanngortitaa Naalakkersuisullu akissuteqaataat tusaatissatut tigugatsigit.

Qujanaq.

 

Paninnguaq Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortaq Mads-Peter Grønvoldip nunatta ineriartortinneqarnissaa eqqarsaatigalugu nunat allat suleqatigineqarnissaasa misissorneqarnissaa pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissatut siunnersuutaanut ima oqaaseqaassaagut.

 

Inuit Ataqatigiit paasinninnerput naapertorlugu siunnersuuteqartup ersarissumik nunatta EU-mut ilaasortanngorsinnaanissaanik periarfissanik ujartueqqusilluni oqallinnissaq manna siunnersuutigaa. tamatumunnga Inuit Ataqatigiit naatsumik oqaatigissavarput eqqaamaneqarmat sulilu ersarilluarluni nunatsinni inuiaat EU-mut ilaasortaanissamut apeqqut pillugu marloriarlutik taasisinneqarnikuummata, siulleq 1972-imi aappaalu 1982-imi.

 

Taamanikkut ersarilluinnartumik inuiaat kalaallit naaggaarpugut. Taamaattumillu Inuit Ataqatigiit pissutissaqarsorinngilarput nutaamik EU-mut ilaasortaasinnaaneq pillugu inuiaqatigiit taasisinniarneqassappata. Maannakkut EU-mut ilaasortaanngikkaluarluta EU-mi aalisarnikkut niuernikkut allatigullu suleqateqarnerput Inuit Ataqatigiit iluarsimaarparput. Siulianilu oqaluuserisatsinni tassa oktoberip 25-ani nunani allanut tunngasuni nassuiaammi tassa immikkoortoq 11-mi EU-mik nunanik allanillu suleqateqarnermut tunngatillugu oqaatigisagut innersuussutigiinnassallutigit.

 

Inuit Ataqatigiit inuiaqatigiit Kalaallit Nunatsinni ullumikkornit nammineernerulluta ingerlalernissamut aqqutissanik misissuillunilu nalilersuinerit pingaaruteqarluinnartutut isigaagut. Ingerlaannarnissaallu pingaartitaralutigit. Inuiattummi kiffaanngissuseqarluta namminersulernissamik ilungersuuteqarnitsinni suliat aqqutissiusinaasut tamaasa pisariaqarteqaagut. Inuiaqatigiillu tamattaalluta nammineernerunissarput anguniarlugu akisussaaqataassusermik peqarluta ataqatigiillutalu ingerlaqatigiinnissarput aatsaat taamak pisariaqartigilersoq Inuit Ataqatigiit nalilerparput.

 

Aamma avatitsinni ineriartornermik ilinniarfissagut ilanngullugit minnerunngitsumillu suleqateqarnermik misilittagarilersimasatta atorluaanikkut iluaqutiginiarnerisigut.

 

Inuiaat namminersortut nunartik ineriartortissagaat Inuit Ataqatigiinni upperaarput. Tamannalu sulissutigaarput. Taamak naatsumik oqaaseqarluta siunnersuuteqartup apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissiaa Inuit Ataqatigiit ilalernartuutinngilarput.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Soorunami saqqummiussisoq tamakkiisumik Kattusseqatigiinniit taperserusupparput. Tassami ullumikkut nunatta qanoq nunanut allanut sanilliullugu inissisimanera nutaamik naliliiffigisariaqaratsigu. Aammalu minnerunngitsumik ukiuni aggersuni niuernikkut allatigullu qanoq ingerlariaqqissanerluta naliliinissarput pisariaqarluinnarmat.

 

Ukiut 16-it qaangiuppulli EU-mit anigattali. Taamani Naalakkersuisuusut innuttaasunut oqariartuuteqarsimapput assigiinngitsorpassuit akikillissasut. Taamaattorli illuatungerluinaanik pisoqarsimavoq EU-mi aninitta kingorna. Neriorsuuterpassuit eqquutinngitsoorsimapput. Neriorsuutit kusanaraluaqisut oqaasiinnartut assiliaatitut ilersimapput.

 

Aalisagaatitta allanit aqunneqalinnginnissaat pinerullugu aammalu EU-mit aqunneqalernissaq pinerullugu naaggaarput innuttaasut. Ullumikkut EU qissimissagutsigu annertusigaluttuinnartutut isikkoqartoq oqaatigisinnaavarput. Tassami nunat baltiskiusut tulleriiaarlutik EU-mut isersinnaanissaminnut qinnuteqartarmata. Aammattaarlu ilimanarluni EU-p iluani nunat amerligaluttuinnarsinnaanissaat naatsorsuutigisinnaagatsigu.

 

Nunat allat ataatsimut suleqatigiillutik nukittunerunissartik anguniaraat uagut kalaallit immikkoorusunnersuarput kialuunniit nalunngilaa. Tassami EU taamatut annertusiartuinnassappat siunissaq ungasinnerusoq isigalugu nutaamik naliliisariaqarpugut. Avataaniiginnassanerluta imaluunniit ullumikkut ingerlariaaserput ingerlatiinnassaneripput. Imaanngitsoq 1, 2, 3 eqqartuissasugut EU-mut isissanerluta. Tassami innuttaasut niuertut aalisartut sulisartut allallu ilagalugit ataatsimut naliliinissap eqqartorneqarsinnaanissaa ammaffigisariaqaratsigu.

 

Ullumikkummi nalunngilarput nunatta EU-p iluani suleqatigiiffigisinnaasani ujartorai. Taamatut iliorneq soorunami pissusissamisoortutut isigaarput. Taamaattorli EU-p iluani OLC aqqutigalugu isumaqatigiissuteqarsinnaanerup ammattaaq nutaamik naliliiffigisariaqaratsigu sukumiisumik pitsaanerpaamik aaqqiisinnaasanerluta. Aperisariaqarpugummi

EU-p imaasiinnarluni nunarput aningaasatigut aqutsinera eqqorsinnaaneraa aalisarnikkut isumaqatigiissutit allanngortinnerisigut.

 

Tassalu EU-p iluani sakkortuumik piumasaqaateqarnikkut tamanna nunatsinnut aningaasarsiornermut annertuupilorujussuarmik eqquisinnaanissaa naatsorsuutigisinnaavarput. Pissanngatigaarpullu nunatta EU-llu Naalakkersuisut Siulittaasuata oqarneratigut suleqatiginnikkusunnera EU-ip annertunerusumik siunissaq aggersumi naliliiffigisussaassammat.

 

Aperisariaqarpugummi Naalakkersuisut Siulittaasuata taakkartugai eqquutinngitsuussappata taava qanoq iliussaagut. EU annertunerusumik piumasaqassappat taava qanoq nunatsinnut aningaasatigut niuernikkullu sunniuteqassappat. Tassani eqqarsaatigivagut aalisakkat EU aqqutigalugu akitsuuteqangitsumik eqqussinnaasagut.

 

Taamaattumik ullumikkut piffissanngorsimavoq nutaamik naliliinissamut eqqartuinissaq pisariaqalissammat. Taakkartugassat annertugaluaqaat taamaattumik Kattusseqatigiinniit saqqummiussisoq paasisinnaakutsoorparput oqariartuutaanut. Taamaattumik politikkikkut siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu maannakkumiit eqqarsaatigisariaqarparput nunarput ukiuni aggersuni qanoq inissisimassanersoq.

 

Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut Siulittaasuata akissutai tusaatissatut tiguagut oqallinnissamullu ilaanissarput oqaatigissavarput ilanngullugu innuttaasut oqallinnissaannut pingaarutilittut Kattusseqatigiinniit oqaatigerusukkatsigu.

Qujanaq.

 

Per Berthelsen, attaviitsoq.

Qujanaq. Uanga tunginnit tassa taalaavinnassavara saqqummiussaqartup oqallissaaruteqartullu saqqummiussai soqutiginarluinnartutut tigugakkit. Isumaqarpungami EU pillugu isummertitsineq nutaanngililersoq aalajangiinerup kingorna pissutsit atukkallu allanngorujussuarnikuupput. Taamaattumillu ukiorpassuanngortut matuma siorna isummerneq ajugaaniutigiinnarneqarsinnaajunaarluni.

 

Taamaattumik kaammattuutigissavara naak maannarpiaq nunatsinni nutaamik taasisitsisoqarnissaa pisariaqartutut isiginngikkaluarlugu kaammattuutigissavara periarfissat aamma EU-p iluani maanna qanoq ittuuneri nalilersorneqaqqissasut. Saqqummiunneqartut soqutiginarluinnartuupput. Taamaattumillu tassa neriuppunga EU-p nunatsinni 2002-mi nunatsinni ataatsimeersuarnissaata tungaanut piareersarluni pissutsit nutaat piuviusut aallavigalugit nalilersuineq ingerlanneqassasoq. Taamak ililluni oqallissaaruteqartup saqqummiussai soqutigineqartut nalilersuinermi ilanngullugit isummersortoqarsinnaasoqaqqullugu.

Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Naalakkersuisunut tunngatillugu oqaaserineqartut annertunerusumik taasaqarfigissanngilakka. Tassa nunanut allanut tunngasutigut nassuiaammi annertuumik ilumoortumik oqallisigineqareersimammata. Aammalu taanna ullormi oqalliffiusumik partiininngaaniit tamanit annertuumik oqaaseqarfigineqareersimallutik.

 

Aamma Siumumut oqaaseqartuanut Simon Olsenimut oqassaanga, Mikael Petersenip siunnersuutaa upernaaq manna tunngavigalugu nunanut allanut tunngasutigut niuernikkut niueqatigiinnikkullu periarfissat upernaamut nassuiaateqarfiginissaat piareersarneqarmat aammalu qularutigineqassanngilaq niuernerput aamma EU-mut annertuumik tunngassuteqarmat. Aamma taakkua tikinneqarneranni apeqqutit taamak ittut ilanngunneqarumaartut. Taavalu Atassutip oqaaseqartuanut Jakob Sivertsenimut oqaatigissavara nuannaarutigigiga

 

Atassutip oqaaseqaataa paasinnilluarluni Naalakkersuisut manna tikillugu suliniutaannik tapersiinerummat. Assut taanna nuannaarutigaara pissutigalugu Atassut aamma EU-p tungaanut allatulli akerliugaluarluni ilaasortaanitsinnut Kalaallit Nunaanni amerlanerusut aalajangernerat ataqqillugu inooqataasimavoq inooqataallunilu. Atassutillu tassuunakkut illuatungiliuttuunermini allaat Naalakkersuisooqataasarnermini paasilluarsimavai Kalaallit Nunaata avataaniikkaluarluni suleqatigiinnissanut periarfissanik aamma noqqaanerata pisariaqassusia. Aamma tassuunakkut suleqatigiinneqarsimavoq Atassullu aamma Siumullu akornani. Aammalu maannakkut Naalakkersuisuusut Siumukkut Inuit Ataqatigiikkullu. Aappaagumut ataatsimeersuarnissaq piinnarnagu kisianni issittup igalaavanut paaseqatigiissitsiniarneq annertooq suliarisarsimavarput, suliariuvarlugulu.

 

Aammalu Atassutip oqaaseqartuanut taalaassavara una qallunaat nammineerluta oqartussaasut avaqqullugit iliorsinnaannginnerput soorunami taanna ullumikkut pissutsit taamaannerannut tunngaveqarpoq, kisianni oqaatigisariaqarpara, nammineq aamma Namminersornerulernerput sinnerlugu nuannaarutigisarsimaqigakku danskit nunanut allanut tunngasutigut ministeriat sinnerlugu issittup igalaava oqallisigineqarmat Helsinkimi Finlandimiittumi saqqummiinerani oqallisigineqarneranilu Danmarki sinnerlugu tassani sulisitaasimagama, inukulunnguusunga.

 

Taavalu Issittumi Siunnersuisooqatigiit Barrowimi danskit aallartitaani pisortatut nunanut allanut tunngasutigut tassani apeqqutit aamma suliarisimallugit. Ajorsimanngimmata annerusumik uparuartorneqanngilanga, tassami aamma ilaannikkut issittuni tunngasutigut taamaalilluta danskit sinnerlugit sulisinneqartarnerput uagutsinnut tunngasutigut qularnanngilaq nammineerluni ingerlanissatsinnut ataatsimiititaliarsuup suliamini aamma alaatsinaassimassagai. Aaqqiiviginiarlugillu naatsorsuutigaakka.

 

Aamma nuannaarutigaara nunanut avannarlernut suleqatiginninnitta eqqartoriikkatta aamma uani taallatsiarneqarnera. Tassungalu ilanngullugu nunat qanigisagut Islandip aalisarnikkut oqaloqatigiuartariaqarnera pillugit Naalakkersuisut immikkut tassani silarsuarmiut tamarmik suleqatigiinnerisa iluani Islandip annertunerusumik oqaloqatigineqarnissaa aalisakkat tungaasigut taanna pilersaarutigaarput.

 

Savalimmiunut tunngatillugu oqaatigissavara tassa nunat avannarliit killiit suleqatigiinneranni Savalimmiormiut aamma suleqatigilluarpagut aammalu ataqqillugit nammineerlutik Danmark-imut maannakkut pissusertik aaqqinniarmassuk. Aammalu Naalakkersuisuni pingaartipparput Savalimmiormiut namminneerlutik tamanna aaqqinniartariaqaraat. Uagullu tassuunakkut annertunerusumik akulerunnissarput mianersuutigaarput ataqqigatsigu savalimmiut nammineerlutik apeqqutini taamaattuni aaqqiiniarnissaat.

Taamaattumik tassani aamma isumaqarpunga taamatut inissisimanerput ikinngutitta Savalimmiormiut aamma nuannarigaat maannannakkut akulerussornertut isikkoqassanngimmat aamma namminneq aaqqiiniarnerat. Aamma Savalimmiormiut ilisimalluarpaat uagut nammineq nammineerluta ingerlalernissatsinnut ataatsimiititaliortugut. Aammalu uagut naalagaaffeqatigiinnerup iluani danskit nammineerluta ingerlanissatsinnut oqaloqatigigivut. Tassani naligiissumik immitsinnut sumiiffivut ataqqillugit Savalimmiormiullu ingerlanerput aamma periarfissaqartippara maani oqaatigilaassallugu.

 

Taavalu Mogens Kleistip Kattusseqatigiit, naagga. Oqaatigilaarlara aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqarnerani una maluginiarakku aamma soorlu aamma siuliani Atassummut tunngatillugu oqaatigitsiariga. Innuttaasut amerlarnerit maani soorunami kissaatigippassuk taanna aamma innuttaasut naqisimaneqanngitsumik Naalakkersugaanerata iluaniippugut. Kalaallit Nunaanni Naalakkersuinikkut tunngavigaarput taanna amerlarnerit kissaatigippassuk taasisoqaqqissasoq soorunami taanna sukkulluunniit ataqqineqartariaqarpoq, kisiannili maannakkut uagut aamma Naalakkersuisuni aamma soorlu taanna Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata oqaatigisaatut piffissaasorinngilarput maannakkut tassuunakkut taasisitsinissamik sulissuteqarnissaq.

 

Taava Mogens Kleistip oqaaseqarneranut tunngatillugu piffissaq atulaarusuppara erseqqissaatigalugu aamma nunasiaasimasut pillugit aaqqissuussineq nutartigaq december-imi maannakkut atulersussaq tassani Kalaallit Nunaata nunasiaasimasut allat peqatigalugit periarfissaqartitaanissaa. Soorlu aqqusinniornernut mittarfiliornernut allanullu OLT-miut tassani ammaffigineqarput EU-mit tapiiffigineqartarnissaminnut.

 

Uagut manna tikillugu 84-imiilli aalisarnikkut isumaqatigiissuterput kisiat tunngavigalugu EU-mut aaqqissuussisimaneq EU-p timitalertarpaa. Taanna qaangerlugu iliornissaq Naalakkersuisut aamma siulliilli uanga peqatigisama Atassutip nalaanili aamma taanna annertuumik aallartissimavarput Naalakkersuisooqataanerani aammalu mannakkut Inuit Ataqatigiikkut Naalakkersuisooqatiginerani Siumullu erseqqissarlugit aatsaannguaq taasakka issittumi igalaap aammalu EU-p nunanut avannarlernut sulissutiginiagai, Kalaallit Nunaannut aamma tunngasunngortinniarlugit oqaatigigatsigit. Taakku erseqqissaatigilaarlakka EU-p nammineq sulissutiginiakkamini avannaarsuanut sammisumi suliariniakkamini EU-p iluani siulleq saqqummiussaa isikkoqaraluarmat Islandip Kalaallit Nunaallu akunneqqullugu titarlugu taava sinnera Europamut sammisoq nunarsuup avannaarsuani suleriarfissamisut EU-p aallartikkaluarpaa.

 

Tamanna pillugu taava issittup igalaavanik taasarput nunat avannarliit suleqatigalugit saqqummiussimasarput. Taamaalilluni aamma Kalaallit Nunaat ilanngunneqartoq, taanna maannakkut akuersissutigalugu aappagu ataatsimeersuarnermut periarfissap ammaanneqarnera maani aamma inimi tapersersuilluarnikkut ataatsimoorluni qimoqatigiinnikkut taamak oqartariaqarpunga angusaavoq. Taamaattumik EU-p avannaarsuanut sammisitsinermini Kalaallit Nunaannut ilanngussinera Kalaallit Nunaanninngaaniit saqqummiussatut manna tikillugu oqaatigineqarlunilu tapersersorneqarpoq.

 

Taannalu aamma maani inimi ukiumoortumik nunanut allanut tunngasutigut oqallittarnermi taperserneqarluarsimanera EU-minngaanniit aamma maluginiarneqartarmat nuannaarutigisimavara.

 

Kiisalu aamma attaviitsup Per Berthelsenip oqaatigisaani aatsaannguaq oqaatigisattut, oqaatigiinnassavara qularnanngilluinnarpoq ineriartorneq sumiluunniit qiviassagaanni, soorlu aamma Kattusseqatigiit allallu aamma oqaaseqartut tikkuaraat. Europami naalagaaffiit amerlasoorpassuit maannakkut EU-mut iserniunneranni aamma Kalaallit Nunaat kiggigussaalluni inissisimalernissaa pinaveersaartariaqarparput.

 

Taamaattumik maannakkorpiaq iliuuseriniakkagut naggataatigut oqaatigissagukkit taassavara, ataatsimiinneq manna inerpat taava Bruxellesimut aamma ingerlasussaassagama, tassanilu aamma Kalaallit Nunaata OLT-mut tunngasutigut piinnarani kisianni "Issittumi Igalaami" inissisimanera ilaatigut tamakkiisumik suli paasisitsiniaanissamut periarfissaqarfiginissaa noqqaassutigineqartoq uterfigisariaqassagatsigu. Aamma taanna ukiamut inaarniagassat ilagaat.

 

Aappaagulu ataatsimeersuarnissaq Ilulissani Danmarkip siuttuulluni EU-mi ataatsimeersuartitsinissaani annertuumik maani allaffeqarfipput aammalu Bruxellesimi allaffeqarfipput suleqataapput, tassanilu Siumup oqaluttuata aammalu Atassutip oqaluttuata immikkut aamma Bruxelles taallugu, allaffeqarfipput, Jakob Sivertsenip taammagu, tamanna qujassut aamma apuukkumaarujara. Ilumoormat allaffeqarfigut anginngikkaluarlutik tassani suliassaminnik annertoqisunik tamakkua tungaatigut ullut tamaasa suliassersorneqarmata, kisiannili aamma ajunngitsumik angusaqartittarluta EU-milu paasineqarnissarput ullut tamaasa taamaalillugu puiutsaaliorlugu suliaqarlutik.

 

Suli ataasiarlunga aamma saqqummiussisoq, tassa Mads-Peter Grønvold qutsavigaara maani periarfissimmatigut aamma Naalakkersuisut erseqqissaanitsinnut, tassalu suliassat annertoqisoq uaniittoq upernaaru ataatsimiinnermut uterfigeqqittussaagipput Naalakkersuisunut oqaatigeqqissavara.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit.

Tassa Inuit Ataqatigiit siulittaasuattut oqaaseqaateqalaassaguma uanga tikkuarusuppara mianersorfissanik annertuumik ilaqartumik maanna oqallinneq matumuuna ingerlanneqarmat. Mianersorfigisariaqagarput ilaatigut tassaavoq tatiginassuserput nunatullu tatiginassuserput innarlernaveersaassagatsigu, illuatungaanik OLT-mut tunngasunik isumaqatigiinniarnerit ingerlatiutigalugit aammalu EU-mi oqaluuserinninneq issittumi pissutsinut tunngatillugu nunatsinninngaanniit aallaaveqartoq EU-p avataaniikkaluarluta EU-mi suut oqaluuserineqartussanut allanut sunniuteqarfigisinnaallugit inissisimanerput iluatinnartutut isigisariaqarmat.

 

Soqutiginarnerusinnaasoq tassaavoq Europami niueqatigiit nunarpassuit taakkua massakkut 15-iusut allanik ilaneqariaannaat, taavalu Amerika Avannarlermi qiterlermilu niueqatigiiffik NAFTA, taakkua marluk akornanni inissisimavoq nunarput, uagutsinnut soqutiginarnerusinnaasutut avalassaarfigineqarsinnaasutut misissorneqarsinnaasoq takusinnaasara najoqqutaralugu, tassaavoq aasalersoq Amerika Avannarlermiut kujallermiullu ataatsimeersuarujussuarujussuallarmata Canadami ingerlanneqartumi, tassani nunat inoqqaavisa illersorneqarnissaat annertuumik Canadap ministeriunerannit Cretieniminngaanniit saqqummiussorneqarluni.

 

Amerika Avannarlermi ajornartorsiuteqarpugut puisinik tunisassiat suulluunniit USA-mut eqquteqqusaanngimmata, taamaalilluni aamma USA, Canada Mexicolu ullumikkut NAFTA-mi suleqatigiinnermikkut USA-p taamaa aalajangersimanera ajoraluartumik nunanut sanilerisaanut aamma sunniuteqarmat.

Tassa sikuijuitsoq avannarlermiit sikuijuitsoq kujallermut nunat taakkua niueqatigiinnikkut suleqatigiinniarnerat nunatsinniit qanoq iluaqutigisinnaaneripput Naalakkersuisuninngaanniit, Inuit Ataqatigiinninngaanniit aamma uanga taanna oqaatigissavara isumaqarama soqutiginarnerusoq. Massakkut niueqatigeerujussuit qeqqanni inissisimanerput iluaqutigisinnaavarput, aamma iluaqutiginiarlugu EU-minngaanniit soqutigineqarluartutut oqaloqatigiinnerit ineriartortinneqarnerat, isumaqarpunga Inuit Ataqatigiit taanna aalajangiusimasariaqakkatut isumaqarfigisariaqaripput allanillu suleqatissarsiorneq pilliuteqanngikkaluarluta annertunerusumik ullumikkut EU-mut pilliuteqarata iluaqutissarsiffigisinnaasagut ammaakkiartorneqarput. OLT-millu isumaqatigiinniarnerit tutsuiginartumik nunatsinninngaanniit ingerlanneqassappata sangujoraartumik pissuseqannginnissaq pingaartinneqartariaqarpoq.

 

Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit.

Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqaataanut siunnersuut aamma tigulluarmagu qujassutigaara.

 

Uani Siumup oqaaseqartuata oqariartuutai paasisinnaalluarpakka aamma soorunami taamatut oqaluuserisassanngortitsinermi ataqatigisinnaasai, soorlu aamma Mikael Petersenip siunnersuuteqarnermini taamannak aallaavigisimasai soorunami ataqatigiilluinnangajapput taamatut oqaluuserisassanngortitannut massakkumut.

 

Uani Atassutip oqariartuutaani assigiinngitsut oqaatigineqarput tapersersuillutik, taakkut tigulluarpakka aamma soorunami nalilersugassat assigiinngitsut nalilersorneqartariaqarmata.

 

Uani Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata annerusumik tapersinngilaa nunatta kisimiilluinnarluni nammineq ingerlanneqarnissaanut pingaartitsineq taanna ersertippaat.

 

Uani Kattusseqatigiinniit oqariartuutigineqartut assigiinngitsut tapersersuillutik, tapersersuinerat taamatut paasilluinnarpara, paasilluinnarsinnaavara taamatut tapersersuimmata.

 

Aammalu attaviitsup Per Berthelsenip oqariartuutai paasilluarpakka ilumoormat nalilersuisoqartariaqarmat.

 

Taamatut oqaluuserisassanngortitsininni tunngavigaara uanga EU-p iluani suleqatigiinnikkut nukittoriartuinnarneq niuernikkut, aningaasarsiornikkut assigiinngitsutigullu nukittoriartuinnarnerat. Nunap tunisassiassai qiviaraanni EU-mi ilaasortat tunisassiassatik illersortarpaat ilaatigut annertuumik tunisassiassat tapiissuteqarfiginerisigut. Tunisassiornermik ingerlatallit annertuumik tapersersorneqartarput, niuernikkut ingerlatsisut annertuumik tapersersorneqartarput aningaasatigut, unammillersinnaaneq tassuuna ammaanneqartarpoq nukittooq, unammillersuarsinnaanerlu taamaattoq peqataaffigissagaanni avataani inissisimaannassagaanni nukillaariartuutigisinnaavarput uagut aningaasarsiornitsigut. Taamaattumik aningaasarsiornikkut pitsanngorsaataasinnaasut assigiinngitsut nalilersorluartariaqarpagut.

 

Aamma uani oqaluuserisassanngortitsininni imaanngilaq ingerlaannaq ilaasortanngornissaq allallu piumagikka, kisianniuna uani ujartoriga EU-mut ilaasortanngussagaluarutta suut nunatta iluaqutigisinnaavai, suut pitsaaqqutaasinnaappat, ilaasortanngussanngikkutta suut nunatta iluaqutigissavai. Tamakkua ersarissumik misissorneqartariaqarput, innuttaasut aalajangissagunik ersarissunik tunineqarsimatillutik aalajangernissaat tulluartoq aalajangerneqartarmat.

 

Taamaattumik maannamut suli uanga pingaartippara pissutsit nalilersorluarneqarnissaat, assersuutigalugu soorlu oqaatigeriikkakka EU-mut ilaasortanngussagaanni maannakkorpiaq suut iluaqutigineqarsinnaappat illuatungaatigullu ilaasortanngunngikkaanni nunatsinni suut iluaqutigineqarsinnaanersut.

 

Taamatut ilaatigut oqariartuuteqarninnut oqariartuuteqarnera toqqammaveqarpoq, soorlu oqaatigereeriga tunisassiatta nunatsinni tunisassiat avataaneersunut unammillersinnaanerat nukittunngimmat maannakkut, naak nunatta aningaasarsiornikkut pitsaanerusumik inissinnissaa anguniaraluarlutigu, kisianni avataaniit tunisassiat takkussuuttut kukkukuuaqqat allallu ima tunisassiortumininngaanniit tapersersorneqartigaat uagut akitigut unammillersinnaanatigilluunniit, taamaattumik assigiinngitsut nalilersorluarneqarsinnaasariaqarput.

 

Uanilu Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaaseqaatimini suleqatigiinnerup allallu suli pitsanngorsarneqarnissaat oqariartuutigineqarmat nuannaarutigaara, soorunami nalilersoqqittussaassavarput ukiuni aggersuni suleqatigiinnerup qanoq inissikkiartornissaa, taanna taamatut nalilersoqqittarnissaa soorunami periarfissaajuartariaqarpoq, nunarput imatut inissittariaqanngilarput marloriarluni taasisitsinermi aalajangerneqareersimammat ilaasortanngortoqartariaqanngitsoq taava siunissami ilaasortanngoqqittariaqanngilagut. Suleqatigiinneq annertusiartortillugu pisariaqarsinnaalertussaavoq allaat immaqa ilaasortanngortariaqalernissamik. Taamaattumik maannakkut tulluassanngilaq oqariissagaanni siunissami suleqatigiinnerup annertusineqarnissaani naggataatigut ilaasortanngorsinnaaneq anguneqassappat mattuteriissallugu maannangaaq.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit.

Jonathan Motzfeldtip oqaasianut qujassuunga, aammalu Josef Motzfeldtimut tunngatillugu EU-mut, OLT-mut aammalu Nunat Avannarlernut tunngasunik taakkartugai tusaatissatut tigorusuppakka, kisianni maannakkuminngaanniit una tungitsinninngaanniit oqaatigerusukkipput, EU-mi taanna aalisarnermut isumaqatigiissut 2003-mi naliliiffigineqarpat aammalu 2006-ip tungaanut maannakkuminngaanniit piareersimasariaqarpugut imaanngitsoq ukiumit ukiumunaasiit taamatut aaqqeeriartarnerit massakkut ingerlatissagigut. Siunissaq ungasinnerusoq isigalugu pilersaarusiortariaqarpugut aningaasatigut imatut inissisimalissagutta EU-mi isumaqatigiissutit allanngussappata taava aningaasatigut qanoq inissisimalissaagut.

 

Aalisarnikkut annertoorujussuarmik nunarput taamatut avammut tunisassiaqarpoq. Ukiut marluk qaangiuppata aalisakkat nalingi appariataassagaluarpata raajallu aammalu EU-mut isumaqatigiissutip nutaamik naliliiffigineqassappat oqarlutillu, aalisakkat pisaagut toqqammavigalugit taava isumaqatigiissut taanna allanngortissavarput, qanoq kingunerisinnaasai sukumiisumik maannakuminngaanniit ujartortariaqarpagut. Taamaattumik qalaserput isigiinnarnagu aamma siunissaq ungasinnerusoq isigalugu pilersaarusiorsinnaanerput ingerlattariaqarparput. Imaanngitsoq EU-mut isissasugut maannakkorpiaq, kisianni atorluarsinnaasagut annertunerusumik maannakuminngaanniit ujartortariaqarpagut, ajoqutai iluaqutaalu.

 

Taamaattumik tusaatissatut tiguinnassavara Naalakkersuisut Siulittaasuata oqarneratuut upernassamut taamatut Naalakkersuisut saqqummiinissaat uagut tungitsinninngaanniit pissanngatigalugu tigussavarput, aammalu Naalakkersuisut qanoq siunissaq ungasinnerusoq isigalugu pilersaaruteqarnersut taakkua pissangalluta tigummissavagut, aamma tusaatissatut oqallinnissamut tulliani ilaanissarput naatsorsuutigikutsuussavarsi.

Imaakkamimi maannakkut pilersaarusiortarpugut ukiut tallimat, kisianni nunarput ukiut qulit qaangiuppata qanoq isikkoqassava, EU-mi isumaqatigiissutip ukiut tallimat qaangiuppata atorunnaarpat aammalu 2003-mi EU-mi isumaqatigiissut allanngortinneqariataassappat nunatsinnut annertoorujorujussuarmik sunniuteqartussaavoq, tamakkuuku eqqumaffiginiarlugit maannakkuminngaanniit pilersaarusiortariaqartugut aningaasatigut nunatta pitsaanerpaamik angusarisinnaasai toqqammavigalugit sillimareerluta tamakku ammaffigisariaqaratsigit, qujanaq.

 

Paninnguaq Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Siullermik tassa erseqqissaatigissavara nunanut allanut tunngatillugu suleqatigiinnigut iluarisimaakkagut, uani naattukullannguamik oqaatigereerakkit aammalu annertunerusumik nunanut allanut tunngasuni nassuiaammi eqqartoreeratsigit 25. oktoberip, aammalu tassani Inuit Ataqatigiit tassani ersareqqinnaamik oqaaseqareernikuugatta.

 

Una Mads-Peter Grønvoldimut oqaatigilaaginnassavara Inuit Ataqatigiit imatut uparuarpasimmagit suleqateqarnianngivissortutut nammineerniarsarisutut, aamma oqaatigisagut uani ersarissaqqissavakka Inuit Ataqatigiit uagut pingaartikkatsigut aamma avataaninngaanniit allanik imaanngitsoq EU, kisianni nunarsuarmioqatigut assigiinngitsorpassuit aamma nunat inoqqaavinut tunngassuteqartut siulittaasorisatta oqaatigeriigaanut tunngassuteqartut taakkunatigut suleqateqarnermi misilittagarisimasagut atorlugit aamma ingerlaqqinnissarput uagut pingaartikkatsigu. Imaanngitsoq tassa uagut nammininnguaq kisitta ingerlaniarpungoortugut, kisianni nalilersuiuarnissaq pingaaruteqarteqaarput aamma uagut, suleqateqarnermik misilittagaqarnerit assigiinngitsut pisariaqarput.

 

Soorunami soqutiginartuusinnaavoq EU-mut ilaasortanngornissamik inuiaqatigiit aperissallugit soqutiginninnersut, tamatumanilu aamma oqallinneq soorunalimi annertooq pisariaqassaaq nalilersuinerillu pingaaruteqartussaassallutik, mattunneqarsinnaanngilaq demokratip iluani. Kisianni uagut isumaqanngilagut massakkut piffissaasoq taanna EU-mik suleqateqarluta ingerlatsinerit assigiinngitsut pioreersut aqqutissaalluartutut isigigatsigit.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Tassa oqaatigissavara ilaasortanngornissarput ilaasortanngunnissarpulluunniit maannakkut oqallisiginnginnatsigu, kisianni aamma paasisinnaagakku oqaasereqqinneqartuni, tassa Mads-Peter Grønvoldip saqqummiisup nammineerluni aammalu Mogens Kleistip oqaaseqaqqinnermini ilaasortaanitsinni manna tikillugu pissarsiarisartakkagut aamma sanilliunniarneqarnerat suut pitsaaqqutigai aammalu suut amigaatigineqarpat, taamatut isumalimmik oqartoqassappat naatsumik oqassaagut, EU-mi ilaasortaajunnaarnitsigut EU-minngaanniit aningaasat tunniunneqartartut qanoq amerlatigisunik nalilersorneqarsinnaapput, kisianni aalisarnikkut isertittakkagut qiviassagutsigit taakku ilaasortaanitsinngaanniit annerusumik nunatsinnut angusaqaataasarsimasutut koruuninngorlugit oorinngorlugillu eqqarsaatigissagaanni takuneqarsinnaapput, aammalu Danmarkip taamanikkut ilaasortaagallaratta periuserisimasaa qimanneqarpoq, tassa EU tapiigaagat Kalaallit Nunaanut taava Kalaallit Nunaanut aningaasat nassiunneqartussat angeqataanik modregnerneqarlutik, ilanngaatigineqartarmata Kalaallit Nunaanut aningaasartuutissanut. Taakku qaangersimavagut maannakkut tassa EU-miit Kalaallit Nunaaliartussat aningaasat tamarmik Kalaallit Nunaannut ingerlasarput.

 

Kisianni tamakkua koruunimut oorimullu kisitsinerit pinnagit taanna ilumoortumik oqaatigineqartoq uaniippoq politikkikkut EU-mut ilaasortanngortitaagatta taamanikkut massa amerlanerit naaggaaraluartut, tassa pissutaanerpaavoq namminersornerulluta ingerlalersimannginnerput. Uagut allaat katersigaluarpugut atsiornernik taamanikkut statsminister Jens Otto Kraghimut tunniuppagut, savalimmiutut aamma taasinermi peqataajumanata nalunaarfigineqarpugullu, eqqaamalluartarpara Jens Otto Kraghip allaffianut uanga nammineerlunga tunniukkakkit atsiornerit, Kalaallit Nunaata taasinissaa kinguarteqqullugu, taava taamanikkut Jens Otto Kraghip kaffisortillunga taama oqarfigaanga, namminersornerulerneq suli pisimannginnassiuk savalimmiutulli taava Danmarkimisut taaseqataasariaqarpusi. Taamaalilluta tassa taaseqataanerput tunngaviligaavoq namminersornerulersimannginnatta 1972-imi, kisianni maannakkut namminersornerulersimavugut aammalu aalisarnikkut oqartussaaffigut taamanerninngaanniit annertunerujussuarmik inissisimalersimapput, soorunami oqallisigineqarsinnaapput periarfissat manna tikillugu pitsannguallaatigineqarsimasut. Kisianni allanngunnitsoq aajuna, avataaniippugut maannakkut taamaattumik EU-mi avataaniittut aamma maannakkut avataaniikkaluarlutik, soorlu Norge, Islandi aamma Savalimmiut Europamut qaninnerpaaq qiviarutsigit taamaalillutik aamma namminerminnut iluaqutaasinnaasunik isumaqatiginniutissaminnik tamarmik ilungersorput. Tassa silarsuaq Europa tamarmi ilaasortanngorpat tatisaatsumik tamaani inissisimanissaq piumanagu.

 

Aappaagu ataatsimiinnissaq Ilulissani uani taaneqartoq sumiissusersiornermut, taama oqassaagut, iluaqutaassaaq ugguuna Kalaallit Nunaata piumasarisai EU-p avataaniilluni, tassani erseqqissaatigineqartussaapput mannalu tikillugu taaneqartartut ilisimariikkagut aamma EU-p ilisimariigai tassaapput, ilisimatusarnikkut taavalu aamma soorunami nunatta tamarmi iluani ineriartortitsinikkut, aatsitassarsiornikkut avatangiisigut silarsuarmi tamarmi avatangiisit mingutsitsinerit allallu tamarmik iluanni inuusugut, tamakkunatigut suleqatigiiffissagut annertuumik maannamut saqqummiunneqarsimapput.

 

Aammalu ilaatigut soorlu ilinniartitsinerulluunniit ilaani angusassagut kusanartut ilaatigut inissinneqareersimallutik, ilinniartut silarsuarmi sumi ilinniariartortarnissaannut tunngatillugit anguniarneqartut aamma tassuunakkut eqqarsaatigaakka.

 

Tassa naatsumik oqaatigalugu oqaatigissavarput Naalakkersuisut avataaniinnerput ima isiginngilaat, tassa EU namminersuaq, taamaanngilaq. EU piviusuunera nalunngereerparput, nunatsinni niueqatiginninnerat nalunngilarput, aalisarnikkut isumaqatiginninniarnerat ilisimaqqissaarparput aningaasarsissutigisaqalugulu taama oqartariaqarpunga, aningaasarsissutigisaqalugulu annertuumik.

 

2003-mi Mogens Kleistip oqarneratut ingerlavik nalileqqinneqassaaq aalisarnikkut killiffigineqartoq tunngavigalugu, kisianni tassunga tunngatillugu aningaasatigut isumaqatigiissutaareersut aammalu aalisakkatigut allannguuteqassanngillat, imaappoq aningaasat tungaatigut pisartagassat ukiuni taakkunani arfinilinni erseqqipput, inerlugit suliaapput. Nalileeqqinnermi tassani aalisakkat, soorlu saarulliit allallu qanoq takkusimaarneri najoqqutaralugit nalileeqqinnerit pisussaapput.