Ullut ataatsimiiffiusut arfersaneq arfineq pingajuat, sisamanngorneq 25. oktober 2001, nal. 15:52

Oqaluuserisassani immikkoortoq 73

Illersornissaq pillugu 1951-imi danskit amerikamiullu isumaqatigiissutaata allanngortinneqarnissaa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Maliinannguaq Markussen-Mølgaard)

(Siullermeernera)

   

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Tassannga siunnersuuteqartoq Maliinannguaq Markussen-Mølgaard saqqummiusseqqussavara.

 

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Matumuuna Inatsisartuni suleriaatsimi § 32 malillugu aalajangigassanngorlugu siunnersuutigaara danskit amerikamiullu illersornissaq pillugu 1951-imi isumaqatigiissutaata allanngortinneqarnissaa pimorullugu sulissutigineqassasoq. Naak 1990-ikkulli ingerlanerini isumaqatigiissutip allanngortinneqarnissaa Inatsisartut isumaqatigiillutik nalunaarutigereeraluaraat danskit tukermersortuarsinnarput.

 

Erseqqissumik paasisariaqarparput isumaqatigiissut nunasiaateqarnerup nalaani suliaasimasoq ullumikkut nunasiaataajunnaarnermi suli atuuttutut taaneqarsinnaanersoq. Tassami 1953-imi Danmarkimut nunasiaajunnaarluta naligisatut atalerpugut 1979-imilu namminersornerulerluta.

 

Isumaqatigiissut 27. april 2001 ukiunik 50-inngortorsiorpoq. Piffissanngorporlu nunatsinniit peqataaffigineqartumik naliliiffigineqartumillu allanngortinnissaa.

 

USA-p præsidentertaava upernaaq manna oqarpoq, ABM pillugu isumaqatigiissut 72-imeersoq qanganitserpallaarsimasoq ullutsinnullu naleqqutinnginnami taarsertariaqartoq. Qanorli isumaqatigiissut 1951-imeersoq qanganisaagitigissagaluarpaa.

 

Isummerfigisariaqartoq alla tassaavoq USA-mut isumaqatigiissuteqassanersugut. Soorlu danskit taamaaliorsimasut. Imaluunniit allatorluinnaq ilusilimmik illersornissakkut isumaqatigiissuteqarniassanersugut. Assersuutitut taaneqarsinnaavoq Danmarkip EF-imut iserneratigut nunarput immikkut pineqarpoq taamatuttaaq illersornissakkut immikkut isigineqarnissarput periarfissaasariaqarpoq.

 

Taamaattumik siunnersuutigaara 1951-imi isumaqatigiissutip allanngortinnissaa sukumiisumik sulissutigineqassasoq tamatumanilu danskit allatut isummertinniarnissaat suliassat siullersarissavaat pingaarnerpaartaralugulu. Tassami Amerikamiut tamatumunnga ammallutik nalunaartareerput. Ukioq 2001-imiippugut nunasiaanerit qaangiussoreerput, kikkullu tamat oqartussaaqataanerat demokrati pingaartinneqarluni demokratitut taaneqarsinnaanngilaq nammineq nunatsinni illersornissakkut oqartussaatinnaveersaarneqarnerput.

Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Inatsisartunut ilaasortaq Maliinannguaq Markussen-Mølgaard Inatsisartut suleriaasinni ' 32 naapertorlugu aalajangiivigisassatut siunnersuuteqarpoq danskit amerikamiullu illersornissamik isumaqatigiissutaata 1951-imeersup erseqqissumik allanngortinneqarnissaanut tunngassuteqartumik.

 

Ilumoorpoq isumaqatigiissut taanna ullumikkut ilisimasatsinnit allaaneroqisumik tunngaveqarluni isumaqatigiissutigineqarsimammat. Nunasiaanerup nalaani aammalu nunatta Namminersornerulernera sioqqullugu tamanna isumaqatigiissuteqarfigineqarsimavoq. Taamaammat taassumap nutartertariaqalernera uangattaaq isumaqataaffigiinnarsinnaavara. Taamaattumillu 1997-imiit danskit naalakkersuisui uagut Naalakkersuisuni siunnersuuteqarfigaagut danskit naalakkersuisui uagullu naalakkersuisut isumaqatigiinnialissasugut USA -mi isumaqatigiissutip nutaamik isumaqatigiinniutigineqarnissaanik piareersarnissaq pillugu.

 

Tassa nunarput isumaqatigiissummut peqataalerniassammat. Danskilli naalakkersuisui illersornissamut isumaqatigiissuk nutaamik isumaqatigiinniutigineqartariaqartutut isiginngilaat. Tassagooq nunatta illersorneqarneranut suli pitsaasumik toqqammavissaqarmat iliuuseqarnissamullu periarfissaqarluarmat. Danskillu naalakkersuisuisa aamma oqaatigaat amerikamiut isumaqartut isumaqatigiissut nutaamik isumaqatigiinnniutiginissaa pisariaqanngitsoq.

 

Kiisalu aamma danskit Naalakkersuisui isumaqarput angusasaat nutaamik Naalakkersuisut isumaqatigiinniarnikkut angorusutaat illersornissamut isumaqatigiissutip ilassutissaanik isumaqatigiissuteqarnikkut anguneqarsinnaassasut. Soorlu isumaqatigiissutip avatangiisinut tunngasumik ilassuserneqarneratigut.

 

Nunatta EF-imit tassa maanna EU-imit aninermigut immikkut inissisimalerneranut tunngatillugu oqarsinnaavunga illersornissamut isumaqatigiissut eqqarsaatigalugu nunarput immikkut inissisimasoq. Tassani illersornissamut isumaqatigiissut nunatta illersorneqarnissanut isumaqatigiissutaavoq, kisiannili inatsit tunngaviusoq naapertorlugu kiisalu Namminersornerulerneq inatsit naapertorlugu danskit naalakkersuisui tassaapput illersornissamut isumaqatigiissuteqarnissamut pisinnaatitaallutillu nutaamik isumaqatigiinniarsinnaatitaasut.

 

Naalakkersuisuni paasivarput danskit naalakkersuisui suliami matumani isumaat allanngorsimanngitsoq. Taamaattorli danskit naalakkersuisui uagullu Naalakkersuisut isumaqatigiippugut illersornissami isumaqatigiissut isumaqatigiissummut ilassutit atorlugit nutarterneqarnissaa anguniarsarigipput. Imaluunniit anguniarniassagipput. Taakkulu atorlugit aamma nunarput isumaqatigiissuteqartunut peqataasussanngorlugu.

 

Anders Andreassen, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. Inatsisartuni ilaasortaq Maliinannguaq Markussen-Mølgaard Inatsisartut suleriaasianni ' 32 naapertorlugu aalajangiivigisassatut siunnersuuteqarpoq danskit amerikamiullu illersornissamut isumaqatigiissutaata 1951-imeersup erseqqissumik allanngortinneqarnisaanut tunngassuteqartumik.

 

Illersornissaq pillugu isumaqatigiissut 1951-imeersup nutarterneqarnissaa siusinnerusukkulli Siumumiit piumasaqaatigisareersimavarput.

 

Siumumiit maluginiarparput Naalakkersuisut akissutiminni oqaatigigaat danskit Naalakkersuisui imaluunniit danskit Naalakkersuisuilu isumaqatigiissimallutik isumaqatigiissutaareersumut ilassutissamik pilersoqarnissaa ullumikkut pissutsit tunngavigalugit anguniarneqassasoq. Tamannalu aamma Siumumiit isumaqatigaarput.

 

Siumumiit isumaqarpugut isumaqatigiissummut ilassutissami MD -mut tassa siusinnerusukkut NMD-mut taaneqartartumut tunngasut aamma eqqarsaatigineqartariaqartut. Siumut isumaqarpoq Thulemi raadarip MD-mut atorneqarsinnaanissaa imaluunniit atorneqarnissaa taamaallaat akuerineqarsinnaasoq uku tunngavigalugit. Siullertut aaqqissuussineq sunaluunniit nunanut allanut akeqqersorluni saassussisinnaanermut atorneqassanngilaq. Upalungaarsimallunili sillimanissamut taamaallaat atorneqassalluni.

 

Aappassaatut aaqqissuussineq sunaluunniit nunarsuatsinni toqqissisimanermik innarliisuussanngilaq. Tamannalu naalagaaffissuit pissaanillit tassalu USA-p Ruslandillu Kina paaseqatigalugu qulakkeereersimasariaqarpaat ABM-traktatimik allanngortitsisumik taartissaanilluunniit isertitsisoqannginnerani.

 

Taamatut Siumumiit oqareerluta oqaatigissavarput aamma siunnersuut taamatut isikkoqartillugu uani oqaluuserisami immikkoortumi aalajangiiffigisassatut isiginnginnatsigu. Tassami soorlu siunnersuuteqartup aamma nunanut allanut sillimaniarnissamullu ataatsimiititaliami siulittaasuusup ilisimagaa naalagaaffeqatigiit Danmark, Kalaallit Nunaat Savalimmiullu tunngaviusumik inatsisaat naapertorlugit kiisalu aamma Namminersornerulerneq pillugu inatsit naapertorlugu Danmark tassaammat illersornissamut isumaqateqarnissamut pisinnaatitaallunilu nutaamik isumaqatigiinniarsinnaatitaasoq.

 

Taamaammallu Naalakkersuisut iluarisimaarpagut angusimammassuk isumaqatigiinniartoqaqqilerpat Danmark nunarpullu qimoqatigeeqqissaarlutik ingerlassassut. Aammalu Thule-mi radari pillugu isumaqatigiinniartoqalerpat nerrivimmi issiaqataanissaq, imaluunniit issiaqataanissarput periarfissaalersoq atorluarneqartariaqartoq.

 

Taamatut Naalakkersuisut tunngaviusumik inatsit Namminersornerulernerlu pillugit inatsit sipporlugit angusaqarsimammata Siumumiit nersualaartariaqarsoraarput.

 

Finn Karlsen, Atassutip oqaaseqartua.

Inatsisartunut ilaasortaq Maliinannguaq Markussen Mølgaard siunnersuuteqarpoq illersornissamut isumaqatigiissutip 1951-imeersoq pimoorullugu allanngortinneqassasoq. Tamannalu Atassummiit naatsumik imaattumik oqaaseqarfigissavarput.

 

Siullermik nalunngilarput Naalakkersuisugut qaluunaat naalakkersuisuinut piumasaqarlutik anguniagarigaat illersornissamut tunngatillugu tassa amerikamiunit siunissami isumaqatigiinniartarnissani nunatta peqataalersinnaanera. Tamanna aamma Atassummiit isumaqatigalugu matuma siornali oqaatigisartareerparput pisariaqarluinnartutummi isigaarput, nunatta taamatut pisoqartillugu nunatsinniit peqataasoqartarnissaa.

 

Aamma Naalakkersuisut akissuteqarnerminni erseqqissumik oqaatigaat danskit naalakkersuisuilu isumaqatigiissimallutik illersornissamut isumaqatigiissut isumaqatigiissummut ilassutit nutarterneqarnissaa anguniarniassagitsik. Peqatigitillugu nunatta peqataatitaqarnissaa. Taamatut naatsumik siunnersuut pillugu oqaaseqarluta Naalakkersuisut akissuteqaataat isumaqatigaarput.

 

Johan-Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Inatsisartuni ilaasortap Maliinannguaq Markussen-Mølgaardip aalajangiiffigisassatut siunnersuutigisaa manna Inuit Ataqatigiit iluarisimaarparput tamakkiisumillu taperserlutigu.

 

Ilumoorppoq illersornissaq pillugu 1951-imi danskit amerikarmiullu isumaqatigiissutigisimasaat qanganitsersimaqimmat nunasiaateqarnerullu nalaani kingornussiatut maannamut suli inissisimalluni atuutsinneqarmat, naak nunarput 1953-imi kingornalu 1979-imi naalagaaffeqatigiinnerup iluani Naalakkersuinikkut pissutsit eqqarsaatigalugit allatut aamma inissisimalereersimagaluartoq.

 

Taamaattumik 1951-imi isumaqatigiissutaasimasup nunatta oqartussaasuisa peqataaffigisaanik pimoorullugu isumaqatigiinniutigineqaqqinnissaa Inatsisartuni aalajangiusimaannarneqassasoq Inuit Ataqatigiit soorlumi siusinnerusukkut taamaaliortuartareersugut ullumi aamma kaammattuutigeqqissavarput.

 

Siunersuuteqartoq isumaqatigilluinnarlugu aamma isumaqarpugut danskit oqartussaasui killinniartariaqarigut allatut isummertinniaqqullugit taakkumi ulloq manna tikillugu tukermersortuinnarput isumaqarlutik isumaqatigiissutip nutaamik isumaqatigiinniutiginissaa pisariaqanngitsoq.

 

Inuit Ataqatigiimmi tunngaviusumik isumaqarpugut piumasariuartariaqarippullu nunarput naalagaaffeqatigiinnerup iluani apeqqutinut nunatsinnut attuumssuteqartunut nunanut allanut tunngasutigut illersornissamullu politikkimi tamakkiisumik sunniuteqalersinneqar-

tarialersinneqartariaqartoq, taamaattumillu aamma nunarput naalagaaffeqatigiinnermi aaqqissusseqqittoqarneratigut nutaamik aamma inisisimalertariaqartoq.

 

Nunanut allanut isumannaallisaanermullu politikkeqarnermi nunatta sunniuteqarnerunissamik oqartussaanerulernissamillu kissaatigisai piumasaqaataalu pissusissamisoorluinnarput. Danmarki piumasaqaatitsinnut paasinninnerusariaqarpoq eqqaamasariaqarpormi nunarsuarmi sumi tamani naalagaaffiit nunasiaasimasullu akornanni pissutsit nutarteriffigineqartuarmata aaqqissuussinerillu nutaat aqqusaarneqartarlutillu nunasiaasimasut sunniuteqarnerulernerannik oqartussaaqataatinneqarnerulerneranillu maanna kinguneqartarmata aamma nunanut allanut tunngasuni illersornissamullu politikkeqarnermut tunngasuni.

 

Tamanna Danmark-imut tulluutissagaluarpoq nunat tamat akornannimi Danmarki inuppalaarnermik inuiannillu ikinnerussuteqartunik naqisimanninnerit malersuiniarnerillu tamaasa nungutitaatinneqarnissaannut atatillugu nersualaarneqakkajuttarpoq. Qallunaat naalagaaffiatali nunarput sinnerlugu isumannaallisaanermik illersorneqarnissatsinnullu politikkimik ingerlatsinera inuiaqatigiinnut kalaallinut nersorneqaatigisinnaasaanik akuerineqarsinnaanngitsumillu pitsaanngitsumik misillerfigisarsimaqaarput.

 

Ukiuni qaangiuttuni Avanersuarmi Pituffimmilu pissutsit pillugit isertukuluffigineqartarsimanitsigut ilikkalersimavarput illersornissamut tunngassuteqartut oqaluuserineqaraangata aatsaat akulerutsinneqartarluta suut tamarmik Danmarkip USA-llu akornanni aalajangerneqareeraangata ilisimatinneqarnissarpullu danskit amerikarmiullu naalakkersuisuisa politikkikkut ulorianaateqanngitsutut aatsaat tamanna isigigaangassuk.

 

Avanersuarmi ukiut ingerlanerini isertukuluutigineqarlutik pisimasorpassuit uissuumminartorpassuillu imminik oqaluttuutereerpaatigut taamatut danskit naalakkersuisuisa inuiaat kalaallit piinnarsinnaanngikkaatigut.

 

Inuit Ataqatigiit taamaattumik isumaqarpugut illersornissaq sillimaniarnissarlu eqqarsaatigalugu aalajangiisarnernini nammineerluta qularnaatsumik peqataatinneqartuartariaqartugut suut tamarmik Danmarkip USA-llu akornanni aalajangerneqareeraangata aatsaat pinnginnerini.

 

Illersornissaq pillugu 1951-imi isumaqatigiissut qanganitsersimasoq Danmarkip nunattalu naalagaaffeqatigiinnerannut minnerunngitsumillu avanersuarmiunut ajornartorsiutinik sorlanitsitsereerpoq. Allanngortinneqartariaqarpoq Inuit Ataqatigiiniillu naammaginngilarput isumaqatiigiissummut ilassutitut imaluunniit ilassutit atorlugit nutarterneqaannarnissaa siunnerfigineqaannassappat.

 

Danskit naalakkersuisui tamatumani killinneqarsinnaanngippata taamaattumik aamma isumaliutissanut ilaatittariaqarparput isumaqatigiissutip nutarterneqarnissaa anguneqarsinnaaqqullugu nunat tamat eqqartuussiviat Haagimiittoq aqqutigalugu malersueqqissannginnersugut.

 

Tamannami periarfissaq pillugu aviisimi ullormut saqqummersartumik Informationimi martsip 23-ani ikioq manna Dansk Udenrigspolitisk Institutimeersoq ilisimatooq ima allappoq. Unalu issualaassavara, "USA-mut isumaqatigiissuteqarnissaq aaqqiagiinngissutaalissagalaluarpat naggaterpiaatigut danskit sakkortuumik inissisimassagaluarput nunat tamat eqqartuussiviat Haag-imiittoq aqqutiginiarneqarsimasuugaluarpat. Periarfissaq 1968-imi aamma isumaliutigeqqissaarneqarsimasoq." Issuaaneq naavoq.

 

Tassa Dansk Udenrigspolitisk Institutimeersup, DUPI-meersup ilisimatuup allaaserisaa upernaaq manna. 1968-imi taamatut isumaliutersortoqarpoq. Tassanimi ilisimaneqartutut timmisartorsuaq qaartartunik nakkakaatitsisartoq B-52 qaartartunik brint-italinnik sisamanik usilluni Avanersuarmi nakkaqqammerpoq aaligooq akerlerluinnaanik danskit naalakkersuisuinit nikerartunik tuppallersaajuartoqartoq nunatsinnigooq sakkussiarsuarnik atom-italinnik toqqorsiveqartoqanngitsoq silaannakkullu tamakkuninnga nunarput qulaavaajuarneqanngitsoq.

 

Haagimi eqqartuussiviup aqqutigineqarsinnaanera taamaattumik eqqarsaatigeqqunaqaaq ukiorpassuimmi isumaqatigiissutip 1951-imeersup isumaqatigiinniutigineqaqqinnissaanik Inatsisartut puimasaqaateqartarnerput suli ulloq manna tikillugu angusaqarfiusimanngilaq danskimmi USA-llu oqartussaasui oqaatigeriikkattut maannamut tukermersortuarput.

Taamatullu oqaaseqarluta siunnersuuteqartup aalajangiiffigisassatut siunnersuutta Inuit Ataqatigiit tamakkiisumik tapersersorparput aappassaaneerisoqartinnagulu kissaatigissallugu siunnersuut Inatsisartut nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliaani isumaliutissiissusiorfigineqaqqaassasoq.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Illersornissaq pillugu 1951-imi danskit amerikarmiullu isumaqatigiissutaata allanngortinneqarnissaa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut Maliinannguaq Markussen-Mølgaard saqqummiussaanut Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqaateqassaagut.

 

Aalajangiiffigisassatut siunnersuut qangarsuarli eqqartorneqartoq nalunngilarput. Tassami isumaqatigiissutip nunasiaateqarnerup nalaanili sananeqarsimammat. Taamaattumik siunnersuuteqartoq paasisinnaavarput nutaamik, naliliinissamut nutaamik allamik taarserlugu allanngortinneqarsinnaanissaanut ujartuilluta inatsisitigut periarfissavut suunersut ujartortariaqaratsigit.Taamaattorli nalunngilarput grundlovi malillugu uagut kalaallit annertunerusumik oqartussaaffeqanngilagut nunatsinni radareqarfeqarnerit eqqarsaatigalugit.

 

Tamatta nalunngilarput isumaqatigiissut nutaanngeqisoq. Aammalu ukioq kingulleq april-imi Washington-imiikkatta Colarado Springsimilu ersarissumik Amerikamiut oqaatigisimammassuk isumaqatigiissut nutaanngilisimaqisoq ammalu ersarissumik oqatigaat amerikamiut nammineq ammallutik isumaqatigiissummut nutarterisinnaanissamut tunngatillugu.

 

Taamaattorli qallunaat naaggaartuarsimapput isumaqatigiissutip nutarterneqarnissaanut. Qallunaat oqaatigisarpaat isumaqatigiissutip aaqqiivigineqarniarpat imaluunniit nutarterneqarniarpat taamaallaat isumaqatigiissutip ilassutissatut aaqqiivigineqarsinnaanissaa taakkartorlugu.

 

Oqartariaqarpugummi qalunaat nunaata nunarput atorluaqaa. Minnerunngitsumik NATO-p iluani qaffasissumik inissisimavoq Pituffik Amerikamit radareqarfeqarneranik kinguneranik. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit paasisinnaakutsoorparput qallunaat amerikamiullu isumaqatigiissutertik allanngortikkusunngimmassuk. Qallunaat amerika-miunut isumaqatigiissutertik allanngortikkusunngimmassuk.

Taamatut isumaqatigiissut allanngortinneqassappat qallunaat NATO-mi inissisimanerat annikillisorujussuussaaq. Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqaateqarnermini oqaatigisai tassalu isumaqatigiissutip ilassutissatut aaqqiivigalugu aaqqinneqarsinnaanissaa periarfissatuartut oqaatigimmagu.

 

Taaamaattoq Kattusseqatigiinniit siunnersuuteqartoq isumaqatigilluinnarparput taamatut ujartuimmat. Inatsisartutigoorlugumi periarfissarisinnaasagut sukumiisut ujartortariaqartutut tungitsinniit oqaatigerusukkatsigit.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta siunnersuuteqartumut tapersiinerput oqaatigissavarput. Qujanaq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Siunnersuut ukiut ingerlaneranni nipittuutivillugu Inatsisartuni oqallisigineqartarpoq. Naalakkersuisut Siulittaasui nikittartut pimoorusserpaluttumik nipeqarlutik Danmarkimi naalakkersuisunut oqaloqatiginnittarput pisarnerlu malillugu Inatsisartunut nassuiaateqartarlutik. Inatsisartut ataatsimiititaliarlu nunanut allanut illersornissamullu sammisaqartoq isumaqatigiilluinnarlutik Naalakkersuisunut inassuteqartarput Danmarkimi Naalakkersuisut oqaloqatigeqqullugit.

 

Naalakkersuisut Siulittaasuat ilaanneeriarluni sukariivilluni Inatsisartut peqqussutaannik illersuilluni oqaaseqarniarpaluttarpoq kinguneqartanngitsumilli. Isumaqarpunga ullumikkut siunnersuutaagaluartup akineqarneratigut soorunalumi aamma uagut 1997-imi angussuaasaarnerigaluarnerput ersarissumik paatsuugassaanngilluinnartumillu qallunaat naalakkersuisuinit uatsinnut ataataanerpaatuut aalajangersimalluinnartumik imatut oqaaseqarfigineqartut. "Nipangerlusi pissaasi ilissi tamatumunnga oqaasissaqanngilasi."

 

Saqqummiussisoq Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, nunanut allanut sillimaniarnissamullu Siulittaasuusoq saqqummiussamini ersarissumik oqarpoq, issuarpara: "Taamaattumik siunnersuutigaara 1951-imi isumaqatigiissutip allanngortinnissaa sukumiisumik sulissutigineqassasoq. Tamatumanilu daskit allatut isummertinniarnissaat suliassat siullersarissavaat pingaarnerpaartaralugulu. Tassami Amerikamiut tamatumunnga ammallutik nalunaartareerput."

 

Ataatsimiititaliami pingaaruteqaqisumi Siulittaasoq taamak ersaritsigisumik Amerikamiut qanoq oqarsimaneri pillugit oqarpoq. Naalakkersuisullu Siulittaasuat aamma Inatsisartut oqariartortorisartagaat akerlerluinnaanik akissumminik oqarpoq. Issuassavara, tassa imatut oqarpoq: "Amerikamiunngooq isumaqartut isumaqatigiissutip nutaamik isummerfiginissaa pisariaqanngitsoq."

 

Siulittaasut marluk susussamik utaqqiffigisamik uatsinnut assigiinngitsunik oqariartuuteqarput. Tamannalu Inatsisartut naammagisinnaanngilluinnarparput. Arlaat eqqunngitsumik qularnanngilaq nalunaaruteqarsimassaaq. Qallunaat naalakkersuisuisa akissuteqaammi oqartinneqarnerat sakkortoqaaq.

 

Illersorneqarnissamunngooq isumaqatigiissut nutaamik isumaqatiginninniutigineqartussatut isiginngilaat. Isumaqatigiissutaasimasorooq avatangiisinut tunngasunik ilassusiinnarli. Uanga ukiorpassuarni nunatta inatsisartoqarnerani pingaartitsiuarlunga ilaasortaasimasunga imaasiallaannaq nipangersitaajumanngilanga. Pingaartumik eqqaamagakku isumaqatigiissutip 1951-imeersup allanngortinneqarnissaa Naalakkersuisunut, Naalakkersuisunit Inatsisartunillu isumaqatigiilluinnartunit aalajangiiffigineqarsimammat.

 

Imaasiallaannaq nipangersitaassanngilagut. Taamaattumik siunnersuutigissavara oqallinneq manna kipitinneqassasoq. Inatsisartullu imaattumik aalajangiussaqassasut, atuarpara, kisiaani Siulittaasumut tunniutilaartariaqarpara: "Kalaallit Nunaanni Inatsisartut sisamanngornermi oktoberip 25-ani 2001 attatsimiittut siusinnerusukkut alajangiussartik, tassa illersornissaq pillugu 1951-imi danskit amerika-miullu isumaqatigiissutaat allanngortinneqassasoq aalajangiussimavaat. Illersornissarlu pillugu nutaamik isumaqatigiissusiornermi kalaallit politikkeriisa peqataatinneqarnissaat taamatuttaaq aalajangiusimallugu. Tamatuma kingorna Inatsisartut ullormut oqaluuserisassap tullianut ingerlaqqissapput."

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Ataatsimiinnermik aqutsisutut siunnersuutigissavara Siulittaasoqarfik naapilaartariaqartoq una suleriaatsimi '-imik innersuussuteqarani taamatut nipilimmik ilaasortaq siunnersuuteqartoq saneqqutiinnarneqarsinnaanngimmat.

 

Taava minutit 15-it unilaarnissaput siunnersuutigissavara akerlerineqanngippat. Akerlerineqanngilaq. Minutit 15-it unilaassaagut. Ataatsimiinneq unikkallarpoq.

 

Lars-Karl Jensen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Ataatsimiinneq nangeqqippoq. Tassa unillatsiarnerput sioqqullugu Inatsisartuni ilaasortaq Otto Steenholdt siunnersuuteqarpoq Inatsisartut oqaluuserisassat tullianut ingerlaqqissasut. Siunnersuummut tunngavilersuutigisaa Inatsisartut siusinnerusukkut aalajangiiffigisimasaat tassaasoq Inatsisartut illersornerissamik isumaqatigiissut 1951-imeersoq allanngortinneqarnissaannik aalajangersimaneq. Otto Steenholdtip siunnersuutaa malinneqassappat tamanna isumaqarpoq oqaluuserineqartoq immikkortoq 73 atorunnaassasoq tassalu Inatsisartuni suleriaaserput malillugu ' 50 innersuussutigalugu.

 

Taamaattumik apeqqutigissavara siunnesuummut tassalu Otto Steenholdtip siunnesuutigisaanut tamatuma kingorna Inatsisartut ullormut oqaluuserissaasa tullianut ingerlaqqissasut tassungalu isumaqataasut nikueqqussavakka.

 

1.

 

Taava apeqqutigissavara tassunga isumaqataanngitsut nikueqqullugit.

 

29.

 

Taava apeqqutigissavara taaseqataanngitsoqarnersoq?

 

Naamik.

Taamaalilluta killiffigisarput malillugu tulliulutik oqaaseqartussat allassimaneri tulleriinneri najoqqutaralugit siulliussaaq Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, tassalu siunnersuuteqartoq.

 

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit.

Siunnersuuteqarninnut patsisaanerpaasoq nalunngilara isumaqatiginninniarnerit ingerlanneqarsimasut aamma tamatuminnga ilisimatinneqarnikuuvugut, kisianni tassa naammagisimanngilara tapiliussatut isumaqatigiissuteqaannarnissaq matumani apeqqummi, isumaqarluinnarama ukioq manna ukiunik 50-inngortorsiornera tassumap isumaqatigiissutip qanganitsersimaqaisup naqissuserlugu piumasaqaatigisariaqaripput aamma siusinnerusukkut piumasaqaaatigeriigarput Inatsisartuni taassumap isumaqatigiissutip uagutsinnit akuersaanerqarsimanngisaannartup nunasiaanerup nalaani suliaasimasup aammalu uatsinnit oqartussaatitsinngitsup allanngortinenqarnissaa.

 

Taamaattumik uani partiit oqaaseqartuinut tunngatillugu oqaatigissavara ingammik Siumut aammalu Atassut, Atassutip tungaaninngaanniit oqaatigineqartoq una isumaqatigiissuut maannakkut angusarineqarsimasup naammagiinnartutut illugit, tapiliussatut isumaqatigiissuteqarsimaneq taanna isumaqatigimmassut aammalu paaserusullugu isumaat allanngorsimanersoq siunissami isumaqatigiissutip allanngortinenqarnissaanut oqariartuutigisartakkatik allangortissimaneraat, tassami tapiliussatut isumaqatigiissutip tassani naammagisimaarlugit oqaatigimmatsigit.

 

Una Naalakkersuisut Siulitaasuatta akissuteqarnermini oqaatigisaa. Erseqqissumik oqaatigavaa isumaqatigiissutip allanngortinnissaanut tunngasumik pisortatigoortumik aammalu paasinartumik akissuteqarnemini oqaatigivaa danskit naalakkersuisuisa aamma oqaatigaat amerikkarmiut isumaqartut isumaqatigiissut nutaamik isumaqatigiinniutiginissaa pisariaqanngitsoq. Tassani maluginiartaraiqarpoq danskit naalakkersuisuisa tamanna oqaatigisimagaat, kisianni uanga siunnersuuteqarninni oqaatigivara amerikkamiut ammallutik uagutsinnut oqartarsimasut, tassanilu eqqaamalluinnassavarput siorna Pentagonimi ataatsimiinnitsinni partiinit aamma tamanit peqataaffigineqartumit, taanna saqqummiukkatsigu nunatsinninnngaanniit allaat tusarsimanngisaannarsimallugu taammatut kissaateqartugut oqaatigineqarmat qullersaqarfimmiit. Aammalu eqqaamneqassaaq siorna augustimi USA-mi viceudenrigsministeri maaniikkami erseqqilluinnartumik aamma tassani oqarmat ataatsimiititaliamut aammalu nuna tamakkerlugu TV-kkut apersorneqarluni oqarpoq, apeqqut taanna qaqinneqassappat apeqqutaasut tassaasut kisimik kalaallit qallunaallu isumaqatigiillutik saaffiginnissuteqarsinnaanissaat. Tassa taakku aallaavigerpiarlugit taamatut siunnersuuteqarninni oqaaseqarpunga, kisianni aamma maluginiartuarsimavarput ataatsimiititaliami aamma siullermeersumik Nunanut allanu Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliami Qallunaat Nunaanni ataatsimeeqateqarnitsinni 1999-imi Udenrigspolitsik Udvalgimut saqqummiukkatsigu taakku oqaatigimmassuk amerikamiut taanna kissaatiginngikkaat. Taammaattumik oqaatsit taakku marluk assigiinngitsut sorleq ilumoornersoq soorunami paasisariaqarparput.

 

Oqaaseqartunut allanut oqaatigissavar Kattusseqatigiit tapersiinerannut qujagama, aammalu attaviitsup tapersiineranut qujallunga siunnersuutinnut.

 

Ilaatigut taamatut tukimmersimaarneq nunanut allanut tunngasutigut kalaallit ataatsimoorlutik EU-mut naaggaarnikkuupput anerusunnikuupput, aamma taanna Qallunaat Nunaanninngaanniit ataqqineqarluni piviusunngortinneqarnikuuvoq allaat uagut nammineq isumaqatiginninniartalersimalluta.

 

Uanilu apeqqummi aamma kalaallit tamarmik kissaatigivat taanna isumaqatigiissut nunatsinnut attuumassuteqarluinnarmat allanngortinneqartariaqartoq. Soormi aamma taamatut EF-imi periuseq malillugu taanna ammaffigineqarnianngittsoq qallunaat tungaanninngaanniit.

 

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuannut tapersiinerannut qujavunga allaallu ilaatigut oqaatigineqarmat taamannak ukiuni arlalissuanngortuni kissaatigisarput tusarneqanngiinnassappat eqqartuussivik Haagimiittoq inuit pisinnaattitaaffiinut attuumassuteqartoq, taanna taasariaqassallugu. Ajoraluarpoq kisianni tassa inuiattut pisinnaatitaaffigut nunatsinni pisut oqartussaaqataafigerusukkatsigit tusaaneqarusunngikkutta allatut ajornarsinnaavoq, kisianni soorunalimi Inatsisartut taanna isummerfigisussaavaat. Aammalu neriuutigeqaara isumalioqqilluta una oqaluuserineqartoq ataatsimiititaliami Nunanut allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliami ingerlatissagipput, taavalu aamma isumaliutissiissuteqarluta aappassaaneernissaanut. Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Saqqummiussamut akissutigisannut isumaqarpunga amerlanerusut paasinnillutik aamma naalakkersuinikkut killiffigisarput paasigaat. Naalakkersuisuni aalajangiusimavarput 1951-iminngaanniit isumaqatigiissutit nutarterneqarnissaanik oqariartuut. Taanna aalajangiusismavarput danskillu isumaqatigiissutigisinnaanngilarput kisianni maannakkut. Taanna oqaatigissavarput erseqqissumik.

 

Assortuuttoqanngilaq tassani, Inatsisartut aalaajangereernikkuupput tassani aamma utqattaartuarsinnaavarput, kisianni nalunngereerparput taanna ingerlariaqqiffissatsinnik akornusiisoq.

 

Taamaattumik Siumup Atassutillu oqaaserisamikkut naalkkersuisunut tapersiinerat erseqqissoq aammalu Siumup oqaaseqartuini ilumoorpoq maannakkut killiffigisaq qiviassagaanni tamakkua tunngaatigut oqaloqatigiinnermi nerrivimmi issiaqataasinnaanissatsinnik angusaqarnerput angusaqaataavoq annertoorujussuaq, aammalu danskinit akuersaarneqarnerat taanna nuannersuuvoq maannakkut tassuunakkut qimoqatigiilluta ingerlariaqqissinnaagatta.

 

Taamaattumik ajuusaarutigalugu oqaatigissavara aamma Inuit Ataqatigiit oqaluttuata Johan Lund-Olsenip isumaqarpunga, uanga eqqarsaruni uanga qitigiaqatigissallunga illoqarfimmut Danmarki silarsuarmiut eqqartuussiviannut tunniunniarnissaa aqqutigalugu, taava kukkulluni qitigiarsimassaaq. Taama inussiarnersumik oqarpunga. takorlooruminnaatsippara eqqartuussivik aqqutigalugu maannakkut aamma apeqqut taanna aaqqinnialissagutsigu aamma tulluartuutinngilara, aqqutissaasorinngilara, soorunami atorneqarsinnaavoq kisianni aqqutissatut atussallugu pissusissamisoorsorinngilara.

 

Akerlianik isumaqarpunga inussiarnersumik Naalakkersuisut oqaatigisagarput taanna, nalunngilarput traktateqassasoq/isumaqatigiissuteqassaoq Amerikap, Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni. Pinngitsoorani taamatut ittumik isumaqatigiissuteqartoqartussaavoq. Taanna 1951-imi pisimavoq taamaattumik Maliinannguaq aamma oqarmat ilumoorluinnarpoq amerikamiut oqarunik 1992-imi ABM pisoqaavallaalersoq sooq uagut oqarnerput taava upperissanngilaat oqarutta aamma uagut pisoqaavallaartutut isigaarput.

Isumaqarpunga, amerikamiut qiteqatigiluassagaanni taava qaaqqusariaqartut qiteqatigiumallugit kisiannili aamma tassani oqarfigalugit, ajunngilaq maaniinniaritsi nalunngilarput maaniinnissarsi pisariaqartikkissi inuit 200-300 millouunit innuttasi illersorniarlugit aamma soqutigisaqarassi, kisianni isumaqatigiissuteqartariaqarpugut ullutsinnut naleqquttumik. Taanna isumaqarpunga aalajangiusimanera amerikaminullu inussiarnesumik oqarneq okay, tamaaniinniaritsi kisianni tamaaniinnersi pillugu maannakkut ukiut allanngorsimapput, silarsuaq allanngorsimanngilaq ajortua taamattuarpoq, kisianni ineriartornermut oqartussaaneq allanngorsimavoq oqaloqatigiissutiginiartigu.

 

Taanna isumaqarpunga aamma inuiaqatitta ikittut allat takutereersimagaat taamaaliortoqarsinnaasoq. Islandi qiviarutsigu illutungitsinni, islandimiu amerikamiut inooqatigaat sakkutooqarfiat aammalu namminneq aamma sullivimmittut atorlugu aammalu namminneq ulluinnarni naalagaaffittut sakkutooqanngitsutut ilillutik uagutsutit, kisianni isumannaallisarnerminni aamma atorlugu suleqatigiiffigalugu.

 

Aamma maannakkut kalaaleqativut qallunaalllu Thulimi aamma suliffeqarput amerlaqisut, kisianni aamma amerikamiunut paasitissavarput paasitinniarlugulu aamma maannakkut iluaqutaanngilaq sakkutooqarfissi tappavaniitillugu aamma inuiaqatigiit kalaallit aningaasanik pilliuteqartittuassagussigit. Soorlu maannakkut mittarfiliortariaqarpugut soorunami aamma nuannaarluta akilerparput, kisianni aamma ilarujussua allatut ajornatumik sakkutooqarfiup tassani inissisimanera pillugu aamma amerikamiut tassani pisooqataapput ilaatigut. Tamakkunatigut naaperiarnissat uagutsinnut toqqaannarnerusumik amerikamiut periarfissineqarpata oqaloqatigissalluta, tamakkuupput uagut aallarteriarfigalugit oqaloqatigiissutissagut.

 

Danskit ikinngutitta paasissavaat ima isumaqannginnatta uagut amerikamiut anisinniarigut, kisianni amerikamiut inooqatiginiarpavut uagut piumasavut najoqqutaralugit. Taanna danskinut paaseqqunarpoq, aamma danskit aallartitaat maaniipput ilaatigut. Ajoraluaqaaq, ilumoorpoq Udenrigsministeri maani najuutinngimmat, kisianni taanna naalakkersuisuni killiffigisarput aammalu maannakkut kingumut ullumikkut oqallinnermi paasisarput, taama uanga paasivara aammalu amerlanreusut taama isumaqartut paasillugu. Amerikamiut maaniipput nalunngilarput aamma tamaaniinnissartik isumaqatigiissummik tunngaveqartippaat, kisianni isumaqatigiissut nutartissappat danskit ikinngutitta paasisasnngilaat amerikamit anisinniarigut imaluunniit amerikamiut anisinniarlugit siunenrfeqartugut. Inooqatigissavagut inooqatiginissaanut pisariaqartitagut suusut uagut ukiut 2000-inngorneranni aamma Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera, imminut ataqatigiiaarnera allallu tamaasa ilanngullugit: Thulemi suli najugaqarput inuit ima amerlatigisut tamakku tamarmik nutaamik nalilertariaqarput. Taannaavoq Naalakkersuisut killiffiigsaat. Tassa taakkuupput oqaatigerusutakka.

 

Amerikamiunik qiteqateqarnissarput taanna paatsoorneqaqqunagu oqaatigissavara kusanartumik tunngaveqartumillu oqaloqatigiinnermik qallunaat qimoqatigissagutsigit taakkua aatsaannguaq taasakka aqqutaasinnasut Naalakkersuisuninngaannnit isumaqargigaavut.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Aallaqqaammut oqaatigissavara uagut tungitsinninngaanniit siunnersuuteqartoq taperseratsigu inatsisitigut periarfissarisinnaasagut suunersut ujartorusukkatsigit.

 

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard ilumoorpoq uikoq kingulleq aprilimi Amerikamiikkatta amerikarmiut ersarissorujussuarmik uagutsinnut oqarput, isumaqatigiissut taanna nutaanngippallaaqaaq ammavugut taassumap isumaqatigiissutip nutarterneqarsinnaanissaanut. Kisianni illuatungaaninngaanniit qanoq pisoqarpa? Qallunaaninnganniit oqartoqarpoq naamik. Taamaattumik Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaaseqarneranut nerrivimmeeqatigiissinnaanerput taanna isumaqarpunga aamma qaqinniartariaqaripput. Sooq amerikamiut, qallunaat kalaallillu nerrivimmeeqatigiissinnaanngilat. Uanga paasisinnaakutsoorpara sooq qallunaat naalagaaffiat taama tunuarsimaartiginersoq. NATO-mi ilaasortaanini toqqammavigalugu Pituffik aqqutigalugu annertoorujussuarmik NATO-mioqartussaaffeqarmat. Uagut taamatut isumaqatigiissummik allanngortitsiniarutta qallunaat naalagaaffiata pinngitsoorani annilaangassutigissavaa pissaaneqarnini NATO-p iluani annaassussaassallugu.

Oqarsinnaavugut ukiut 50-it qaangiuttut matuma siorna Inughuit Dundasiminngaanniit taamatut qimagutsinneqarmata, suli suliaq maannakkumut ingerlavoq. Aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaatigisartagai suliaq taanna qaqittarparput qaqittarparput, kisianni maannakkut Inatsisartuni sukumiisumik aalajangiiffigisassatut siunnersuutigineqartoq taanna maannakkut isumaqatigiissutiginiartariaqassavarput qallunaat piumanngikkaluarpataluunniit oqartariaqarpugut amerikamiut, qallunaat kalaallillu ataatsimut taamatut oqaloqatigiissinnaanerat ujartortariaqarparput isumaqatigiissinnaanerallu.

Taamaattumik Pituffimmut tunngatillugu qanoq atorluaasinnaanerput taanna immaqa kingusinnerusukkut eqqartorsinnaassavarput, kisianni inatsisitigut periarfissaqarsimassappat taassumap isumaqatigiissut allanngortissavarput imaluunniit taakku ilassutitut isumaqatigiissuteqassaasut, suna assigiinngissutigivaa, taanna aamma qulaajartariaqarparput.

Ajornanngippat taassuma isumaqatigiissutip ilassutigut isumaqatigiissummik aaqqivigineqarsinnaanissaa, taanna soorunami pitsaanerpaaq atorluarsinnaasarput ujartariqarparput. Taamaattumik uagut tungitsinninngaanniit Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaasii tussaatissatut oqaasii tigussavagut, aammalu siunnersuuteqartoq tungitsinninnaanniit taperserusupparput taamatut oqaaseqarneranut. Qujanaq.

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Alla eqqaanngilara Seriusimi qimusseqatigiit ilisarnaataat, kisimiippunga kisianni nukittuvunga, utoqqatserpunga.

Tupigilluinnarpara aatsaanguaq taasisitsineq taamatut inerneqarmat, kisianni peqqissimissutiginngeqaara, misigisimavunga kiserluinnarma maani isumaqatigiissupput ilumoorullugu ataatsimoortorsuulluta kisima illersulersimallugu.

 

Siunnersuuteqartup siunnersuutaa erseqqareruttormat, allanngortinniartigut. Tamassi eqqaasavarsi isumaqatigeereernikuuvugut, massakkut tigoqqikkutsigu aalajangiusimaneralu oqaatigalugu ersarissumik oqassagaluarpugut, isummagut allanngortinngilagut, taanna 1951-ernissaq allangoqullugu piumasarput aalajangiusimavarput, kisianni tassa ullumikkut taasinerup avammut nittagaa aajuna ima paasisarialik, 1951-imi isumaqatigiissut, illersornissamut isumaqatigiissut, Kalaallit Nunaanni Inatsisartut Naalakkersuisullu ima amerlanerussuteqartigisut allanngortinnissaa pisariaqartinngilaat.

Assorsuaq annernarpoq taanna.

Oqaatigeqqinneq ajornaqaaq, oqallittarnerujussuagut isumaqatigiilluta avammut nittartarnigut ullumikkut taamannak erseqqaritsigisumik akerlilerneqarmata. Isumaqarpunga tassa taama oqartariaqarlunga, isumaqatigiissut atortuassaaq, oqaqqikkaluaruttalu aanna tusagassarput, 25. oktober 2001-imi taasivusi ersarissoq aalajangiusimanerissi aperineqarlusi, kisianni oqarpusi aalajangiusimanngilarput. Soorlu oqartariaqartugut ila aalajangiusimanngisatsinnik oqaluttuarsimalluta, angalaarujussuaqattaarsimalluta, sunaaffa immaqa ullumikkut oqassalluta, naami taamaangikkaluaruni soqutaangilaq.

Aap, Naalakkersuisut Siulittaasuata Inatsisartut aalajangereersimanerat eqqaavaa, soormi aamma aalajangersimanerit erseqqissaqqillugit ullumikkut akuerineqartuuguni erseqqarinnerissagaluarpoq ilumoorluta aalajangiussimagipput. Inuit Ataqatigiinnut ajunngisaarut sunaagaluarnersoq taakkartugaa maani uterfigissanngilara, aamma qitinnermilluunniit oqalunneq maani angerlarsimaffeqanngilaq, maani oqallisigisarput nunatta inuisalu Naalakkersuisuisa inatsisiliortuisalu piumasaat qatangiinnartinneqarpoq.

Islandi taamannak mittarfimmik iluaquteqarnera uagut iluaqutiginngilarput. Oqaaseqarninni erseqqissarpara allaallunniit siunissami immaqa qulaavaanissaa amerikarmiut uatsinnut piumasarissanngikkaat. Tamakkua suli aaqqinneqanngillat, uagut iluaqutiginngeqaarput, allaat soorlu oqareersunga, takornarissanut Avanersuarmiunut iluaqutissaagaluaq akornuersorneqarpoq.

 

Thulimi sulisut maani pineqanngillat, illersornissamununa isumaqatigiissut 1951-ernisaq oqallisigigipput, aamma uanga qutsappakka taavaniittut suliffeqarsinnaammata, aamma taamaattuassaaq amerikarmiut taavaniitsilluit, piumasarisariaqarparpullu taassuma 1951-iminngaanniit piumasaqaataasup imaluunniit isumaqatigiissutaasup allanngorneqarneratigut allaat kalaallit suli amerlanerusut taavani sulisorinissaat piumasarissagipput, soorlu Naalakkersuisut Siulittaasuata oqarfigigaatigut, Islandimi qanoq iluaqutigineqartigisoq. Minnerpaamik taakkutullu iluaqutigisariaqarparput mittarfik taavaniittoq.

Ilumoorputit anisitsinianngilagut, naamerluinnaq, anisitsinianngilagut, kisianni isumaqatigiissuteqarusuppugut kalaallit aamma namminneq ilaallutik akuerisimasaanik, akuerisimatinnagu massakkumut utertuassavarput, soorlu aamma siunnersuuteqartup oqaatigigaa, uagut nunasiaagallarattali isumaqatigiissut nunatsinni namminersornerulersimasumut tulluussorinngilarput, nammineq ilaajumavugut ilusilerusullugu, siunissami anisitsiniaannata suleqatigiillutali, suleqatigiinnissarpput qanoq isikkoqassanersoq aalajangerusullugu.

Uteqqillara isumaqatigiissununa ajorisarput, qabgali aalajagiusimasarput aaqqissuunneqaqqullugu maani oqalisigigipput, tassalu taasissutigalugu.

Kattusseqatigiinnit manna tikillugu oqaluttut tupigaakka siunnersuuteqartoq isumaqatigisimallugu.

Sukkut?

Aatsaaqqissaaq taasipput tamaavimmik akerleralugu, oqaqqitariaqanngilasi isumaqatigisimallugu siunnersuuteqartoq, tamassi akerlilerparsi, qujavungali kisianni siunnersuuteqartup paasisinnaasimammagu illersorneqarluni, kisiannili taasigassi qanoq-ippisi?

Tamarmik ersersippaat siunnersuuteqartoq naaggaarpaat.

Tassa taasineq ima ittoq, 1951-imi pissutsit, Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut Inatsisartullu pisariaqarsorinngilaat allanngortinneqassasoq, taava Inatsisartut taamaasillutik siornagut isumaqatigiissutsik isumaqatigiilluinnarlutik isumaqaitgiissutsik allanngortitsineqassasoq ullumikkut oqaatigaat sussa allanngortinnagu.

Pakatsissutigaara, kisianni amerlanerussuteqartut isummernerat eqqumiikkalaartoq, tassa amerlanerussuteqarnikkut taanna aalajangigaavoq, kisianni uanga isumaga allanngortinngilara, 1951-ernissaq allanngortinneqartariaqarpoq, uagut pissanngikkutta immaqa kingulissatta taanna aaqqikkumaarpaat.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Taava tullinnguuppoq Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit, aappassaa, tulleriumaarpaa Daniel Skifte.

 

Una oqaatigilaarlara aatsaannguaq taasineq taamatut saqqummiunnqartoq paragra 50 toqqammavigineqarmat akuerineqarsimappat kingunerisussaammagu oqaluuserisaq atorunnaasasoq, taanna erseqqissaatigiinnarpara.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Aqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq, tassaana aamma uangattaaq siullermik Otto Steenholdt kiisalu aamma Naalakkersuisut Siulittaasuat aamma oqaaseqarfigilaarniarlugu maangartunga.

 

Otto Steenholdtip taamatut paasinninnera paatsuineruvoq, tassami Inatsisartut suleriaasiat najoqqutaralugu maani sulisugut aalajagiiffigisassatut siunnersuutit, tassa beslutningsforslag, tassa aalajangiiffigisassatut siunnersuutit tamatigut marloriarneqartussaapput, tamatigut marloriarneqartussaapput, ullumikkut siullermeerneqarpoq, taavalu kingusinnerusukkut aappassaaneertussaasavarput una Inatsisartunut ilaasortap Maliinannguaq Markussen- Mølgaardip aalajangiiffigisassatut siunnersuutigisaa illit taasissutigisitavit siunertaqartumik aamma imaqartoq.

Taamaammat taanna taasissutigeqqittussaassavarput aappassaaneerinninnermi, taamanikkornissaanut qularnanngilluinnarpoq Inuit Ataqatigiit nikueqatigiumaarmatsit, Inuit Ataqatigiimmi uagut erseqqissumik oqaatigivarput, uani siullermeerinninnermi Inatsisartut siusinnerusukkut taanna aalajangiutereersimasarput taanna tunuliaqusersoripput, qimannianngikkipput, naammaginnatsigu oqaatigivarput erseqqissumik, issuaqqilaasavara imaluunniit issualaasavara oqaaseqarpugut imatut, tassa qupperneq 2-mi: "Allanngortinneqartariaqarpoq, Inuit Ataqatigiinniillu naammaginngilarput isumaqatigiissummut ilassutit atorlugit nutarterneqaannarnissaa siunnerfigineqaannassappat".

 

Tassa taanna erseqqissorujussuuvoq. Tassa siullermeerinninnermi taamatut oqaaseqarpugut taannalu aappassaanerinninnissatta tungaanut isuma tassa ingerlatseqqinniartussaavarput, kisianniuna tassa neriukkaluaratta, taamaammanuna aamma siullermeerneqarnerani imaakkajummat suliat ingerlaqqittarlutik ataatsimiititaliamut, taava tasa taanna naatsorsuutigalugu saqqummiinerput imatut naggaserparput aamma suliaq aappassaanerisoqartinnagu Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqassasoq, tassani apeqqutit assigiinngitsut oqallinnerup ingerlanerani saqqummiussorneqarsimasut aamma sammineqarniassamata aammalu ataatsimiititaliaq taanna pineqartoq erseqqissumik Inatsisartunut isumaliutissiissuteqarluni aamma inassuteqarsinnaaniassammat.

Kisianni tassa paasivarput amerlanerussuteqartut ataatsimiititaliamut una ingerlatseqqikkusunngilaat, kisianni uteqqissavar Inatsisartut suleriaasitsinni tassa imaappoq, taanna qanorluunniit allanngortinniarneqaraluarpat allanngortinneqarsinnaangilaq, aalajangiiffigisassatut siunnersuutit marloriarneqartuaannartussaapput, qanorluunniit piumanngitsigisoqaraluarpaalluunniit.

 

Taamaammat aappassaaneerinermi taaseqqittussavugut, taanna eqqaamaneqartariaqarpoq.

 

Aamma una oqaatiginngitsoorusunngilakka ilassutitut isumaqatigiissuutit, tassa tillægsaftaler, tassa apeqqutinut aalajangersimasunuinnaq tunngagajuttarput, tassa 1951-imi isumaqatigiissut assigiinngorparparujussuarnik imaqartitserpoq, kisianni navianartua aajuna, Inatsisartut amerlanerussuteqartut, tassami amerlanerussuteqartut massakkut qimannialerunarpaat Inatsisartut siusinnerusukkut aalajangiutereersimasaat, tassa taanna uggornartua, taava qimanniagarsi aajuna naviarnartualu, ilassutit isumaqatigiissutit aqqutigilerutsigit, taava apeqqutit ataasiakkaaginnaat aalajangersimasuinnaat kisimik sammisinnaangussavagut, isumaqatigiinniutigalugillu, soorlu avatangiisinut tunngasoq, tassa taannaannavik, taava kisimi isumaqatigiinniutigineqassaaq, allat oqartussaaqataanissatsinnut tunngasuuteqartut, isumasiorneqartarnissatsinnut tunngassuteqartut piumasaqaatigisagut qangalili, taakkua qatangiinnassapput, taanna eqqarsaatigilaarniarsiuk.

 

 

 

Daniel Skifte, Ataasut.

Qujanaq, siullermik oqaaseqartut oqaaseqarfiitinnagit pisussaasorinngikkaluarlunga pisussaassunngortippuinga imminut, tassami taanna oqaluuserineqartoq Siumup Inuit Ataqatigiillu naalakkersuinikkut isumaqatigiissutaanni qupperneq 1-imi immikkoortut aappaani aammalu qupperneq 5-imi immikkoortut tallimaani tassunga tunngassuteqartumik oqaaseqartoqarpoq, taamaattumik uani pikkorinnequsaassanngilanga taakkununnga taasannut, taamaattumik tupigaara politikikkut anguniarneqartoq, siunnerfik nalunngisarpullu tunngavigalugu Naalakkersuisut maannakkut ingerlatseriigaat naalakkersuisooqatigiit ilaannit qaffatsinneqarmat.

Taamaattumik taakkua tunngavigalugit suliassat ingerlareersoq aammalu naalakkersuisooqatigiinnerup iluani atsioqataaffioreersoq maannakkut oqallisigigatsigu paasiuminaatikuluppara.

Aamma tassunga tunngalluinnaqqissaarpoq allaat naalakkersuisooqatigiinniit naviasaarutigineqarmat Haagimi eqqartuussissusilersuussisoqarsinnaasoq, taanna tupaatigaara, kisiannili tuppallilerpunga Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaaseq atugaa qiteqatikkuminaatsumik taallugu, taanna imatut paasigakku taamaaliornianngilagut, naalagaaffeqatigiit iluminni eqqartuussissusilernissaa Atassutip akuerinngisaannassavaa, naalagaaffeqatigiiuvugut, aaqqitassat oqaloqatigiilluni ingerlanneqartariaqarput, kisianni naalagaaffiugutta, taanna piginnaassuserput akisussaaffigalugu, taava periaaseq allamiissaaq.

Maannakkut inissisimanerput tunngavigalugu politikikkut spillerreglit, tassalu nalinginnaasumik malitassat atorlugit ingerlasariaqarpugut, taamaattumik neriuutigaara suliassaq ingerlareersoq Naalakkersuisullu maannakkut suliaat ingerlalluassasoq, aammami taanna tunaartaralugu politikikkut anguniaqarnissaminnik tassunga tunngasumik oqaaseqareerata.

Taava naggataatigut aamma taangitsoorumanngilara Johan Lund-Olsenip ilaatigut oqaaseqarmat Inatsisartut aalajangeriigaat maannakkut tunukkipput, naaggaa, Inatsisartunuku aalajangeriigaat Naalakkersuisooqatigiinnerullu siunnerfia maannakkut ingerlanneqartoq, taamaattumik persuarsiutissaangilaq. Uanga upperaara Naalakkersuisut suliassaq suliarigaat aammalu tusartinneqartarnerput tunngavigalugu ingerlanneqartoq, angusaq qanoq ikkumaarnersoq inaavippat paasiumaarparput. Qujanaq.

 

Mikael Petersen, Siumut.

Tassa pisariaqarsoraara aamma Siumup naalakkersuinikkut oqaaseqartartuatut erseqqissaateqalaasallunga, oqaaseqartut kingulliit Johan Lund-Olsenikkut aallaavigalugit.

Tassa siullermik Johan Lund-Olsenip, Inuiat Ataqatigiit oqaaseqartuata oqaatigaa, una aalajangiiffigisassatut siunnersuut itigartinneqarpat tassa suna tamarmik unissaaq. Qallunaa amerikarmiullu 1951-imi illersornissaq pillugu isumaqatigiissutaanut suliami.

Ila tupinnaq taamatut oqartoqarsinnaammat. Erseqissaatigilaarlara 1980-ikkullu aallartinneranni taamanikkulli Naalakkersuisuusut aamma taamanikkut Inatsisartuusut taanna 1951-imi isumaqatigiissutip nutarternissaa nunatsinninngaanniit danskit naalakkersuisuinut saqqummiuttualerpaat, tassa 1980-ikkut aallartinneraniilli Namminersornerulernitta kinguninnguaniit.

Suliaq taanna ingerlavoq, 1990-ikkut ingerlanerani misissueqqissarnerit assigiinngitsut pereermata aamma taamanikkut Naalakkersuisuusut aamma qallunaat naalakkersuisuinut saqqummiuppaat,. Inatsisartut maani oqallittarnigut aallaavigalugit.

Tunngavilersuutit atorneqartut imaannaanngitsorpassuit pigereerpagut, tassalu aajuna tamatta aporfigiuagarput, Naalakkersuisuutitatta aææanngulaartartut aammalu Inatsisartut allanngulaartartut aperfigiuagaat ulloq manna tikillugu qallunaat naalakkersuisui tassani manngertitaartuarmata, tassa taanna aporfipput.

Tamakku nalunngilagut Inatsisartut tamatta, taamaattumik assigiinngitsorpaasuarnik oqisunik tunngavilersuuteqarluni oqallinniarsarisarnerit tassunga tunngatillugu isumaqarpunga nukillaarsaataaginnartartut.

Tunngavilersuutit assigiinngitsut piffissat ukiut 20-t takku ingerlaneranni 80-iminngaannit massakkumut tunngavilersuutitut atorneqartartut itisigaluttuinnarput, aamma massakkut nalunngilarput Namminersorneq pillugu Isumasioqatigiissitarsuup tassunga tunngatillugu suliat annertuut ingerlakkaat.

 

Tassa imaappoq uanga inuiaqatigiit kalaallit Inatsisartut Naalakkersuisullu isumaqatigiissutip 1951-iminngaaneersup nutarterusunnera aalajangiusimajuarparput. Aamma taanna ullumi nassuiaat nunanut allanut tunngatillugu nassuiaat oqallisigineqarmat aamma uppernarsarneqarpoq.

Naalakkersuisullu uani akissuteqaataanni paasinngitsuusaarneqarsinnaanngilaq qallunaat naalakkersuisuisa nunatta Naalakkersuisuisa killiffigisaat tassaasoq tassa pissutsit aallaavigalugit ilassuteqartitsinikkut aaqqiigallarnissaq. Tamatta nalunngilarput isumaqatigiissutip taassumap nutarternissaa anguniartuarlugu ukiorpassuarni perersoq. Aamma ingerlaqqissaaq

Tamatuma angunissaa tikillugu Siumumi oqaatigereerparput sulinerput ingerlattuassavarput tamatuma piviusunngortinnissaa tikitserlugu. Taamak oqarpugut siorna ukiakkut oqallinnitsinni.

Aamma massakkut nassuiaat nunanut allanut tunngatillugu sillimaniarnissamullu tunngatillugu oqallinnermi erseqqisaatigaarput atagu tunngavilersuutigut suli pitsaanerulersinniarlugit periarfissinneqarpugut. MD pillugu nunarsuarmioqatigiit oqallipput nunarput akuuvinnarani atorneqartussanut tassunga pilersaarut, taanna pilersaarut piviusunngussappat akuuvoq. Tamakku pillugit oqaloqatigiinnermi aallartitsoqarpat Amerika-miut tungaaniit taava aamma piumasaraarput taava aatsaat 1951-imi isumaqatigiissut nutarteqqaarlugu tamanna angusinnaavarput. Angusinnaavarsi uagut tungitsinninngaanniit.

 

Tassa tunngavilersuutissat piffissap ingerlarnerani amerliartuinnarput. Nakussakkaluttuinnarput qularutiginngilarpullu Siumup tungaaniit tunngavilersuutit ima annertutigilerumaartut qallunaat naalakkersuisui naaggaarsinnaajunnaarlutik. Taamaattumik Siumuminngaaniit massakkut tulluarinngilarput uani 1953-imi isumaqatigiissut, tassa 1953-i sioqqullugu nunasiaataanerup nalaani isumaqatigiissut pilersimasoq, taannaannaq tunngavilersuutigalugu Inatsisartut aalajangiisinneqassappata imaalinnarlugit. Nalunngereerlugu tamatta isumaqataasugut taassumap isumaqatigiissutip allanngortinnissaani.

 

Isumaqarpugut, tunngavilersuutit annertusiartornerat ilutigalugu aammalu tunngavilersuutit imaannaanngitsut atorlugit Inatsisartut taanna pillugu itinerujussuarmik kimeqarnerujussuarmik atorsinnaanerujussuarmik aalajangiisinneqarsinnaasut.

 

Aammalu tamakku anguniarlugit tamatta suleqataavugut Siumumiikkutta, Inuit Ataqatigiiugutta, Atassutaagutta, Kattusseqatigiiugutta attaviitsuuguttaluunniit. Ata tamanna utaqqilaarallartigu takkutissooq piffissaq taamatut tamakkiisumik isummernissatsinnut. Isumaqatigiissutip taassumap nutarternissaanut ajorsarsinnaajunnaarluta.

Taamaattumik massakkut erseqqissaatigeeqqiinnassavara partiimi oqaaseqartorput Siumup isumai tunngaviginagit oqaaseqareermat ataatsimiititaliami tamanna oqallisigineqalerpat tunngavilersuutaasut ilanngullugit nalilersoqqaarlugit tamanna Inatsisartunut ataatsimiititaliaminngaaniit saqqummiunneqarnissaa peqataaffigissagatsigu.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Oqallinneq maani uanga nangeqqittussatut takorluunngilara. Aamma isumaqarpunga pissutissaqanngitsoq maannakkut nangeqqissalluta akissutit apeqqutissallu tamarmik maani saqqummiunneqareerput. Taamaattumik maani akisaqattaalluni oqaaserineqartut sumilluunniit uani suliassami nakussassaataanngillat isumaga najoqqutaralugu.

 

Inatsisartut oqaatigineqassanngillat pisariaqarsorinngikkipput isumaqatigiinniaqqinnissat Johan Lund-Olsen-ikkut tassa taamatut maannakkut oqaluttarfik manna atorpaat. Imaaliinnarluni oqarluni Inatsisartut aammalu Naalakkersuisut imaluunniit Inatsisartut pisariaqarsorinngikkaat isumaqatigiinniarnissat. Taamak oqaluttoqanngilaq. Nalunaaquttap akunneri qassinngulerpat maannakkut oqalulluta isumaqatigiinniarnerit taamak ittut aalajangiusimagigut.

 

Pisariaqanngitsumik uteqattaartinneqarnerput maani ingasappallaarujorujussuaqaaq. Otto Steenholdti aamma nassuiaaniarneri eqqunngitsut allamut sangutitsiniutit naammalluinnalereerput maani inimi.

Otto Steeholdti uagut siulittaasoralugu Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaanut innersuussutigigatsigu Qaanaap mittarfissaa ingerlanneqareralu Amerikamiut qallunaallu akilerlugulu ingerlatissagaat. Suna kinguneraa? Taamani Otto Steenholdti siulittaasuuvoq. Allarluinnarmik aalajangiisoqarpoq.

Uagut taamanikkut ilaasortaasugut udvalg-imi aalajangikkagut taamani malinneqanngitsut aamma taamani takuagut, kisianni maannakkut taamatut ittut uteqattaarlugit maani ingerlanianngilagut siumut isigissagatta. Siumullu aamma aaqqinniagassagut siunnerfigalugit maannakkut isigaluta. Taamaattumik ukiuni kingullerni qaangerniarnerani matumap ajornartorsiutaareersimasut killiffia ullumi Naalakkersuisuni uagut nalunaarutigilluagarput tassa. Amerikamiut inussiarnersumik akueralugit danskit paaseqatigalugit alloriarnermik nanisinissaq maannakkut taanna naliliinermi kisiivimmi isumaqarpunga atorsinnaasutut naliligaasoq.

Aamma eqqartuussiviit akulerussulissagutsigit oqallinnerput allarluinnarmut sangussaaq angusaqarsinnaanerpullu suli sermersuup qeqqanut iligaanni pitsaanerussalluni.

Taamaattumik uani Naalakkersuisut iliuuseriniagaannik malitsitaqarniarneq amerlanerit malinniagaat tatigalugu aamma taanna tutsuigalugu suliassaq ingerlateqqissavarput. Tassa oqallinnerup killiffia aammalu taanna tunngavigalugu uanga ingerlaqqinnissarput kissaatigeqaara.

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Naalakkersuisut Siulittaasuat Mikael Petersen ilanngullugu atuarsimanngilarsi una taasissutigalugu! Atuarsimanngilluinnarparsi! Oqarfigisariaqarpassi aajuna taasissupput Kalaallit Nunaanni Inatsisartut sisamanngornermi oktoberip 25-ani 2001 ataatsimiittut siusinnerusukkut aalajangiussartik illersornissaq pillugu 1951-imi qallunaat amerika-miut isumaqatigiissutaat allanngortinneqassasoq aalajangiusimavaat. Illersornissarlu pillugu nutaamik isumaqatigiisusiornermi kalaallit politikkeriisa peqataatinneqarnissaat taamatuttaaq aalajangiusimallugu.

Uanga nutaaliunngilanga. Qangaliuna aalajangiusimasatta imaa. Taamaattumik tassani taasinermi taannarpiaq taasissutigaarsi naaggaarlugulu. Sumulluunniit nuutinniartariaqanngilaq. Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat qutsavigissavara aammalu ataatsimiititaliami, tassa ataatsimiititaliamukartussaannguatsiarmat tassani isummat illersorluartaqqullugit. Aamma Mikael Petersenip taanna atuagara tusarlugulu takusimasariaqarpaa.

Ajornaqaaq pinnguanngilagut, aamma uagut taamani Thulemi uanga siulittaasuullunga Jonathan Motzfeldt tusarnaartoqarlugu, allaat Lars-Emil Johansen siulittaasoralugu, ersarissumik sorsuutigaarput taamanili 1951-ernisaq allanngortinneqassasoq. Ullumikkulli Jonathan Motzfeldtip massakkut naaggaarpaa anivorlu matu matorululluguluunniit! Taamatut sulisoqarneq ajorpoq.

 

 

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Qinnutigissavara toqqartaarinerit pinaveersaaqqullugit.

 

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Nuannaarutigaara apeqqut manna oqaluuserineqarmat, allaat sakkortungaatsiartumik. Aamma ajunngilaq, aamma taamaattussaavoq. Isumaqarluinnarpunga una apeqqut saqqummiukkakku nukillalaarsaataanani nukittorsaataalluni naqissusiinerussasoq. Taanna siunertaralugu siunnersuut saqqummiussimavara.

Aamma sullugineqassappat aap, inuit namminneq tassunga isummersinnaapput, kisianni isumaqarpunga sullugineqarsinnaanngitsoq suliap suliassaq ilungersorluni ukiorpassuarni Naalakkersuisut Siulittaasorisartagaanni saqqummiunneqareersimasoq. Angusaqarfiorpiarnerli ajortoq qaqeqqissallugu naqissuseqqissallugulu maani Inatsisartuni.

 

Daniel Skiftep oqaatigivaa tupigusuutigalugu suliassarooq ingerlareersoq sooq qaqinneqarsimanersoq. Nassuiareerpara sullugigakku maannamut angusaasimasut taamaattumillu naqissuseqqinnissaa kissaatigalugu suliniutit ingerlaqqinnissaat taakku aallaavigalugit.

Taamaattumik nuannaarutigaara aamma Siumup oqaaseqartuata oqaatigimmagu ataatsimiititamut ingerlaqqissasoq isumaqatigalugu. Ataatsimiititami isumaliutissiissuteqarumaarpugut.

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Aap, qujanaq. Tassaana una Siumup politikkikkut oqaaseqartartuata neqeroorutigisaa taanna ilassilluarusullugu oqaatigerusukkiga. Tassa ataatsimiititaliamut maannakkut ingerlateqqissinnaanissaa tassa amerlanerussuteqarfigilerparput. Tassa Siumut Inuit Ataqatigiillu kissaatigivaat aappassaaneerisoqartinnagu una suliaq tassa aalalajangiiffigisassatut siunnersuut ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqarsinnaassasoq.

Taavalu naggaterpiaatigut una oqaatigilaarlara. Taanna nunat tamat eqqartuussiviat Haag-imiittoq eqqartorneqarmat tassani erseqqissumik oqaatigivarput isumaliutissanut ilaatinneqarsinnaanersoq taanna nalilersorneqartariaqarpoq. Taanna isumaqarpunga imatorsuaq qaqqaqalaarutigissallugu pissutissaqanngitsugut.

Isumaliutigineqarsinnaavoq annernanngilaq. Aamma silaannarmit tigusaanngilaq. Issuarneqarpoq tutsuiginarluartuminngaanniit oqaatsit taakkua aninneqarsimasut. Tassa Dansk Udenrigspolitisk Institutimi ilisimatuup allaaserisaaninngaanit taakkua issuaanerullutik. Tassa silaannarminngaaniit tigusaanngilluinnarput. Taamaammanuna taanna isumaliutissanut malugalugu isumaliutissanut ilaateqqullugu kaammattuutigiinnariga.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, SIumut.

Otto Steenholdtip pissutsinik sangutitsisaqattaarnera aamma putusaarutigissanngilarput. Nalunngiivippaa 1997-imi taamanikkut uagut naalakkersuinermut uteqqinnitsinni pissutsit Otto Steenholdtimit uparuarneqanngilluinnartut. Danskit 47 millioninit akiligassaat iluarsiniarsimagivut taamaalilluta 6 millioninik akiliisussaanngorlugu iluatsinnaguli ingerlatsinerani akiliisussanngortitaanera.

 

Tamakkua hr. Otto Steenholdtip ataatsimilluunniit uparuanngilluaasarsimavai. Aamma taamanikkut periarfissaqarsimagaluarpoq uparuaanissaminut, kisianni una oqaatigilaarlara aamma ataaseq mianersuutassaq pinngitsoornata aamma maani alaatsinnaattariaqarparput. Aammalu udvalgip sulinerani taanna qularnanngilaq tikinneqartussaassalluni. Paasilluartariaqarparput aamma Isumannaallissaanermut Ataatsimiisitaliap sulinerata aamma nipangiussassarpassuarnik aamma ilaqarmat tassanilu aamma uagut aamma ilaalluta nipangiussassanik aamma pigisaqarluta inuusugut ataatsimiisitaliami apersorneqassagaluarutta qanoq ililluta aamma tassuunakkut ilisimaneqassaaq aamma nipangiussassanik maani pigisaqarluta issiasut aamma amerlaqigatta.

 

Taamaattumillu uani nalunaarutissat apeqqutigineqartussat taamaallaat uanga tungaatigut kissaatigissavara soorunami aperineqarsinnaavunga hr. Steenholdtiminngaaniit suminngaaniit taanna pisimaneriga danskit oqarsimammata amerikamiut aamma isumaqartut isumaqatigiinniaqqinnissaq pisariaqanngitsoq. Uppernarsarneqassappat taanna apeqqutigeqqissinnaavarput. Maliinannguup nammineq qanoq akisinnaassanerlugit amerikamiunit suminngaaniit taamak ilisimatinneqarsimanini nammineq nalilissavai tamakkua akissutissaqarfigissanerlugit. Taamaattumik taanna oqaatigiinnarpara aamma maani nipangiusassassanik ilaatigut peqartoqarmat.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.

Aap, suli nappaasaqattaartoqaraluarpoq, kisianni aqutsisutut siunnersuutigissavara ' 49-mi suleriaatsimi naapertorlugu oqaluuserinninneq naammassissagipput. Aamma oqaatigineqareersutut ataatsimiititaliaq ilumini paasinngisaqarsimaguni imaluunniit paasiniagassaqaruni ataatsimiinnissamini periarfissaqarfigiumaarai.

Apeqqutigissavara ' 49 naapertorlugu Inatsisartut oqaluusereqqinnagu maannakkut oqallinneq tassunga unitsissagaat. Taassumunnga isumaqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit. Una erseqqissalaassavara ' 49 isumaqanngilaq oqaluuserisaq peertoq, kisianni pinngitsoorani aappassaaneerneqartussaavoq.

 

28.