Ullut ataatsimiiffiusut arfineq-aappaat, pingasunngorneq oktobarip 3-at 2001,nal. 16.00

Oqaluuserisassani immikkoortoq 75

Kalaallit innarluutillit Danmarkimiit angerlarartinneqarnissaat pillugu Naalakkersuisunut apeqqut.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Augusta Salling, Siulittaasoqarfimmi sinniisussatut ilaasortaq.

Augusta Salling:

Oqallisigineqarnani apeqqut saqqummiunneqassaaq.

 Godmand Rasmussen, apeqquteqaateqartoq

Kalaalit Nunaanni Inatsisartut suleriaasianni § 36 naapertorlugu matumuuna Naalakkersuisunut imaattumik apeqquteqarniarpunga:

Innarluutillit Kalaallit Nunaannit Danmarkiliartinneqarnissaannut taarsiullugu nunatsinni innarluutilinnut paaqqinnittarfinni inissinneqarnissamut neqeroorfigineqarsinnaanerat periarfissinniarlugu Naalakkersuisut sunik suliniuteqarniarpat.

Naluneqanngitsutuut upernaaq Inatsisartut ataatsimiinneranni nunatsinnut innarluutillit angerlarartinneqarnissaannut atatillugu Kangerlussuaq siunnersuutigisimavara. Tamannali ersarissumik partiinit allanit taperserneqarsimanngilaq. Upernaarli oqaluttarfiimmiit oqareersimanera malillugu malersoqqinniarlugu oqareerama maannakkut siunnersuut taanna saqqummiuteqqippara, neriuutigalugu paasilluarneqarluni ilassilluarneqarumaartoq.

 

Siunnersuuteqartutuullu oqaatigereerlara angerlarartitsinissamik misissueqqissaarsimanerup nassuiaatitaa aammattaaq arlalitsigut isumaqataaffigigakku. Oqaatigeerlarali nalunaarummi allassimasunik immikkut ersarissaanngikkaluarlunga arlalinnik issuaasassagama.

 

Upernaaq Inatsisartut ataatsimiinneranni oqaatigivara annertuumik innarluutillit nunarput ungaseqalugu inuusaatsillu allarluinnaat tikillugit paarineqartarmata. Aammattaarli ilaquttat ungaseqalugit, taamaalilluni ilaquttanik takunnissinnaaneq killilerujussuuginnarani aammattaaq akisoorujussuusarmat.

 

Nalunngilarpummi Kangerlussuaq kikkunnit tamanit angallaffissuummat, taamattaarlu innarluutillit ilaqutaasa akulikinnerusumik takunnissinnaanerat ammaaffiussaaq, naak tamakkiisuunngikkaluartumik.

 

Kissaatiginngilarali innarluutillit tamavimmik pineqartumut inissinneqassasut, pisariaqartitsinerimmi aallaaviusussaammata. Soorlumi nalunaarutip eqikkarnertaani inissaqartitsineq katsorsarfissaqarnerlu annertuseriarsimasut.

 

Naluneqanngilarmi 1999-imi Inatsisartut aalajangiummassuk innarluutillit nunatsinnut angerlarartinneqassasut. Partiinimmi Naalakkersuisumilu akissuteqaatigineqartumi oqaatigineqartuarpoq innarluutilinnut sulisussat amigaatigineqartuarnerat, kisiannili eqqaaneqanngisaannarpoq takussaasumik sulisussanik ilinniarsimasunik pissarsiorniarnerat. Sulisussanimmi pissarsioqqaarani pilersaarusiorneq imminut salloqittarnerusarpoq.

 

Innarluutilinnimmi nunatsinnut angerlarartitsinissaq saqqummermat isuma taanna kusanartutuut maannamut nalilertuaannarsimavara. Oqaaseqartulli innarluutilinnut sulisunut piareersimanngittuaannarnerarpaat. Tamannalu annertuumik aporfiuppat, taava maannamut qanoq iliuuseqarata tupinnartuliamik pisoqarnissaa utaqqiuaannassanerparput. Tassami pisussaaffik kikkunniikkami. Tassalu uagut Inatsisartut qanoq iliuuseqartussaavugut, tamannalu paaseqqoqaara. Inatsisartut peqqussutaanni § 5, imm. 7-mi aammalu § 21-mi aalajangersagaqarpoq, innarluutilik nunatta avataani inissiisarfimmi najugaqarpat, innarluutillip kommuniani isumaginninnermi ataatsimiititaliap minnerpaamik ukiumut ataasiarluni misissortassavaa nunatsinnut utertinneqarsinnaanissaa periarfissaqarnersoq.

Taamaattumillu aarleqqutigaara kommunimi naliliinermi angerlarartitsinissaq annertuumik isummerfigineqartalissappat akuersaarnermik nipilimmik, inissat aporfigineqartalernissaat, naak tunngavik kusanaraluaqisoq.

Nalunaarummi isigiarsuttut allat Danmarkimi najugaqartitaammata, tassami Inatsisartut inatsisaanni § 44-mi allassimasoqarpoq nunatta avataani suliarineqarsinnaasut aatsaat ikiorsiisoqarsinnaasoq. Nunatsinni ikiorsiinissaq ajornarpat, ilami oqaatigineqareerpoq uterartitsinissaq nalilersortuarneqassasoq. Taamaattumik § 44 eqqarsaatigissagaanni isimikkut akornutillit sooq taava angerlarartinnissaat ajornassava.

 

Soorunami inuk kiffaanngissuseqarluni sumi najugaqarnissaa aammattaaq ataqqivara. 1983-imi annertuumik innarluutillit 150-t missaaniissimapput. 1988-imi 140-t missaat. 1995-imi 130, 2001-imilu qaammatini siullerni pingasuni 118-iusimallutik. Soorlu una nalunaarut nunatta pineqartut sumiiffiinik naleqqussaanikkut aggulunneqarnerisigut arlaatigut periarfissaqareerluta.

 

Tamakkununngalu naleqqussaanikkut Kangerlussuup siusinnerusukkut oqaatigeriikkama avaqqunneqarsinnaannginnera ersarissivoq. Aammalu pineqartut ilaannut naleqqulluinnartuunera. Taamaattumik piumasaraara susassaqartunit ilanngullugit misissueqqissaartoqarnissaa nalilersueqqittoqarnissaalu.

 

1999-imi aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap oqaatigaa innarluutilinnik aallarartitsinermi suliffissanik amerlasuunik pilersitsiviussasoq. Iluatinnaatillit ilaat upernaaq Naalakkersuisut akissuteqaamminni oqaatigaat, angerlarartitsissagutta illussaqarneq pingaarnerutinneqassasoq. Tamannalu pilersaarutinut ilannguttariaqalerpoq.

 

Oqaatigineqartut ilagaat paaqqinniffik Ivaaraq ajornartorsiuteqartoq. Pissutsillu taamatut isikkoqartillugit qanoq iliuuseqartoqartariaqalerpoq. Inatsisartut siunniutaat susoqanngippat piviusunngornavianngimmat. Aammalu misissuinikkut Paamiuni inerniliisoqareerpoq illu pineqartoq piukkunnanngereersoq. Periarfissat arlaqartut tikkuartorneqarput. Taakkununngalu ilaalluni Gertrud Rasks Minde. Tamakku eqqartorneqartut iluatinnartuupput pimoorullugit misissuiffigilluaqqunartut. Taamaattumik siunnersuutigaara pineqartut sukumiisumik nalilersorneqarluarlutik oqallisigineqarnissaat. Sulianimmi kinguarsaajuartuarnermi sumiluunniit iluatsinneq ajormat.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermik Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Inatsisartunut ilaasortaq Godmand Rasmussen apeqquteqarpoq innarluutillit kalaallit  Danmarkimukartinneqarnissaannut taarsiullugu nunatsinni innarluutilinnut paaqqinnittarfinni inissinneqarnissaannik neqeroorfigineqarsinnaanerat periarfissinniarlugu Naalakkersuisut sunik suliniuteqalersaarnersut.

 

Apeqquteqaat Inatsisartut siulittaasoqarfianit akuerineqartumik oqallisissanngortinneqarpoq.

 

Inatsisartunut ilaasortap Godmand Rasmussenip apeqquteqaammini upernaakkut 2001-imi Kangerlussuarmi innarluutilinnut paaqqinnittarfiliortoqarnissaanik aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqarsimanini ilaatigut innersuussutigaa,  ilaatigullu annertuumik innarluutillit angerlarartinneqarnissaannut periarfissanik misissuisimanermik nassuiaat 2001-imi junip aallartinnerani Inatsisartunut agguaanneqarsimasoq innersuussutigalugu. Inatsisartunut ilaasortap Godmand Rasmussenip apeqquteqaammini naggataatigut siunnersuutigaa peqatigiiffiit pioreersut paaqqinniffinnit pioreersut atorluarneqarnerunissaannik aammalu nutaanik paaqqinniffiliornissanik periarfissat misissuiffigilluarneqarnerunissaat. Tamatumuunalu kingorna oqallisigineqarnissaat.

 

Innarluutillit nunatsinniittut atugarisaasa pitsanngorsaavigineqarnissaannik apeqqut Naalakkersuisut suliniutigiuarpaat, ilanngullugu sapinngisamik Danmarkimut nuussiunnaarnissaq.

 

Paaqqinnittarfiit piorsarneqarnissaannik pilersaarutit nassuiaammi suliami taaneqartumi takuneqarsinnaapput. Nassuiaat ilaasortanit ataasiakkaanit pineqarsimanngikkuni Isumaginninnermut suliffeqarfimmullu Pisortaqarfimmut saaffiginninnikkut pineqarsinnaavoq.

 

Aamma oqaatigineqarsinnaavoq upernaaq manna Godmand Rasmussenip siunnersuutaata oqallisigineqarnerani siunnersuutigineqarmat Kangerlussuaq aasaanerani innarluutilinnut ilaqutaasunullu qasuersaartarfittut atorneqarsinnaasoq. Ukiup ilaannaa atorneqartussaagaluarpalluunniit pisariaqarpoq naammaginartunik sulisoqarnissaq, aammalu sinaakkutissat allat pioreernissaat pisariaqartussaasoq. Taamaattumik qularnaarneqassaaq peqqinnissaqarnikkut tamakkiisumik atugassaqartitsinissaq, aammalu peqqinnissaqarfimmi sulisoqarnissaq, kiisalu ilaqutariinnut sulisunullu inissaqartitsisoqarnissaa. Naammassineqaqqaartariaqartutut taakkartorneqartut taakku qularnaarniarlugit aningaasaliisoqaqqaartariaqarapoq, suliassat annertunerulissammata Naalakkersuisoqarfimmit sinaakkusiussat iluanni matussutissaqartinneqanngitsut.

 

Piffissami qanittumi Kangerlussuaq Sisimiut kommunianni nunaqarfinngortussaammat Naalakkersuisut isumaqarput paaqqinnittarfiliortoqarnissamik imaluunniit qasuersaarfiliortoqarnissamik pilersaarusiortoqassappat, tamanna kommunimut oqaloqatiginnissutigineqartariaqartoq.

 

Godmand Rasmussenip apeqquteqaammini eqqaavaa ilinniarsimasunik sulisussaaleqineq nutaamik paaqqinniffiliortoqannginneranut patsisissaatinneqartoq, apeqqutigalugulu tupinnartuliamik pisoqarnissaa utaqqiuassaneripput imaluunniit Inatsisartut tassunga iliuuseqarniarnersut. Soorunami iliuuseqartoqartariaqarpoq, iliuuseqartoqanngippaammi allanngortoqarnavianngilaq. Naalakkersuisullu aamma suliniuteqareerput. Upernaaq manna Inatsisartut ataatsimiinneranni aalajangiisimaneq tunngavigalugu isumaginninnerup iluani sulisut atugarisaat pillugit misissuineq aallartinneqareerpoq. Suleqatigiissitamik pilersitsisoqarpoq sulisartut peqatigiiffiiniik sulinermi illuatungeriinnik inuttaqartinneqartumik, ilanngullugulu KANUKOKA. Suleqatigiissitaq siullermeerluni ataatsimeereersimavoq, naatsorsuutigalugulu 2002-mi junimi misissuineq naammassineqassasoq. Tamatuma kingorna aalangiiffigineqassaaq sulisussarsiortarneq siuarsarniarlugu sulisooreersullu sulisoriinnarnissaat anguniarlugu qanoq iliuuseqartoqassanersoq.

Taamaattumik misissuititsisimanermik aalajangerneq sioqqullugu perorsaasutut sulisut taarserarpallaarnerat ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnit arlalinnit nalaanneqartartoq sunik pissuteqarnersoq misissortinniarlugu Naalakkersuisut suliniuteqalersimammata. Siulittaasup ammaanermini oqalugiaataa pillugu oqallinnermi eqqaariikkattut misissuinerup eqikkarneqarnerani takuneqarsinnaavoq perorsaasutut sulisut arlallit suliffimminnit soraartarnerannut nungullarsimaneq tamatigut nassuiaatigineqartartoq. Ajornartorsiutit ilaat sulisut amerlineqarnerisigut aammalu atorfinni nutaani perorsaasutut ilinniarsimasunik naammattunik sulisut amerlinerisigut qaangerniarneqarsinnaapput.

 

Oqaatigineqarportaaq akissarsiat appasippallaarnerat perorsaasut ilinniarsimasut sulerusussusiannut annikilleeqataasartoq. Aammattaaq amerlasuut isumaqarput paaqqinniffinni init angissusiat pitsaanerusariaqartut. Tamatumuuna sulisut sulerusussusiat annertusarneqarsinnaammat, aammalu meeqqat peroriartorneranni pitsaanerusumik atugassaqartinneqalersinnaallutik.

 

Misissuisimaneq ulluni makkunani inaarutaasumik kukkunersiorneqarpoq. Kinaassutsillu ersigunnaarsinneqariarpata tamatuma kingorna tamanut saqqummiunneqassaaq. Naalakkersuisut taamatut oqaaseqarlutik apeqquteqaat Inatsisartunut suliassanngortippaat.

 

 

Augusta Salling, Siulittaasoqarfimmi sinniisussat ilaasortaq, Atassut:

Isumaginninnermut Naalakkersuisumut qujavugut. Erseqqissassavara, Inatsisartuni suliarineqassanngimmat, apeqqutaavoq. Taamaattumik apeqquteqartoq piffissamik sivikitsunnguamik tunisinnaavara akissuteqaammut oqaaseqaqqinnissaanut. Tassa kisianni erseqqissaqqissavara oqallisigineqassanngilaq una.