Oqaluuserisassani immikkoortoq 02 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ataasinngorneq 14. februari
2000 nal. 13.10
Ataatsimiinnermik
aqutsisoq: Lars
Karl Jensen, Siumut.
Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat:
Siulittaasoqarfiup ullormut
oqaluuserisassanut siunnersuut ilanngunneqartoq innersuussutigalugu
oqaatigissavaa isumaqarluni siunnersuutit saqqummiunneqartut amerlanngimmata
aalajangiiffigisassatut siunnersuutit Inatsisartut suleriaasiat nutaaq
naapertorlugu marloriarlugit oqaluuserineqartartussanngoraluartut Inatsisartut
ukiuunerani ataatsimiinnerat sapaatip akunneri pingasungajaat ingerlaneranni
naammassineqarsinnaassasoq.
Naluneqanngitsutut Inatsisartuni
ataatsimiinneq una Inatsisartut suleriaasiata nutaap 1999-imi decemberip
aallaqaataani atortuulersinneqarnerata kingorna ataatsimiinnerit siullersaraat.
Taamaammat Siulittaasoqarfiup pissanngatigisimavaa
ilaasortat siunnersuusiornerminni suleriaaseq qanoq annertutigisumik
aallaavigiumaarneraat, tassanimi - Inatsisartut 1999-imi ukiakkut
ataatsimiinneranni peqqissaartumik oqallisiginnereernikkut - ilaatigut
oqaluuserisassanik ilusilersuinissanut piumasaqaatit assigiinngitsut
erseqqissarneqarput. Suleriaasissatut siunnersuutip oqaluuserineqarnerani
Siulittaasoqarfiup ilaasortat kaammattorpai Inatsisartut ataatsimiinnissaannut
siunnersuutimik ilusilersornissaannut atatillugu nalornissuteqaraangamik
Inatsisartut Allattoqarfianni sulisut siunersioortaqqullugit.
Aamma iluarisimaarnarpoq
ilaasortat marlussuit siunnersuutimik ilusilersornerini suleriiaaseq
aallaavigisimammassuk.
Taamaa oqareerluta
ajuusaarutigalugu oqartariaqarpugut maluginiarsimallutigu ilaasortat
amerlavallaat - siunnersuutiminnik ilusilersuinerminni - suleriaaseq atuutttoq
aallaavigisimarpasinngikkaat.
Ileqqussat
maleqqissaarneqassappata Siulittaasoqarfiup siunnersuutit kingullertut
taaneqartut piumaguni itigartiinnarsimasinnaagaluarpai; nalunngilarpulli
suulluunniit aquguinnarmut aaqqivillugit aaqqinneqarsinnaaneq ajortut.
Taamaattumik Siulittaasoqarfimmi aalajangersimavugut Inatsisartunut
inassutiginiarlugu siunnersuutit piffissaq eqqarlugu takkussimasut tamarmik -
siunnersuuteqartunit Inatsisartullu Allattoqarfianni sulisunit
suleqatigiissutigineqarlutik allatut ilusilersorneqareerlutik - Inatsisartut
ataatsimiinneranni oqaluuserineqassasut; siunnersuutilli tunniunneqarnermik
kingorna allatut ilusilersorneri piffissamik nukinnillu annertuumik
atuiffiusimapput. Taamaammat Siulittaasoqarfiup aammaarluni ilaasortanut
sakkortuumik kaammattuutigissavaa siunnersuutimik ilusilersornerinut atatillugu
Inatsisartut Allattoqarfianni sulisut siunersiortaqqullugit.
Siunnersuutit arlallit
Inatsisartut siusinnerusukkut ataatsimiinnerini saqqummiunneqartareersimapput,
allaat Inatsisartut kingullermik ataatsimiinneranni saqqummiunneqarsimasunik
ilaqarlutik. Taamaammat Siulittaasoqarfimmi aalajangersimavugut
inassutiginiarlutigu taakku amerlanersaat Naalakkersuisunut apeqqutitut
naatsorsuunneqassasut. Tassunga atatillugu Siulittaasoqarfiup suleriaatsimi §
36 innersuussutigalugu eqqaasitsissutigissavaa Naalakkersuisunut allakkatigut
apeqqutit Inatsisartut ataatsimiinnissaat utaqqeqqaanngikkaluarlugu qanoq
ilisukkulluunniit saqqummiunneqarsinnaasut aallaaviusumillu aamma allakkatigut
akissuteqarfigineqartartussaasut kiisalu Naalakkersuisut apeqqut
akissuteqarfigisinnaanagu nalunaaruteqarsinnaasut.
Aatsaat apeqquteqartoq apeqqutip
Inatsisartuni oqaasiinnakkut saqqummiunneqarnissaa kissaatigalugu nalunaarpat,
tamannalu Siulittaasoqarfimmit akuersissutigineqarpat, oqaasiinnarmik
saqqummiussisoqarsinnaavoq. Asii Chemnitz Narupip meeqqat inuusuttullu
angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartarnerisa Isumaginninnermut
Pisortaqarfimmut nalunaarutigineqartarnerat pillugu apeqqutimi ilusilernerani
erseqqissumik kissaatigaa apeqqut oqaasiinnarmik oqaluuserineqassasoq. Tamanna
pillugu Siulittaasoqarfik aalajangerpoq kissaatigisaq taanna itigartinniarlugu.
Ruth Heilmannip siunnersuutai
marluk, aappaa tuttut umimmaallu neqaannik tuniniaasarnermut tunngasoq aappaalu
kigutigissaasussanik ilinniartitsinerup aallarteqqinneqarnissaanut tunngasoq
piffissaliussap qaangiuteriitsiarnerani tiguneqarput; siunnersuutilli taakkua
marluk Naalakkersuisunut apeqqutitut iluseqarmata Siulittaasoqarfik
aalajangerpoq taamatut isiginiarlugit.
Siulittaasoqarfimmit
inassutigineqassaaq immikkoortoq 12, utoqqaat siusinaarlutillu
sulisinnaajunnaarnersiutillit qaammammut pisartagaasa iluarsiivigineqarnissaannut
tunngasoq, aamma immikkoortoq 17, siusinaartumik tamakkiisuumik
inuussutissarsiorsinnaajunnaarsimasut utoqqalinersiutillillu saniatigut
isertissinnaasaasa akileraaruserneqartussaanngitsut amerlineqarnissaannut
tunngasoq, ataatsimoortillugit oqaluuserineqassasut, taamatuttaarlu
inassutigineqassaaq immikkoortut 30 aamma 31, tamarmik Siku-blockimut
tunngasut, ataatsimoortillugit oqaluuserineqassasut kiisalu
inassutigineqassalluni immkkoortoq 32, ilagiinni suliaqartut sulinerminni atugaasa
pitsanngorsarneqarnissaannut tunngasoq, aamma 35, kordegninik
atorfinititsisoqarsinnaaneranut tunngasoq, aammattaaq ataatsimoortillugu
oqaluuserineqassasut.
Siulittaasoqarfiup taama
oqaaseqarluni inassuutigissavaa, Inatsisartut ullormut oqaluuserisassatut
siunnersuut ilanngunneqartoq akuersissutigissagaat, ullormut oqaluuserisassanut
nassuiaat pisariaqartinneqalissappat uterfigeqqinneqarumaarpoq.
Per Berthelsen, Siumup oqaaseqartua:
Siullermik Siumup Inatsisartuni
gruppia sinnerlugu maani najuuttut nunaqqatigullu tamaasa ukiortaami qamannga
pisumik pilluaqqujumavagut, siullermeersumillu ukiuunerani ataatsimiinnissamut
tikilluaqqullugit.
Ullormut oqaluuserisassat
pillugit nassuiaasiami maluginiarparput, siulittaasoqarfimmut annertuumik
suliakkersuutaasimasoq ilaasortat amerlanerit suli siunnersuusiornermi
ilusilersuinissamik nutaamik atuisimannginnerat. Qularinngilarpulli tamanna
piffissami aggersumi qaninnermi ilikkarneqarumaartoq. Siumumillu
nuannaarutigaarput maluginiarlugulu, siulittaasoqarfimmit
ajornartorsiutaasimasoq eqqaallisaartumik pissusilersorfigineqarsimammat.
Iluatsillugulu uani Siumumit inassutigiumavarput, periarfissaq siullerpaaq
atorlugu Inatsisartut siunnersuutinik ilusilersuinissamut atasumik
pikkorissarneqarnissaat.
Maannali tassa oqaluuserisassat
inissititerneqareerput, taamaammallu eqikkagaasumik oqaatigalugu nassuiaammi
taaneqartut Siumumi tamakkiisumik tusaatissatut tiguagut taamatullu
oqaluuserisassatut siunnersuutaasut taamak isikkoqartillugit akueriumallugit.
Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua:
Oqaluuserisassat pillugit
nassuiaat saqqummiunneqartoq Atassumminngaanniit akuersaarlugu
oqaatigissavarput.
Taamaakkaluartoq Atassummiit
ajuusaarnartutut tikkuarumavarput, piffissaq eqqorlugu Inatsisartunit
ilaasortanit arlaqaqisunit Inatsisartuni oqaluuserisassattut siunnersuutit
nassiunneqartut ikigisassaanngitsut allagaannartigut Naalakkersuisunit
akisassatut ingerlateqqinneqarsimasut ullumikkut suli Naalakkersuisunit
susassaqartunit allakkatigut akissuteqarfigineqarsimanngitsut paasigatsigu.
Tamanna ajuusaarnarpoq aaqqinneqartariaqarlunilu.
Tamatumunnga
peqqutigitinneqartut ilagaat, tassa Inatsisartut suleriaasianni nutaami
malittarisassat nutaat atulikkavut tamatumani tunngavigitinneqarmata. Tamanna
Atassutip paasilluarpaa illersorusullugulu. Kisianni Naalakkersuisut
Inatsisartunut ilaasortap piffissaagallartillugu oqaluuserisassatut
siunnersuutaanut allakkatigut akissuteqarfissap malittarisassatsinni nutaami
piffissalerneqarsimannginnera asuli erfaannartuuvoq. Tassami assersuutigalugu
imaassinnaan-ngimmat ukioq januarip tallimaanni siunnersuut nassiunneqartoq
aatsaat ukiaru allakkatigut akineqassasoq.
Allakkatigut Naalakkersuisut
akissuteqarnerisa erseqqissumik aamma najoqqutassaqartinneqarnissaat
Siulittaasoqarfiup suliniutigissagaa Atassutip kissaatigaa.
Taamak oqaaseqarluta
Siulittaasoqarfiup akuersaarnissamut inassuteqaataa Atassutip akuersaarpaa,
tassami naatsorsuutigivarput pisariaqartitsineq tunngavigalugu siulianilu aamma
tikkuartukkavut ilanngullugit ullormut oqaluuserisassat
uterfigineqartarumaartut.
Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Ullormut oqaluuserisassanut
nassuiaat pillugu Inuit Ataqatigiit tungaanninngaanniit imaattumik
oqaaseqarusuppugut:
Soorlu Inatsisartut
Siulittaasuata ullormut oqaluuserisassanut nassuiaateqarnermini ilanngullugu
oqaatigigaa, ataatsimiinneq una suleriaasitta nutaap atulernerata kingorna
ataatsimiinnerit siullersarigaat. Taamaalillutalu suleriaasitsitut
akuerisimasatta maleruagassartaasa atortinneqarnissaat aatsaat misilittagaqarfigilissavarput.
Tamatigut soqutiginartarpoq maleruagassat nutaat takorluukkanut, siunertanut
anguniakkanullu naapertuunnersut aatsaammi timitalerneranni tamanna iluamik
paasinarsisarpoq.
Inuit Ataqatigiinniit
soqutiginartuusorivarput maluginiassallugulu Inatsisartuni
oqaluuserisassanngortikkusutatta ilusilersornerat piumasaaqatinit tamanit
pingaarnerpaartanngortinneqarsimammat. Eqqortumik ilusilersorneqarnissamik
piumasaqaatit malitsinneqarnissaat assortunngilarput,
eqqarsarnartoqartipparpulli oqaluuserisassanngortikkusutat imarisai
siulittaasoqarfimmiit nalilersunngivillugit tamaasa oqaluuserisassanut
ivertinneqartalissappata. Siornatigut oqaluuserisassanngortikkusutat sumut
tunngasuunerat ilanngullugu Siulittaasoqarfimmiit ivertinnginnerini nalilersorneqartarsimapput,
tamanna tulluartuusoraarput Siulittaasoqarfillu kaammattorusullutigu,
siunissami taamaaliortaqqullugu.
Naggataatigut
oqaaseqarfigerusupparput apeqqutit Inatsisartut suleriaasianni
Naalakkersuisunut apeqquteqarsinnaanermut tunngasoq. Ilisimaneqartutuut
Naalakkersuisunut apeqqutit § 36-imi malittarisassiuunneqarsimapput,
siornatigut pingasunngornikkut apeqquteqaatinut taarsiullugit.
§ 36, immikkoortoq 2 malillugu
malillugu apeqquteqartup kissaatigisinnaavaa Naalakkersuisumit apeqqutigisamini
oqaasiinnarmik saqqummiunneqaqqullugu.
Inuit ataqatigiinniit
Inatsisartunut ilaasortaatitatta Asii Narupip Naalakkersuisunut
apeqquteqarnermini oqaasiinnarmik akissuteqarfigeqqulluni taamaammat
kissaateqarsimavoq . Siulittaasoqarfimmiilli tamanna itigartitsissutigineqarsimalluni.
Ilisimavarput Siulittaasoqarfik tamatumunnga pisinnaatitaasoq,
akuersaarneqarsinnaanngissorivarpulli Siulittaasoqarfiup aalajangiinermini
tunngavilersorsimanngimmaguluunniit.
Tamanna pisariaqarpoq,
apeqquteqartuinnaanngitsumut pingaaruteqarpoq, Inatsisartunulli ilaasortanut
tamatsinnut, tunngavilersuutit erseqqissassammata qaqugukkut oqaasiinnarmik
akineqarsinnaanermik kissaat akuersaarneqarsinnaajumaartarnissaanik.
Taamatuttaaq piumasaqaatitsinnut pissutaavoq ileqqunngorsimammat kusanartoq
aalajangiinerit tunngavilersuutai ilanngullugit nalunaarutigineqartarnerat.
Taamatut oqaaseqarluta
siulittaasoqarfimmiit inassutigineqartut allat akuersaaratsigit
oqaaseqarfiginagit ullormut oqaluuserisassanut nassuiaat saqqummiunneqartoq
akuersaarparput.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Inatsisartunut ilaasortat
tamassi ukiortaami pilluaritsi, aammalu nunatsinni innuttaaqatigut tamarmik
ukiortaami aamma pilluaqquagut, tamaasa.
Siullermik ullormut oqaluuserisassanut
nassuiaat Kattusseqatigiinniit tunngaviatigut taperserlugu isumaqatigaarput,
kisiannili uterfigilaarusullugu oqaluuserisassat siusinnerusukkut aamma inimi
maani qaqinneqartarsimasut aammalu apeqqutitut saqqummiunneqartarsimasut,
maannakkullu ataatsimiinnissami matumani saqqummiunneqaqqittut arlaqartut
apeqqutitut apeqquteqaatitut innersuunneqarsimasut eqqarsaatigalugit
eqqarsarnartoqartikkatsigu.
Tassa imatut paasinarmat,
ilaasortat siunnersuutaat apeqqutitut akisassanngorlugit innersuunneqartut
ilaasortanit ataasiakkaaninngaanniit siornatigut akissutigineqartarsimasut
naammagineqanngimmata saqqummiuteqqinneqartut, tassalu imatut paasillugu,
ilaasortat kissaatigigaat inimi maani tamakkua ataasiakkaat
aalajangiiffigisassatut oqaluuserineqassasut.
Naatsorsuutigaarput
oqaluuserisassanut tunngasut Siulittaasoqarfimmi aamma
uterfigeqqinneqarsinnaanissaat, taamaallilluni ilaasortanut sullissineq aammalu
innuttaasunik sullissineq immaqa pitsaanerusumik anguneqarsinnaanissaa
eqqarsaatigalugu.
Taamatut naatsumik oqaaseqarluta
akuersaarallarlutigu nassuiaat tusaatissatut tiguarput.
Anders Andreassen, Siumut, Siumup oqaaseqartuata
avataatigut oqaaseqartoq:
Siullermik oqaatigissavara,
aamma siunnersuuteqarsimasutut. Siunnersuutigisara tassa, nunaqarfinni
tunitsiveqarnermut tunngasuuvoq. Taalluaannarlugu Sermiligaami qaleralinnik
tuniseqqaartarfimmik qerititsivimmik pilersitsinissamik siunnersuut.
Taanna imaluunniit
oqaluuserisassat inissitsiterneqarneranni Inatsisartut Siulittaasoqarfiata
ataatsimiinnermi siullermi inissitsiterinermi, oqaluuserisassanut ilanngullugu
inissinneqarsimavoq. Taavalu kingusinnerusukkut allanngortiterisoqarsimavoq,
uanga tassani peqataaffiginngisanni, tassa oqaatigissavara angalaniarnikkut
aammalu attaveqarniarnikkut ajornartorsiuteqarneq pillugu uanga
ilaaffigisinnaasimanngisannik. Ataatsimiinnermi tassani
allanngortinneqarsimavoq aalajangeriigaq Siulittaasoqarfiup aalajangeriigaa
allanngortillugu apeqquteqaatitut siunnersuut taanna akineqassasoq. Aamma
ilisimatinneqarsimanngilanga allanngortitsisoqarnissaanik, naak suleriaaserput
nutaaq malillugu § 40, taamaatut imaluunniit oqaasertaqaraluartoq, tassa
Inatsisartut siulittaasoqarfiata siunnersuuteqartoq nalunaarfigissagaa
allakkatigut allanngortitsisoqarpat.
Taanna malinneqarsimanngilaq,
taamaattumillu kissaatigissavara assut siulittaasoqarfiup taanna siunnersuut
isummerfigeqqissagaa oqaluuserisassanut ilanngussinnaaqqullugu,
ilanngunneqarnissaa kissaatigineranut patsisaanerpaavoq; nalunnginnakku
martsimi nunaqarfiit pillugit ataatsimeersuartoqartussaavoq, tassanilu aamma
nunaqarfinni tunitsiveqarniarneq annertuumik eqqartorneqartussaalluni. Aammalu
qularnanngilluinnarpoq nunaqarfimmiut maqaasissagaat, Inatsisartut
tunngaviusumik qanoq isummersimanerat oqallinnermi tassani qularnanngilaq,
apeqqutigineqartartussaavoq.
Taamaattumik
pissusissamisuussangaluarpoq aamma Inatsisartut siunnersuumut tunngaviusumik
isummerfigisinnaappassuk, taamaalillutik nunaqarfinni ataatsimeersuartussat
tunngavissarissaarlutik aamma oqallinnissaannut ilaasinnaagaluarmat. Tassa
kissaatigaara ajornanngippat Siulittaasoqarfiup siunnersuut
oqallisigeqqissangaa aammalu oqaluuserisassanut ilanngutissagaa.
Ruth Heilmann, Siumut, Siumup oqaaseqartuata
avataatigut oqaaseqartoq:
Qujanaq, tassa utoqqatsissutigissavara
nuannermik nipera ajuusakkami. Tassa siulittaasoqarfimmut qujassutigissavara
siunnersuutigisama apeqquteqaatitut tiguneqarnissaa aalajangiunneqarsimammat.
Taakku marluk taaneqartut eqqarsaatigalugit.
Taamatut siunnersuutinnut
killiliisarneq tassa ullup-qeqqanut killeqarpoq, soorunami
piffissaagallartillugu tamatta siunnersuuteqarnissarput taanna
pingaaruteqarpoq. Taamanikkut ullup-qeqqaniit imaluunniit ulloq taanna
qarasaasiatigut assorujussuaq nassitsiniarneq ajornakusoorsimavoq. Tamakku eqqarsaatigalugit
immaqa killingata unnukkunngortinneqarnissaat taanna uanga assut
kissaatigissagaluarpara.
Aamma ukiarmi ataatsimiinnermi
oqaluuserineqanngitsoorsimasut ilaatigut nunagisaq qimannagu
isumaginnittunngorniartarneq taanna annerusumik aamma akissuteqarfigineqarani
oqaluuserineqarsimanngilaq. Aammalu fritidsinspektørinik, tassa
toqqartuisarnerup allanngortinneqarsinnaanera tassani aamma
ilinniartitsisuunngikkaluit atorfimmut tassunga ikkunneqarsinnaanissaat taanna
anguniarlugu aamma siunnersuuteqarnikuunera taanna aamma suli
tutsaqarfigine-qanngimmat.
Kiisalu aamma ukiakkut
isumaliutissiissutit ataatsimiititaliani naammassineqarsimagaluartut maani
inimi saqqummiunneqarsimanngillat. Taakkuli ilagaat aamma takornariaqarnermut
ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa. Tamakkumi qanoq piniarneqarpat? Taanna
assut paaserusunnaraluarpoq.
Kiisalu aamma uani oqaluuserisassanngortitara imaluunniit apeqquteqaatit
immaqa ingerlatitara, tassa meeqqat ukiuannut qanoq iliuusissanik
Inatsisartunut saqqummiisoqarnissaa taanna kissaatigisara aamma uani
maqaasigakku, taanna ilanngullugu ujartorpara.
Godmann Rasmussen, Atassut: partiit oqaaseqartuisa
avataatigut oqaaseqartoq:
Uangattaaq pinngitsoornianngilanga Inatsisartut ilaasortat ilai suli
ilai takunnginnakkit aamma aatsaat takugakkit, ukiortaami tamaasa
pilluaqqorusullugit, taavalu aamma sinerissami naalaartut, Atassumminngaannit
ukiortaami pilluaqquagut.
Uanga oqaluttarfimmut qaqininnut tunngavigivara, tassa ukiarmi
naluneqanngilaq novemberip 2-ni naggataaratta oqaluuserisassanngortitaraluara
taamanikkut Naalakkersuisunit akineqarnera tulluartuutinnagu tunuartissimavara,
tullissaanullu oqaluuserisassanngorusullugu, tassa biilinik atorfimmut
tunngatillugu biileqartitaaneq.
Taannalu ingerlaqqissimagaluarpoq januarip 10-ani, kisianni
oqaluuserisassanngortinneqarsimanngilaq, taavalu aamma allakkatigut
akineqarnissannilluunnit maani takussutissaqannginnama. Taamaattumik
ajornanngippat Siulittaasoqarfimmut kissaatiginartikkaluarpara oqariartuut una
imartummat, ajornanngippat misissorlualaaqqullugu taassuma tungaa arlaatigut
periarfissaqarsinnaassanersoq. Inuiaqatigiinni iluatinnaateqartutut
isigiuassagakku, taanna. Qujanaq.
Mogens Kleist, Kattusseqatigiit, oqaaseqartut avataatigut
oqaaseqartoq:
Oqaatigissavara uanga Siulittaasoqarfimmi ataatsimiikkatta
tallimanngormat paasitinneqanngilagut ataatsimiissutissat 17. - 18. januarip
Danmarkimi ingerlanneqarsimasut, allanngortinneqarsimaneri ullormut
oqaluuserisassanut assigiinngitsunut. Taamaattumik uagut tungitsinninngaanniit
sinniisussatut ataatsimiigiarnermi ullormut oqaluuserisassat 17. - 18.
ataatsimiissutaasimasut uagut tungitsinninngaanniit
akuersissutigineqarumasimanngillat Siulittaasoqafiup innersuussinera
toqqammavigalugu.
Taamaatttuumik uagut tungitsinninngaanniit oqaatigissuarput,
Siulittaasoqarfiup sulisutigut taamatut ajornartorsiuteqarnera pissutigalugu
aatsaat tallimanngormat ataatsimiissutissat ilarsui naammassipput. Taamaattumik
akueriuminaatsipparput uagut tungitsinninngaanniit taama ataatsimiinnissaq qanillereertigisoq
aammalu assigiinngitsut oqaluuserisassat Naalakkersuisunut
akisassanngortissimaneri uagut tungitsinninngaanniit iluatungeqartikkatsigu.
Tassami paasitinneqarsimanngilagut kingullermik ataatsimiittoqarmat
Siulittaasoqarfimmi sukumiisumik suut eqqartorneqarsimappat, taamaalilluni
tallimanngormat aammalu sapaatip akunnera kingulleq ataatsimiikkatta
sinniisussatut annertunerusumik taakkununnga allannguutaasimasunik
paasissutissanik tunineqarsimanngilagut.
Taamaattumik uanga tunginninngaanniit aamma oqassuunga, pissutsit
Siulittaasoqarfiup iluani massakkut nalunngeriikkasi qanoq ittut. Isumaqarpunga
taassuma tungaatigut aaqqiisoqarsimagaluarpat, isumaqarpunga
ataatsimiissutissat taamatut maalaarutigineqarsimassanngikkaluartut,
aammalu immaqa siusinnerusukkut naammassereerneqarsimassagaluartut.
Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat oqaaserineqartunut
akissuteqartoq:
Siullermik partiit oqaaseqartuinut qujarusuppunga. Naatsunnguamiit
aallartikkuma Siumup oqaaseqartuata erseqqissumik kissaatigivaa, suleriaatsit
nutaat atulernikut pillugit aamma Inatsisartunut
ilaasortat nutaat arlaliummata, siunnersuutinik suliaqarnermi qanoq periutsit
atorneqarnissaannut ilusilersuinissamullu atasumik pikkorissartitsinissaq,
taanna piaartumik aaqqiivissarsioqqullugu.
Siulittaasoqarfiup isumaqarpunga ullaaq aamma ataatsimiinnermini
periarfissaq taanna taaneqarmat ammatereeraa. Ullormut oqaluuserisassat
pillugit ataatsimiititaliap, tassa Siulittaasoqarfiup naatsorsuutigara
akuersaartumik piffissalerniarumaara taannartaa.
Tassa ilumoortortaqarpoq aamma Atassutip oqaaseqartuata uani annitai,
tassalu allakkatigut imaluunniit ilumoortortaqarsinnaavoq allakkatigut
siunnersuutit akissuteqarfigineqartarnerannut tunngatillugu piffissaq siusinnerujussuakkut
atorneqartarsinnaaneranik kissaat.
Tassa massakkut suleriaatsip nutaat naapertorlugit piumasarineqanngilaq,
Naalakkersunut piumasarineqanngilaq toqqaannartumik piaartumillu piffissaq
qanoq ilinerani allakkatigut akissutit tunniunneqareersimanissaat, taannalu
suleriaatsit nutaat atuutilersut tassa toqqammavippiaraat.
Taamaallaallu piumasarineqartut imaluunniit piffissamik
aalajangersimasumik akissutit inassuteqaatillu tiguneqarnissaannut
piumasarineqartunut taamaallaat ataatsimiititaliat isumaliutissiissutaat
taakkua ullut pingasut, ullut unnuallu pingasut sioqqullugit
tunniunneqareertarnissaannik piumasaqaatit atulernikuummata.
Tassa taanna uteqqilaarlugu allakkatigut Naalakkersuisut
akissuteqartarnerisa erseqqissumik najoqqutassaqartinneqarnissaannik aamma
kissaatigisaq qularnanngilaq Inatsisartut Siulittaasoqarfianni ullormullu
oqaluuserisassat pillugit ataatsimiititaliaanni naliliiffigineqaqqissasoq.
Malugisinnaavarput una suleriaatsit nutaajugaluartut maannamut
misilittagarineqarsimasut najoqqutaralugit, allaffeqarfitsinni sulisunut,
Inatsisartuni ilaasortanut pitsaanerusumik sullissiniarnermik anersaaqarluni
allanngortitaanikuummata, taanna arlaatigut immaqa oqaloqatigiinnerunikkut
iluarsiiviginissaa Siulittaasoqarfiup Naalakkersuisullu akornanni
iluarsisinnaagaat, immaqa allannguisoqaqqissappat aatsaat
kingusinnerujussuakkut taanna pisinnaassaaq, immaqalu ukiamut suleriaatsit
pillugit allannguisoqaqqissappat pisoqartussaassooq.
Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuita aamma erseqqissumik oqaatigivaa,
ilaatigut tassa ilumoortumik eqqortumik ilusilersuinissamut piumasaqaatit
taakkua malinneqarnissaat soorunami assortorneqarsinnaanngitsoq. Aammali
kisianni uparuaassutigalugit Siulittaasoqarfiup taakkua nalilersun-ngivillugit
tamaasa oqaluuserisassanut ivertitsiinnartarnissaa. Tassa malugisinnaavarput
Inuit Ataqatigiinni kissaatigisaq immaqa allaanerulaartoq, immaqa
sukannernerusumik Siulittaasoqarfiup malittarisassat malikannernerullugit
pissuseqarnissaa kissaatigineqartoq. Aammalu tunngavilersorluagaanerusumik
siunnersuutit naliliiffigineqartarnissaat kaammattuutigalugu.
Tassa una erseqqissaqqiinnassuarput nutaamik suleriaatsit atuuttut
aammalu Naalakkersuisunut apeqquteqarsinnaanermut tunngasoq immaqa
paatsiveerutsitsisinnaasartoq maluginiarsimagipput. Saaffiginnissutaasartut
najoqqutaralugit ingammillu § 36 immikkoortoq 2, najoqqutaralu,
imaalertussaavoq, suleriaatsinut oqaaseqaatit naapertorlugit apeqquteqaatit
suulluunniit Naalakkersuisunit sulianut ingerlareersutut isigineqarsinnaasut suulluunniit
tamarmik, matumani Inatsisartut ataatsimiinnerisa aamma avataani pisinnaasut
taakkualu akineqartussaasut.
Tassa tamatigut Inatsisartut ataatsimiinnissaat
utaqqeqqaanngikkaluarlugu Inatsisartut periarfissaqarput, ulluinnarni
allakkatigut aamma saaffiginnissuteqarnikkut Naalakkersuisut suliaannut
apeqquteqarsinnaallutik. Soorunami tamatumani Naalakkersuisut suliamut
attuumassuteqartunut pissuteqavillutik akisinnaanngikkunik
akisinnaassanngilaat.
Kisianni taamaattoqartillugu aamma partiit iluminni, kissaatiginassaaq
partiit gruppiminni, Kattusseqatigiillu gruppiminni taamaattoqartillugu
suliassat qanoq ingerlateqqinneqarsinnaanerinut apeqqutit nalorninartut
akiuminaatsut allatulluunniit ilutsillit, taakkua qanoq ilillugit
siunnersuusiorfigisinnaanissaannut ilaatigut Inatsisartut allattoqarfianni
sulisut aqqutigalugit siunersiuisimanissaq.
Asii Chemnitz Narupip Inuit Ataqatigiit ilaasortaatitaata
apeqquteqaataa, apeqquteqarnermini oqaasiinnarmik akissuteqarfigineqaqqulluni
kissaataa. Siulittaasoqarfiup itigartitsisimanera tassani
pissuteqarneruinnarpoq naak taanna malittarisassaq nutaajugaluartoq aamma
periarfissaagaluartoq allakkatigut aamma akineqaruni paasinarsisinnaanersoq,
ilumut pisariaqavinnersoq maani oqaluttarfimminngaanniit akissuteqaatinik
saqqummiussinissaq.
Soorunami kissaatigineqarpoq malugisinnaasatsitut Siulittaasoqarfimmi
taanna maani oqaasiinnakkut apeqqutip saqqummiunneqarsinnaanissaa
akuerineqassasoq. Aamma taanna Inatsisartut nalileeqqinnissaminni
isummerfigissagaat qularinngilara.
Kattusseqatigiit saqqummiussisuata tassa qinnuigilaassuara
Kattusseqatigiinni saqqummiussisup ajornanngippat aamma Siulittaasoqarfimmut
saqqummiussaq allakkatigut tunniutilaarumaaraa, isummerfiginiassagutsigu.
Tassani aamma Kattusseqatigiinnit ujartorneqartut apeqquteqaatit
pineqarnerupput.
Oqaatigisariaqarpoq Inatsisartut Siulittaasoqarfiata piareersarnermini
Inatsisartut oqaluuserisassanngortitaannut piareersaarsiornerminni immaqa
ataatsimiinnerit pingasut immikkut atortariaqarsimavai allanngortiteraluni,
aamma inatsisilerituut sulisorisagut ataatsimiititaliallu allattaat suliassat
suliassiissutit arlalissuit nalileqqittariaqarnikuuagut
paasiniaallattaartariaqarnikuullutalu.
Ilaa, Inatsisartunut ilaasortap nammineq
paasissutissiissuteqarsimanngippat, qanoq ilillugu suliassaq siunnersuut
suliaritinniarnerlugu, soorunami sapinngisamik siulittaasoqarfiup suleriaaseq
sorleq atorlugu ingerlateqqinneqarnissaa siunnersuutip isummerfigisussaavaa.
Tamanna aamma Siulittaasoqarfiup aallartinnermini isumaqatigiissutigisimavaa
tunngaviusumik. Tassanilu aamma oqimaalutaavigineqarpoq, ilaatigut aamma
saqqummiussami ullormut oqaluuserisassanut tunngatillugu saqqummiussatsinni
oqaatigigipput, siunnersuutit ilarpassui uteqqiinerupput, ukiaq 1999-imi
aammalu upernaakkulli Inatsisartut katersuuteqqaarneranni ilaatigut
siusinnerusukkut Inatsisartuni isummerfigineqartareersimasut. Arlaliupput
taamaattut, aammalu taamaattoqartillugu suliassap sumut killinneralu
apeqqutitut inassutiginissaat kissaatiginarnerusarsimalluni.
Ilaqarput soorunami aamma uteqqiasut, kisianni immaqa naliliinerput
naapertorlugu pisariaqarsimapput taakku inerniliisumik maani aappimik
naamimilluunniit ilaatigut kinguneqartussani naammassineqarnissaat. Taamaattut
akuerisimavagut.
Aamma oqimaalutaaniarnermi isiginiarsimavagut siunnersuutit nunap
immikkoortuani imaluunniit kommunimi aalajangersimasumik suliassatut
isigisagut. Tassani siunnersuutit kissaatiginartissimanngilaat
Siulittaasoqarfiup sapinngisamillu killeqartinniarsimallugu siunnersuutit
kommunimut aalajangersimasumut imaluunniit nunaqarfimmut aalajangersimasumut
tunngasuuppata, pissusissamisuussanngitsoq siunissami aamma maani Inatsisartut
oqaluttarfianniit eqqartortarnissaat.
Taamaattumik killilersuiniartariaqarsimavugut tassuuna, imaassinnaavoq
akuersiniannginnerinnarmik tunngavilittut ilaasa tigusimasinnaagaat. Kisianni
neriuppugut Siulittaasoqarfimmi aammalu oqaluuserisassat pillugit
ataatsimiititaliap nalileeqqinnissamini erseqqissumik taaneqarpata, suunuku
siunnersuutit ilanngukkusunneqavissut, taava taakkua aamma
uterfigeqqissinnaagigut.
Kisianni tassa maluginiarparput uani saqqummiussami partiit
oqaaseqartuisa amerlanerit, amerlanerussuteqartut amerlanerpaat
oqaluuserisassanngortinneqartut taamatut iluseqarlutik suliarineqarnissaat
assortunngikkaat.
Isumaqarpunga maannakkut pissutissaqarnanga partiit Kattusseqatigiillu
oqaaseqartuisa avataatigut oqaatigineqartut taatsiassallugit. Partiit
gruppinut innersuutikkusuppakka taakkua. Kissaateqarsimappata pinngitsooratik
ilanngunneqarnissaannut.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:
Daniel Skiftep oqaaseqarnermini attorpaa, Naalakkersuisunut apeqqutit
akisassanngorlugit nassiussat piaartumik akineqarnissaanik noqqaaneq. Aamma
ilumoorpoq, piaartumik akineqassapput, qallunaatut imaluunniit danskisoorlugu
sagsbehandlingsloven, tassa suliat ingerlanneqarnerat pillugit inatsisip
piumasarisai najoqqutaralugit, landsstyrep ullut 10-it nallinnginnerini
akissuteqartartussaapput, tassa imaappoq saaffiginnissutip tiguneraninngaannit
ullut 10-nngortinnagit.
Oqaatigissavara tassani saaffiginnissutit landsstyreiminngaanniit
pissarsiarisimagatsigit, tassa 8. - 9. februar, taamaattumi piffissaqarpugut
qularnanngitsumik peqqissaartumik akinissaannut.
Daniel Skifte: Atassutip oqaaseqartua:
Siullermik Naalakkersuit siulittaasuannut oqaasiinullu qujavugut.
Erseqqissumik akivoq. Taava utaqqeriarutta paasinarsissaaq akissutit
naammaginngikkaani maani qaffatsissinnaanera. Taamatut ammaassineq iluarpoq.
Qaqininnullu peqqutiga unaavoq, Atassutip Siumup oqaaseqartuata
innersuussutaa, siunnersuutaa, tassa Inatsisartut kursuseqartinneqassasut,
taanna imaaliallaanneq akuersissumik itigartitsissummilluunniit pisinnagu
Siulittaasoqarfik nalilersuilluarnissaanik isussuuseqataaffigiumavarput
Atassumminngaanniit.
Ilaatigut naliliiffigalugu kursuseqartitsisoqassanersoq imaluunniit
ilitsersuusiorneq naammassanersoq, tassani aningaasat tassunga atugassat aamma
peqqutaapput, peqqutaasussaassapput. Sipaarniarneq taanna peqqutaasussaassaaq.
Tunngaviatigut qularnaappoq una Atassutip isumaa, qinikkat kikkulluunniit
tamarmik isumaminnik allaganngorlugit aamma saqqummiisinnaasariaqarput.
Immikkut pitsaanerusumik ilusilersuinissamut kursuseqartitsinissaq
tunngaviatigut apeqqusertariaqarpoq, taamaattumillu neriuppugut Siulittaasoqarfik
nalilersuilluarumaartoq, ilitsersuusiorneq imaasinnaavoq amigaataasoq.
Per Berthelsen, Siumup oqaaseqartua:
Ja, soorunami una oqaaserineqartoq immaqa arlaatigut
erseqqissaavigisariaqassaaq. Siumup siunnersuuteqarnermini sumilluunniit
avataatigut aningaasartuuteqarnissaq aallaaviginngilaa. Naamerluinnaq, uani
taamaallaat anguniagarput uaniippoq, maanna Inatsisartut katersuussimanerat
iluatsillugu arlaatigut ataatsimoortumik ingerlatsisoqarsinnaanera
suliniutigineqassasoq, maaniinnerput iluatsillugu. Aningaasartuutitaqarnissaa
sumilluunniit siunertarineqanngilaq, kisianni oqaannarpugut taamatut
suleriaasissamik innersuussisoqarpat malittarisassaqassagutta, taassuma
malissinnaanissaa aamma ilisimasariaqarparput. Taamaaliunngikkutta
Inatsisartuni suliniarnitsinni suliassarpassuit tunngavissaqanngitsumik
kinguarsartuassavagut, kukkuluttornerit allatigullu nalorsarnerit
patsisigalugit.
Taamaattumik oqaannarpugut maaniinnerput atorluartigu, maaniinnerput aallavigalugu
immikkut aningaasartuutitaqanngitsumik pikkorissaaneq ingerlanneqarli,
allatuulluunniit taaneqarsinnaasoq. Uani oqaaseq atuinnarpara, pikkorissaaneq.
Kisianni anguniagarput unaannaavoq, malittarisassaqassagutta malittarisassanik
atuisinnaassuseqarnitta qulakkeerneqarnissaa, taama ililluni suleqatigiinnerput
allorassaaqatigiinniarnerpullu iluamik pitsaasumik tunngavississinnaajumallugu.
Lars Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq:
Allamik nappaasoqanngimmat taamaalilluta immaqa uani oqaatigiinnarsinnaavarput
mikisualuit annertoqimmata siulittaasoqarfimmi uterfigeqqinneqarnissaa taanna
naatsorsuutigineqassaaq.
Taavalu ullormut oqaluuserisassanut nassuiaat taamaalilluta
naammassivarput.
Oqaluuserisaq naammassivoq.