Oqaluuserisassani immikkoortoq 06-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ataasinngorneq 14. februar
2000 nal. 14.10
Ataatsimiinnermik
aqutsisoq:
Inatsisartut Siulittaasuat.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulitaasuat, Siumut:
Qitiusumik Inunnik
Nalunaarsuiffik pillugu inatsisip Kalaallit Nunaannut
atortuulersinneqarnissaanik Kunngip peqqussutissaatut missingiutip
suliareqqaarneqarnera Ministeriuneqarfiup Namminersornerullutik Oqartussanut
10. maj 1999-imi nassiuppaa oqaaseqarfigisassanngorlugu.
Atortuulersitsinissamik peqqussutissamik missingiutip suliareqqaarnerata
kalaallisuunngortinneqarnera, inatsisissatut siunnersuutip 6. oktober 1999-imi
Folketingimi saqqummiunneqarnerata kingorna, 21. oktober 1999-imi
nassiunneqarpoq.
Inatsissatut siunnersuutikkut
siunertarineqarpoq inunnik nalunaarsuisarneq pillugu inatsisip 1968-imeersup,
kiisalu taassuma malitsigisaasa qitiusumik inunnik nalunaarsuisarneq, cpr.
pillugu malittarisassat, inatsimmik ullutinnut naleqquttumik
taarserneqarnissaa, inatsisip nammineq oqaasertaani ersersillugit inunnik
nalunaarsuisarnermut tunngasuni innuttaasut tunngaviusumik pisinnatitaaffii
pisussaaffiilu kiisalu paasissutissat nalunaarsorneqarsimasut pisortani
oqartussaasuni inuinnarnillu atorneqarsinnaaneri. Siunnersuutikkuttaaq
malittarisassat innuttaasunut pisariinnerulersinniarneqarput, annermik
malittarisassat aaqqissuulluagaanerulersinnerisigut, aamma kommunit inunnik
nalunaarsuinermik isumagisaqarnerisa tunngavigissaarnerulersinneratigut.
Inatsisissatut
atortuulersitsinissamillu peqqussutissatut siunnersutit pisortat
allaffissornerannut aningaasaqarneranillu annertunerusumik
siunniuteqarnavianngillat. Aningaasartuuteqartoqassappat taakku inatsisissami
siunnersuummi nassuiaatit naapertorlugit Nunami namminermi pissutsinut
Ministeriaqarfimmut aningaasassaritineqareersut ilannit akilerneqassapput.
Inatsisissatut siunnersuut aamma
inatsisip Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqarnissaanik peqqussutissaattut
missingiut KANUKOA-mut, kommuninut, Kangerlussuarmi Pituffimmilu nunaqqatigiit
siunnersuisoqatigiivinut kiisalu Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut,
ullumikkut kommunit aggorneqarnerisa avataanni najugaqartunik inunnik
nalunaarsuisarnermik isumagisaqartunut, tusarniaassutigineqarsimapput.
Tusarniaaneq tamanna
tunngavigalugu Naalakkersuisut sinnerlugit siunnersuutigissavara inatsip
oqaasertai tamakkerlutik atortuulersitsinermi peqqussumi ilanngunneqassasut,
tassami ima isiorneq inatsimmi tunngavigineqartunik erseqqissaanerussammat,
qularutissaanngitsumillu iluaqutaasussaalluni - pingaartumik kommuninut
mikisunut inatsisilerinermik ilinniagaqarsimasunik amerlanertigut sulisoqarneq
ajortunik.
Tamatuma saniatigut
Naalakkersuisunit siunnersuutigissavarput atortuulersitsinissami
peqqussutissatut siunersuummi § 2, imm. 1, 2 ilanngunneqassasoq ima
allannguutitaqarluni:
"Inunnut Kalallit Nunaanni
kommunit aggornerisa avataanni najugaqartunut tunngatillugu, pisortatut
suliassat taakkununnga tunngasut Namminersornerullutik Oqartussanit
isumagineqassapput Nunami namminermi pissutinut Ministeriaqarfik
suleqatigalugu", taamaaliornikkut Namminersornerullutik Oqartussat
Kalaallit Nunaanni suliassaqarfiit akisussaaffiillu sumiinnissaannik
aalajangiisussanngorlugit, danskit inatsisaat pinnatik.
Matumuuna Inatsisartunut
inassutigissavara atortuulersitsinissamik peqqussutissatut siunnersuut
taaneqartunik allannguutissatut siunnersuutitaqarluni Ministeriuneqarfimmut
nassiunneqassasoq.
Kisianni naggataatigut oqaatigissavara
suliassaq taanna suli ingerlaqqittariaqartutut udvalge-mi
ingerlaqqinneqassappat aamma Naalakkersuisuni assortornianngikkipput.
Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:
Qitiusumik Inunnik
Nalunaarsuiffik pillugu inatsisip Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqarnissaanik
siunnersuut pillugu Siumumiit naatsumik imatut oqaaseqassaagut.
Siullermik nuannaarutigaarput
Nunatsinni inunnik nalunaarsuisarneq pillugu inatsisip ullutsinnut
naleqqussarneqarneranik suliaq maannakkut saqqummiunneqarmat.
Inatsisip maannakkumut atuuttup
nutarterneqarnerani qularutiginngilarput aqutsinermi malittarisassat
pisariillisarneqarnissaat aamma aaqqissuulluagaanerulernissaat, tamannalu
susassaqartut kommunillu inunnik nalunaarsuinernik suliaqarnerannik
eqaallisaataasussatut Siumumiit isumaqarfigaarput.
Uani ilanngullugu Siumut-miit
isumalluarfigaarput qitiusumik inunnik nalunaarsuinermi periusiusup matumani
inatsisissakkut allanngortinneqarneratigut tamatuma qulakkiissagaa, nunatsinni
innuttaasutut nalunaarsimasut aamma avataaniit suliartorallartut nunatsinnut
akileraartussaanikkut pisussaaffiisa utoqqutaarneqarsinnaanerat tamatumani
annikillilerneqassasoq. Suleriaatsip eqaallisarniarnissaa pingaartillugu
Siumut-miit suliassap ingerlateqqinneqarnissaanut Naalakkkersuisut
siunnersuutigisaattut ingerlatinneqarnissaat, tassalu peqqussutissatut
siunnersuutip § 2, imm. 1-2 allannguutissatut siunnersuutip oqaasertassaatut
isikkoqarluni Namminersornerullutik Oqartussani tassani nunami namminermi
pissutsinut ministeriaqarfik suleqatigalugu ingerlanneqarnissaanut siunnersuut
aappassaaneerneqannginnerani Inatsisartuni inatsiseqarneq pillugu
ataatsimiisitaliami ingerlateqqaarneqarnissaa Siumut-miit inassutigaarput.
Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:
Inatsisip saqqummiunneqartup
nunatsinni atortuulernissaanut peqqussut takkajaarsuaq atuarlugu isumaqarnarpoq
nunatsinni kommunit ilisimmaarilluaraat, pingaartumik Inunnik
Nalunaarsuisarfitik aqqutigalugit. Inuit nuttarnerat nunatsinni nunanullu
allanit allanullu Atassutip naliliinera tunngavigalugu naammaginartumik
ingerlajuarpoq.
Inatsisip oqaasertai
tamakkerlugit atortuulersitsinermi peqqussummi ilanngunneqassasut
Naalakkersuisunut kissaatigineqartoq Atassutip
akerliuffisaqartinngilaa.Taamaasiornissami soorlu oqaatigineqartoq kommunit
mikisut inatsisilerituunik sulisoqarajunngitsut eqqarsaatigineqarmata.
Tamatumunngattaaq ilanngupparput akuersaarumallugu, peqqussutissatut
siunnersuummi § 2 imm. 1-2 allannguuserluni ilanngukkumaneqartoq, tassa inuit
kommunit aggornerisa avataani najugaqartunut tunngasoq.
Inatsit 1968-imeersup,
taassumalu malitsigisimasaa cpr. pillugu malittarisassat pisoqanngortutut,
ullutsinnullu naleqquttumik taarserumaneqarnerat taamaasilluta Atassummiit
akuersaarparput, kiisalu aamma akornutissaqartinnagu pisariaqartinneqassappat
ataatsimiititaliamut oqallisigineqartup ingerlateqqinneqarnissaa.
Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Qitiusumik Inunnik
Nalunaarsuiffik pillugu inatsisip Kalaallit Nunaanni
atortuulersinneqarnissaanut Kunngip peqqussutaatigut missingiut Inuit
Ataqatigiinniit sukumiisumik misissoreerlugu oqaatigissavarput Naalakkersuisut
allannguutissatut oqaatigiumasaat Inuit Ataqatigiinniit akuersaaratsigit,
taamatut oqaaseqarluta missingiutip Naalakkersuisunit Ministereqarfimmut nassiunneqarnissaa
akuersaarparput.
Tom Ostermann, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Qitiusumik
Inunnik Nalunaarsuiffik pillugu inatsisip Kalaallit Nunaannut
atuutilersinneqarnissaannik Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaataannut
atatillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut Qitiusumik Inunnik
Nalunaarsuiffik pillugu Inatsisip Kalaallit Nunaannut Kunngip peqqussutaatigut
atortuulersinneqarnissaanut tunngatillugu Kattusseqatigiinninngaanniit imatut
oqaaseqarniarpugut.
Kattusseqatigiit
soqutigisaata ilagilluinnarpaat Inatsisit peqqussutit suulluunniit
inuiaqatigiinni maleruaqqusat pissutsinut atuuttunut naleqqussartuarnissaat.
Minnerunngitsumik malittarisassat innuttaasunut pisariitsumik
aaqqissuulluarneqarnerusumillu tunngavissaqarnissaat aamma eqqarsaatigalugu.
Nuannaarutigaarput peqqussutissatut missingiut KANOKOKA-mut allanullu
susassaqartunut tusarniaassutigineqarsimammat, aammalu peqqussutissatut
missingiutip Kalaallit Nunatsinnut naleqqussarneqarsimanera
pissusissamisoortutut isigalutigu.
Naggataatigut
peqqussutissamut missingiutip kalaallisut nutserneqarnerani naqinnerlutat
allannguutissatut siunnersuummi nr. 7-mi, 8-mi § 2-milu peqqussutip
atuutilerfissaanut ukiuanut tunngasoq, kiisalu ataani atsiornerani
naqinnerlutat iluarsineqarnissaat inassutigaarput.
Taamatut
oqaaseqarluta peqqussutissatut missingiummut oqaaseqaatit tamakkiisumik
akuersaarlugit nalunaarpugut.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut:
Oqaaseqartunut
qujavunga Partiit aamma Kattusseqatigiit tapersermassuk aammalu
malugisinnaavara soorunami Inatsisinut Ataatsimiisitaliat, Inatsiseqarnermut
Ataatsimiisitaliap aamma apeqqut taanna sammisimagaa, taamaalilluni aamma
apeqqutinik assigiinngitsunik Inatsisartut ullumikkut oqaaserisaasa saniatigut
aamma saqqummiussaqarsimalluni. Taakkulu aamma akissutissagut, udvalgemut
akissutissagut tunngavigalugit Atortitsinermut Udvalge sulinissaanut
tunniukkumaarpagut, akissuteqaatillu taakkua udvalgeninngaannit
noqqaassutigineqartut imarisaat.
Ilumoorpoq
aamma uani erseqqissumik taaneqarnissaa pisariaqartinneqarmat, inatsisissaq una
danmarkimi tamakkiisumik akuerineqarsimanera naammassimanngimmat folketing-imi,
taamaattumillu aamma paaserusunneqassappat qaqugu akuerineqarsimanissaa
folketing-imi naammassillugu akuersaarneqarumaarnersoq, oqaatigissavarput
allaffeqarfiup paasisai najoqqutaralugit majimi akuerineqarnissaa
ilimagineqartoq, tamakkiisumik uumap inatsisip folketing-imi allanilu,
taamaalillunilu ukioq manna julip aallaqqaataani atulersussatut siunnerfeqarniaraluarpoq.
Taavalu
maani oqaatigissavara ilaatigut udvalgep sulinerata qanoq ilusiliiumaarnera
aamma naalaarniallarumagipput Naalakkersuisuninngaanniit.
Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat Ole Lynge:
Qujanaq,
tassa oqaatigineqartutuut immikkoortoq 6, Qitiusumik Inunnik Nalunaarsuiffik
pillugu inatsisip Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqarnissaanik
Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaataannut atatillugu aalajangiiffimmik
siunnersuut, aappassaaneerneqartinnani Inatsisartut Inatsiseqarnermut
Ataatsimiisitaliaanni suliarineqarallassaaq.
Taamaalilluta
immikkoortoq 6 naammassivarput.
Oqaluuserisaq
naammassivoq.