Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 07-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 14. februar 2000 nal. 14.20

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 7

 

Tusagassiuinermi akisussaassuseqarneq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsimmut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaataannut atatillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisup saqqummiutissavaa).

(Siullermeerneqarnera)

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Ole Lynge.

Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik noqqaassutigilaassavara agguaanneqareersimasumut naleqqiullugu massakkut saqqummiussassara allannguuteqarnani kisiannili oqaaseqatigiinnik torersaalaarsimagama, imarisamigut taakkuupput.

Tusagassiuisarnermi akisussaassuseqarneq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsimmut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseaataat Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna saqqummiutissavara.

1996-imi upernaakkut ataatsimiinnermi tusagassiuisarnermi akisussaassuseqarnermut tunngasut pillugit suliassaqarfiup tiguneqarnissaa Inatsisartut oqaluuserivaat. Tusagassiuinermi akisussaassuseqarnermut tunngasuni malittarisassanik aalajangersaanissamut oqartussaassuseqarneq Namminersornerullutik Oqartussanut sapinngisamik piaarnerpaamik nuunneqassasoq, Inatsisartut isumaqatigiissutigaat. Taamaattumik Naalakkersuisut tamanna pillugu naalagaaffimmi oqartussanut isumaqatigiinniuteqalernissaannik aallartinnissaannut Inatsisartunik piginnaatinneqarput.

Tamatuma kingunerisaanik Naalakkersuisut danskit inatsisinik atortitsinermut ministeriat qinnuigaat tusagassiuisarnermi akisussaassuseqarneq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsisissatut siunnersuusiornerup aallartinneqarnissaa isumageqqullugu, Inatsisartunut oqaaseqaateqarfigisassanngorlugu saqqummiunneqarnissaa siunertaralugu. Inatsisip piaarnerpaamik atortuulersinneqarnissaa naalakkersuisut siunnersuutigisimavaat, ilanngullugulu qinnutigisimallugu inatsit taanna imatut ilusilerneqassasoq tusagassiuinermi akisussaassuseqarnermut inatsisip Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarnissaa pillugu peqqussut nr. 39, 20. januar 1997-imeersoq, Namminersornerullutik Oqartussat malittarisassiornissaasa tungaanut atuussinnaalersillugu inatsit piginnaatitsissut naapertorlugu.

Inatsisinik Atortitsinermut Ministerip Naalakkersuisunut qanittukkut nalunaarutigaa suliassaqarfimmi tassani malittarisassiornikkut oqartussaassuseqarnerup Namminersornerullutik Oqartussanut nuunneqarnissaanik isumaqatigigini, tamatumunngalu peqatigitillugu tusagassiuinermi akisussaassuseqarneq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsisissatut siunnersuut ilanngullugu nassiunneqartoq Namminersornerullutik Oqartussanit oqaaseqarfigeqqullugu.

Inatsisissatut siunnersuut Naalakkersuisut Inatsisinik Atortitsinermut Ministerimut siunnersuusioqqusillutik qinnutigisaanni kissaatigineqartutut saqqummiunneqartut malillugit suliarineqarsimasoq Naalakkersuisut takusinnaavaat. Tamatuma saniatigut suliassaqarfiup taassuma Namminersornerullutik Oqartussanut nuunneqartussatut siunnersuutigineqartup danskit tusagassiuisarnermi akisussaassuseqarneq pillugu inatsisaanni killiliussanut naapertuuttumik killilerneqarsimasoq takuneqarsinnaavoq.

Inatsisissatut siunnersuut Folketingip 1999-mi 2000-milu ataatsimiinnerani saqqummiunneqarsimanngilaq, aatsaallu ataatsimiinnermi 2000-2001-imi saqqummiunneqalersaarluni, taamaammat ukiup 2000-ip naalernerani atuutilersinnanissaa naatsorsuutigisariaqarluni.

Inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaatini takuneqarsinnaavoq taarsiissuteqartarnermi aammalu pinerluttulerinermi inatsisitigut malittarisassat eqqarsaatigalugit tusagassiuisarnermi akisussaassuseqarneq pillugu malittarisassanik aalajangersaanissamut Namminersornerullutik Oqartussat oqartussaassuseqalersinneqartut. Kiisalu tusagassiornermi ileqqorissaarnissaq, akissuteqarnissamut periarfissaqartitaanissaq aammalu tusagassiuisarnerit pillugit Aalajangersaasartut sulinerat pillugit malittarisassat aalajangersarneqarsinnaalissapput.

Oqaaseqaatini aamma takuneqarsinnaavoq inatsisissatut siunnersuut aningaasaqarnikkut aqutsinermiluunniit allaffissornikkut kinguneqartussaanngitsoq, tassami Namminersornerullutik Oqartussat suliassaqarfimmi tassani aningaasartuutinik tamanik aningaasartuuteqartartooreermata, tamatumani Tusagassiuisarnerit pillugit Aalajangersaasartut sulinerannut aningaasartuutit ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

Inatsisinik Atortitsinermut Ministerip inatsisassatut siunnersuut Kalaallit Nunaanni Politimesterimut, Kalaallit Nunaanni Landsdommerimut, Rigsadvokatimut aamma Tusagassiortut Peqatigiiffiannut tusarniaassutigisimavaa. Tusarniaanermut akissuteqarnissamut novemberip aallaqqaataa 1999 piffissaliunneqarsimavoq.

Taamatut oqaaseqarlutik Inatsisissatut siunnersuutip massakkut ilutsini atorlugu Namminersornerullutik Oqartussanit akuersaarneqarnera Namminersornerullutik Oqartussat naalagaaffimmi oqartussanut nalunaarutigissagaat Naalakkersuisut Inatsisartunut inassutigaat.

Per Berthelsen, Siumup oqaaseqartua:

Siumumiit nuannaarutigaarput tusagassiuisarnermi akissussaassuseqarneq pillugu inatsisip Nunatsinnut atortuulersinneqarnissaanut siunnersuutip Inatsisartunut saqqummiunneqarnera.

Inatsisip Nunatsinnut atortuulersinneqarnissaanut oqaaseqaateqarnissap aalajangiiffigineqarnissaanut siunnersuuteqarneq sivisuumik ingerlanneqarpoq, aammalu suliap saqqummiunneqartutuut killiffia nuannaarutigaarput. Isumaqarpugummi suliaq peqqissaarullugu ingerlanneqarsimasoq, aammalu toqqissisimanartipparput Inatsisissatut siunnersuut Folketingip ukiumi 2000-2001 ataatsimiinnissaanut oqaluuserisassanngortinneqarsimammat, taamaattumik naatsorsuutigineqartariaqartoq Inatsisip ukioq 2000-ip naalernerani Nunatsinnut atortuulersinneqarnissaa, taamaasillutik Namminersornerullutik Oqartussat tusagassiuisarnermi akisussaassuseqarneq pillugu inatsisitigut taarsiiffigitittussaanerup pinerluttaalisitsinerullu tungaatigut maleruagassarsiorsinnaanermut pisinnaatitaaffeqalissallutik.

Naammagisimaarlugu aamma maluginiarparput Inatsisissatut siunnersuut Namminersornerullutik Oqartussanut aningaasatigut allaffissornikkulluunniit aningaasartuuteqarnerulernermik kinguneqartussaassanngimmat.

Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut siunnersuutip taamatut isikkoqarluni Namminersornerullutik Oqartussanit akuersaarneqarnissaanik Naalagaaffimmi Oqartussanut nalunaaruteqarnissaanik siunnersuuteqarnerat Siumumiit taperserparput.

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Saqqummiussamut matumunnga tunngatillugu Atassummiit eqqaasitsissutigissavarput, 23. april 1996-imi Landstingip ataatsimiinnerani oqaaluserisat allattorsimaffianni nr. 37-imi saqqummiussaq manna oqallisigineqarmat, qanoq Atassummiit pineqartumik tigusisariaqarneq pillugu sakkortukuluttorsuarnik oqaaseqarluta tapersiisimanerput.

Atassummiit eqqaasissutigissavarput oqallusigineqartoq manna piffissaq sivisooq atorlugu tigusiumalluta atorsimagipput. Taamanilu Atassummiit Naalakkersuisut inattorsimavagut, Inatsisinik Atortitsinermut Ministereqarfik piaarnerpaamik tigusinissaq pillugu isumaqatigiinnialeqqullugu.

Isertuunneqartariaqanngilaq suliassaq manna 1994-imi, tassa taamanili aallartinneqarsimagaluarpat, qallunaalli naalakkersuisuisa aamma taamani paamaarussinersuat kinguarsaataajuarsimalluni.

Taamani Atassutip Naalakkersuisut oqqersorsimavai pineqartumik tigusinissaq ima merserin-ngitsigigipput, tassa taamani allaat Inatsisartuni ilaasortap Atassummeersup kisimiilluni inerlugu taamani atoriaannanngorlugu Inatsisissatuut siunnersuusioreersimagaluarmagu.

Atassummiit ilassilluarlugu ilalissavarput, manna tusagassiuinermi akisussaassuseqarneq Namminersornerullutik Oqartussat tigussagaat, malittarisassanik aalajangersaanissamut oqartussaassuseqalernissaq qitiutillugu.

Aammattaaq Namminersornerullutik Oqartussat aalajangersaaffigisinnaaligaasa ilagissavaat, tusagassiornermi ileqqorissaarnissaq. Akisussaassuqarnermut periarfissaqartitaanissaq, kiisalu tusagassiuisarnerit pillugit aalajangersaasartut sulinerat pillugit malittarisassat.

Atassummiit qularutiginngilarput tusagassiornermi ileqqorissaarnissaq ukiuni makkunani Nunatsinni pisariaqarluinnalersimasoq, tassa takornartaajunnaarmat tusagassiuutinik, tusagassiortunillu eqqartuussisunut tunniussisalerneq. Inatsit pillugu tusarniaavigineqarsimasut periarfissaqarsimapput, Inatsisissamullu missiliuummut siunnersuut marlunnik paragrafertalik Nunatsinnut naleqqulluni missingersuutaasoq Atassummiit akuersaarlugu matumuuna nalunaarutigaarput.

Siunnersuutip kingunerusinnaasaa tulleriiaarlugit oqaatigineqarmata, ilanngunneqarsimavoq siunnersuut avatangiisit tungaasigut kingunerisassaqarsinnaanersoq, soorunalumi taamaattussaatinneqarani, taanna apeqqutigerusupparput - ila soorlumi tusagassiortut imannak ingattarsilersimatigisut allaat imaq, nuna, silaannarlu mingutsisinnaalersimallugit, taanna eqqumiippallaaqimmat assorsuaq Atassummiit akissuteqarfigitsiaqquarput, naak saqqummiussamut oqaatigineqaraluartoq mingutitsinngillanngooq.

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartua:

Inuit Ataqatigiinniit 1996-imi upernaakkut ataatsimiinnermi oqaluuserisap uumap oqaluuserineqarnerani oqaaserisimasagut innersuussutigalugit, nuannaarutigaarput Tusagassiuisarnermut tunngassutilinnut akisussaassuseqarneq pillugu maleruagassanik aalajangersaasinnaatitaaneq maanna Namminersornerullutik Oqartussanut nuuttussanngormat.

Inatsisissamut tunngatillugu susassaqartut arlallit tusarniaaffigineqarsimapput, Inuit Ataqatigiinniit kissaatigissavarput, tusarniaasimanermi akissutigineqarsimasut Inatsisartunut agguaanneqassasut, siunissamimi malittarisassaliortarnissani toqqammavigineqartussaammata.

Naalakkersuisup saqqummiussinermini oqaatigaa, Qallunaat Nunaanni Naalakkersuisut 2000-2001-imi aatsaat saqqummiutilersaaraat, taamaattumillu atuutilerfissatut siunnersuutigineqartoq 1. januar 2000 Inuit Ataqatigiinniit allanngortinneqartariaqartutut isigaarput.

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartut 1996-imi upernaakkut ataatsimiinerminni hr. Anders Nilsson-ip siunnersuutigisimasaa eqqartorsimavaat, taamanilu malunnarpoq partiit, kattusseqatigiillu Tusagassiuuteqarnermut tunngatillugu akisussaaffeqarfiup Nunatsinnut nuunneqarnissaa tamarmiullutik kissaatigigaat. Suliassarlu taamanikut Naalakkersuisunut ingerlateqqissimavaat, aatsaallu suliaq maannakkut qaqileqqinneqarluni.

Kattusseqatigiinniit oqaatigissavarput suliassap taamak sivisutigisumik ingerlasimanera akuersaaruminaatsikkatigu, tassami suliassaq 1994-imili aallartinneqarsimavoq, aatsaallu ukioq manna suliassaq kiisami naammassilersimalluni.

Politik-ikkut taamak arriitsigisumik ingerlariaaseqarsimaneq tungitsinninngaanniit nuanniippoq, eqqarsaatigissagaannilu assigiinngitsutigut Naalakkersuinikkut pingaarutilinnik ullormuut ullormut aaqqiisoqarsinnaappat, sooq suliaq taama tusagassiortunut, innuttaasunut pingaaruteqartigisoq ukiut arfinillit tikillugit ingerlanneqarsinnaanersoq.

Ullumikkut tusagassiuuteqarnermi maalaaruteqarfeqarpugut, innuttaasunit ataasiakkaanit saaffigineqarsinnaasumik, imaluunniit aamma suliffeqarfinniit, taannaavorlu eqqunngitsumik tusagassiuutinik pineqarsimagaanni maalaarfigisinnaasaq.

Kattusseqatigiinniit pingaartipparput tusagassiuuteqarnerup iluani ileqqorissaarnissamut sukumiisumik aaqqiisoqarnissaa Nunatsinnut naleqqussakkanik. Tusagassiuuteqarnerup iluani ileqqorissaarnissat eqqarsaatigalugit. Suliassaq Nunatsinni tusagassiortunut assigiinngitsorpassuarnullu sulisunut annertuumik pingaaruteqarmat, neriuutigissavarput kinguarsarneqaqqinnani piaartumik Naalakkersuisut, Inatsiseqarnermut Ministeriaqarfimmut saaffiginnissutigissagaat.

Ulluliussarlu kalaallisuuani allassimasoq 1. januar 2000 aaqqinneqarnissaa kissaatigaarput.

Peqqussummi aatsaat atuutilersinnaammat Inatsisinik Ministeriaqarfiup akuersineratigut. Ilanngullugu taakkartorusupparput tusagassiuutinut sulisunut kikkuugaluartunulluunnit, tusagassiorneq pitsaasoq Nunatsinni ingerlanneqartassappat illuatungersuinnarani ingerlanneqartariaqarpoq. Nalunngilarpummi tusagassiuuteqarfinni assigiinngitsuni sulisut malunnartumik immikkoortitsisarneri akuersaaruminaatsikkatsigit.

Assersuutaasinnaasut taakkartussanngilagut, inuilli eqqunngitsumik pineqartarsimasut nalunngereermassuk. Taamatut oqaaseqarlutsa siunnersuutip aappassaaneerneqannginnerani Ataatsimiisitaliamut attuumassuteqartumut ingerlaqqinnissaa innersuutigissavarput.

Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Siullermik Siumut tapersiilluni oqaaseqaataa maluginiarpara qutsatigalugulu, taava Atassutikkut uparuagaat, imaluunniit apeqqutigisaat tassaasorlu, una naggataatigut imatut oqarputit. Siunnersuutip kingunerisinnaasaa tulleriiaarlugit oqaatigineqarmata ilanngunneqarsimasoq siunnersuut avatangiisit tungaasigut kingunerisaqarsinnaasoq, taavalu apeqquserlugu sooruna taanna apeqquserneqarsimasoq.

Tassa una suliaq qallunaat nunaanni Inatsisinut Atortitsinermut Ministerip akisussaaffiata iluaniimmat ingerlanneqarlunilu, taava Folketing aqqusaaqqaarlugu aatsaat naammassineqarsinnaavoq, taamaammallu taavalu Inatsisissat Folketingimi piareersarneqarnerini suleriaaseq atorneqartoq massakkut imaappoq, taamatut avatangiisinut tunngasortaa allanut naliligassanut ilanngunneqartuaannarluni. Tassa taassuma taanna kisiat nassuiaatitarivaa. Qallunaat Nunaanni Folketingip suleriaasaa uagut akuleruffigisinnaanngisarput taamaammat.

Taava aamma tusarniaaneq tassa, Naalakkersuisut tusarniaanerinngilaat kisiannili tassa Inatsisinut Danmarkimi Atortitsinermut Ministerip tusarniaanerivaa, aamma tassa taanna Inuit Ataqatigiit Kattusseqatigiillu aamma uparuarmassuk, atuutilernissaanut sooq januarip aallaqqaataani 2000-imi atuutilersinnaannginnersoq, tassa pissutigiinnarpaa suli Folketing-imi oqaluuserineqannginnera, taavalu tassa oqaluuserineqarnissaa 1999-2000 pilersaarutaasimanngilaq, aamma tassa taanna uagut oqartussaaffiginnginnatsigu taamaammat siusinnerpaamik naammassiniarneqarsinnaavoq Folketing-ip ataatsimiiffissaani 2000, taavalu 2000-2001-imi naatsorsuutigaarpullu 2000 naatinnagu atuutilersinnaassasoq.

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Naatsunnguamik una erseqqissaatigilaaginnassavara oqaaseqarnitsinni Lisep issuaaneratut oqannginnatta, taamaallaalliuna siunnersuummi ullulerneqarsimanera taanna aaqqinneqarnissaa kissaatigiinaripput. Siunnersuuterpiartaani taamatut ullulerneqarsimammat 1. januar 2000, taavalu taannartaa aaqqeqquunnarparput.

Nalunngilarput uani saqqummiussanni tassani Folkenting-imi qaqugu oqaluuserineqarnissaa taanna paasivarput.

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat Ole Lynge, Inuit Ataqatigiit:

Tassalu immikkoortumut tassunga oqaaseqarumasut. Tassa maluginiarparput immaqa apeqqut annertunngikkaluartoq, aamma Kattusseqatigiit kissaatigigaat matuma aappassaaneerneqannginnerani Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliamut ingerlatinneqassasoq.

Apeqqutigissavara tamanna akuersaarneqarsinnaanersoq.

Akuersaarneqarpoq.

Aappassaaneerneqannginnerani Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliap isummerfigissavaa.

Tassa taamaalillugu ullumikkut oqaluuserisassat tamaannga killeqarput. Aqagu ataatsimiinnerit aappassaanni nalunaaqutaq ataatsiniit oqaluuserisassagut innersuussutigissavakka, tassanilu aamma maluginiaqqullugu siullermeerinerit immikkoortut 10,11,13,14,15,21-lu sammineqassapput Inatsisartuni ilaasortat aalajangiiffigisassatut siunersuutaat.

Ullumikkut ataatsimiinnerput tamannga killeqarpoq.

Oqaluuserisaq naammassivoq.