Oqaluuserisassani immikkoortoq 10-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders
Andreassen, Siumut.
Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit:
Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasissaanni § 32 immikkoortoq 1,
tunngavigalugu aalaja-ngiivigisassatut manna siunnersuutigaara:
Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasianni kap. 12 § 53-ip
allannguutissaatut siunnersuut. Matumuuna Inatsisartuni Inuit Ataqatigiit
sinnerlugit siunnersuutigaara Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasianni
Kap. 12 § 53-ip allanngortinneqarnissaa, imatut oqaasertalerlugu:
Inatsisartut ataatsimiinneri kalaallisut ingerlanneqartassapput,
qallunaatullu malinnaaffigineqarsinnaallutik. Kalaallit Nunaanni Inatsisartut
oqaluttarfiat kalaallit oqaasii atorlugit oqaluttarfiuvoq.
Taamatut siunnersuuteqarninnut tunngavigaara inuiaqatigiinnut
kalaallinut pingaaruteqarluinnarmat kinaassutsitta ersarissumik
saqqummersuuttuarnissaa.
Inatsisartut tassaapput inuiaqatigiit kiinaat tamannalu inuiaqatigiinnut
nukittuumik takutissinnaajuartariaqartarput. Ilisimajuartariaqarparput
oqaatsigut tassaammata nunami maani pingaarnersaallutik inissisimasut.
Taamaattumillu aamma uagutsinnut kalaallinut kinaassutsitsinni
ersersitsiniaanermut sakkut pingaaruteqarnersaat.
Ukiuni makkunani inuiaqatigiit kinaassutsimikkut anersaakkullu nukittuut
inerikkiartortinneqarnissaat tamatta anguniagaralugu nilliaatigiuarparput.
Oqaatsigullu suliassap taassuma ineriartornissaanut pingaaruteqarnerpaapput,
taamaattumik siunnersuutip ilalersorneqarnissaa kissaatiginaqaaq. Qujanaq.
Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, akissuteqartoq:
Inatsisartuni ilaasortaq Olga Poulsen siunnersuuteqarpoq Inatsisartut
Suleriaasianni § 53 allanngortinneqassasoq, taamaalilluni Inatsisartut
oqaluttarfianniit kalaallit oqaasii kisimik atorneqarsinnaasunngortinneqassallutik.
Inatsisartut siulittaasoqarfiata erseqqissassavaa 1999-imi Inatsisartut
ukiukkut ataatsimiinnerannili, suleriaasissap nutaap akuersissutigineqarneranut
atatillugu, sukumiisumik oqaluuserineqa-reersoq oqaatsit sorliit Inatsisartut
oqaluttarfiannit atorneqartassanersut. Taamatut oqaluuserinninnerup inerneraa
kalaallit qallunaallu oqaasii Inatsisartut oqaluttarfianniit
atorneqarsinnaasut.
Piffissami matumani tusartarlugillu akerlilertarpavut nunat
ikinnerussuteqartortaminnik assigiin- ngisitsisut. Nunat taamatut
isornartorsiukkavut ilannguffiginaveersaartariaqarpavut.
Naluneqanngitsutut nuna sunaluunniit aamma naliliivigineqartarpoq
ikinnerussuteqartortaminik pinnittarnera aallaavigalugu.
amma Namminersorneq Pillugu Isumalioqatigiissitanut suliakkiissutikkut
takuneqarsin- naavoq namminersornerunermut inatsisip allanngortinneqarnissaanik
Isumalioqatigiissitat siunnersuummik saqqummiussisinnaasut. Tamanna
tunngavigalugu Siulittaasoqarfik isumaqarpoq Isumalioqatigiissitat
isumaliutissiissutissaat Inatsisartunit utaqqeqqaarneqartariaqartoq.
Taamaammat siulittaasoqarfiup isumaqatigiittup Inatsisartuni ilaasortap
Olga Poulsenip Inatsisartut Suleriaasiannik allanngortitsinissamik
siunnersuutaa ilalernartuutinngilaa.
Inatsisartuni ilaasortap Olga Poulsenip siunnersuutaata
ataatsimiititaliamut suliassanngortinneqarnissaa Inatsisartut
siulittaasoqarfiata pisariaqartutut isiginngilaa, taamaammallu
inassutigissallugu oqallinneq naammassiniariarpat siunnersuut Inatsisartunit
taasissutigineqassasoq.
Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua:
Inatsisartut
suleriaasiata allanngortinneqarnissaanik Inatsisartuni ilaasortap Olga
Poulsenip siunnersuutaanut Siumumiit imatut oqaaseqassaagut:
Ukiarmi
Inatsisartut ataatsimiinnitsinni massakkut siunnersuutigineqartoq annertuumik
oqallisigaarput, taamanikkullu oqallinnerup inerneraa Inatsisartut
oqaluttarfianniit kalaallisut qallunaatullu oqaatsit Inatsisartut
oqaluttarfianniit atorneqarsinnaassasut.
Siumumiit
pissusissamisoorsorinngilarput massakkut imaaliallaannarlugu allanngortitsisoqarnissaa,
aammami eqqaamasariaqaratsigu namminersorneq pillugu isumalioqatigiisitamik
Naalakkersuisut pilersitsereermata, taakkulu suliassaannut ilaatinneqarmat
nunatta ingerlanneqarneranut tunngaviusumik inatsisit nutarterneqarnissaat siunnersuusioqqullugu,
tamatumunngalu aamma ilaatinneqarluni oqaatsinut tunngassuteqartut.
Siumumiit
pingaartipparput pineqartoq pillugu oqallinnermi sapinngisamik innuttaasut
amerlanerpaartaasa peqataatinneqarnissaat, tamannalumi qulakkeerneqartussaavoq
namminersorneq pillugu isumalioqatigiisitat sulineratigut.
Pingaartorujussuuvoq
suliassap taamaattup imaannaanngitsullu peqqissaartumik ingerlanneqarnissaa,
taamaattumik siunnersuutigineqartoq pillugu Inatsisartut Siulittaasoqarfiata
tamarmiulluni isumaqatigiissup akissuteqaataa tamakkiisumik Siumumiit
isumaqatigaarput. Ukiut marluk qaangiuppata namminersorneq pillugu
isumalioqatigiisitap suliani naammassippagu Naalakkersuisut saqqummiussinissaat
utaqqeqqaarusullutigu.
Taamatut
oqaaseqarluta siunnersuutip aappassaaneerneqarnani massakkut
taasissutigineqarluni naammassineqarnissaa siulittaasoqarfimmiit
inassutigineqartoq isumaqatigaarput.
Augusta Salling, Atassutip oqaaseqartua:
Inatsisartunut
ilaasortap Olga Poulsenip siunnersuutaa Atassutip Inatsisartuni gruppiani
oqallisigilluareerlugu imaattumik oqaaseqarfigissavarput:
Soorunami
inuiattut oqaatsit eqqartorneqaleraangata inuiaat kikkulluunniit oqaatsiminnik
pingaartsitsisut saqqummerusuttarput, aammalu taamaappoq politikkerit
akornanni.
Matumanili
oqallinnissami puiussanngilarput Inatsisartuni ilaasortaasugut 31-usugut
tamatta assigiimmik, qinersisartunit qinerneqarsimagatta. Qinikkatullu
pisinnaatitaaffigalugulu pisussaaffigigatsigu Inatsisartut ataatsimiinerini
oqalliseqataanissaq, tamannalu pitsaanerpaamik pisinnaavoq oqaatsit ulluinnarni
oqaatsini atorlugit, tassalu kalaallisut oqaaseqartuugutta kalaallisut,
qallunaatulluunniit oqaaseqartuugutta qallunaatut oqalulluta.
Inatsisartut
ataatsimiineri tamarmik nutserneqartarput kalaallisut qallunaatullu piumasunit
malinnaaffigineqarsinnaallutik, maani ataatsimiitarfimmiikkaanni imaluunniit
sinerissami tusagassiutit aqqutigalugit naalaaraanni.
Oqaluuserisassanngortitsisoq
ilumoorpoq inuiaqatigiinnut kalaallinut pingaarluinnartuusoq kinaassutsitta
qaqugukkulluunniit ersarissumik takutittarnissaa,
oqaluuserisassanngortitsisulli arajutsisimanavianngilaa kalaaleqateqaratta
ikinngivissunik kalaallisut oqalussinnaanatillu paasisinnaanngitsunik, imaluunniit
ersarissuliorniarnerminni qallunaat oqaasiinik atuisariaqar-tartunik - taakkumi
kinaassusertik isertortariaqarnerpaat, taakkulu qinigaagaluarunik oqaluttar-fik
manna qinikkat oqaluttarfiat atorlugu oqalussinnaatitaasariaqannginnerlutik?
Inatsisartunut
ilaasortap Olga Poulsenip siunnersuutaa, kalaallit oqaasii kisimik Inatsisartut
oqaluttarfianiit 1. april 2000 aallarnerfigalugu atorneqarsinnaalissasut,
Atassutip tarperseeqataaffigisinnaanngilaa.
Taama
oqaaseqarluta, Siulittaasoqarfiup siunnersuummut akissutitut allakkiaa
tamakkiisumik taperserparput.
Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Inatsisartuni
ilaasortap Olga Poulsenip kalaallisut oqaatsitta Inatsisartuni atugaanerat pillugu
siunnersuutigisaanut atatillugu pissusissamisoorpoq, siullermik
erseqqissaqqaassallugu kalaallisut oqaatsitta nunatsinni sutigut tamatigut
salliutinneqarlutik akuersissutigineqarnissaat Inuit Ataqatigiit
anguniartuagarigatsigu sulilu tamanna siunertaralugu aamma suliuaratta.
Taamaamma
aamma tupigisassaagunanngilaq kalaallisut oqaatsivut - kinaassutsimik
ersarinnerpaamik ilisarnaatigisatsitut - tamatta maani nunaqarusuttuusugut
erligilluinnartariaqaratsigit ilinniartuinnartariaqarlugillu. Tamanna qinikkatut
siulinitsinni, qinigaanngikkaluarlutaluunniit inuiaqatigiinni ulluinnarni
inooqataagatta pingaartissallutigu pisussaaffgivarput - pinngitsoqarata, aamma
Inuit Ataqatigiit isumaat malillugu nunani allaneerluta maani
nunaqavissuunissarput qinersimassangaluarutsiguluunniit.
Uagummi
ataqqivarput ataqqiuartussaavarpullu nunasiffigisatta oqaasiinik kulturiannillu
pingaartitsisariaqarnissaq oqaasiinillu atuilersinnaanissaq siunertaralugu
aamma pisariaqalerfiisigut ilinniartariaqartarnissarput. Taamaaliunngikkuttami
qularnanngilluinnarpoq oqaaseqateqan-ngisatsinnik paasineqarnaviannginnatta
taamatullu nunasiffigisatta ulluinnarni inuuneranni aamma tamakkiisumik
peqataasinnaanaviarnata.
Taamaammat
tupigisassaanngitsumik nunani allani, seqernup tarrittarneratut
nueqqittarneratulli ilumoortigaaq nunasiffigisap oqaasiinik
ilisimasaqalersimanissamik imaluunniit ilikkagaqareersimanissamik nunasisumit
piumasaqalerneq ukiuni makkunani nalinginnaalluinnalermat aamma Danmarkimi,
soorlumi nunani allanissaaq taamatut aamma ingerlatsisoqartoq.
Ordbogiliortummi
Jonathan Peterseniugaluup ordbogeeqqamut siulequtsiussamini oqaatsit pillugit
ima allagaqarsimanera inuiannut kikkuugaluartunulluunniit aamma
atorneqarsinnaasoq una tulluartuuvoq aamma eqqaalaassallugu, siulittaasorput
qinnuigissavara issuaassagama taanna akuerisinnaappagu, taamaaliussallunga,
Jonathan Petersen imatut allappoq: "Takornartat oqaasiinik ilinniarneq
alliartorsimagaluarpalluunniit inunnguutsitsinnit oqaatsivut
erligiuartariaqarpavut ilinniarluinnartariaqarlugillu. Inuiaat siumukartut
namminneq oqaatsitik atorfissaarunnavianngilaat pingaarnerutittuassallugillu,
niaqquvummi uummativullu imassaarutissanngikkutsigik taallaatitsinni uku
eqqaamajuartigit: "oqaatsivut pissaanerup nipigai, - iluttami uummartitaasup
pigai, - toqussanatillu nipaapput". Tassa issuaaneq
naavoq.
Akuersaareerparpullumi Danmarkimi Folketingip oqaluttarfianit danskit
oqaasiisa kisimik atoqquneqarnerat, tamannalu ataqqivarput.
Taamaattussaavorlumi aatsaaginnaq issuakkanni anersaarineqartoq aamma
pimoorutivissagaanni.
Taamaammat kalaallisut oqaatsivut aqqutigalugit inuiaassuseqarnitta
attattuarnissaa oqaatsittalu ineriartortittuarnissaat akuerineqarnissaallu
Inuit Ataqatigiit pingaartilluinnarlugu sunniuteqartuarusuppugut.
Inunnguuseralugu kalaallisuinnaq oqaasillit pisortanit
ingerlatseqatigiiffissuarniillu sullinneqarnerminni tamatigut
oqaaseqatigisaminnik kiffartuunneqarsinnaasariaqarnerat ilaatigut
siornaan-nguanngortoq, tassa januarip 1-at 1999 - taamaammat Inatsisartut
aqqutigalugit Inuit Ataqatigiit inatsisiliuussinissamik
siunnersuuteqarneratigut aamma aqqutissiuusseqataaffigivarput.
1999-imi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni aamma
akuerseqataaffigivarput Inatsisartut oqaluttarfianniit kalaallit oqaasii
kisimik atorneqarsinnaasunngortinneqarsinnaanerat Namminersorneq pillugu
isumalioqatigiissitamut suliakkiissutigineqassasoq,
Namminersornerulersimanerpummi pillugu inatsit ilaatigut tassannga aamma
siunnersuuteqarfigineqartussaareermat.
Suliassaq tamanna pingaaruteqarpoq Inuit Ataqatigiinniillu
naatsorsuutigivarput kalaallisut oqaatsitta nuannaartorineqarlutik allanit
ilinniarneqarsinnaanerat, tamannami ajornanngilluinnartoq arlalissuartigut
maannamut takutinneqartareerpoq. Tamanna isumalioqatigiissitamit aamma
aqqutissiuusseqataaffigineqassasoq naatsorsuutigivarput.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat sulineranni inuiaqatigiit
aamma qanimut peqatiserineqarlutik oqalliseqatigineqartussaapput, apeqqummi
matumani eqqartukkatsinnut aamma tunngatillugu.
Inuit Ataqatigiit pingaartilluinnarparput innuttaasut
oqalliseqataanissaat, taamaammallu tamanna aamma tunngavigalugu Inuit
Ataqatigiit siuliani oqaatigisavut innersuussutigalugittaaq Siulittaasoqarfiup
apeqqummi matumani inassuteqaatigisai isumaqatigivagut.
Taamatullu oqaaseqarluta neriuutigilluinnarparput kalaallisut
oqaatsitsinnik Inuit Ataqatigiit pingaartitsinerput aamma Namminersorneq
pillugu Isumalioqatigiissitamit pimoorutivinneqarumaartut, minnerunngitsumillu
innuttaasut suliassamut tassunga pingaaruteqarluinnartumut aamma
immersueqataalluarumaartut.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Qujanaq.
Kalaallit Nunatsinni Inatsisartut siuleriaasiata kingullermik novemberip
4-ni 1999-imi allangortinneqartup allanngutissaanut Inatsisartunut ilaasortap
Olga Poulsenip siunnersuutaa Kattusseqatigiit siunnerlugit imaattumik
oqaaseqarfigissuarput:
Siullermik erseqqissassuarput kalaallit oqaatsitta pingaartinneqarlutik
Nunatsinni pisortaqarfinni, ilinniarfinni allanilu naliginnaasumik innuttaasut
ornittagaanni suli annersumik atorneqarnissaat, oqaatsitullu siullertut
soorunami nunatsinni ineriartortittuarnissaat sulilu annerusumik
atorneqartuarnissaat qulakkeerniarlugu Kattusseqatigiinniit suleqataanerput
peqataaffigiuassagatsigu.
Kisianni kalaallit oqaatsitta inunnik ataasiakkaanik
immikkoortitsiniarnermut, oqartussaaqataajunnaarsitsiniarnermut,
killilersuiniarnermut allatulluunniit inuit pisinnaatitaaffiinik
killiliiniarnermut atorneqarnissaat atorniarneqarnissaalluunniit
Kattusseqatigiinniit pissusissamisoortutut isiginngilarput.
Kattusseqatigiinni anguniakkatta pingaartitattalu ilagaat inuit
kikkulluunniit naqisimaqarnatik, immikkoortiterneqarnatik,
qalipaasersorneqarnatik, allatulluunniit akimmisaartinneqarnatik politikkikkut
isummaminnik saqqummiisinnaanerat innarlerneqassanngitsoq.
Taamatut saqqummiussaqarnitsinnut soorunami inatsisit tunngaviusut
aammalu inuit pisinnaatitaaffii pillugit aalajangersakkat
saneqqutiinnarneqarsinnaannginnissaat ilanngullugit eqqarsaatigeqquagut.
Aammalu minnerunngitsumik qinersisartut qinikkallu
kikkuugaluartulluunniit immikkoortitaanatik killilersugaanngitsumik
inuiaqatigiinnik sullissinerat mianeralugu innarlernaveersaarlugulu nunatsinni
inuit tamat oqartussaaqataanerat ataqqillugu aamma qinikkat akornatsinni ikinnerussuteqartut
ajattuinnannginnissaat pingaartillugu, oqaatsit ammilluunniit qalipaataa
apeqqutaatinnagu innuttaasunik sapinngisamik pitsaanerpaamik sullissinissaat
Kattusseqatigiinniit pingaartilluinnarparput.
Taamaattumik siunnersuuteqartup Inatsisartunut ilaasortap Olga Poulsenip
siunnersuutaa pissutsit taamaakkallartillugit Kattusseqatigiinniit
isumaqatigisinnaanngilarput. Tassami siunnersuut inuit tamat
oqartussaaqataanerannik oqartarnermut anguniagaqarnermullu akerliummat, aammalu
qinersisartunik qinikkanillu ataqqinninnermik suusupaginninnermillu
nalilerneqarsinnaammat.
Kattusseqatigiinniit uagut kalaallit oqaatsitta illersorneqarnissaat
annerusumillu inuiaqatigiinnut ammanerusumik atorneqalernissaat anguniarlugu
orniginartinneruarput, tusagassiuutitigut, TV-kullu isiginnaarutikkut
aallakaatitassiat kalaallisuut amerlanerusut aallakaatinneqartarnerisigut
annertusarneqarnissaat, minnerunngitsumillu kalaallit suliffeqarfinni,
pisortaqarfinni, ilinniarfinni il.il. tatigineqarnerullutik pikkorissartinneqartuartarnermikkut
pimoorunnerullugu atorluarneqarnerisigut sulisorineqarnerisigullu
pitsaanerusumik aqqutissiuunneqartariaqarnerat.
Oqaatsitta oqareernittut pisortaqarfinni, suliffeqarfinni,
ilinniarfinnilu atorluarneqarnerullutik annertusarneqarnissaat anguneqassasoq,
isumaqaratta ilaatigut piumasaqaatit nunatsinnut naleqqussarnerisigut aamma
oqaatsivut suli pitsaanerusumik uummarissarneqarsinnaasut
qularutiginnginnatsigu. Inuit ataasiakkaat naalakkersuinikkut
pisinnaatitaaffiianngikkaluarlugit.
Taamatut naatsumik oqaaseqarluta siunnersuut isumaqatiginnginnatsigu
taamatut nalunaarutigaarput, Siulittaasoqarfiullu oqaaseqaataa taperserlugu
tusaatissatut tigullugu.
Otto Steenholdt, Atassut:
Aallaqqaammut oqaatigissavara
Siumup oqaaseqartuanut Inatsisartut suleriaasissaat oqallisigigatsigu
ataatsimut tamaat oqallinneqarpoq. Kisianni taanna massakkut
siunnersuutigineqartoq tikinneqarmat ataatsimilluunniit oqartoqanngilaq, uanga
taamaallaat taamanikkut innersuuppara, ataatsimiititaliamut
ingerlateqqeqqullugu, allamik annerusumik taanna oqaaseqarfigineqanngilaq.
Kattusseqatigiit oqaaseqartuat
innersuutissagaluarpara Danmarkimi qallunaat folketingianni taanna oqaaseq
oqaasereqqullugu. Tassani tulluarneruvoq qanoriliunnginnissamik oqarnissaq,
pingaartumik massakkut Danmarkimi nunasisut pillugit oqallinnerujussuaq
tassunga ilannguttariaqaraluarpoq, oqaaserineqartut tassani.
Uanga siunnersuut
piviusunngortinneqassagaluaruni tassa massakkorpiaq siunnersuutaasoq, piviusunngortinneqassagaluaruni
qinigaaffiup matuma ingerlanerani, oqaatigissavara atorsinnaanngitsoq. Inuit
qinigaat inatsillu atuuttoq malillugu maani issiasoq, taama oqaannarlanga,
issiasoqaratta, suminermilluunniit pisinnaassusiiarneqarsinnaanngilaq. Ajornaqaaq.
Siunnersuut siunissamut
ungasinnerusumut innersuussutaagaluarpat, tassa ullulernagu oqallisissatuut
ineritikkiartuaagassatuut, assorsuaq isumaqatigalugu
nalunaarutigissagaluarpara. Taamatummi isumaqarnera naluneqanngimmat.
Ukiarmi siunnersuut manna
immikkuullarissunngorlugu imaluunniit immikkuularissunngornagu maani inimi
oqallisigineqarsimasoq, eqqaatsiareerpara. Uangali pineqarsimanera kingumut
kivialaarlara, innersuussiinnarama nunatsinni atuagassiat annersaata, tassa
Sermitsiap qanoq nalilerpaanga, nazistiunerarpaanga ammip qalipaataanik
immikkoortitsisuunerarpaanga - nazistiunerarlunga. Neriulluinnaqqissaarpunga
manna oqalliginerani allatut isumaqartut kissaatigisaallu nunatsinni oqaatsigut
pillugit aviisip taassumapalaap taamatut naqissuserlugit
allaatiginngilluinnassagai.
Siunnersuut manna
kalaalinngorsaaniarlutik silaannarmut imaqanngilluinnaqqissaartumut
suaarsimasunut innersuuttariaqaraluarpoq. Taannaannarluunniit qitiutillugu
pingaartillugulu suliniutigisimasariaqaraluarpaat. Allanik takusaqannginnatta
kalaalinngorsaaniarlutik suna kalaalinngorsarniarsimagaluarneraat.
Qallunaat nunaanni nunassisut
indvandrenik taaneqartartut, qitornaat qitornaasalu qitornaat massakkut
oqallisigineqarput imannaannaq, anden, tredie generationinik allaat
taagorlugit, taassuma oqalliginerujussuat arajutsisimanngilarput, paasivarput
suliffissaannik tuniumaneqan-ngitsut Danmarkimut nunassisunnguakasiit oqaasii,
atisaat, Danmarkimi akuerineqarumanngillat.
Uagut nunassisuutitsinnut taama
oqarpa? Avataaniit aggersunut, aammalu taakkua kinguaavinut,
kinguaaqqiutaanullu, iluasaarpallaarsimanerput maanni nunaqavissunut
kinguneqarnerlulerpoq, kisianni kingusinaareertoq aatsaat paasivarput.
Uanga qallunaaluartuunngilanga,
uparuartariaqartunulli nipagiinnarneq ajorpunga. Nunat allat nunassisuminnut
qanoq piumasaqartarpat? Soorlu qallunaat, aatsaannguaq oqaatigitsiareerpara,
nalunngilarsi. Pisimasut kingusinaarluta aatsaat takulikkagut
aaqqissuunniartariaqalerpagut. Kisianni aamma kingusinaareerluta.
Siulittaasoqarfiup
ikinnerussuteqartunut danskinut ajunngisaarumanera atuarpara,
aperisariaqarlungali, uagummi namminneq nunatsinni ikinnerussuteqartuutigut.
Tunumiut, Avanersuarmiut, immikkuullarissunik oqaasillit, maanni oqaluttarfimmi
oqalukkumasimagaluarput, tamanna nalunngilarput, itigartinneqarlutilli.
Kitaamiutut oqalunngimmata. Uagut nammineq ikinnerussuteqartortagut
alariarlugit, anginipilupilorujussuarminngaaneersut ikinnerussuteqartunik
taagulerpagut.
Ajornerusunik
oqaaseqarnianngilanga maanga nutsersimasut inuutissarsiutigut kisermaallugit
ingerlatilerpaat. Tikkuaannarpara taanna. Avataani aalisarneq, saattuarniarneq,
sanaartorneq, uiluinniarneq, biilinik angisuunik assartorneq, umiarsuarni
aqumiut, imerniartarfiuteqarneq, akunnittarfiuteqarneq, kikkut tigummivaat?
Kalaallit? Naamerluinnaq.
Suliffiit kalaallinik
sulisoqarumanngitsut qallunaanik pigineqartut maanni nalunngilagut.
Nukissiorfiit eqqaaginnartigit, nunasisut taamannarsuaq pissaaneqalersimapput,
uagut sianigin-ngisatsinnik, allaat nunaqissut sulisoriumajunnaarlugit. Taanna
eqqarsaatigilluaqqissaartariaqalerpoq. Oqaatsigut taakku atorumanngilaat,
ilinniarumanagillu.
Aviisitsinni aaqqissuisut
kalaallisoorsinnaappat? Naamerluinnaq. Suliffeqarfinni tamani kikkut
atorfinitsitsisuuppat? Tassani atorfinitsitsiniartuni kalaalersaqanngillat,
qallunaaginnaviupput, tassalu massakkut isornartup aamma qeqqa.
Illersorniagassarput ataasiinnanngorpoq, tassalu Inatsisartut oqaluttarfiat,
qallunaat oqariartaasiata ilikkartereersimammatigut imaattumik: Eqqeqqorooq toornaarsummut
nittaraanni naatsorsuutigisariaqarpoq taassumapalaap assak tamaat tigussagaa.
Kinaluunniit nunatsinni
najugaqartoq qineqqusaarsinnaavoq, ingasattajaarnerunngilarli uanga isumaga
najoqqutaralugu, piumasarissagaanni qineqqusaassagaanni kalaallit oqaasiinik
atuisinnaallunilu paasinnissinnaasariaqarneq.
Sinilluta tamakku
arajutsisimavagut, nalunngikkaluarlugilluunniit uparuarumasimanngilagut,
maannakkut itilerpugut suut tamarmik uligunneqarsimasut, illersugassatullu
kingulliit pingaarnersaat kisinngoruppoq, inatsisiliortut inatsisiliuussallu
imminnut oqaluussinnaasariaqartut, nunap najukkamik oqaasii atorlugit.
Taannaannarluunniit aallaviginiartigu.
Mogens Kleist, Kattusseqatigiit, Kattusseqatigiit
avataatigut oqaaseqartoq:
Siunnersuut tungitsinninngaaniit
tapersersorparput, kisianni pingaaruteqarpoq aamma oqaatigineqareertutut
taassuma siunnersuutip ersarissumik aammalu kusanartumik suliarineqarnissaa.
Ortup taakkartugai
suliffeqarfiit assigiinngitsut, nukissiorfinnut tunngasut, taakku eqqartunngilagut,
uaniuna oqaluttarfimmi kalaallisut oqalussinnaanerput taakkartorniaripput.
Aammalu nammineq Ortup eqqaamassavaa qanoq pineqarsimanini, Atassutikkut
ukiarmanna ataatsimiikkamik, maani ataatsimiinnitsinni Atassutikkunninngaaniit
tunuartinneqarpoq oqaaseqartartutut.
Taamaattumik Ortup taakkartugai
imminut assortuupput. Una allaanerussagaluarpoq qallunaat naalagaaffiata
avataani uagut inissisimagutta nunarput aningaasatigut inatsisitigut nammineq
aqussimagaluarutsigu. Kisianni massakkut taamaanngilaq, qallunaat
naalagaaffiata iluani namminersornerusutut ingerlavugut, kisiannili
namminersulivissimagaluarutta piumasaqarsinnaassangaluarpugut, maanngaaniit
oqaluttarfimminngaaniit kalaallit oqaasii atorneqartassasut pinngitsooratik.
Taamaattumik namminersulivinnissamut
kommissionimut innersuunneqarnera uagut tungitsinninngaaniit isumaqarpunga,
pissusissamisoortoq aammami assigiinngitsorpassuit inatsisinut tunngasut,
oqartussaaffeqarfinnut assigiinngitsunut tunngasut tassani
eqqartorneqartussaapput.
Taamaattumik aprilip
aallaqqaataaninngaaniit ukioq 2000-iminngaaniit Olgap siunnersuutaanut
imaasinnaarlugu allanngortinniarneqarnera ulorianartortaqarpoq.
Eqqartoqqaarniartigu itisuumik inatsisitigut qanoq inississimassappat? Aammalu
maani najugaqartut, kalaaliinnaanngillat aamma qallunaajupput, kisianniliuna
una oqaluttarfik, nunatta oqaluttarfinnik pingaarnerpaartaat, tassanngaaniit
oqaaserisinnaasagut, oqaaserisartagassagut uanga isumaqarlunga sukumiisumik
eqqartoqqaalugit aatsaat saqqummiunniartigu.
Taamaattumik innersuussinerit
namminersulivinnissamut kommissionimut uagut tungitsinninnaanniit
tapersersussavakkit. Qujanaq.
Anders Andreassen, Siumut ataatsimiinermik aqutsisoq:
Qujanaq.
Aqutsisutut kissaatigissavara,
oqallisigisatta allamut sangutinnaveersaarnissaa anguniarlugu sapinngisamik
oqallisigisarput taanna aallaavigalugu oqallinnissaq ingerlateqqullugu.
Aammalu oqaatsit atorneqartut
sapinngisamik akerartuerpaluttumik nipeqartinnaveersaarniaqqullugit.
Suliaq ilungersunartuuvoq,
taamaattumillu peqqissaartumik aamma suliarineqartariaqartoq nalunngilara,
taamaammat kissaatigissavara torersumik aamma oqallinneq ingerlassasoq.
Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:
Ja, qujanaq, tassa
Siulittaasuugallartup oqarneratuut apeqqut manna ilungersunartuuvoq, taanna
ilumoorluinnarpoq. Taamaammanuna aamma uagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit
oqaaseqarnitsinni pingaartuutikkipput innuttaasut qanimut peqatiseralugit aamma
oqalliseqatigisariaqarigut. Tamannalu tassa pisinnaavoq Inatsisartut
kingullermik ataatsimiimmata aamma aalajangiuteriigaattut, tassalu
Namminersorneq pillugu isumaqalioqatigiissitap taanna aamma suliaq
isummersorfigisussaammassuk innuttaasut qanimut peqatiseralugit aamma
oqalliseqatigalugit taanna ingerlattussaammassuk.
Tassa taamaammat Siulittaasoqarfik
matumani apeqqummi inassutigisimasaa una Inuit Aqatigiinninngaanniit
tapersersorparput. Kisianni taamaakkaluartoq aamma Inuit Aqatigiiinninngaanniit
pinngitsoorumanngilagut ukua aamma oqaatigilaassallugit, ila
immikkoortitsiniartoqanngilaq, immikkoortitsiniartoqanngiivippoq.
Aamma pingaartumik tassa
Kattusseqatigiit oqaaseqartuanninngaanniit annertuumik samminiarneqarput
kikkunukua ikinnerussuteqartuusut. Kikkunukua maani nunatsinni
ikinnerussuteqartuusut, kisianni tassa eqqaamaqqunaqaaq kunngeqarfiup Danmarkip
ataani inissisimalluta Naalagaaffeqatigiiuvugut. Tassanilu aamma
eqqaamaqqissaartariaqarparput Danmarki nunarput aamma peqatigalugu,
eqqaamanerlunngikkukku 1994-imi maani Inatsisartut ataatsimiittarfianni aamma
uagut akuerseqataaffigivarput, Naalagaaffinni namminersortuni nunap inuii
naggueqatigiiaallu pillugit Naalagaaffiit isumaqatigiissutigisaat, tassalu ILO
konventioni 169.
Danmarki nunarput peqatigalugu taanna
akuerseqataaffigivaa. Taanna nunat tamalaat isumaqatigiissutaat
qimerluuataaraanni, tassani aamma erseqqilluinnartumik takuneqar-sinnaavoq,
ikinnerussuteqartut kikkunukua?
Maani nunatsinni pineqartut,
imaluunniit naalagaaffeqatigiit kunngeqarfiup Danmarkip iluani pineqartut,
tassalu inuiaat kalaallit.
Taavalu aamma isumaqarpunga Otto
Steenholdt-ip, tamanna aamma annertungaatsiartumik sammimmagu,
ajunngilluinnartumik oqaatigigaa; ila ikinnerussuteqartut maani nunatsinni,
taava aamma nammineq qanoq pineqarpat?
Ortup erseqqilluinnartumik
oqaatigivaa; avanersuarmiut aammalu tunumiut, namminneq oqaatsitik atorlugit
maani oqaluttarfimmiit oqalunniarmata itigartinneqartarsimasut, soorunami
tamanna aamma akuersaaruminaatsuuvoq.
Taamaammanuna uagut pingaarteqigipput,
namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitat, aamma mannakkut sulillutik
aallartereermata, innuttaasut qanimut peqatigalugit, aammalu
namminersornerulernerput pillugu inatsit, allaat allanngortinngortinniarnissaa
siunertaralugu tassani sulisussanngoreeratta.
Taava
sanioqqussinnaanngilluinnaripput, nunatsinni oqaatsigut, tassalu kalaallisut
oqaatsigut, inissisimanerat aamma inatsisartut sulineranni taanna erseqqissumik
isummerfi-gineqartariaqalermat.
Tassalu taanna piumaassaaq,
saqqummiussisut ilaasa, tassa Siumup saqqummiussisuata eqqortumik oqaatigivaa;
namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitat, tassa suliak-kerneqarsimapput
ukiut marluk qaangiutsinnagit, isumaliutissiisummik maanga inimut aamma
eqqusseqquneqarlutik.
Tassanilu tassa suliassatsinnut
pingaaruteqarluinnartuni tassa ilaasussaavoq, kalaallisut oqaatsitta,
Namminersornerullutik Oqartussani aamma atugaanerat, aammalu minnerunngitsumik
maani inatsisartut oqaluttarfianni atorneqarnerat.
Isumaqarpunga aamma una
oqaatigilaartariaqartoq, uagut tassa saqqummiussinitsinni
erseqqissarluinnarparput; ila akuersaareerparput, aamma ataqqivarput Danmark-ip
Folketing-ianni, dansk-it oqaluttarfianni pingaarnersaanni, danskit oqaasiisa
kisimik aamma atoqquneqarnerat.
Taanna akuersaareerparput aamma
maannamut, tassa 1953-imiilli dansk-it folketing-ianni
ilaasortaatitaqalerattali aamma ataqqiuarneqartarsimavoq.
Suna ajorami, aamma uaguttaaq
oqaatsitta ataqqineqarnissaa aamma taanna noqqaassutigigutsigu?
Aamma qularinngilarput,
oqaatsigut aamma ilikkarneqarsinnaammata, tassami saqqummiussinitsinni aamma
tamanna erseqqissarparput, inoqateqarpugut nunani allamiunik maani namminneq
piumassusertik aamma atorlugu oqaatsitsinnik ilikkarusuttunik.
Tamakku nersortaqaagut,
nuannaartorinaqaat aamma isumaqarpunga taanna anguniarlugu, aammalu
oqaatsitsinnik ilinniartitsinissaq pimoorunnerullugu aamma annertuumik
suliniuteqartariaqartugut, ajornanngilarmi! Inuppassuit nunani allaneersut,
maani nunatsinni nunaqarusuttut tamanna takutittareermassuk.
Aamma isumaqarpunga, oqaatsitta
ilinniarneqarsinnaaneranut tunngatillugu eqqaas-sutigisariaqartoq; ila
aallartereerpugut, meeqqat atuarfiat qiviaannariarutsigu, 1990-imi inatsisartut
aalajangerput, meeqqat atuarfianni, meeqqat oqaaseqaqatigiiunngitsut
akuleriisillugit aamma atuartinneqartassasut, tassa qallunaat oqaasiat
atorlugu: Integrations klasse undervisning.Taanna aallartereerpoq,
eqqaamanerlunngikkukku aggustip aallaqqaataa 1995-mi nunatta sinnerani tamani
aamma atuutilereerluni
Kisiannili Nuup illoqarfia manna
immikkut aaqqissuussiffigineqarpoq, tassalu maani isumaqartoqarsimanerpoq,
kalaallisut oqaatsivut ilikkarneqarsinnaanngitsut, kisianni
ilikkarneqarsinnaapput, amerlaqisut tamanna takutittareermassuk.
Taamaammat qujanartumik,
maannakkut naalakkersuisut aamma aalajangersimapput, maani Nuummi, tassa
aasamiit, tassa oqaaseqaqatigiiunngitsut atualernerminni aamma
atuaqatigiisinneqarlutik, atuartinneqartalissasut.
Tassa tamakkuupput aqqutissat
aallartinneqareersut, isumaqarpunga aamma isumaqarpugullu taakkua aqqutigisariaqarigut,
oqaatigisatsituummi; kalaallisut oqaatsitta aamma nuannaartorineqarlutik
ilikkarneqarsinnaanerat, taanna takutinneqartareeqimmat.
Ataatsimiinnermik
aqutsisoq:
Ja, qujanaq, oqalinneq allamut
sangujartulinnguatsiarmat, oqaatigissavara: Tunngaviusumik, tassa partiit
kattusseqatigiillu tamarmik, tunngaviatigut una isumaqatigiissutigaat.
Namminersorneruneq pillugu
isumalioqatigiissitanut ingerlaqqissasoq taanna suliaq, taamaattumik
annertunerusumik maani oqallisigeqqinnagu, sumaqarpunga suliaq
ingerlateqqittariaqartoq, tamarmik maani imaluunniit partiit oqaaseqartuisa
aammalu kattusseqatigiit oqaaseqartuisa kissaatigereerpaat taamaalisoqassasoq.
Taava tulliullugit
oqaaseqartilaariarlugit kingulliit, tassalu: Partiit oqaaseqartuat avataatigut
Steffen Ulrik Lynge, Siumut.
Tulliukkumaarpoq Michael
Petersen kingulliujumaarlunilu Inatsisartut siulittaasuat Ole Lynge.
Steffen Ulrik Lynge, Siumut:
Tassa uunga
tunngavallaanngikkaluarpoq, kisiannili Otto Steenholdt-ip oqaasia una uanga
assut kusanaagisara, tassa Nukissiorfiit imatut inissikkamigit,
immikkoortitsineq aallaavigalugu, ilaatigut suliffeqarfik taanna
ingerlanneqartoq.
Tassa ugguunartaatigut
ilumoorpoq; Nukissiorfiit ataatsimik suliamik ingerlataqarnikuuvoq,
nukissiorfinninngaanniit saaffigineqarluta aammalu inummik ataatsiminngaanniit
saaffigineqarluta, taamatut inissisimasutut misigisimasumik, kisianni uagut
taanna nalilerparput taamaanngitsoq.
Taamaattumik, Nukissiorfiit
nukittuumik ingerlassagunik, tamakkuninnga assigiinngitsunik, arlaatigut
piviusorpalaarnerusumik saqqummiisarnissaq siunissami assut
orniginartuugaluartoq, aammalu uagut piareersimalluta, pisimasunik
ataasiakkaanik, arlaatigut saaffiginnittoqaraluarpat suliaq ataaseq
suliarissallugu sukumiisumik. Qujanaq
Michael Petersen, Siumup oqaaseqartua:
Annikitsunnguamik
erseqqissaateqaqqilaarusuppunga, ilaatigut oqaatigineqartut, partiit
avataatigut oqaaseqartuninngaanniit allamut saatsitsisinnaammata, soorlu
inatsisartut massakkut siulittaasuat taama oqartoq.
Siunnersuummi pineqartoq,
tassaavoq inatsisartut nammineq uagut suleriaaserput, tunngaviusumik inatsit
pineqanngilaq. Tamatta nalunngilluinnaqqissaarparput, inatsisartut
suleriaaserput uagut sukkulluunniit inatsisartut allanngortissallugu
aalajangersinnaalluta, tassa tassani siunnersuuteqartoq ilumoorpoq.
Suleriaatsit, inatsisartut
nammineq pigisatik, sukkulluunniit allanngortissinnaavaat, taanna Siumup
nalunngilluinnarpaa, kisiannili pingaartipparput, taamatut allanngortitsinissamut
siunnersuummut pineqartup, pingaaruteqarluinnartumik inassimanerata
pilersimmagu suliassap peqqissaartumik ingerlanneqarnissaa.
Tamatta nalunngilarput, oqaatsit
suulluunniit atorneqarnerat pillugu oqallinnerit pisaraangata, sumulluunniit
tunngatillugu, aamma misigissutsit annertoorujorjorujussuarmik
aallaavinngortarnerat.
Mianersuutigeqqussavarput uani
suliassami, tassa misigissutsit assigiinngitsut pilersartut aallaaviginagit,
kisiannili suliassap pingaaruteqassusia inuiaqatigiinnullu pingaaruteqassusia
tunngavigalugu, suliassap ingerlanneqarnissaa pisariaqarmat.
Siumuminngaanniit
arajutsisimanngilluinnarparput, taamatut massakkut aalajangissagaluarutta,
kalaallisut oqaatsigut kisimik atorneqassasut, maani inatsisartut oqaluttarfianinngaanniit,
taava inatsisinik atuuttunik ammateriikkatsinnik unioqqutsitsissalluta.
Siullermik, inatsisit
tunngaviusut naapertuuttunngorsaqqaartariaqarput, tassa nammi-nersorneruneq
pillugu inatsit, taassuma saniatigut qinersisarnermut inatsisit naapertuuttuusariaqarput,
tassami ullumikkut inatsisartunut ilaasortaqarpugut, qallunaatuinnaq maani
oqaluttarfimmi oqaluttumik, ilami tulluartuussanngilaq, qinersisarnermut
inatsisit suut aqqutigalugit qinigaasoq.
Taava qinigaaffimmini
oqaluttarfimmi oqarsinnaatitaassanngippat, aamma tassani equnga-soqalissaaq.
Taassuma saniatigut, aamma inatsisit atorneqartussat, kalluarneqartussat
tassaapput, soorunami inatsisartut naalakkersuisullu pillugit inatsisit.
Naatsumik oqaatigalugu, taamatut
annertuumik piumasaqartunik, aalajangersaannginnitsinni, inatsisit arlaqartut
assigiinngitsut, ataqatigiissaaqqaannissaat pisariaqartutut isigaarput.
Taamaattumiguna
inassutigigipput, naalakkersuisut pilersitaata, namminersorneq pillugu
isumalioqatigiissitarsuup, suliassaata taanna iluaneereermat
ataqatigiissarinissaq, naapertuilluartumik inuit ataasiakkaat
pineqarsinnaanissaanik siunertaqartoq, ammit qalipaataanik
immikkoortiterinngitsumik siunertaqartumik.
Taamaalilluta, inuiaqatigiinni
tunngaviusumik inatsisigut, suleriaatsigut qanoq iliuutsigullu
ataqatigiissumik, nammaqatigiissumik naapertuilluartumillu
ingerlanneqarsinnaaniassammata.
Siunnersuut ataqqivarput,
kisianni peqqissartumik suliarineqarnissaa taanna kaammattuutigaarput
inassutigalugulu.
Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit:
Takisuuliornianngilanga, kisianni eqqaasitsissuteqalaaginnarniarpunga,
tassa siunnersuuteqartup Olga Poulsen-ip siunnersuusiaa; inatsisartut
allattoqarfianni siunnersuutit, ataatsimut suliarinerini atatillugu,
paragraf-itut ilusilikkat taakkua, allattoqarfik paaseqatigalugu ilaatigut
suliarineqarmata.
Taamaattumik atulerfissaanut, taamatut allannguisoqassappat,
siunnersuutit imarisaallu, inatsisartut aamma namminneq
isummerfigisussaagaluarpaat.
Kisianni paasinarpoq, siunnersuut pillugu partiit kattusseqartillu
tamarmik isumaqatigiissutigigaat, apeqqut taanna annertooq, aamma
misigissutsinik imaqangaatsiartoq, peqqissaartumik namminersulernissaq pillugu
suleqatigiissitami, isumasioqatigiissitami eqqartoqqinneqassasoq.
Aamma nuannaarutigiinnarsinnaavarput, siulittaasoqarfimminngaanniit
taamatut, soorunami suleriaatsitsinnut atuumassuteqartut qaqinneqartillugit,
pinngitsoorata pisussaagatta, oqaluuserisassanut malittarisassat naapertorlugit
suliarineqarsimasutut, piumasaqaatit maani inatsisartuni qaqissallugit.
Taamaattumik, neriuppugut siulittaasoqarfimminngaanniit, maani
inatsisartuni ilaasortaqaterput, qallunaatuinnaq oqaaseqartoq, misigissutsikkut
eqqortissimassanngitsoq matumani, malittarisassat allannguuteqartinneqaraluarpata,
saneqqusinnaanavianngilarput qinikkat kikkulluunniit, kiniseritut aamma
oqalukkaluarpata, maanngaanniit oqaluunnissaat, kalaallinik qinerneqarsimaguni,
taanna apeqqutaaneruvoq.
Kisianni soorunami, tassa oqareernittut, kalaallit oqaasii pingaartinneqaqaat,
aamma oqaluuserinerat ingerlaqqissooq, oqaatiginiaannarpara uani, apeqqut
annertoqimmat, ajuusaarutiginianngilara apeqqut qaqittariaqarnikuummat,
pinngitsoorata qaqittussaagatsigu.
Ataatsimiinnermik aqutsisoq:
Qujanaq! Mannakkut kingulliulluni oqaaseqassaaq: Anthon Frederiksen,
Kattusseqatigiit, taanna oqaaseqareerpat, taava suliaq manna
taassissutigissavarput.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:
Erseqqissarusupparput, soorunami mani inatsisiliortutut aamma
ilisimasariaqaratsigu, soorlu aamma Siumup oqaluttuata oqaatigeriigaa, tassalu
inatsisit aamma atuutereersut, taakkununnga akerliunngitsumik
inatsisiliortarnissaq aalajangiisarnissarlu.
Soorlu aamma siorna, inatsisartut aamma tamassi pikkorissartinneqartusi,
qanoq inatsisiliortarnerup ingerlaasianik, soorunami naalagaaffeqatigiinnerup
iluaniitilluta, inatsisit tunngaviusut qivianngitsoorneqarsinnaanngillat,
taakkualu tassa, aamma Inuit Ataqatigiit oqaluttuata aamma eqqaatsiarpai.
Una ikinnerussuteqartunik saqqummiinitsinni oqarnerput pissuteqarneruvoq,
uani inimi inatsisartut pineqarmata, tassalu oqaluttarfik una.
Inuit qinikkat 31-it, qinigaanngitsullu aamma naalakkersuisunut
ilaasortaasut ilanngullugit, inuk ataaseq pineqarpat
oqalussinnaajunnartillugulu, taava allatut oqarsinnaanngilagut, aamma taanna
ikinnerussuteqarpoq, illersorneqartariaqarpoq.
Qinersisartut aalajangiisimanerat, uagut ataqqilluinnarparput, taannalu
aamma ataqqiuassavarput, taamaattumik oqaaseqarnitsinni oqarpugut; pissutsit
massakkutut ikkallartillugit, siunnersuut imaaliallaannarlugu
akuersaarsinnaanngilarput.
Kisianni isumaqatigeqaarput, oqaluuserisassaq taanna
unitsiinnarneqarani, aamma namminersulivinnissaq pillugu
isumalioqartigiissitami sammineqarnissaa aammaffigaarput.
Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit:
Siunnersuuteqartutut qujassutigivara, tunngaviatigut tusaasinnaagakku,
amerlanerussuteqartut siunnersuut isumaqatigigaat, aammalu massakkut
suliassanngorteqqinneqartutut isikkoqalernera, tassani namminersorneq pillugu
ataatsimiissitaliamut ingerlateqqinneqarnissaa siunnersuuteqartut aamma
naammagivara.
Una, kattusseqatigiinni isumaqarpunga, siunnersuuteqartutut
erseqqissaateqarfigissallugu, tassalu inummik inunnik ataasiakkaanik uani
eqqarsaateqartoqannginnera, taanna uanga pisariaqartippara oqaatigissallugu,
uani inatsisartunut oqaluttarfik pineqarnera tassaniikkami, inunnik
ataasiakkaanik kikkunnguugaluarnersunik tunngatinniarneqanngimmat.
Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:
Soorunami qinikkat inuiaat qinigaat, sutut oqalussinnaanerat najoqqutaralugit,
inimi maani immikkortitersinnaanngilagut, una, uku oqaasillit sinniisoraat,
una, ukua imatullu oqaasillit sinniisoraat.
Nalunngilara, qinersinerit oqaatsit najoqqutarinagit qinersinerit
pisartut, innuttaasut qinersineri. Nuna matuma inuisa amerlanersaat kalaallisut
oqaasiliupput, taakkulu eqqarsaatimik itinersaat, qamanngamik pisut,
eqqarsaatitik nammineq oqaatsit atorlugit soorunami annikkumasarpaat.
Aamma kalaallit oqaatsitta oqaluttarfimmi maanngaanniit
atorneqartariaqarnerannik, imaluunniit taakkua uani oqaluttarfimmi kisimik
atorneqartariaqarnerannik piumasaqaminerneq,
erloqinartunngortinniartariaqanngitsoq uanga isumaqarpunga.
Erloqinartutut naalliutsitsiniutitut piumasaqaataanngilaq, uagut allanit
immaqa ilisimaneruarput, allat oqaasiinik ilikkaraangatta silarsuarput
alliallattarmat.
Taamaammat aamma taakkua, maani qinigaaqatigisartagassagut allamiutut
oqaasillit, qallunaat dansk-isuinnaq oqaasiliunngitsut allat, aamma nunasisut
qinigaaqatigisartagassagut, silarsuaat annertusitikkusupparput, uagut
oqaatsigut atorlugit ilikkarnermikkut, uagut eqqarsartaaserput aamma
alakkaamalerlugu, silarsuartik allisinniassamassuk.
Tassa piumasaqaat annikitsunnguaq, immitsinnununa
piumaffigiminernissarput ersigivallaaleripput, ammit qalipaataanik
oqaluleraangatta. Tamakkua pineqanngillat ataqqeqatigiinneq matumani
pineqarpoq.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:
Isumaqarpunga siunnersuummi paatsoorneqarsinnaanngilluinnartoq, una
pineqarmat, aammalu inuk ataaseq pineqarmat, ataqqeqatigiinnermik oqalussagutta
eqqortumik oqaatigisariaqarpoq, erseqqarippoq paatsoorneqarsinnaananilu.
Ataatsimiinnermik aqutsisoq:
Qujanaq! Maannalu imaalillugu taasissutiginissaa kissaatigissavara
imaluunniit taasissutigitinniarpara, tassa tunngaviatigut partiit kattusseqartigiillu
tamarmik isumaqatigiimmata, suliap namminersorneq pillugu
isumalioqatigiissitamut ingerlaqqikkallassasoq, tassanilu peqqissaartumik
suliarineqartillugu.
Taasissutigissavarput suliap namminersorneq pillugu
isumalioqatigiissitanut ingerlaqqinnissaanut, kikkut isumaqataappat?
Nikueqqussavakkalu. 27-it, qujanaq tassalu isersimasut tamarmik aammalu, naa,
utoqqaterpunga ataaseq taaseqataanngilaq tassa 26-it.
Aallaqqaataaninngaanniit! Utoqqatserpugut kukkuluttulaaratta, tassa
takkuitsooratsigu ataaseq. Apeqqutigeqqissavara tassa qassit namminersorneq
pillugu sumalioqatigiissitanut suliap ingerlateqqinnissaa kissaatigaat?
Nikueqqussavakkalu isumaqataasut. 27-it tassa ajorsimanngikkaluarpoq siulleq.
Aap, taamaalilluni taanna suliaq maanga killeqarpoq, taavalu
namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitamut suliassanngortinneqarluni.
Oqaluuserisaq naammassivoq.