Oqaluuserisassani immikkoortoq 12-17-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ataatsimiinnermik
aqutsisoq, Ole
Lynge Inatsisartut Siulittaasuat:
Siullittaasoqarfimmiit
inassutigerusupparput ippassaq maani oqallinnermi, aamma uani oqaluttarfimmi
Inatsisartut siulittaasoqarfianni ataatsimiinnermi aqutsisut
assigiinngitsuungatta nalilersoqqissumavarput ullaaq siulittaasoqarfik
ataatsimiimmat. Inassutigerusullugulu oqaatsit maani Inatsisartuni atugaanerat
pillugu oqallinnermut atatillugu, oqaatsit sakkortuut, immaqalu allaat
akerartuutinik imaqarsinnaasut tamakku, siunissami
pinaveersimatinneqartariaqartut.
Tassa ilaatigut maani
najuutinngitsut tusagassiortut upissunneqarput, Inatsisartullu
oqaluttarfianinngaaniit akisinnaanngitsut kaammattuutigissuagut Inatsisartuni
ilaasortat ataasiakkaat saqqummiussaqarnerminni pissusissaq eqqorlugu
saqqummiussisassasut, akisinnaanngitsut eqqarsaatigalugit, oqaatsinik sakkortuunik
tunioraasoqartariaqanngimmat. Aamma oqaasipalaat atorneqarneri,
eqqaasitsissutigissuakka tassanga oqaluuserisamut atatillugit. Neriuppugut
ataatsimiinnitta sinnerani tamakku mianersuutilaarumaarigut.
Taamatut oqarnermut atatillugu
qinnuteqarpoq Otto Steenholdt.
Otto Steenholdt, Atassut:
Inatsisartut ataatsimiittarnerat
pillugu malittarisassami oqallinnermi ilanngunneqaraluarpoq qallunaatut
Cleagimik taaneqartartoq, kisianni ajoraluartumik massakkut
ilanngunneqarsiman-ngitsoq. Taannami aamma allaganngorluguluunniit
ilannguttariaqanngimmat, tassa pisariaqarluinnassagaluarpoq illuatungeriit,
tassa illuatungiliuttut Naalakkersuisunullu partiinut ilaasortat
oqaloqatigiissinnaasut imminnut paarlaallutik, napparsimanerusariaqanngilaq,
kisianni pingaaruteqartuni ataatsimiinnerup nalaani naluussinnaanngikkuni taava
illuatungip gruppimi formandiat oqaloqatigisinnaavaa, taakkulu akuersillutik
siulittaasoqarfimmut nalunaarutigiinnartartussaagaluarpaat.
Tassa taamaalillugu oqinnersussagaluarpoq,
malittarisassiuuttariaqanngimmat, kisiannili taamatut Inatsisartut
isumaqatigiimisaareermata paarlaateqatigiittarneq napparsimanngikkaluarluni
kisianni ataatsimiigiartussaalluniluunniit allamilluunniit pissuteqarluni
illuatungerisat qullersaat nalunaarfigiinnarlugit, taakkua pisussaapput
qullersaqarfik nalunaarfigissallugu, qullersaqarfimmiillu
nalunaarutigineqartarput imatut nalunaarutit partiininngaaniit tunngavigalugit.
Taannaana assut iluatsillaqqugaluarnermik taamatut oqaaseqallatsiartunga.
Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat:
Tassa oqaatigeqqiinnassuara,
suleriaatsigut malillugit minnerpaamik piumasarineqarmat Inatsisartut
siulittaasuannut nalunaarnissaq.
Aallartinniassuugut tassa
immikkoortut oqaluuserisassani 12 aamma 17, utoqqaat siusinaarlutillu
siulisinnaajunnaarnersiullit qaammammut pisartagaasa
iluarsiivigineqarnissaannik aalajangiiffigisassatut siunnersuut, Tom Ostermann
siulliulluni saqqummiissooq. Aappaalu siusinaartumik tamakkiisumik
inuussutissarsiorsinnaajunnaarsimasut utoqqalinersiutillillu saniatigut
isertissinnaasaasa sanitigut akileraaruserneqartussaanngitsut
amerlineqarnissaanik aalajangiiffigisassatut siunnersuut, Anthon Frederiksenip
saqqummiussassaa. Siunnersuuteqartut qinnuigissavakka tulleriillutik saqqummiusseqqullugit,
siullermik Tom Ostermann, takanna.
Tom Ostermann, siunnersuuteqartoq, Kattusseqatigiit:
Qujanaq,
Utoqqaat siusinaarlutillu sulisinnaajunnaarnersiutillit qaammammut pisartagaasa
iluarsiivigineqarnissaannik siunnersuut.
Kattusseqatigiinniit
utoqqaat sulisinnaajunnaarnersiutillillu qaammammut pisartagaasa
iluarsiivigineqarnissaanik siunnersuuteqarpugut. Ukiuni kingullermi aningaasat
qaammammut pisartagaat ulluinnarni inuuniarnerminni
naammagineqanngilluinnarmata, 2001-imi iluarsiivigineqarnissaat
siunnersuutigaarput, Kattusseqatigiinniit.
Kattusseqatigiinniit
isumaqarpugut utoqqaat siusinaarlutillu sulisinnaajunnaarnersiutillit
qaammammut tigusartagaat annikippallaartut, taamaattumillu
qaffanneqartariaqartut.
Kattusseqatigiinniit
siunnersuutigissuarput qaammammut tigusartagaasa qaffanneqarnissaat imatut
aaqqinneqarnissaat, akileraarummut akileraarutissaraluit
pinngitsoortinnerisigut qaammammut tigusassat amerlissammata,
iluarsineqarnermikkut.
Taamaalillutik
utoqqaat siusinaarlutillu sulisinnaajunnaarnersiutillit aningaasaq annerusoq
inuuniutigisinnaalissammassuk iluaqutigissallugulu.
Taamatut
siunnersuuteqarnitsinnut Kattusseqatigiinniit pingaartipparput ukiuni
kingullerni tusagassiutitigut aammalu qineqqusaarnermi utoqqartatta piumasaqaataasa
ilaat iluarsiniarlugit suliniuteqarnissaq pisariaqarmat.
Kattusseqatigiinniit
taamatut piumasaqarnitsinnut pissutigaarput utoqqaat arlaqartut BSU
aqqutigalugu illoqartut najugartik nammineerlutik utoqqalinersiumminnik
akilersuinissaq ajornarluinnartarmat, aammalu BSU aqqutigalugu illumik
pigisaqartut illu nutarterneqassappat nammineerlutik tigusartakkaminnit
nammassinnaannginnamikkit.
Aammalu
utoqqaat nammineq illuminni najugaqartut pisariaqartitsineq aallaavigalugu
ikiorteqartut nammineerlutik qaammammut tigusartakkaminnik ikiorteqarnertik
akilersortarmassuk, assersuutigalugu sapaatip akunneranut qulinik ikiorteqarpat
utoqqaq kisimiittoq sapaatip akunneranut 325,00 kr-nit nammineq
akilertussaavai, qaammammullu 1.300,00 kr-nit missaat akilissallugit.
Taamatut
naatsumik suli arlaqarnerusunik assersuutissaqaraluarluta Kattusseqatigiinniit
siunnersuuteqarpugut ukioq 2001 aallarnerfigalugu utoqqaat qaammammusiaasa
qaffanneqarnissaat siunnersuutigaarput. Siunnersuuteqartoq sinnerlugu Mads
Peter Grønvoldi Kattusseqatigiinniit siunnersuutip taamatut isikkoqarluni
suliareqqinneqarnissaa innersuussutigaarput.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit, siunnersuuteqartup aappaa:
Ilaatigut
inunnik isumaginninnermut atatsimiititaliarsuup nalunaarutaani takuneqarsinnaavoq,
inuit utoqqalineq pissutigalugu imaluunniit ajoqusernermik nappaammilluunniit
pissuteqartumik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit sulisinnaajunnaarsimasut,
imaluunniit taakkununnga naleqquttumik suliffeqalersinnaanerat aamma
inassutigineqartoq. Minnerunngitsumik inuup pineqartup unittuunnginnissaa
aammalu peqqissaatigalugu namminermut naleqquttumik sulisinnaanera
pingaartillugu anguniagassatut inassutigineqartunut ilaasut.
Tamatta
nalunngilarput inuit sulerusussumik peqartut ilaatigut naak utoqqalineq
imaluunniit siusinaartumik
inuussutissarsiorsinnaajunnaarnersiuteqarsimagaluartut unikkaangamik inuttut
tamanna nakkariaatigisaraat. Allaallu inuup naleqassusianik oqartarneq
malillugu tamanna attuisarluni.
Taamaattumik
inuit ilaanniit taamatut atugaqalersimasunit saaffigineqartarnikka
tunngavigalugit matumuuna siunnersuutigaara, inuit siusinaartumik
inuussutissarsiorsinnaajunnaarnersiuteqalersimasut utoqqaallu ilaasa saniatigut
isertitaqalaarsinnaanerisa periarfissat pitsaanerulersinneqassasut. Tassa
ullumikkut isertinneqartartut akileraarutaasussaanngitsut qaffalaarnerisigut
imaluunniit qaffannerisigut taamatut inuit qulaani pineqartut ilaasa atugaat
paasilluarlugit siunnersuutigaara. Tassalu inuit taakkua saniatigut
akileraarutaasussaanngitsumik isertitaqalaarsinnaanerisa qaffanneqarnissaat.
Jørgen Wæver Johansen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu
Naalakkersuisoq, immik-koortoq 12 aamma 17-imut akissuteqartoq:
Inatsisartunut
ilaasortaq Mads Peter Grønvold, qaammammut utoqqalinermi siusinaartumillu
pensionisiat iluarsiivigineqarnissaannik siunnersuuteqarpoq.
Siunnersuut
Inatsisartut siulittaasoqarfiannit aalajangiiffigisassatut siunnersuutitut
suliassanngortinneqarpoq.
Naalakkersuisut
Isumaginninnermik iluarsaaqqinnissamik ataatsimiititaliarsuup
isumaliutissiissutaa tunngavigalugu utoqqaat atugarisaat pillugit
ataatsimiititaliarsuup kaammattuutai arlallit malitseqartippaat. Taamatut
sulinerup ilaatigut inerneraa, 1998-imi pensionisiat pillugit peqqussut nutaaq
ulloq martsip 1-at 1999-imi atuutilersoq, tassa ukiup ataasiunngitsulluunniit
matuma siornatigut.
1998-imut
aningaasanut inatsisip akuersissutigineqarneranut atatillugu ulloq septemberip
1-at 1998 atuutilersumik pisortanit pensionisiat ukiumut kisimiittunut 6.000
kr-inik aappariinnullu tamarmik pensionisiaqartussaatillugit ukiumut 9.000
kr-inik qaffanneqarput. Tamannalu 20 mio. kr-nit missarpiaannik nunatta
karsianut akeqarpoq.
Ukiup
aappaa avillugu matuma siornatigut pensionisiat qaffanneqarnerat ukiumut 20
mio. kr-nit missaannik akisunerulerpoq. Pensionisiat kisimiittunut
assersuutigalugu ukiumut 3.000 kr-inik aappariinnullu 4.500 kr-inik
qaffakkutsigit, taava kikkulluunniit aningaasartuutaanerusussat ukiumut 10 mio.
kr-nit missaaniinnissaat naatsorsorsinnaavaat.
Ulloq
1. januar 2000-imiit atuutilersumik pisortanit pensionisiaqassagaanni
utoqqaassusissamut killiliussaq 60-iniit ukiulinniit 63-inik ukiulinnut
qaffanneqarpoq. Taamaaliortoqarpoq pingaartumik pisortanit pensionisianut
aningaasartuutaasartut qaffariartuinnarsimasut unikaallatsinniarlugit.
Naatsorsueqqissaartarfik
malillugu utoqqaat ukioq 2030-ip tungaanut amerliartuinnartussaapput.
Peqatigitillugulu piffissami tassani 20-iniit 59-inut ukiullit
ikiliartortussaallutik. Tamanna isumaqarpoq, inuusuttut utoqqarnut
amerliartuinnartunut akilersuisussat ikiliartuinnassasut.
Tassa
pensionisiat maannakkutut qaffasissuseqaannartikkaluarutsigilluunniit,
pingaartumik utoqqalinersianut aningaasartuutit ukiuni tulliuttuni
qaffariartuinnartussaapput.
Qularutigineqassanngilluinnarpoq
Naalakkersuisut utoqqartatta sivisuumik sulilluarlutillu inooreerlutik
naammaginartumik utoqqaliartornissaat qulakkeerniarlugu
sulissuteqartuassammata.
Soorunalimi
utoqqalinermi siusinaartumillu pensionisiat suli qaffaqqinneqassappata, tamanna
aningaasaqarnerikkut sunniuteqartussaavoq. Aningaasartuutaanerulersussat
maannakkut killissarititaasut iluanni nassaariniarneqartariaqassagunarput.
Taamaammat innersuussutigissavara Inatsisartut ukiarmi katersuunnerminni
2000-imi aningaasanut inatsimmut akuersissuteqarnerat, tassani ilanngullugu
Inatsisartut pensionisianut aningaasaliissutissat annertussusissaat
akuerimmassuk. Taamalilluni aammattaaq qaammammusiat qanoq annertutiginissaat
aalaja-ngiunneqarluni.
Immikkoortup
aappaanut akissuteqaaterput Naalakkersuisuniit imaappoq:
Inatsisartunut
ilaasortaq Anthon Frederiksen, siusinaartumik pensionisialinnut
utoqqalinersialinnullu saniatigut isertitat akileraarusigassaanngitsut
qaffanneqarnissaannik siunnersuuteqarpoq.
Siunnersuut
Inatsisartut Siulittaasoqarfiannit aalajangiiffigisassatut siunnersuutitut
suliassan-ngortinneqarpoq.
Naalakkersuisut
Isumaginninnermik iluarsaaqqinnissamik ataatsimiititaliarsuup
isumaliutissiissutaa tunngavigalugu utoqqaat atugarisaat pillugit ataatsimiititaliarsuup
kaammatuutai arlallit malitseqartippaat.
Taamatut
sulinerup ilaatigut inerneraa, 1998-imi pensionisiat pillugit peqqussut nutaaq
ulloq martsip 1-at 1999-imi atuutilersoq, tassa ukiup ataasiunngitsulluunniit
matuma siornatigut.
Ulloq
septemberip 1-at 1998 atuutilersumik utoqqalinersiat qaffanneqarput,
1999-imullu aningaasanut inatsisip akuersissutigineqarneranut atatillugu
saniatigut isertitanut killiliussaq kisimiittunut 14.000 kr-iniit 28.000
kr-inut aappariinnullu 21.000 kr-iniit 42.000 kr-inut qaffanneqarpoq.
Taakku ukiumut 5,5 mio. kr-init
missaannik nunatta karsianut akeqarput.
Saniatigut isertitanut
killiliussaq assersuutigiinnarlugu kisimiittumut 40.000 kr-inut aappariinnullu
60.000 kr-inut qaffanneqarpat, tamanna ukiumut 7,5 mio. kr-inik nunatta
karsianut akeqassaaq.
Inatsisartuni partiit tamarmik
Kattusseqatigiillumi nunatta pissarititaasa aningaasaqarnikkut sukangasuumik
aqunneqartuarnissaasa pingaaruteqassusiat tikkuartarpaat.
Siunnersuuteqartoq
aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut ilaasortaagami nalussanngilaa, taamatut
aningaasaqarnikkut iliuuseqarnissaq maannakkuugallartoq killissaritaasut
iluanni periarfissaqanngimmat.
Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua:
Inatsisartunut
ilaasortaq, Mads Peter Grønvold, siunnersuuteqarpoq utoqqaat
sulisinnaajunnaarnersiutillillu qaammammut pisartagaasa
iluarsiivigineqarnissaannik, ilaatigut qaammammut pisartagaasut
akileraaruteqaataajunnaarsinnerisigut.
Siumumiit
Naalakkersuisut akissuteqaataat innersuussutigalugu erseqqissaatigissuarput,
isumaginninnikkut isumannaallisaatit annertussusaasigut aaqqiivigineqartarnerat
aningaasanut inatsisit aqqutigalugit pisarnissaat tulluartutut isigigatsigu.
Siumumiillu
nalunngilarput upernaamut ataatsimiinnissamut Naalakkersuisut saqqummiussisussaat
ineqarnermut tapiissutaasarput pillugit, kiisalu ineqarnermut meeqqanut
tapiissutaasartut pillugit. Taakkuali saniatigut naatsorsuutigilluinnarparput
isumannaallisaatitut tunniunneqartartut saniatigut aamma tapiliunneqartartut
pillugit saqqummiussisoqarumaartoq.
Isumaginninnikkut
isumannaallisaatit akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqartarunnaarnissaannik
siunnersuut, isumaqatiginngilarput. Tamanna inuiaqatigiit ukiuni makkunani
akileraartarnikkut aaqqissuussaanitsinnut tulluanngimmat.
Taamannak
oqaaseqarluta Naalakkersuisunut manna iluatsillugu inassutigissuarput,
isumaginninnikkut isumannaallisaatit aaqqiivigineqartarnerat, tassa
annertussusaasa aaqqiivigineqartarnerat akit qaffariaatigisartagaannut
malinnaasunngortinneqarsinnaanersoq misissoqqullugu.
Inassutigissuarpullu
siunnersuutip aappassaaneerneqannginnermini isumaginninnermut
ataatsimiititaliamit suliarineqarnissaa.
Siusinaarluni
tamakkiisumik inuussutissarsiorsinnaajunnaarsimasut utoqqalinersiutillillu
sa-niatigut isertissinnaasaasa akileraaruteqaataasussaanngitsut
amerlineqarnissaannik aalajangiiffigisassatut siunnersuut Inatsisartuni
ilaasortamit Anthon Frederikseniminngaaneersoq imaattumik
oqaaseqarfigissuarput:
Siunnersuutigineqartoq
imaaliallaannarlugu Siumumiit isummerfigisinnaanngilarput.
Siunnersuuteqartumiit saqqummiunneqartut isummernissamut tunngavissiisutut
isiginnginnatsigit. Siunnersuummi qaffariartitsinissamik piumasaqarnermi
qaffariaatip annertussusaa taaneqanngilaq, aammalu
qaffariartitsisoqassagaluarpat aningaasartaasa nunatta aningaasaqarneranut,
tassa landskarsimut sunniutissai taamaalillutik aamma takuneqarsinnaanatik.
Qaffariartitsineq
pineqartuni kingulleq pivoq 1998-imi tassa akileraaruteqaataanngitsumik
isertinneqarsinnaasut marloriaatinngortinneqarmata. Kisimiittunut 28.000
kr-ninngorlutik aappariinnullu 42.000 kr-ninngorlutik.
Siunnersuummut
Naalakkersuisut akissuteqaataat isumaqatigaarput, oqarmat, massakkuugallartoq
qaffaanissamut periarfissaqanngitsoq. Taamannak oqaaseqarluta
siunnersuutigineqartoq akuersaanngilarput.
Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:
Siunnersuutit
marluk immikkoortillugit Atassummiit oqaaseqarfigissavagut. Siullinngorlugu
Mads Peter Grønvoldip siunnersuutaa.
Eqqaamaneqassaaq
Inunnik isumaginninnermik iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup
isumaliutissiissutaa, Inatsisartut 1997-imi upernaakkut ataatsimiinneranni
saqqummiunneqarmat, Atassummit pisortanit utoqqalinersiuteqartut
sulisinnaajunnaarnersiuteqartullu aningaasat qaammammut tigusartagaasa
iluarsiivigineqarnissaat partiinit tamarnit pisariaqartinneqartoq
Naalakkersuisunit taperserneqarsimammat, Naalakkersuisunillu
iluarsiissuteqarnissap piviusun-ngortinniarnissaa neriorsuutigineqarsimalluni.
Tamatumalu
kingornagut Inatsisartunut ilaasortat arlallit, soorlu ilaatigut Otto Steenholdt
aamma aaqqiissuteqarnissamik saqqummiussaqartarsimasut. Tamanna tupinnanngilaq,
tassa pisortanit utoqqalinersiuteqartut sulisinnaajunnaarnersiuteqartullu
aningaasatigut aaqqiissuteqarfigineqarnissartik Naalakkersuisuniit
neriorsuutaareersutuut utaqqikatammassuk.
Pisortanit
utoqqalinersiuteqartut sulisinnaajunnaarnersiuteqartullu ullumikkut
naammagittaalliutaasa pingaarnersaraat, nunatsinni kommunimiit kommunimut
assigiinngitsunik aningaasatigut atugassaqartitaasarnertik, naak inatsisit
peqqussutillu assigiikkaluartut.
Tamatumani
kommunit aningaasaqarnerat utoqqalinersiuteqartunut
sulisinnaajunnaarnersiuteqartunullu ikiorsiinissamut
aalajangiisuutinniarneqartarmat.
Atassummit
erseqqissassavarput, pisortanit utoqqalinersiuteqartut sulisinnaajunnaarnersiuteqartullu
tunngaviusumik qaammammut pisartagaat Namminersornerullutik Oqartussat
aningaasalertarmassuk. Inummullu tapit tapiissutaasinnaasullu allat kommunip
isumagisassaralugit. Tassa ataatsimut oqaatigissagaanni kommunit peqqussutit
kaajallaasitallu tunngavigalugit pisortanit utoqqalinersiuteqartunut
sulisinnaajunnaarnersiuteqartunullu inummut tapit aqqutigalugit ineqarnermut,
kiassarnermut, innaallagissamut allanullu tapiinissamut peqqussutit
kaajallaasitallu tunngavigalugit periarfissaqareeraluarlutik
tunuarsimaartarnerat piaartumik qaangerniartariaqalerpoq.
Tamannalu
pisortanit utoqqalinersiuteqartut sulisinnaajunnaarnersiuteqartullu
assigiinngitsumik pineqartarnerannik kinguneqartarpoq.
Atassummit
nunatsinni pisortanit utoqqalinersiuteqartut sulisinnaajunnaarnersiuteqartullu
assigiinngitsunik ikiorserneqartarnerat naammaginngilluinnarparput. Matumuuna
Naalakkersunut piumasaraarput assigiinngitsumik utoqqartatsinnut
ikiorsiisarnerup piaarnermik aaqqissuteqarfigineqarnissaa
sulissutigineqassasoq, kingusinnerpaamillu ukioq 2001-imi, tassa
aningaasartuutissat oqallisiginerannut ilanngullugu aaqqiiniarnissaq
innersuussutigaarput.
Taamaattumik
Naalakkersuisunut piumasarissavarput, Namminersornerullutik Oqartussat
kommunillu akornanni nammagassat suliassallu agguataarneqartarnerat pillugit
isumaqatigiinniuteqaqqullugit, pingaartumik aningaasanut tunngasortai
tamatumani eqqarsaatigalugit. Pisortani utoqqalinersiuteqartut
sulisinnaajunnaarnersiuteqartullu aningaasatigut tamakkiisumik
aaqqiivigineqarnissartik pisariaqartilluinnarmassuk.
Siunnersuummut
tunnngatillugu Naalakkersuisut akissuteqaammini Inatsisartut peqqussutaat
allanngortinneqarlutik 1999-imi atuutilersinneqarsimasut oqaatigaat. Tamanna
ilumoorpoq aamma Atassummit suleqataaffigisimavarput. Utoqqarnut
ikiorsiisarnermut tunngatillugu peqqussutit kaajallaasitallu ajunngillat,
taamaallaat aningaasatigut nammagassartaat kisimik ajornartorsiutaapput.
Kommunit ilaasa pisussaaffitsik tamakkiisumik aningaasat peqqutaallutik
tunuarsimaarfigisarmassuk. Aamma Naalakkersuisup akissuteqarnermi oqaatigaa,
septemberip 1-ani 1998-i aallarnerfigalugu pisortanit utoqqalinersiuteqartunut
sulisinnaajunnaarnersiuteqartunullu tunngaviusumik pisartakkat qaffanneqarsimasut.
Tamanna ilumooqqissaanngimmat. Eqqortorli unaavoq 1998-ip siornatigut ukiut
6-it ingerlaneranni pisortanit utoqqalinersiat sulisinnaajunnaarnersiallu
nunatsinni aningaasarsiat qaffariartornerannut
malinnaatinneqarsimannginnerannut aaqqiissutaammat, immikkut qaffaanertut
taaneqarsinnaanani.
Ukioq
manna januarip 1-at aallarnerfigalugu pisortani utoqqalinersiuteqalernissamut
ukioqqortussusissaq 60-iniit 63-inut qaffanneqarput. Atassummit
erseqqissaatigissavarput, utoqqaat peqqissut sulisinnaagallartillugit atorluarneqarnissaat
assut pingaartikkatsigit. Taamaattumik Atassummit piumasarissavarput utoqqaat
peqqissut sulisinnaasullu qaqugu suliunnaarsinnaanissartik naqisimaneqaratik
nammineerlutik aalajangersinnaasariaqaraat. Sulineq sammisaqarnerluunniit inummut
pingaartumik utoqqarnut assut peqqinnartuusoq nalunnginnatsigu.
Puigussanngilarpulli
nunatta inuuniarfigalugu peqqarniinnersua peqqutaalluni akornatsinni
utoqqarpassuaqarmat sulerulunnermikkut timimikkut sukkasuumik
sanngiilliartortunik. Tamakku eqqarsaatigalugit ukiut 63-it anguniarnissaat
ilungersunarsinnaasoq nalunngilarput. Taamaattumik siusinaartumik
sulisinnaajunnaarnersiuteqalertussat aamma sillimaafigineqartariaqarnerat
Atassummit piumasaraarput.
Pisortanit
utoqqalinersiuteqartut sulisinnaajunnaarnersiuteqartullu saniatigooralugu
isertissinnaasaasa akileraaruserneqartussaanngitsut qaffanneqarnissaannik
Anthon Frederiksenip siunnersuutaa Atassumit imatut oqaaseqarfigissavarput:
Siullermik
erseqqissassavarput pisortanit utoqqalinersiuteqartut sulisinnaajunnaarnersiuteqartullu
saniatigut isertittagaat tamarmik akileraaruserneqartussaasarmata,
akileraartarnermut inatsit tunngavigalugu. Siunnersuuteqartup paatsoorlugu
saqqummiussimagunarpaa, tamannali Atassummit assortuussutiginianngilarput.
Siunnersuuteqartup pisimagunarpaa, pisortanit tunngaviusumik aningaasat
pisartakkat ikilisinneqaratik saniatigut kisermaamut 21.000 kr-nit
aappariinnullu 42.000 kr-nit isertinneqarsinnaammata. Taakkulu qaangerlugit
isertitat qaffariartornerat ilaarlugu tunngaviusumik pisartakkat
ikilisikkiaartuartinneqartarput, aaqqissuussinerlu nutaaq januarip 1-aniit
1999-imi atuutilerluni.
Aaqqissuussineq
nutaaq ukioq ataaseq sinnilaarlugu atuuppoq. Taamaattumik Atassummit
nalilersueqqinnissaq siusippallaarsoraarput. Pisortanit utoqqalinersiuteqartunut
sulisinnaajunnaarnersiuteqartunullu tamakkiisumik aaqqiissuteqarnissap
sallerpaatinneqarnissaa Atassummit pingaartikkatsigu.
Naggataatigut
pisortanit utoqqalinersiuteqartut atugaasa soorlu qaammammut aningaasat
tigusartagaasa minnerpaaffilerneqarnissaat soorlu kisermaamut 3.000 kr-nit
aappariinnullu 5.000 kr.-nit anguniarneqarnissaat Atassummi Inatsisartut
ukiakkut 2000-imi ataatsimiinnissaannut aningaasatigut kingunerisinnaasaasa
nalilersorlugit saqqummiunneqarnissaat Naalakkersuisunit kissaatigaarput.
Kiisalu
Utoqqaat Kattuffiata siunnersorteqalernissaanik neriorsuutaasimasup suliap
sumut killissimanera paaserusupparput. Utoqqaat siunnersorteqarnissaat
Atassummit assut pingaartikkatsigu. Utoqqarpassuit utoqqalinersiannguaminnik akiligassanut
assigiinngitsunut paatsuugassuteqartarnerminni pisortaqarfiit
assigiinngitsorpassuit aqqusaartorlugit paasiniaaluusartarnerat eqqortumik
sullinneqarnissaannut aamma tulluartuunngimmat aaqqiiffigisariaqarlunilu.
Taamatut
oqaaseqarluta siunnersuutinut tunngatillugu oqaaserisatta isumaginninnermut
ataatsimiititaliami nalilersorluarneqarnissaat kissaatigaarput.
Asii C. Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Inatsisartuni
ilaasortap Mads Peter Grønvoldip aamma Inatsisartuni ilaasortap Anthon Frederiksenip,
tamarmik Kattusseqatigiit, siunnersuutigivaat utoqqalinersiaqartut
siusinaartumillu sulisinnaajunnaarnersiuteqartut qaammammut tigusartagaasa
qaffanneqarnissaat.
Mads
Peter Grønvoldip qaffaanissaq pineqartut akileraarummik akiliisarunnaarnissaat
aqqutissatut tikkuarpaa, Anthon Frederiksenili qaffaarusuppoq pineqartut
qaammammut tigusartagaasa saniatigut isertissinnaasaasa amerlinerisigut.
Siunnersuutigineqartumut
Inuit Ataqatigiinnit ima oqaaseqarusuppugut:
Siunnersuutit
itisilerneqarsimanngimmata oqaaseqarfigiuminaapput. Siunnersuuteqartut
apererusunnarput: qanoq annertutigisumik qaffaasoqassava? Nunatta karsianut
aningaasartuuteqarnerulernissamik kinguneqartussaammata, aningaasartuutit qanoq
matuneqassappat?
Inuit
Ataqatigiinni isumaqarpugut siunnersuutit tamarmik aningaasatigut kingunissai
ilanngullugit siunnersuuteqartunit erseqqissarneqartariaqaraluarsimasut.
Taamaaliornissarli qarsupiinnarneqarsimavoq - nunatta aningaasaqarniarnikkut
nammassinnaasai ilanngullugit nalilersornissai pingaartinneqarpiarsimanngilaq.
Siunnersuutit
utoqqalinersiaqartut siusinaartumillu pensionisiaqartut qallikkut atugaannik
immaqa pitsanngorsaataasinnaapput.
Inuit
Ataqatigiinnit utoqqartatta isumagineqarluarnissaat pingaarteqaarput.
Isumaqarpugulli isumaginnilluassagutta, isumannaatsumillu utoqqaliartorneranni
atugassaqartissagutsigit makkunuunatigut pitsanngorsaanissat
salliutittariaqartut:
-Angerlasimaffimmi
ikiorteqarnerup tungaatigut, sapinngisamik sivisunerpaamik angerlarsimaffitsik
najorsinnaassappassuk ikiorteqarniarneq pitsaalluinnartuusariaqarpoq.
Nalunngilarpullu kommunini amerlasuuni pissutsit taassumap tungaatigut suli
naammaginanngitsupilussuusut.
-Utoqqaat
illuini sulisoqarniarnerup tungaatigut piorsaanissaq suli ukiorpassuarni
ingerlasariaqarpoq, sulisut ilinniakkamikkut tunuliaqutarissaarluarniarnissaat
anguniarlugu.
-Inuiaqatigiinni
ersialaartinnerullugit utoqqartagut inissisimanissaat anguniarlugu.
-Inuiaqatigiittut
ineriartornitsinni utoqqartagut malinnaatinnissaat eqqarsaatigalugu sulisariaqarpugut.
-Sunngiffimmi
isumaqarluartumik sammisaqartinnissaat aamma pingaartipparput.
-Utoqqaat
peqatigiiffeqarnerannut, kattuffeqarnerannut tunngasutigut ikorfartuinissamut
piareersimavugut.
-Angalanissamut
akiliutinut tapiisarnissaq, soorlu qanga periarfissaasimasoq.
Tamakku
assersuutaapput suliniutinik suliniutissanillu Inuit Ataqatigiinnit
pingaartitagut piorsaavigissallugillu pisariaqartutut nukinginnarnerusutut
isumaqarfigisagut.
Ilanngullugu
erseqqissaatigissavarput Naalakkersuisoqarfinni arlaqartuni pissutsinik
misissuilluni qulaajaasoqarmat - aaqqissuussinissanut nutaanut
tunngaviusussanik. Assersuutigalugu isumaginninnikkut isumannaallisaatit
taakkulu qanoq ataqatigiissinneqarsinnaanerat pillugu kiisalu ineqarnermut
akiliutit nutaamik aaqqissuunnissaanut suliaq.
Taamatuttaaq
Isumaginninnermut ataatsimiititaliami Naalakkersuisumit siorna
ilisimatinneqarpugut, utoqqaat inuttut naleqassautsimik misigisimanerannut
tunngasumik, inuttullu naleqassautsimik ataqqinnilluni utoqqarnik isumaginninnermik
misissuisoqarniartoq.
Inuit
Ataqatigiinni suliat misissuinerillu tamakkua naammassinissaat utaqqivagut,
naatsorsuutigilluinnaratsigu paasissutissat tassuunakkut pissarsiassat periarfissiissasut
toqqammavigissaarluta nutaamik aaqqissuussinissatsinnut.
Aaqqissuussinerit
utoqqaat siusinaartumillu pensionisiaqartut qallikkut misigissutsikkullu
atugaannik pitsaasumik sunniuteqartussat isumalluarfigisagut.
Taamaattumik
Kattusseqatigiit oqarfigerusunnarput: misissuinerit taakku ingerlanneqartut
ilisimareerlugit oqaluuserisassanngortitasi tupigikulukkatsigit.
Naggasiutigalugu
Inuit Ataqatigiinnit oqaatigissavarput ilungersunartutut isumaqarfigigatsigu
suleqatigiissitaq isumaginninnikkut isumannaallisaatitut tunniunneqartartut
pillugit sulisinneqartoq, suliani pillugit suli saqqummiussaqarsimanngimmat.
Suliat pingaaruteqartut naammassillugit suliarinissaat erininarsivoq.
Taamatut
oqaaseqarluta oqaatigissavarput aamma oqaatigeriikkagut innersuussutigalugit
nalunaarutigissavarput siunnersuutigineqartut akuersaarsinnaannginnatsigit.
Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Siunnersuutit
marluk aappaa Mads Peter Grønvoldiminngaaniit aammalu Anthon
Frederikseniminngaaniit siunnersuutit ataatsimut Kattusseqatigiinniit imatut
oqaaseqarfigissavagut:
Utoqqaat
siusinaarlutillu sulisnnaajunnaarnersiutillit qaammammut pisartagaasa
aaqqiivigineqarnissaat taperserparput Inatsisartunillu sukumiisumik
eqqartorneqarnissaa suli piaartumik piumasaralugu.
Nalunngilarpummi
Isumaginninnermi iluarsaaqqinnermilu ataatsimiititaliarsuup 1997-imi
Inatsisartunut saqqummiussimammassuk ersarissunik taakkartuillutik
aaqqiissutaasinnaasunik.
Uagullu
Kattusseqatigiinniit ersarissumik oqariartuutigisimagaluarparput assigiimmik
kommunimiik kommuninut sineriassuarmi tamanit atuuttunik
sulisinnaajunnaarnersiutillit aaqqiivigineqariaqartut piuaartumik.
Qinuloortutut misigisimassanngippata aappaassullu akissarsiaasa allagartaat
tigullugu qaammatit tamaasa kommuuniliartarneq pineqartumut nuanninngimmat,
taannalu oqaaseq siornatigut oqaasereersimasarput aammaarluta
oqaatigeqqikkumavarput.
Nalunngilarpummi
kommunip qanoq pissaqassuseq aallaavigalugu inummut tapiissuteqartartut,
ineqarnermut, kiassarnermut, eqqaavimmut solaarimulu. Tunniunneqartartullu
kommuniniit kommuninut ila assigiinngeqaat. Taamaattumik nuna tamakkerlugu
assigiimmik atugaqartitsinissaq Naalakkersuisut aaqqiivigisariaqarpaat.
Nalunngilarpullu allaat illoqarfiit ilaanni utoqqalinersiutillit sulisinnaajunnaarnersiutillillu
pisinnaanngitsut namminneq ikiortitik akilertariaqartarsimagaat. Tamakkualu
aammattaaq qineqqusaarnermi eqqartorneqarsimapput naammagineqanngeqalutillu,
tamannalu paasinarluarpoq.
Taamaattumillu
tupinnganngitsumik qaammammut tigusartagannguatik nungungajallugit
akiligassanut allanullu akiliissutigisarlugit. Allaat qaammatip naanissaanut
inuutissaqanngingajattarlutik.
Ilumut
tamakku pissutsit inunnut sulereersimasunut naleqquttuunersut
apeqquserusunnarput. Taamaattumik pissutsit taamaattut
aaqqiivigineqartariaqarput kinguartitiinnarnagit.
Arajutsisimanngilarput
aningaasanik naleqassasoq, kisiannili inuiaqatigiit peqqissut
maligassiusimasullu sooq aaqqiivigissanngilagut, sipaarfiginagillu.
Kiisalu
BSU-mut tunngatillugu oqaatigerusupparput, utoqqaat pisinnaatillutik
eqqissillutik utoqqaliffissaminnik namminerisaminnik illutaarusuttartut,
tamannalu anguneqartartoq nalunagu. Kisiannili sulisinnaajunaaraangamik
aningaasat tungaatigut malinnaasinnaajunnaartarput, pingaartumik aappaasup suli
suliffeqarsinnaappat aningaasat tigusartagaat aappaasup isertitai
aallaavigalugit utoqqalinersiutit sulisinnaajunnaarnersiutillu
tunniunneqartarmata. Aapparisarlu sulisimapput isertitat aallaaviusut
utoqqalinersiutinut tigusassat annerpaaffissaat tassa qaammammut 1.200 kr.-i,
kiap inersimasup taanna inuussutigisinnaavaa ullumikkut?
Saniatigut
sertitassat akileraaruserneqartussaanngitsunut amerlineqarnissaannut
siunnersuummut imatut Kattusseqatigiinniit oqaaseqarfigissavarput:
Ukiorpassuarni
sulereersimalluni sulisinnaajunnaarneq inummut oqitsuinnaanngitsoq
eqqarsaatigisinnaavarput, inuttullu unittuunnginnissamut kinaassutsillu
pigiinnarnissaanut iluaqutaavoq. Saniatigut sulisinnaaneq pisinnaatillunilu,
naak sulisinnaasinnaaneq killeqaraluaqisoq unittuussanngikkaanni assassualunneq
timimut eqaasaarutigalugu ullormullu naalisaatigalugu atorneqartartoq tamatta
ilsimavarput.
Naak
akissuteqarnermi eqqaareerneqaraluartoq aammalu nalunngereeraluaripput ukioq
1999-imi qaffaasoqarsimasoq, taamaattoq oqaatigerusupparput saniatigut
assassualuttarnermik ikiuutilaartarnermillu isertitat imaanngimmata, tassa
kaasarfimmut tamarmik nakkartartut.
Eqqarsaatigisariaqarparput
sanalukkanik imaluunniit pinialunnermik atortunik atortussanillu nammineq
kaasarfimmiit akilerneqartariaqartarmata, naak allanut atugassanut
atorfissaqartikkaluarlugit. Tamannalu tunngaveqarpoq inuttut
unittoorumannginnermik, taannalu ataqqisariaqarpoq.
Tamakku
annertuumik aningaasamik naleqarsinnaasut nalunngilagut, taamaattumik
pisariaqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat aammalu KANUKOKA sukumiisumik
naatsorsuisinneqartariaqartut, suleqatigiitsillugit pissutsit piviusut
qulakkeerumagutsigit.
Nalunngilarpummi
pensionisiallit akileraaruserneqartarmata, tamakkulu Namminersornerullutik
Oqartussanut kommuninullu millioninik arlalinnik naleqartarlutik. Taamaattumik
peqqissaarluni sukumiisumillu naammaginartumillu aaqqiinissaq
Kattusseqatigiinniit kissaatigaarput.
Taamatut
oqaaseqarluta Kattuseqatigiinniit suliap susassaqartunut suliareqqinneqarnissaa
piaartumik inassutigaarput.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit, siunnersuuteqartoq, oqaaseqaqqittoq:
Siunnersuuteqartutuut
nalunngilara oqaluuserineqartut makkua aatsaat siullerpaamik oqaluttarfik manna
atorlugu oqaluuserineqalinngitsut, aammalu Inunnik isumaginninnermut
ataatsimiititaliarsuup sulisimanera tamatta ilisimavarput, tassa 1995-imiilli
97-imut aammalu 97-imili suliaq naammassineqarmat maannamut ukiut pingajussaat
ingerlammat. Tupinnanngitsumik utoqqaat aamma oqaaseqartut ilaanninngaanniit
utaqqikatannerat ersarippoq.
Aammalu
uanga nuannaarutigaara oqallisissianni soqutigineqarluni oqaluuserineqartoq
sammineqarmat, naak malugisinnaagaluarlugu tamanit isumaqatigineqanngitsoq,
utoqqaat sulisinnaajunnaarnersiutillillu saniatigut isertissinnaasaat
qaffanneqalaarsimasut imaluunniit qaffanneqarsimagaluartut maannakkut
qaffakkumaneqanngitsut.
Tassa
imatut nalilerpara, taamatut atugaqartut inuit annerusumik
oqaloqatigineqartarsimanngitsut maani ilaasortaninngaanniit imaluunniit
taakkunannga saaffigineq annikippallaarsimasoq. Uanga nammineq
saaffigineqartarnikka tunngavigalugit siunnersuuteqarpunga, taakkua saniatigut
isertissinnaasaasa akileraarutaasussaanngitsut qaffanneqarsinnaanerannik.
Soorlu aamma saqqummiussininni tamanna ersarissarlugu oqaatigigiga.
Nammineerlunga
uannut pisinnaatissimanngilanga aningaasatigut nunatta karsianut qanoq
naleqarumaassanersoq aammalu qanoq qaffaaneq tamanna kinguneqarumaassanersoq,
qanorlu annertutigisumik qaffaasoqassanersoq. Naatsorsuutigigakku suliap
ingerlateqqinnerani atorfilittarpassuaqaratta Namminersornerullutik
Oqartussani, tamakkua tamakkuninnga sulisinneqassasut.
Taamaattumik
tupigikuluppara aappaatigut, ilaatigut oqaaseqartut oqaatigimmassuk tamanna
uanga siunnersuuteqartutut naatsorsuisimannginnera pissutigalugu suliassap
itisilerneqarnissaa amigaatigineqartoq, kisianni paasiinnarpara oqaaseqartut
ilaanninngaanniit utoqqat innarluutillillu atugaannik paasisimasakippallaarneq
aammalu taakkua ilaasa atugaqarnerannik qanoq oqaloqateqartarsimannginnermik ersiuteqaannartut.
Tassa
minnerunngitsumik Inunnik isumaginninnermut ataatsimiititaliarsuup sulinerata
nalaani aammalu tamanut ammasumik ataatsimiisitsisarsimanerup, taamanikkullu
radiukkut aamma malinnaaffigineqartup ersersippaa, utoqqaat siusinaartumillu
sulisinnaajunnaarnersiutillit qanoq piumasaqartut.
Suliat
ilumoorpoq aamma oqaaseqartut ilaasa oqaatigimmassuk, arriippallaarujussuarmik
ingerlanneqarnerat aammalu misissuinerit kigaappallaartumik piviusunngortitsiniarneq
taanna arriigineqartoq. Taanna tupigisassaanngilaq, utoqqaat
sulisinnaajunnaarnersiutillillu ilaasa atukkaminnik naammagittaanerat
taamaalilluni aamma ullumikkut oqallinnermi saqqummerseqqinneqarmat.
Isumaginninnermut
Naalakkersuisup akissuteqarnermini appisaluututut illunga oqarfigivaanga, uanga
Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami ilaasortaallunga
ilisimasariaqaraluarikka assigiin-ngitsut. Aap taamaattariaqaraluarpunga
immaqa, kisianni uanga qinikkatut Inasisartunilu ilaasortatut qinersisit
innuttaasut sullinneqarnissaat aammalu kissaatigisaat oqaluttarfimmut maanga
anngunnissaat pingaarteqaara. Aamma pisussaaffittut misigisimagama qinikkanik
imaluunniit qinersisartunik innuttaasunik suliakkerneqaruma suliakkiutit maanga
anngunneqarnissaat pisussaaffittut isigigakku, taamaalillunga
aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami ilaasortatuunngitsoq, kisianni
Inatsisartuni ilaasortatuut siunnersuut tamanna maanga annguppara.
Taamaattumik
neriuppunga Naalakkersuisuni ilaasortat, arlaasaluunniit Inatsisartuni
ilaasortat siunnersuuteqaraangata sumi ataatsimiititaliani inissisimanerat
tunngavigalugu akissuteqaamminni nakkartitsiniaasannginnissaat.
Inatsisartuni
ilaasortaavugut qinigaasimavugut tamatta, imaluunniit amerlanerit.
Pisussaaffippullu taanna naammassiniarlu qinersisartut piumasaqarnerat
sapinngisamik maanga inimut anngunniartussaavarput, uangalu taamaaliortarpunga
aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami ilaasortaanera kisiat tunngaviginagu,
kisiannili Inatsisartuni ilaasortaanera tunngavigalugu.
Utoqqaat
siusinaartumillu sulisinnaajunnaarnersiuteqartut aamma tulliani immikkoortumi
aamma siunnersuuteqarninnut tunngatillugu tikittussaangakkit
sivittorsaaniarnanga aammalu siusinnerusukkut inunnut taakkununnga pineqartunut
suliassat arlalippassuariarlutik suliarineqartareermata qutsavigissuakka
siunnersuummik paasinnillutik nalunaaruteqartut, tassalu ilaatigut Atassummiit
aamma oqaatigineqarpoq, suliat taakkua tassalu immikkoortoq 12, 17-ilu inunnik
isumaginninnermut ataatsimiititaliami sammineqaqqissasut.
Naatsorsuutigivara
aamma Inuit Ataqatigiit oqareermata oqaaseqarnerminni suliat isumaginninnermut
tunngasut arriippallaamik ingerlanneqarnerat aamma ataatsimiititaliakkoorlugu
isumaqarpunga eqeersarneqartariaqartoq.
Taamalillunilu
apeqqutaasariaqanngitsoq isumaqarpunga siunnersuut siunnersuutilluunniit
kikkunneerneri apeqqutaatillugit itigartitsinissaq imaluunniit akuersinissaq.
Una pingaarnerpaajutippara uanga, inuit taamatut atugaqartut, aammalu inuit
ilaat, tassami tamarmiunngillat siusinaartumik
inuussutissarsiorsinnaajunnaarsimasut aamma utoqqalinersiutillit
tamarmiunngillat taamannak atugaqartut. Kisianni arlaqaqaat,
ajornartorsiuteqartut, tassalu pingaarnerpaajuvoq taanna taakkua
ajornartorsiutaat sukumiisumik qaangerneqarnissaat sulissutigineqassasoq.
Paatsuuisitsisimanermut
imaluunniit paatsuunganermut tunngasut taakkua isumaqarpunga
piffissaajarfiginagit aammalu akerleriiffiusariaqanngitsut, tassa
paatsuugasoqanngilaq aamma paatsuuganeq tunngavigalugu manna oqaluttarfik uanga
atorniarsarinngilara. Kisianni pingaarnerpaajutippara inuit atugarliortut
atugarliuutiminnik manna oqaluttarfik aqqutigalugu saqqummiukkumasaat
saqqummiutissallugit. Qujanaq.
Jørgen Wæver Johansen, Siumut, Isumaginninnermut
Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq:
Akissuteqarnissanni
akissuteqaatiga imatut ilusilersorniarlugu eqqarsarpunga, tassa partiit
oqaaseqartuinut assigiinngitsunik akissuteqassaanga, taavalu kingulliulluni
oqaaseqartumut aamma akissuteqassallunga, taakku saniatigut imaluunniit taakku
naammasseriarukkit taava paasissutissanik assigiinngitsunik apeqqutinut
makkununnga tunngassuteqartut aamma saqqummiutilaassavakka.
Siullermik
Siumup oqaaseqartuanut hr. Mikael Petersenimut qujarusuppunga. Aamma
minnerunngitsumik Siumup gruppia sinnerlugu Naalakkersuisut
akissuteqaateqarnerminni isumaqataanerannut tunngatillugu.
Mikael
Petersenip Siumut siunnerlugu oqaaseqarnerani oqaatigineqartut marlussunnguit
oqaaseqarfigerusuppakka, tassa siullermik Siumumiit oqaatigineqarpoq
ineqarnermut tapiisutaasartut pillugit, kiisalu ineqarnermut meeqqanut
tapiissutaasartut pillugit, taakkualu saniatigut isumannaallisaatip saniatigut
tapiliunneqartartut pillugit, upernaamut saqqummiisoqarnissaa
kissaatigineqartoq aammalu naatsorsuutigineqarluinnartoq.
Taanna
ilumoorpoq, tassa inunnik isumaginninnikkut isumannaallisaatit pillugit
immikkut suleqatigiisitaliortoqarnikuuvoq 1998-imili sulilluni aallartittumik,
taakkua suliaasa killiffiat aammalu suliaannut tunngassuteqartutigut
aalajangiiffigisassat pillugit, upernaamut saqqummiussaqassaagut.
Tassa
ulluinnarni suleqatigiissitaq sikringsgruppimik taagortarparput, taassuma
suliai aalajangiiffigisassanngorlugit upernaamut Inatsisartunut
saqqummiunnissaat siunniupparput. Inatsisartunilu suliarineqarneri aammalu
aalajangiiffigineqarneri toqqammavigalugit inatsisitigut peqqussutitigut
allatigullu allanngortitassat taava aasap ingerlanerani suliariniarlugit
siunnerfigaarput.
Siumup
oqariartuutaannut imaluunniit siunnersuutaanut tassalu isumaginninnikkut
isumannaallisaatit aaqqiivigineqartarnerisa akit qaffariaatigisartagaannut
malinnaasartussanngorlugit misissuisoqarsinnaannginnersoq. Taanna
misissullatsiarsimavara, imatut paasillugu: tassa kingullermik qaffaasoqarmalli
maannamut akitigut qanoq ineriartortoqarsimanersoq.
Tassanilu
nunatsinni akit taamatut misissuinerni, tassa pristalsreguleringinik
taagorneqartartut taakkua misissoraanni, taava kingullermik utoqqalinersianut,
siusinaartumillu utoqqalinersianut tunngassuteqartut allanngortinneqarmatali
taanna qaffariartorani appariartornikuuvoq.
Taamaattumik
tassunatigut taamatut aaqqiissuteqarsimasuugutta taava ukioq mannamiit
tamakkiisumik pensionisiallit, pensionisiaat ukiumut 710,00 kr.-inik
appariartussaasisassagaluarput.
Taamaattumik
Naalakkersuisuniit pitsaanerusutut isigaarput ukiut tamaasa qanoq
annertussuseqarnissaat aningaasaqarnermut inatsisip suliarineqarneranut
atatillugu aalajangiiffigineqartarpat, Inatsisartuninngaaniit.
Atassutip
oqaaseqartuanut hr. Jakob Sivertsenimut siullermik qujarusuppunga
paasissutissiilluarninnut, pingaartumik aamma kommunit Namminersornerullutillu
Oqartussat akornanni akisussaaffiit qanoq agguataarsimanerinut.
Atassummiit
oqaatigineqarpoq kissaatigineqarlunilu, piumasarineqarpoq Namminersornerullutik
Oqartussat kommunillu akornanni nammagassat suliassallu agguaanneqartarnerat
pillugit isumaqatigiinniarnissanut uani apeqqutit pineqartut aamma
ilanngunneqarnissaat pingaartumillu tassani eqqarsaatigisimanngutsiarpaat
siusinaartumik utoqqalinersianut tunngassuteqartut.
Taakkua
maannakku isumaqatigiinniarnissanut, Naalakkersuisuniit siunnerfigaarput
ilanngunneqarnissaat aamma tamanna Naalakkersuisunut ilaasortat arlallit,
borgemesterit kommunaldirektørillu maani Nuummi februarip aallartilaarnerani
ataatsimiineranni aamma oqariartuutigineqarsimavoq, imaluunniit
oqariartuutigaarput, Naalakkersuisuninngaaniit taakkua isumaqatigiinniarnernut
ilanngukkusullugit.
Taava
pisortani utoqqalinersiuteqartunut sulisinnaajunnaarnersiuteqartunullu
tunngaviusumik pisartakkat qaffanneqarsimasutut oqaatigigakkit tassani Jakob
Sivertsenip ilumooqqissaannginnerarpaa taavalu naqqiissuteqalaarluni,
naqqiissutaa ilumoorpoq, kisianni aamma ilumooqqissaanngilaq, Jakob Sivertsenip
oqaatigimmagu, tassa nunatsinni aningaasarsiat qaffariartornerannut
malinnaatinneqarsimannginnerannut aaqqiissutaasoq.
Kisianni
aningaasarsiat tassani pineqanngillat, kisiannili akit qaffariartorsimanerannut
malinnaatinneqarsimanngimmata, taamaattumik taanna nakkilaaginnarpara.
Uani
aamma Atassummiit ilaatigut, ukiamut ilanngullugu misissoqquneqarpoq,
pisortanik utoqqalinersiuteqartut atugaasa soorlu qaammammut aningaasat
tigusartagaasa minnerpaaffilerneqarnissaat. Tassanilu assersuutigineqarpoq,
kisermaamut 3.000 kr.-nit aappariinnullu 5.000 kr.-nit, taakkua siornatigut
aamma uanga suli Naalakkersuisunngunngikkallarama misissorneqareersimapput.
Paasisarlu tassaavoq taamatut Jakob Sivertsenip siunnersuuteqarneratuulli
aaqqiisoqassappat, tamanna ukiumut aningaasanik 30.5 mio. kr.-nik naleqassaaq.
Soorunalimi
Inatsisartut tassani taamaaliorusukkunik isummersinnaapput kisianni aningaasat
taakkua soorunalimi allaminngaaniit taava aaneqartariaqassapput.
Atassummiit
aamma kissaatigineqarpoq imaluunniit paasiumaneqarpoq, utoqqaat kattuffiata
siunnersorteqalernissaanik suliaq sumut killissimanera. Tassungalu
tunngatillugu oqaatigissuara sapaatip akunneq kingulleq utoqqaat nipaat
siulersuisui ataatsimeeqatigisimagakkit.
Aamma
isumaqarpunga puiussanngikkipput aningaasaqarnermut inatsit aqqutigalugu
utoqqaat nipaat ukiumut 157.000 kr.-nit missaanni tapiiffigineqartarmat.
Utoqqaat nipaatalu soorunalumi nammineq aalajangigassarivaa tapiissutit taakkua
sumut atussanerlugit, aamma aalajangersinnaavaat siunnersorteqalersinnaanermut
atorsinnaallugit.
Kisianni
utoqqaat nipaata siulersuisui ataatsimeeqatiginerini aamma paasisakka
naapertorlugit kultureqarnermut ilinniartitaanermullu Naalakkersuisumik
ataatsimeeqateqarnerminni maannakkut siunniuppaat, tipsernermut lottomullu
sinneqartoorutit agguaanneqartarnerinut naliginnaasumik kattuffittuulli
allatuulli qinnuteqarniarlutik.
Qularutigineqarsinnaanngimmat
aamma tassani piumasaqaatit naammassigaat, aamma tassuunatigut kattuffittuulli
allatuulli Naalakkersuinikkut suliaqanngitsutut tapiiffigineqarsinnaanissaat.
Taamaattumik qularutiginngilluinnaqqinnaarpara utoqqaat nipaat aamma
siulersuisui sulilluartuummata siunnersorteqalernissaminnut aningaasanik
pissarsinissaminnut maannakkut piviusorsiortumik, aammalu pisortanut
arlaannaatigulluunniit pituttugaanngitsumik aningaasalersorneqarnissaat
aaqqinneqarsinnaasoq.
Naggataatigut
maluginiarpara Atassutip inassutigigaa, apeqqutit uani pineqartut inunnik
isumaginninnermut ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqassasut.
Inuit
Ataqatigiit sinnerlugu oqaaseqartoq Asii C. Narup isumaqarpunga
pitsaasorujussuarmik oqariartuuteqartoq. Tassalu taamatut
siunnersuuteqassagaanni aamma unneqqarissuunerussasoq, aammalu akisussaaffimmik
paasinnilluarsimalluni iliuuseqarnerussasoq aamma taakkartortassallugu
aningaasat taakkua uani atorumasat, sumunngaaniit aaneqarnissaat.
Aningaasat
pigisagut ilaatigut ajoraluartumik killeqarput, killeqarnerat tunngavigalugu
allatut ajornartumik pingaarnersiuisariaqarpugut. Pingaarnersiuinitsinnilu
allanngortiterisassagutta, tassa pingaarnersiuisarpugut aningaasaqarnermut
inatsit suliarigaangatsigu. Pingaarnersiuinitsinni allanngortitserissagutta
taava soorunalimi aningaasat killeqarmata suminngaaniit aamma aaneqarnissaat
tikkuartorneqarsinnaasariaqarpoq.
Inuit
Ataqatigiinniit aamma isumaginninnikkut isumannaallisaatitut tunniunneqartartut
pillugit suleqatigiissita saqqummiussinissaa taanna maqaasineqarpoq, tassungalu
tunngatillugu innersuussutigiinnassavara Siumumut oqaaseqarnernut atatillugu,
tassa aalajangiiffigisassanik sikringsgruppi upernaaru ataatsimiinnissatsinnut
tunngatillugu saqqummiussaqartussaamat.
Inuit
Ataqatigiinnullu aamma qujarusuppunga Naalakkersuisut suliap matuma qanoq
inerneqarnissaanut tunngatillugu tapersiimmata.
Kattusseqatigiinnut
Anthon Frederiksenillu oqaaseqaataanut tunngatillugu ilumoorpoq
siuller-meerutaasumik taamatut saqqummiisoqanngilaq, aamma qularinngilara
Inatsisartut katersuuttarnerini tulliuttuni assipaluinik
saqqummiussaqartoqartarumaartoq. Kisianni imatut inernilissallugu taava
isumaqanngilanga tulluartuussasoq, tassagooq maani amerlanerussuteqartut taama
isumaqarmata, tamanna isumaqartoq taamatut inunnik atugaqartunik
oqaloqateqartoqartarsimanngitsoq. Taanna kukkuneruvoq aamma isumaqarpunga
Inatsisartuni ilaasortatut pingaartumillu aamma aningaasaqarnermut
ataatsimiititaliami ilaasortatut, kikkut tamarmik oqaaseqaataat
torrutiinnarlugit akuersaarlugillu Inatsisartunut apuuttarneri, taanna
arlaatigut soorunamilimi killilersornianngilara, kisianni
pissusissamisuunngilaq.
Isumaqarama
Inatsisartunut qinigaasimagaanni pingaartumillu aningaasaqarnermut
ataatsimiititaliamut ilaasortaagaanni taava aamma akisussaaffimmik ilaqarpoq.
Akisussaaffimmi aamma tassaniippoq suna piviusorsiornersoq, aamma ilanngullugu
oqaatigisassallugu. Taamaattumik taanna isumaqarpunga
erseqqissaatigineqartariaqartoq.
Anthon
Frederiksenip aamma oqaatigivaa, qaffaaneq qanoq annertutigisoq nammineq
naatsorsorsinnaannginnamiuk. Aammali maani atorfilittarpassuaqarmat, tamanna
taakkununnga suliarineqarluarsinnaasoq. Taanna soorunamili ilumoorpoq, kisianni
nalunngereerparput aamma aningaasat pigisagut killeqarmata, taamaattumik aamma
suminngaaniit tiguneqarnissaat inussiarnersumik immaqa
ilannguneqarsimasinnaagaluarput, Anthon Frederiksenip tungaannin-ngaaniit.
Taava
ilanngullugu Anthon Frederiksenip aamma oqaatigivaa suliat ilai
arriippallaarujussuartutut suliarineqartutut nalilerneqartariaqartut. Taanna
immaqa aamma ilumoorsinnaavoq, Antuut. Kisianni una eqqaamaneqartariaqartoq
tassaavoq, uagut soorlu isumaginninnermut suliffeqarnermullu pisortaqarfimmi
60-nik normeringeqarpugut, taamatullu normeringeqarneq isumaqarpoq: tassa
60-inik sulisoqartussaagaluarpugut, suliakkiunneqarsimasut uagutsinnut, taakkua
tamakkiisumik naammaginartumillu naammassissagutsigik.
Kisianni
normeringinut akissarsiat qaffakkiartornerat malinnaasimanngilaq, taamaattumik
aningaasaliunneqartartut tassani ullumikkut equngalaartumik inissisimaneri
tunngavigalugit, 60-inik normeringeqaraluarluta, inuit 42-t akissaqartippagut
atorfilittarissallugit.
Tassa
taamaattumik soorunami uagut aamma Naalakkersuisuniit kissaatigisaraluaqaarput,
ilaannikkut suliat pilertornerusumik naammassineqartarnissaat. Kisianni
sulisorisagut aningaasallu uagutsinnut immikkoortinneqarsimasut iluini allatut
ajornartumik pingaarnersiuisariaqartarpugut.
Taannalu
pingaarnersiuineq kiisalu sulisorisat amerlassusaat tunngavigalugu sulinerput
aaqqissuuttariaqarlugu.
Immaqa
tassunga killikkallaannaruma ajunngilaq. Qujanaq.
Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:
Naatsunnguamik,
tassa Anthon Frederiksen-ip siunnersuumminut tunngatillugu partiit
tapersiinnginneranik oqarnera iluarinnginnakku naqqiissuteqarfigilaarniarlugu.
Tassa uagut oqaaserpassuit atorlugit taperserpatsigit, tamanna puigussanngilat.
Uani siunnersuuteqarninnut taamaallaat taanna aalajangiussimavarput
oqaaserisavut akileraartarnermut, tassa akileraaruteqaataasussaanngitsunik
utoqqaat saniatigut isertitaqarneq ajormata. Kikkulluunniit akileraartarneq
tunngavigalugu akileraarsinnaatitaanerat utoqqarnut aamma innuttaaqataasunut
tamanut atuuppoq, immikkut taakku pineqanngillat.
Taavalu
aamma aningaasat qaffakkiartornerat imaluunniit aningaasat
naleerukkiartornerannut aaqqiisut taanna assortuussutiginianngilarput, tassami
aningaasarsiat qaffakkaangata taava aamma akit qaffattarmata taakku immikkut
assortuussutigineqassanngillat.
Tassaana
uanga assut pingaartikkakku siornatigut maani aalajangiuteriikkavut
oqaaserpassuit atorlugit, pingaartumik utoqqarnut
sulisinnaajunnaarnersiuteqartunullu tunngasut pingaartillugit
isumaqatigiissutigut 1997-mili sulimut naammaginartumik anguneqannginnerat
taanna ujartoripput. Paasilluarpara Namminersornerullutik Oqartussat
aningaasanut tunngasut tamaasa nammassinnanngikkaat, tamannarpiarlu
tunngavigalugu ullumikkut utoqqaat nunatsinniittut immikkut pineqartarnerannik
kinguneqarpoq, tassa taanna pingaarnerpaatillugu uagut qaangerniarneqarnissaa
kissaatigaarput. Innuttaaqataasut tamarmik assigiimmik pineqarnissaat
Inatsisartut pisussaaffigimmassuk.Taamaattumik kommunit peqataanngippata
aningaasanut tunngasut tamarmik aaqqinneqarsinnaanngitsut paasereerparput
oqaluttarfik manna atorlugu, taamaattumik kissaatigilluinnarparput nammagassat
suliassallu kommunit suut pisussaaffigineraat aningaasat tungaatigut,
Namminersornerusut suut pisussaaffigineraat taakku erseqqissumik
aalajangersaaffigitinnagit utoqqartatta assigiinngitsumik pineqartarnerat
qaangerneqarsinnaanngilaq. Tassa taanna pingaarnerpaatipparput.
Aamma Naalakkeruisumut qujavugut utoqqaat siunnersorteqarnissaannik
aamma neriorsorneqarsimammata, tassaana taanna paasiniarsimagipput soorlu
oqaatigigipput ilaatigut utoqqaat pisariaqanngitsumik
naammagittaalliuuteqartarnerat pisortanut arlaleriarlugu malugisartagarput
qaangerneqartariaqarmat. Pingaartumik utoqqaat pitsorlunneq imaluunniit
ajoquteqarneq pillugu pisortat allaffiinut imaaliallaannarlugu
saaffiginnissinnaanngitsut tamatumani eqqarsaatigalugit, taamaattumik
pisariaqarpoq siunnersortimik siunnersorneqarnissaq, qaqugukkut pisartakkap
saniatigut ikiorneqarsinnaanerit inatsimmi periarfissarititaasut tassani
eqqarsaatigalugit.
Oqareernitsitut ataatsimiititaliami sammineqartussaammat uani
oqaaseqarnitsinni taakkartukkavut sukumiinerusumik ataatsimiititaliami
sammiumaaratsigit annertunerusumik oqaaseqarfigeqqissanngilavut.
Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua
Oqaatigineqartunut
annertunerusmik oqaaseqassanngilanga, aammalu naalakkersuisup akissuteqaatai
taakkua isumaqatiginartut uteqqissanngilakka, unali Atassutip
oqaaseqartuanininngaanniit saqqummiunneqartoq, naak siullermeerluni
saqqummiunneqanngikkaluartoq assut soqutiginartoq aamma suleqqinnissami
puigorneqartariaqqanngitsoq, malinnaaffigineqartariaqartoq
piviusunngortinneqartariaqartorlu tassa Namminersornerullutik Oqartussat
kommunillu akornanni pisussaaffiit akisussaaffiillu nutaamik
aaqqiivigineqarnissaanik kissaateqarneq. Tassani tamarmik pineqarput
utoqqalinersiuteqarnerit, siusinaartumik pensioneqarnerit, saniatigut
tapiliunneqartartut, ineqarnermut tunngasut. Annertoorujussuarmik
aaqqissuussinissat taakkua kommuninut sunniuteqartussaapput aammalu
Landskarsimut, taamaattumik pisariaqarluinnarpoq maannangaaq kommunit KANUKOKA
isumaqatigiissuteqarfigissallugu aningaasatigut nammatassat akisussaaffiiillu
qanoq aviffigeqatiissinnaanerat pillugu.
Minnerunngitsumik
ukiarmi Inasisartut ataatsimiinnitsinni annertuumik sammineqartoq tassa
siusinaartumik pensioneqalertarnermut tunngassuteqartut taakkua
akisussaaffigineqarnerat, Namminersornerullutik Oqartussani kommuninillu qanoq
aaqqivigineqarsinnaanersoq. Ilaatigut kommunit tungaaninngaanniit
oqquisimaarfittut inunnik isumaginninnikkut tunniuttakkat eqqarsaatigalugit atorneqararnerat
arajutsisimaneqanngimmat. Tassa ersarissumik oqaatigalugu aningaasatigut
kommunit karsiinut annertuumik iluamik sunniuteqartarmata, taamaattumillu
kommunininngaanniit aamma soorunami tupinnanngitsumik atorluarneqartarlutik.
Illuatungaatigulli Landskarsiminngaanniit oqariartuutigineqartoq una
ersarittuartuulluni, taakkua tungaatigut aningaasartuutigut amerliartuinnarput,
sissuertariaqarpugut, kommunit aamma akisussaaqataasariaqarput. Isumaqarpunga
taakkunuunatigut akisussaaffiit agguataarneqarnissaat piaartumik taanna
naammassiniarneqartariaqartoq. Atassummiit kaammattuutigineqartoq tassuuna
isumaqatigilluinnarpara, taamaattumillu naalakkersuisut taassuma tungaatigut
ersarissumik amma angusaqarnissaat kissaatiginartillugu.
Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Anthon
Frederiksen siunnersuuteqartoq oqaaseqaqqinnermini oqaasiisa ilaai
oqaaseqarfigilaarusullugit qaqivunga.
Anthon
Frederiksen oqarpoq saaffigineqarsimanini tunngavigalugu siunnersuut maannga
apuussimallugu, aap, Inuit Ataqatigiinni aamma saaffigineqartaqaagut, tassani
suleriaatsigut assigiinngilaarsimapput Inuit Ataqatigiinnilu
Kattusseqatigiinnilu, uagut isumaqaratta Inatsisartutut ilaasortatut
oqqersuutit soorunami nalilersoqqaarlugit nalilersorluarlurlugit maannga annguttariaqartartut,
aatsaat taamaaliornikkut ilumut pivisunngortinneqarsinnaasut
qulakkeersinnaasaratsigu.
Qinigaasut
pisussaaffigivarput taakkua innuttaasut qinersisartut qanimut peqatigalugit
aamma nalilersussallugit taakkua kissaataat, peqqutigalugu ilisimagatsigu
nunatta aningaasaqarniarnera paarisariaqaratsigu, aningaasaqarniarnerput aamma
sukannersumik aquttariaqaratsigu. Taanna aamma
paasisitsiniutigisariaqartarparput, innuttaasunik aamma unneqqarissumik
sullississagutta. Uagut tassuunnaqquttarpugut, aamma isumaqarpugut tassani
innuttaasut uagullu suleqatigiinnerput oqimaaqqatigiinnerullunilu
ataqqeqatigiinnermik tunngaveqartartoq.
Aappassaanik
tikilaarusuppara Anthon Frederiksen oqarmat isumalluutigisimallugit maani
atorfilippassuit, taakkua ilusilersuisinnaasammata siunnersuutaanik.
Soorunami
atorfillit suleqatigalugit siunnersuutigut ilusilersortissinnaavavut, kisianni
taamaaliorniarutta soorunami erseqqissorujussuarmik toqqammavissaanik
tikkuussisariaqarpugut, taamaaliunngikkutta atorfillit naalakkersuinermik
suliakkissagatsigit, taanna tulluanngilaq, atorfillit politikkimik
suliaqartussaanngillat, uagut politikkertaa aalajangertussaavarput.
Naggataamik
maluginiarpara siunnersuummut isumaqataanngeriaratta, taava siunnersuuteqartup
sangutinniarpaa oqarluni uagut pineqartut atugaanik
paasisimasakitsuararsuussimassasugut.
Taamaanngilaq
sangutitsineruvoq, taanna tulluanngilaq aamma naalaartartorpassuit taanna
upperissanngilaat, isumaqatigiinnginneq allaavoq, aamma isumaqatigiingissinnaavugut,
imaanngitsoq pineqartut pillugit paassinninnginnata, taamaattoqanngilaq.
Daniel Skifte, Atassut:
Qulequttat
ukua, tassa immikkoortoq 12 aamma 17, ataatsimoortillugit Inatsisartuni
isummerfigisassatut oqaluuserineqarnerini tunngatillugu, kiisalu Inatsisartuni
suleriaatsimi nutaami aalajangersakkat innersuussutigalugit, taamatuttaarlu
Atassutip ullumikkut oqaaseqartua, taassumalu oqaasii innersuussutigalugit
Isumaginninnermut Sulisoqarnermullu Naalakkersuisoq qinnuigissavara utoqqalinersiutinik
sulisinnaajunnaarnersiutinillu tunniussisarnermi kommunit periaaserisartagaat
assigiinngitsorujussuusut pillugit nassuiaateqalaaqqullugu, tassami
maluginiaqquvara isumaqatigiinniarnissaq tassani pinnginakku, kisiannili
sinerissami kommunit assigiinngitsorujussuarmik periaaseqarput, ilai imatut,
ilai imatut - taanna pillugu nassuiaateqalaaqqullugu.
Aammalu
tamanna assigiinngitsunik kommunini periaaseqarneq assigiinnerulersinniarlugu
qanoq iliuuseqarfiginiarneraa taanna oqaaseqarfigilaaqquara. Naalakkersuisoq
pineqartoq apeqquteqaatigineqartunut maanna toqqaannartumik nikuilluni
oqaaseqassanngikkaluarpat, qinnuiginiarpara oqallisigineqartup Inatsisartuni
suliarineqarluni aappassaaniinnginnerani paasissutissanik qulaani apeqqutinik
akissutaasunik allaganngorlugit saqqummiussilaaqqullugu.
Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq:
Aningaasaqarnermut
naalakkersuisutut eqqaasitsissutigerusuppara una oqallinneq Aningaasanut
Inatsisissamut imaluunniit ilassutitut aningaasaliissutissanut inatsisissamut
oqallinnerunngimmat. Inatsisartunit qinigaaffimmi siullermi aammalu
qinigaaffimmi uani atuuttumi aallartereerpugut, tassanilu Inatsisartunut
tamanut Naalakkersuisut ilungersortumik qinnuigineqartuarpugut aningaasanik
aqutsineq torersoq ukiumut ataasiarluni inatsisiliortarnikkut pisalissasoq,
ilaasutitut aningaasaliissutit siornatigut marloriartarlugit
ingerlanneqartartut qimanneqassasut.Mmassakkut innuttaasut ataasiakkat
oqqersuinerat najoqqutaralugu isumaqartinneqarsimassappata februarimi Aningaasanut
Inatsit ukioq 2000-imut 1,3 mio. kr.-it missaanik sinneqartooruteqartussatut
taamaallaat Inatsisartut issaannannguaq akuerisaat, qaartillugu aningaasanik
imannanik aaqqiissuteqartoqassasoq, tamanna innuttaasunut
eqqortuliornerunngilaq.
Inuit
Ataqatigiit oqaluttuata aappassaanerluni oqarneratut eqqaasitsissutigerusuppara
innuttaasut qinikkatut aamma pisussaaffigigatsigu, aamma innuttaasut
ilisimatissallugit pissutsit ilisimasatta ilisimasagut toqqammavigalugit
pissutsit pissusiviusut qanoq ittuunerinik.
Ukiarmi
missingersuussiortarnermi inatsit novemberip naalernerani Inatsisartut
akueraat, tassanilu aningaasanik aqutsineq aallaqqaataani oqaatigisara
sukateriffigineqassasoq Inatsisartunit akuerineqarpoq ilassutitut
aningaasaliissutinut inatsisiliortarnerit unitsinneqarput, taamaammat
ujartorusunnarneruvoq ukiukkut soorlu februarimi ataatsimiitarnerit
isumassatsialannik inummiit inummut qanoq immitsinnut
pissuseqarfiginissatsinnut, kommunit pisussaaffiisa suunerinik
isumassatsialanni aamma innuttaasunut tusarliisarnissaq, kattuffiit ilaatigut
isumaqartarput aamma aningaasarsiat qaffannerinnaasigut ajortut suna tamarmi
ajornartorsiut suut tamarmik qaangerneqassasut, aningaasat qanorluunniit
naalagaasoritigigaluarutsigit inuit inoqatitsinnut pissuseqarnitsigut
nerumitsumik nalilinnik taaneqarsinnaasut uumarissarnissaanut oqaluttarfik
manna aamma atorneqarsinnaammat, taanna uanga ujartorusuppara.
Kommuninut
ukiumut ataasiarluta isumaqatigiinniartarnigut kommuninut
aningaasaliunneqartartut Namminersornerullutik Oqartussaninngaanniit tassa
ingerlattussaavagut, aamma ilismaneqarpoq ukiarmilu oqaaluuserineqartut
ilagivaat isumaqatigiissutit ilaqarmata ilaatigut ukiunut 15-inik
20-nilluunniit pisoqaassuseqalersimasunik iluarsineqarattik.
Taakkua
iluarsaaniarlugit Kommunit Kattuffiallu maassakkut sulinerput ingerlapparput,
aammalu naggasiullugu eqqaasitsissutigissavara ullumikkut siunnersuuteqartut
ukununnga oqaluuseerisassanut marlunnut sammineqartuni siunnersuutaat
piviusunngortinneqarsinnaanngillat kisermaasilluni, kommuninut kalluaassuupput,
kommunit aamma tamatumani peqatigisariaqarpavut aaqqiissuteqarniassagutta.
Taamaammat
innuttaasut isumaqalersinneqassanngillat isummaminnik saqqummiimmata
Inatsisartut ataatsimiitarfiannut eqquteriarlugu aqaguinnaq aaqqinneqartussatut.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:
Matumani
siunnersuuteqarninni ilaatigut tapersiinissaq aammalu qinnuuluuginnarnissaq
eqqarsaatiginagu siunnersuuteqarpunga taakkua saniatigut isertinneqarsinnaasut
akileraarutaasussaanngitsut qaffanneqarnissaannik, taamaalilluni isumaqarama
aamma inuit uannit attaviginnissimasut saqqummiussaat paasilluarlugu imaattoq
tusaasinnaagakku, inuit taamatut uniinnarlutik ikiorsiissutinik tigusartakkamik
saniatigut nammineerlutik aningaasarsiulaarsinnaanerat, taanna inummut
siullermik peqqinnartuummat, aammalu aappassaanik aningaasatigut inummut
iluaqusiissussaammat, taamaalilluni immaqa inuit taakku ilaasa pineqartut
saniatigut socialkontorimut qinnuuloorlutik atinngitsoornissat
pinngitsoorneqarsinnaammat, aamma taanna aningaasanut nunatta karsianut
naleqaqimmat.
Inuup
nammineerluni sulisinnaanniminngua taamatut ajoqusersimasup imaluunniit
utoqanngornini pissutigalugu sulisinnaajunnaarsimasup sulisinnaannimininnguani
nammineq atorlugu saniatigut isertitaqalaarsinnaanermigut immikkut saniatigut
ikiorneqartariaarussinnaanera tassani nammineersinnaaneralu ataqqisariaqartutut
isigigakku aamma taanna ilanngullugu eqqaasitsissutigerusuppara, tassami
Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuup suliaasa saqqummiunnerani ilaatigut
aamma eqqaammalluinnarparput oqartoqarmat inuit nammineersinnaatitaanissaat
utaqqiinnarunnaarlutik aammalu ikiorneqarnissaq utaqqiinnarnagu
pisinnaajartuaartinnissaat anguniarneqassasoq.
Aamma
ilaatigut oqartoqarpoq inuit siusinaarlutik sulisinnaajunaarnersiuteqalersimasut
naleqquttumik suliffissarsiuunneqarsinnaasariaqartut, kisianni ulloq manna
tikillugu ilumut tamanna piviusunngortinneqarpa?
Isumaqarpunga
tamakkua maqaassinartut suli, arriitsumillu suliarineqartutut
oqaatigineqarsinnaasut, kisianni Isumaginninnermut naalakkersuisup
akissuteqaataa paasilluarpara, tassani sulisunik 60-inik sulisussaqaraluarlutik
taamaallaat 42-innaat atorsinnaallugit aningaasassaqartinneqarnerat
pissutigalugu ilaatigut akimmisaartinneqartut suliassarpassuit.
Ukua
pisussaaffiit akisussaaffiillu agguataarneqartarnerinut tunngasut aamma
soorunami aamma naalakkersuisup akissuteqarnermini Atassutip oqaatigisaa
assorujussuaq isumaqatiginarpoq, suliassanik tamakkuninnga kipiluttunartumik
utaqqinermut siuarsaataasinnaanerat aamma isumaqarpunga iluaqutaasoq.
Una
eqqumiigisartagara aammalu tupigusuutigikuluttagara tassaavoq utoqqaat,
innarluutillit sulisinnaajunnaarnersiutillillu eqqartorneqartillugit
anigaasartassaat taakkununnga ajornakusoorujussuartumik isikkoqartarneri
aammalu piffissat suliariaatsimut tunngasut utaqqikatannermik kinguneqartumik
ilaqatinneqartarnerat, taanna takornartaanngilaq, kisiannili allanut
aningaasaliissutissat tunngasut imaaliallaannaq millionit arlalikasiit ilaanni
tassanngaannaq tunniunneqartarput, ilaatigut nunatta karsianut akisuumik
kinguneqartartut, assersuutissaqarpunga arlalinnik, kisianni oqallinneq
sivitsorsarniarnagu isumaqarpunga tamakku nipangiutilaaginnartariaqarlugit,
kisianni tassa ilumoorpoq taanna taakkua inuit ikiortariaqartut
pileraanngtsigit aningaasat qaqikkuminaannerat tamanit ersersinneqartarmat.
Inuit
Ataqatigiit qanoq suleriaaseqarnerat uanga maani itisilerlugulu
qaqilissanngilara, aamma Inuit Ataqatigiit uanga qanoq suleriaaseqarnissara
aalajangersassanngikkaat nalunngilara ilisimmalugu, taamaattumik uanga
qinersisartunut kiffaanera maannamut ingerlanittuut atorussuppara aammalu
qinersisartut oqaatigiumasaat, ataasiugaluarpat, qinersisartut
arlalissuugaluarpata, taanna ingerlattuassavara pisussaaffittut misigisimagama
pinngitsoornanga maani saqqummiuteqqusat saqqummiuttassallugit, ilissilu tassa
politikkeriugassi politikkikkut aalajangisassasi tassaniipput, politikkikkut
aalajangereerussi taava pisariaqassappat atorfillit sulisinneqassapput,
atorfillit politikkerinngortinngikkaluarlugit. Qujanaq.
Ole Lynge, Inatsisartut siulittaasuat:
Isumaginninnermut
ataatsimiititaliamut suliassaq inerlaqqittussaavoq, immaqa kiisa
oqaasissaarutilerput. Naggataarutaasumik Isumaginninermut Suliffeqarnermullu
naalakkersuisoq.
Jørgen Wæver Johansen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu
naalakkersuisoq:
Paasivara
Siulittaasoqarfimmiit imaluunnit Siulittaasup aalajangersimagaa suliassaq
Inunnik Isumaginninnermut Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqassasoq, taanna
aamma ajunngilaq.
Daniel
Skifte toqqaannartumik apeqquteqarpoq nalunnginnerikka kommunini
assigiinngitsunik aaqqissuussisarnersut, taanna ilisimavara, soorunami,
kisianni uanga pingaartippara aamma sukumiilluinnartumik pitsaasumillu
akineqarnissat, taamattumik allakkatigut akissuteqaammik suliaqassaagut
ilinnullu Inatsisartullu sinnerinut agguaanneqarumaartunik, kisianni
assersuutigiinnarlugu Atassutip ujartugaa uaniinnguatsiarmat pisortanit
utoqqalinersiuteqartut atugaasa soorlu qaammammut aningaasat tigusartagaasa
minnerpaaffilerneqarnissaat taamatut siunnersuuteqarlutik.
Tassani
Mannitsup kommuniani Nuullu kommuniani assersuutigiinnarlugu taamatut
aaqqissuussineqarpoq, tassa inummut tapit aqqutigalugit kommunit
tapiissuteqartarput isumannaarumallugu minnerpaamik kisermaaq 3.000-inik
atorsinnaasaminik peqarnissaa qaammammut, aammalu aappariit 5.000-inik, taakkua
assersuutissaanaapput, assersuutit allat kommuninilu allani qanoq
aaqqissuussisoqarsimanera pillugu allakkatigut nassuiaateqaqqikkumaarpugut.
Aningaasaqarnermut
naalakkersuisup oqaaseqarneratuut ilumoorpoq suliassat uani pineqartut aamma
kommunit suliassaqarfiinut aamma aningaasartuutaanut attuummassuteqarput,
taamaattumik uani kisimiilluta kisermaasilluta aalajangiisinnaanginnerput
naqissuserneqartariaqarpoq, soorunalumi kommuninut isumaqatigiinniarnernut
aammalu suliassat nammagassallu Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu
akornanni agguaanneqartarnerannut atatillugu isumaqatigiinniarnernut
ilanngunneqartussaassapput pingaartumik siusinaartumik utoqqalinersialinnut
tunngassuteqartut.
Ilisimatitsissutitut
aamma saqqummiukkusuppakka tassa pensionisianut atortakkagut nunatsinni qanoq
qaffariapiloortigisimaneri aamma isumaqarpunga Inatsisartut ilisimagunikkit
ajoqutaanngitsoq.
1996-imi
katillugit 343,2 mio. kr.-it atorneqarput, ullumikkut imaluunnit ukioq
kingulleq aallaavigissagutsigu 1999-imi 404,4 mio. kr.-it atorneqarput, tassa
qaffariaat 60 mio. kr.-it sinnilaarlugu annertussusilik,
Naatsorsueqqissaartarfiullu kisitsisaatai naapertorlugit tassa aningaasartuutit
tassani nammatassagut 2030-p tungaanut ikiliartornavianngillat,
annertusiartortussaapput, taamaattumik aamma taanna soorunalimi
eqqaamasariaqarparput. Aamma uanga naalakkersuisutut isumaqarpunga uanga
akisussaaffigaara aningaasat pigisatta oqimaaqqatigiissumik
agguaanneqartarnissaanut aamma suleqataassallunga. Taamaattumik uani
Inatsisartuni ukiakkut Aningaasaqarnermut Inatsisip suliarineqartarneranut
atatillugu pingaarnersiuilluta tulleriiaarisarnerput taanna isumaqarpunga
tamatta ataqqisariaqaripput, tassungalu suliaqarnitsinnut atatillugu
isumaqatigiinniarnerni ima ittut suliassat aamma soorunalimi partiit akornanni
isumaqatigiinniutigineqarsinnaasarput.
Suliassaq
Isumaginninnermut Ataatsimiititaliamut suliarineqarnissaa qanorlu
inerneqarnissaa qilanaarlunga utaqqissavara.
Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat:
Tassa
taamaalillutik immikkortut marluk oqaluuserinerat naammassivoq, tassalu
immikkoortoq 12 aamma 17. Paasisagut malillugit partiit Siumup, Atassutip erseqqissumik
kissaatigaat apeqqutit Isumaginninnermut Ataatsimiititaliamut ingerlaqqissasut,
Inuit Ataqatigiit itigartitsipput siunnersuutinut, Kattusseqatigiillu aamma
susassaqartumut ingerlateqqinnissaa kissaatigalugu, taamaattumik
pissusissamisoorsoraara Ataatsimiititaliamut aappassaaneerneqartigatik
naliiffigineqarnissaat.
Immikkoortut
tullianut ingerlaqqissuugut, tassalu immikkortoq 16, Utoqqarnut inissiat
ineqartunut assigiimmik akeqartinneqarsinnaanerinik suliniutinik
aallartitsisoqarnissaanik aalajangiiffigisassatut siunnersuut,
siunnersuuteqartoq Anthon Frederiksen saqqummiusseqqullugu.