Oqaluuserisassani immikkoortoq 13 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Marlunngorneq 15. februar 2000 nal. 15.00
Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Ole Lynge, Inatsisartut
Siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit.
Godmand Rasmussen, Atassut:
Kalaallit
Nunaanni Inatsisartut suleriaasianni § 32, naapertorlugu matumuuna
aalajangiiffigisassamik imaattumik siunnersuuteqarniarpunga:
Immiaaqqat
3,6-imik kimittussusillit imigassat kimittuut tunisaanerisa
killilersuiffigine-qaneratulli killilersuiffigineqalernissaannik
Naalakkersuisut akuerseqqullugit peqquneqarnis-saannik Inatsisartut
aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.
Taamatut
siunnersuuteqarninnut tunngavigaakka kialluunniit arajutsisimanngilaa
pineqartut 3,6-it unnuarsuarmut nioqqutaasarnerat, immiaaqqallu tamakkua
inuiaqatigiinnut pitsaanerpaamik kinguneqassanatik erloqqississutaalersimapput.
Allaammi meerannguanik akerlilerneqarlunik ingerlaaqatigiittunik
takutinneqartalerpugut. Tassuunakkut takusinnaalerparput killeqanngiusattumik
nioqqutaanerat qanoq pissusissamisuunngilluinnartigineri.
Miserratigisinnaanngilarput
nunatsinni imerajuttunik inooqateqaratta - allaammi ilumut ima
apereqqajaanarpoq: "kinguaatsinnut ineriartulersunut tamakkua 3,6-it
uerisaatituut siunissami atorneqassappat?" Nunatsinni nioqqutaaneri
ingerlaannassappata taava sooq imigassat allat ammanerini aatsaat
nioqqutaasalernianngillat. Siusinnerusukkummi oqaatigineqartareerpoq immiaaqqap
kimittussusiata inuit putumalersittarai. Taamaattumillu immiaaqqat allat
kimittussusiattut inornerunani putumanartua sunniuteqartarsimagunarluni.
Pineqartut 3,6-it immiaaqqat ammanerini aatsaat nioqqutaasalersuuppata
ajunaarnersuarmik pisoqarnissaa ilimaginngilara. Akerlianilli
pitsaanerungaartumik pisoqarsinnaajumaarsilluni.
Simon Olsen, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq, Siumut:
Inatsisartuni
ilaasortap Godmand Rasmussen-ip siunnersuummini immiaaqqap 3,6-it tunisaanerat
apeqquserpaa, toqqarlugulu siunnersuutigaa immiaaqqat taakku tuniniagaanerat
imigassat aalakoornartullit allat piffissamut tuniniagaaffianut
killilerneqassasoq.
Naalakkersuisut
pinaveersaartitsinermut peqqinneruleritsiniarnermullu tunngasuni anguniagassat
arlallit akuersissutigisimavaat. Imigassat aalakoornartullit immikkut
eqqarsaatigalugit Naalakkersuisut siunertaraat piffissami 1999-imiit 2003-mut
atuineq 20%-25%-inik annikillisissallugu. Imigassap ikiaroornartullu pillugit
siunnersuisoqatigiit kaammattuutigaat 3,6-inut tunngatillugu imigassat
aalakoornartullit pillugit inatsisit iluarsaateqqittariaqartut. Taakkumi
inatsisit atuuttut malillugit immiaaqqatut isigineqanngimmata kisiannili 3,6-it
imigassat kimikitsunut ilaallutik.
3,6-it immiaaqqatut naliginnaasutut isigineqartariaqarput.
Naalakkersuisut ukioq manna imigassanik aalakoornartulinnik nioqquteqarneq
sassaallertarnerlu pillugit inatsisartut inatsisaanni nr. 23, 30. oktober
1992-imeersup iluarsaateqqinneqarnissaa sulissutiginniarpaat. Inatsisip
allanngortinneratigut minnerpaamik qulakkeerneqassapput nioqquteqarnermut
sassaallertarnermullu tunngatillugu 3,6-it immiaaqqatut nalinginnaasutut
isigineqalissasut aammattaaq imigassanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu
ataatsiititaliap suliassai imigassat ikiaroornartullu pillugit
siunnersuisoqatigiinnut suliassanngortinneqassasut.
Taatuttaaq kommunit suleqatigalugit aalakoortunut nioqquteqartarneq
sassaallertarnerlu pillugit inatsimmi aalajangersakkat malitsinneqarnissaat
maannakkornit annertunerusumik qularnaarniarneqassaaq.
Kiisalu Naalakkersuisut Paarisa-p sulineratigut pinaveersartitsilluni
katsorsaallunilu sulineq pingaartinniarpaat tamatuma ilaatigut ilagissavaa
kommunini imigassat aalakoornartullit pillugit ingerlatsinerup
ilusilersornissaanut kommuninut ikiuuttarneq katsorsaanissamik neqeroorutit
ineriartortinneqarneranni isumaginninnermik peqqissaanermillu sulisunut
pikkorissartitsisarneq kiisalu paasititsiniaaneq naliliisarlunilu
misissuinerit.
Soorlu Inatsisartuni ilaasortap Godmand Rasmussen-ip 3,6-it
nioqqutaanerat pillugu male-ruagassat allanngortinneqarnissaannik
siunnersuummini oqaatigigaa immiaaqqat taama ittut imigassamik kimittuunik nioqquteqarnermut
sanilliullugu killilersuivallaanngitsunik tuniniarneqarsinnaasut. Inatsisini
atuuttuni imigassat kimikitsut kimittuullu akornanni immikkoortitsisoqarpoq.
Inatsisit malillugit imigassat kimikitsut tassaapput 4,10%-it ataallugut
aammalu 12,5%-it qulaallugit imigassartallit. Imigassat kimittuut
nassuiarneqarput imigassatut aalakoornartulittut annertussutsimut naleqqiullugu
4,10%-imik annertunerusumilluunniit imigassartalittut. Imigassanik
nioqquteqarnissamut akuersissuteqarfigineqarsimanani imigassat kimikitsut
nioqqutigineqarsinnaapput kisiannili aalajangersakkat assigiinngitsut
imigassanut kimittuunut atuuttut aamma taakkununnga atuupput. Taamatuttaaq
imigassat kimikitsut ulloq unnuarlu nioqqutigineqarsinnaapput kisiannili
taamaallaat sassaalliutigineqarsinnaallutik piffissami imigassanut kimittuunut
atuuffiusumi.
Inatsisartuni ilaasortap Godmand Rasmussen-ip piffissaq 3,6-it
nioqqutigineqarfiisa allan-ngortinneqarnissaannik siunnersuutaa inatsisiliassat
Naalakkersuisut pilersaarusiaasa iluanniippoq taamaammat Naalakkersuisut
siunnersuutigaat Inatsisartuni ilaasortap Godmand Rasmussen-ip siunnersuutaa
imigassanut aalakoornartulinnut tunngassuteqartuni Naalakker-suisut
inatsisissatut siunnersuutissaannut atatillugu oqallisiginninnissamut kinguartinneqassasoq.
Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:
Inatsisartuni ilaasortap Godmand Rasmussen-ip immiaaqqat 3,6%-imik
kimittussusillit imigassat kimittuuut tunisaanerisa
killilersuiffigineqarnerattullu killilersuiffigineqarnissaannik siunnersuuteqarpoq.
Matumani aammalu Inatsisartuni ilaasortat allat siusinnerusukkut
immiaaqqanik 3,6%-imik kimittussusillit aalakoornartulittut
isigineqarnissaannik siunnersuutigineqartartut ataatsimut isigalugit siumumiit
imaattumik oqaaseqaateqassaagut.
Ukiuni arlaqalersuni Inatsisartuni arlaleriaqisumik oqallinneqartarpoq
ilaatigut imigassamik tuniniaanermi piffissat ammasarfiit aamma imigassat
aalakoornartullit qanoq annertutigisumik %-eqarnissaannik
aalajangersagaliornermi malitseqartartunik.
Amerlanertigut imigassamik atuinerup innutaasunit ilikkarneqarnissaa
isummiunneqarlunilu aalajangersaavigineqartarpoq.
Tamakkua malitsigisai kingumut qiviarutsigit immitsinnut
aperisariaqalerpugut imigassap atugaanera innuttaasuniit ilikkariartorneqarpa?
Tamanna naagga-mik aap-imillu akiinnarnagu nassuerutigisariaqarparput
imigassamik atuineq suli amerlavallaat suli ilikkarsimanngikkaat.
Aamma ilanngullugu nassuerutigisariaqarparput immiaaqqanik kimikitsunik
aalakoornartullit ulluinnarni 3,6-inik taagukkat pimoorussatsitut isigiinnarsinnaajunnaaratsigit.
Taakkuami pisinniarfiit nioqquteqarfiillu ammanerini sukkulluunniit
pisiarineqarsinnaapput allaat silattornaveersaatitut allanillu
pisiassaqannginnermiit annertuumik aalakoorniutitut atugarineqalersimallutik.
Aamma inuusuttut ukiukitsut akornanni aalakoorniutitut atugaalernerat
arajutsisimanngilarput.
Siumumiit ilanngullugu oqaatigissavarput ilisimaarigatsigu kommunit
namminneq kikkut qaqugukkullu imigassamik aalakoornartulinnik
sassaallersinnaanerat tuniniaasinnaanerallu aalajangiiffigisinnaagaat
kisiannili immiaaqqat 3,6%-inik aalakoornartortallit imeruersaatitut
isigineqartillugit kommunit iliuuseqarsinnaanerat tassuuna killilerneqartarmat.
Taakkualu aallavigalugit siumumiit inassutigissavarput immiaaqqat
pineqartut "3,6-inik" taagukkagut allat allat aalakoornartullit
assigalugit inigassamik sioqquteqartarnerup nalaani taamaallaat
nioqqutigineqartarnissaat Inatsisartunit alajangiiffigineqassasoq tamannalu
piaartumik Naalakkersuisuniit aqqutissiuunneqassasoq.
Ilanngullugu naggasiullugulu siumumiit oqaatiginngitsoorusunngilarput
maannakkut imigassamik aalakoornartulinnik nioqquteqartarnermi piffissaliussat
avataasigut ammasarfinnik allanik soorlu mittarfinni allanilu maannakkut
akuersissuteqartarnerit atugaajartuinnalersut ullutsinnut
naleqqukkunnariartortutut isigigatsigit. Uanilu imigassamik
aalakoornartortalinnik sassaallersinnaanermut tuniniaasinnaanermullu
ammatitsisarnermut nuna tamakkerlugu atuuttussamik aaqqiissutissamik
siunnersuusiortoqarnissaa ilanngullugu aaqqiissuteqarfigineqassasoq
inassutigalutigu.
Tamanna Naalakkersuisut maleruagassaliornermik suliaqarnerannut
attuumassuteqarmat siumumiit Naalakkersuisunut inassutigissavarput tamanna
pillugu siunnersuusioqqullugit upernaamut Inatsisartut ataatsimiinnissaannut
saqqummiunneqartussanut.
Siumumiit taamatut oqaaseqarluta immiaaqqat 3,6%-imik kimittussusillit
imigassat kimittuut tunisaanerisa killilersuiffigineqarnerattulli
killilersuiffigineqarnissaannik siunnersuutigineqartut siumumit
ilassilluarneqarpoq.
Jakob Siverthsen, Atassutip oqaaseqartua:
Immiaaqqat 3,6-inik aalakoornartortallit imigassat aalakoornartortallit
allat killilersuiffigineratuulli killilersuiffigineqarnissaannut
Naalakkersuisut atulersitseqqullugit peqquneqarnissaannut Inatsisartut
aalajangiiffigisassaattut siunnersuut Inatsisartuni ilaasortap Godmand
Rasmussen-imit saqqummiunneqartoq Atassummit imatut oqaaseqarfigissavarput.
Nunatsinni ukiuni 20-ni nammminersornerulluta ingerlaarsimanitsinni
maannakkullu ukiunut 2000-inut ikaarsaarnitsinni nunattalu
namminersulivinnissaanut pimoorussillutta anguniagaqalernitsinni ukiuni 20-ni
namminersornerusimanitsinni sanngeequtigut siulliullugit
aaqqinniaqqaartariaqarpagut.
Atassummit isumaqarpugut nunatsinni imigassamik ikiaroornartumillu
atornerluinerujussuaq ineriartornitsinni sanngeequtitta annerpaat ilagigaat
nassuerutigisariaqaripput. Nunatsinni imigassamik ikiaroornarnillu
taornerluinerujussuup kinguneranik politiit, napparsimaveqarfiit, inunnik
isumaginninnermik suliaqartut allallu nukippassuit atorlugit suliakkersortaraat
nalunngilarput taamaattumik pisariaqarpoq ajornartorsiutitta
millisarneqarnissaannik aaqqiiniuteqartoqarnissaq.
Inatsisartuni ilaasortap Godmand Rasmussen-ip immiaaqqat 3,6-inik
aalakoornartortallit imigassat assigiinngitsut allat assigalugit piffissami
aalajangersimasumi pisiniarfinni kioskinilu nioqqutigineqartalernissaannut
siunnersuutaa Atassummit tamakkiisumik taperserparput imigassanik
aalakoornartunik nioqquteqarneq sassaallertarnerlu pillugit inatsisartut
inatsisaanni nr. 23, 30. oktober 1992-imeersumi § 16, imm. 1-imi
piumasarisaasut ima oqaasertaqartut:
"imigassaanik kimikitsunik 18-inik ukioqalereersimanngitsunut
imaluunniit aalakoortunut pisititsinissaq sassaallernissarluunniit
inerteqqutaavoq". Paragraf-i taanna malitsinniarnissaa ajornartorsiutaasoq
Atassummit paasilluarlugu immiaaqqat 3,6-inik aalakoornartortallit imigassat
allat assigalugit piffissami aalajangersimasumi pisiniarfinni kioskinilu
nioqqutigineqartarnissaat piumasaraarput.
Tassa pisiniarfiit imigassanik nioqquteqarfiit ammannginnerini
matoreernerisigullu kiisalu sapaatit akunnerisa naaneranni sapaallu
ilanngullugu killeqanngitsumik nioqqutaanerat peqqutigalugit nunatsini
imigassamik ajornartorsiuteqarnitsinnut annertusaarutaanerta Atassummit
akuersaaginnarsinnaajunnaaratsigit.
Ukiuni qaangiuttuni immiaaqqat kimikinnerumaat soorlu "Kalaaleq
anneq" maannakkullu 3,6-inik taaneqartartut arlaleriarlugit inatsisartuni
oqallisigineqartarsimapput tapersersorlugit assortorlugillu
oqallisigineqartarsimallutik. Matumuuna Atassummit erseqqissassavarput
immiaaqqanik naliginnaasunik allaanerunngimmata taamaallaat allaanerussutigaat
allakoornartortaat sakkukinnerummata tamarmillu aalakoorniutigineqartarlutik,
taamaattumik immikkorrtinnagit ataatsimut inatsisiliunneqartariaqarput.
Naalakkersuisut siunnersuummut akissuteqarnerminni pinaveersartitsilluni
katsorsaallunilu sulinerup pitsanngorsaavigineqarnissaani
suliniuteqalersaarnerat kommunut ikiuukkumanerat kiisalu katsorsaasarnissami
neqeroorutit pitsaanerulersinniarneqarnerat Atassummit assut
isumalluarfigigatsigit Naalakkersuisut saqqummiussaqarnissaat taakkuninnga
tunngasunik qilanaaralugu utaqqissavarput.
Nunatsinni assigiingitsorpassuarnik ajornatorsiuteqarpugut tamakkulu
aaqqinniarneqartarneranni politikerit kisimik aaqqiniartussatut
isumalluutigineqarsinnaanatillu toqqammavigineqarsin-naanngillat, soorunami
pisariaqarfiatigut peqqussusiornikkut inatsisiliornikkullu aaqqiiniutissanik
suliaqarneq ingerlajuassaaq. Puigussanngilarpulli uagut nunatsinni innuttaaqataasugut
tamatta inuttut ajornartorsiuteqarsimagutta uagut aaqqiiniarnermi
sallerpaasariaqarpugut ajornartorsiutitsinnik aaqqiiniarnissatsinnik
taamaaliornitsigullu kinguaassatsinnut aqqutissiueqataassagatta.
Naggataatigut Atassummik ukioq 2000 aallarnigarput meeqqat ukiuattut
aalajangiunneqarnera assut pingaartipparput. Taamaattumik piumasarissavarput
meeqqanut inuusuttuaqqanullu ataatsimooqatigiilluni oqallitsitsisarnerit
pinaveersaartitsinermilu suliniutit pimoorullugit ingerlanneqarnissaat
Atassummit assut kissaatigigatsigit. Ataatsimooqatigiilluni oqallittarnerit
suliniuteqartarnerillu pitsaasumik angusaqarfiusartut nalunnginnatsigit.
Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut imigassanut aalakoornartulinnut
tunngassuteqartunut inatsimmut allannguutissamik saqqummiussaqarnissaat
Atassummit qilanaarluta utaqqissavarput.
Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit:
Inatsisartuni ilaasortap Godmand Rasmussen-ip siunnersuutigaa immiaaqqat
3,6%-imik aalakoornartortallit nioqqutigineqartarnerat killilersorneqassasut immiaaqqatut
naliginnaasutut isigineqalerlutik.
Nunatsinni imigassamik atuinerput annertuallaarujussuaqaaq inuiaqatigiit
ineriartorerat peqqinnangitsumik kukkusumillu sammivilerneqarsimaneranut
ersiutaalluni. Nunatta inuttani tamaasa atorfissaqartippai soqutiginartunik
pissanganartunillu suliassarpassuaqarpugut iluatsissappata tamatta
qaatusimalluta peqataaffigisariaqakkatsinnik.
Taamaattumik nunatsinni imigassartornerujussuup
innikillisarneqarnissaanut aqqutissiuusse-qataanissarput Inuit Ataqatigiinnit
pingaartipparput. Imigassartornerujussuup kinguneri meeqqanut, ilaqutariinnut,
suliffeqarfinnut inuiaqatigiinnullu tuttartut isiginngitsuusaarlugillu
akuersaaginnarsinnaanngilagut. Tamannarpiaq tunngaviuvoq inatsisartut ukiarmi
ataatsimiinnerani aningaasanut inatsisissamut siunnersuutip
siullermeerneqarneranili Inuit Ataqatigiinnit Naalakkersuisunut
piumasarigatsigu imigassat aalakoornartullit atugaanerisa
annikillisarnissaannut anguniagassanik inatsisartunut saqqummiussaqaqqullugit
qujanartumillu piumasaqaaterput inatsisartuni ilaasortanit tamanit
ilalerneqarpoq. Aningaasaqarnermut ataatsimiititap isumaliutissiissutaanut
ilangunneqarnermigut naqissuserneqarluni.
Taamaammat nuannaarutigaarput Naalakkersuisut siunnersuuteqartunut
akissuteqarnerminnut ilanngullugu nalunaarutigimmassuk imigassamik atuinerup
ukioq 2003-p tungaanut 25%-inik annikillissallugu siunertaqarlutik.
Siunnersuuteqartup siunnersuuteqarnerminut tunngavilersuutaa ima
paasivarput: imigassap atornerlunneqarneranut killilersuisuusussatut.
Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut imigassap atugaanerujussuata
annikillisarniarneranut pisinniarfinni nioqqutigineqarsinnaaneranut
imerniartarfinnilu sassaalliutigineqarsinnaaneranut ammasarfiit kisiisa sakkuliullugit
imigassamik atuineq atornerluinerlu sorsunneqarsinnaan-ngitsut.
Aqqutissat assigiinngillat taakkuli tammaasa aaqqissuulluakkamik
ataqatigiissakkamillu pilersaarusiornikkut ingerlattariaqarput. Soorlu
katsorsaanerit, pinaveersaartitsinerit, kulturikkut suliniutit, imigassamik
nioqquteqarnikkut sassaalliisarnermilu maleruagassat il.il.
Taakku tamarmik ataatsimik siunertaqassallutik nunarput ilukkut
qallikkullu inuuffigalugu tamatsinnut ima pisuunnguallannartigissasoq aamma
inooqataaffigalugu ima kajungernartigissasoq imigassaq atorlugu inuunermik
qimarratiginninnissaq pisariaarutissallugu. Aamma malugaarput Naalakkersuisut
taamatut suliniuteqarlutik pilersaaruteqareersut.
Naggasiutigalugu nalunaarutigissavarput Inatsisartuni ilaasortap Godmand
Rasmussen-ip siunnersuutaa tunngaviatigut akuersaaratsigu - naak siunnersuut
suliniutinik allanik ilaqartinneqanngippat imminik imigassamik atuineq
annikillisarsinnaassanngikkaa. Taamatuttaaq oqaluuserineqarnera upernaamut
uterfigineqarnissaanik Naalakkersuisut siunnersuutaat akuersaarparput
imigassamik aalakoornartulinnik nioqquteqarneq sassaallertarnerlu pillugit
inatsimmut allannguutissanik Naalakkersuisut saqqummiussinissaannut atatillugu.
Inatsisip pineqartup taamanikkornissaanut tamakkiinerusumik nalilersornissaanut
periarfissaq iluatinnarmat neriuutigalugulu imigassaq pillugu politikkissaq
tamakkiisoq aalajangiiffiusumik oqallisigineqarumaartoq.
Iluatsillugu maannangaaq nalunaarutigissavarput nioqquteqarnermut
sassaallertarnermullu ammasarfiit nutaamik eqqarsarluni nalilersornissaanut
taamanikkornissaanut peqataajumaaratta, taanna oqaatigilaarparput
Naalakkersuisut suleriaqqinnissaminnut paasissutissatut ilanngukkumaarmassuk.
Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit:
Inatsisartuni ilaasortap Godmand
Rasmussen-ip oqallisissatut siunnersuutaa Kattusseqatigiinniit imatut
oqaaseqarfigerusupparput.
Ullutsinni pissutsit nuna
tamakkerlugu qiviasagutsigit ilumoorpoq immiaaqqat 3,6-it ullaannguamiit
unnussuarmut ammasarneri akuersaarneqarsinnaanngilluinnartut. Ukiunimi
arlaqalersuni sineriassuarmi innuttaasunik tusagassiuutitigut aviisitigut
arlaleriarluta tusartuarparput 3,6-it unnussuarmut kioskini assigisaanilu
sodavand-itulli tuniniartarneri uparuarneqartartut, erseqqissumillu
siunnersuutigineqartarluni pissutsit allanngortinneqar-tariaqarnerinik,
imigassallu ammanerini taamaallaat pisiarineqarsinnaanissaasa
inatsisiliunneqarnissaattaaq kissaatigineqartarluni.
Taamakkulu ullumikkut
tusaanngitsuusaaginnarsinnaanngilagut, qanorlu iliuuseqarfigine-qartariaqarlutik.
Meeqqammi inuusuttuaqqallu nammineerlutik uparuaanermikkuttaaq inersimasut
imigassamik atuivallaarnerat maligassiuinngippallaarnerallu eqqaanikuuaat.
Nalunngilarpummi ilaatigut 3,6-it silattornaveersaatitut atorneqartarmata
imigassap ammanissaata tungaanut. Taakkulu sukkulluunniit
pisiarineqarsinnaaneri annertuumik sunniuteqartarmata pingaartumik sanilinut
toqqissisimajunnaarsitsisarlutik minnerunngitsumillu meeqqanut
inuusuttuaqqanullu. Inuusuttuaqqanullu annertuumik ussernartorsiortitsisarlutik
sukkulluunniit kioskini assigisaanilu pisiarineqarsinnaaneri peqqutaallutik
ukiut apeqqutaatinnagit. Tamannalu ersarissumik maluginiarneqartarpoq
pingaartumik angerlarsimaffinni toqqissisimaneqanngitsillugu.
Imigassap oqallisiginerani
eqqaanngitsoorsinnaangilarput uani sapaatip akunnerani aallartittumi Siumukkut
arnartaasa nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnerminni tusagassiuutitigut
oqaaseqaataat. Imigassat killeqanngitsumik tuniniarneqartariaqalernera aammalu
akikillineqartariaqarneranik anguniagaqarumallutik. Kattusseqatigiinniit
sakkortuumik akerlilerusupparput, tassami isumaqaratta meerartatta atugarisaat
salliutillugit aaqqiivigisariaqarigut ullumikkut tv-kkut takujuarparput meeqqat
angajoqqaami imigassartorpallaarneranut akerliullutik saqqummiussiuaannarmata.
Aperisariaqarpugullu suna pingaarnerunersoq imigassaq imaluunniit meerartagut.
Uagut Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut meerartavut imigassamik
pingaarnerutillugit siulliuttariaqarigut.
Ukioq 2000-i meeqqat ukiuattut
aalajangiunnikuuarput taamaattumik tulluartuussagaluarpoq meeqqat ukiuannut
atatillugu aaliangiunneqartuuppat 3,6-it imigassatut allatuulli piffissami
aalajangersimasumi nalinginnaasumik tunineqartalissappata, tamannalu
sakkortuumik Kattusseqatigiinniit kissaatigaarput inassutigalugulu piviusunngortinneqarnissaanut.
Kiisalu ilanngullugu
eqqarsaaatigeqqunarpoq imigassaq kingumut ammasumik innuttaasunit
oqallisigineqartariaqalersoq, nutaamik naliliiffiginissaa siunertaralugu.
Naggataatigullu apererusuppugut
3,6-it atugaanerat qanoq annertutiginersoq.
Tamatut oqaaseqarluta suliap
unitsinneqarnani ataatsimiititalianut susassaqartunut sukumiisumik
oqallisigineqarnissaa innersuussutigaarput.
Godmand Rasmussen, Atassut:
Oqaluttarfimmut
qaqeqqinnera toqqissiallannermik uanut kinguneqarpoq. Malugisinnaagakku partiit
ersarissumik siunnersuutigineqartoq tapersersoraat tamaasa immikkut
qutsavigerusuppakka taamaattoq Inuit Ataqatigiit apersuusilaarpara
paasigaluarlugu tunngavilersuutiga paasilluarsimagaa.
Naatsuarannguamik
nassuiaalaarniarpunga, aallartinermi Inuit Ataqatigiit pitsaasumik oqaaseq una
atorpaa: "taamaattumik nunatsinni imigassartornerujussuup
annikillisarneqarnissaanut aaqqiissutaasinnaanissarput
aqqutissiusseqataanissarput Inuit Ataqatigiinnit pingaartipparput
imigassartornerujussuupkinguneri meeqqanut, ilaqutariinnut, suliffeqarfinnut
inuiaqatigiinnullu tuttartut isiginngitsuusaarlugillu
akuersaaginnarusunngilagut" taakku oqaatsit assorujussuaq nuannerput,
kisianni uani ingerlaqqinnerminni qulartutut pissuseqalerput imigassaq immikkut
taamatut aaqqiinnarlugu ajornartorsiutip qaangerneqarsinnaanera qularnartutut
isigaat, taava aperissaanga sunamitaava pitsaanerpaava ajornartorsiut
isiginnaaginnarlugu uniinnarluta pissuugut?
Ajornartorsiut
angeqaaq nunatsinni tamani taanna miserratigineqassanngilaq oqaluttuarpugut
inuusuttut nunatta siunissarigaat massakkut taakku piunnaarlutik meeqqat
imigassamut massakkut atuutilersut kialluunnit qinikkap
isiginngitsuusaaginnarsinnaanngilai. Siusinnerusukkut oqaatsit atorneqartut
oqaatsit uani oqaluttarfimmi atorneqarmata seqernup nuisarlunilu tarrittarnera
assersuutigineqarpoq, taamattumik oqaatsip uuma ilumuussusianut
inuiaqatigiinnut massakkut saqqummersup killiliiffiginiarneranut oqaatsit uku
atorniarpakka uanga: isumaqarpunga 3,6-it nioqqutaanerannut oqaatsit uku
atussallugit unitsitsinissamut pisiniarfiit ammasarnerini atuutsinnissaanut
naleqqunnerpaassasut taakku upperaakka soorlu tinittarneq ulittarnerlu
upperigikka.
Naalakkersuisup
akissuteqarnermini oqaaseqaatai nuannaraakka aammalu apersuusinngitsooru-nanngilara
imaanngitsoq Tumaamik ateqannginnama upperumaarnertuujunngilanga kisianni
oqaaseq atorneqarsimasoq 25% -imik imigassaq minnerpaaffissaanut 2003-mut
inissiiniarnissaq assut taanna eqqarsarnartoqartippara. Neriuppungami
taamanikkussamut taanna pissuseq eqqartumik anguneqarumaartoq.
Apersuusinngitsoornianngilara
saarulliit takkuteqqittuugaluarpata ulluni qaninnerni ilumut taanna 25%-i
taamanikkut naapertuutissua? Kisiani ajunngilaq pitsaasumik isummertarnerit
tamatta aamma tapersersussuagut taanna nuannerluinnarpoq.
Uanga
uani oqaaseqartut tamaaasa ataatsimut eqikkaavigalugit assorsuaq
tulluusimaarutigaara naak ilaatigut allat kaputartuunneqartaraluartut soorlu
mittarfeqarfinni tunngasoq ilaatigut eqqaaneqarput taakkulu tassani siunnersuutinni
pinngilakka taamaallaat aallaavik taannarpiaavoq imigasssap ammanerata nalaani
taakkua atuutsinneqartarnissaat. Nammineq uanga angalasutut ajornartorsiut
annertoorujussuaq takusareernikuuara nunaqarfinni illoqarfinnilu
imerniartarfeqanngitsuni ajornartorsiortitsivoq annertoorujussuarmik taanna.
Taamatut
annertunerusumik oqaaseqarnanga taanna siunnersuutigisannut tapersiinersi
assorussuaq qujassuteqarfigaara aamma Naalakkersuisut akissutaat assorujussuaq
qujallunga nuannaarlungalu tiguakka.
Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Godmand
Rasmussen-ip Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaatsitta ilaat apersuusermagu
erseqqissaatigissavara una - aap paasivarput 3,6-inik nioqquteqartarneq 4,6-nik
aalakoornartunik aalakoornartulinnik akulittuulli ingerlatinnniarneqarnissaanik
siunnersuut imaqartoq, taanna tapersersorparput taava oqarpugut imigassamik
atuinerujorujussuarput millisinniarlugu oqarutta taava naammaginanngilaq
imaluunniit ammasarfiit kisiisa aqunnerisigut tamanna anguneqarsinnaasorinnginnatsigu
taamaattumik ammasarfiit aqunneqarnerisa saniatigut suliniutinik
assigiinngitsunik tassunga siunertamut pitsaasumut sunniuteqarluarsinnaasunik
suliniuteqartariaqarpugut taakkartorpakka.
IA
sinnerlugu oqaaseqarninni katsorsaanerit, pinaveersartitsinerit, kulturikkut
suliniarnerit il.il. Taakkua ataqatigiissumik suliniuteqarfiginngikkutsigit
sanileriissillugit taava ukiut pingasut ingerlanerini imigassami atuinerput
25%-inik millisarsinnaannginnatsigu taannaana. Suliniutit tamalaat assigiinngitsut
ataqatigiilluakkamik ingerlanneqartariaqartutut isumaqarfigigatsigu.
Daniel Skifte, Atassut:
Oqaluttup
kingulliup ujartormagu Godmand Rasmussen-i saqqummiinngitsoq suliniutinik
innersuussutigissavara ukiortaami 2000-ip aallartinnerani oqaaseqaammi Atassutip
aammalu allaganngorlugu saqqummiunneqarnerani januar-ip sisamaani
aappassaanillu Naalakkersuisunut tunniullugu 20. Januar tassani
siunnersuutigineqartut ilagaat suliniut Atassutip suliniutaa tassaasoq
peqqinnissaqarfiup aaqqiinissaanut tunngasumik aamma imigassamut
ajornartorsiutip ataatsimiititaliunnissaa taamaalilluni partii silittumik
IA-kkormiut, Siumukkormiut Atassutikkormiullu aammalu Kattusseqatigiit taanna
ataatsimiititaliullugu ingerlateqqissagaat. Tassaavoq suliniutigisimasaa
Atassutip taanna innersuussutigalugu erseqqissaassutigiinnarpara. Uani
pisatsinniinngilaq taanna.
Simon Olsen, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq, Siumut:
Partiinit
tamanit Kattusseqatigiinnillu paasinarpoq siunnersuutigineqartoq tamakkiisumik
taperserneqartoq soorlu siumumi ilaatigut oqaatigineqarpoq aalakoornartulinnik
piffissaliussat avataasigut ammasarfinnik allanik soorlu mittarfeqarfinnut
aammalumi allanik maannakkut amerliartuinnartunik qinnuteqartartut tassani
pineqarput taakkua pissutigalugit 3,6-iinnaanngitsut aammattaarli
assigiinngitsut imigassanut tunngasut ammasarfiillu tassa
aaqqissuuteqqinniarneqartut. Atassummit ilaatigut inatsisartut inassutiliaat
pineqartoq nr. 23-i 30. oktober-imeersoq aammalu § 16-ip, imm. 1-ani oqaasertat
aamma torrallallugit issuarneqartut malugaara taamatuttaaq aaamma piviusumik
itisuumillu oqaatiginnittoqarnera iluarisimaarnarpoq.
Aammattaaq
meeqqat ukiuat 2000-imi atorluarneqassasoq tassa imigassamut tunngatilluguttaaq
kaammattuutigineqassasoq Atassutip aamma uparuartuutigaa - aap
torrallataalluinnarpoq.
IA-mi
ukiarmi aningaasanut inatsisissami siunnersuutip siullermeernerani imigassap
atugaanerata millisarneqarnissaa piumasaqaatigineqartoq tamatta nalunngilarput
taannalu tamatta ilisimaqqissaaripput qularutiginngilluinnarpara.
Kattusseqatigiinnit
pingaartumik inuusuttuaqqanik taakkua 3,6-it imaluunniit
utaqqiisaaruteralaasimanerput inuusuttuaqqanit ussernartorsiorfigineqarnerat
oqaatigineqartoq maluginiarpara.
Siunnersuuteqartup
Tuumaannginnerarnera aamma assut ilumoorputit Tuumaanngiivipputit assut
taannartaa nuannerpoq.
Kisianni
uanga nammineq inuttut isumaqarpunga imigassamik ilaatigut atornerluinerup
pilersitsisartunut ilaavoq aningaasanik sinnerutitaqanngippallaarneq imaappoq
sinnerutitaqar-nerulertuugutta qularnanngitsumik amigaativissuartut
isigiunnaarlugu soqutigivallaarun-naartussaagaluarparput, taamaammat aqqutissat
assigiinngitsut soorunami atuinerup millilernissaanik
nassaariniartariaqassavagut.
Naalakkersuisut
sinnerlugit nuannaarutigaara tamanit siunnersuutigineqartoq aammalu
inassutigineqartoq akuersaarneqarmat, qujanarujussuaq.
Oqaluuserisaq
naammassivoq.