Oqaluuserisassani immikkoortoq 38 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat:
Ataatsimiinneq ammarpoq. Ullumi pingasunngornermi 23.februar
Inatsisartut oqaluuserisassaanni immikkoortoq 38, Inatsisartut
inatsisiliortarneranni inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasut piareersaasiornermi
ilaatinneqartarnerat aamma qanoq iliorluni inatsisiliornermi tamakkununnga
tunngasut annertunerusumik ilaatinneqartalersinnaanerat pillugu apeqquteqaat
aallaavigalugu oqallinneq. Tassunga siunnersuuteqartoq Per Berthelsen
qinnuigissavara saqqummiusseqqullugu.
Saqqummiussinnginnerani oqaatigilaassavara Siulittaasoqarfiup aamma
erseqqissaatigeqqissammagu ullumikkut oqallissutissagut tamarmik
suleriaatsitsinni § 35 naapertorlugu ingerlanneqartussaammata, tassanilu tassa
ataatsimiititalianut suliassiissuteqartoqartussaanannilu aamma oqallinneq
aalajangiiffiusussaanngilaq. Per Berthelsen takanna.
Per Berthelsen, siunnersuuteqartoq, Siumut:
Kalaallit Nunaat Danmarkimik naalagaaffeqateqarnermigut inuit
pisinnaatitaaffiinut tunngasuni Nunat Tamat akornanni isumaqatigiissutitigut
arlalitsigut pisussaaffilersorneqarsimavoq.
Eqqumaffigineqarnerpaaq tassaagunarpoq inuit pisinnaatitaaffii pillugit
Europa-miut isumaqatigiissutaat, taamaattorli inuit pisinnaatitaaffii pillugit
isumaqatigiissutit allat Kalaallit Nunaannut sunniuteqalersillugit akuerisaasut
allatigut annertunerusumik pisussaaffiliisuupput. Tamatumunnga atatillugu
Kalaallit Nunaata naalagaaffeqatigiinnermit kaanngariartuaarnini peqatigalugu
inuit pisinnaatitaaffii pillugit aalajangersakkanik malinninnera
isiginiarneqaleriartussasoq ilimagissallugu pissutissaqarunarpoq. Taamaattumik
nunatta inatsisiliorneqarneranut atatillugu Kalaallit Nunaata suliassaqarfimmi
tassani Nunat Tamat akornanni pisussaaffinnik isumaliutiginneqqissaarnerup
pingaaruteqassusia ukiuni aggersuni annikilliartornavianngilaq.
Inatsisiliornerup tungaanit isigalugu Nunat Tamat akornanni
pisussaaffinnik ilisimaarinninneq assigiinngitsunik pissuteqartumik
pisariaqarpoq.
1.
Inatsisit
inuit pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutinut akuerisimasatsinnut
assortuuttut akuerinaveersaarneqartariaqarput.
2.
3.
Kalaallit
Nunaat inuit pisinnaatitaaffii pillugit Nunat Tamat isumaqatigiissutaannik
akuerinninnermigut inatsisitigut tunngavissanik inuit pisinnaatitaaffiisa innimiilliorfigineqarnissaannut
inuttaasunik illersuisunik pilersitsinissaminut pisussaaffeqarpoq,
inatsisitigut tunngavissat taamaattut pigineqariinngippata.
4.
5.
Nunat
Tamat akornanni pisussaaffinnik ilisimasaqarnissaq pisariaqarpoq inatsisissatut
siunnersuutit saqqummiunneqartut sunniutaat naliliiffigisinnaassagaanni.
6.
Tamanna inatsisiliortut Nunat Tamat
akornanni pisussaaffinnut assortuuttunik inatsisiliornissamik
siunertaqarsimannginnerannik tunngaveqarlutik eqqartuussiviit inatsisinik
atuuttunik sapinngisamik nassuiaaniartarnerannut attuumassuteqarpoq.
Tamatumunnga peqatigitillugu ingerlatsiveqarfik isumaqatigiissutit
akuerineqartut naapertorlugit ingerlatsissalluni pisussaaffeqarpoq.
Assersuutigalugu ingerlatsiveqarfik
inuit pisinnaatitaaffii pillugit aalajangersakkanik Kalaallit Nunaannut
atuuttunut assortuuttumik ingerlatsisimappat Ombudsmandip tamanna
isornartorsiorsinnaasussaassavaa. Taamaalillutik inuit pisinnaatitaaffii
pillugit aalajangersakkat pisinnatitaaffiit pillugit apeqqutinuinnaq tunngasuunngillat
aammali taakkuninnga akuerinnittut pisussaaffiinut tunngassuteqarlutik.
Inatsisiliornermut peqataasut inuit
pisinnaatitaaffii pillugit aalajangersakkanik akuerinnittarnerup
pingaaruteqassusianik paasinninnissaat pingaartuuvoq, taamaattumik apeqquteqaat
manna saqqummiuppara, ilaatigut inatsisiliornermi piareersaataasumik sulineq
eqqarsaatigalugu naalakkersuisunut sammitillugu, neriuutigaluguli
inatsisiliornermi Inatsisartuni ingerlanneqartumi inuit pisinnaatitaaffii
pillugit aalajangersakkat pillugit oqallinnermi Inatsisartunut ilaasortat aamma
peqataajumassasut.
Oqaatigineqassaaq Inatsisartut
oqallinnissaannut isumasiorfissatut Inatsisartut siulittaasoqarfiat
siunnersuuteqarfigisimagakku, inuit pisinnaatitaaffii pillugit Nunat Tamat
akornanni isumaqatigiissutit nunat ataasiakkaat inatsisiliornerannut sunniutaat
pillugit, Inatsisartunut ilaasortat isumasioqatigiinneqaqqullugit. Aammattaaq
oqaluuserisassap taassuma pingaaruteqassusia eqqarsaatigalugu
isumasioqatigiissitsinerup taamaattup qinigaannaanngitsut aammali innuttaasut
allat peqataanissaminnut periarfissaqartinneqarnissaat kaammattuutigisimavara
tassani allakkianni.
Taamatut oqaaseqarlunga apeqqutit
taakku Inatsisartuni oqaluuserisassanngortippakka.
Jonathan
Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:
Namminersornerullutik Oqartussat
Inuit pisinnaatitaaffii pillugit nunat tamalaat konventioniisigut, nutaanik
inatsisiliornermut pingaaruteqartutigut, pisussaaffilerneqartarput.
Konventionit taaneqarsinnaasut
tassaapput Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Europamiut konventioniat,
Innuttaasutut naalakkersuinikkullu pisinnaatitaaffiit pillugit Naalagaaffiit
Peqatigiit konventioniat, Ammip qalipaataa tunngavigalugu immikkoortitsineq
pillugu Naalagaaffiit Peqatiigiit konventioniat aammalu Arnat immikkoortinneqartarnerat
pillugu Naalagaaffiit Peqatigiit Konventioniat.
Aalajangersakkat taakku inatsisit
qanoq ilusilersorneqarnerannut qanorlu imaqarnissaannut piumasaqaatinik
nassataqartarput. Pingaartumik Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Europamiut
Konventioniat inatsisit qanoq ittut Inatsisartunit Naalakkersuisunillu
akuersissutigineqarsinnaanerannut killiliisarpoq.
Inuit pisinnaatitaaffii pillugit
Europamiut Konventioniannut sanilliussilluni oqimaalutaanissamut suut
pissutaasartut tamakkerlugit taagorneqarsinnaanngillat. Aalajangersakkat
konventionimut sanilliullugit oqimaalutarneqartariaqartut taneqarsinnaasut
tassaapput:
- Pineqaatissiisarnermut
aalajangersakkat ilusilersornerinut Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Europamiut
Konventionianni artikel 7-imi piumasaqaateqarpoq. Pineqaatissiinermut
aalajangersakkat kingumoortumik atuuttussanngortinneqarnissaat
aalajangersakkakkut akuerineqanngilaq, soorluttaaq pineqaatissiinermut
aalajangersakkat qanoq ersernerlutsigisumik aammalu siammasitsigisumik
suliarineqarsinnaanerat aalajangersakkakkut killilerneqartoq.
- Inuit pisinnaatitaaffii pillugit
Europamiut Konventionianni artikel 8. Aalajangersagaq taanna naapertorlugu
Inatsisartut Naalakkersuisullu nutaanik inatsisiliorneranni inuttut inuuneq,
ilaqutariittut inuuneq, angerlarsimaffik inuillu akornanni
attaveqaqatigiissinnaaneq ataqqineqartariaqarput.
- Inuit pisinnaatitaaffii pillugit
Europamiut Konventionianni artikel 9, 10, aamma 11. Taakkunani
aalajangersarneqarpoq inuit killilersorneqaratik isumaliutersorsinnaasut,
inuttut nalunngeqatiginnissuseqarsinnaasut upperisaqarsinnaasullu,
isummersinnaasut oqaaseqarsinnaallutillu kiisalu katersuussinnaasut
peqatigiiffeqarsinnaasullu.
Innuttaasutut naalakkersuinikkullu
pisinnaatitaaffiit pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit konventioniannut
sanilliullugit aalajangersakkat oqimaalutarneqartariaqartut taaneqarsinnaasut
ukuupput:
- Innuttaasutut naalakkersuinikkullu
pisinnaatitaaffiit pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit konventionianni artikel
25, tak. artikel 2, tassani kikkut tamarmik susassaqarfiini peqataanissamut
pisinnaatitaaffik aalajangersarneqarpoq, tamatumani apeqqutaatinnagu ammip
qalipaataa, oqaatsit, upperisaq, naalakkersuinikkut allatigulluunniit
isummertarneq, naalagaaffimmit imaluunniit inuiaqatigiit iluanni sumit
pisuuneq, peqassuseq, sumi inuusimaneq allalluunniit apeqqutaatinnagit
Pisinnaatitaaffiit inatsimmi
tunngaviusumi inatsisilerinermilu toqqammavigineqartartuni pio-reersut ilaat
konventionikkut aamma aalajangersarneqarput - matumani eqqarsaatigaakka pisinnaatitaaffiit
pingaaruteqarluinnartut, assersuutigalugu isummamik saqqummiussisinnaatitaaneq,
katersuussinnaatitaaneq imaluunniit qanorluunniit upperisaqarsinnaatitaaneq.
Inuit pisinnaatitaaffiisa inatsimmi
tunngaviusumi illersorneqartarnerisa saniatigut Inatsisartut Naalakkersuisullu
inatsisiliorneranni toqqammaviit pingaaruteqarluinnartut qassiit
toqqammavigineqartarput. Tassa ataqqineqartarput inuup inuunera, inuup
naleqassusia ataqqinassusialu; inuit namminneq aalajangiisinnaanerat
ataqqineqartarpoq; inuit naligiinnerat ataqqineqartarpoq; inuiaqatigiinni
sanngiinnerpaat isumaginissaannut pisussaaffik ataqqinneqartarpoq kiisalu
kikkulluunniit oqartussaaqataanerat inatsisitigullu illersugaanerat
ataqqinneqartarput.
Naalakkersuisut isumaqarput toqqammaviit
taakku aqqutigalugit Inatsisartut Naalakkersuisullu inatsisiliorneranni
pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu nunatta nunat tamat akornanni pisussaaffiisa
malitsigisaat ataqqinneqarnissaat qularnaarneqartartut.
Pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu
suliarineqarnerat, nunatta nunat tamat akornanni pisussaaffiisa malitsigisaa,
ulloq mannamut inatsisiliortarnerni qitiusumik inissisimasarsimanngikkaluarpoq,
Naalakkersuisulli Inatsisartut 2000-imi Upernaakkut ataatsimiinneranni
pilersaarput Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Europamiut Konventioniata
Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarneranik Kunngip peqqussutaanut
Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaatissaannut siunnersuummik
saqqummiussiniarlutik. Siunnersuut tusarniaassutigineqalerpoq. Atortuulersitsinikkut
siunertarineqarpoq konventionikkut aalajangersakkat toqqaannarnerusumik
ingerlaannartumillu atorneqartalernissaata qularnaarneqarnissaa.
Tamakkulu peqatigisaannik Inatsisartut
inatsisaasa, Inatsisartut peqqussutaasa nalunaarutillu suliarineqarnerat pillugu
ilitsersuutinik iluarsaasseqqinnissaq Naalakkersuisut Allattoqarfiata
piareersarpaa, iluarsaassinermilu tassani naalagaaffiit akornanni
isumaqatigiissutit naapertorlugit Kalaallit Nunaata pisussaaffigisai, aamma
Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Europamiut Konventioniat naapertorlugu
pisussaaffigisai, immikkut sammineqassapput.
Inuit pisinnaatitaaffii pillugit
Inatsisartut isumasioqatigiissinneqaqqullugit siunnersuuteqartup
kissaateqarneranut tunngatillugu Naalakkersuisut ilisimatitsissutigisinnaavaat
naatsorsuutigigamikku apeqqut taanna namminersorneq pillugu
isumalioqatigiissitap sulinerata killiffia pillugu ukioq manna
isumasioqatigiinnissami tamanna qaqinneqarsinnaassasoq.
Namminersornerullutik Oqartussat nunat tamat
akornanni pisussaaffii inatsisiliornitsinni ilannguttarnerivut pillugit
oqallinneq sukumiisoq Naalakkersuisut qilanaaraat. Naalakkersuisullu
erseqqissariissavaat inatsisiliorneq allanik ilaartorneqassappat
isumaliutigisassanillu allanik ilaartorneqarpat allaffissornikkut nukissat
tamatumunnga atugassat pingaartinneqarnerulertariaqarmata.
Anders Andreassen, Siumup
oqaaseqartua:
Inatsisartunut ilaasortaq Per
Berthelsen Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut nassiussaqarsimavoq
siunnersuutigalugu Inatsisartunut ilaasortat isumasioqatigiissinneqassasut
qulequtaralugu "nunarsuaq tamakkerlugu inuit pisinnaatitaaffii pillugit
isumaqatigiissutit nunagisami namminermi inatsisinut pingaarutaat".
Siumup siunnersuut taperserpaa
inassutigalugulu pilersaarut ingerlateqqinneqassasoq. Ilisimavarpulli inuit
pisinnaatitaaffiisa atuuttut pingaarutaasa ilisimaneqarnerulersarnissaat
inatsiliortartuinnarnut tunngassuteqanngimmat, aammali Namminersornerullutik
Oqartussani kommuninilu allaffissornikkut pisortaqarfinnut tunngallutik,
soorunalimi aamma innuttaasunut tunngallutik.
Tamatumunnga tunngatillugu
toqqissisimananngilaq inuit pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutit
danskit naalagaaffiannit akuerineqareersimasut ilai suli
kalaallisuunngortinneqarsimanngimmata. Tassami aningaasaqarnermut, inuit
atugarisaannut kulturimullu tunngasut pillugit FN-imi isumaqatigiissut 1998-imi
Kalaallit Nunaannut Nalunaarutiniluunniit taaneqarsimanngilaq. Tamanna aatsaat
iluarsineqarsimavoq 1999 pillugu saqqummiussami qanittukkut saqqummersumi.
Isumaqatigiissut 1976-imili atortuusimagaluartoq.
Aamma ajuusaarnarpoq Europami Inuit
pisinnaatitaaffii pillugit inatsit suli Kalaallit Nunaannut
atulersinneqarsinnaasimanngimmat, naak inatsit aamma taanna Danmarkimi
akuerineqareersimagaluartoq 1992-mili.
Akerlianilli Siumumi pitsaasutut
isigaarput Inatsisartut Siulittaasoqarfiata ukioq kingulleq pilersissimammagu
inatsisitigut immikkut immikkoortortaqarfik, tassa taaneqartartoq
"Inatsisartut Inatsisitigut Sullissiviat". Taassuma suliassaraa nakkutigissallugu
inatsisissatut siunnersuutit inatsisiliornikkut eqqortumik
suliarineqarsimanissaat. Immikkoortortaqarfik taanna Naalakkersuisut
Allaffeqarfiata Inatsisit pillugit allaffianut tapertaavoq. Taamaalilluni
immikkoortortaqarfik taanna peqataavoq pinngitsoorniarlugu Inatsisartut
inatsisinik nunani tamani pisussaaffinnut akerliusunik aalajangiussaqarnissaat.
Siumup inassutigissavaa oqallinneq
manna tunngavigalugu Namminersornerullutik Oqartussat immikkoortuini tamani
suliniuteqartoqassasoq inuit pisinnaatitaaffiinik ilisimasaqassuseq
siammarterniarlugu taakkualu atortinneqarnissaat qulakkeerumallugu.
Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:
Ullumikkut
oqalusserisassataa qulequtapiluunersua maanngaanniit atuartariaqarunanngilara
aammalu siunnersuutigineqartoq tamaat ataatsimut isigigaanni naatsukullammik
oqartariaqaraluarluni siunnersuuteqartup siunnersuutaa akueralugu
oqartariaqartoq. Soorunarluinnar taamaattariaqaraluarpoq, tassami aamma uagut
Atassumminngaanniit isumaqarluinnarpugut inuit piginnaatitaaffii pillugit
Inatsisartut oqallittariaqalersut.
Nunarput
Nunat Avannarliit suleqatigalugit pineqartumut suleqataasimavoq, pingaartumik
Nunani Kangillernik taaneqartarsimasuni, inuit oqartussaaqataanerisa kiisalu
inuiattut pisinnaatitaaffiisa nukittorsarniarneranni tamanna soorunami
suleqataasimanerput aamma Atassut-miit assut nuannaarutigalugu
oqaatigissavarput.
Tamatumunnga
tunngatilluguttaaq Atassut-mit isumaqarluinnarpugut Nunatsinni
suliniutigiuassagipput inatsisiliortarnitsigut allaffissornikkulluunniit inuit
piginnaatitaaffiinik unioqqutitsisumik ingerlatsinaveersaarnissarput.
Tamanna
pisussaaffigaarput, suliassarlu suliassanit allanit minnerusutut
soqutaannginnerusutullu nalilerneqanngisaannarli. Nunatsinni innuttaaqataasut
amerlasoorsuugunanngillat aalajangersakkat silarsuaq tamakkerlugu inuiassuit
piginnaatitaaffiisa aamma Nunatsinni atuunneri, atuuttariaqarnerilu pillugit
imannarsuaq ilisimasaqartut.
Atassut-miit
erseqqissassavarput ajoraluartumik suli ukiorpaaluit ingerlanerini
Naalagaaffiit Peqatigiit isumaqatigiissutigalugit akuerisaat amerlaqisut
Nunatsinnut naak atuukkaluartut suliluunniit
kalaallisuunngortinneqarsimanngimmata. Tamanna Atassummiit
ajuusaarnarluinnartutut isigigatsigu Naalakkersuisunut piumasaraarput
tamakkuninnga kalaallisuunngortitsineq pisariaqarluinnartoq piaarnerpaamik
aallartinneqaqqullugu.
Ataatsimut
tamaat isigalugu Atassut-miit oqaatigisariaqarparput Naalagaaffiit Peqatigiit
isumaqatigiissutaannut tamakkununnga Nunatsinni ilisimaarinnittut
qularutissaanngittumik ikittoralaarsuummata, tamanna aamma Atassut-miit
ajuusaarnartutut isigaarput
Qanoruna
iliorluta maani Inatsisartuni Nunarput inuilu pillugit inatsisiliortarnitsinni
silarsuaq tamakkerlugu inuiassuit pisinnaatitaanerat pillugu aalajangersakkanut
inatsisiliortarnitta ilaat aaqqigulluarniartalissagivut? Apeqqutit tamakku
ilaat Inatsisartunut ilaasortap Per Berhelsen-ip maannakkut saqqummiuppaa.
Taamatut
tamatigut iliorumalissagutta immaqa Folketing-imi suleriaaseq
isumassarsiorfigisinnaavarput. Qallunaat Folketing-imi inatsisiliaannut
ileqquuvoq inatsisissat pillugit oqaaseqaatit naliginnaasut
ilanngunneqartarnerat! Oqaaseqaatini taamaattuni inatsisissatut siunnersuutip
aningaasanik qanoq amerlatigisunik Naalagaaffimmut akeqarnissaa
akeqannginnissaaluunniit kiisalu allaffissornikkut malitsigisassai kisimik
nalilersorneqarneq ajorput, aammali pingaartinneqartualerpoq inatsisissatut
siunnersuut qanoq EU-mi aalajangersakkanut pisariaqartumik
tulluussagaatiginersoq naleqquttuunersorlu tamakkuninnga ilisimasaqarluartunit
nalilersorluarneqartarluni.
Atassut-miit
pissusissamisoortutut isigiumavarput qulaani taaneqartut aallaavigalugit maani
piumasarineqalissappat Inatsisartut inatsisiliaannut peqqussusiaannullu
tunngatillugu inatsisilerituunit misissorluarneqarluni nalunaarutigineqartalissappat
siunnersuutigineqartup silarsuami inuiassuit piginnaatitaaffiisut
aalajangersakkanut aamma Nunatsinnut atuuttunut naapertuuttuunersoq.
Taama
inatsimmut oqaaseqaatinik imalinnik piumasaqartoqartalissappat
qulakkeerluinnarsimasariaqarpoq Naalakkersuisut atorfilittaasa pinngitsooratik
misissortalissagaat inatsisissatut siunersuutigineqartoq inuit
piginnaatitaaffiinut akerliunnginnersoq ersarissumik qulakkiissallugu,
taamaasiortoqartalerpat uatsinnut Inatsisartuni ilaasortaasunut periusissaq
angusaassaaq nuannersoq inatsisissatut siunnersuummut pitsaanerungaartumik
nalilersuilluarnissatta toqqammavissinneqarnera.
Eqqaamajuassavarput
inatsisissamut oqaaseqaatinik naliginnaasunik taaneqartartut siunertarimmassuk
Inatsisartunut ilaasortat aalajangiiniarnerminni qularnaatsumik
toqqammaveqarluarnissaat. Tamatumunngattaaq ilanngullugu siunnersuuteqartup
siunnersuumminut ilanngussaa - tassalu Inatsisartunut ilaasortat, inuit
piginnaatitaaffii pillugit seminareqartinneqarnissaat Atassut-miit
ilalerluaratsigu. Taamaattumik Atassut-miit Siulittaasoqarfik
kajumissaarniarparput taamatut siunnertalimmik seminareqartitsinissaq
piviusunngortinniaqqullugu.
Atassut-miit
taanngittoorusunngilarput Inatsisartut inatsiseqarneq pillugu Teknikkikkut
suleriaasiat pilersitseqataaffigisimasarput ima suliniuteqartoq
nalunnginnatsigu qulakkeersimassallugu Inatsisartuni inatsisiliavut Silarsuaq
tamakkerlugu aalajangersakkanut akerliussanngitsut. Aamma Atassut-miit
nalunngilarput Inatsisartut Allattoqarfiat inatsilerituumik inuiassuit
pisinnaatitaaffi pillugit apeqqutinik ilisimasaqarluartumik
sulisoqalereersiasoq. Taamaasiorsimaneq oqallisigissamut maanga tunngatillugu
assut pitsaasumik silatusaartumillu iliorsimanertut Atassut-miit
nalilerumavarput.
Olga Poulsen, Inuit
Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Uangattaaq
uani atuassanngilara qulequtaa atuarneqreermat.
Inuit
AtaqatigiinniitInatsisartunut ilaasortap Per Berthelsenip apeqquteqataanut
Naalakkersuisut siulittaasuata akissuteqaataa annertuumik paasissutissiisoq qujassutigaarput.
Tassunga tunngatillugu oqarusuppugut soorunalimi naatsorsuutigilluinnaratsigu
nalinginnaasumik Inatsisartut Naalakkersuisullu inatsisiliornerminni
isumaqatigiissutit atsiueqataaffigisimasatik malittassagaat, aammalu
malittaraat.
Inuit
Ataqatigiinniit oqaasissagut aallartivinnginnerini, Inatsisartut siulittaasuat
issuaalaarsinnaanermik qinnuteqarfigissavara.
Issuaaffiginiagara
tassaavoq: Nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit.
Issuaaneq
aallartippoq:
"Inuiaat
tamarmik imminut naalakkersorsinnaanermik pisinnaatitaaffeqarput,
pisinnaatitaaffik taanna tunngavigalugu naalakkersuinikkut inissisimanissartik
kiffaanngissuseqartumik aalajangersarsinnaavaat, kiffaanngissuseqartumillu
aningaasarsiornikkut, inooqatigiinnikkut kulturikkullu ineriartornertik
ilusilersorsinnaallugu." Issuaaneq naavoq. Taannalu Nunat tamalaat
akornanni isumaqatigiissumminngaaniit issuaaneruvoq.
Ilisimavarput
inuit pisinnaatitaaffii mannamut aalajangersarneqarsimasut tassaammata inuttut ataasiakkaatut
pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu. Qujanartumillu ukiuni kingulliunerusuni
ataatsimoorullugit pisinnaatitaaffiit akuerineqaleriartorput. Taakku
uagutsinnut nunat inoqqaavinut pingaaruteqartuupput, qangaaniit ileqqutsinnut
kulturitsinnullu attuumassuteqartuugamik, pingaartumik pigisaqariaaseq
eqqarsaatigalugu.
Erseqqissartariaqarpoq
inuiattut inuunitsinnut pingaaruteqartut pisinnaatitaaffinni
ilaatinneqartuartarnissaat, tassani eqqarsaatigaavut kulturi, oqaatsit,
piniarsinnaaneq, avatangiisit aningaasarsiornikkullu ineriartorneq, tamarmik
ataatsimoorussamik inuttullu ataasiakkaatut pisinnaatitaaffinnut tunngasuusut
Aammattaaq
siuarsassallugit pingaartuupput pisinnaatitaaffiit pinngulersut, soorlu
eqqissinermut, ineriartornermut aamma isumannaatsumik peqqinnartumillu
avatangiiseqarnermut pisinnaatitaaffiit.
Taasavut
taakku Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat sulinissaannut
isumaliutigisassanut ilanngutissallugit naleqquttutut nalilerparput.
Naalakkersuisut
siulittaasuata akissuteqarnermini oqaatigaa Namminersornerullutik Oqartussat
inuit pisinnaatitaaffii pillugit nunat tamalaat isumaqatigiissutaasigut -
Naalakkersuisut konventioninik taagugaasigut - tunngaveqarlutik nutaanik
inatsisiliorniaraangamik pingaaruteqartutigut pisussaaffilerneqartarlutik..
Naalagaaffiit
taakkualu immikkoortui atsiuinermikkut pisussaafigilersarput aalajangersakkat
innuttaasunit tamanit ilisimaneqalerluarnikkut akuersaarneqartassasut,
taamaammallu paasitittiniutiginissaat tamanillu nalunnginneqarnissaat oqaasertalersornerini
ilaatinneqartuartarpoq. Taamaammat tassunga tunngasortaat maannamut
sumiginnarneqartartutut issimasoq inunnit ilisimaneqalerlutillu
paasisitsiniutigineqarnissaat atuartitsissutigineqarnissaat pisortat
pisussaaffigaat naammassineqartariaqartoq, pingaartumik ukiuni atuarfiit
ilinniarfiillu imarisamikkut aaqqissugaaffiini. Aamma taamaappoq uagut
inatsisiliatta paasisitsiniutiginissaat.
Kattuffiit
suliniaqatigiiffiit soqutigisaqaqatigiiffiit nunatsinni piusut annertunerusumik
uummaarinnerusumillu peqataanerunissaat kaammattuutigissavarput.
Tunngavigineqartartut
pingaartut ilagaattaaq inuit pisinnaatitaaffi atugassaanngimmata
pisinnaatitaaffinnik atuiniartunut killilersuutitut, amerlanerussuteqarneq
ikinnerussuteqarnerluunniit tunngavigalugit, tassaallutilli inuinnartut
pissutsinut illersuutaasut.
Apeqquteqartup
kissaateqarnera, tassalu inuit pisinnaatitaaffii pillugit Inatsisartut
paasiniaaqatigiissasut, taperserparput, Naalakkersuisullu siulittaasuata
akissuteqaammini Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitaat sulinerata
killiffianik paasiniaaqatigiinnissamut atatillugu ingerlanneqarsinnaanera
qujassutigaarput peqataaffigissallugulu.
Piffissaq
manna iluatsillugu, nunatsinni suliniaqatigiiffik tassalu Amnisty
International, tassaasoq Inuit pisinnaatitaaffiisa eqqortinneqarnissaanut
tunngassuteqartut pillugit suliniaqatigiiffik, aallartinneqarsimasup
suliniuteqarluarnera qujassutigigatsigu..
Taamatut
oqaaseqarluta Naalakkersuisut apeqquteqartumut akissutigisaat Inuit
Ataqatigiinniit tusaatissatut tiguarput.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Siullermik
oqaluuserisassaq manna maani inimi aalajangiiffiginieqarsinnaananilu
ataatsimiititaliat arlaanut ingerlatinneqarsinnaannginnaanngtsoq Inatsisartut
suleriaaserput malillugu naatsunnguamik oqaaseqarfiigssavarput.
Tassa
Inatsisartunut ilaasortap Per Berthelsen -ip siunnersuutaa aamma
Kattusseqatigiinni soqutigalugu oqallisigisimavarput imatullu
oqaaseqarfigissallugu.
Siullermik
erseqqissassavarput inuit aatasiakkaat pisinnaatitaaffii
kiffanngissuseqarnerallu Kattusseqatigiinni pingaartillugulu ataqqqigatsigu.
Inuit naqisimaneqaratik ulluinnarni inuunertik nammineerlutik soorunami
ingerlassinnaassammassuk, kisianni aamma tamatta ilisimavarput suut tamarmik
killeqanngitsumik ingerlanneqarsinnaanngimmata, tassami inuiaqatigiinni
piorsarsimassutikkut nutartigaasumi inuulersimavugut inatsisit ataanni,
taamaattumik pissussissamisoorluinnarpoq Inatsisartunut ilaasortap
oqallisissiaa soqutiginartoq inimi maani aamma oqallisigissallutigu.
Apeqquterpassuuppummi
inatsisiliornermut imaluunniit peqqussusiornermut atatillugu
apeqqutigineqarsinnaasut, ilumut inuit pisinnaatitaaffiinut tunngsut sumut
killeqartinneqassanersut imaluunniit sumut killeqassappat? Assersuutissat
amerlapput soorlu assersuutigalugu aalisarnermut piniarnermullu tunngasut
killilersuinerit. Inuit kikkut sunillu pisaqarsinnaatitaappat, aamma inuit
kikkut tuniniaaasinnaatitaappat il.il.
Kattusseqatigiinni
aamma ilisimavarput inatsisiliornermi inatsisit tunngaviusut aammalu Nunat
Tamat akornanni isumaqatigiissutinut aamma Kalaallit Nunatsinni
atortussanngortinneqarsimasunut akerliusunik inatsisiliornissarput
sissuertussaagatsigu, soorlu aamma tamakku pillugit Inatsisartuni qinikkat
siorna pikkorissartinneqarsimasugut. Immikkullu aamma Kattusseqatigiinniit
pinngaartillugu Inatsisartunut kaammatuutigissavarput inuttut inuunerup,
ilaqutariittullu inuunerup minnerunngitsumillu ilaqutariit angerlasimaffiisa
innarlerneqaratik ataqqineqarnissaat eqqumaffigilluinnartariaqarmat, tassa inatsisiliornernut
aamma tunngatillugu. Soorlu aamma naalakkersuisut siulittaasuata
akissuteqaammini tamanna oqaatigigaa.
Tamakkuuppummi
aamma inatsit inatsisini tunngaviusuni pingaartillugit
aalajangersarneqareersimasut malinneqartariaqartullu.
Taamatut
naakkaluamik oqaaseqarluta oqallisissiaq tusaatissatut tiguarput.
Finn Karlsen, Siullittaasoqarfik
sinnerlugu:
Naatsuarakasimmik siulittaasoqarfik
sinnerlugu Inatsisartunut ilaasortap Per Berthelsen -ip Inatsisartunut
ilaasortat isumasioqatigiinnissaannik siunnersuutaa Siulittaasoqarfimmi
isummerfigissagatsigu soorunalimi suliasanut allanut aamma sanilliullugu. Tassa
taanna neriorsuutigissavara.
Jonathan
Motzfeldt, Nalakkersuisut Siulittaasuat:
Partiit Kattusseqatigiillu
oqaaseqaatigisaannut qujavunga. aammalu erseqqimmat suliat uani
ingerlanneqartut nassuiaatigissavullu taamatullu aamma saqqummiussisup
saqqummiussai najoqqutaralugit Inatsisartunit ilassilluarneqartut suliat
ingerlaqqinnissaat periarfissaqalerluni. Ilumoorpoq aamma Siumup oqaaseqartuatut
allallu aamma maluginiagaat inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasunik
saqqummiussat aammalu saqqummiussarpassuit manna tikillugu pigineqartut
amerlanersaat danskit naalakkersuisui aqqutigalugit pissarsiarisarpavut.
Tassani erseqqissaatigissavarput Europaråd -imi inuit pisinnaatitaaffii
pillugit oqallittarfiusumi tassani uagut ilaasortaanngilagut, Kalaallit Nunaat
ilaasortaanngilaq, taamaattumik aamma una apeqqut saqqummiunneqartussanngormat
aamma ilanngullugu oqaatigerusussimavarput naalakkersuisuninngaanniit
namminersorneq pillugu ataatsimiititaliap kommissoriaanut ilanngussassamik
maannakkut ilusiliiniaratta, pingaartumik ullumikkut aamma oqallinnerup
nassatarisaanik. Taava tassani kommissionip suliassaanut ilanngullugu taanna
nalilersorneqassasoq tassanilu ilaatigut immikkut Nunanut allanut tunngasutigut
Ataatsimiititaliami sammineqarluni ilusilersorneqarnissaa naatsorsuutigaarput.
Uani taasimagatsigu
ataatsimeersuartitsisussaagatta namminersorneq pillugu ataatsimiititaliap
ingerlallualernerata nalaani, tassani saqqummiussanut ilanngullugu
neriuutigaarput aamma taassumap oqaaseqarfigisassanngorlugu
saqqummiussivigineqarnissaa periarfissaqartinneqarumaartoq, kisianni tassa
kommissionip suleriaatsimini angumerisinnaappagu taanna neriuuterput
taamaalillugu ilanngukkusussimavarput.
Ilumoorpoq
kalaallisuunngortinniarneranik oqaaseqaaterpassuit annertoorujussuit uagut
allaffeqarfitta tamakkiisumik naammassisinnaanngilai taamaattumillu
allaffeqarnikkut aamma nakussassaanermik ilaqartariaqarput suliat taama ittut annertunerusumik
malinnaaffiiginissaat naammassiniarneqassappat.
Taavalu aamma oqaatigissavara
Kalaallit Nunaanni ukiuni 20 -ini demokrati tunngavigalugu ingerlalernitsinni,
manna tikillugu erseqqilluinnartumik taama inuusutsigisumik demokratimik
ingerlatsiviusumi, nuannaarutigalugu malugisarsimavarput Inatsisartut
naalakkersuisullu inuit pisinnaatitaanerannik tunngaviit ataqqillugit aamma
tunngavigalugit suliniarneq ingerlanneqarmat. Tamanna aamma ingerlanneqassaaq
neriuutigaarpullu tunngavissaq tassani ilineqartoq siunissami aamma
malittarineqarluarluni ineriartortineqartuassasoq. Tassani inuit amerlanerusut
isumaat piinnarnagu kisianni aamma ikinnerussuteqartut isumaat inuttaasuni
ikinnerussuteqartut pisinnaatitaaffii ataqqillugit inuiaqatigiinni maani ineriartortitsineq
ingerlatissallugu tunngavilersimavarput, ingerlanneralu taanna maannamut uagut
nammineq qanoq ilusilersorlugu pitsaanerulersillugu ajornerulersilluguluunniit
inississinnaavarput.
Ullumikkut oqallinneq tunngavigalugu
naalakkersuisut suliassaasa tassaniittut ilai taamaalillugit
erseqqissaateqarfigigakkit nuannaarutigaara, tassa siullermik nammersorneq
pillugu kommissionip suliassaasa aamma apeqqut taanna ingerlateqqinneqassammat,
taavalu aamma ataatsimeersuarnermi neriulluta aamma namminersorneq pillugu
ataatsimeersuarnermi ukiup ingeralnerani pisussami aamma periarfissaq atorlugu
oqallinneq manna itisilerlugu aammalu erseqqinnerusumik tunngavilerlugu
ingerlateqqinneqarumaartoq.
Mogens Kleist, Kattusseqatigiit:
Unaana saqqummiisuningaanniit
tupigusuallaatigigiga naalakkersuininngaanniit, naalakkersuisut siulittaasuata
akissuteqarnermini, inuit pisinnaatiffiinut tunngasut 92-mili Danmarkimi
akuersissutigineqarsimasoq sooq nunatsinni taanna suli maannakkut
atuutsinneqarlersimannginnersoq, tassa ukiut arfineq-pingasut ingerlasimapput,
imaluunniit kukkussutinik allanik aamma nunatsinni immaqa aamma
atunngitsoqarnerpa immaqa, naluara, kisianni tassunga tunngasortai ukiut
arfineq-pingasuni taama sivisutigisumik maluginiarneqarsimannginnera uani ersarissamik
Siumukkut oqaaseqartuata taammagu naalakkersuisut siulittaasuata akivaa, taanna
massakkut Qallunnat Nunaatigut tusarniaanikkut aaqqinnianeqarnersoq.
Apererusuppunga sooq taama sivisutigisimanersoq tassunga tunngasoq suliaq
aatsaat massakkut qaqinneqarnialermat.
Aammalu oqaatigerusuppara Otto
Steenholdt -i illit Inatsisartuni Folketingimilu ilaasortaanikuuvutit, aamma
tamakkununnga tunngasut annertungaatsiartut Folketinge-mi
eqqartortarsimassavasi. Sooq aamma taassuma piffissap iluani tamakkununnga
tunngasuni illit nunatta aallartitaallutit aamma qaqittarsinnaasimanngiligit,
Danmarkimiillutillu maaniittarputit ataatsimiigiartarlutit. Amma isumaqarpunga
illit nunatta aallartitarimmatit aamma pisussaatitaassallutit taamatut
Danmarkimi suliaasimasuni nunatsinnut aamma paasissutissanik
tunniussisinnaanermut aqqutaasussaasinnaagavit.
Anders Nelson, Atassut:
Tassa periarfissat atorlugu tassani
tikkuagaqalaarniarpunga annerusumik Nunat Tamat akornanni aalajangersakkat
eqqaaniarlugit. Tassa nunarsuaq tamakkerlugu 4.000-it missaannik
assigiinngitsunik nunap inoqqaaveqarpoq. Kalaallit Nunaaat
maluginiarneqarnerusarpoq tamatumani uagut Kalaallit Nunaanni
siuarsimasuugatta, aamma pingaartorujussuuvoq
tikkuartorneqarsinnaassanngitsugut taakkuninnga atortitsinngitsutut. Aamma
nunap inoqqaarpassuaqarpoq naalaagaaffinni aatasiakkaani aamma taakkununnga
atortitserusunngitsunik, kisiannili aamma uagut atortitsinianngikkutta taava
aamma taakkununnga ajornartorsiortitsilersinnaassaagut, taamattumik
pingaartorujussuuvoq taakua oqallisigigutsigit aamma atortussanngortillugit.
Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:
Naalakkersuisut
siulittaasuata akissuteqarnermini Atassumminngaanniit ersarissumik
eqqartorneqartut ungaqqutiinnarmagit qanoq isumaqarfiginerai apeqqutigissavara.
Inatsisiliornermi ilanngunneqartarmata oqaaseqaatissat imaluunniit immikkut
ittumik oqaaseqaatit, taakkua maani takullattaartapagut, taakku
pingaaruteqassusiat Folketingimi atorneqartoq, toqqissinassammat
inatsisiliortunut takussallugu silarsuarmi inuiaqatigiissuarnut akuersissumut
taanna inatsisissaq ajunngilaq, imaluunnit akerliulaarpa? Taamaattumik
piareersimasoqartitsissalluni inatsisiliortunit assorujussuaq toqqissinassaaq.
Taamaattumik inatsisilerituunik amerlasoorsuarnik peqanngilagut, kisianni
Inatsisartuni, qullersaqarfianni, taamaattumik peqarpugut ataatsimik, naluvara
Naalakkersuisut Allattoqarfianni tamaattumik peqartoqarnersoq.
Atassummiit
pingaartilluinnaratsigu, soorlu aamma Anders Nilsson aatsaat eqqaagaa,
inatsisiliagut malinneqarnersut imaluunniit unioqqulaarlugit ingerlanersugut,
tamakkua nunanit avatitsinninngaanniit tusarnerlunneqassanngikkutta,
pingaaruteqarluinnarmata maani akuerineqarnerminni
toqqammavissinneqarsimassasut Inatsisartut tamakkuninnga akuersisut
annilaanngassutissaarullugit.
Kattusseqqatigiinninngaannit
Mogens Kleistip oqaasia akisariaqanngilarluunniit immaqa, Inatsisartut
issiareersimasunut tusangiasaarinipilorujussuaq uteqattaarttuarneqartoq
tunngavissaqanngilaq, soorlu oqartoqartuartoq, sooq tamakku aaqqinnginnassigit,
sooq taama sivisutigisumik ilaasortaagassi sunnginnassigit, tamakkua
isumaqarlunga uterfigeqqittariaqanngitsut, oqarfigiinnartariaqaraluarluni,
qineqqusaartarnissinni sivisunerusumik ilanngutiaarsimasuugussi
ilaasortaaffigisimassagaluarpassi oqalliseqataaffigalugillu, kingusinaarluniuna
iluanngitsorsuaq, aamma kingusinaarluni utaqqerusaarnersuaq iluaqutaangilaq.
Aammali
Siumup oqaaseqartua qujagaara, oqaatsit sakkortulaartut atorlugit
tikkuartuimmat, ukiut '92-ikkut taagorlugit, tamakkua suli kalaallisuunngortinneqanngitsut
Naalakkersuisunut tikkuartorlugit, isumaqataalluinnarpugut, taamaattumik
qinnutigissavarput tamakkua kalaallisuungortinneqarnissaat piaartumik
suliniutigileqqullugit.
Qujavugut
taamatut saqqummiussisumut pisariaqarluinnartikkatigu soorlu, oqareersugut
pisinnaasarput tamakkerlugu silarsuarmi maleruagassatut
aalajangersaavigineqarsimasut taamatut nunatsinninngaanniit aamma tatigalugit
atorluarlugillu inuunissarput. Kisianni Naalakkersuisut siulittaasuat maanga
qaqeqqissappat assorujussuaq kissaatigissagaluarpara Kattusseqatigiit
oqaatigisaat aalisarneq piniarnerlu tamakkua eqqartormatigit, uanga manna
oqallisigisarput eqqaagaangakku inuup, inoqatip qanoq iliorneqarneranut
tunngatittaarakku, aalisarnermik killilersuinermut aamma tutsinneqarsinnaanersut
oqaaseqarfigillatsiaqqussavakka nutaarsiassaqassanersoq taassuma tungaatigut,
uanga inunnnut, qanorlu pineqarnerannut tunngatittakkkit, inuit
piginnaatitaaffiinut tunngassuseqartut.
Per Berthelsen, Siumut:
Soorunami
siunnersuuteqartutut periarfissaasoq una atunngitsoorumanngilara uani
sammineqartumi, immaqa tusaannarlugu oqimaatsortaqangaatsiartumi, kisiannili
pisariaqarluinnartumi.
Siullermik
Naalakkersuisut siulittaasuat qutsavigiumavara saqqummiussaanut,
akissuteqaataanut, isumaqarluinnarpunga tassani takutinneqartoq uani
oqallissaarutaasoq pimoorulluinnarlugu tiguneqartoq, akissutinimi
assigiinngitsut torersumik nassuerutitalinnik aammalu ersarissunik akineqarmat.
Tamanna nuannaarutigeqaara.
Siumut
sinnerlugu oqaaseqartoq, Anders Andreassen, tapersiineranut aammalu
kaammattuutaanut qutsavigingaarpara, tamatumami ersarissumik takutimmagu una
oqallissaarineq tunngavissaqartoq, ilaatigummi tikkuartuigatta suli
naammassineqarsimmangitsunut, taamaalillutalu maani inuiaqatigiinni sullissinissatsinnut
tunngavitta suli amigaateqarneri uparuarlugit aaqqitassanngortillugit
tuavisaarutigigatsigit.
Atassumminngaanniit
oqaaseqartup, Otto Steenholdtip, oqaserisai aamma nuannareqaakka, tassami
oqaannanngilaq nunarsuarmi inuit pisinnaatitaaffii soorunalimi akuerissavagut,
kisiannili ersarissarpai tunngavilersorlugit, sooq taama iliornissaq
pisariaqarluinnartuusoq. Tamatuma aamma takutippaa partiip sinnerlugu
oqaaseqarnermini, partiiminngaanniit saqqummiunneqartoq una pimoorullugu
tiguneqartoq.
IA-minngaanniit
oqqaaseqartup, Olga Poulsenip, aamma oqaatigisai nuannaarutigeqaakka,
ersarilluinnarput, tassanilu aamma uanga peqataajumavunga qutsavigisat Amnesty
International qutsavigigakku peqataaffigissallugu, taannami inuit
pisinnaatitaaffiinik eqqortitsinissamik tunngassuteqartumik
suliniuteqarluartuuvoq, nunarsuarmi ilaatigut immaqa isiginiarneqarnermigut
sakkukinaarilluni isigineqartartoq, taakkua suliarpassui pillugit aamma uanga
qujaqataajumavunga.
Kaatusseqatigiit
aamma oqaatigisaat ersaripput, tassanilu aamma tapersiineq qujassutigiumavara.
Ataasiinnaq ajuusaarutigilaarpara, tassa kingusinnerusukkut
Kattusseqatigiinninngaanniit ulluinnarni naapittarlugu nuannarisara
Inatsisartuni ilaasortaaqqatiga Mogens Kleist qaqimmat nuannersumik misigisaq una
ilaatigut sequtsingajallugu uparuartuinikkut. Taannartaa puiguinnassavara,
oqallisissatut miloriussama tikilluaqqunera taanna qamannga pisumik
eqqaamasarissavara, uparuaanertai taakkua uani puiguinnarlugit. Isumaqarpungami
pingaarluinnartuusoq sammineqartup uuma, oqallissutigineqartullu uuma,
maannagaaq pimoorullugu sukaterneqarnissaa, mannami tikillugu nunarsuup isaanik
isigaluta suli simerneqanngilagut, imatut paasillugu suli nunarput
uparuagassartaqartunik annertuunik peqanngilaq, nunarsuarmi inuusut pisinnaatitaaffiinnik
unioqqutitsisutut, taamaattumik nuannaarutigaara massakkut taassuma
qaqinneratigut sukaterinissaq tapersersorneqarluni pineqarmat. Isumaqarpungami
taanna tunnavissaasoq nunatta demokratiskiusumik ataqqineqarlunilu
ingerlasinnaanissaanut.
Taamatut
oqaaseqarlunga uumap saqqummiunneqartup qisuariaataasullu aallaavigalugit
suleriaqqinnissaq peqataaffigerusoqalugu nalunaarutigissavara,
sulilluaqqinnissamillu qamannga pisumik kissaassillunga.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Soorunami
oqallinneq sunaluunniit uparuaanertaqanngikkaangami eqeersimaartumik
ingerlanneqarneq ajorpoq, aamma uparuagassartai uparuarneqassappata
pissusissamisoorluinnarpoq, soorlu Mogens-i aamma taamaaliortoq, taamaattumik
uanga taakkutsia tupigusuutiginngilara, pissusissamisoorpoq
naalagaaffeqatigiinnerup ataani 1992-imiilli danskit naalagaaffiani
akuerineqarsimasut taama kingusitsigisumik nunatsinnut
atortussanngortinneqarnissaannut tunngatillugu suliap sooq taama
kingusitsigisukkut ingerlanneqarsimanera uparuarneqassappat, taanna
kialluunniit assortorsinnaanngikka isumaqarpunga.
Uani
inuit pisinnaatitaaffii pillugit oqallinnermi soorunami saqquumiinitsinni
oqaatigaarput aalisarnermut tunngasut piniarnermullu tunngasut
assersuutigalugit, imaanngitsoq taakkua pillugit isornartorsiuigatta, kisianni
inuit pisinnaatitaaffii eqqartortillutigit, oqassagutta una inuk
aalisariassanngilaq, una inuk tuniniaasinnaatitaanngilaq, tamakku soorunami
inuit pisinnaatitaaffiinik attuipput. Taakkuukua sumut killilerneqarnissaat
aammalu inuit pisinnaatitaaffii atorpallaarnagit qanoq
aalajangiiffigineqarsinnaaneri pillugit taamatut assersuusiortugut.
Soorunami
uagut Kattusseqaqatigiinni tamakku pillugit aamma oqalliseqataanissatsinnut
piareersimavugut, aammalu piareersimajuassalluta.
Otto
toqqarlugu oqarfigerusunngikkaluarlugu kisianni apeqqutaa akisariaqarmat
akilaarusuppara, tassa oqarmat: Soormi siusinaarlusi qineqqusaartannginnassi,
soormi ilanngunniannginnassi?
Tassunga
immaqa oqaannarsinnaavugut aatsaat kingusinaarluta takkunnitsinnut
pissutaarpiarpoq isornartut amerligaluttinnarmata, aaqqikkumaneqanngitsut,
soorlu aamma ukiut 20-it sinnerlugit Otto ilaasortaasimagaanni
sinngutigisimasat aaqqissuutariaqarmata, aatsaallu itilertutut illuni
pissusilersortarnerit malinnaafigisariaqarmata. Taamaattumik
eqeersaaqqataaniarluta, kingusinaaraluarluarluta takkuttutut
oqaatigineqarnerput aappaatigooqartipparput, kingusinaanngeqaagut, aamma
peqataanissarput oqallinnermi peqataaffigiuassavarput.
Olga Poulsen,
Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Siullermik
una oqaluuserisassaq pissanganarlunilu nuannertup oqaluuserineqarnerani
Inatsisartunut ilaasortaalluni oqarusunnanngitsuungilaq inuit ataasiakkaat
arlaatigut akerartuutilertarnerat, imaluunniit imminnut kusananngitsumik
oqaluutilertarnerat tujorminartuummat, nammineq uanga taanna oqaatigerusuppara.
Inuit
Ataqatiginniit pingaartilluinnarparput tassa inunnut pisinnaatitaaffiit,
inunnut ataasiakkaanut tunngassuteqartut aammalu ataatsimooqqatigiinnermut
tunngassuteqartut nunatsinni ineriartortinneqartuarnissaat. Taamaattumik
naatsunnguamik oqarlunga qujaasutigisarput qujassutigeqqiinnassavara.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut siulittaasuat:
Danskit
1992-imi akuerisimasaat maannakkut aatsaat imaalilluni qaqeqqinneqarmat tupigusuutigineqarsinnaammat
tupiginngilara, aamma Naalakkersuisut taamanikkut qularnanngilaq aamma
uagutsitulli aamma taanna alaatsinaasimavaat uagutsitulli annertutigisumik,
kisianni tassa saaffiginnittarnerit danskit naalakkersuisuinut aamma taanna ingerlasimavoq,
erseqqissumillu akissuteqarfigineqarnerput aatsaat 1999-imi ukiakkut,
apeqqutinut taakkuninnga dankit naalakkersuisuininngaanniit erseqqissumik
periarfissiisimavoq suliassap matuma qaqeqqinneqarsinnaaneranut. Taanna aamma
kingusikkaluartumik, kisiannili aamma piffissap qaangiunneranni
takusinnaavarput taassuma tungatigut Kalaallit Nunaata inissisimanera, tassa
inuit pisinnaatitaaffiisa tunngaatigut ajornerulersimanngitsoq, kisianni
sorunami aamma pitsaanerulersinnaavoq.
Taavalu
Atassutip tungaanninngaannit apeqqutigineqartut oqaatigissavakka inatsisit
suulluunniit saqqunnersinneqartut, danskit inatsisiliornerannut
sanilliussinitsigut, aamma tassani naligiissaarisoqartarpoq, tassani aamma
danskit naalagaaffiata iluani innuttaaqqataasugut pisinnaatitaaffitsigut
assigiimik periarfissaqartitaanerput aamma nakkutiginqartarmat. Kisianni aamma
taassuma iluani, ilumoorpoq uani oqaatigineqarmat EU-mut tunngatillugu, aamma
danskit inatsisiliatik EU-mut naleqqussartarpaat.
Assersuutigalugu
taanna Inatsisartuni maani takornartaangitsoq oqaatigissavara sumilluunniit
suliassamik angisuumik aallartitsisoqaraangat nunami maani, oqatarnerput
tassani kalaallit salliutinneqassapput, sulisussaat salliutinneqassapput,
taanna noqqaassutigineqartarpoq. Aamma taanna manna tikillugu, soorlu
mittarfiliornerni aamma taanna takusimavarput, tassa salliutikkumaneqarput
dankit, kalaallit danskillu sulisui tassani salliutinneqarlutik
allanneqarsinnaallutik sulisussarsiuussisarnermi, tassanilu pissutaaginnarpoq
taamaaliorsinnaannitsinnut EU-p avataaniikkatta. EU-mi ilaasortaasimagaluarutta
taama ituunik aalajangersakkanik allassimasinnaanngikkaluarpugut.
Taanna
erseqqissaatigut taaginnarpara, inatsisit taama ittut, danskit inatsisaat aamma
ilaannikkut uagut saneqqullugit iliorsinnaanerput aamma ilaatigut EU-mut
ilaasortaanginnitsigut periarfissaqartitaagatta salliutitsinissatsinnut,
kalaallit qallunaallu taamaalillugit sulisui salliutinniarsinnaanerinut
suliassat annertuut pineranni - allaat siorna OLT-imi nunat, nunasiaasimasut akornanni
ataatsimiinnermi paasineqarpoq Polynisiallu Kalaallit Nunaatalu nunasiaasimasut
akornanni periaaseq taama ittoq attatiinnaqqullugu sorsuutigigaat.
Taamaattumik
taanna assersuusiorfigilaaginnarpara taamatut ittut inatsisiliornikkut
Danmarkimut, Danmarkip inatsisaanut, innuttaasut pineqataanut assigiinngitsunik
naleqqussaanerit saniatigut aamma EU-mut tunngasut Danmarkip malitassai,
ilaannikkut uagut saneqqutilaarlugit iliorsinnaanerput periarfissaqartitaavoq,
EU-p avataaniinnerput pissutigalugu.
Kisianni
tassa tamakkua oqartariaqarpunga mikisualuit, mikisualunnut pulanerinnaapput,
tassa uaugut nammineq inatsisiliornitsigut maani kiffaanngissuserput aamma
naliligassaraarput, dankit naalagaaffiata iluani innuttaasunit allanit
annertunerusumik immikkoortitsisoqanngitsumik ingerlatsinissamut
nakkutilliisalluta.
Aamma
Anders Nilsson-ip oqaatigisai nunap inoqqaavinut pillugit, tassani FN-ip
aaqqissuussisimanermigut maannakkut silarsuarmi nakkutilliinera uagutsinnut
aamma, kalaallinut oqartariaqarpunga nuannaarutissanik, oqartariaqarpugut
piginnaatitaaffinnik imaqartitsisoq, aamma taanna alaatsinaalluinnarparput,
tassanilu aamma suleqatiginninnerput, naak oqareernittut toqqaannartumik
ilaasortaangikkaluarluta Europarådikkut allallu eqqaasagaanni, ksianni aamma
Henriette Rasmussenip nunap inoqqaavisa tungaatigut sulinermi, aammalu
taamaalilluni inuit piginnaatitaaffiinik nakkutilliinermi suliaqarnera aamma
aqqutigalugu, toqqaannartumik attaveqarsinnaannerput nuannaarutigaarput,
taammatullu aamma allaffeqarfik Danmarkimiittoq nunap inoqqaavinut
tunngatillugu allaffeqarfiusoq, aamma tassani kalaallinik sulisoqarneratigut
aamma tassuunakkut toqqaannartumik attaveqarfigisinnaanera aamma manna
tikillugu atorluarsimallugu.
Kisianni
oqartariaqarpunga suliassap tassani unneqarissumik sumut killiffia
nalunaarutigigakku ullumi, aamma paasivara nuannaarutigineqartoq taama
unneqqarillunga oqaatigigakku sumut killiffeqarpa, aammalu '92-iminngaanniit
soorunami suliani taakkunani uagut '97-minngaanniiit malinnaalersugut taanna
suliassaq tigoqqissimavarput, ingerlatseqqinniarlugulu, aamma suliassat
tassaniittut naammassiniassavarput.
Aamma
nuannaarutigaara saqqummiussisup Per Berthelsenip, taamatullu aamma IA-p
oqaluttuata Amnesty International aamma qutsavigimmassuk, tassani suliat
tassaniittut, oqartariaqarpugut aamma, isumaqarpunga ullumikkut
qutsavigineqarnerat qujanartumik eqqaaneqarnerat qujassutissaasoq, suliat
tassaniittut aamma inuinnaat akornanni pisinnaatitaanermik
naammassinninniarnermik ilaavoq.
Soorunami
aamma uagut Mogensimut oqaatigilaasavara, Mogens Kleistimut, Kalaallit Nunaat
tamakkuninnga aamma ataqqinninnera malinninniarneralu aamma uagut sumut
avataanut tikitatsinnut oqaatigisarparput, nuannaarutigalugu taamatut
apuussisinnaagatta, eqqaamavara maannakkut Paveusoq pulaarakku Romami '80-ikkut
qetseqqunneranni, taava Pavep oqaloqatiginerani Kalaallit Nunaaninngaanniit
aamma apuussimavara nuannaarutigigipput, Pavep inuit akornanni
pisinnaatitaanerit sorsuutigalugit aamma ingerlataminik ingerlassaqarnera, uagut
aamma kalaallininngaanniit nuannaarutigipput apuussimagakku taamanikkut,
taamaattumillu akissutigisamini aamma nuannaajallaatigaa ima isumalimmik
paasigakku aamma Kalaallit Nunaanni tamanna ilisimaneqarmat aamma
nuannaarutigalugu, soorlu taamaattutigut aamma apuunneqartarput uagut
nunatsinni qanoq ittunik aamma pingaartitsinigut inooqataarusunnigut
suleqataarusunnigullu.
Tamaattumik
aamma tamakkunatigut siaruartereqataasarpugut allassimasut tamarluinnaasa
tigusimanngikkaluaritsigilluunniit.
Otto Steenholdt, Atassut:
Tassa
aamma oqaatsigut uagut uteqqittariaqanngillat, illersuimmata
siunersuutigineqartoq pillugu.
Una
qallunaat inatsisiliaminnik EU-mut qanoq akerliunnginnersut
akerliunersulluunniit misissorluartarmassuk assersuutitut taaginnarparput sumulluunniit
akuersilluni ilaasortaasimagaanni, allatut ajornaqaaq tassani aalajangersakkat
malittariaqarmata. EU-lersaasanngilagut, OLT-ilersaasanngilagut, aamma uagut
inuiassuit pisinnaatitaaffiinut akuersisimagutta qanoq malinnittariaqarnerput
ataatigut titarlugulusooq oqatiginiaannarparput, uagut taamatut
iliorsinnaanerput ersarissumik oqaatigigatsigu.
Aamma
pisariaqartitarput Inatsisartut ilaqartariaqartut inatsisinik tamakkuninnga
paasisimasaqarluartunik, tassa assorsuaq pingaartutut taanna isigaarput, kisiannili
inuiassuit akuerisaattut raajartassat nunguppata Afrikarmiut
ilanngutissanersut, taanna uanga apeqquserpara, taannalu Kattusseqatigiinnut
taamalillugu oqaatigaara.
Ole Lynge,
Inatsisartut siulittaasuat:
Tassa
taamaalilluni immikkoortoq 38 tassunga naammassivoq, immikkoortut 39-ianut
ingerlaqqissaagut.
Oqaluuserisaq
naammassivoq.