Oqaluuserisassani immikkoortoq 39 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Pingasunngorneq
23. september 2000 nal. 14.10
Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Finn Karlsen, Inatsisartut
Siulittaassoqarfianni ilaasortaq.
Olga Poulsen, Inuit
Ataqatigiit, siunnersuuteqartoq:
Tassa
siunnersuut una 13.januar 2000 nassiussimavara Siulittaasoqarfimmiillu imatut
inissinneqarsimavoq § 35-i naapertorlugu, taava tassa
aalajangiiffiusinnaanngitsutut inissinneqarsimavoq taamaasilluni, kisianni
taamaakkaluartoq qujassutigivara oqaluuserisassani inissinneqarsimammat.
Naatsunnguamik allannikuuvara itinerusumik tunngavilersunngikkarluarlugu
pissutigalugu isumaqarama ima ersaritsigisoq tunngavilersuinerujussuit
atunngikkaluarlugit paasineqarsinnaalluni. Taannalu saqqummiutilaassavra.
Matumuuna
siunnersuutigaara Nunatsinni ersarissumik kulturpolitikeqarnissamik suliniutit
naalakkersuisut aallartitseqqullugit, tassa suliniutinik. Taamatut
siunnersuuteqarninnut tunngavigaara isumaqarama nunatsinni ersarissumik
kulturimut tunngatillugu politikeqanngitsugut, taamaattumillu
siunnerfeqarluartumik suliniuteqarniarneq ajornakusoortarsinnaalluni
anguniakkanullu kigaalaaqutaasinnaasarluni.
Naatsunnguuvoq
kisianni paasinarmat itinerusumik oqaaseqarifgeqqissanngilara neriuppunga
oqallilluarumaartusi.
Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut, ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut
Ilageeqarnermullu naalakkersuisoq:
Olga
Poulsenip siunnersuutaa Inatsisartut Siulittaasoqarfiannit apeqqutaat
tunngavigalugu oqallisigisassanngortinneqarsimavoq..
Naalakkersuisut
Inatsisartullu kulturikkut ingerlaasiat (politikiat) Aningaasanut Inatsimmi
takuneqarsinnaavoq. Tassanilu erserpoq naalakkersuisut kulturikkut
sammisaqartut suliniutaannut, sanaartortitsinerinut nutarterinerinullu
tapiissuteqartarnermikkut kulturimut tunngassuteqartut assigiinngitsut
siuarsarniaraat. Tassa naalakkersuisut namminneerlutik tamatumani
peqataasussaanngillat, kulturikkulli inuunerup ineriartornissaanut
periarfissiiniartussaallutik. Aningaasat qagukkulluunniit pigineqartut
tunngavigalugit taamatut periarfissiiniartoqassaaq. Tamatumanilu
naalakkersuisut
suliassaat tassaavoq kissaatigisat pisariaqartitallu suunersut
paasiniassallugit, siunnersuissallutik ilitsersuissallutillu kiisalu
malittarisassiortarnermikkut sulinermi tunngavigisassat pigineqarnissaat
qularnaarniassallugu. Naalakkersuisut paasisatik tamakku tunngavigalugit
Inatsisartunut siunnersuuteqartassapput pisariaqartitat kissaatigisallu qanoq
tulleriiaarneqassanersut.
Inatsisartut
Aningaasanut Inatsit akuersissutigippassuk, naalakkersuisut suliassarilissavaat
aningaasat siunnertarineqartut aallaavigalugit aqunneqarnissaat.
Soorlu
kontumi pingaarnermi 40.14-imi, qulequtaq Kulturi-mi, takuneqarsinnaasoq
aningaasat tamangajammik Inatsisartut aalajangiinerat naapertorlugu aqunneqartarput
aningaasammi taamaallaat 2,1 mio. kr.-it sumut atorneqarnissaat Naalakkersuisut
aalajangersinnaammassuk, aningaasat tipsernermit pissarsiarineqartartut
eqqaasanngikkaanni. Ilisimaneqartutullu taakku kulturip saniatigut
sorpassuarnut atorneqartarput. 2,1 mio. kr.-init taakkunannga 600.000 kr.-it
illunik eqqaassutissanillu allanik eriagisassanik allanngutsaalisanulluunniit
nutarterinermut aserfallatsaaliinermullu atugassatut siumut aalajangigaapput.
450.000 kr-it eqqumiitsuliortut piffissartik tamaat suliaminnik aallussiumasut
sulinerminni isertitassarigaluaminnik annaasaannut taartitut sulinermut
legatitut atorneqarnissaat aalajangigaapput. 1,1 mio. kr.-illu kulturikkut
sulianut, Namminersornerullutik Oqartussat kulturikkut suliniarluartunut nersornaasiuttaagaannut
kiisalu nersornaatit tunniunneqarnerini nalliuttorsiornernut aammalu kalaallit
eqqumiitsuliaannik pisianut atugassatut aalajangigaallutik.
Tassa
imaappoq Inatsisartut Aningaasanut Inatsimmik akuersisaraangata kulturikkut
ingerlaaserisassaq aalajangerneqartarpoq, taamaammallu kulturikkut ingerlaaseq
atorneqartoq oqaatigineqartariaqarpoq tassaasoq Inatsisartut tamarmiusut
kulturikkut ingerlaasiat/politikiat.
Taamalu
Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuutip ilusilersornera akuersissutigineqarneralu
kulturikkut ingerlaatsimut pingaaruteqarluinnarpoq. Siunissami
tulleriiaarisarnerit pitsaanerpaamik tunngaveqarluni pisarniassammata
naalakkersuisunut ilaasortanngorninnut atatillugu kulturimut tunngassuteqartut
tamarmik sumut killiffii suullu kissaatigineqarnersut paasiniarneqarnissaaat
salliutinniarsimavara. Tamatumani siunertarisara tassaavoq
naalakkersuisoqarfiup aningaasatigut malittarisassatigullu tulleriaarinermini
pitsaanerpaanik tunngavissiorneqarnissaa. Suliaq tamanna ingerlallualereerpoq.
Taamaattorli tusagassiuisarnikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaatip
malitseqartinnissaanut sulisussanik aningaasanillu immikkoortitsinissaq
pisariaqarsimavoq tusagassiuisarnermut tunngasut Inatsisartut 1999-imi ukiakkut
ataatsimiinnermi suliassatut aalajangiunneqartutut
kinguartinneqannginniassammata.
Suliarlu
tamanna ima ingerlalluartigilereerpoq 2001-imut Aningaasanut Inatsisip
suliarineqarneranut ilanngunneqassalluni kiisalu pisortaqarfiup
malittarisassaminik tulleriaarineranut ilanngunneqassalluni. Sulinermilu
angusaagallartutut pisortaqarfimmi atugassamik allakkiortoqarsimavoq kulturimut
sunngiffimmullu tunngassuteqartunut makkuninnga imaqartumik:
Kulturimut
sunngiffimmullu tunngasut aqunneqarnerat
Atuakkialerineq
Isiginnaartitsineq
Kulturikkut
højskoleqarneq
Tusagassiuineq
Katersugaasiveqarneq
allagaateqarfeqarnerlu
Eqqissisimatitsineq
Kultur
pillugu Siunnersuisoqatigiit
Kulturikkut
illorsuaq KATUAQ
Kulturikkut
nunanik allanik suleqateqarneq
Timersorneq
Sunngiffimmi
atuartitsineq, qaammarsaaneq kiisalu pinaveersaartitsineq
Atuagaateqarfeqarneq
Tapiinissamut
periarfissat qinnuteqaateqarfissat
Meeqqat
inuusuttullu tapiinmissamut periarfissat
Kulturikkut
suliat killiffiisa nassuiarneqarnerisa saniatigut allakkiami aamma nassuiarneqarput
ukiuni kingullerni suut kissaatigineqartarsimanersut
suliniutigineqarsimanersullu.
Taamaalilluni
killiffimmik nassuiaat kiisalu kulturikkut kissaatigisat takkuttartut aamma
Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuutip suliarineqarnerani, suullu malittarisassiuunnissaannik
aalajangiiniarnermi atorneqarsinnaapput.
Kulturimut
tunngasunik suliaqartut naalakkersuisoqarfimmi sulinermi eqqaaneqareersumi
soorunami peqataatinneqartarput Inatsisartut aalajangiineri pitsaanerpaamik
tunngaveqarluni pisaqqullugit. Taamaaliortoqartassaarlu naalakkersuisunut
ilaasortatut suliamut tamatumunnga atatillugu kulturikkut sulialinnik
assigiiinngitsunik ataatsimeeqateqartarnissakka pilersaarutigineqartut
aqqutigalugit. Ataatsiminneq siulleq pissaaq februar/marts 2000, tassanilu
isiginnaartitsisarneq sammineqassaaq, tassungalu ilanngullugu
tusagassiorfinnik, kulturip illorsuanik kiisalu atuakkiortunik suleqateqarneq.
Kulturikkut
suliat ingerlaavartumik tulleriiaarneqartarneranni suliniutit aalajangersimasut
tassaapput siunnersuisuusunik ataatsimiititaliorneq naalakkersuisunut
kulturikkut siunnersuisuusussanik. Tamatumani Timersorneq pillugu
Siunnersuisoqatigiinnut assingusumik pilersitsisoqarnissaa
eqqarsaatigineqarpoq, taakku timersorneq pillugu Naalakkersuisunut siunnersuisartuupput.
Kulturimilli suliaqartut timersortartutulli aaqqissugaatigisunik
suliniaqatigiiffeqanngillat, taamaammallu periuserineqartoq imaaliallaannarlugu
tiguneqarsinnaanngilaq. Neriuutigaara kulturikkut suliniartunik
ataatsimeeqateqarnissanni ataatsimiititaliap siunnersuisartup taamaattup qanoq
inuttalersorneqarnissaa aalajangersinnaajumaaripput kikkut tamaasa
sinniisoqartussan-ngorlugit, imali amerlatigilersinnagit suleriarnissaat
ajornarsitillugu.
Naggasiullugu
saqqumiussakka aallaavigalugit erseqqissassavara kulturikkut
ingerlaaserineqartoq Aningaasanut Inatsimmi takuneqarsinnaammat. Kulturikkut
ingerlaatsip ersernerlunneranut pissutaasinnaavoq kulturimut tunngassuteqartut
assigiinngissitaarluinnarnerat kiisalu minnerusumik anginerusunillu
katitigaanerat, soorlu assersuutigalugu radio tv-miit atuagassiamut
Kalaaleq-mut.
Per Berthelsen, Siumup oqaaseqartua:
Siullermik
oqaatigissavarput Siumumit akuerisinnaanngilluinnaratsigu saammisassap taama
atitutigisup pingaartigisullu saqqummiussaqartup titarnerit sisamat
nutaarsiassartaqanngitsut atorlugit nassiussaa tunngavigalugu oqallisaassappat.
Taamaattumillu uani taamaallaat Naa-lakkersuisumit akissuteqaataasut
tunngavigalugit oqaaseqarniarpugut. Taarusupparputtaaq
tu-pigusuutiginngitsoorsinnaannginnatsigu siunnersuuteqartumit
erseqqissaatigineqanngimmal-luunniit oqallissaarutiginiagaq maanna inatsisartut
kultureqarnermut ataatsimiititaliaani siun-nersuuteqartup Olga Poulsen-ip
siulittaasuuffigisaani aallartinneqareernikuummat suliniutigi-neqalereerlunilu
Siumumit annertuumik immersorneqartumik peqataaffigineqartumillu.
Taamatut
aallarniuteqarluta Siumumit taassavarput isumaqarluinnaratta kultureqarnermut
aningaasaliisarneq annertuumik qaffanneqartariaqalersoq, pisariaqalersorlu
kulturip sutut uninngaannartuunngitsutut ineriartortitassatulli
kaammattugassatullu soqutigalugu aaqqis-suussaalluartumik ilusilerlugu
sullisilernissaa, minnerunngitsumillu kulturi eqqarsaatigalugu. Kulturimi
aatsaat inerikkiartortinneqarsinnaavoq innuttaasut soqutiginnittumik uummate-qartumik
anersaaqartumillu peqataatinneqarnerisigut tassanilu
pingaaruteqarluinnartuulluni innuttaasut ataasiakkaarlutik
eqimattakkuutaarlutilluunniit - aningaasarsinissaq salliutinngil-luinnarlugu -
imminerli piumassuseq aallaavigalugu iliuuseqarnermikkullu uummarsaaqataallutik
nukittorsaaqataalutillu suleqataanissaat.
Pisariaqalerpoq
ilusilersorluagaasumik siunnerfeqarluartumillu tunngaveqarluni
sulinialer-nissaq, tassani isummerfissat pingasut qulequttat
aallaavigisassaqqissuullutik makkuusut:
Qulequttat
taaneqartutut ilusilerneqarsinnaasut aallaavigalugit taava
aningaasaliissutigisariaqartut naatsorsorneqarsinnaalissapput
agguaanneqarsinnaalissallutillu, qularnanngitsumik tamanna maannamut
ingerlanneqartumut sanilliullugu kimeqarnerusumik sunniuteqarsinnaassagaluarpoq.
Taamaattumik
Siumumit innersuussutigissavarput Kulturemut Ilinniartitaanermullu
Naalakkersuisup Inatsisartut kultureqarnermut ataatsimiititaliaanut
isummersuutinik saqqummiussaqarnissaq suliassiissutigissagaa tassanngalu qanoq
ingerlariaqqinnissaq nalilersoqqullugu. Naggasiulluglu
taassavarput Siumumit pingaarluinnartututtaaq isigigatsigu sunngiffimmi
inatsisip 1988-imili atuuttup nutarterneqarnissaa piaartumik
piviusunngortinniarneqartariaqartutut isumaqarfigigatsigu, tassanilu ilaatigut
soqutiginartillugu nunatsinni katersortarfiit ullumikkumit inuiannut
kalaallinut kulturikkut nukittorsaataanerusumik imaqarnerusumillu
atorneqarsinnaanerinik tunngavissiussiniartoqarnissaq.
Naggasiullugu
Siumumit oqaatigiumavarput suleriaqqinnissami pingaartilluinnaratsiguttaaq
Naalakkersuisoqarfiup ataatsimiititaliallu akornanni ingerlaavartumik
ilisimatitsissuteqaqa-tigiittarnissaq allorassaaqatigiillunilu
suleqatigiilluarnissaq. Suliassaq qilanaarluta soqutigin-nillutalu Siumumit
peqataaffigissavarput.
Godmand Jensen, Atassutip oqaaseqartua:
Inatsisartunut
Ilaasortap Olga Poulsen-ip apeqquteqaataa pillungu naatsumik saqqumiussaq
qulequtaannaagaluartoq tunngavilersugaaneralu naammaginanngitsutut
isigigaluarlugu Atassut-ip tungaaniit imaattumik oqaaseqarfigissavarput:
Inatsisartunut
ilaasortap oqalisissatut saqqumiussaa paasilluarsinnaavarput, tassa Kulturikkut
suliniarnermi ersarissumik anguniagaqarnissamik siunertaqarmat. Atassut-ip
tungaaniit apeqquteqaat paasilluarparput.Taamaakkaluartoq oqaatigissavarput
apeqquteqaat pillugu Naalakkersuisut akissuteqaataat naammagisimaaratsigu.
Taamatut isumaqarnitsinnut tunngavigaarput ukiuni qaangiuttuni Atassut
sakortuumik piumassuseqarluni tamanna pillugu suleqataasimammat
kommuneqarfinni, Inatsisartuni aammalu Naalakkersuisuni. Piumassuserlu taanna
aamma ullummikkut siunissamilu ingerlattuaannassallugu.
Nassuerutigineqarsinnaavoq
Kulturikkut suliaqarneq allanngorartuartuummat sorpassuarnullu
sammitinneqarsinnaalluni taamaattumillu aalajangersumik siunnerfilimmik
anguniagaqarfiunissaa ajornakusoortinneqarsinnaalluni.
Naalakkersuisut
akissuteqarnerminni ersersippaat Namminersornerullutik Oqartussat Kulturikkut
suliniarnermi aningaasatigut qanoq inissisimanerat aammalu tassuuna
takusinnaavarput annertuumik suli aammalu Kulturikkut suliniarnermi
ineriartoqqinnissamut piumassuseqartoqartoq.
Aamma
taanngitsoorusunngilarput Namminersornerullutik Oqartussat ataanni
eqqumiitsu-liornermut siunnersuisarfeqarnera. Malugisinnaavarput
siunnerfilimmik suliniarfiusoq aammalu Kommuneqarfinnut arlaqartunut
pitsaasumik sunniuteqalereersimasoq.
Naggataatigut
apeqquteqaat tunngaviatigut taperserlugu Naalakkersuisut akissuteqarnerminni
Kulturikkut suleriaqqinnissami tunngavissatut qulequttat 15-it saqqummiussaat
ilanngullugit oqallisissiaq aammalu akissuteqaat Atassut-ip tungaaniit
tusaatissatut tiguavut.
Eqqaamassavarput
suliassaq naalakkersuisooqatigiiusut tassalu Inuit Ataqatigiit Siumut-llu
akisussaaffigalugu ingerlattussaammassuk.
Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Inuiaat
kulturikkut ingerlatsilluartut eqeersimaartullu tassaasarput inuiaat nukittuut
kinaassutsiminnik ilisimaarinnillutik ineriartortitsisut. Inuit
Ataqatigiinniillu nuannaarutigaarput Olga Poulsen-ip siunnersuuteqarneratigut kulturikkut
ingerlariaaseq ersarissoq pillugu oqallittussan-ngoratta.
Nalunngilarput
Inatsisartuni ukiut tamaasa kulturimut tunngasutigut aningaasaliisarluta.
Namminersornerulernitsinnit kulturikkut ineriartortitsinitsinni ukiut
ingerlavigut kingumut qiviassagutsigit maannamut angusagut naammaginarpat?
Aningaasaliissutigisartakkagut naammappat? Taamaanngippat suut qanorlu
ineriartortittariaqarpat?
Kulturi
tassaavoq inuup nammineq ineriartortitsinermigut qaratsani, assani. ilaatigullu
nipini atorlugit pilersitsisarnera, kinaassutsimik ersersitsisut.
Atuakkiornikkut, taalliornikkut, sanalunnikkut, qalipaanikkut, timi atorlugu
isiginnaartitsinikkut, nipilersornikkut kiisalu inoqatinut pinngortitamullu
qanoq periuseqarnikkut ersertartoq. Ullumikkullu inissisimanerput qiviassagaani
nunanut sanilitsinnut naleqqiulluta suli ineriartortitassaqaqaagut.
Tamannalu
pillugu Inuit Ataqatigiinniit naammanngitsutut isigivarput ukiumoortumik
aningaasalissarnerput, ersarissumilli aaqqissuussaasumik kulturikkut suliniutit
ineriartortinnissaanik politikkeqarata. Isiginnaartitsisarnerup
ineriartortinneqarnissaa siunertaralugu ukiuni tulliuttuni qanoq
takorluuisoqarpa, suna anguniarneqarpa? Pilersaarusiornermilu
aningaasaliissutissanik piareersimasoqarpa?
Katuaq
pilersinneqarsimavoq ilaatigut isiginnaartitsisartut periarfissaat
annertusiniarlugit. Maannali isiginnaartitsinikkut periarfissat pitsaasutut
oqaatigineqarsinnaanngillat, ilaatigut aningaasaliissutaasartut killeqarneri
pisuullutik.
Taamatullu
nipilersorneq maani inimi oqallisigisarparput ilaatigut ilinniarfeqalernissaa
siunertaralugu. Komuunillumi ilaanni tamanna ingerlanneqarpalulerpoq
neriunarporli sineriammi tamani ingerlanneqalernissaa.
Sanaluttarnermik
ingerlataqartut pikkorissarneqartarnerat aallarteqqammerpoq, tamatumalli
ataavartumik ingerlanneqartuarnissaa suli qulakkeerneqanngilaq. Tamatumallumi
siunissami ingerlaavartumik ineriartortinneqarnissaa Inuit Ataqatigiinniit
pingaruteqartutut isigaarput.
Sanalukkanimmi
kusanartulianillu suliaqartarnerup nunatsinni aningaasarsiornikkut
ullumikkornit suli annertunerusumik tapertaallualernissaa pisariaqarpoq.
Tamannalumi Ajornanngitsoq Canadami naggueqatitta takutereerpaat. Ilami
eqqumiitsuliornermik kusanartuliornermillu suliaqartortatik ima
pingaartitsigaat inuutissarsiutitut ingerlanneqarsinnaanera
piviusunngortissimallugu. Tamanna Nnatsisartut Niuernermut Ataatsimiititaliaata
sukumiisumik misissortariaqarpaa, sutigut Canadami periutsit uagutsinnut
tulluarsarlugit atorsinnaanerigut paasiniarlugu.
Naalakkersuisup
akissuteqarnermini oqarneratuut ukiumut kulturimut 2,1 mio.kr-nit atortarpagut,
taakkunanngalu illunut eriagisassanut 600.000-kr-nit atortarlugit. Soormi
taakku illunit iluarsaassassatut allatulli aningaasaliivigigutsigit,
aningaasallu kulturimut suliniartunut atorlugit.
Tassungalu
ilanngullugu eriagisassat ilaasa tassalu kulturitsinnut pingaaruteqartorpassuit
Danmark-imi uninngaannartut utertinnissaat Inuit Ataqatigiinniit
pingaaruteqartutut isigaarput. Maannami isumannaatsumik inissaqartinnginneri
pissutigalugit Danmark-imiisinneqarput. Tassanilu katersugaasiveqarnikkut
piorsaajuarnissaq avaqqunneqarsinnaanngilaq.
Ullutsinni
atortorissaarutit nutaaliat video-t EDB-it tassa qarasaasiat assigisaallu
inuunitsinnut ilaalersimapput avaqqunneqarsinnaajunnaarlutik. Meeqqat
eqqarsaatigalugit nuannarisaat spil-inik taasakkagut nunatsinnut
tulluarsarneqarsinnaapput, immaqa oqaluttuaatitoqqatta ilaat aallaavigalugit.
Taakkuli
kisiisa pinnagit meeqqat ineriartornerannut pingaaruteqarluinnarpoq namminneq qarasartik
timertik nipertillu atorlugit pilersitsisinnaanerat. Meerarpassuuppummi
periarfissani utaqqiinnartut Nipilersornermik, erinarsornermik,
isiginnartitsinermik, eqqumiitsuliornermik aallutaqarusukkaluarlutik
sungiusarnissaqanngitsunik. Taakkuninnga sungiusaasussat pikkorissarlugillu
pimoorussamik aalluttariaqarpagut Takkununngalumi pikkorissaanermut
aningaasanik immikkoortitsisarnissarput pisariaqavippoq, tamatumani kommuunit
suleqatigalugit ineriartortitsinissaq avaqqunneqarsinnaanngilaq.
Meerartagut
perortittariaqanngilagut Computerit video-llu saani kisimi, aammali nunatta
pisuussutaannik, oqaluttuariasaanikkullu aallaavitsinnik toqqammaveqartumik
ineriartortitseqataanissaannik kaammattortariaqarlugit. Siunissamilu
takornariarpassuit isumalluutigineranni pingaaruteqarluinnarpoq kulturip
inerititaalluartup avammut nittarsaattuarnissaa.
Qujanartumik
filmiliornermik video-liornermillu aallussaqarneq nunatsinni ukiuni kingullerni
malunnaateqaleriartorpoq. Qallunaallumi qujanartaqaat nunarput pillugu filmiliorusullattaalermata.
Taakkuli isumalluutigiinnarnagit kalaallit inuusuttut isumalluarnaqisut
pigalugit takoreerparput, taakku annerusumik piorsaaqataaffiginissaat
pingaaruteqarluinnartoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut.
Ullumikkut
nipilersortartorpassuaqarpugut, tamatumallu nassataannik nuuteeqqanik CD-nik
saqqummersitsisartunik arlalissuarnik aamma peqalersimalluta. Taakkuli
tunisiffissat eqqarsaatigalugit ajoraluartumik tamarmik siunissami imminut
napatittuarsinnaanissaat qularnarpoq, Taamaattumik ilisimasat iluatinnaatillit
tassaniittut eqqarsaatigalugit suleqatigiissumik nukiit atorluarnissaat
kaammattuutigerusunnarpoq. Taakkulu saniatigut pisortanit
aningaasaliiffigineqartartut KNR-ip ammalu Atuakkiorfiup saqqummersitsivinnut
unammillertuunnginnissaat eqqumaffigineqartariaqarput. CD-nimmi
saqqummersitsiviit allat pisortanik annertunerusumik aningaasaliiffigineqarneq
ajormata.
Qujanaqaaq
Aasiviit pilersimaneranni qajaq tammaleraluartoq takussaaqqilermat. Qujanaqaaq
Aasiviit pilerneranni inngerneq pimoorullugu aallunneqaqqilermat. Tassungalu
Aasiveqartarnerup attattuarnissaasa pingaaruteqarnerat ilisimagatsigu
inuusuttortavut kaammattussavagut tamakkutigut suleqataalluaqqullugit.
Aamma
qujanaqaaq qimussertarfiusuni qimussersartut peqatigiiffii
pilersitsiortorneqarsimammata qimussit atajuarnissaa anguniarlugu. Qujanaqaaq
eqqumiitsuliornermik ilinniarfeqaratta. Qujanaqaarlumi sinerissami
erinarsoqatigiippassuit ingerlaluarmata taamaallillutik nunaqqatiminnut
imaannaanngitsumik tunniussaqartuartarlutik .Qujanaqaarlumi sinerissami
inoqarmat eqqumiitsuliornikkut atugassaritaasut ilungersunartaraluaqisut
aallussilluartunik.
Kulturi
tassaavoq pinngitsoorsinnaanngisarput, inuup anersaaminik pikialaartitsivia.
Qamani pigisat aninnerini inuk tarnimigut pisuunnguallattarpoq, taamaalillunilu
inoqatiminut takusassatigut tusaasatigut misigissutsikkullu tunisisarluni.
Inuiaqatigiit
ullumikkut tarnitsigut aamma nukittunerulissagutta, taassuma tungaa
aallannerusariaqalerparput. Nukippassuit tamatta iluaqutigisinnaasagut
utaqqiinnarput atorneqarnissaminnut.
Taamatut
kulturip ineriartortinnissaanut aningaasat apeqqutaalluinnartut Inuit
Ataqatigiinniit ilisimavarput, maanilu tapersersuinermik oqaluinnarata
timitaliinissarput pisariaqavissutut isigalutigu.
Taamaattumik
aappaagumut aningaasartuutinik eqqartuinissami pimoorullugu aningaasanik
ujartuisoqarnissaa kaammattuutigissavarput.
Taamatut
Inuit Ataqatigiinniit oqaaseqarluta Naalakkersuisullu siunnersuisoqatigiinnit
pilersitsinissaat tapersersorlugu kulturimut atuartitaanermullu
ataatsimiititaliamut makku suliassatut isumaliutigeqqussavagut:
Siullermik;
kulturikkut suliniarnermi ukiuni tulliuttuni anguniagassat ersarissut
suliarineqassasut, isiginnaartitsinikkut, nipilersornikkut, atuakkiornikkut,
sanalunnikkut, eqqumiitsuliornikkut, filmeliornikkut videoliornikkullu.
Aappaattut;
aningaasaliisuutissanik ujartuisoqassasoq, aappaagumut aningaasaliissutissat
eqqartunnginnerini, tassalu periarfissat suulluunniit ujartorneqassasut.
Ilatigullu nassaariuminaatsinneqassappata akitsuutit pioreersut allaannik
tiguneqarsinnaannginneri misissoqquneqarlutik. Taassumalu saniatigut nunat
avannarliit kulturikkut aningaasaliissutaasa suli ullumernik
eqqumaffigineqarnerulernissaat anguniarneqassasoq.
Pingajuattut;
sinerissami kommunit Kanukukalu suleqatigalugit ineriartortitsisoqassasoq.
Sinerissami kulturikkut aallussinerullunilu eqeersimaarnerunissaq anguniarlugu.
Tamakkuninnga suliaqarusuttunik pikkorissaasarnerit, aaqqissuusaasumik
ingerlanneqartalissasut, soorlu isiginnaartitsinermik, nipilersornermik,
sanalunnermik, eqqumiitsuliornermillu.
Naggasiullugulu
oqaatigissavarput inuiaat kulturikkut eqeersimaartut avataaniit tikillugit
nuannillaraasut, Inuit Ataqatigiinniillu isumaqarpugut ukiuni
nammineernerulernissamik siunnerfeqarnitsinni aatsaat taama pingaartigisoq
tamatuma tungaatigut ineriartortitsinissarput.
Taamaattumik
inuiaat kulturikkut suliniartortaminnut naammaginartumik atugassaqartitsisut
pilersinnissaat pisussaaffitut isigisariaqaripput isumaqarluta.
Mogens Kleist,
Kattusseqatigiit:
Olga Poulsenip apeqquteqaataanut
Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqassaagut: uku paarlaatilaartussaassapput
oqaatigisassakka.
Siunnersuuteqartup Olga Poulsenip
taakkartugaasa ilagaat, politikkeqannginneri taakkartor-lugulu sunniuteqarluartumik
suliniuteqarneq ajornakusoortarsimanera anguniakkanut kingaa-laqutaasarsimaneri
taakkartorlugit. Olga Poulseni apererusunnarpoq apeqquteqaateqarneranut
suunersut assersuutitut taakkartorsinnaanerai. Tassami siunnersuumik
ersarissumik qulequtseriarlugu tunngavilersuutini ersarinnerusumik
taakkartunngimmagit.
Ujartorneqartoq ersarissumik kulturimut
tunngatillugu politikkeqalernissaq tungitsinniit oqaatigissavarput, oqaatsip
kulturimip imarisai annertusinnaammata, aamma assigiinngitsutigut paasineqarsinnaallutik.
Kulturip oqaatsip imarisaasa ilagaat
ineriartornerup avatagiisitsinnut sunniinerit naliffassassarlugit
inuusinnaanerput. Ilami ullutsinni inuuneq ukiut 50-t kingumut qiviarutta,
ineriartornerup qanoq ingerlasimanera takusinnaalluaratsigu, immaaginnartoq
naleqqussarnikkut aammalumi avataaniit sunnerneqartarnertigut kulturitsinnut
annertuumik sunniuteqartarsimasut nalunngilagut, siunissamilu taamaatuassalluni
ineriartorneq avataaniit sunnerneqartarnerisigut.
Kulturimi tassaasinnaammat ineriartornerup
ingerlajuartup aqqutaasa ilaat. Uagut kalaallit ukiut 4.000-t sinnerlugit
nunarsuarmi inuuffigiuminaannerpaami naliffassarluta avatagiisitsinnut
piniagassatsinnullu, piniagassaasinnaasunullu, piniagassaasinnasullu
atorluarnerisigut nunarput inuuffigisimavarput. Sulilu nunarput
najorparput.
Kulturimut tunngatillugu
Naalakkersuisuniit taakkartorneqartut assigiinngitsut aamma
anguniarneqartussaasut taakkartugaasut Kattusseqatigiinniit taperserusuppagut.
Kulturi innuttaasunit pitsaanerpaamik anguniaraanni meeqqaniit utoqqarnut
anguniagassat siammasissuutinneqartariaqarput. Aammalu minnerunngitsumik
nunatsinni innuttaasut, sumiikkaluilluunniit ilaatinneqarsinnaanissaat
anguneqartariaqartutut isigaarput.
Eqqumiitsuliortut nunatsinniittut
atugarisaat aammalu kulturitsinnut attuumassuteqartut siunissami
aallunneqarnerullutik sullinneqarnissaat Kattusseqatigiinniit
innersuutigerusuppagut.
Aammalumi minnerunngitsumik Katuap
pilersinneqarnerani taakkartorneqartut ilagaat, tassalu isiginnaartitsisartut
atorluarneqarnerulernissaat piffissami aggersumi aaqqiivigineqarnissaat
Kattusseqatigiinniit innersuutigerusupparput.
Taakkartorneqarsinnaasut amerlaqaat
pingaarutilittullu taarusupparput sinerissami peqatigiiffippassuit bingo
aqqutigalugu aningaasannanniartarnerisa aaqqivigineqarsinnaanissaat.
Tipserluni aningaasat immikkut
inissinneqarnissaat Kattusseqatigiinniit innersuutigerusupparput,
timersoqatigiiffiit kattuffiannut, tassami sooq? Naalakkersuisoqarfimmit
tamakku aqunneqassappat? Pitsaanerunnginnerluni timersoqatigiiffiit kattuffiata
aqutarilerpagit.
Ila, naggataatigut
taakkartorneqarsinnaasut annertugaluaqaat Kattusseqatigiinnilli
oqaatigissavaraput, ersarissumik kulturikkut politikkeqalernissaq
suleqataaffiginissaanut suleqataarusukkatta. Neriuutigaarpullu Naalakkersuisut
kulturimut tunngatillugu ersarinnerusumik Inatsisartut siunissami
suleqatigalugit anguniagassanik tulleriiaariumaartut.
Taamatut oqaaseqarluta
siunnersuuteqartup ujartugaanut tapersersuinerput oqaatigissavarput. Aammalu Naalakkersuisut
ersarissumik kulturi politikkimut tunngatillugu aaqqiinissaannut
suleqataanissarput oqaatigerusukkatsigu. Qujanaq.
Olga Poulsen, Inuit
Ataqatigiit:
Qujanaq. Tassa siullermik
ajuusaarutigissavara siunnersuutiga nuannarineqarpallaanngitsutut immaqa
nipeqarmat, tunngavimmigut soorunami akuersaaneqaraluarluni,
isumaqatigineqarlunilu. Tassanimi peqqutaanerpaasutut tassa
tunngavilersuinngippallaarsimanera. Ajunngilaq, taanna tusaatissatut
tigussavara imaassinnaavoq aallaaveqartoq Inatsisartuni sulinermi immaqa
misilittagakippallaarneq, imaluunniit tulliani tunngavilersuigaarama
tunngavilersuissuunga immara oqaasissaarutissaagut tunngavilersuigaarama.
Kisianni taamaakkaluartoq,
siullermik Siumukkut oqaaseqartuanut oqaatigissavara nalunnginnakku kultur
undervisningsudvalgimi kulturimut tunngassuteqartunik annertuumik aamma
eqqartuinikuulluta, tassanilu ilaatigut aamma kultur politikkeqarnissaq
annertuumik eqqartuiffigisimagatsigu ataatsimiititaliami, taanna aamma
ajunngilaq, aamma pissusissamisoorput taamatut aamma pisussaaffeqarpugut.
Erseqqissaatigisimanngikkiga
siunnersuutinni imaluunniit aamma tunngavilersuutinni
erseqqissaatigisimanngikkinga taassumap ataatsimiititaliami
oqaluuserineqarsimanera taanna Siumukkunniit ajorineqassappat, ajuusaarutigivara
taamaasiorsimannginnama. Kisianni misigisimasimanngilanga uanga Inatsisartuni
ilaasortatut erseqqissaatigissallugu kultur undervisningsudvalgimi taamatut
oqallinneq aalaajangiiffiunanilu oqallinnerinnarmik imalik aamma
annertunerusumik erseqqissaateqarfigissallugu. Immaqa siulittaasutut
pisussaaffilerneqarsimagaluaruma, taava pisussaasutut aamma misigisimassuuga
tassuuna.
Naalakkersuisup akissuteqarnermini
uani siullermik aallartilluni oqaatigivaa, aningaasanik inatsisiliornermi
kultur politikkeqarneq ersersinneqartartoq. Isumaqarpunga
pingaaruteqartorujussuusoq, soorunami aningaasat aningaasaliissutigineqartut
finanslovikkut taakkua ersertarput, atuakkatigut aningaasat sunut, sunut,
qanorlu, qanorlu atorneqartussat ersertarput ersarissumik.
Kisianni taamaakkaluartoq
amerlasuutigut Inatsisartuni ilaasortat naalakkersuinikkut
naalakkersuisutigoortumillu qanoq inuiaqatigiit pingaartitaannit ersarissumi
peqannginnermik aallaveqartumik aningaasanik Inatsisartuninngaaniit
aningaasalersuiniarneq ilaatigut ajornakusoortarsimavoq. Aammalu taassumap
takutippaa assigiinngitsorpassuartigut kulturimi ingerlatsiniarnermi iluamik
inerititaqartannginneq.
Tassa taannajuna ujartoriga,
ersarissumik peqartariaqarput naalakkersuinikkut sunaana pingaartikkipput.
Aammalu taannaavoq annertuumik oqaloqatigiissutigisimasarput kultur
undervisningsudvalgimi.
Uanga saqqummiukkakku massakkut
qujassutigivara eqqartornikuullu aamma saqqummiukkakku. Tassunga aamma
aningaasaliigaluarluta imaanngilaq taamannak, taamannak aningaasaliigatta
politikkeqartugut, uanga taamatut paasinngilara.
Qujassutigivara Naalakkersuisuni
ilaasortap taamatut kulturimut isumasioqatigittartunik pilersitsiniarnera
taanna qujassutigivarput annertuumik, aamma Inuit Ataqatigiinngaanniit taanna
oqaatigivarput.
Taannalu taassumallu sulinissaa,
tassa ilaatigut immaqa politikkimik pilersitsinissami ilaatigut
oqariartorsinnaasariaqarpugut kulturimut tunngassuteqartumut suliniaqatigiiffik
una pingaartigaaratsigu, imann´, imann´ aningaasanik tunissavarput, siullersaanngorlugu,
ilaa. Soorlu taamatut ittumik ujarlerpunga taannalu tassa uanga
paasinnittariaasera naapertorlugu politikki.
Atassummut tunngatillugu tassa
immara tassani siullermi oqaatigisara ajuusaarutigivara itinerusumik
tunngavilersuisimannginnama. Kisiannili uani oqaaseqarnissinni eqqaavarasi,
issuaaffigilaarpara: "Nassuerutigineqarsinnaavoq kulturikkut suliaqarneq
allanngoriartuaartuummat sorpassuarnullu sammitinneqarsinnaalluni,
taamaattumillu aalajangersumik siunnerfilimmik anguniagaqarfiusinnaanissaa
ajornakusoortinneqarsinnaalluni". Ilumoorpoq taanna.
Aamma ilumoorpoq imatut kulturip
assigiinngitsut aammalu inuiaqatigiinni allaninngaaniit nunarsuarmiuninngaaniit
immersorneqarnerput, uagutsinnut ima sunniuteqaleriartortigivoq, allaat tassani
ersarissumik kultur politikkeqarnissaq pisariaqalerluni. Imaanngitsoq
ajattussagatsigit, naamerluinnaq. Kisianni sorleq pingaarnerutipparput, soorlu
aamma Siumup oqaaseqartuata taanna eqqaagaa, taanna aamma
ersarittuusariaqarpoq.
Kattusseqatigiinnut tunngatillugu,
toqqaannartumik taanna apeqquteqaataa imanna akissavara: assigiinngitsut
kulturimut tunngassuteqartuni suliniuteqartartut, tusartakkagut
ataaseriaannarnata nammineerluta aamma tusagassiuutitigut tusartarparput,
immaqa aamma Inatsisartutut, Inatsisartuni ilaasortatut saaffigineqartarnikkut
tusartarparput, assigiinngitsutigut kulturimut suliniartunik
qinnuteqaateqartaraluartuni itigartitaasarnerit qanoq annertugisut.
Tassani uanga aamma paasinnittaasera
naapertorlugu politikkeqannginnermik aamma aallaaveqartoq aningaasat sumut
atorneqarsinnaanissaat iluamik ersarinngigaarmata kikkorpassuit
qinnuteqartaraluarlutik itigartitaasarput. Immara ilaatigut tulleriissaarineq
aammalu tulleriissaarineq pitsaanerusoq pigineqaraluarpat, tamatigut tamarmik
itigartinneqarnissaat pisariaqartassan-ngikkaluartoq.
Kisianni tamaat ataatsimut isigalugu
qujassutigivara taamatut siunersuut imaluunniit oqallisissiaq Inuit Ataqatigiit
oqaaseqartuata minnerunngitsumik ersarilluinnartunik suliniutaasinnaasunik,
aammalu suliniarnermut aallaaviusinnaasunik immersuinera, aamma taanna
assorujussuaq qujassutigivara.
Otto Steenholdt,
Atassut, partiit oqaaseqartuata avataatigut oqaaseqartoq:
Siunnersuuteqartoq
oqarfigisariaqarpara, utoqqatseqinak, illit pisuussutiginngilat. Aqqutissaa tamaat
atuarlugu ingerlasimavoq, oqaluuserisassanngorsimavorlu. Taamaattumik taamatut
uparuartuisut tassaaginnarput, allatut ajornaqaaq illit pisuussutiginngilat.
Ilumullimi takinerulaarsimasuuppat
Inatsisartuni ilaasortat ilaata oqarnerattuut ullut marluk immaqa tapullugit
oqallisigissagaluarpaat. Aaliuna oqaaseqatigiinnguit marluk illit
siunnersuutigigitit, titarninnguillu tallimat.
Taanna aallaavigalugu
Naalakkersuisoq akissuteqarujorujussuartoq aperissavara, ataatsimiittarnissamut
tunngaviusut tamaasa eqqaallugit, tunngavilersugaalluartutut taallugu,
taamannarsuaq oqaaseqarfigaajuk?
Tullianik tikikkumaaratsigu
oqaloqatigiissutissaq alla, allarluinnarmik akisat. Taakkuninngaaniit
takinerugaartumik tunngavilersorneqarsimasoq.
Lise Skifte Lennert, Naalakkersuisuni ilaasortaq, akissuteqartoq:
Qujanaq.
Siullermik Siumup oqaaseqartuata Per Berthelsenip oqaaseqartuata
saqqummiussaanut, una oqaaseqarfigilaarusuppara, ilaalaariarlugu: "
kultureqarnermut aningaasaliisarneq annertuumik qaffanneqartariaqalersoq, pisariaqalersorlu
kulturip sutut uninngaannartuunngitsutut ineriartortitassatullu
kaammattuutigissallugu soqutigalugu aaqqissuussaalluartumik ilusilerlugu
sullinneqarnissaa".
Taamatut
Siumup saqqummiussinera nuannaarutigaara aammalu eqqaassutiginiarlugu aningaanut
inatsisissami piareersereernissatsinni aamma kaammattussallutigit partiit allat
Kattusseqatigiillu taamatut piareersarnitsinni piviusunngortitsissagutta
aningaasat amerlanerusut pisariaqartikkutsigit, taava tassa
siunnersuuteqartariaqaratta pioreersut massakkut aningaasanik inatsimmit
2000-imi allassimasut immaqa allanngortiterinissatsinni
qiviallattaajutigalugit, suut iluini allanngortiterinissaq pisariaqarpa?
Nalunngilarpummi assersuutit kingulliit ilaat tutsiuttut kulturimi
tapertakkatta iluani ukiup qeqqinnaani tutsiummata tapeqqeqqullutik, taavalu
allanik tigusassaqarnata, suminngaaniit peqatigiiffeqarnerup iluani,
allaninngaaniit milliilluta allanut tunniunnialeraluarutsigit nalunnginnatsigu,
qanoq nilliasut amerlatigissasut.
Taamaammat
pingaaruteqartorujussuuvoq taamatut aningaasamut inatsisissamut
piareersarnitsinni partiit Kattusseqatigiillu tamatta torersumik
siunniussaqarluartumillu piareersaateqarnissapput.
Taava
Siumuminngaaniit aamma ukua innersuussutigineqartut immikkoortut pingasut innersuussutigisaat,
neriuppunga Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliap tassa
maannamiit suleqqinnissamini innersuussutigineqartut aamma allat
aqqusaarnissaat aamma taakkua sulinerminni ilanngukkumaaraat.
Atassummut,
Atassutip saqqummiussisuanut Gudmann Jensenimut, qujavunga taamatut Atassut
piumassuseqarluni nalunaarutigimmagu kulturimi suliniutikkut
tapersersuiumallutik. Kiisalu aamma taakkua akissuteqaatinni uanga immikkoortut
15-usut saqqummiussanni aamma tapersiiumallutik erseqqissumik nalunaarmata.
Taavalu
Inuit Ataqatigiit akissutaannut imaannanngeqisumut, romaniliaalaavissumut
imatut oqarusuppunga; siullermik, innersuussuterpassuasi isummat
ajunngitsorpassuit isumaqarpunga partiit Kattusseqatigiillu akornanni imatut
isumaqatigiinngissuteqanngitsugut. Takusaqanngit-soorpunga imaluunniit
tappiilliorsimasinnaavunga, taamatut innersuussutisi kusanartorpassuit aamma
partiinut Kattusseqatigiinnilu kulturimik oqalukkaangatta aamma anguniakkatta
ilagimmatigit.
Kisiannili
ingasagalugu, imatut oqarsinnaaneq: politikkeqanngitsugut, tassami
akissuteqarninni aamma erseqqissarpara, soorunami aningaasanut inatsisissaq
akuersissutigigaangatsigu, tassa tassaniipput agguaqqissaareersimallutik
tapiissutissat suut assigiinngitsut, suliniutissallu.
Kisianni
aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit taamatut kommuninut suleqatiginninnissamik
innersuussuteqarneq, aamma tamatta nalunngilarput suliniutigut kulturip iluani
iluatsissagutsigit, nunap qeqqaninngaaniit maanngaaniit qitiusuminngaaniik
ingerlassinnaanngilagut tamaasa, soorlu aamma akissuteqaatinni taanna
erseqqissareeringa. Taamaammat pisariaqarluinnarpoq iluatsitsinissatsinnik
kommunip suleqatiginissai.
Kiisalu
ukua, tulleriiaarlugit kisitsisilersorlugit aamma innersuussutisi pingasut,
aamma isumaqarluinnarpunga taakku kultureqarnermut ilinniartitaanermullu
ataatsimiititaliap isumassarsiorfigissallugit piukkunnartutut tigusinnaagai.
Kattusseqatigiinnut,
siullermik qutsatigissavara taamatut aamma tapersersuerpalaartumik nipeqarlusi
saqqummiussinersi. Kiisalu una uparuagarsi, taakkartorneqarsinnaasut
amerlanerariarlugit, taarusupparsi immikkut sinerissami peqatigiiffippassuit
bingo aqqutigalugu aningaasannanniartarnerisa aaqqiivigineqarsinnaanissaat.
Tassunga
tunngatillugu oqarpunga tassa peqatigiiffeqarnerup iluani peqatigiiffiit
ataasiakkaat, kiffaanngissusertik atorlugu qanoq iliorsinnaanerat uagut
qitiusumik qanoq iliuuseqarfigisinnaanngilarput, kisianni soorunami
kaammattutitigut allatigullu kulturikkut suliniuteqarnitsinni uterfigeqqissinnaavagut.
Aamma
eqqaangassigit tipserluni aningaasat immikkut inissinneqarnissaat
innersuutigalugu, tassa tassunga tunngatillugu oqaatigisinnaavara, tipserluni
lottorlunilu eqquiniaanermi aningaasat imatut aaqqinneqarsimammata, puljet
pingasuupput, taavalu pulje siulleq; tassa tamarmi timersornermut tuttarpoq.
Tassa timersoqatigiit kattuffiannut 5,5 mio. kr.-t . Taavalu Tim Grønlandimut
1. mio. kr.-i. Tassa taamaalilluni aqqutissiuutereersimavarput timersoqatigiit
kattuffiata nammineq ilumini taakku aningaasat iluminni nammineerlutik qanoq
agguaannissaat aalajangertarlugu.
Taava
pulje B-mik taasartagarput tassa; meeqqanut inuusuttunullu siunertalimmik
atugassagut, soorlu assersuutigalugu: Sorlammut, meeqqanut inuusuttunullu
suliniutilimmut 1,5 mio. kr.-t atorneqartussaapput.
Taavalu
pulje C. Tassa siunertat allat tassaniipput, naatsumik oqaatigalugu kulturimut
suliniutinut atugassat taavalu aamma peqqinnissamut tunngatillugu aammalu
inunnik isumaginninnermut tunngatillugu, kiisalu aamma sunngiffimmilu
ilisimatusarnermilu aamma tapiissutissat tassaniipput 3.mio. kr.-t.
Ja,
taavalu Olga Poulsenip sinnersuuteqartutut uannut saalluni oqaasii, imatut
oqaaseqarfigilaassavakka: Isorivat, aningaasanik inatsik aqqutigalugu
isernerartanngilat, taamatut kulturimut politikkeqarnerput, kisiannili tassa
taava aqqutit allat tussagutsigit qanoq tassani ersinngippat taava sumi
ersissava?
Taavalu
sumi allatut ersertitsinissarput anguniarlugu landstingip kulturimi
ilinniartitaanermilu ataatsimiititaliaa aqqutigalugu taamatut ujartukkannik
peqannginnatta tulleriiaarisunik una, uuminnga pingaarnerussaaq, tassa ilissi
suleqatigalusi kulturimi ilinniartitaanermilu ataatsimiitaliaq.
Kiisalu
aamma ukua immikkuullaarissut kulturimi soqutigisat assigiinngitsut,
kulturikkut siunnersuisoqatigiit pilersitsinnagit tassani suliasssami
neriuutigilluinnarpara, tassani udvalgimiittusi suleqatigilluinnarlusi aamma
pilersissinnaassallugu. Aammalu pilersitsiniarnitsinni suleqataalluassasusi
isummersueqataallusilu. Qujanaq.
Daniel Skifte,
Atassutip partiiata avataatigut oqaaseqartoq:
Oqaaseqartut
saniatigut oqaaseqarusullunga qaqininnut peqqutigaara siunnersuuteqartup
Inatsisartut aalajangeqqummagit suleriaatsimi § 32, malillugu nunatsinni
ersarissumik kultur politikkeqalernissamik suliniummik Naalakkersuisut
aallartitseqqullugit. Tassagooq erserissumik kulturimut tunngasumik
politikkeqanngimmat.
Kulturitta
oqalliginissaa, oqallisigiuarnissaa ineriartortittuarnissaalu Atassutip
pingaartittupilorujussuuaa, tamanna apeqquserneqassanngilaq.
Kisianni
siunnersuuteqartup oqallisissiaa tupigivara, nutaamik tunngavilersugaanngimmat,
allaallu apeqquserusullugu siunnersuuteqartup oqaaseqatigiit taamaallaat marluk
atorlugit, tassa titarnerit sisamat sinnilaaginnarlugit takissuseqartumik
oqallisissiaq suliassiissutigimmagu, ukununnga allaffissornerujussuarmik
kinguneqartumik. Inatsisartut siulittaasoqarfiat Naalakkersuisut, Inatsisartut,
partiit allaffeqarfii, minnerunngitsumillu allaffeqarfissuarni sulisut.
Maluginiaqquneqarpoq
kikkulluunniit siunnersuuteqarsinnaanerat uani apeqquserniarneqanngimmat.
Pineqartoq tassaavoq apeqquserusutara, ilumut siulittaasoqarfik pitsaasumik
naliliisimanersoq? Suliassap ingerlateriaqqinnerani, taamatut oqarnikkut ukua
tunngavigaakka:
Naalakkersuisooqatigiit,
tassa Inuit Ataqatigiit Siumullu, Olga Poulsenip nammineerluni
ilaasortaaffigiinnarnagit, apeqqummili pineqartumi siulittaasuutitaaffigisani,
Inuit Ataqatigiit Siumukkullu politikkimi ataatsimiititaliami
siulittaasuuffigisamini oqallitsitsiniarpoq, Naalakkersuisunngooq ersarissumik
kulturimut politikkeqanngimmata.
Taama
oqarneq soorunami uanga isumaqatiginngilluinnarpara. Akuerisinnaanagulu, una
peqqutigalugu; uani atuarsinnaangakku tassa Inuit Ataqatigiit kiisalu Siumut
kulturikkut erseqqissumik politikkikkut anguniagassanik siunnerfeqarlutik
ukiuni sisamani isumaqatigiissimammata. Partiit taakkua siulittaasuisa
atsiugaannik, tassa Jonathan Motzfeldtip, Josef Motzfeldtillu kiisalu aamma
naatsorsuutigivara, partiit taakkua siulersuisuunerisa isumaqatigiissut una akuerisimassagaat.
Kulturikkullu suliniarnerminni tunngavigalugu.
Taama
atsioqatigiissimagaanni taava suliniarnermi taanna aallaaviusariaqartoq.
Tamatta nalun-ngilarput, maannakkummi suli ukioq ataaserluunniit
qaangiutinngilaq, oqaatigissallugu una atorsinnaanngitsoq. Pingaartumillu
siulittaasuungaanni.
Taanna
eqqartugara Siumukkut Inuit Ataqatigiillu isumaqatigiissutaat immikkoortoq
11-miippoq qupperneq 7-mi atuarneqarsinnaalluni.
Soorunami
Atassut aamma nammineq kulturimut tunngasunik immikkut ersarissunik
anguniagaqarpoq, kialluunniit taanna atuarsinnaavaa, anguniakkatta ilaat
oqaluttutta oqaatigereerpaat. Allallu kulturimut politikkitsinni qulequttani
arlalissuarni sammineqarsimasut atuarneqarsinnaapput, soorlu qupperneq 20-mi,
uani kulturimut suliniutit anguniakkatsinniittut.
Naatsorsuutigilluinnaqqissaarpara
Inuit Ataqatigiit Siumullu kulturimut politikkeqarnermikkut illuatungiliuttut
siulittaasuanninngaaniit taperserneqaramik nuannaassasut. Aammalu killormut
aallariassanngitsut.
Naliliisinnaanera
tunngavigalugu Siumut oqaaseqartuanut oqassaanga: Siumup IA ullumikkut
ikorujussuarpaa. Aamma maluginiarsimavaa IA-p illuatungiliuttut oqaaseqarnera.
Taannali Siumukku Inuit Ataqatigiillu akunnerminni aaqqinniassavaat.
Naggataatigut
oqaatigilaarusuppara .....
Finn Karlsen,
Atassut, ataatsimiinnermik aqutsisoq:
Oqaatigissavara
piffissarititaasoq qaangigaatsiarakkit, minutsit tallimaannaat piffissaqaramik
partiit oqaaseqartuisa avataatigut. Aajuna tassa suleriaaseq nutaaq.
Ruth Heilmann,
Siumut, partiit oqaaseqartuisa avataatigut oqaaseqartoq:
Tassa
uanga Siumuminngaaniit oqaaseqartoq taperserlugu aamma ataatsimiititaliami
ilinniartitaanermi kultureqarnermi ilisimatusarnermi aamma ataatsimiititami
ilaasortaagama, imatut oqalaarusuppunga:
Tass´
ullumikkut oqallinneq nuannerpoq soorunami. Kisianni kulturerput ulloq
ataasiinnaq eqqartorneqarsinnaanngilaq. Peqqissaarullugulu
eqqartorneqartariaqarluni. Taanna aallaavigalugu ataatsimiitaliami qinigaagatta
suleriarneq aallartissimavarput, kultur politikkimik ersarissumik
saqqummiussiniarluta. Aammalu taanna aallarnerlugu oqallissimaqaagut, aammalu
ilisarisinnaagaarpakka Inuit Ataqatigiit saqqummiussaani aamma oqaluuserisagut
annertuut.
Aammalu
Naalakkersuisoq aggersarsimavarput, oqaloqatigigalugu suleqatiseralugu,
taamatut kultur politikkimik saqqummiiniarnitsinni. Aammalu ullumikkut
Naalakkersuisup saqqummiussai, uagut oqaaserisatsinni aamma piumasaqaatitsinnut
naleqquttorujussuupput.
Tassa
imaammat; sammisaqartut, susassaqartut immikkuualutsitaarlugit aggersarlugit
oqaloqatigineqartassasut, aammalu isumasiorneqarlutik. Tassuunakkullu kultur
politikkerput aamma ineriartorteqqissagipput aamma soorunami ataatsimiititaliaq
suleqatigalugu.
Aamma
uagut taamatut suleqataarusussimanerput ingerlateqqikkusukkaluarparput.
Kisianni uani saqqummiisoqarpoq, kisianni taamaakkaluartoq neriuppunga aamma
ataatsimiititaliap siulittaasuata suliassaq pimoorullugu ingerlanniarumaaraa.
Uani
soorunami pingaaruteqarmat aamma kulturimik suliaqartut aamma innuttaasut
inuiaqatigiillu qanimut isumasiorlugit qanoq nammineq eqqarsarnerat, taanna
paasissallugu. Isumaqarpunga taamatut Naalakkersuisup killiffissiorluni
iliornera aallartereersimasoq tapersersornartorujussuusoq. Aammalu
suleqataanissatsinnut soorunami uagut ataatsimiititaliaminngaaniit aamma
pereersimalluinnarpugut.
Tassami
ataatsimiititaliaq katitigaavoq partiinit aammalu Kattusseqatigiinnit taakkulu
isumaat aamma ataqqillugit ingerlasariaqarpugut, aammalu suliarput,
suliassarpullu paasillugu ingerlasariaqarluta.
Uani
soorunami saqqummiussinerni suut pingaarnerutillugit immaqa missukutaasutut
oqaatigineqartut imaluunniit ineriartorteqqitassatut taagorneqartut aamma
oqaatigisinnaavarput. Soorunami kulturikkut oqaluttuarisaanerput
katersugaasivinni taanna saqqummersinneqartartoq takusartarparput, aammalu
tassuunakkut toqqissiallattarluta, qanoq sorlaqarfipput tassa
oqaluttuarisaasoq. Aamma takussutissaqarpoq kusanartunik
saqqummersinneqaraangat.
Kiisalu
aamma atuakkiortut aammalu atuakkiortartut qangali atuakkiortartut atuakkiaat
atuarlugillu aamma toqqissiallattarpugut sorlaqarfipput innersoq aamma tassani
oqaluttuunneqaraa-ngatta.
Taamaattumik
isiginnaartitsinikkut aamma atuakkiornikkut, eqqumiitsuliornikkullu aamma
nipilersornikkullu nukittorsaaqqinnissarput taanna pingaaruteqartutut aamma
Siumuminngaanniit ersersikkumasimavarput. Aammalu noqqaassutigalugu soorunami
isiginnaartitsinermi inatsisip aamma taassuma aaqqinneqarnissaa
kissaatigisimallugu.
Soorunami
eqqartugassarpassuupput soorlu uanga oqarnittut, ulloq ataasiinnaq taama
siamasitsigisoq kulturerput naammassillugu naammassisinnaanngilarput.
Taamaattumik suliniarneq ingerlatilereersoq isumaqarpunga tapersersorlugu
ingerlaqqittariaqalersoq.
Uani
IA-p saqqummiutaani qujanaqaaq, isuaalaassaanga "qujanaqaaq aasiviit
pilersimaneranni qajaq tammaleraluartoq takussaaqqilermat". Ilumoorpoq,
qujanaqaaq Timuutu Themothæus Poulsen taamatut suliniuteqarsimammat. Taanna
oqaatigerusuppara.
Aammalu
uani Atassutip naggataatigut oqaaseqarnermini eqqaasissutigisaa, aammalu siulittaasup
uani saqqummiutaa isumaqarpunga tapersersortariaqartoq aamma
suleqatigiinnitsinni angunigassat taakku ersarissummata aammalu
suleqatigiiffigisariaqarlutik.
Maliinannguaq M. Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:
Nuannaarutigivarput
oqaaseqaaterput imatooq aammalu oqartariaqarpugut naalisagaq oqariartuutissagut
amerlagaarmata naalisagaq saqqummiukkatsigu.
Tassa
tigussaasunik ersarissarissunik siunnersuuteqarnissarput pingaartissimavarput
Inuit Ataqatiginninngaaniit aamma nuannaarutigaarput Naalakkersuisup akissuteqarnermini
qujassutigimmagu.
Una
utertaqattaarneqartoq siunersuuteqartup qulequttamik
tunngavilersuisumannginnera, taanna isumaqarpunga oqallisigissallugu maani
pisussaanngitsugut, kisianni pisussaasugut oqallisissallugu, sunaana siunissami
kulturikkut uagut anguniarniaripput, Inatsisartuni.
Soorunami
allanik oqaasissaqarsimanngikkaanni taamatut oqariartortoqarniarli, kisianni
maani issiavugut immersueqatigiissalluta siunissami kulturitta eriagisatta
qanoq pitsaanerpaamik suliniuteqarfiginissaa anguniarlugu.
Tassanilu
Atassummut una oqaagitilaassuara aammalu majuartartut ilaatigut Atassutip
siulittaasuata aamma ersersimmagu, uparuartuinerit, qulequttanik
uparuartuinerit kisiisa tikkuartormagit. Naak? Ilissi politikkersi Atassummi
soormi oqaaseqartorsi sinnerlugu atuagaaraq innersuutiinnarnagu oqaaseqartorsi
sinnerlugu oqaatiginngilisigut.
Aammalu
uani una akisussaaqataanermik qimarratiginninnertut allaat taarusuppara,
naggasiullugu oqaatigineqartoq, eqqaamallugu suliassaq Naalakkersuisooqatiiusut
tassalu Inuit Ataqatigiit, Siumullu ingerlattussaammassuk. Soorlulusooq Atassut
akisussaaqataarusunngitsoq, kulturip siuarsarnissaanut.
Maani
oqallinneq pisariaqartoq unarpiaavoq; tamatta ataatsimoorluta Inatsisartuni
akisussaaqa-tigiilluta ingerlasariaqarnermik aallaveqarpoq.
Oqaatigissuaralu
uunga tunngatillugu, ilaatigut illuatungiliuttutut saqqummertugut
oqaatigimmagu. Kisianni imannak taamatut oqalliseriaaseq eqqunneqarsimasoq
Inatsisartunut imatut paasivarput. Immersoqatigiinneq, suunngittunnguamilluunniit
oqarsinnaanngilagut uagut Naalakkersuisoq akerlileripput. Imaluunniit
Naalakkersuisut. Tapersersorpagut, suliniutai tapersersorpagut,
siunnersuisooqatigiinnik pilersitsinissaat tapersersorpagut.
Taassumallu
aamma saniatigut suliniutissanik allanik immersueqataavugut. Taamaattumik
neriuppunga taanna paasinerlunneqassanngitsoq. Siunnersuuteqartoq
siunnersuuteqarneratigut, piffissallu ima angitigereertup massakkut
oqallisigineratigut taassumaannaalluunniit takutippaa taanna oqallinnissaq
qanoq pisariaqarsimatigisoq.
Aammalu
naggasiutigalugu oqaatigissuara; Siumuminngaaniit oqaatigineqartoq uagut
siunnersuutigut ilaatigut ilisarnartut, nammineq aamma anguniakkaminnut
naleqquttut. Taamaalilluta aamma uppernarsiinnarparput, qanoq
suleqatigiinnissatsinnut taassunakkut isumaqatigiissimatigaluta.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit avataasigut oqaaseqartoq:
Una
maqaasingakku avannaata qimussersuaqartarnera, kulturitsinnut annertuumik aamma
ilaasoq aammalu tammattaalisassanut pingaarnernut ilaasoq. Kultureqarnermut,
Atuartitaanermut Ilinniartitaanermullu kaammattuutiginaqaaq, aammalu
Naalakkersuisunut kaammattuutigerusunnaqaaq suli annertunerusumik taassuma
aamma aningaasatigut tapersersorneqarnissaa.
Tassami
ukiut tamaasa nuannarineqarluni ingerlanneqartarpoq, pingaartinneqarluni,
tammattaalineqarluni. Aamma qajaq, eqqartorneqarpoq qujanartumik, aamma taakkua
kalaallit pisuussutitta annersaannut ilaasut. Kiisalu Inatsisartut maannakkut
atuuttut siuliini aalajangerneqarnikuusoq, tassalu kalaallit kusanartuliaannut
tunngasut, pillugit annertoorujussuarmik oqallittoqarnikuuvoq maani aammalu
aalajangiunneqarnikuulluni, saminga akitsinnut naggueqatitsinnut taaneqartartut
nunaannut, paasisassarsiorluni angalasoqassasoq. Taanna qanoq
piviusunngortinneqarsimanersoq soqutiginarpoq paasissallugu.
Tassani
aamma tuniniaasarnermut tunngasut, aammalu periutsit immaqa
ilinniarfigisinnaasagut pissarsiarineqarsinnaaneri iluatinnarmata.
Sanaluttartut
aammalu kusanartuliortartut kalaallit ullumikkut ajornartorsiutaat aamma isumaqarpunga
pinngitsoornagit attortariaqarigut oqallinnermi maani. Tassa akileraartarnermut
tunngasut. Annertoorujussuarmik ilaatigut ajornartorsiutigineqarput.
Ilaatigullu immaqa tamakku pisutigalugit allaat unittuuinnartoqarsinnaanera
aalleqqutigineqarluni.
Tamarmik
taamaanngillat, kisianni taassuma tungaa isumaqarpunga Naalakkersuisut
eqqarsaatigalugu arlaatigut periarfissiisinnaaneq tassani oqilisaasinnaaneq
immaqa aqqutigalugu allatigulluunniit aaqqiisoqarsinnaanera eqqarsaatersuutigineqartariaqartoq
kaammattuutigerusuppara.
Mogens Kleist,
Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Ja, naatsuaraarannguamik
oqaaseqassuunga. Isumaqarpunga Olgap siunnersuutigisimasaa Danielikkut
taakkartugaat partiit assigiinngitsut Siumukkut, IA-kkullu
suleqatigiissimanerannut tunngasoq, taanna massakkorpiaq eqqartugarput
attuumassuteqanngilaq. Siunersuuteqarsinnaapput maani ilaasortaq kinalluunniit.
Taamatut suleqatigiissimagaluaraanniluunniit.
Naalakkersuisumut oqassuunga
bingornermut taakkua tunngasut taagakkit una eqqarsaatigineruara, kulturikkut
suliniaqatigiiffiit assigiinngitsut allatut ajornaqimmat, aningaasatigut
tapiiffigineqartarneri ilaannikkut annikittagaarmata allatut ajornaqaaq
bingortitsiniartariaqartarput. Ilaatigullu bingortitsigaagaamik katersortarfiit
atornerinut aningaasarparujussuit utertittarlugit. Taamallillutik aamma
isertitarisaat annikillilerlutik.
Isumaqarpunga aamma kultureqarnermut
Naalakkersuisup oqaatigisaanut tunngatillugu, ersarissumik uagut aamma
isumaqarpugut, ersarissumik kulturimut politikkeqarnissaq pisariaqalerpoq.
Immaqa apeqqusertariaqarpoq kulturi
taanna aallaqqaamut kultureqarnermut ilinniartitaanermullu, isaasaleriarlugu
ilinniartitaaneq taanna annerutillugu pigaanni. Taamaattuminguna
siunnersuuteqartup taakku ujartugai uagut tungitsinninngaaniit aamma
maluginiarlugit oqartugut; ersarinnerusumik, imaanngilaq aningaasaannarnik
taamatut iliorutta, anguniagaqartariaqarpugut suut pingaartippagut, oqaatsigut
pingaartippagut, atuartitaaneq pingaartipparput, assigiinngitsullu kulturimut
attuumassuteqartut tassami meeraaqqaninngaaniit utoqqarnut tassa kulturip
iluaniipput tamakku tamarmik.
Per Berthelsen, Siumut:
Takisuuliornianngilaq, kisianni
soorunami qisuarianngitsoorsinnaanngilanga Atassut sinnerlugu oqaaseqartup
Daniel Skiftep ajorsaariniarneranut tassalu oqaatsip:
"ikorujussuarpaa" atorneqarneranut.
Tassami oqartariaqarpunga una pisoq
IA-p Siumullu akornanni ajornartorsiutaanngimmat, saqqummiussaqartumulli
toqqaannartumik uparuaanerulluni, aamma tassannga eqqissisimasumik
akuerineqarluni tusaatissatut tiguneqarluni ilinniutaallunilu. Taamaattumik
isumaqanngilanga sumilluunniit tunngavissaqartoq, una pisoq aallaavigalugu
ajorsaariniarluni qassiiliortitsiniarnissamut.
Tassa oqarsinnaavugut immaqa una pisoq,
tassaasoq teknikkikkut kukkutsiarneq, aammalu taamaalilluni ikorujussuaanertut
taaneqarnera tunngavissaqartutut isiginagu, oqaannassaanga tassunga
killeqarpoq, saqqummiunneqartut tamarmik siunertaqartumik atorneqallarumaarput,
ajunngitsumik suleqatigiilluni akisussaaqatigiillunilu
angusaqaqatigiinniarnermut iluaqutaasussamik.
Daniel Skifte, Atassut:
Siullermik oqaaseqartumut kingullermut,
oqaatsit taakku atorakkit peqquteqarpoq, Siumukkut oqaaseqaatiminni
aallartinnerminni nipaat aallavigalugu.
Uangalu oqarpunga tassa aallartikkama,
uanga naliliisinnaanera, uanga naliliisinnaanera, Atassumminngaaniit
oqaluttorput, Atassutip nipaanik oqaluppoq. Aammali uanga Inatsisartutut
pisussaavunga arlaannik malugisaqaruma oqaaseqarsinnaallunga.
Taassuma saniagut naatsuaraararsuarmik
oqaatigissavara, siunnersuuteqartup utoqqatsissutitut atugaa, tassagooq
Inatsisartuni misilittagakippallaarnini imaluunniit
pisussaaffigilaasimannginnini taamatut oqarmat soorunami uanga
akuerisinnaanngilara.
Tassani Inuit Ataqatigiit Siumukkullu
illersorakkit. Illersorpakka politikkeqarmata, taakkuali ilaat oqarpoq;
politikkeqanngilagut. Uanga Siumukkut Inuit Ataqatigiillu illersorpakka
politikkeqarmat takusinnaangakku. Taamaanngippat asuli
oqalussimassapput. Upperaaralu Siumukkut Inuit Ataqatigiillu asili
oqalunngitsut. Taamaattumik taamatut nipilimmik oqartariaqarnera
aalajangiussimavara. Isumaqarpunga assut pingaaruteqartoq taanna.
Mogens Kleisti oqaaseqarnera
annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilaq, taannarpiaruna pillugu uani eqqartorneqartut
isumaqatigiissutit aallavigigikka. Kulturimut isumaqatigiissutigineqartut.
Ole Lynge, Inuit
Ataqatigiit oqaaseqartuata avataatigut oqaaseqartoq:
Naamik, Atassutimuna oqaaseqartuata
avataatigut Daniel Skiftep siulittaasoqarfik aperimmagu, immaqa uani
oqaluuserisamut attuumassuteqanngikkaluartoq eqqaasitsissutiginiarlugu,
siulittasoqarfiup soorunami nalilersimammagu oqaluuserisassanngortitaq.
Taamaatsillugu saqqummiunneqaannassanersoq ilaluunniit naamik.
Siulittaasoqarfiup
aalajangiussimasimavaa, ajunngilaq saqqummiunneqarniarli. Imaassinnaavoq
kukkunerusoq taanna. Kisianni erseqqissaatigerusuppara, oqaluuserisassat
Inatsisartut ataatsimiillutik aallartimmata 14-ani akuersissutigineqareermata
tamanit, aamma taanna immikkoorpoq. Aamma tamatuma kingorna 21-ani maannga
qaqeqqaaqqikkatta, periarfissaqarsimagaluarpusi peersissallugu.
Finn Karlsen, Atassut,
ataatsimiinermik aqutsisoq:
Taanna imatut oqaatigilaassavara
imatut siunnersuuteqartup apeqquteqaat tunngavigalugu oqallinnermi
siunnersuuteqarmat. Inatsisartut siulittaasoqarfianinngaaniit
avaqqukkuminaappoq.
Jonathan
Motzfeldt, Naalakkersuisut siulittaasuat:
Daniel Skiftemut aamma
tuppallersaatigisinnaavara oqarlunga, oqaatigisatit Inuit Ataqatigillu Siumullu
kultureqarlutik ingerlaniarneranik oqaatsisit taakkua paasilluarpakka,
ilumoormat, soorunami aamma kulturikkut suliat tassaniittut
alaatsinaanneqarput.
Allaat nuannaarutigaara
malugineqarmat kultureqarnermut Naalakkersuisoq annertooq, massa
saqqummiussineq aamma saqqummiussisup oqarneratut annertunngikkaluarmik
oqaasertaqartoq. Annertoqisumik Naalakkersuisunit akineqarpoq. Tassani
suliniutit suliarineqartullu aamma erseqqissarneqarlutik.
Soorunami oqallisigisarput uani
amigaateqarpoq, qanoq aallarteriarnissamik oqallisigisassamik nalornigatta.
Kulturi imaaliinnarlugu tigullugu nerriviup qaanut ilineqarsinnaanngilaq,
oqarluni aajuna kulturi. Kultureqarpugut
tamarmik inuusaaserput tamarmi kulturiuvoq. Aalisartut, piniartut, savaatillit,
kiisalu aamma atuarfiit, inuussutissarsioriaatsit tamarmik ingerlaaseqarput.
Kulturinik taaneqartartunik. Inuusaaseqarput ineriartorfissaqarlutillu,
kulturip nammineq tassaniittup ineriartorfissaatut isigisariaqartunik.
Uagut
oqallikkaangatta maannakkut saqqummerartut akornanni amigaartiginartitagut
taakkartorneqartartut amerlasaqaat. Eqqumiitsuliortut periarfissaat nunatsinni
qanoq ippat? Pitsaappaat imaluunniit pitsanngorsartariaqarpat?
Sooq
nipilersornermik taama nuannarisaqarfiutigisumi nunami, nipilersornikkut
atuarfiilluunniit pimoorutamik maanna aallartinngilagut, taanna maannakkut
pimoorullugu aallartinniagarput, Inuit Ataqatigiillu isumaqatigiissutitsinnut
ilaasoq aamma piviusunngortinniarparput.
Nunatsinni
symfoniorkesterimilluunniit suli pilersitsisoqanngilaq. Inuit uagutsit
amerlatigisunik inoqartut, taama nipilersornikkut piginnaasuseqartigisut aamma
aallartereersimasinnaangaluarpaat. Tamakkuupput kulturi tigussaasumik aammalu
takkussutissaqartumik oqallisigissagutsigu, ilusilerniarnissaanut
oqallisigisinnaasagut.
Kisianni
nuannaarutigaarput ullumi Naalakkersuisup oqaaseqaatigimmagu;
isummersoqatigiinnerit ingerlanneqartut Inatsisartut aamma
ataatsimiititaliaani. Aamma oqaaseqartut arlalinnik taanna oqaatigaat,
peqataajumammata tamakkunatigut maannakkut kivitseriarnissat Inatsisartut
kultureqarnermut ataatsimiititaliaata suleqataaneratigut, maannakkut
tikukkumaneqarmata. Aammalu nukittorsarniarneqarlutik.
Atuakkiortugut,
taalliortugut allatigullu taakkuninnga pinninnerput, kulturimi tassani
pineqarpat amigaataasoq, taakkua ilanngullugit siunnersuusiorfiginissaat
maannakkut suliarineqarli!
Kisianni
taanna tigussaasumik oqariartuummik Siumukkut Inuit Ataqatigiillu
isumaqatigiissutiminni siunnerfigisaanni ilaatigut nipilersornermik
atuarfeqarnerup tungaatigut nakussassaanissat, tamakkuupput siunertaqartumik
anguniagaqarfiusut. Aamma angunissaannut maannakkut periarfissaqarniarpugut -
angusaqarfiginiarpugut.
Naggataatigut
oqaatigiinnarlara, Katuaq pilersinneqarmat nunatsinni takussutissat qanoq
angitigisut nuannersut tassani takuagut. Tassanngaannarujussuaq ukiup ataatsip
ingerlanerinnaani silarsuaq avatitsinniittoq ammarneqarpoq, nipilersornikkut,
isiginnaartitsinikkut allarpassuartigullu.
Suliaq
aamma ukiorpassuarni ilaatigut assortuulluni anguniarneqarsimasoq
pivisunngormat, Kalaallit Nunaat tamarmik nuannarutissaatut maannakkut
isigilerparput. Massa ilaatigut akissaajaataannartut aamma
oqaatigineqarniaraluartoq.
Tamakkuupput
aamma maannakkut paasineqalerneri najoqqutaralugit nuannaarutissat. Aamma
Katuamik tapersersuisimalluni maannakkullu pilerneralu ingerlaneralu
nuannaarutigalugit, takusaqarneq kalaallit eqqumiitsuliornikkut taalliornikkut,
isiginnaartitsinikkut allarpassuartigullu ukiut ikittunnguit ingerlaneranni
aamma qiimmassaatissaanik tassani tunineqarput.
Taamaattumik
oqartariaqarpugut maannakkut kulturip tungaatigut politikkeqanngitsumik
oqartoqarnissaa Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu, isumaqarpunga
ingasappallaartoq. Kalaallit inuiannguit taama ikitsigasut maannakkut
takutereersimavaat assigiinngitsorpassuartigut kulturikkut aamma
takutissinnaasaqarlutik. Piginnaanerillu maannaakkut suli saqqumminngitsut
aamma periarfissaat qalaartinneqalerput. Tassuunakkut inuiattut kulturilittut
aamma imminut isigissaagut, amma taamaappugut. Kultureqanngitsutut
oqariartuutigineqassanngilagut.
Hans Enoksen,
Siumut:
Assortuuttunut
ilaanianngilanga maani, kisianni inunnik arlalinnik oqaatigineqarpoq
siunnersuut tunngavimmigut annikippallaartoq. Pisariaqanngitsumik Inatsisartuni
ilaasortaq maani nivinngarneqaqattaarpoq, taamatut nipilerlugu. Uffa,
siulittaasoqarfimmi pitsaasumik sullissisimasuuppata,
utertinneqartussaagaluarpoq inuttaanut, oqarlutillu una ersarinnerusumik
tunngavilersulaaruk.
Taava
taamaattoqarpat immaqa pisariaqanngitsumik Inatsisartuni ilaasortanit maani
nivinngaasaqattaarneq pinngitsoorneqarsimasinnaagaluarpoq.
Aamma
tassani suleriusissatsinni allaqqavoq. Siunnersuutit ersarissumik
tunngavilersorneqarsimassapput. Taanna siunissami tappiffiginerusariaqarpaat,
siulittaasoqarfimmi ilaasortat.
Otto Steenholdt, Atassut:
Daniel
Skiftep uparuarpaa oqartoqarsimasoq; kultureqanngitsugut.
Naalakkersuisoqatigiit arlaata oqaaseq taanna anippaa.
Naalakkersuisut
siulitaasuat nipini allillugu imannak oqarpoq; kisianni Atassummut sammilluni
ajoraluartumik. Kultureqanngitsunik taaneqassanngilagut. Neriuutigaara taamatut
oqarlumut nipini allillugu oqaatigigaa. Tassalu
assortuunnerup qiterpiaa Danielip tikkuagaa.
Olga Poulsen, Inuit
Ataqatigiit, siunnersuuteqartoq immikkut akueralugu oqaaseqaqqittoq:
Tassa naatsoralaarannguamik
oqassuunga:
Uanga aamma una oqaatigerusuppara
siunnersuuteqartutut oqannginnama; kalaallit kultureqan-ngitsut, taanna
isumaqarpunga erseqqissartariaqarlugu, oqarpunga: Nunatsinni kultureqanngilagut
politikkikkut.
Taamaattumik oqartoqassanngilaq
nunatsinni kultureqanngitsugut, taannartaa immaqa qamuuna imaattukkut
imaattuallannermik oqaasertassai inissinneq sapileraluarpara.
Gudmann Rasmussen, Atassut:
Uanga tupigusunngitsuunngilanga
ippassaq erseqqissumik aamma oqarpunga, qalliinnarsiornerit oqaluttarfimmi
atorneqartartut qimanniartigit. Naliginnaavallaaleqaat.
Pisuutitseqattaarunnerit suunuku? Ileqqupalaat taakku qaangerniarlik! Inuk
takkorliuttoq kusassaqattaartarnerat igasappallaarujorujussuaqaaq, taamaattut
amerlavallaaqaat.
Uani pinngitsuunngilluinnarluta
tupigusuallappunga uani, IA-p oqaluttua oqarmat;
oqaasissaqarsimanngitsugunngooq, Atassummi. Piumasariniarpiuuk? Sunannguaq
tamaat oqaaseqarfigissagipput quppernerpassuanngorlugu? Oqaaserpassuit
takivallaaleraangamik asuli paatsiveerussaataaginnartarput.
Pisoq ersarissumik naatsumik
oqaatigissagaanni politikkerit aatsaat pikkorissut atugassaa, sor-passuit
kaputartuunnagit. Uaniaa oqaluttarfimmi assigiinngitsorparpassuit
kaputartuuttaqattaarneqaleqaat.
Una tupigilaarpara, killormut
saattoqarsimanerata erseriarnera tupigusuutiginngitsuunngilara. Danielip Siumut
IA-lu assorujussuaq nersorpai politikkiat pillugu. Taava nersuikassammat aamma
saassuppaat. Naamik tassa killormut pisoqalerpoq. Immaqa saassussigutta uagut
aatsaat asaneqalissuugut, imaluunniit nersuigutta killormut.
Taamaattoqarsinnaanngilaq.
Atassut
Naalakkersuisooqateqarsimasuuppat uangalu taama saqqummiunniartuugukku
isumaqatigiissumik politikkeq qiviaqqaarsimassangaluarpara. Naalakkersuisut
qanoruku anguniagaqarniartut, aamma saqqummiunneqartoq una tunngavimmigut
ajunngilluinnarpoq. Aamma Naalakkersuisut siulittaasuata oqaasia assorujussuaq
nuannerpoq. Tassami siunnersuuteqartup uani oqaaseq atormagu; "taamatut
siunnersuuteqarninnut tunngaviga isumaqarama nunatsinni ersarissumik kulturimut
tunngatilllugu politikkeqanngitsugut". Taava
anguniakkameereersimassangaluarpoq aamma taanna.
Uani eqqumiigilaarpara una, neriuppunga
ajortutut tiguneqassanngitsoq. Sunaluunniit siullermik oqaatigissuara kulturi
soorunami ingerlajuassooq, aamma uunga nerriviup qaanut ilineqarsinnaanngilaq.
Kulturit amerlassoorpassuummata. Sunaluunniit pisoq takkukkaangat
isummersortoqalertarpoq aatsaat, taama inuuneq ingerlavoq.
Soorlu Katuaq peqanngikkallarmat,
Katuaq takkummat sorpassuit takkussulerput. Nutaat takkussuutut
malinnaaffigiuassuagut, unaana tupigusuutigilaaringa neriuppunga ajortumik
tiguneqassanngitsoq. Siunnersuuteqartuninngaaniit aamma
Naalakkersuisooqatigiinninngaanniit akissuteqaateqartut arlallit imminnut
assortuupput.
Oqarpugut tusarparput qanittunnguami
Naalakkersuisooqartigiit susoqarniarlersillugu ataatsimiikulaarniartut,
saqqummiussassami tunngasumi. Soorlu tassumaannaap ersersikkaa aamma soorunami
napparsimasarpugut ilaanni, immaqa siunnersuuteqartoq tassani
peqataasimanngilaq taassuma tungaanut ataatsimeeqatigiittoqarnialermat.
Una oqaatigilluartariaqarparput
assortuutissaagunanngimmat una saqqimmiunneqartoq oqaaseq atortariaqarparput
unga immaqa saqqummiussimagaluarukku, qulequtaq taama naatsigisut, allakkatigut
oqassagaluarpunga naamik tunngaveqanngilatit.
Aamma maqaasivara, siusinnerusukkut
aperimmagu Naalakkersuisoq kultureqarnermut, una qulequtaq taama
naatsigitillugu pitsaasutut nalilersinnaanerpiuuk? Taanna
akinngilat, Ortup apeqqutigimmagu. Taava taanna akuerineqarsimassappat, taava naatsunnguanik
saqqummiussisarnissarput immaqa piffissaajaataajunnaassooq, takisoorsuarnik
saqqummiussinissarput immaqa pisariaarutissooq taava.
Ole Lynge,
Inatsisartut siulittaasuat, ataatsimiinermik aqutsisoq:
Tassa erseqqissaatigilaasuarput,
oqaluuserisaq qimattooratsigu. Taakkua taanna oqaatigeqqilaassuarput maani
aqutsisoqarfimmiit.
Maliinannguaq M.
Mølgaard, Inuit Ataqatigiit, pingajussaaneertoq:
Naatsunnguamik aap. Taamatut
politikkimik ujartuinitsinnut patsisigerpiarparput, aap Inatsisartuni pisuniit
pisunut aalajangertarpugut, imaattoqassooq. Sanalunnikkut pikkorissaasoqassooq,
aningasaliivugut. Kisianni ukiuni tulliuttunut pilersaarusiorluakkamik
sanalunneq qanoruna ilillugu siunissami pilersaarusiorluarlugu
ingerlanniaripput ineriartortillugu, tassa politikki.
Sunaana isiginnaartitsisarnikkut,
aap tamatta isumaqatigippugut isiginnaartitsisarneq ineriartortinniarlugu aamma
Naalakkersuisooqatigiit iluanni isumaqatigiittoqarsinnaavoq, taanna
ineriartortinniarlugu. Taassumap ineriartortinnissaani aqqutit suunuku
atorniarigut.
Tamakku assigiinngitsut maani inimi
aamma eqqartorsinnaasariaqarpagut tamarmiulluta, taannaana ujartorneqartoq
politikkimi. Oqaannarani taamaattoqassooq, kisianni oqarluni imatut imatut
imatullu ukiut taakku ingerlaneranni uku angorusuppagut.
Tassa taanna isumaqarpunga
ujartuinermi ersarissumik paasineqartariaqartoq. Paasisinnaanngisara unaavoq:
Atassutikkunni siulleq oqarpoq majuarluni, naappallaartoq,
paasiuminaappallaartoq. Taava Guulumaat majuarpoq oqarluni takivallaaqaaq,
aamma naatsunnguaminngooq oqaaseqarluni ersarissumik ajunnginneruvoq. Ilissi
ilussinni assortuuppusi.
Lise Skifte Lennert, Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Naalakkersuisoq:
Siullermik
Gudmann Rasmussenimut Ortup ujartugaa, akisimannginnerarmagu, soorunami tassa
aappassaaneernissannut toqqorsimagakku, imatut akissuteqassaanga; taamatut
naatsigisumik siunnersuuteqartoq uanga akissutiga takinerarujussuarlugu
pimmanga. Imatut oqassaanga; aap, naatsuaqqamik saqqummiussaq torersumik
akissagukku kulturimut tunngassuseqartoq taava aamma taanna annersuumik
isorineqarpat taava tassa oqallinnissarput immaqa aallartissinnaavara, tamatta
kissaatiginngisatsinnut.
Taamaammat
uanga nammineerlunga Naalakkersuisutut nalilersimavara, taamatut torersumik
akissuteqartariaqarlunga, torersumik akissuteqartariaqarlunga,
taamaaliorsimavungalu. Tassa allamik tunngaveqanngilaq. Isumaqarpunga
kulturimut tunngasut pitillugit, naatsuliorneq soorlu aamma allat
saqqummersereeraat, naatsuliorneq ajornakusoortorujussuuvoq.
Kisianni
ataatsimut ukua saqqummiussorneqartut nalililaassagukkit, isumaqarluinnarpunga
pisortaqarfimmi taavalu kultureqarnermut ilinniartitaanermullu
ataatsimiititaliami suleqqinnissatsinni tunngavissatsinni ajunngilluinnartunik
pissarsilluta. Ajunngilaq pissarsiffigivarput - ingerlaqqissaagullu. Soorlulu
aamma akissutinni, akissuteqaatinni oqareersunga, suliassaq
kulturrådeqalertinnata - kulturikkut siunnersuisut pilersitsinnagit
tunuliaqutaasut maani uteqattaaneqareersut tusarniaaffigeqqaatariaqarpagut.
Inuiaqatigut qanoq oqarpat? Inuiaqatigut qanoq kissaateqarpat?
Uani
ingerlatissagukku torersumik kultureqarnerup ilua inuiaqatigut
tusaaniarfigeqqaarlugit, eqqumiitsuliortut, assigisaallu kulturimik
sulisorpassuit tusarniarfigeqqaallugit suliassarput ingerlakkutsigu
isumaqarpunga torersumik inuiaqatigut sullilluarlugit aatsaat kulturikkut
angusaqarsinnaalluta.
Ole Lynge,
Inatsisartut siulittasuat:
Tassa
naggasiullugu siulittaasoqarfimmiik uani oqallineq tavattoorsimassappat, taanna
ajuusaarutigissuarput, kisianni eqqaasitsissutigeqqissallutigu ilaatigut Hans
Enoksenip siulittaasoqarfik aamma upissummagu, kukkusimasutut, taanna
ilumuunngimmat.
Suleriaatsit
naapertorlugit § 35 naapertorlugu Inatsisartut maaniittut tamarmiusut
oktoberimi siorna 1999-imi suleriaatsit aalajangerpaat. Arlallit
kissaatigisarnikuuaat, oqaluuserisassanngortitap ajornanngippat illuaannarnigit
ilanngunneqartassasut. Ilaatigut tassani taassuma suleriaatsip
oqaasertalersorneqarnerani tamakku ilaapput. Taamaattumik taanna
eqqaasitsissutigeqqippara.
Hans Enoksen,
Siumut:
Minnerpaarpaamilluunniit
siulittaasoqarfik sallunerarlugu oqanngilanga. Taamaammat eqqun-ngitsumik
issuarneqarnera nuannerinngilara. Oqarpunga: Siulittaasoqarfiup nalilersuilluartarnissaa,
taanna uanga pingaartumik tikkuaannarpara.
Minnerpaarpaamilluunniit
siulittaasoqarfik saallunerarlugu oqaaseqannginnera maanna uppernarsassavara.
Qujanaq.
Oqaluuserisaq
naammassivoq.