Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkortoq 3

[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Nĉste ]

Siullermeerneqarnera Aappassaanneerneqarnera Pingajussaaneerneqarnera

Ulloq ataatsimiiffik siulleq, ataasinngorneq 20. januar 2003, nal. 13:12

 

 

Oqaluuserisassani immikkortoq 3

 

 

Naalakkersuisut atorunnaarsinneqarnerat

(Naalakkersuisut Siulittaasuat)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

 

 

Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Qujanaq. Siumut inuiaqatigiinnut kalaallinut nunatsinnilu innuttaasunut sullississalluni piareersima­juaannarpoq, taamatullu aamma Naalakkersuisut Siulittaasuattut Naalakkersuisunullu ilaasortatut sulineq annertuumik ataqqinaatitut isigisarlugit.

 

Siumup Naalakkersuisut Siulittaasuattut Naalakkersuisunullu ilaasortatut sulineq ataqqineqassappat pingaartilluinnarpaa Naalakkersuisut Siulittaasussaannik Naalakkersuisunullu ilaasortassanik toqqaanermi Inatsisartunut ilaasortat amerlanerussuteqartut tunuliaqutarisarnissaat.

 

Siumut Inuit Ataqatigiillu 2002-mi decemberimi Naalakkersuisunik nutaanik pilersitsinissamut tunngavissat pillugit isumaqatigiissuteqarput. Isumaqatigiissut taanna tunngavigalugu uanga Naalakkersuisut Siulittaasuattut Inatsisartuni amerlanerussuteqartunit ilaatigut Siumumiit, Inuit Ataqatigiinnit aammalu Kattusseqatigiinnit qinerneqarpunga.

 

Siumup Inuit Ataqatigiillu suleqatigiinnerat sivikitsuinnaavoq Inatsisartunilu amerlanerussutillit Naalakkersuisut Siulittaasuattut uannik Naalakkersuisunullu ilaasortanik qinersisut atorunnaarput, taamaammat naleqqunnerpaatissimavara Naalakkersuisuni uanga Naalakkersuisoqatikkalu Naalak­kersuisut Siulittaasuattut Naalakkersuisunullu ilaasortatut sulinitsinniit Inatsisartuni atuukkunnaar­sinneqarnissarput qinnutigissallugu.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Inatsisartunut ilaasortat nutaanik Naalakkersuisut Siulittaasussaannik Naalakkersuisunillu ilaasortassanik qinersisussanngortippakka. Qujanaq.

 

Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Tassa siullermik erseqqissaatigisariaqarpoq Inuit Ataqatigiinnut killiffik manna imaan­naanngitsuummat. Soorunalimi Naalakkersuisooqataajunnaarnissarput tassuugunnguaq uagut aamma ajuusaarnartutut isigaarput, allatulli ajornaqaaq.

 

Naalakkersuinikkut inuiaqatigiinnullu anguniakkavut tunngaviusut tunukkumanagit iliuuserisagut iliuuserisariaqarsimavagut tamanna qanorluunniit erloqinartigigaluarpat.

 

Ullumikkut pisunut soorunami Inuit Ataqatigiit akisussaaqataavugut, tamanna qimarratigineqarsin­naanngilaq, kisiannili akisussaaffik tamaat uagutsinnut Inuit Ataqatigiinnut tutsissallugu eqqortulior­nerussanngilaq. Allat uagutsitulli akisussaaffeqarput tamannalu kingusinnerusukkut maani oqaase­qallatsiarninni uterfigeqqissavara.

 

Pisimasut sukumiinerusumik eqqartulersinnagit pissusissamisuussaaq oqaatigissallugu Inuit Ataqatigiinninngaanniit inuiaqatigiinni toqqissisimajunnaarneq assut ajuusaarnartuutikkatsigu. Namminersornerullutik Oqartussani sulisorpassuit akornanni nalornineq annertooq atuummat kiisali inuit ataasiakkaat nuanninngitsunik misigisaqartitaanerat pillugu ajuusaaqigatta.

 

Kingullermik Inatsisartunut qinersinerup kingorna Naalakkersuisunngortitsiniarluta isumaqatigiissu­siorpugut isumalluarnartumik siunissamut ungasissumut tunaartalimmik suliassanillu pilerinartunik suliakkiisumik. Pissusitoqqat qimallugit sulineq aallartissammat soorunalimi tamanna qilanaaraar­put, ullulli ikittuinnannguit ingerlareersut aporfiit siulliit nalaappavut uagutsinnut annertuumik piumasaqartut.

 

Maani qullersatut atorfinnut arlalinnut parteeqatinik atorfinitsitsinerit annertuumik aalassassutaapput innuttaasullu akornanni, minnerunngitsumillu tusagassiorfitsigut sakkortuumik oqallisaalerlutik. Ulluni taakkunani Inuit Ataqatigiinni innuttaasuniit, sulisuniit, politikkerinit allaniit partiinillu allaniit saaffiginnissutit imaaginnavipput. Tamanit piumaffigineqarpugut pissutsit qimassorineqartut sakkortuumik utersaarnerat unitseqqullugu.

 

Naalakkersuisooqataagaluarluta ajoraluartumik aatsaat atorfinitsitsinerit pereersut Naalakkersuisunut piumasaqarnitsigut ilisimatinneqarpugut. Aamma taamatut ippoq tupaallaatigeqalugu tusarlerneqaratta juullikkunni maani allaffissuarmi tarnipiluiaasoqarsimasoq uagut nalusatsinnik sulisullu aamma nalusaannik.

 

Inuit Ataqatigiit akisussaaffik naapertorlugu suleqatillu ataqqillugit qisuariaateqarpugut - Naalakker­suisuni suleqatigut saaffigaagut ataatsimoorluta aaqqiissuteqarnissarput siunertaralugu. Takorlooru­minaalluinnarpoq ullumikkut tusaanngitsuusaaginnarluta iliuuseqarsimanngikkaluarutta. Nipangersi­maannarsimasuugutta pinngitsuusaarluta immaqa suli Naalakkersuisooqataassagaluarpugut, pisimasummi pingaartumik anersaapilussiorneq nunatsinniinnaanngitsoq nunarsuarli tamakkerlugu uissuummisitsivoq. Suut tamarmik sunnerneqarput, allaat aningaasarsiornikkut nunani tamalaani suleqateqarnitsigut aarlerinartumut nunarput inissilluni. Pisut periutsillu uagutsinniinnaanngitsoq eqqumiigineqarlutillu paasiuminaatsinneqarput.

 

Ullumikkut naluneqanngilaq atorfinitsitsigaluarnerit aatsaat ajorsereerneranni kingusiinnakkut iluarseriarneqaraluartut, tassami atorfinitsinneqarluartut tunuartinneqarput atorfiillu malittarisassat atuuttut naapertorlugit inuttassarsiorneqarnissaat neriorsuutigineqarluni.

 

Ullumikkulli aperisariaqarpugut ilumut ajornartorsiutit taamaaliornikkut qaangerneqarnersut? Ilumut ullutsinnut inuiaqatigiinnullu naleqquttumik ingerlatseriaaseq Naalakkersuisooqatigiit nikisinneqar­nerisigut anguneqassava? Ilumut Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisooqataajunnaarnerisigut tamakku qulakkeerneqarnerlutik? Oqartussaaqataaneq ilumoortoq ullumimiit atuutsinneqalissava?  Sulisorisat ataqqineqarlutik toqqissimallutillu sulisinnaalissappat?


Eqqaamaneqassaaq sooq eqqissiviilliortoqalernersoq. Eqqaamaneqassaaq Inuit Ataqatigiit atorfinnut pineqartunut atorfinitsissuunngimmata. Eqqaamaneqassaaq anersaapilussiorneq Inuit Ataqatigiit pilersitarinngimmassuk. Aamma eqqaamaneqassaaq Inuit Ataqatigiit aaqqeerusullutik salliullutik iliuuseqarmata.

Ullumikkut oqartariaqarpugut qaammatit 13-it matuma siornatigut pissutsinut utersaaqqikkatta, taamanikkut malittarisassat uniorlugit Naalakkersuisut ataasiakkaat ingerlatsisimanerat pissutaalluni Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisooqataajunnaarput, Naalakkersuisunilli allanik pilersitsisoqaraluarmat ajornartorsiutit qaangerneqanngillat siusinaartumillu Inatsisartunut qinersivugut, tassalu decemberip pingajuanni.

 

Periutsinuku taamaattut qaangerusullugit Inuit Ataqatigiit qisuariartut pisussaaffigigatsigu uagutsin­nullu aamma tamanna piumasarineqarmat.

 

Partiit inuilluunniit ataasiakkaat matumani salliutinneqanngillat, inuiaqatigiilli siunertat naapertorlu­git ingerlanissaat pingaarnerpaajuvoq aamma tamanna Naalakkersuisuutitsinermik naleqaraluarpal­luunniit. Naapertuilluarniarneq taamatut Inuit Ataqatigiinnut naleqarpoq, tamatumali anguniakkat­sinnik malersuiuarnitsinni unitsinnavianngilaatigut. Oqartussaaqataaneq illersortuarparput aamma illersortuassavarput.

 

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni kingunissalimmik suleqataassapput, soorunalimi. Nunatsinni innuttaa­sut salliutinneqarnissaat anguniarlugu sulinerput ingerlatiinnassavarput. Allaffissuarmi kalaallit sulisut amerlisarnissaat anguniartuassavarput, naleqqussaanerlu pilersaarusiorluakkamik naalakker­suinikkullu siunnerfilimmik ingerlanneqartussaq ilungersorluta suleqataaffigissavarput.

Inuit Ataqatigiit naatsorsuutigissavaat Naalakkersuisunngortussat Inatsisartunut qanoq pisoqarsima­neranik sukumiisumik nassuiaateqarumaartut, aamma naatsorsuutigissavarput Naalakkersuisunngor­tussat allaffissornikkut naleqqussaanissamut annikillisaanissamullu pilersaarusiamik tunngavilersuk­kamik periusissanik Inatsisartunut saqqummiussiumaartut.

Naggataatigut erseqqissartariaqarpoq piffisami sivikitsumi pisimasut inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit annertoorsuarmik aalassassutaammata. Sulisut partiillu kisimik pinnatik aamma allaat ilagiit aalassatsinneqarput. Tamanna qaangerniarlugu  massakkut sulisoqartariaqarpoq tatigeqatigiis­sinnaaneq upperisarsiornikkut kiffaanngissuseq kinaassusersiunngitsumillu periuseqarneq nunatsinni atuuttariaqarput, kikkut Naalakkersuisuuneri apeqqutaatinnagu.

 

Matuma kingorna neriuppugut suliassaviit aallussinnaalerumaarlugit. Inuit Ataqatigiit neriorsuuti­gaat Inatsartuni isummat anguniakkallu toqqammavigut naapertorlugit kingunissalimmik suleqataal­luarumaarluta. Sutigut tamatigut inuiaat kalaallit kiffaanngissuseqarnerulernissaannik aqqutaasinnaa­sut malersussavagut. Annertuunik aaqqitassaqarpugut. Inuiaqatigiinnut pingaarutilissuarnik suliassa­qarpugut.

 

Naggataatigut oqaatigissavara uani naqitami ilanngukkatsigit ulluni kingullerni manna pisoq allaaserisimasagut atuarsinnaaqqullugit.

 

Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Qujanaq. Apeqqutigissavara allamik oqaaseqartoqarumanersoq. Taamaanngilaq, utoqqatserpunga Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Nalunaarut nuannersumik taaneqarsinnaanngilluinnartoq Naalakkersuisut Siulittasorigallangaata nalunaarutigaa, tassa Naalakkersuisunik atuukkunnaartitsinissaq. Kattusseqatigiit sinnerlugit neriuutiginngeqaara tamanna nalinginnarineqalissasoq, taamaattumik inuiaqatigiit pitsaasumik ingerlanissaat aammalu inuiaqatigiit toqqissisimasumik ingerlaqqinnissaat kissatiginarpoq iluamik ingerlatsisoqalernissaanik Kattusseqatigiinniit aamma kaammattueqqissalluta.

 

Anersaapilussiornerit maani pissusimmisuunngillat eqqartussallugit aamma naalakkersuinermut minnerpaamilluunniit akuutinneqartariaqanngillat, tassami naluneqanngitsutut Naalakkersuisooqati­giissimagaluartut massakkut atorunnaarsinnialikkatta ilaatigut ingerlatseqatigiinnerannik isumaqati­giissutaannik aserueqtaasimapput. Taamaattumik Naalakkersuisunngorumaartussat inersimasuuvuu­si, eqqarsarsinnaavusi nammineersinnaasssuseqarpusi aamma akisussaassuseqartumik eqqarsarluar­nikkut isumatuumik iliuuseqartarnissarput assut eqqarsaatigeqqunarpoq.

 

Nunatta avammut kiinnertarnera ulluni makkunani timersortartutta pikkorissut kusanartumik kiinnerlutik takutittussaavaat, taamaammat aamma naalakkersuinikkut avammut kiinnertarnerput aammalu avataaniit isigineqarnerput patajaatsumik toqqissisimasumillu kusarnatumik avataaniit isigineqassagutta eqqarsaqqittariaqarpugut aamma Naalakkersuisunngorumaartussat, taamaattumik politikkikkut pisartut assigiinngitsut nalunngisagut ullormiit ullormut qanoq politikkikkut nuanniitsi­gisunik pisoqartartoq tamatta ilisimavarput.

 

Kisianni sapinngisamik inuiaqatigiit annernartumik eqqornaveersaarlugit kisiannili pitsaasumik sullinneqarnissaat taanna qanortoq tamatta tigummigitigu. Issiaviit kialaarneri kisiisa piinnarnagit, kisianni inuiaqatigiit toqqissisimasumik ajunngitsumillu ingerlariaqqinnissaat neriuppunga eqqarsaa­tigilluarneqassasoq. Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Apeqqutigeqqissavara allamik oqaaseqartoqarumanersoq - Naalakkersuisut Siulittasuat.

 

Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Qujanaq. Tassa uani pisut imaannaanngitsut piffisami sivikitsunnguami ingerlanneqarsimapput. Inuiaqatigiinnit sakkortuumik aalassassimaartoqarsimavoq aamma tassuuna takuneqarsinnaavoq inuiaqatigiit naalakkersuinikkut eqeeriartornerat aammalu naalakkersuinikkut annertuumik peqataa­jartornerat uppernarsineqartoq.

 

Uani pisuutitsiniutit ilaatigut Naalakkersuisunut, Naalakkersuisut Siulittaasuannut Siumumut annertuumik sammitinneqarput. Uanga Naalakkersuisut Siulittaasuattut minnerpaamilluunniit siunertarisimanngisaannarpara inatsinik uniuillunga inuiaqatikka sullisissallugit.

 

Atorfinitsitsigallarnermut tunngasut uanga aalajangingara tassalu 15. december 2002 Naalakkersuisunut saqqummiuppara Jens Lyberth pisortaagallartussatut ivertinniarlugu, aamma taanna apuunneqarpoq Naalakkersuisooqatigisatsinnut  Inuit Ataqatigiinnut, tassalu uanga taamaallaat ikkussinera. Akisus­saaffinniit qimaanianngilanga aamma inuiaqatikka sinnerlugit suligama sulisukkumallugillu kukkusimassaguma akisussaaffeqarlunga tigorusuppara, akisussaassusilimmik inuiaqatigiinnut oqariartornissaq tamatta pisussaaffigisariaqaratsigu.

 

Aalassassimaarnermut annertuumik pissutaanerpaavoq partiit allat inatsisini atuuttut atuukkun­naarseriaraluarmatigit. Naalakkersuisut qulaatiinnarlugit Naalakkersuisut Siulittaasuat Naalakkersui­sut atorunnaarpata pisussaammat siullerpaajulluni nutaamik aallartitsinissamut isumaqatiginninni­arnissaminut, kisianni taamaaliortoqanngilaq, partiit allat tunoqqutsillutik sulisimanerat kinguller­paarpaalluta aatsaat uagut ilisimatinneqarpugut.

 

Christiansborgimi Kalaallit Nunaat pillugu ataatsi­miinnermi anillappunga aviisiliortut, taavalu politikkereqatigut allat partiinit allaninngaanneersut arpaleraartuinnanngorlutik ulappusereersimasut  anillannissara marsiinnarneqalereersimasoq.

 

Anillakkiartortunga Inuit Ataqatigiit siulittaasuata allakkanik tunivaanga, kisianni uippalliu­tiginngilara aamma pissutissaqanngilanga uippallissallunga, pissutigalugu inuiaqatigiinni inatsisit atuuttut naapertorlugit ingerlatsisoqartussaammat. Taakkua namminneq tamaaliornertik soorunami akissaaffigissavaat aamma uanga naqqissornianngilakka, kisianni uanga isummakka maani oqaatigiar­torpakka.

 

Atorfinitsitsinermut tunngasut aamma oqaatigineqareerpoq inuttassarsiorneqartussaasut taakkulu utaqqiisaasumik inuttaqartinneqarallartut, tassami malittarisassat malillugit qaammatit pingasut sinnerlugit atorfigineqassappata pinngitsooratik inuttarssarsiorneqartussaapput. Aamma taanna uagut ataqqivarput aamma allanngortissinnaanngilarput.

 

Taassumap siornatigut atorfinitsitsisarnermut tunngasut nipituutiliutigineqaratik naammassineqartar­tut arlalissuit Namminersornerullutik Oqartussat iluanni ingerlanneqartarput, taagornianngilakka maani aamma pisussaanngilanga inuit aqqisigut taagorlugit maani oqariartussallunga. Tamakkua inissinneqaraangata qanoq iliortoqarneq ajorpoq, kisianni nuannaarpunga massakkut taamaaliorto­qartalermat. Nuannaarpunga toqqissimallungalu innuttaasut oqartussaaqataanerat aamma tassuuna malunnarsiartormat.

 

Aamma ersissutissaqanngilagut kukkuluttorsimagutta tamatta inatsisit ataaniippugut akisussaatinne­qartussaallutalu, uangalu aamma tassuuna qimarratiginninniarnissara siunertarinngilluinnaqqissaar­para. Taamaammat ataqqeqatigiilluta ingerlatsinissarput aamma pingaarluinnarpoq.

 

Inuit Ataqatigiit naggataatigut oqariartornerat Inatsisartuni isummat anguniakkallu toqqammavitsik naapertorlugu suleqataanissaminnik neriorsuinerat tigulluarpara taamaalilluta ingerlariaqqinnissat­sinnut suleqatigiissutigisinnaasagut arlalippassuit Inuit Ataqatigiillu toqqammavilersorluarsinnaagat­sigit.

 

Aamma qujassutigaara Inatsisartut Siulittaasuata qinnuteqaaterput tassalu Inatsisartut immikkut ataatsimiigiaqquneqarnissaat akuersaarmassuk tassami inuiaqatigiinnut tamatsinnut toqqissisimas­nissaq pingaaruteqarluinnartoq  naammassisariaqaratsigu.

 

Itersaliornissarput mianersuuttassavarput aamma itersaliatsinnut nakkarsinnaagatta. Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tassa taamaalilluta Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisuni ilaasortatut sulinerminni Inatsisartunut atuukkunnaarsinneqarnissartik qinnutigisaa oqaatigisariaqarpoq maani akuersaarneqar­luni oqaaseqarfigineqartoq. Tamatumunnga apeqqutigissavara akerliusoqarnersoq aammalu suli oqaaseqartoqarumasoqarnerluni. Taamaanngilaq. Taamaalilluni Naalakkersuisut maani atorunnaa­nerat akuersissutigineqarpoq.

 

Ingerlaqqitsinnata taava oqaatigissavara  Naalakkersuisunut ilaasortaasimasut Ruth Heilmann, Simon Olsen aamma Johan Lund-Olsen Naalakkersuisutut ilaasortatut atuunnerminni Inatsisartunut ilaassortatut sulinngiffeqarallarsimapput. Naalakkersuisut maannakkut atuukkunnaarsinneqarput taamaalilluni ilaasortat taakku sulinngiffeqarnerat taamaatilluni, maannalu Inatsisartunut ilaasortaa­nertik ingerlateqqissavaat.

 

Ilaasortanut pineqartunut sinniissuusut maanna ilaasortaajunnaarput - Per Rosing-Petersen, Ole Thorleifsen aamma Aqqalukasik Kanuthsen. Taakku qinnuigissavakka maannakkut issiavimmin­ninngaanniit qimagunnissaat naammassineqaqqullugu.