Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkortoq 4		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ulloq ataatsimiiffiusoq siulleq, ataasinngorneq 20. januar 2003, nal. 13:37

 

 

Oqaluuserisassani immikkortoq 4

 

 

Naalakkersuisut Siulittaasussaannik qinersineq.

(Inatsisartut Siulittaasoqarfiat)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

 

 

Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Taava tulliuppoq Naalakkersuisut Siulittaasussaaannik qinersineq. Maanna ullormut oqaluuserisas­sani immikkoortoq  4  Naalakkersuisut Siulittaasussannik qinersineq oqaluuserissavarput.

 

Inatsisartut Suleriaasianni § 5, immikkoortoq 2 naapertorlugu Naalakkersuisut Siulittaasuat Inatsisar­tut ilaasortaasa akornannit amerlanerussuteqarluarnikkut qinerneqartussaavoq. Maannalu Inatsisartut kaammattorumavakka Naalakkersuisut Siulittaasuattut qinigassanngortitsillutik siunnersuuteqaqqul­lugit.

 

Jørgen Wæver-Johansen, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. Januarip ulluisa 16-anni Siumut Atassullu Naalakkersuisunngortitseqatigiinniarlutik isumaqtigiissuteqarput. Naalakkersuisooqatigiilernermut isumaqatigiissut qulequtaqarpoq Atatige­qatigiinneq, Toqqissisimaneq, Inuiaqatigiit ingerlalluartut. Isumaqatigiissut qulinik imartuunik immikkoortortaqarpoq, anguniakkat piviusunngortinneqarunik inuiaqatigiinnik kalaallinut pingaaru­tilimmik pitsaasumillu kinguneqartussat.

 

Isumaqatigiissutigineqarportaaq Naalakkersuisooqatigiit akunnerminni Naalakkersuisoqarfinnut qanoq agguaaqatigiinniarnerat, naluneqanngitsutullu Naalakkersuisut Siulittaasuata Siumumit inuttalerneqarnissaa isumaqatigiissutaavoq Tamanna Siumumi tulluusimaarutigaarput.

 

Siumumi nalorninngillinnarluta Atassummut isumaqatigiissuteqarnerput naapertorlugu partiitsinni ataatsimoorluinnarluta Naalakkersuisut Siulittaasussaattut Hans Enoksen qinerneqarnissaa inassuti­gissavarput.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Inuit Ataqatigiit periarfissaq manna atorlugu naalakkersuinikkut nunatsinni pissutsit atuutsinneqaler­sutut nalilertariaqakkavut oqaaseqarfigilaassavagut.

 

Ilisimaneqartutut sapaatit akunneri tallimat matuma siorna Inatsisartunut qinersereernerup kingorna Naalakkersuisut taamanikkut uagut peqataaffigisagut ivertinneqarput. Qineqqusaarnerup nalaani innuttaasunit isummat saqqummiussorneqartut taamanikkut nalilerneqarnerat Naalakkersuisunngor-titseqataanissamut peqataarusunnitsinnut tunngaviulluinnarsimapput.

 

Ilaatigut:

   innuttaasut atukkamikkut naligiinnerusumik atugaqalernissaannik,

   inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinikkut nunatta aningaasarsiornikkut imminut napatikkiartornissaata isumannaarniarnis­saannik,

   Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap suliaata pilersaarusiukkamik ingerlatseq­qinnissaanik,

   innuttaasut oqartussaaqataanerisa sutigut tamatigut annertusarneqarnissaanik timitaler­neqarnissaanik

   kiisalu pisuussutinik atuinermi piujuaannartitsinissaq avatangiisinillu illersuineq tunngavigalugu ingerlatsinissamik qineqqusaarsimanermi pingaartillugit saqqummiussimasagut tunngavigalugit isumaqatigiissutigisinnaanerisa.

Saniatigut soorunami Naalakkersuisunngortitseqati­giumallugit isumaqatiginiakkatta, minnerunngitsumik Siulittaasuata, partiimut kammalaataalluar­nerinnaq pingaarnerutillugu paartiimi ilisarnaatigilersimasaanik atorunnaarsitsilluinnarniarluni qineqqusaarnermi ilungersuuteqarnera tusarluarnaqimmat, isumalluarluata isumaqatigiissut atsiorparput.

 

Tamakku killingisigut inuiaqatigiit ingerlaqqinnissaanni sammivissat pisariaqavissut isumaqatigiis­sutiginerinut naqitanngorlugit atsioqatigiissutigisatsinnut makku ilanngunneqanngillat:

 

   ilisimatitseqatigiittuarnissaq,

   inatsisinik toqqammaveqarluni ingerlatsinissaq,

   inuiaqatigiit ingerlan­neqaneranni namminerisatsinnik nunami maani sorlaqarluni inuiattut namminiussuseqarnitsinnut takutitsisumik ilusiliinissaq.

 

Tamakku ilanngutsinnissaat pisariaqartutut isigisimanngilagut pissusis­samisoortutut allassimanngikkaluarlutik najoqqutarisariaqakkatut isumaqarfigigatsigik.

 

Naalakkersuisooqatigiinneq ulluminiinnannguanik ingerlareersoq naalakkersuisooqatigiit susassa­qarfigilluinnagaannit arajutsisilluta arlalinnik pisoqarfiuvoq pisortanik arlaqartunik atorfinitsitsiso­qarneratigut. Naalakkersuisooqataasut iliuutsinut naalakkersuisooqataasutut iliuutsinut akisussaaqa­taarusukkatta tamanna erngerlugu Naalakkersuisut Siulittaasoriligaannut naalakkersuisooqatigiinneq sapaatit akunneranik ingerlariiginnartoq iluarsiivigeqqullugu Inuit Ataqatigiit saaffiginnissutigaar­put. Tamanna aatsaat sapaatit akunnerisisa pingasut ingerlareerneranni Naalakkersuisut Siulittaasu­annit qanoq iliuuseqarfigineqarpoq.

 

Pisortaagallartunik atorfinitsitsigaluarnerit Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisooqataasutut arajutsisillu­git taamalu periutsit nalinginnaq atuuttut saneqqullugit iliuuserineqarput. Naak naalakkersuisoqarfin­ni tamani pisortatut atorfillit Naalakkersuisut tamarmiulluta sulinitta nalilerneqarnerannut attuumas­suteqarluinnartut.

Naalakkersuisut Siulittaasuata qanoq iluuseqannginnerata kinguneranik anersaakkut upperisamullu tunngasuni innuttaasut qanimullu Namminersornerullutik Oqartussani sulisorisagut innimiilliorfigi­neqarlutik tujormisinneqarput. Atorfinitsinneqaraluartut soraarsinneqarnerinnaasigut pisut kanngu­nartut qaangerneqanngillat, naatsorsuutigisariaqarpoq suliassaq Inatsisartut Ombudsmandiata suliassatut pingaartutut isumagissagaa. Tamannali naammanngimmat Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnissaanni nassuiaassutigineqassaoq Inuit Ataqatigiit sulissutigissavarput.

 

Naalakkersuisunut Siulittaasuusartut pisarnerattut Naalakkersuisut Siulittaasuat ukiortaami oqalugi­aateqarpoq Naalakkersuisooqatigiinnik tunuliaqutaqarani. Taamanikkut illuatungiliuttuusut Atassu­tikkut, Demokraatit Kattusseqatigiillu tamakkerlutik sulluginnillutik sakkortuumik qisuariaateqarmata tupiginngilagut.

 

Tamatuma  kingorna Christiansborgimi Inatsisartut Folketingillu Siulittaasoqarfiisa aaqqissugaannik naalagaaffigeqatigiinnerup siunissaa pisariaqarmat persuarsiornartumik ulloq naallugu oqallissutaam­mat mikrofoonit ammasut assiliissutillu ammasut/ingerlasut Naalakkersuisut Siulittaasuannit nunatsinnit oqariartuutigisinnaasimasaraluagut anngunneqanngitsoorput ukiortaamimi oqalugiaatimi ilamernga qupperneq ataatsimut naalisagaq saqqummiutiinnarmagu.

 

Qaammat ataasiinnaq Naalakkersuisuni Siulittaasorisimagaluarlugu naalakkersuisooqatigiit ilutsinni aaqqiineraluarnerput misilittakkatut innersuussutigalugu Naalakkersuisoqarfinni atorfillit  partiimini­lu atorfillit immikkoorluinnarnerat paasisinnaanngimmagit naalakkersuinermi suliniarnermi  tamanna ilungersunartutut isumaqarfigaarput, periutsillu tamakku qimanngikkunigit naalakkersuisooqateqar­tutut pissusilersulissasoq ilimananngilaq.

 

Pisortaanerugallartumik atorfinitsitsigaluarnermini tunngavilersuutigisaa eqqaaginnaraanni isumma­minik illersuisinnaasunik atorfinitsitsiumalluni nutaanik Naalakkersuisooqateqalernerinnamigut siunnersorterpassuarnik pisariaqartitsinera kipinavianngitsoq paasinareerpoq.

 

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut Naalakkersuisooqatigiinnermi isumaqatigiissuteqarsimagaanni Naalakkersuisooqatigiit anguniakkamissut isumaqatigiissutigisaat sulinermi tunngaviusariaqartut, tassaammat partiit arlaqartut Naalakkersuisooqatigiikkumallutik isumaqatigiissuteqartariaqartarneri­sa isumarpiaa. Aammami naalakkersuinikkut namminerisanik isumaqaraanni minnerunngitsumik Naalakkersuisut Siulittaasuattut imminut piukkussimagaanni minnerpaammik ilimagisariaqaraluar­poq nammineq isummanik illersuisinnaassuseqarnissaq.

 

Matumani ajornartorsiuterpiaasoq  Naalakkersuinikkut suleqatigiikkumalluni isumaqatigiissuteqar­nermiiginnanngitsoq Atassutip Siumullu Naalakkersuisooqatigiillutik isumaqatigiissutaata, tamakkin­gajavilluni Inuit Ataqatigiit isumaqatigiissutissatut Siumumup akueritissimasaata allanngortinnagu atorneqaqqiinnarsimaneratigut takuneqarsinnaavoq.

 

Tamanna naalakkersuinikkut akikilliliineq allaanngilaq niuertarfiit tuniniakkaminnik uninngaanna­lersunik akikilliliisarnerat.

 

Qanormi innuttaasut oqartussaaqataanerisa sutigut tamatigut annertusarneqarnissaa timitalerneqar­nissaalu anguniassallugit atsiorsinnarluni Naalakkersuisooqatini qoqassillugit sulisorisallu ataqqinas­suseqanngitsutut tullaaralugit nikanarsaasoqarsinnaava. Oqaatsit periutsininik nalituunik imaqartut isumaqassutsimikkut matumani kimeerussarneqarput.

 

Piffissaq kingullermi oqallinnermi Naalakkersuisooqatigisimasatsinnit kalaalinngorsaanermik taasaq annanniutitut annertuumik ukapaatitsiniutigineqarpoq. Inuit Ataqatigiit anguniagarput tassaajuarsinnarpoq aamma inuiaqatigiit kalaalllit anguniagaat tassaajuarsinnarpoq nunat tamalaat inatsisaannik tunngaveqartumik inuiaqatigiit kalaallit inuiattut nammineq nunaminnik pisuussutaan­nillu pigisaqartutut akuerineqarnissaat. Aamma upperaarput peqatigiinneq ajattuinerunngitsoq kalaallit nunatsinni ilisarnaatitsitut atuutsinneqartariaqartoq.

Inuit Ataqatigiinnut inuiaqatigiit ingerlanneqarneranni sutigut tamatigut namminerisatsinnik ingerlaaseqalernissaq suliassaavoq pingaaruteqarluinnartoq ataqqinassuseqartumik ingerlanneqartari­aqartoq. Namminersornerullutik Oqartussani aallartinneqaruni inuiaqatigiinni ingerlatsinermut tamarmut ataatsimoorfigisatsitut siammaakkiartortussaq.

Taamaattumik Naalakkersuisooqatigiinnerup ingerlanerani apeqqutip pingaartup Naalakkersuisuni isumasioqatigiiffiginissaa kattuffiit, suliffeqarfiit misilittagaqareersut aamma sulisut sinniisaat peqatigalugit ingerlanneqassaoq siunnersuutigigaluarparput.

 

Isumasioqatigiinnermi paasisat toqqammavigalugit Naalakkersuisut pilersaarutaata nalunaarusiatut saqqummiunneqarluni Inatsisartunut saqqummiunneqarnissaa avaqqunneqarsinnaanngilaq, taakku­nunngami akisussaassuseqarlutik Naalakkersuisut sulisussaapput aningaasartaqassappat Inatsisartut akuersisussaammata aamma.

 

Suliassaq tamanna pingaaruteqartoq piviusunngortissallugulu pilerinartoq naalakkersuinikkut siunnerfeqanngitsumik utaqqiisaagallartutut pisortanngortitsiinnarluni nalinginnaliorfigisariaqanngi­laq. Suliassaq pingaarutilik naalakkersuinikkut toqqammaveqartariaqarpoq innuttaasut peqatigalugit isummersoreernermilu aalajangikkat piviusunngortitsiniarnermi ilinniarsimasortagut ilinniakkatigut inuttullu piginnaasatik naapertorlugit sulisussarsiariniartariaqarput..

 

Tamakku toqqammavigalugit Naalakkersuisut Siulittaasussaattut siunnersuutigineqartoq akuerinagu Inuit Ataqatigiit taasissaagut.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Inuiaqatigiit naalakkersorneqarnermikkut toqqissillutik naatsorsuutiginnissinnaallutik ingerlaqqinnissaat qulakkeerumallugu Atassummiit sutigut tamatigut suleqataanissarput qularutigine­qassanngilaq, aalaakkaasumillu naalakkersuinikkut inuiaqatigiit ingerlanneqarnissaat Siumut peqatigalugu isumaqatigiissuteqarnitsigut qulakkeerniarsimavarput aningaasarsiornikkut, inuussutis­sarsiornikkut, nunanut allanut attaveqarnikkut, ilinniartaanikkut, minnerunngitsumillu inuiaqatigiit peqqinnissakkut isumagineqarnikkullu sullinneqartuarnissaat isumaqatigiissut aqqutigalugu qulakke­erniarneqarmat. Atassummit misigisimavugut tungavissaqarluartoq inuiaqatigiit inatsisiliornikkut naalakkersorneqarnikkullu isumannaatsumik tunngavissinneqartussanngortut.

 

Naalakkersuisooqatigiinnissami isumaqatigiissutitsinni pingaarnertut qulequtaraagut Tatigeqatigiinneq, toqqissisimaneq inuiaqatigiillu ingerlalluartut, isumaqatigiissutillu imarisami­gut inuiaqatigiinni innuttaasut tamaasa ajunngitsussap tungaanut kalluartussaagai Atassummit qularutiginngilarput, taamaammallu periarfissagut tamaasa atorlugit isumaqatigiissutip timitalerneqar­nissaa sulissutigissagipput aamma qularutigineqassanngilaq.

 

Atassummit Inatsisartuni suleqataanitsinni suliassanik ilungersunartunik inuiaqatigiinnullu sunniute­qartaqisunik suliaqartarneq misilittagaqarfigaarput. Taamatuttaaq partiinik allanik suleqateqarluta naalakkersuisooqatigiinnermik misilittagaqareerluta. Ullumikkullu Inatsisartut immikkut ittumik ataatsimiinneranni Atassut Siumullu peqatigiilluni tatigeqatigiillunilu angusaqarsinnaaneq upperalu­gu, tunaartaralugulu Naalakkersuisooqatigiinnissamik isumaqatigiissinnaasimanerput Atassummi gruppi sinnerlugu, minnerunngitsumillu sineriassuatsinni immikkoortortaqarfigut, qinersisigullu sinnerlugit inuiaqatigiinnut nalornisigeqqunngilarput naalakkersuisooqatigiinnissamik isumaqatigiis­sut tunngavigalugu Inatsisartuni sulissagatta.

 

Taamatut Atassummit oqaaseqarluta Naalakkersuisut Siulittaasussaatut Hans Enoksen siunnersuuti­gineqartoq taaseqataaffigissavarput. Qujanaq.

 

Per Berthelsen, Demokraatit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Sapaatit akunnerini kingullerni tallimani arfinilinni nunatta peqqusiileqinaqisumik ingerlanneqarnera isiginnaareerlugu aammalu ulluni qulini kingullerni sutigut tamatigut malugalugu­lu misillerfigereerlugu nunatsinni partiitoqqat qanoq tutsuiginanngitsigisumik suleriaaseqartut qanorlu tatiginanngitsigisumik pissusilersortuusut qassiiliutiginagu Demokratit tungaaninngaanniit taaginnassavarput, uagut tungitsinninngaannit upperiuarsinnaratsigu nunatsinni politikikkut ingerlat­sinermi naalakkersuinermilu tunngavissatuaasoq tassa, atituumik tunngaveqartumik naalakkersuiso­oqatigiiliorneq, pimoorussilluni, piviusorsiorluni naligiinnermillu aallaaveqarluni pilersitaasumik.

 

Taamaattumik oqarluartaaqaluni saniatigullu pissutsinik allarluinnarnik takutitsiuarluni ingerlanermi annertunerusumik peqataanata Demokratininngaanniit nalunaarutigiinnassavarput Naalakkersuisut Siulittaasussaanik qinersinermut atatillugu taaseqataassannginnata.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Naluneqanngitsutut Inatsisartunut qinersereernerup kingorna decemberip 14-iat 2002-mi Naalakkersui­sussanik pilersitsineqalermat taaseqataasimavunga akuerseqataallunga aamma taamanikkut nassuiar­para suna pissutigalugu taamaaliorlunga, kisianni maannakkut Naalakkersuisunngortitseqqinnissami assut eqqarsarnartoqartippara ilumut akuerseqataallunga taaseqataassanerlunga.

 

Siusinnerusukkulli oqaatsit tusartuartakkagut aamma massakkut anniseqqinneqarput, tatigeqatigiin­neq, toqqissisimaneq, inuiaqatigiillu ingerlalluarnissaat. Tamakkua upperalugit decembarip 14-iani akuersaarlunga taaseqataasimavunga, kisianni decemberip 14-ianinngaanniit ullut imanna ikitsigisut qaangiummata aamma nutaanik Naalakkersuisortaaqqinnialerpugut. Taamaattumik oqarfigissavassi uanga upperinngilluinnarpakka oqaatigineqartut, tatigeqatigiinneq, toqqissisimaneq inuiaqatigiillu ingerlalluartut pilersinneqarnissaat neriorsuutigeqqinneqarmat.

 

Ilumut taamatut oqaluttuarluta neriorsueqattaarluta oqaatsillu piviusunngortissinnaannagit, taava upperineqarnissarput sumiissava.

 

Killeqartarpoq suna tamarmi.

Taamaattumik  oqaatigerusuppara uanga maannakkut Naalakkersuisooqatigiinniarnermi pilersitsini­arnermi aamma taaseqataaniannginnama, pinnguartoqanngilaq aamma nalunngilara manna ataatsi­miittarfik pingaaruteqaqisoq inuiaqatigiit ingerlanissaanni asuleernata ingerlanissatsinni toqqamma­vissiisussaq aammalu oqaatsinik eqqortitsinissaq innuttaasut toqqissisimasumik ingerlaqqinnissaat tassuuna anguneqartussaagaluarmat, tassami Naalakkersuisooqatigiinnerup atorunnaarsinneqarnis­saanik nalunaartoqarmat oqaatigineqarpoq suliassat arlallit inuiaqatigiinnut pingaaruteqaqisut ajoraluartumik ilaalluunniit suli aallartinneqarsimanngitsut, uninngasut, massa inuiaqatigiinni inuutissarsiornermut pingaaruteqaqisunik ilaatigut ingerlatsisut annertuumik pisariaqartitsigaluartut.

 

Taamaattoq piffissaq annertooq ilaatigut maannamut atulussinnarneqartoq qiviaraanni, oqartariaqar­punga ilumut oqaatsit uteqattaarneqartut tatiginassuseq, toqqissisimaneq, taakku sumiippat, taakkua timitalerniartariaqarpasi, kisianni oqassuunga maannakkut uanga Naalakkersuisunngortitsinermi taaseqataasannginnama.

 

Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Maannamut oqaaserineqartuni tassa siunnersuutaavoq kisimi Inatsisartuni ilaasortaq Hans Enoksen aamma maannakkumut oqaaseqarnissamut periarfissaqarputit.

 

Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Qujanaq. Siullermik nuannaarutigaara innersuussutigineqarama taasisoqanngikkaluartoq, suli massakkut aamma uku oqaatsit aninneqartut oqaaseqarfigilaarusuppakka.

 

Tassa allatulli Inatsisartuni ilaasortatut uattut aamma pisinnaatitaaffeqarpusi tamassi, uanga naligalu­si ilissitulli aamma pisinnaatitaaffeqarlunga qineqqusaarsimavunga innuttaasullu taasinerat tunngavi­galugu maanga aamma inimut apuussinnaanngorsimallunga.

 

Pisinnaatitaaffik tamassi ilissi aamma taanna atorparsi.

 

Nikassaalluni oqalunneq aatsaat tusartuugaanni ajussagaluarpoq aammalu iluareqqusaarani sulineq. 1995-imili Inatsisartunut  ilaasortanngorama ilissitulli pisinnaatitaaffeqarlunga maani sulineq aallartissimavara, qinersisartut tatiginninnerat annertusiartorsimavoq, neriuppungalu aamma pakatsisippallaarnagit sulinera ingerlassinnaassallugu.

 

Nikassarneqarnera taqissutiginianngilluaasappara, nikassarneqartarnikka ima sakkortutigipput allaat uanga misigisimalerlunga massakkut taamaaliorneqartarnikka tamaasa nukimmik pissarsiffigisalersi­mallugit. Taamaammat nikassaarusuttut allallu ingerlaannarsinnaapput, qasutinnavianngilaannga, akerlianik nukittoraluttuinnarlunga misigisimavunga.

 

Josef Motzfeldtitullu uanga pisinnaatitaaffeqarlunga maaniippunga, Josef Motzfeldt aamma Naalakkersuisuni Siulittaa­sunngorniarsinnaavoq aamma uanga killiligassarinngilara, kisiannili uani qaammammi pisumi kingullermi malunnarluinnarpoq pissaaneqarumassuseq aallaavigalugu partiit kattussuuteriaraluartut, kisianni pissaaneqarumanerinnaq piinnarlugu qujanartumik aamma inoqarpoq tunuartitsisinnaasunik - taakku ataqqivakka, aammalu ataqqiuassallugit, naak neriorsuutigineqartut namminerminnut pitsaasutut nalilersorneqarsinnaagaluartut.

 

Aamma ataasialinngilanga ataasiinnarmik oqaaseqarnera pillugu nikassarneqartarlunga maani oqaatiginngiluatsiaannarneqarpoq, kisianni taannartaa uniffiginianngilluinnaqqissaarpara.

 

Oqaatigereerpara ilissitulli pisinnaatitaffeqarlunga qineqqusaarsimavunga aammalu maannga inissinnissara politikimi sulinikkut tunuliaqutalik angusimallugu. Neriuppunga aamma ilissi taanna arlaani inissaq angusinnaassagissi, kisianni pingaarnerpaajuvoq iluareqqusaarani ilumoortumilli uummateqarluni innuttaasunut oqariartortaraanni aatsaat inissaq manna anguneqarsinnaasoq.

 

Oqaaqqissaarnianngilassi, kisianni pissutsit piviusut taamaapput, akisussaassuseqartumik innuttaasu­nik nikassaanasi suleqataaniaritsi, taamaaliornitsigut inuiaqatigiinni pissutsit ilorraap tungaanut aatsaat sangutissinnaavagut.

 

Ataasiakkaaginnarluta pissaaneqarumassuseq sumilu inissikkumaneq aallaavigiinnarlugit inuiaqativut pilliutigisaqattaarsinnaanngilavut.

 

Uanilu qaammammi kingullermi taamatut pisoqarpoq, uangalu akisussaassuseqartumik sapinngisamik inuiaqatigiinnut akikinnerpaamik, naak uannut periarfissaagaluartoq qinersisitsisinnaaneq, kisiani innuttaasut taamatut sallunaveeqqutigalugit atornerluisoqarsinnaanngilaq.

 

Taamatut nikassaasoqaraluartoq uannut apeqqutaanngilaq, pingaarnerpaavoq suleqatigiissinnaaner­put, aammalu nikaginnillutik oqaluttunut oqaatigissavara taakkununnga suleqataanissara tunuartin­naviannginnakku, akerlianik peqataarusukkama inuiaqatigiit sullinneqarnissaannut. Qujanaq.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Nikassaanermik oqalunnermik aallaaveqarluni Naalakkersuisut Siulittaasussaatut qinigassannortin­neqartoq oqaatsimini pingaarnerutimmagu nikassarneqartutut misiginini, taanna soorunami uagut akisussaaffiginngilarput.

 

Nikassaanermik nipilimmik Inuit Ataqatigiit oqalunngilagut.

 

Akisussaaffimmik inuk akisussaatinneqartoq inuttarsiuinata matumani akisussaaffeqarneq ingerlatsi­nermi qitiusariaqartoq, tunngaviusariaqartoq eqqartorparput.

 

Inuit ataasiakkaat nikanartutut eqqartunngilagut. Ajuusaarutigaarput akerlianik sulisorpassuit maani, innuttaasut, ilagiit kalaallit nikassarneqartutut misigisimallutik pinnguarineqarmata Naalakkersuisut Siulittaasorisimasaata qanoq iliuuseqarfiginngisaannik.

 

Suleqataarusuppugut aamma nikassaanianngilagut, ataasinnaarmik arlalinnilluunniit oqaaseqarneq Inuit Ataqatigiinni pingaarnerunngilaq, inuttut piginnaasaqarneq, inatsisinik malinnikkumaneq, suleqatinik ataqqinninneq, sulisunik mianerinninneq, taakkuupput Inuit Ataqatigiit pingaartitaat aammalu inuit tamatta maani nunaqartugut naligiilluta ikkuffissanut atorfinnut sunulluunniit piuk­kannassuserput najoqqutaralugu ikkussisarnissaq uagutsinnut qitiuvoq.

 

Ilumullimi pissaaneqarumassuseq kisiat angujumallugu Inuit Ataqatigiit saaffigineqarnertik malillu­gu Demokraatinik, Atassutikkunnit Kattuseqatigiinnillu oqaloqateqarnerput ingerlateqqissimagaluar­passuk tunngaviusumik naalakkersuinikkut isummatik pilliutigalugit, taamaaliorsimasinnaaneq tassa aatsaat pissaaneqarnerinnavik angujummallugu suliniarneq.

 

Inuit Ataqatigiit oqaaseqareernitsitut periutsit malillugit tamanut ammasuunngitsumik Naalakkersui­sooqaterput Siulitaasuatigut aaqqiissuteqaqqullugu sapaatip akunnera ullorlu ataaseq qaangiutiinnar­toq saaffigigaluarparput, nikassaanermik taaneqarsinnaanngilaq, ataqqinassusilimmik suleqatigiin­nissamik toqqammaveqarusunnermik ujartuineruvoq, tassa kisimi.

Per Berthelsen, Demokraatit oqaaseqartuat.

Demokraatit tungaaninngaanniit nalunaarutigissavara Demokraatit tungaaninngaanniit sumilluunniit nikassaanermik nipilimmik oqaluttoqanngimmat, aamma inuit ataasiakkaarlugit uani pineqanngillat. Demokraatit nalunaarutigiinnarpaat neqeroorutigiuarlugulumi taanna atituumik tunngaveqartumik suleqatigiilluni naalakkersuisooqatigiliortoqarnissaa inuiaqatigiit toqqissimatinnissaat angujumallu­gu.

 

Demokraatini upperiuarparput,aamma upperiumajuarumavarput taanna, atituumik tunngaveqartumik ingerlassoqarpat taava tiggusimalertarneq pinngitsoortikkuminarnerussasoq aammalu tunniutiinnar­luni imminut manngertitaarluni pilertarnerit unitsinneqarsinnaasut. Sumilluunniit Demokraatit kajumigisarinngilaat pissaaneqqusaannermi peqataanissaq, nalunngilarpummi pilliutissat tassatuaa­sut qinersisartut nunatsinni innuttaasut.

 

Taamaattumik uagut tungitsinninngaanniit inuttarsiuinngil­luinnarluta pissutsilli pivisusut aallaavigalugit isummiussagut nalunaarutigivagut, kisianni pissutsit maani aqqusaarsimasagut Demokraatillu tungaannut tatiginanngilluinnartumik suleriaaseqarluni nuliarsartaqattaarnersuit, taakkua aamma nukillaarutiginagit suli assapput isaapparput, inuiaqatigiit toqqissimanarnerusumik tunngaveqartumik sullissinnaanissaat ammaasseqataaffigiumallugu. Tungaanut oqaannassaagut: Pissutsit maanna atukkavut aallaavigalugit isumaqarpugut eqqaamasas­sani pingaanerpaat ilagileraat maanna sapaatit akunnerini tallimani-arfinillini pisuni kingullerni, tassalu Naalakkersuini Siulittaasup Hans Enoksenip oqarnera: Qanortoq Guutip nunarput sernigalu­gulu paariliuk. Taama oqarneq aatsaat taamak pisariaqartigilerpoq.

 

Toqqissisimannginneq, eqqissi­viilliorneq pissaaneqarneqqussaarnersuarlu takussaalingaarmata, tamannalu uagut peqataaffigissanngilar­put. Nuanniitsumik misigisaqartinneqarpugut, kisianni ammajuassaagut atituumik tunngaveqartumik suleqatigiinnissamik ammaassiniarnermi aammalu Naalakkersuisut Siulittaasuat imminut aallaavi­giuarluni oqalummat taaginnassavarput sumiippa isumaqataassutsimik nalunaaruteqarnerit atituumik tunngaveqartumik suleqatigiinnissamik ammaasseqataajumallutit? Uani marluinnaat suleqatigiissillu­ginaasiit ammaasivutit, taamaattumik oqarluartaarutit assigiinngitsut uani Demokraatininngaanniit soorunami tutsuiginartutut tigujuminaapput oqaatigineqartut pissutisillu piviusut assigiinngittuar­mata.

Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tullilluni oqaaseqassaaq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit. Oqaatigissavara Inatsisartut Siulittaasussaannik qinersiniarpugut, ataasiinnarlu manna tikillugu siunnersuutaavoq.

 

Anthon Frederiksen, Kattuseqatigiit.

Uanga tassa oqaaseqaqqissamaanngikkaluarama, kisianni Naalakkersuisut Siulittaasorigallagaata oqaasiinut aamma oqaaseqalaarniarpunga, isumaqarama nikassaaneq oqaaseq taanna tulluanngitsoq naalakkersuinermik ingerlatsinermi atussallugu. Tassami kikkulluunniit illuatungiliuttut isumaqataa­natik naalakkersuinermi qanoq oqaasii naqqiutilluunniit allat nikassaanertut tamaasa nalilersortassa­gaanni isumaqarpunga pissusissamisuunngitsoq. Naalakkersuinermi ingerlatsineq aamma soorunami isumaqatigiiffiuinnartutut ingerlaneq ajortoq tamatta nalunngilluinnarparput, taamaammat pisut assigiinngitsut tunngavigalugit illuatungiliuttutut oqaaserisartakkavut tamarmik nikassaanertut nalilersorneqartalissappata pissusissamisuussanngilaq.

 

Isumaqarpunga, Naalakkeruisut Siulittaa­soringallangaata oqaaseq nikassaaneq utertittariaqaraa. Pissusissamisuunngilarmi politikkereqatit nikassaasutut nalilissallugit. Nammineerlutit illit oqareerputit kikkut politikerit tamarmik pisussaaf­figigaat pisinnaatitaaffigigaallu qanoq oqalussinnaanertik aalajangissallugu. Aammami tamanna inatsisini tunngaviusuneereerpoq, tassa qanoq oqariartorsinnaaneq tamatta pisinnaatitaaffigaarput.

 

Inuttut ataasiakkaatut minnerpaamilluunniit aamma uanga tunginninngaanniit saassutarineqanngilatit, taamaattumik Kattusseqatigiit sinnerlugit oqaaserisakka uanga ilinnik minnerpaamilluunniit nikassaanertut tunniunneqanngillat aamma neriuppunga taamatut tigussanngikkitit, kisianniukua politikikkut pisut aammalu pissutsit piviusut soorlu aamma taanna qujanartumik utikulunneqarta­lersoq nuannersumik, tamakkua tunngavigalugit aallaavigalugillu oqariartuutit saqqummiunneqartut kissaatiginaraluaqimmat taamaattut kukkussutigineqartartut ingerlaannaqqinnginnissaat.

Tassalu uagut illuatungiliuttutut pisussaaffipput atorparput, suut naalakkersuisutigut kukkussutigineqartut sapinngisamik taamaattoqaqqinnginnissaa anguniarlugu aamma pisinnaatitaaffipput atorlugu saqqummiussuinissami. Neriussuunga nikassarneqarnak aammalu qinigaaqataasugut tamatta nikassarneqarata, kisiannili politikimik piviusorsiortumik oqallinneq ingerlatissagipput. Qujanaq.

 

Hans Enoksen, Siumut, Naalakkersuisut Siulittaasuat.

Qujanaq. Nuannaarutigaara oqaatsitik illuatungaanut saatimmatigit aamma piumassuseqarpunga uanga suleqatiginninnissannut, aammalu Demokraatit oqariartornerat suleqataajumallutik aamma taanna atorluassavarput.

 

Ilagiinnut tunngatillugu erseqqissaassutigissavara minnerpaamilluunniit Naalakkersuisuni piumasari­neqanngilluinnarmat aammalu uanninngaanniit piumasarineqanngilluinnarmat anersaapiluiaasoqassa­soq aamma uanga tappikunga pigamali misigisaqanngilluinnaqqissaarama silaannaap ajortoqarnera­nik. Ilagiit toqqissisimajunnaartinneqarsimassappata inuiaqtikka sinnerlugit utoqqatisssutigaara, neriuppungalu taamatut pisoqaqqissanngitsoq, aamma taamatut pisoqarniarneranik toqqaannartumik ilisimatinneqarsimasuuguma akuersinavianngitsunga,  Qanoruumi oqaatigereerpara tusagassiorfiit aqqutigalugit.

 

Taamatut naatsumik ilagiit toqqissisimajunnaarsimappata utoqqatserpuga inuiaqatikka sinnerlu­git, neriuppungalu toqqissillutik upperisarsiornertik aamma ingerlatiinnarumaaraat. Aamma uagut peqataavugut ilagiinnut ilaasortaagatta aamma siunnerfeqanngilagut allaanerusumik upperisaqaler­nissatsinnut aqqutissiuussinissatsinnut, pingaartumik Naalakkersuisut eqqarsaatigalugit.

 

Atorfinitsitsigallarsimanermut tunngatillugu uteqqattaarneqartoq - tassa sulisut nassuiaasinneqarput uagullu sulisut nassuiaanerat ataqqivarput. Sulisut tatigaavut eqqortumik oqariartorfigisimassagaati­gut, taamaammat eqqunngitsumik maani nassuiaasoqarsimanerarlugu oqariartoqattaarnerit neriup­punga unitsinneqassasut sulisunut tatiginninnerput uagut tamakkiisuuvoq, taanna maanngaanniit oqaatigerusuppara. Qujanaq.

Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Oqallisigisamut tunngatillugu Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisuusimasut allakkiaat agguaanneqarsi­masut innersuussutigissavara tassani nassuiaatimi aamma maani oqaatigineqartunut paasissutissanut ilaasoq innersuussutigineqarmat.

 

Maannamut tassa Naalakkersuisut Siulittaasussaanik qinersinissaq tullinnguuppoq, allanik oqaase­qartoqassanngippat, taamaanngilaq.

 

Inatsisartuni ilaasortap Hans Enoksenip Naalakkersuisut Siulittaasussaatut qinigaanissaanut isuma­qataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

17-it isumaqataapput.

 

Inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksenip Naalakkersuisut Siulittaasuattut qinigaanissaanut akerliusut qinnuigaakka nikueqqullugit:

 

9-at akerliupput.

 

Taavalu taaseqataanngitsut qinnuigaakka nikueqqullugit.

 

5-t taaseqataanngillat.

 

Taamaalilluni Naalakkersuisut Siulittaasussaanik qinersineq naammassivoq.

 

Hans Enoksen, pilluarit.

 

Taava ingerlaqqissaagut, Naalakkersuisuni ilaasortanik qinersineq, tassanilu saqqummiussissaaq Naalakkersuisut Siulittaasuat.