Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Landskarsip 1996-imut naatsorsuutaasa kukkunersiorneqarnerat		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 5. november 1997, nal. 12.24

 

Landskarsip 1996-imut naatsorsuutaasa  Kukkunersiorneqarnissaannnut Ataatsimiititali­ap isumaliutissiissutaa.

(Ataatsimiititaliap siulittaasua)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut siulittaasuat.

 

Kristine Raahauge (S), Ataatsimiititaliap siulittaasua:

Landskarsip 1996-imut naatsorsuutai pillugit Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap isumaliutis­siissutaa saqqummiutissavara.

 

Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap ilaasortaasa, siulittaasup Kristine Raahaugep, Knud Sørensenip, Ruth Heilmannip, Lars Sørensenip Finn Karlsenillu Landskarsip 1996-imut naatsor­suutai kukkunersiuisut kukkunersiuisimanerannut uppernarsaatitallit oqaaseqaatitallillu misissor­pai.

 

Ataatsimiititaliap aningaasartuutit isertitallu akuersissuteqarnermut naapertuuttumik atorner­qarsimanersut, akuersissutini siunertarineqartut nammassineqarsimanersut aammalu aningaa­sanik ingerlatsineq siunertaqarluartuusimanersoq ilaatigut naliligassarai.

 

Ataatsimiititaliaq uppernarsaatinik imaluunniit sulisunik amerlanerusunik pisariaqartitsisumik kukkunersiuisanngilaq, taamaattorli inassuteqarsinnaallunilu isornartorsiuisinnaalluni.

 

Oqaatigineqartut tunngavigalugit Landskarsip naatsorsuutai Ataatsimiititaliamit oqaaseqarfigi­lersinnagit, Landskarsip naatsorsuutaasa naalakkersuinikkut suliarineqartarnerisa, tulleriiaarne­qartarnerisa allanngortinneqarnissaannik pisariaqartitsineq Ataatsimiititaliap oqaatigerusup­paa.

 

Landskarsip naatsorsuutai maj-ip 20-ianni 1997-imi Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinneranni saqqummiunneqarput. Naatsorsuutinit, kukkunersiuisunit toqqakkanit avataaneersunit uparu­arneqarsimanngitsunit, takuneqarsinnaavoq aningaasaliissutit akuersissutigineqartut qanoq atorneqarsimanersut, ukiumoortumillu naatsorsuutit kukkunersiuisunit qupperneq 413-imiit pissutsit nalinginnaasut apeqqutillu Pisortaqarfinnut ataasiakkaanut, Inatsisartut aammalu Naalakkersuisut Allattoqarfiinut tunngasut sukumiisumik oqaaseqarfigineqarlutik. Upernaak­kut Ataatsimiinnermi oqallinnerup takutippaattaaq immikkuualuttut amerlalluinnartut Lands­karsip naatsorsuutaaniillutillu kukkunersiuisut oqaaseqaataanni ilanngunneqartuniittut partiinit oqaase­qarfigineqarsimasut.

 

Pissutsit tamakku Ataatsimiititaliaq isumaliulersippaat suleriaasissamik siunnerfeqarfiunerusu­mik inassuteqartoqarsinnaannginnersoq, tassa Landskarsip naatsorsuutaasa Inatsisartuni oqaluu­serineqannginneranni akuersissutigineqannginnerannilu Ataatsimiititaliamit suliarine­qaqqaartas­sasut. Taamaaliornikkut Inatsisartut aalajangernissaminni aamma Kukkunersiuiner­mut Ataatsi­miititaliap isumaliutissiissutaa aamma tunngavissanut ilanngussinnaavaat aammalu taamaalior­nikkut apeqqutip ataatsip pingaaruteqartortaasigut Inatsisartuni marloriarlugu oqaluuserineqartar­nera pinngitsoortinneqassagaluarpoq. Taamaaliortoqassappat inatsimmik allanngortitsisoqartaria­qanngilaq.

 

Landskarsip 1997-imut naatsorsuutaasa saqqummiunneqarnerat (kingusinnerusukkullu) Inatsi­sartunit akuersissutigineqarnerat aallarnerfigalugit taama periaaseqarluni sulilersoqarnissaa Ataatsimiititaliap inassutigaa.

 

Landskarsip 1996-imut maatsorsuutaanik misissuinini tunngavigalugu Ataatsimiititaliaq imaat­tunik oqaaseteqassaaq:

 

Nalinginnaasumik oqaatigiumasat:

 

Inuussutissarsiutinut Tapersiisarnermut Ataatsimiititaliap taarsigassarsiaritittagaasa erniallit amerliartuinnartut illuartinneqartarneri kukkunersiuisunit avataaneersunit Landskarsip naat­sorsuusiortarnermini tunngaviinut naapertuutinngitsutut oqaatigineqarput. Landskarsip 1996-imut naatsorsuutaanik kukkunersiuisunit avataaneersunit aamma tamanna uparuarneqarpoq.

 

Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq ajornartorsiutit taaneqartut qaangerniarlugit kingunilimmik sulisoqartariaqartoq aammalu naalakkersuisut Kukkunersiuinermut Immikkoortortaqarfiata oqaaseqaatai tusaatissatut tigullugit, taamaattorli piumasaralugu illuartitsisoqartarnerani tunnga­vissat suut malinneqartarnissaannik paatsuugassaanngilluinnartunik pilersitsisoqarnis­saa.

 

Aningaasanik aqutseriaaseq - nalinginnaasumik qarasaasiatigut nakkutilliineq.

 

Aningaasanik aqutseriaatsip ingerlaavartumik nalimmassartuarneqarnissaata pingaaruteqassu­sia Ataatsimiititaliap Landskarsip 1996-imut naatsorsuutai pillugit isumaliutissiissummini uparuar­paa. Ataatsimiititaliap kissaatigisaq taanna, tassa suliassap taassuma pingaartinneqar­nerulernis­saata aalajangiusimaneqarnissaata qularnaarneqarnissaa, naalakkersuisunut ilaasorta­mut tamatu­munnga akisussaassumut aammaarlugu uteqqissavaa.

 

Qarasaasiatigut nalinginnasumik nakkutilliinerit.

 

Suliassaqarfik taanna pillugu kukkunersiuisut avataaneersut ima oqaaseqarput: "...qarasaasia­tigut nakkutilliinerit qarasaasianillu atuinermi isumannaallisaanerit suliffeqarfimmi pissutsit aallaavi­galugit suli toqqissisimanarsivinngilaq..."

 

Ukiunut naatsorsuuteqarfinnut 1994-imut 1995-imullu tunngasunik isumaliutissiissutini Ataat­simiititaliap isornartorsiutai tunngavigalugit Ataatsimiititaliap aammaarluni erseqqissaqqissa­vaa qarasaasiat atorlugit ingerlatsinerit ima isumannaallisaaffigisariaqartut, uparuaassutit taakkorpi­aat uteqattaartuarnissaat siunissami pisariaarullugu. Ajornartorsiutit aaqqinniarlugit KANUKOKA-mik suleqatiserinninnissaq pissusissamisoorlunilu inassutigisariaqarpoq. KANUKOKA-mimi misilittagaqartoqarpoq tamatumani atorluarsinnaasunik.

 

 

Naatsorsuuserinermut ilitsersuutit.

 

Kukkunersiuisut avataaneersut oqaaseqaataasigut Ataatsimiititaliap paasivaa naatsorsuuseri­nermut ilitsersuusiornerit Pisortaqarfiit ilaasa "paamaaruttorujussuugaat". Suliat tamakkua kinguarsaqqinneqarnatik naammassineqarnissaat ukiumut naatsorsuuteqarfiusumut 1995-imut isumaliutissiissummini Ataatsimiititaliap kissaatigaa.

 

Ataatsimiititaliap immikkut maluginiarpaa suliffeqarfinni namminersortitani naatsorsuuserisar­nerit pillugit nalunaarusiaq suli ilusissamisut naammassineqarsimanngitsoq.

 

Tamanna tunngavigalugu Ataatsimiititaliap naalakkersuisunut ilaasortamut akisussaasumut pissutsit taakkununnga tunngasut aaqqinneqarnissaasa pingaaruteqassusiat sakkortuumik erseqqissassavaa.

 

Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq uparuaassutini inassuteqaatinilu soorunami malinneqartariaqar­tut aammalu suliassaqarfinni arlalinni aaqqissuussinerit ilusiliinerillu naalakkersuisunit pit­sanngor­sarniarneqartut. Tamakku Ataatsimiititaliamit iluarisimaarneqarput.

 

Ataatsimiititalialli oqarluaannarluni ukiut tamaasa isornartorsiutigisartakkaminik pissutsilluun­niit uparuartorneqartut, sulili manna tikillugu iluarsiivigineqanngitsut, iluarsiissutissaattut inassuteqaateqaatigisartakkaminik ukioq qaangiukkaangat uteqattaariualernera ingasappallaar­sorinarpoq.

 

Pissutsit taamaannerisa Ataatsimiititaliaq aalajangertariaqalersippaat suliat Ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini eqqartugaasa ilaannut tunngasunut immikkullu tikkuarneqartunut,  aammalu suliassanut allanut Ataatsimiititaliap pisariaqartutut isummerfigisaanut - malinnaanis­saq pissutigalugu siunissami qaammatit pingasukkaarlugit nalunaarusiortarnissat piumasaqaati­gineqartalissasut.

 

Suliassaqarfinnut ataasiakkaanut oqaatigiumasat.

 

Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik (ineqarnermut tunngasut)

Illutaarniarnermi tapiissuteqartarnermut atatillugu A/S INI-p allaffissornikkut ingerlanneqar­neranut kukkunersiuisoqarsinnaaneranullu periarfissatigut ajornartorsiutit suli aaqqinneqarsi­manngitsut Ataatsimiititaliamit ilungersunartorujussuartut isigineqarput. Tamatumanimi manna ersermat: "...naatsorsuutit allattorsimaffiannut nalunaarsuisarnerni ajornartorsiutit Lands­karsip 1996-imut naatsorsuutaanut annertuumik sunniuteqarsinnaapput."

 

Pissutsit tamakku pillugit nalornissuteqarnini Ataatsimiititaliap siusinnerusukkut oqaatigisa-reeramiuk naalakkersuisunut ilaasortamut akisussaassumut sakkortuumik inassutigissavaa pissutsit aaqqinneqarnissaannik qulakkeerisunik sulinermi malittarisassaliortoqassasoq aamma­lu kukkunersiuisut avataaneersut uparuaassutigisartagaat taakkuujuartut siunissami pinngitso­ortinneqartalissasut.

 

Sulisoqarnermut Pisortaqarfik

Qarasaasiatigut nakkutilliinerit pillugit oqaatigineqartut Ataatsimiititaliap innersuussutigissa­vai. Tamakku saniatigut kukkunersiuisut avataaneersut oqaatigisaasigut erserpoq "...Pisorta­qarfiup qarasaasianik atuinerani amigaatitut siunertaqarluanngitsutullu uparuarneqartut iluar­siissuteqarfi­gineqarnissaannut suli suliniuteqartoqalinngitsoq". Pissutsit tamakku "qaammam­musiallit aningaasarsiaannut paasissutissanillu qaammammusianut tunngassuteqartunik qara­saasiatigoor­tumik MR-løn aqqutigalugu suliat isumannaatsuunissaannut annertuumik sunniute­qartartut" kukkunersiuisunit uparuarneqarmata, Ataatsimiititaliap naalakkersuisunut ilaasortaq akisussaa­soq tamanna pillugu isornartorsiortariaqalerpaa. Taamaattumik pissutsit sapinngisa­mik piaarner­paamik iluarsisariaqarput, tamannalu anguniarlugu suliniutit ingerlaannaq aallar­tinneqarlutik.

 

Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfik.

1996-imi 600 mio. kr.-it sinnillit Pisortaqarfimmut akuersissutigineqarput. Naatsorsuuseri­nerit missingersuutillu malitsinneqarnissaannut periaatsit naammaginanngilluinnartumik tutsuiginann­gitsuuneri kukkunersiuisut avataaneersut oqaaseqaamminni uparuarpaat.

 

Matumani Ataatsimiititaliaq naalakkersuisunut ilaasortamut akisussaasumut kissaatigeqqippaa aqutseriaatsinik pilersitsinissamut suliniutit aallartinneqartut ingerlaavartumik malinnaaffigi­lerniarlugit.

 

Pisortaqarfiit allat.

Pisortaqarfiit arlalissuit naatsorsuuserinermut ilitsersuusiorsimannginnerat pillugu Ataatsimii­titaliap oqaaserisai nalinginnaasumik innersuussutigineqarput. Ilitsersuusiornissat suliassani sallerpaat ilagisariaqarpaat.

 

Kalaalit Nunaat Radioa.

Kalaallit Nunaata Radioa ingerlatsinissaminut ukiumoortumik aningaasarpassuarnik tapiiffigi­neqartarpoq. 1996-imi KNR 5 mio. kr.-inik taarsigassarsisinneqarpoq 1997-imilu 7,3 mio. kr.-inik immikkut tapiiffigineqarluni. Kukkunersiuisut avataaneersut naliliinerisigut erserpoq Kalaallit Nunaata Radioata taarsigassarsiaasa 1998-ip tungaanut taarsersugassaanngitsut Kalaallit Nunaata Radioani aningaasaqarnikkut killiffik pissutigalugu taarserneqarnissaat ilimananngitsoq.

 

Ataatsimiititaliap naalakkersuisunut ilaasortaq akisussaasoq kaammattuuteqarfigissavaa akuer­sissutit atorneqarnerannik nakkutilliineq ilaatigut qaammatit pingasukkaarlugit nalunaaruteqar­tarnertigut nakussassarneqartariaqartoq. Taamaaliornikkummi aningaasat akuersissutigineqar­tut atorneqarnerisa qanittumik malinnaaffigineqalernissaat qulakkeerneqassagaluarmat.

 

Ataatsimiititaliap naggataagut nuannaarutigaa kukkunersiuisut kukkunersiuisimanerminnik uppernarsaaneranni oqaatigineqarmat Landskarsip naatsorsuutai pissutsinik eqqortunik takutit­sisut. Tamakku saniatigut Pisortaqarfiit aaqqissuussaaneranni pitsanngoriaatit pitsaanerulersit­siniarlunilu suliniutit Ataatsimiititaliap akuersaarnartippai. Ataatsimiititaliap oqaatigineqareer­sutut kissaatigaa Pisortaqarfiit suli aqutseriaatsinik pisariaqarluinnartunik pilersitsimanngitsut piaartumik tamakkuninnga aaqqiinniassasut, immaqa Qitiusumik Naatsorsuuserisoqarfik suleqatigalugu.

 

Ataatsimiititaliamilu ilaasortaapput: Kristine Raahauge (S), siulittaasoq; siulittaasup tullia Knud Sørensen (A); Ruth Heilmann (S); Finn Karlsen (A); Lars Sørensen (IA).

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Upernaaq ataatsimiinnerup nalaani, apriilimi, landskarsip 1996-imut naatsorsuutai naalakkersui­sut sinnerlugit saqqummiuppakka.

Ingerlatsinermi, sanaartornermi taarsigassarsititsisanermilu angusat 502 mio. kr.-inik sinneqarto­orfiupput imaluunniit 1996-imut aningaasanut inatsimmi aammalu inassutitut aningaasaliissuti­nut inatsisini marlunni naatsorsuutigineqartunit 137 mio. kr.-inik amerlanerusunik.

 

Naatsorsuutit upernaaq saqqummiunneqarnerannik kukkunersiuisut avataaneersut kukkunersiui­simanerminnut uppernarsaataanni naatsorsuutit oqaaseqarfigineqanngillat. Tamanna imatut paasisariaqarpoq, naatsorsuutinik kukkunernik annertuunik amigaatinilluunniit siumuisoqarsi­manngitsoq. Taamaattumillu naatsorsuutit eqqortumik takutitsisutut isigisariaqarlutik.

 

Massakkut kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq isumaliutissiissuteqarpoq naatsorsuutinik, taakkununngalu atatillugit kukkunersiuisut oqaaseqaataannik misissuereerluni tamatumani pisariaqartitani tunngavigalugit.

 

Ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini suleriaatsiminik allanngortitsiniarluni, tassa naatsor­suutit ataatsimiititaliallu isumaliutissiissutaata Inatsisartuni ataatsikkut suliarineqartarnissaannik, siunnersuuteqarpoq. Tamatumunnga atatillugu oqaatigissavara Inatsisartut 1994-imi ukiakkut ataatsimiinnerminni Namminersornerullutik Oqartussat Naatsorsuuseriveqarnerat il.il. pillugit inatsit akuersissutigimmassuk.

 

Inatsimmi tamatumani siunertarineqartut ilagaat, Landskarsip naatsorsuutaasa saqqummiunne­qartarnerannut, suliassat akisussaaffiillu agguataarneqartarnerisa  erseqqissisinneqartarnissaat. Tamanna sioqqullugu ileqquliunneqarsimagaluarpoq Landskarsip naatsorsuutai Kukkunersiui­nermut Ataatsimiititaliamit saqqummiunneqartarlutillu akuersissutigeneqarnissaat inassutigine­qartarluni.

 

Taamaattumik inatsimmi paatsuugassaanngitsumik aalajangersarneqarpoq, Landskarsip ukiumut qaangiuttumut naatsorsuutai Naalakkersuisunit saqqummiunneqartassasut. Tamanna kingusin­nerpaamik ukiaakut  ataatsimiinnermi pisasssaaq. Tamatumunnga peqatigitillugu erseqqissarne­qarpoq Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap suliassai Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit inatsisip '-fiisa 17-ianni aalajangersagaasut. Taakkunuunatigut erserpoq Landskarsip naatsorsuu­tai kukkunersiuisullu taakkununnga oqaaseqaataat ukiumut ataasiarluni Ataatsimiititaliamit misissornewqartassasut aammalu naatsorsuutit tunngavigalugit apeqqutissat oqaaserineqartussal­lu Naalakkersuisunut saqqummiunneqartassallutik. Apeqqutit oqaatigneqartullu Naalakkersuisut akissuteqaataannik ilallugit Inatsisartunut saqqummiunneqartassapput.

 

Erseqqissumik oqatigissavara upernaakkut ataatsimiinnermi saqqummiunneqarnerannut ilaatigut pissutaavoq; ilassutitut anigaasaliissutinut inatsisiliornermi, aningasanut tunngasunik isumaliuti­ginninnermi angusat ilanngunneqarsinnaaniasssammata. Tamatuma saniatigut naatsorsuutinik saqqummiussinikkut inatsisartuni oqallinneq, kingusinnerusukkut Kukkunersiuinermut Ataatsi­miititaliap sulinerani tunngavissaasinnaasoq, pilersinneqartarpoq.

 

Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap suleriaatsiminik allanngortitsinissaminut siunnersuutaa akerliffiginngilara. Isumaqarpunga ataatsimiititaliap suliaminik upernaakkut ataatsimiinnermiit ingerlatsiumanera aamma isumaliutissiissummini suliaminik ingerlaavaartumik malersueqqittar­niarnera ilorraap tungaanut ingerlanerusut.

 

Tamatumunnga atatillugu ataatsimiititaliamut maluginiaqqussavara upernaakkut ukiakkullu ataatsimiinnerit akornanni, uannik oqaloqatiginnissutissaqaraangata tamanna aamma siunissami piareersimaffigisassagakku.

 

Inuussutissarsiutinut tapersiisarnermut ataatsimiititaliamit taarsigassarsianit illuartitsisarneq pillugu malittarisassat allanngortinneqarnissaat Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap kissaatigi­neqarpoq. Tamanna tupigusuutigitsiarpara, tassami landskarsip 1995-imut naatsorsuutaasa suliarineqarnerannik suleriaaseq atorneqartoq ataatsimiititaliamit naammagisimaarneqarmat. Taamaattorli ataatsimiititaliap oqaatigisai Naalakkersuisunit tusaatissatut tiguneqarput, illuartitsi­sarnernilu tunngaviusut pillugit malittarisassiussallutik.

 

Ataatsimiititaliap aningaasaqarnermut akissarsialerinermullu tunngasutigut aaqqissuussinerni suli qarasaasiat atorlugit nakkutilliinernik isummannaallisaanernillu naammaginartunik pilersitsi­soqarsimannginnera uparuarpaa. Ilisimatitsissutigisinnaavara kukkunersiuisut avataaneersut oqaaseqaamminni aningaasanut tunngassuteqartuni immikkut uparuartugaasa ilarpassui pitsann­goriartinneqareersimammata.

 

Akissarsialerinermi aaqqissuussinernut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap isornartorsiuinera­nut, ajuusaarutigalugu oqaatigissavara suliaq siusinnerusukkut neriorsuutigineqaraluartutut suli naammassineqarsimanngimmat. Naluneqanngitsutut Sulisoqarnermut Pisortaqarfimmi aqutsisut arlallit taarserneqarput. Taamaattumik suliaq naammaginartumik salliutinneqarsimanngilaq. Taamaakkaluartoq aqutsisunit nutaanit suliap pingaaruteqassusia maluginiarneqarpoq 1998-imilu maajip aallaqqaataata naalertinnagu naammassineqarnissaa uannut neriorsuutigineqarluni.

 

Naatsorsuuserinermut ilitsersuutit amigaatigineqarnerat Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap nalinginnaasumik isornartorsiorpaa, aamma suliffeqarfinnut namminersortitanut atortussanik naatsorsuuserinermut nalunaarusiortoqarsimannginnera taakkununnga ilanngullugu. Ajornartor­siutit tamakku naalakkersuisunit maluginiarneqarput taamaattumillu pisortaqarfiit ataasiakkaat tamarmik 1997 qaangiutsinnagu ilitsersuusiornissaat kissaatigineqartutut suliniutigineqalerluni. Suliffeqarfinnut namminersortitanut atortussanik nalunaarusiassat missingiusiorneqareerput, massakkullu inatsisinut tunngasortaat Inatsisileriffimmi misissorneqarlutik.

 

Ineqarnermut atatillugu Ataatsimiititaliap kaammattuutigaa ineqarnermut tapiissuteqartarnermi ajornartorsiutitaaqqinneqarsimanngitsut iluarsiivigineqarnissaa qulakkeerneqarnissaannut atorsinnaasunik suleriaaseqalertoqarnissaa. Ilimatitstissutigisinnaavara Aningaasaqarnermut pisortaqarfik A/S Inissiaatileqatigiiffik INI-mut aammalu kukkunersiuisunut avataaneersunut ingerlaavartumik qanittumillu atassuteqaateqalermat. Tamatumunnga peqatigitillugu ingerlatse­qatigiiffiup 1997-imi upernaakkut ukiumoortumik ataatsimmeersuaarnerani, ingerlatseqatigiif­fiup aningaasanik aqutsinerminik aaqqissuussinerata allanngortinneqarnissaanut atasumik, 1997 qaangiutsinnagu iliuusissanut pilersaarusiortoqarnissaa ingerlatseqatigiiffiup siulersuisuinut naalakkersuisuinit suliassiissutigineqarpoq. Taamaalilluta tamatumuuna naatsorsuutigaarput 1997 qaangiutsinnagu pitsanngoriaatsit annertuut illinersiorsinnaalerumaarlugit.

 

Ataatsimiititaliap inassutigaa naalakkersuisup akisussaasup KNR-ip aningaasanik akuersissutigi­neqartunik atuinera qaammatit pingasukkaarlugit nalunaaruteqartarnertsigut ingerlaavartumik malersussagaa. Ilisimatitsissutigissavara 1997-imi upernaakkut KNR-imut aningaasaliissutissa­nut qinnuteqaammi missingersuutinut ilanngussami oqaatigineqarmat; KNR-ip naatsorsuutini qaammatit pingasukkaarlugit Kultureqarnermi, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermulu naalakker­suisoqarfimmut saqqummiuttassagai. Taamaattumik KNR ukiup affaanut naatsorsuumminik tunniussaqareerpoq, aammalu massakkut qaammatit tammasa naalakkersuisoqarfimmut nalu­naaruteqartarluni.

 

Nalinginnaasumik oqaatigiumavara inassuteqaatit kaammattuutillu allat Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamit saqqummiunneqartut naalakkersuisoqarfinnit malinneqarumaarmata.

 

Naggataagut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq sulilluarsimanera pillugu qutsavigaara taamaalillungalu suliassaq Inatsisartunit ilassilluarneqarluni taakkununnga suliassanngortillugu.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Landskarsip 1996-imut naatsorsuutai pillugit Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap isumaliu­tissiissutaa aammalu Naalakkersuisut akissutaannut tunngatillugu Siumumit   imatut oqaase­qassaagut.

 

Nuannaarutigalugulu oqassaagut upernaakkut Naalakkersuisut naatsorsuutinik saqqummiussa­qareernerisigut partiit oqaaseqaateqartarneranni, naatsorsuutinik annertunerpaatigut iluarisi­maarinninnermik nipeqartumik oqariartuuteqartoqarnera Siumumit iluarisimaaratsigu.

 

Maannakkut inatsisartut allaanerusumik suleriaaseqalernerat aallaavigalugu, kukkunersiuiner­mi ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani maluginiarparput allaanerulaartumik suleriaaseqa­lernissa­mik eqqarsaatersuummik ataatsimiititaliaq saqqummiussaqartoq.  Tamanna ataatsimii­titaliap suleriaasiani ' 6-imi periarfissaqartitsimmat imatut, siulittaasoq qinnuivigilaassavara ajornann­gippat ataatsimiititaliap suleriaasianik issuaalaarnissamut akuereqqullunga: Ataatsimiititaliap Namminersor­nerullutik Oqartussat karseqarnerat naatsorsuuseriveqarnerallu pillugit malittarisas­sat atuuttut naliliiffigisartussaavai aammalu kukkunersiuinermi immikkut periaaseqarluni naammassinnit­toqartarsinnaanera inassutigisarsinnaallugu. Soorluttaaq Landskarsip naatsorsuu­sereriaasianut pitsanngoriaatissanik ataatsimiititaliaq siunnersuuteqarsinnaatitaasoq.

 

Taamatut ataatsimiititaliap suleriaasia issuaaffigereerlugu paasilluarsinnaavarput Naalakker­suisut akissuteqarnerminni erseqqissarmassuk 1994-imi naatsorsuutinik saqqummeeriaatsip  allannguu­teqartinnera inatsisartut akuersaagaat ullumimut atuutsinneqarmat.Tassa upernaak­kut naatsorsuu­tit saqqummiunneqartassasut kingusinnerpaamillu ukiakkut akuersissutigine­qartassallutik.

 

Tamanna suleriaaseq ukiuni arlalinni ingerlanneqartoq ataatsimiititaliap allannguuteqartinni­arpaa.

 

Siumumit isumaqarpugut naatsorsuutit upernaakkut Naalakkersuisunut saqqummiunneqarnerat malitsigalugu, isumaliutissiissutiliortoqartassasoq taamalu ingerlatiinarlugu upernaakkut aamma naatsorsuu­tit inatsisartunit akuersissutigineqartassasut. Taamatut periuseqartoqaleruni isuma­qaratta aamma inuiaqatigiinnut paatsuunganannginnerusumik naatsorsuutinik saqqummiisoqartalissa­soq.

 

Tamannalu ataatsimiititaliap aamma isumaliutissiissummini eqqaavaa suleriaatsimik allann­guinissami pisariaqassanngitsoq inatsimmik allannguisoqarnissaa.  Taammaattumik naalak­kersuisup tammatut kukkunersiuinermi ataatsimiititaliap suleriaaseqalernissaanik aamma akerliunnginnera Siumumit paasigatsigu isumaqataaffigaarput. Taamalu naalakkersuisup nammineq ataatsimiititaliamit aggersarneqartarnissaminik ammatitsinerminik eqqaasitsinera suleriaatsimut iluaqutaassasutut isumaqarfigalutigu.

 

Kukkunersiuinermi ataatsimiititaliamit uparuaassutaasut Siumumit tusaatissatut tigussavavut, aamma siuliani aaqqinneqaqqullugit oqaaseqartareernikuunerput nangittaqattaaginnarumana­gu, malunnarluarmaammi naalakkersuisut akissuteqarnerminni aaqqiiniarlutik annertuumik tamavi­aaruteqarlutik suliniuteqalereersimasut, tamanna Siumumit iluarisimaarparput taamatul­lu aaqqiissuteqavittoqarnissaanut suleqataarusussuseqarnerput oqaatigissallugu.

 

Nalunanngilaq qarasaasiatigut atortorissaaruteqarfimmut pulariarnitsinni suliffeqarfittut allatulli ajornartooruteqarfiusut aqqusaaqaartussaagivut, Siumumiilli qularutiginngilarput Kanukoka peqatigalugu Telemillu suleqateqarluarnikkut, ataqatigiissaartumik eqaatsumik periutsimik ataatsimoortumik ingerlataqalernikkut aatsaat ilorraap tungaanut pitsaasumik angusaqarfiusumik tamaginni kinguneqaataajumaartoq aamma naatsorsuuserinikkut, taamalu naatsorsuutit pitsaa­suunissaannik kissaateqartarnivut taamaalilluni angusaqarfiullualissallutik.

 

Taamatut piumasaqarneq atortorissaarutitigut aningaasatigullu annertuumik piumasaqarfiuin­narani aamma sulisorisat pikkorissuseqaluarnissaannik sakkortuumik piumasaqaatitaqarpoq. Taamaattumik sulisunik aaqqissuussilluarnikkut pikkorissartitsisarnerit Siumumit tapersersor­luinnarpavut, kaammattuutigissallugillu ingerlanneqartuarnissaannik.

 

Naatsorsuutit uterfigeqqillugit 502 mio. kr.-nik sinneqartoorfiusut pitsaasumik Siumumit nalilerumavavut, soorlu upernaaq manna iluarisimaarinninnerput aamma oqaatigeriigarput uteqqinngikkaluarlugu Naalakkersuisut akissuteqaataat ersarissut qujassutigissavavut.

 

Siumup pingaartuutittuassavaa Naatsorsuutit pitsaanerpaamik suliarineqartarnissaat aamma aningaasaliissutit malillugit ingerlatsinissaannik eqqaasinneqartuaannarnissaat, tassami tamatta pingaarteqaarput inuiaqatigiit aningaasaataannik aqutsinerup pitsaanerpaamik ingerlanneqar­nissaa.

 

Siumumiillu nuannaarutigiuaannarparput nalunnginatsigu taamatut naalakkersuisut naatsor­suutinut pimoorutamik malittarinninniartuusut sakkortuumik sukumiisumillu ingerlatsiniarlu­tik tamaviaaruteqartut, tamanna nalunagu inatsisartuni ilaasortaalluni inuiaqatigiillu sinnerlugit akisussaaqataasuulluni toqqissisimanartuuvoq.

 

Naatsorsuutit pisarnermissut suliarilluagaapput aammalu ataatsimiititaliamit uparuaassutaasut Siumumit isumaqataaffigisavut naalakkersuisunit aaqqinniarlugit akissumminni nassuiaatigi­neqartut Siumumit naammagisimaarinninnerput oqaatigeriarlugu, suleqataasimasut tamaasa ataatsimiititaliaq naatsorsuuserinermilu suliaqartut minnerunngitsumillu naalakkersuisut sulillu­arsimanerannik qujassuteqarfiginiarpavut. Suliaq imaannaanngimmat suliarisarsi taamaammat Siumumit tamassi suleqatisilu suleqqilluarnissassinnik kissaatingaapassi.

 

Taamatut oqarluta Siumumit naatsorsuutinik akuerseqataanerput  nalunaarutigeqqipparput.

 

Knud Sørensen, Atassutip oqaaseqartua:

Atassut-mit kukkunersiuisut isumaliutissiissutaat naatsumik oqaaseqarfigissavarput, tassami malugilluarparput takusinnaallutigulu peqqissaarluni suliaasoq.

 

Atassut-mit ataatsimiititaliap periaatsiminik naleqqussaalluni allanngortitsinissaminik pilersaar­nera ataatsimut isigalugu tulluartutut isigaarput, allanngortitsinissarlu isumaqataafigaarput.

 

Atassut-mit immikkut pisarialittut oqaaeqarfigerusutarput tassaavoq: Qarasaasiatigut naliginnaa­sumik nakkutilliinermut tunngatillugu 1994-95-imilu ajornartorsiutinik aaqqeqqusilluni ataatsi­miititaliap noqqaaneri suli naammassineqarsimanngitsut. Taamaattoqaanarsinnaanngilaq!

 

Atassut-mit piumasarineqartutut pissutsit KANUKOKA suleqatigalugu piaarnerpaamik iluarsi­neqarnissaat piumasaraarput. Tassunga ilanngullugu nunatsinni pisortaqarfiit suliffiutaanni tamani qarasaasiaqarnermut atortorissaarutinik assigiiaarnerusunik atortoqalernissaq oqaloqati­giinnikkut piaartumik ilusilertariaqalerpoq.

 

Atassut-mit aappaattut tikkuassavarput ataatsimiititaliap naatsorsuutinut ilitsersuutinut Pisorta­qarfiit ilaasa Apaamaarussinersuat@ pillugu aammaartumik uparuaanera. Tamanna piaartumik paamaarussisut iluarsisariaqarpaat.

 

Atassut-mit ataatsimiititaliap naalakkersuisoqarfinnut ataasiakkaanut tunngatillugu uparuaatai tamaasa pissusissamisoortutut isigalugit Aaaqqeeqqusissutit@ naammassineqarnissaat piuma­saraarput.

 

Atassut-mit upernaaq Landskarsip naatsorsuutai inatsisartunut saqqummiunneqarmata akuersis­sutigaagut, aammalumi partiit allat taamaaliorput. Naatsorsuutit ukiut arlallit matuma siornatigut saqqummiunneqaraangata oqallittarnerujussuit nungupput. Tamatuma kinguneraa naatsorsuuti­nut kukkunersiuisut isumaliutissiissutigisartagaat sallaalliartorlutillu pitsanngoriartuinnarmata.

 

Atassut-mit tamanna pitsaalluinnartutut isigaarput, tamanilu sulianik pitsaasumik ingerlatsinertut isigaarput. Oqaatigissavarpulli aaqqeqquneqartut aaqqinneqartariaqarput.

 

Taama oqaaseqaateqarluta Landskarsip 1996-mut naatsorsuutai pillugit Kukkunersiuisut isumaliutissiissutaat tusaatissatut tiguarput.

 

Manasse Berthelsen, InuitAtaqatigiit oqaaseqartuat:

Landskarsip 1996-imut naatsorsuutai 502 mio. kr.sinneqartoorutitallit upernaaq Inatsisatut tamarmiulluta akuersissutigaagut, ilaatigut kukkunersiuisut avataaneersut uparuaanertaqanngitsu­mik uppernarsereermagit.

1996-imi annertuunik sinneqartoornermut pissutaapput,Tele Greenland A/S-ip aammalu KNI Pisiffik A/S-ip 1996-imi Landskarsimut akiitsuminut immikkut katillugit 329 mio. kr.-inik akiliuteqarsimammata.

 

Taamatuttaaq sinneqartoorujussuarnermut peqqutaavoq sanaartornermut 1996-imi atunngitsuuk­kat, kinguaattoorutaasut katillugit 92 mio. kr.-usimammata, taakkulu ukioq manna aningaasanut ilassut siulleq aqqutigalugu aningaasartuutaareeerput.

 

Inuit Ataqatigiit ilungersornartorujussuartut isigaarput A/S INI-p allaffissornikkut ingerlatsinera uppernassusia kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap kingumut apeqquserlugu sakkortuumik isornartorsioqqimmagu, allaallu A/S INI-p aningaasatigut ingerlatsinerliornerata Landskarsip 1996-imut naatsorsuutaanut annertuumik sunniuteqarsinnaasutut oqaatigalugu. Pissutsit taamaat­tut Inuit Ataqatigiit akuersaarsinnaanngilaat, Landskarsimmi naatsorsuutai Inatsisartunut saqqummiunneqartariaqarput kukkuneqanngitsut apeqqusertariaqanngitsullu, tamanna Naalak­kersuisut pisussaaffigaat.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit pissusissamisoortutut isigaarput kukkunersiuinermut ataatsimiiti­taliap inassuteqaataasa, tassalu Landskarsip naatsorsuutaasa Inatsisartuni akuersissutigineqann­ginnerini ataatsimiititaliamit suliarineqaqqaarneqartassasut. Taamaalilluni aamma siunissami naatsorsuutit kukkuneqanngitsut apeqquserneqanngitsut, minnerunngitsumillu kukkunersiuisut avataaneersut naatsorsuutit saqqummiunneqannginneranni aaqqeqqullugit uparuagaat, ilumut pisortaqarfiit naammassisimaneraat ataavarnerusumik ataatsimiititaliap nakkutigisariaqaleraa Inuit Ataqatigiinni isumaqarfigaarput.

 

Inatsisartut kukkunersiuinermut ataatsimiititaliata ukiuni arlaqalersuni anngaasanik aqutsinikkut ajornartorsiutit tikkuartortuagai uteqattaartuartut, Naalakkersuisunit taakkununnga akisussaasunit ukiut tamaasa Inatsisartunit aaqqeqqaarnissaanik asuli neriorsuisarnerat, taamaalilluni unittaria­qartoq Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut.

 

Inuit Ataqatigiit inatsisartut kukkunersiuinermut ataatsimiititalianut kaammattuutigissavarput; Namminersornerullutik Oqartussat ingerlataani tamani kalerreqqaarnatik ingerlaavartumik aningaasanik aqutsinikkut kukkunersiuisaqqullugit. Ilisimaneqartutuummi ingerlatsinikkut Inatsisartunit Naalakkersuisullu avissaartinneqarput. Inatsisartullu ulluinnarni pisussaapput ilumut aningaasanut ingerlatsinikkut aamma ataatsimiititaliartik aqqutigalugu nakkutilliissallu­tik.

 

Pisortaqarfiit ataasiakkaarlugit oqaaseqarfiginagit, kingumut Inuit Ataqatigiit eqqaasissutigissa­varput naatsorsuuserisarnerit pillugit malittarisassat pisortaqarfinni tamani malinneqartarnissaat, taamatuttaaq qarasaasiat atorlugit aningaasaqarnikkut ingerlatsinermi ingerlaavartumik isuman­naallisaanissaqqulakkeerneqartariaqarpoq.

 

Naggataatigut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap aammalumi kukkunersiuisut avataanersut siusinnerusukkut uparuartarsimasaat naatsorsuutigalugu Naalakkersuisut naammassiniassagaat, minnerunngitsumillu   KNR-imi  pisimasut tamatta ilisimalersimagigut uteqqinneqannginnissaat naatsorsuutigalugu INUIT ATAQATIGIIT kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap 1996-imut Landskarsip naatsorsuutai pillugit isumaliutis­siissutaa akueraarput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Landkarsip 1996-imut naatsorsuutai pillugit Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap isumaliutis­siissutaa AP-anni soqutigalugu misissuataarsimavara.

 

Paasivara, naatsorsuutit upernaaq saqqummiunneqarneranni kukkunersiuisut avataaneersut kukkunesiuisimanerminnut uppernarsaataanni naatsorsuutit oqaaseqarfigineqaesimanngitsut.

 

Tassalu tamanna isumaqassaaq, naatsorsuutini kukkunernik annertuuunik amigaatinilluunniit nassaartoqarsimanngotsoq, taamaattumillu naatsorsuutit eqqortumik takussutissatut naatsorsorne­qartut.

 

Malugaara siunnersuutigineqartoq ataatsimiititaliap periaasia allanngortinneqassasoq, tassa naatsorsuutit aamma ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa Inatsisartuni ataatsikkut suliarineqar­tartussanngorlugit. AP isumaqarpoq tamanna isumassarsiaasoq ajunngitsoq, tassa landskarsip naatsorsuutaasa saqqummiunneqarnerannut atatillugu suliassat akisussaaffiillu agguataarneqar­tarnerat ersarississammat.

 

Pineqartut allat tusaatissatut tiguakka, taamaalillungalu Landskarsip 1996-imut naatsorsuutai pillugit Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa akuersissutigalugu.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartut upernaaq ataatsimiinitsinni Landskassip naatsorsuutai siullermeerlugit saqqummiun­neqarmata Kattuseqatigiinniit oqaaseqaatikka innersuussutigalugit Kukkunersiuinermut Ataatsi­miititaliap uparuartugai inassuteqaataalu tamakkiisumik taperserpakka. Tassami akuersaarneqar­tuaannarsinnaanngilaq ukiut tamaasa Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap kaammaatuutai inassuteqaataalu naammassineqarnatik uteqattaartuarneqartassappata. Oqartariaqarpugut Land­kasse nunatta tamarmi uummataatulli pingaaruteqartigaaq taamaattumik pissutissaqarluarpoq aningaasatigut ingerlatsinermi sanngeequtaasinnaasut tamarmik iluarsilluinnarsimaneqarnissaat, minnerunngitsumik naatsorsuuserisarnermut nakkutillinermullu tunngasutigut. Toqqissisima­nanngilaq tusarlugu kukkunersiuisut avataaneersut pisortaqarfiit ilaat allaffissornikkut ingerlatsi­nerat pillugu naatsorsuutit allattorsimaffiannut nalunaarsuisarnermi ajornartorsiutit ilaatigut Landskassip naatsorsuutaanut annertuumik sunniuteqarsinnaanerat uparuarneqarsimammat aammalu naatsorsuuserinerit missingersuutillu malitsinneqarnissaannut periaatsit tutsuiginann­gitsuuneri.

 

Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap uparuartuutai inassuteqaataalu tamakkiisumik taamatut oqaaseqarlunga taperserpakka, Naalakkersuisunullu ilungersortumik kaammattuutigissallugu pissutsit akueriuminaatsut piaartumik naammassineqarnissaat sulissutigeqqullugu.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Atassut:

Partiit oqaaseqartuinut tamanut qujavunga. Ataatsimut oqaatigissagukku inernivia uaniittoq erseqqippoq, Partiit tamarmik oqariartuuteqarput iluarsisassanik kisiannili, aammalu Ataatsi-miititaliap inassuteqaatai kaammattuutaalu ilaatigut uanga akissuteqarnikkut oqaaseqarfigineqar­tut , taakkua taperserlugit. Kisiannili imannak itigartsitsissummik nipeqanngillat kisianni tassa nipi ataasiuvoq taamatut saqqummiunneqarnerat taperserpaat ,aammalu allatut oqaatigalugu naatsorsuutit taamatut upernaaq saqqummiunneqartut taamatut isikkoqarlutik akuerineqarnerat erserpoq.

 

Oqaatsit, partiit oqaaseqaataat ataasiakkaarlutik oqaaseqarfigissagukkit Siumup Kukkunersiui­nermut Ataatsimiititaliap inassuteqaatai isumaqatigai aammalu maluguniarpara Siumut oqaase­qartoq annertuumik pitsanngoriartoqarsimasoq, tamannalu soorumani nuannaarutissaavoq. Aamma oqaatigissavara Siumup oqaatigimmagu assigiinngitsut malitassat Naalakkersuisoqarfin­ni assigiingitsuneertuttaaq eqqaasitissutigineqartutariaqartut, soorlu Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap ujartugai eqqaasitsissutaalu. Aap, taamaappoq taamaaliortariaqarpugut, taama eqqaasitsineq ajunngilaq, taamaaliorniarsarivugut. Kisianni tassa  eqqaasinneqarneq soorlu Kukkunersiuinermik Ataatsimiititaliamit aamma eqqaasinneqartuartugut. Taakkua ajunngilluin­nartutut pitaasutullu nalilerpakka. Qujassutigaara Naalakkersuisut sulilluarsimanerannik Siumup oqaasia.

 

Atassummut tunngatillugu oqaatigissavara aamma soorunami qujaniarnermik oqaaseqarfigissa­gakku. Oqariartuutaat ataatsimut marluk taarusutakka taakkua ingerlateqqissavagut tusaatissatul­lu tigujumallugit. Tassaasut ilaatigut qarasaasiaqarnermut tunngasut, qangali aaqqillaquneqartut taamaaginnartoqarsinnaannginneranik oqarnerit , taakkua pimoorillugit tusaatissatut tigusariaqas­savagut. Aamma taamaappoq pisortaqarfiit assigiinnitsut ilaasa .............rujussuat Atassummin-ngaaniit oqariartuutigineqarmat taanna aamma qanoq iliuuseqarfiginiaqqissavarput, soorlulimi oqaaseqarninni assersuutigalugu eqqartornerqartut ilaat INI oqaaseqarfigigakku taamatut akissuteqartunga. Aamma soorunami maannamut ingerlatsinerup pitanngoriarsimaneranik nersornissataanut Atassutip qujassuteqarpugut Naalakkersuisunit.

 

Inuit Ataqatigiit oqaaseqaataat imatut oqaaseqarfigissavara. Aamma qujavugut IA-p oqaaseqaa­taanut uparuartuussineranullu, taakkua tusaatissatut tigussavagut qanoq iliuuseqarfiginiarlugillu. Soorlu assersuutigalugu A/S Inissiaatileqatigiiffik pillugu oqaasii malugaara ilungersornartoru­jussuartut aammalu naammassisariaqartutut IA-p isumaqarfigigai. Aap, soorlu oqareernittuut naatsorsuutigivipparput taanna ajornartorsiut Naalakkersuisuni ataasianngivillugu sammisaratsi­gu, taanna ukioq manna naatinnagu isumannaarsimassasoq.

 

Allaqattaarnerit ataatsimeeqattaarnerillu qaamatini qaangiuttuni pisimapput sulilu qaamatini aggersuni pisassaallutik. Aamma pisussaaffipput Naalakkersuisuni qimarratigissanngilarput , tassa naatsorsuutit kukkuneqanngitsumik saqqummiunnissaat. IA-p oqaaseqarnermini nipi atugaa imatut isumaqalersitseqinammat naatsorsuutit kukkuneqartut saqqummiussimagivut, tassami kissaatigineqarmat naatsorsuuti kukkuneqanngitsut, naatsorsuutit upernaaq saqqummiunneqartut kukkuneqanngillat, taakkulu uppernarsarneqarput avataaninngaaniit Namminersornerusunut atassuteqanngitsumik kukkunersiuisut nalunaarusiormata allatulli, taamaattumik naatsorsuutit taakkua saqqummiunneqartut kukkuneqanngillat.

 

Taamatut oqariarlunga, neriuppunga imatut paasineqassanngitsoq IA kukkusumik oqartikkiga, tassaanna taamatut nipeqarsinnaammata taanna erseqqissariga. Oqariartuutaasa ilaat aamma IA-p naggataaq oqaaseqarfigilaassavara, tassaasoq Kukkunersiuinermik Ataatsimiititaliaq kalerreeq­qaarani ingerlaavartumik aningaasanik aqutsinikkut akuliuttarnissaa, taanna maannakkorpiaq erseqqeqqissaartumik akisinnaanngilara inatsisinik aporfissaqassappat taavaa taanna misissus­saaq . Isumaqarpunga taanna nalilersoqqissaartariaqartoq. Ullumikkut una atuuttuuvoq aammalu atorneqarsinnaalluni, Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap avataaninngaaniik kukkunersiuisut peqqusinnaavai kalerreeqqaarasi taamaalioriartortarniaritsi. Taanna siunertaappat oqaatigissavara taamaaliortarput. Avataaninngaaniit kukkunersiuisartut ekstern regnskab revisionregnskabe-mik ingerlatsisut taakkua, taakkua kaleqqeeqqaangiivillutik takkuttarput soqarnersorlu misissuataar­lugu.

 

Tassa taakku aamma suliassarigamikku taanna, inatsisit malillugit, taakkulu ima ilinniarsimassal­lutik Statsautoriseret revisor-iussallutik, naalagaafiup akuerisaanik kukkunersiuisinnaanermut ingerlatsisinnaassuseqassallutik. Taakku taamaaliorput. Taassuma saniatigut soorunami aamma Namminersornerullutik iluminni kukkunersiuisoqarput, kisianni aqqutissaq taanna imaattorpaat, atugassat ilagaat aamma taamaaliortoqartarpoq.

 

Taavalu aamma soorunami Akulliit Partiiat Kattusseqatigiillu aaqqeeqqusiniutinillu assigiin-ngitsunik kaammattuuteqarnerat Naalakkersuisuniit oqareernittuut ammaffigalugulu naammas­seqqusat maanngaaneersut naammassiniassavagut.

 

Nuannaarutigaara naggataagut oqaatigissagakku maannamut naatsorsuutit saqqummiunneqartar­nerat periaaseq una atorneqartoq akerlerineqanngitsoq paasigakku. Ajornanngippat piaarnerpaa­mik Inatsisartut Nunatta Kasse-ata naatsorsuutai tassunga tunngasut paasissutissat piaarnerpaa­mik pisariaqarpaat, ukiakkut ataatsimiinnermut utaqqinagit, tunngavii anginerpaartaasa ilagaat Inatsisartut paasitiaarneqarnissaat, qanoq-una ukiup qaangiuttup ingerlanerani naatsorsuuteqartu­gut, aappassaanik aningaasanut inatsisissat ilassutissaata suliarinerani aamma qanoq ukioq qaangiuttoq aningaasatigut ingerlanerput, tassunga attuumassuteqartarmat, ilisimareerlugu pitsaasarmat. Taamatut naatsumik oqaaseqarfigaakka.

 

Kristine Raahauge, Siumut:

Kukkunersiuinermik Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa paartiinit tamanit soqutigineqarluni oqaaseqarfigineqarnera nuannaarutigaarput, aammalu suleriaaserisimasatta aaqqissuuniarneranut siunnersuutitta allanngortinneqarnissaa, tassami allanngortissinnaagaluarparput imanna apereq­qaarnata, kisiannili pingaartissimavarput suleqatitta tamarmik isumaqataallutik oqaaseqarnissaat.

Suleriaasitsinnullu aamma atatillugu Ataatsimiititaliami eqqartuinitsinni Inuit Ataqatigiit eqqaasaat kukkunersiuisut kalerreeqqaarnatik ingerlatsivinnut, tassa Namminersornerullutik Oqartussat ingerlataanut, takkuttarnissaat , aamma taanna eqqartorsinavarput, tassa suliniarnitta pitsaanerusumik ingerlanissaa ukioq manna annertuumik eqqartorsimavarput.

 

Taavalu Naalakkersuisup oqaaseqaateqarneranut, oqaaseqaataanut qujavugut aammalu paasinar­poq partiinit paasilluarneqartoq akissuteqaatit, kisiannili una paatsuunganarsinnaammanuna ersarissalaarniariga, tassa inuussutissarsiutinut tapiisarnernut tunngatillugu Naalakkersuisup oqaaseqaataanut, ukua illuartitsisarnermut tunngavoq. Tassani uparuaasut tassa nalunngilarput siorna aamma siornaa 95-mi naatsorsuutini saqqummiinnermi uparuaassutaasoq. Tassanili annertunerusumik uparuanngilarput, taamanikkut Naalakkersuisup akissuteqaataa assortuussu­taanngimmat, kisiannili soorunami kukkunersiuisuugatta taamatut nangeqattaartumik ajornartor­siutit kukkunersiuisut avataaneersut tikkuartorpassuk aamma aaqqiissutissanik ujartuisariaqarat­ta.

 

Tassani oqaaseqarpugut ajornartorsiutit taaneqartut qaangerniarlugit kingunilimmik sulisoqartari­aqartoq, oqanngilagut inatsimmik imaluunniit malittarisassanik allanngortitsisoqartariaqartoq uanili ersarisaannarparput ajornartorsiutit ukiut arlariingormagit tikkuartorneqarluni kingunilim­mik aaqqinniarlugu sulisoqartariaqarnera.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqartuinut qassiiliutaanngikkaluartoq taamaattoq suliami uani Peqqinnissaqarfik taaneqartunut ilaakkajuttarmat kukkunersiuisut aammalu Inatsisartut Kukku­nersiuinermi Ataatsimiititaliaata uanga naalakkersuisoqarfinni oqaaseqaatai oqaaseqarfigitsiaru­suppakka.

 

Maluginiarpara oqaaseqaatini Peqqinnissaqarfimmi sulisut, tassani eqqarsaatigalugit napparsima­veqarfinni ataasiakkaani aammalu qitiusumi ingerlatsivimmi, tassani sulisut annikippallaammik ammalu qangasinisarpalaarpallaartumik atortutigut periarfissaqartitaanerat ajornartorsiutinut qitiulluinnartutut tikkuarneqarmat. Tamanna ilumoorluinnartutut oqaatigisariaqarpara, tassami suli maannamut pissutsit imaapput inaarutaasumik bogfør-igassat napparsimaveqarfinni ataasiak­kaaniit aamma avinngarusimasuninngaaniit Nuummut pisortaqarfimmut nassiussuuneqartariaqar­tarput, tassanilu bogfør-erneqarlutik.

 

Taamatut suleriaaseqarneq naammattumik aningaasanik atuinermut ataavartumik malinnaasin­naanermut tutsuiginaranilu annertuumik marloqiusamik ingerlatsinermik kinguneqartarpoq, aamma soorlu taamatut oqaasertani oqaatigineqartoq. Pisortaqarfik nammineq iliuuseqarfigisin­naasamigut assigiinngitsutigut ajornartorsiutit sapinngisamik iluarsiiviginiarlugit iliuuseqartar­poq, ilaatigut suliffeqarfinnut tamanut Peqqinnissaqarfiup Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfiup akisussaafigisaanut naatsorsuuserinermut iltsersuutinik suliaqartoqareersimalerpoq. Kisianni taamaakkaluartoq pissutsit malunnaatilimmik aatsaat iluarsiivigineqarsinnaapput aqutsinermut atortorissaarisaarutitigut aaqqiisoqarpat. Tamannalumi aamma ujartorneqarpoq.

 

Tamannalumi aamma qarasaasianik tassuunalu atortussanik naleqquttunik pilersuisoqarnikkut anguneqarsinnaavoq. Eqqaamanerlunngikkuma tamaana 5mill. Kr.-nit missaani nalilimmik atortulersuinikkut naammassineqarsinnaasoq oqaatigineqartarpoq. Aningaasalli ukiumut 3 mill.-nit sinnilaarlugit atortulersuinissamut tamakkununnga atugassaagaluit aamma Peqqinnissaqar­fimmiit qitiusumik EDB-leriffimmut nuunneqarnukuupput, qilanaarnaqaarlu aningaasat taakku ilai Peqqinnissaqarfimmut aqutsinermut iluaqutaasumik atorneqarumaarnissai. Soorlumi oqaatigineqareersoq Peqqinnissaqarfimmut aningaasat ukiumut 600 mill.-nit sinnerlugit aqunne­qarput aammalu tassani eqqarsaatigalugu sulisut qanoq nikerartigisut tamatsinnut pingaariteqar­luinnarpoq aningaasat taama amerlatigisut aqunneqarnerannut pitsaasumik tutsuiginartumillu periarfissaqarnissaq. Atortulunnerup kinguneri inuiaqatigiinnut toqqissisimanganngillat akisusin­naallutillu aammalu sulisorpassuarnut pisariaqanngitsumik suliakkersuutaallutik. Taamaattumik Ataatsimiititaliap eqqortumik uparuaanera inassuteqaataalu qujassutigaakka aammalu uanga suliap ungerlanera malinnaaffigiumaarpara aamma taanna kissaatigineqarmat aammalu sunniute­qarfiginiassallugu sapinngisannik piaarnerpaamik inassuteqaatigineqartut naammassineqarsin­naannissaat.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittasuat:

Taamaalilluni ullumikkut oqaluuserisassaq imm. 54 tassa Landskasse-p naatsorsuutaasa kukku­nersiorneqarnissaanut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa akuerineqarpoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.