Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 37a-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 14. oktober 1997, nal. 15.00

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 37 a.

 

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata aallangortinneqarneranik Inatsisartut inatsisis­saannut siunnersuut.

(Inuussutissarsiornermut, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq)

Siullermeerneqarnera.

 

 

 

Ataatsimiinnermik Aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat, Anders Andreassen.

 

Paaviaaraq Heilmann, Inuussutissarnermut, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq. Naalakkersuisut sinnerlugit Inatsisartut aalisarneq pillugu inatsisaata allanngortinneqar­nissaanik matumuuna saqqummiutissavara.

 

Inatsisissatut siunnersuummi taamaallaat pineqarput, aalisarnermut inatsimmi piniarnermut nakkutilliisut pisinnaatitaaffiisa aalajangersarneqarnissaat. Eqqaasitsissutigissavara aningaasartai tassani eqqartorneqanngimmata.

 

Inatsisissatut siunnersuut piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaatut siunnersuum­mut attuumassuteqarluinnarpoq, tassanimi piniarnermik nakkutilliisut pisinnaatitaaffissaat aalajangersarneqarsimassammatattaaq.

 

Inatsisissatut siunnersuuteqarnermi siunertarineqarpoq aalisarnermut inatsimmi aalajangersakkat atuuttitinneqarnerisa piniarnermik nakkutilliisunit nakkutigineqarsinnaanerisa qulakkeerneqar­nissaat. Uani eqqarsaatigineqarnerupput eqalunniarneq kapisilinniarnerlu.

 

Naalakkersuisut siunertaraat piniarnermik nakkutilliisut aallaqqaataanni taamaallaat eqalunniar­nermi kapisilinniarnermillu nakkutilliisinnaanissaat. Naalakkersuisut isumaqarput piniarnermik nakkutilliisut piniarnermut aallaaniarnermullu tunngasunik saniatigut pingaartumik eqalunniar­nermik nakkutilliisinnaassasut. Eqalunniarnermi kangerlunni ingerlanneqartarpoq aammalumi kuunni, taakkualu tasinngortaani aalisartoqartarluni.

 

Inatsisartut 1996-mi upernaakkut ataatsimiinneranni aalisarneq pillugu inatsisissatut siunnersuut suliarineqarmat piniarnermik nakkutilliisut pisinnaatitaaffissaanik aalajangersakkat ilanngullugit suliarineqarput. Aalajangersakkalli siunnersuummit peerneqarput, naalagaaffeqatigiinnermi oqartussaasut tusarniaassut akisimanngimmassuk inatsisissatut siunnersuut manna suliarineqar­poq Statsministeriap, Inatsiseqarnermut Ministeriaqarfiup kiisalu illersornissamut Ministereqar­fiup tusarniaanermut akissutigisimasaat naapertorlugit.

 

Naalagaaffeqatigiinnermi oqartussat tusarniaanermut akissuteqarnerminni toqqaanartumik aalajangersaasoqarnissaa siunnersuutigaat, taakkulu inatsisissatut siunnersuummi toqqaanartu­mik atorneqarput.

 

Inatsisissatut siunnersuut akuerineqassappat piniarnermik nakkutilliisut makkuninnga nakkutillii­sinnaalissapput: Siullermik, piniarnermik nakkutilliisut aalisariutinut aalisakkanillu assartuutinut ikisinnaalissapput, aalisarnermullu atortunik pisanillu misissuisinnaalerlutik. Aappassaanik, piniarnermik nakkutilliisut inuit aalisarsinnaanerminnik uppernarsaateqarnersut takujumasinnaa­lissavaat.

 

Maluginiarneqassaarli naalagaaffeqatigiinnermi oqartussat tusarniaassummik akissuteqarnermin­ni erseqqissarsimammassuk, nakkutilliineq - piniarnermik nakkutilliisunit ingerlanneqartussaq - allaffissornikkut misissuinertut nakkutilliinertullu pissuseqartussaassammat aamma piniarnermik nakkutilliisut imaaliinnarlugu pissaanermik atuinermik peqqisisinnaanngimmata il.il. Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaannut siunnersuut aalisarneq pillugu siunnersuisoqatigiinnut, APK-mut - tassa Avataasiuutinik Piginneqatigiiffiit Kattuffiat kiisalu Royal Greenland A/S-imut tusarniaassutigineqarsimavoq - pineqartullu  inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaateqarsimanngillat.

 

KNAPK akissuteqarpoq kattuffimmiit naatsorsuutigineqartoq, piniarnermik nakkutilliisut pillugit aalajangersakkat pisinnaatitaaffiilu inatsisit atuuttut tunngavigalugit suliarineqarumaartut. Tamatuma saniatigut KNAPK allanik oqaaseqaateqanngilaq.

 

Inatsisissatut siunnersuut manna Inatsisartunit akuerineqassappat, Naalakkersuisut naalagaaffe­qatigiinnermik oqartussanik oqaloqatigeeqqaareernermikkut piniarnermik nakkutilliisut sulias­saat pillugit nalunaarummik suliaqassapput. Nalunaarummi piniarnermik nakkutilliisut sulias­saat, sulinerminni atugaritisassaat il.il. ilanngunneqassapput.

 

Taamatut oqaaseqaateqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit aalisarneq pillugu inatsisip allanngor­tinneqarnissaanik siunnersuut Inatsisartunut oqaluuserisassanngortippara, siunnersuutigissallugu­lu siunnersuut inatsisartut aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu ataatsimiitsitaliaanit Inatsisartunit aappassaaneerlugu oqaluuserinnginnerani suliarineqassasoq.

 

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

Ukiup ataatsip matuma siornatigut aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqar­nissaa oqaluuserigatsigu ataatsimiittitaliami Siumumiit suleqataaffigisatsinni pingaartillugu oqaatsigaarput, piniarnermik nakkutilliisut taamatut suliaqarnerminni allagartaq uppernarsaasiul­lugu angallatinut piniarnermut atorneqartunut ikisinnaasariaqartut, piniartup kinaassutsimut piniarsinnaanermullu uppernarsaataannik kiisalu piniarnermi atortunik misissuisinnaanissaq nakkutilliisut suliassaasa ilagimmassuk.

 

Maannakkut Naalakkersuisut saqqummiussaatigut inatsisissap allannguutaatigut tamanna aaqqiiviginiarneqarmat Siumumiit nuannaarutigaarput.

 

Ministeriaqarfiit pingasuusut akissuteqaataasigut Siumumiit maluginiarparput, piniarnermik nakkutilliisut maannakkut allaffissornikkut suleriaasissaat malillugu, piniarnermik unioqqutitsi­soqartillugu pisanik arsaarinninneq akiliisitsinerlu nakkutilliisut imaaliinnarlugu pisussaaffiginn­gikkaat suliarisinnaanagulu.

 

Siumup pingaartippaa piniarnermik nakkutilliisut suliaasa ilagisariaqaraat inatsisinik malerua­gassanillu atuuttunik susassaqartunut paasititsiniaanissaq, atuisut ilisimasariaqarmassuk piniar­nermik  nakkutilliisut suliaat suunersut aammalu sunik piginnaatitaaffeqarnersut.

 

Minnerunngitsumik ilanngullugu ukiuni makkunani piniagassat tungaasigut pisarineqartussanik annertussusiliinermi nunani allani suleqatitta ilisimasaqarfigissagaat, taamatut nakkutilliisoqar­neq  ersiutaammat uagut nammineq nunatsinni piniakkanik pinngortitamillu atuisuunitsinni immitsinnut nakkutiginerput suli annertusaripput.

 

Taamaattumik Siumup tungaanniit piumasarissavarput, inatsisip maleruagassaanik suliaqarnermi ersarissumik paatsuugassaanngitsumillu ilanngunneqassasoq, piniarnermik unioqqutitsisoqartil­lugu  tamanna akiliisitsinermik aammalu piniarsinnaanermut allagartanik annaasaqarnermik kinguneqartussamik maleruagassaqartinneqartoq.

 

Tamatuma kingunerissammagu piniarfiit piniagassallu innimigisariallit unioqqutitsiffiginerisa annikinnerpaaffissaat.

 

Tamakkua tunngavigalugit Siumup Naalakkersuisunut piumasarissavaa piniarnermik nakkutillii­soqarnerup nunamut tamarmut atuuttussanngorlugu annertusarneqarnissaa sulissutigineqassasoq. Kisiannili eqqaamaneqassasoq piniarnermik nakkutilliisut suliffigisassaat kommunit ilaqarmata isorartuunik killeqarfeqartunik, aammalu nunatta suani inissisimaneq najoqqutaralugu assigiinn­gitsunik suliassaqarfiusussanik.

 

Siumup angorsusuppaa Namminersornerullutik Oqartussat akiligaannik piniarnermut nakkutillii­sunik kommunini atorfinittitsisoqarnissaa siulianili oqaatsigisakka tunngavigalugit Siumup pingaartippaa ilissimaneqassasoq kommunit piniarnermik nakkutilliisunik pisariaqartitsinerat tamakkerlugu Namminersornerullutik Oqartussat kisimiillutik akissaqartinngikkaat. Tassami piniarnermik nakkutilliisut Inatsisartut inatsisiliaat kisiisa suliarissanngilaat aammattaarlu kommunit namminneq maleruagassaliaat nakkutigineqartussaapput. Tamannalu tunngavigalugu Siumup piumasarissavaa piniarnermik nakkutilliisunik atorfinittitsinissaq aammalu atorfeqartu­nik amerlassusiliinissaq sioqqullugu kommunit paaseqatigalugit tamanna Naalakkersuisunit ingerlanneqassasoq.

 

Siumumiit taamatut oqaaseqarluta, Inatsisartut aalisarneq pillugu inatsisaata nr. 18-ip 31. oktober 1996-mi atuutilersup allannguutissai ' 27-mi imm. 3, 4, 5-ilu taamatullu ' 28-mi imm. 2-mi pineqartut, inatsimmi nutaamik ilanngunneqarnissaat Siumumiit akuerseqataaffigaarput.

 

Aappassaaneerlugulu oqaluuserineqannginnerani aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu ataatsimiittitaliami suliarineqarnissaa inassutigalugu.

 

Siverth K. Heilmann, Atassutip oqaaseqartua:

Qujanaq. Inatsisartut aalisarneq pillugu inatsisissaata allanngortinneqarneranik siunnersuummut  imaattumik Atassummit naatsumik oqaaseqassaagut.

 

Atassummiit pingaartilluinnarparput aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup nutaangorsagaan­nissaanut pissutsinullu naleqqussaaffigineqartuarnissaanut pitsaanerpaamik periarfissaqartitsiuar­nissaq, taamaalilluni pisuussutitta nungusaataanngitsumik atorluarneqarnissaa anguneqassam­mat. Atassummiit iluarisimaarparput aalisarneq pillugu inatsit tamakkiisumik aaqqinniarneqar­mat aammalu inatsisinik atortitsinermut ministeriaqarfimmiit, illersornissamut ministeriaqarfim­miit kiisalu statsministeriaqarfimmit tusarniaaneqareersoq akissutigineqartut piniarnermik nakkutilliisut piginnaatitaaffiisa naleqqussarneqarneri Atassummiit naamagisimaaratsigit.

 

Atassummiit siorna suliap matuma pineqartup oqaaseqarfiginerani oqaaserisagut innersuussuti­galugit Naalakkersuisut sinnerlugit Inuussutissarsiornermut, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 8, 31. oktober 1996-meersup inatsisissamut allannguutip ilassutitaqartullu saqqummiunneqartut tamakkiisumik Atassummiit isumaqataaffigaavut.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta inatsisissatut siunnersuut aappassaaneerlugu oqaluuserine­qannginnerani aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu ataatsimiittitaliami oqaluuserineqar­nissaa Atassummiit akuersaarparput.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq, uangattaaq aamma oqaasissakka naatsunnguussapput.

 

Oqaluuserisatsinni matumani pineqarpoq aalisarnermut inatsimmik piniarnermik nakkutilliisut pisinnaatitaaffiisa aamma immikkut aalangersaavigineqarnissaat.

 

Inuit Ataqatigiit tamatumani isumaqataavugut aatsaaginnarlu immikkoortoq 37-mi tamakkiineru­sumik nakkutilliisoqartitsinemut tunngatillugu oqaasereriikkavut innersuussutigiinnassavagut.

 

Taamatullu oqaaseqarluta aammalu naatsorsuutigalugu danskit naalagaaffiannut nunatsinnut tapiissutaasartut pillugit isumaqatigiinniutigineqarnissaanut tunngatillugu immikkoortoq 37-mi Naalakkersuisutsinnut noqqaassuteqareersimanerput maluginiarneqassasoq, suliap aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu ataatsimiittitaliamut ingerlateqqinneqarallarnissaa aamma akuersaassavarput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Piniarnermik nakkutilliisut pillugit apeqqut ukiuni arlaqaqisuni eqqaaneqartarsimavoq. Piniarner­mik nakkutilliisut pisinnaatitaaffii ukiut amerlaqisut ingerlaneranni eqqartorneqarsimapput, tassa nakkutilliineq misissuisuunerlu allaffissornerup tungaanaatsigut ingerlanneqarsimammat.  Pissutigalugu naalagaaffeqatigiinnermi oqartussaasut politiit pisinnaatitaaffii imaaliinnarlugit tunniukkumasimanngimmatigit.

 

Akulliit Partiiata inatsisissamut siunnersuut tapersersorpaa, taamaalilluni Naalakkersuisut danskit naalagaaffianni oqartussaasut oqaloqatigereerlugit piniarnermik nakkutilliisut pillugit nalunaaru­siorsinnaaniassammata, ukua qulakkeerneqarnissaat anguniarlugu: Tassa siullermik aalisarner­mut inatsisip iluani aalajangersakkat nakkutigineqarnerat piniarnermik nakkutilliisunit isumagi­neqarsinnaaleqqullugu. Aappassaanillu piniarnermik nakkutilliisut aallaqqaammut taamaallaat eqalunniarnermik kapisilinniarnermillu nakkutilliisuutinneqaqqullugit.

 

Taama naatsumik oqaaseqarlunga inassutigissavara siunnersuut inatsisartuni aappassaaneerne­qannginnermini ataatsimiittitaliamut suliassanngortinneqassasoq.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Siuliani oqaluuserisatta immikkoortup 37-ip oqaluuserineqarnerani Kattusseqatigiinniit oqaase­qaatikka innersuussutigalugit inatsisip matuma allanngortinneqarneratigut, aalisarnermik piniarnermillu nakkutilliisut sulinerminnut atatillugu pisinnaatitaaffeqalernissaat tamakkiisumik tapersersorpara.

 

Kisiannili paasinarpoq pisinnaatitaaffiit tunniunneqartut annikitsuinnaasut, tassami naalakkersui­sup saqqummiussinermini oqaatigisaasa ilai imaattut issuaaffigilaassavakka: ANakkutilliineq piniarnermik nakkutilliisunit ingerlanneqartussaq allaffissornikkut misissuinertut nakkutilliinner­tullu pissuseqartussaammat aammalu piniarnermik nakkutilliisut imaaliallaannarlugu pissaaner­mik atuinermikkut peqqussisinnaanngimmata il.il.@

 

Taakkua assut eqqarsarnartoqartippakka, tassami ilaatigut oqaatigineqarmat nakkutilliineq allaffissornikkut misissuinertut pissuseqartumik ingerlanneqartussaasoq, taamaattumik inatsisis­satut siunnersuummi piniarnermik nakkutilliisut pisinnaatitaaffigiligassaasa erseqqinnerusunik inatsisartunut nassuiaassutigineqarnissaat suliap aappassaaniinnginnerani Kattusseqatigiinniit piumasarissuara.

 

Tassami inatsisissatut siunnersuut naapertorlugu piniarnermik nakkutilliisut angallatinut ikisin­naatitaassapput, tassungalu atatillugu pisarineqarsimasunik atortunillu misissuisinnaatitaassallu­tik. Kisianni apeqqutigisariaqarpoq suut-uku angallatit taamatut misissuiffigineqarsinnaassasut? Angallatit tamarmiussappat? Imaluunniit angallatit nalunaarutigineqarsimasut kisimiik?  Imaluunniit angallatit aalisarnermik piniarnermillu inatsisinik peqqussutinik nalunaarutinilluun­niit unioqqutitsisimasutut pasineqartut kisimik?

 

Aamma oqaatigineqanngilaq piniarnermik nakkutilliisut angallatinik ingerlaartunik unittitsisin­naatitaanersut imaluunniit qanoq? Tassami pisinnaatitaaffiit allaffissornikkut misissuinertut pissuseqartussaappata - angallatinik ingerlaartunik piniarnermik nakkutilliisut unittitsisinnaanerat qularnartoqassammat.

 

Taamaattumik inuit pisinnaatitaaffii aamma eqqarsaatigalugit aalisarnermik piniarnermillu nakkutilliisut inatsisikkut ersarinnerusumik nalunaarsorneqarnissaat pisariaqarpoq. Naammann­gilarmi nakkutilliisut politiillu pisinnaatitaaffii eqqartuussiviit akuersiseqqaarnagit ingerlanne­qarsinnaasut '-kkut ingerlatiinnassallugit.

 

Tassani misissuineq assigiinngitsorpassuarnik paasineqarsinnaavoq - pisanik atortunillu misissui­neq, eqqartuussisarnerni inatsisit kap. 5 '' 10, 11, 12 naapertorlugit ingerlanneqarsinnaassaner­luni? Uanga ilimaginngilara taamaattoqarnissaa, misissuinerimmi taamaattut annertuumik piumasaqaatitaqartarmata.

 

Tassami Naalakkersuisut maleruagassaliornissaat naammanngilaq.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavara aalisarnermik piniarnermillu nakkutilliisut pisinnaatitaaffiinut atatillugu, nunatsinni eqqartuussisarnermik inatsisip allanngortinneqarnissaa Folketing-imut saaffiginnissutigeqqullugu. Aatsaammi tassuu­naarlugu nakkutilliisut pisinnaatitaaffii annerusumik anguneqarsinnaassammata.

 

Aammalu Kattusseqatigiinniit piumasarissuara nakkutilliisut inatsisip matuma allanngortinnera­tigut pisinnaatitaaffigiligassaat qanoq annertutigissanersut ersarinnerusumik, suliap aappassaane­erneqannginnerani nassuiaateqarfigeqqullugit.

 

Naggataatigullu inassutigissavara ' 27, imm. 3-mi aammalu ' 28 imm. 2-mi oqaaseqatigiit imaattut: APiniarnermik nakkutilliisut@ imatut allanngortinneqassasut: APiniarnermik aalisarner­millu nakkutilliisut@-nut. Tassami ' 28, imm. 2 naapertorlugu taamaallaat politiit aalisarnermillu nakkutilliisut, tassalu fiskeriinspektioni kisimik pineqarmata.

 

Taamatut oqaaseqarlunga siunnersuutip aappassaaneerneqannginnermini inatsiseqarnermut ataatsimiittitaliami suliarineqarnissaa inassutigaara. 

 

Paaviaariaq Heilmann, Siumut:

Paasisinnaasakka malillugit partiit tamarmik Kattusseqatigiit kisimik pin­natik tamakkiisumik siunnersuutigineqartoq Naalakkersuisuniit tassalu pini­arnermut nakkutilliisut piginnaatitaaffianut tunngasut Aalisarnermi inat­simmi allannguutissa­nut siunnersuut taperseraat paasivara.

 

Aammalu Siumup oqaaseqartuanut oqaatigissallugu, nalunaarusiornermi oqaati­gineqartut aallaavigalugit nalunaarutip ilusilersorneqarnissaa soorunami suliarineqarumaarmat, tassani soorunami aamma atuupput partiit allat oqaa­tigisaat.

 

Soorunami aamma kommunit paaseqatigalugit aaqqissuussineq ingerlasussaavoq, tassami suliaqarfigisassaat kommunini ataasiakkaani immikkoortitaarlutik suliffeqartussaapput, taamaat­tumik pinngitsoorneqarsinnaanngilaq kommunit paaseqatigalugit suleqatigalugillu aamma suliap ingerlanneqarnissaa.

 

Aamma nuannaarutigalugu paasivara saqqummiunneqartoq Atassumminngaanniit tamakkiisu­mik isumaqatigineqarmat, taamatullu aamma Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigineqarluni, ataatsi­miisitaliamilu aamma nalilersorneqassasoq i­nassutigineqarluni.

 

Aningaasalersorneqarnissaanut tunngasut, taakku piffissaq alla eqqartoru­maarpagut, tassa inatsisip eqqartornerani innersuussutigissavara tassani suliarineqassasut aningaasanut tunngasor­tai, uani piginnaatitaaffiit eqqar­tussavagut. Akulliit partiiata aamma paasivara taamatut saqqum­miussaq isu­maqatigigaa.

 

Kattusseqatigiit aallaqqaammut oqarput tamakkiisumik tapersersorlugu pigin­naatitaaffiit taakkua tunniunniarneqartut. Kisiannilu assigiinngitsutigut apersuusersuilluni ilaatigut aperaluni unitsitsi­sinnaanersut ingerlaartu­mik. Tassa unit­sitsiniarsinnaapput uani inatsimmi siunnersuummi taamatut siuner­taa­voq, kisianni unitsinniarneqartoq aamma periarfissaqarpoq sooruna­mi inger­laannarnissaminut, kisianni uninngasunik misissuinissaat periarfis­saqarpoq, taakkartukkat inatsisit saqqummiunneqartut iluanni.

 

Aamma eqqaasitsissutigissavara Kattusseqatigiinnut una inatsisip allannguu­tissaannut siunner­suutitaa Ministeriaqarfinnut pingasunut tusarniaatigine­qareersimammat, aammalu taakkua oqaaseqaatigineqartut aallaavigalugit ilu­silersorneqarsimallu­ni. Tassa Danmarkimi statsmini­steriami inatsiseqarner­mut ministeriamut aammalu Illersornissamut ministeriaqarfimmut, taakkununn­ga pingasunut tusarniaaneq ingerlasimavoq, taakkulu akissuteqarsimanerat tunngavi­galugit ilusilersorneqarsimalluni.

 

Taaguutaanut tunngasoq aamma Kattusseqatigiit taasaat, inassutigissavara aamma taassumap nalilersorneqarnissaa ataatsimiisitaliami ingerlanneqassa­soq, tassa piniarnermut aalisarnermullu nakkutilliisoq tassami kapisilinnik aammalu eqalunniarnermi tunngasunik aamma misissuisin­naanissaanik periar­fissaqartitsimmat una inatsit.

 

Anthon Frederiksen,  Kattusseqatigiit:

Pingaartumik tusarnaartunut isumaqalersitsisoqassanngilaq taamatut piniar­nermik aallaaniarner­milu nakkutilliisoqalerniarneq isumaqatiginngikkiga. Taamaanngilaq, kisianni nammineerluni politiitut sulisimagaanni ukiut 24-t taava inatsisinik atortitsiniarneq aamma naatsorsuutigineqar­sinnaavoq qanoq ilungersunartartigisoq taamatut suliaqartuulluni.

 

Unalu siunnersuut qiviaraanni nammineq atorniassallugu pisinnaatitaaffiit annikitsuaraararsuup­put. Taamaattumik tamakku pillugit assigiinngitsunik saqqummiussininni taagugaqarsimavunga, neriuppungalu aamma taanna paasine­qarsinnaassasoq. Politiitut suliaqarluni imaluunniit tassunga assingusumik suliaqarluni pisariaqartorujussuuvoq pingaarlunilu ersarissunik inatsisinik malit­sinniagassanik najoqqutassaqarnissaq.

 

Taamaattumik tupinnanngitsumik uumap suliassap aappassaaneerneqarnissaani nakkutilliisussat ersarissumik malittarisassaqarnissaat aammalu inuiaqati­giit akornanni isornaateqanngitsumik sulissagunik pisariaqarpoq paatsuugas­saanngitsunik innuttaasunut minnerunngitsumik nakkutil­liisunut malittari­sassaliornissaq.

 

Uani soorunami nalunngilarput avataani sømilet pingasut avataanni nakkutil­liineq danskit naalagaaffiata ingerlatarigaa. Ajunngilaq tassalu aalisar­nermik nakkutilliineq.

 

Matumani kapisilinniarneq aammalu eqalunniarneq eqqarsaatigineqarput aamma­lu paragraffit ilaanni pisinnaatitaaffiit tunniunneqartussat tassa eqqar­tuussiviit akuersiseqqaanngikkaluarlugu tunniunneqartussat tunniunneqartus­saapput politiinut aammalu Fiskeriinspektion-imut. Tassa aalisarnermut pi­niarnermut nakkutilliisut tassani ilaanngillat. Pisinnaatitaaffeqanngillat.

Taamaallat aalisarnermik imaluunniit piniarnermik nakkutilliisutut taane­qartut oqarsinnaapput piniarnermut allagartamik peqarpit? Aamma angallammut ikisinnaapput. Allamik naamik.

 

Misissuissagaanni angallammi sumilluunniit pigisamik, eqqartuussisarnermi inatsimmi allaqqa­voq, pinngitsuunngivilluni eqqartuussivik akuersiseqqaar­tariaqarpoq.

 

Tamakkua kialluunniit inuit pisinnaatitaaffiisa ataanni assersuutigeriarut­sigu uanga angalaarlun­ga unitsinneqaruma piniarnermi nakkutilliisup oqarfi­gippanga - unigit - angallatit misissorniar­parput, eqqartuussisarnermi i­natsisit tunngavigalugit nakkutilliisoq annerusumik pisinnaatitaaffeqanngi­laq.

 

Imaammat Danmarkimi tassa danskit naalaaffiata ataanni inatsisit tunngaviu­sut Grundlov-imik taaneqartartut aammalu eqqartuussisarnermi inatsisit nu­natsinnut atuuttut tunngavigalugit kiisalu inuit pisinnaatitaaffiinut tunn­gasut inatsisit naapertorlugit inuup kialluunniit qanoq iliuuseqarsinnaa­nera killilerneqarsinnanngilaq. Demokrati taagorneqartuarpoq inuit tamarmik kikkut oqartussaaqataaffiat, aamma oqaluttuarpugut inuit tamat oqartussaa­qataanerat ataqqivar­put tamatta.

 

Taamaattumik inatsisikkut imaattukkut takuneqarsinnaavoq, danskit naala­gaaffiata piniarnermik nakkutilliisunik akisussaaffinnik pisussaaffinnik tunisiumannginnera qanoq annikitsigisoq. Tuniumanngilai taamaallaat tunini­arpai allaffissornikkut assingusumik pisinnaatitaaffinnik.

 

Isumaqarpunga kialluunniit takusinnaagaa ersarittoq. Danskit naalagaaffiat oqarumanngilaq - aap piniarnermut nakkutilliisut pisinnaatitaaffinnik iman­na angitigisunik tuniniartigit pinngitsoorna­git misissuisinnaanngorlugit eq­qartuussisarnermik inatsisit tunngavigalugit. Taamaattoqanngilaq, taama­tut tuniniarneqanngillat. Tuniniarneqarput imanna mikitigisumik pisinnaati­taaffimmik atorsinnaanngingajatttumilli, tassa kisimi.

 

Paaviaaraq Heilmann, Inuussutissarsiornermut, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Piginnaatitaaffiisa annikitsuaraaneranik tunngasunik oqaaseqarnera imatut oqaatigiseqarfigissa­vara Kattusseqatigiinniit oqaaseqartoq tassa Anthon Frederiksen.

 

Soorlu oqaatigigipput siusinnerusukkut piginnaatitaaffiit annikinnerusimap­put suli, maannakkut angusinnaasimasagut tassa taakkua Naalagaaffimmut oqa­loqatiginninnitsinni. Aammalu taakkua paasisinnaasakka malillugit partiit tamarmik akuersaarpaat.

 

Aamma aana eqqaasara Kattusseqatigiinnut uteqqittariaqartoq, tassa nalu­naarummi piniarnermi nakkutilliisut suliassaat sulinerminnilu atugassariti­taat il.il. ilanngunneqassapput, nalunaarusior­tussaavugut. Tassanilu aamma soorlu aamma immikoortumi 37-imi oqaatigigipput qallunaat oqartussaasui pe­qatigalugit taakkua ilusilersorneqassapput.

 

Soorlu aamma oqaatigigipput saqqummiinitsinni, pingaartumik aamma eqqarsaa­tigalugu immikkoortoq 37-imi piffissap ingerlanerani aamma nalilersorneqar­tussaapput, misilittakkallu tunngavigalugit aamma isumaqatiginniarnerit piffissap ingerlanerini qallunaat oqartussaasuini pisariaqartarumaassaaq. Soorunami aamma saqqummiininnik siullermik immikkoortoq 37-imi oqaatigigi­ga 1996-imi ukiakkut saqqummiussatsinni saqqummiussagut annertunerusumik pi­ginnaatitaaffeqarnissaannik kissaateqarsimagaluartugut, kisianni angusin­naasagut saqqummiup­pagut aamma partiit taakkua ilaleraat ersarissumik paa­sivara. Aammalu siunissami suli neriuuti­gaarput soorunami piginnaatitaaf­fiisigut periarfissat pitsanngoriartortinneqarumaatut. Aamma tamanna qu­larinngilara.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.