Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 23-2		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq, 15. oktober 1997, nal. 13.00

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 23.

 

Nukissamik pilersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut.

(Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliffeqarfiutaannut Naalakkersuisoq)

Aappassaanneerneqarnera.

 

 

 

Ataatsimiinnermik Aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat, Anders Andreassen.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Ataatsimiinneq ammarpoq. Inatsisartut ataatsimiinnerup aallartinnginnerani nalunaarutigissavara Inatsisartunut Ilaasortaq Maliinannguaq M. Mølgaard september-ip 29-ani 1997, qinnuteqarsi­mammat sinniisussani Amalie Markussen, Inatsisartut ataatsimiinneranni oktober-ip 15-ianiit, tassa ullumimiit naammassinissaata tungaanut peqataaqqullugu aggersarneqassasasoq. Siulittaa­soqarfiup qinnuteqaat akuersissutigaa. Qinersinerup (  ) pillugu ataatsimiititaliap Siulittaasoqar­fimmut inassutigaa Amalia Markussen qinigaasinnaassuteqartutut isigineqassasoq. Taamaammat Inatsisartunut inassutigissavara Maliinannguaq M. Mølgaard-ip sinniisussaa Amalia Markussen ullumimiit katersuunnerup naammassinissaata tungaanut peqataassasoq. Tamanna pillugu oqaasissaqartoqarnerluni? Naamik. Taava Amalia Markussen qinnuigissavakkit Inatsisartuni issiavissannut ingeqqullutit, Inatsisartunilu suliassannut tikilluaqqussavakkit.

 

Pingasunngornikkut apeqquteqaatit:

Inatsisartunut Ilaasortap Lars Karl Jensen-ip apeqquteqaatigaa, qalerallit, suluppaakkat aalisak­kallu allat nunanut allanut aalisagartassatut tunineqartartut nunatsinni pisarineqarlutillu suliarne­qartuugunik - qanoq aningaasarsiornikkut sunniuteqarnersut.

 

Inatsisartunut Ilaasortap Ruth Heimann-ip siunnersuutigaa angajoqqaat marlulisut sulinngiffeqar­nerisa nalinginnaasuminngarnit sivitsuiffigineqarnissaat.

 

Inatsisartunut Ilaasortap Peter Ostermann-ip apeqquteqaatigaa pisortat sanaartortitaat suugaluar­tulluunniit sananeranni nakkutigilluarnerunissaat sannarlugaannginnerunissaallu anguniarlugu Naalakkersuisut qanoq iliuuseqarniarnersut.

 

Karl Lyberth, Siumut, Ataatsimiititaliap Siulittaasua:

Nukissamik pilersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutip aappassaaneerneqar­neranut Inatsisartut Nukissiuuteqarnermut Nalunaarasuartaatitigillu Attaveqarnermut Ataatsimiititaliaa­ta isumaliutissiissutaa.

Siunnersuutip oqallisigineqarnerani ataatsimiititaliap ilaasortarai: Siulittaasoq, Karl Lyberth, Siumut. Kristine Rahauge, sinnerlugu Laannguaq Lynge, Siumut. Finn Karlsen, Atassut. Peter Ostermann, Atassut. Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit.

Inatsisartut Nukissiuuteqarnermut Nalunaarasuartaatitigullu Attaveqarnermut Ataatsimiititaliaata oktober-ip qulingani ukioq manna ataatsimiinnermi Nukissamik pilersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut oqaluuseraa.

 

Nukissiuuteqarnerup malittarisassaqartinneqarnissaanut tunngavissanik pilersitsisoqarnissaata pisariaqartitsisoqarneranik ataatsimiititaliap Naalakkersuisut isumaqatigai. Taamaalilluni peqqussutissatut siunnersuutikkut nunatsinni nukissanik pilersuinermut ataatsimut killissarititas­siortoqarniarnera ataatsimiititaliap isumaqatigaa.

 

Ataatsimiititaliap pingaartippaa nukissatigut isumalluutinik atuineq avatangiisit mianeralugit pissasoq. Taamaammat nukissamik pilersuinerup inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerannut iluaqu­taanerpaasup avatangiisitigullu pitsaanerpaap siuarsarneqarnissaanik, nukissamillu pilersuinermi uuliamik isumalluuteqarpallaarnerup millisinneqarnissaanik peqqussutip siunertaqarnera ataatsimmititaliap tapersersorpaa. Ataatsimiititaliap maluginiarpaattaaq siunnersuutikkut nukissat ataavartut nukissamik pilersuinermut ilanngunneqarnissaannut naalakkersuinikkut malittarissa­siornissamut periarfissiisoqarnissaanik Naalakkersuisut anguniagaqartut.

 

Nunatsinni nukissaqarniarnikkut ingerlatsinermi pingaarnersiuulluni tulleriiaarinermi erngup nukingata pingaarinneqarluartariaqartoq ataatsimiititaliaq isumaqarpoq. Ataatsimiititaliap ilisimavaa erngup nukissiorfiusinnaasut pillugit Naalakkersuisut misissuisitsisut. Tassunga atatillugu ataatsimiititaliap isumaqatigiissup Naalakkersuisut kaammattorniarpai suliaq tamanna annertuumik pingaarteqqullugu, nunatsinnilu erngup nukingata atorneqarnissaanik periusissat siunertaqarluartut ilusilersorneqarneranni suliniutitik ingerlatiinnaqqullugit.

 

Kiisalu ataatsimiititaliap isumaqatigiissup Naalakkersuisut kaammattorniarpai eqqakkanik iku-allaaviit pilersiortorneqarnerat siuarsaqqullugu. Taamaalilluni eqqakkanik ikuallaaviit kiammik pilersitsisarnerup saniatigut pitsaasunik arlalinnik, soorlu eqqakkanik uuliakunillu suujunnaarsit­sinermik, nunaminertallu eqqakkanut eqiteriffittut atorneqartussaagaluartut allanut atorneqarsin­naanngortarnerannik, nassataqartarnerat ataatsimiititaliap pingaartippaa.

 

Oqaatigineqareersutut nukissamik pilersuinerup inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerannut iluaqutaa­nerpaap avatangiisitigullu pitsaanerpaap siuarsarneqarnissaa, nukissamillu pilersuinermi uulia­mik isumalluuteqarpallaarnerup millisinneqarnissaa ataatsimiititaliap isumaqatigaa. Tassanilu ataatsimiititaliap Naalakkersuisut isumaqatigai kiaap sinnerussap atorluarneqarnerpaaffissaata qularnaarneqarnissaa pingaaruteqartoq. Peqatigisaanillu ullumikkut akiusut atorneqartillugit siunnersuummi ' 15-ip atuisunut aningaasatigut kinguneqarsinnaanera ataatsimiititaliap eqqu­maffigaa. Taamaammat ataatsimiititaliap isumaqatigiissup Naalakkersuisut kaammattorniarpai tamanna eqqarsaatigeqqullugu. Ataatsimut kiassaateqarfinnut atassusertinnissap atuisunut kajungernartuunissaanik Naalakkersuisut sulissuteqarnissaat ataatsimiititaliap pingaartippaa. Tamatumani ataatsimiititaliap isumaqatigiissup Naalakkersuisut kaammattorniarpai minnerunn­gitsumik suliffeqarfiit kiammik annertuumik atuisut eqqarsaatigeqqullugit.

 

Naggasiullugu ataatsimiititaliap isumaqatigiissup Inatsisartunut inassutigaa siunnersuutip paragraffiini naqinnerliukkat makku iluarsineqaqqullugit:

' 4, imm. 1-imi kalaallisuuaani qallunaatuaanilu innersuussineq A' 11 naapertorlugu@ imaaline­qassaaq A' 12 naapertorlugu@

Kalaallisuuani ' 34 ' 26-iussaaq.

 

Taamatut naqqiutitalerlugu ataatsimiititaliap isumaqatigiissup peqqussutissatut siunnersuutip Inatsisartuni pingajussaaneerneqarnissaa inassutigaa.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Naalakkersuisoq:

Nukissiuuteqarnermut Nalunaarasuartaatitigullu Attaveqarnermut Ataatsimiititaliap Nukissamik pilersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummik peqqissaartumik oqallisigin­nissimanera Naalakkersuisut nuannaarutigaat.

 

Erngup nukingata nukissiornermi atorneqarnissaanik ataatsimut anguniagaqarneq Namminersor­nerullutik Oqartussat aamma Sjællandske Kraftværker/Vattenfallip akornanni isumaqatigiissutik­kut nukittorsarneqareerpoq. Erngup nukissiorfiusinnaasut ilisimaneqartut suliniuteqarfigineqar­nissaannut periarfissat naalakkersuinikkut piviusumik naliliivigineqarnissaannut atugassamik misissuiffigineqarnissaannik isumaqatigiissut ilaatigut imaqarpoq.

 

Eqqakkanik ikuallaaviliornermik suliniutinut ilagitilluinnarlugu pingaarnerusutigut avatangiisit mianerineqarnissaannut nukittorsaatitut ataatsimiititaliap kissaatigisai piffissami aggersumi Naalakkersuisut malinniarumaarpaat. Avatangiisit mianerineqarnissaat eqqumaffigineqarneruler­simavoq, aamma ikummatissat gassilu uumassusilininnersut pillugit ilisimasat nutaat eqqarsaati­galugit, assersuutigalugu gassimik uumassusilinneersumik nukissiornermi nerisassiornermit aalisakkerinermillu eqqakkanik atuinerulerneq eqqarsaatigalugu.

 

Periusissatut pilersaarutit siunertaqarluartut pingaartinneqarluarlutik nukissiuuteqarnikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaammi Naalakkersuisut Inatsisartunut saqqummiussassaanni ilann­gunneqassapput.

 

Angerlarsimaffinni inuussutissarsiornermilu aningaasartuutit appartinneqarnissaat Naalakkersui­sut anguniagaraat. Peqatigisaanillu siunissami nukissamik pilersuinerup annertusarneqarnissaata pilersaarusiorneqarnissaa pingaaruteqarpoq. Taamaammat atuisut uungaannnaq isigaluni akikinnersiullutik atuinerminnik allanngueriataarnissaat pinngitsoortariaqarpoq. Pitsaanerpaa-voq atuisut nukissiortullu akilersinnaanerpaamik atugaqartussanngorlugit nukissamik pilersuineq aaqqissuunneqarpat. Taamaammat ' 15-imut tunngatillugu Naalakkersuisut ataatsimiititaliaq isumaqatigilluinnarpaat ullumikkut akiusut taamaaginnartinneqarnissaat minnerpaamik anguniar­tariaqarmat, ajornanngippallu akit atuisunut kajuminnanngitsut appatinneqartariaqartut.

 

Naalakkersuisut taama ilassuteqarlutik Nukissamik pilersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutis­saattut siunnersuutip Inatsisartuni pingajussaaneerneqarnissaanut ingerlateqqinneqarnissaanik ataatsimiititaliaq isumaqatigalugu nalunaarutigaat.

 

Laannguaq Lynge, Siumut oqaaseqartua:

Siumut ataatsimiititaliap isumaliuutissiissutaanik ilassuteqaatissat assigiinngitsut tunngaviatigut isumaqatigilluinnarpaa. Taammattaaq ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutigisaa, tassa nukissiuuteqarnermik aqqiissutissaqartarnissa atuisunut aningaasatigut annertuumik kinguneqarsinnaasunik mianersuuteqaqqusinerat, Siumut taperserusuppaa.

 

Nukissiutitigut aaqqissuussisarnermi atuisut sapinngisamik atortorissaarutimikkut isumannaatsu­mik akiliuteqarnermilu tamatumuuna naapertuuttumik nalilersueqatigisarnissaat Siumumiit kissaatigaarput.

 

Taama naatsumik oqaaseqarlunga, siullermeerinninnermilu oqaaserisagut innersuullugit peqqus­sutissap taamak iluseqarluni pingajussaaneerneqarnissaa inassutigissavarput.

 

Finn Karlsen, Atassut-ip oqaaseqartua:

Siullermeerneqarnerani oqaatsigut uteqqinnagit, ataatsimiititaliap isumaliutissiisutaanut naatsu­mik oqaaseqassaagut.

 

Ataatsimiititaliap nukissaqarniarnikkut ingerlatsinermi pingaarnersiulluni tulleriaarinermi erngup nukinga pingaartinneqartariaqartoq oqaatigaa, tamanna Atassut-miit isumaqatigaarput. Erngup nukinga tunisassiarineqarsinnaanera pingaarnerutillugu salliutinneqarnissaa pisariaqavissutut isumaqarfigigatsigu.

 

Kiisalu ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini eqqakkanik ikuallaaviit pilersertorneqarnissaat siuarsaqqullugu inassasuteqarnera isumaqatigaarput. Tassami eqqagarpassuit eqqaavinniit maanngaannak teqqartarput, annertuumillu mingutsitisuullutik. Taamaattumik ikuallaaviit pilersitsiatuarneratuut maangaannaq mingutsitineq annertuumik unikaallatsinneqassaaq.

 

Aammattaaq ataatsimiititaliap oqaatigaa ullumikkut nunatsinni kiaap atorneqarpoq sinneruttup annertoqisup maangaannartinneqartartup atorluarneqalernerulernissaa anguniarlugu ullumikkut akinit atorneqartunik unammillersinnaanerusumik akeqartitsilersinnaaneq Naalakkersuisunit isumaliutigineqartariaqartoq. Nalunngilarpummi ullumikkut akit atorneqartut nalikinnermit kiassaateqarnermiit akisunerungaatsiartut, qisut.

 

Naggataasigut Atassut-miit eqqaasariaqarparput qanittukkut Sisimiuni nukissiorfiup ajutoorujus­suarneratigut qanoq annertutigisumik illoqarfiup eqqorneqarnera, eqqarsaatigalugu ukiukkut sumiluunniit taamatut pisoqariataassagaluarpat Naalakkersuisut sillimanissaq eqqarsaatigilugu qanoq pilersaaruteqarnersut, tusarusunnarmat. Ilisimasammi tunngavigalugit sinnerissami nukissiorfippaaluit pisoqalisimaqaat, annerusumillu aningaasat tungaasigut periarfissaqaratit taarsersuinissaminnut.

 

Taamatut oqaaseqarluta ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tamakkiisumik isumaqatigaarput.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Nukissanik pilersuineq pillugu peqqussutissatut siunnersuummut Inatsisartut nukissiuuteqarner­mut nalunaarasuartaatitigullu attaveqarnermut ataatsimiititaliap isumaliussiissutaa imatut Inuit Ataqatigiinniit oqaaseqarfiginiarparput.

 

Siullermik ajuusaarutigalugu oqaatigissavarput ataatsimiititaliamiit uani peqqussummi siunner­suummi attorneqartussat tusarniaaffigineqarsimanngimmata. Inuit Ataqatigiinniimmi pingaartik­katsigu inatsisiliornermi attorneqartut tusarniaaffigineqartarnissaat.

 

Ataatsimiititaliamiit tikkuartorneqartut marlussuit isumaqatigaagut, tassa ukuusut: eqqakkanik ikuallaavinnik pilersitsinissaq, Naalakkersuisunik siuarsaqqullugu kaammattuutigineqarmat. Nuup avataani eqqakkanut ikuallaavik siulleq, Qaqortumik sananeqarluni aallartisarniarneqarler­poq. Aningaasalersornissaalu kommuunip affaa, Namminersornerullutillu Oqartussat affaa akilerneqartussaavoq. Qaqortumi eqqakkanik ikuallaavik 20 mio. kr. pallillugit akeqassangatin­neqarpoq, kommunip 10 mio. kr. piginnginnamigit aningaaserivinnut aatsaat attartoqqaarluni aningaasalersinnaasimavaa. Taamaammat Inuit Ataqatigiinninngaanniit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput kommuninut suli pilerinarnersinneqartariaqartoq eqqakkanut ikuallaa­vinnik pilersiortitsinissamut. Ilaatigut aningaasaleeriaaseq 50/50 nalilersoqqinnerasigut.

 

Qaqortormi illoqarfik angisuujuvoq, ilungersorlunilu aningaasaleeqataanissamut naammassinnis­sinnaasimalluni. Kommunillu mikinerit eqqarsaatigissagaanni aningaasaleranut kommuuninut attukkissaannginnerusoq isummerfigineqartariaqarpoq, soorlu Namminersornerullutik Oqartussat 80 %-imik kommunillu 20 %-imik aningaasalersorneri.

 

Ataatsimiititaliap kukkussutaata aappaat Inuit Ataqatigiinniit aammattaaq isumaqatigaarput. Inissiat allalluunniit pinngitsaalisaallutik kiassaatinut ataatsimoorussanik ikkutsinneqarnermim­mi akit unammillersinnaasut atuutsinneqartariaqartut. Ilumoorsinnaanngilarmi nammineq kiassaateqarnermiit pingasoriaammik allaat akisunerussasoq ataatsimoorussamut kiassaammut attavilertinnerminngaannit.

 

Naalakkersuisulli akissummi manngersimaanera Inuit Ataqatiginninngaaniit paasiuminaatsippar­put, innaalagissiorfiimmi innaallagissamik pilersitsiniarnerminni kiaq pilersinneqartartoq, igiinnarneqartarmat, akisuallaarneralu pissutaalluni, atorumaneqarneq ajorluni.

 

Inuit Ataqatiginninngaaniit siullermik saqqummiinitsinni nukimmik pilersitsinermik uulia atorneqartoq, KNI Pilersuisumiit tuniniarneqartartoq, nukissiorfinnut akigititaasoq maannakkut uparuaqqittariaqarparput. Tamakkiisumimmi akeqartitsinerup kinguneraa nukissiorfiup inuttaa­sunik sullissiniarluni atugarisai maannakkut ilungersunartutut oqaatigineqarsinnaammata. Eqqaaginnarsinnaavarpullu nukissiorfiit aserfallatsiiniarlutit ukiumut 140 mio. kr. atorfissaqar­tikkaluarpaat, aningaasanullu inatsimmi taamaallaat 40 mio. kr. immikkoortinneqarnilkuullutik.

 

Ataatsimiititaliaq Naalakkersuisunut paasiniaasimavoq ilumut nukissiorfiit isumaqatigiiniartar­sinnaanersut uuliamut aki apparsarniarlugu. Naalakkersuisullu akissummi ullumi tigusatsinni Naalakkersuisoq oqarpoq nukissiorfiit isumaqatigiinniartitaanngitsut. Tamanna Naalakkersuisut aalajangersortarmmassuk. KNI Pilersuisuminngaanniit toqqaannartumik nukissiorfiit pisisanngit­sut uulianilli niueqquteqartartut aqqutigeqqaarlugit pisisartut oqaatigaa. Inuit Ataqatigiinni paasiniaanitsinni paasisimavarput uuliamik tuniniaasartut ullumikkut isumaqatigiissutigineqarsi­masut KNI Pilersuisumiit akikinninngorlugu pisisinnaanngorlugit. Illuatungaatigullu ' 6-imi peqqussumik siunnersuummi allassimavoq Naalakkersuisut nukissiorfinnut suliffeqarfinnullu nukissamik pilersuisunut allanut niuernermi atugassasarisat tunngavigalugit ikummatissanik imerpalasunik gassinillu ikuallajasunik il.il. pilersuilluni tamanut sullissinissamik pisussaaffilii­sinnaapput.

 

Inuit Ataqatigiinniit nukissiorfinnut uuliamut pilersuineq assut nalilersugassaqqissutut sukumii­sumillu misissugassaqqissutut isigaarput. Qanoq uuliamik pilersuineq aqqissuussaanersoq paasiniarlugu. Taamaattumik Naalakkersuisoq Inuit Ataqatiginninngaanniit kaammattussavarput nukissiorfiup uulianut pisinermini allatulli niuernermi pissutsit nalinginnaasut atuutsilernissaat suliniutigeqqussavarput.

Inuit Ataqatigiinniit pingaartipparput imermik pilersuineq aamma isumannaatsumik ingerlanne­qarnissaa piorsaaffigineqarnissaalu. Neriuutigaarpullu naalakkersuineq aamma imermik pilersui­neq pillugu iliuuseqarummartoq, soorlu nalunaarusiornikkut.

 

Peqqussutissatut siunnersuut annertooq peqqissaartumik Inuit Ataqatigiinniit sulirineqarnissaa pingaartikkatsigu, siunnersuutigissavarput nukissiornermi atorturissaarutigullu attaveqarnermut ataatsimiititaliami suliareqqinneqarnissaa, pingajussaaniinnginneqannginnermini.

 

Bjarne Kreutzmann, Akullit Partiiat:

Nukissamik pilersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni siunnersuummut tunngatillugu oqaatigeqqilaassavara tassa isumaqarlunga susassaqarfimmut tassunga Naalakkersuisoqarfik ineriartornermit siulliulaarluni ingerlatsisoq. Tamanna oqaasinnaatsinnut naapertuulluinnarpoq, tassa oqartaratta ineriartornermik siulliulaartuartariaqartugut.

 

Taamak oqaaseqarlunga siullermiinermi oqaatsikka allat innersuullugit inassutigissavara, siun­nersuut taanna taamatut isikkoqarluni pingajussaanik oqaluuserisassanngortinneqassasoq. 

 

Anthon Frederiksen, Katusseqatigiit:

Peqqussutissatut siunnersuutip siullermeerneqarnerani Katusseqatigiinniit oqaatsikka innersuusu­tigalugit, Inatsisartut nukissiuteqarnermut nalunaarasuartaatitigullu attaveqarnermut ataatsimiiti­taliaata isumaliussiissutaa soqutigalugu misissorsimavara.

 

Nuannaarutigaaralu nukissiuuteqarnermut oqarasuartaatitigullu attaveqarnermut ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutigimmagu eqqakkanik ikuallaavinnik pilersitsiortornermi iluarsaasoqarnissaa. Tassami akuersaaruminaappoq Inatsisartuni aalajangiiffigineqareersut aningaasatigullu isumannaareerneqareersut sanaartugassanut tunngasut kinguaattoorutigineqar­tarnerat.

 

Assersuutigalugu Qaqortumi eqqakkanut ikuallaaffissap sanaartugassatai ukiumik ataatsimik kinguaattoorutingineqartut nalunaarutigineqarpoq. Taamatuinnaq ingerlasoqassappat, pilersaaru­tit piviusunngortinniakkallu naatsorsuutigisamik piviusunngortinneqarsinnaassaanngillat. Arlaatigummi ajortoqarsimassaaq. Piffissanngorsimannginnerlunilu Naalakkersuisut sulisutit malinnaaffiginerulerlugit ingerlanissaat? Imaluunniit sulisut ajorsimaqinerpat? Pikkorinnerusu­nillu taarsertariaqalersimannginnerpat? Tassami ukiut tamarluinnaasa sanaartugassanut tunngasut kinguaattoortuarput.

 

Pissutsit taamatut sutigut tamatigut kinguarsaataapput. Taamaammallu Naalakkersuisut anneru­sumik piumaffigineqartariaqarput, pissutsit taamaattut piaartumik iluarsiniaqqullugit.

 

Isornartorsiorniaannarlunga taamatut oqanngilanga, kisianni ilungersorluni naalakkersuinikkut anguniakkat allaffissornikkut allatigulluunniit kinguarsarneqartarnerat piffissaliunneqarsimasullu iluanni naammassineqarsinnaasannginnerat akuersaaginnarneqartuaannarsinnaanngilaq.

 

Erngup nukinga atorlugu nukissiuuteqarlersinnaanissamik misissuinerit 1970-ikkunnilu aallartip­put, taamanikkut ilaatigut Ilulissat avannaani Paakitsup eqqaani misissuinerit annikigisassaann­gitsut ingerlanneqarput. Paasisakkalu naapertorlugit Paakitsup qinnguani sermip silataani qullortupiluunersuaq nukissiornermut atorluarneqarnissaasoq paasineqarsimavoq. Aammalumi ilisimaneqarpoq sinerissami sumiiffinni allani erngup nukinga atorlugu nukissiortoqarsinnaasoq. Taamaattumik aappaatigut paasiuminaappoq ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini oqaatigim­magu ataatsimiititaliap ilisimagaa Naalakkersuisut nukissiofiusinnaasut pillugit misissuititsisut.

1970-ikkunnili misissuineq aallartipput, ullumikkullu 1997-imiippugut. Qanoq sivisutigisumik misissuisoqassagami? Arlaatigut ajortoqarsimassaaq taamak sivisutigisumik misissuisoqassap­pat. Tassami misissuineq aamma nappaatinut ilanngutiinnarneqarsinnaanngilaq. Misissuinnarani­mi iliuuseqartoqartariaqarpoq, misissuinerimmi aamma akikitsiunnaasanngillat.

 

Ataatsimiititaliamut kaammattuutigissavara avannaani qaleraleqarfinni aalisakkat uuliaanik nukissiornerup iluaquserneqarsinnaanerata ingerlanera - qanoq ingerlanersoq paasiniaqqullugu. Tassa aalisakkat uuliaannik ikummateqarneq ilaatigut Ilulissat fabrikkiani atorneqalereerpoq. Taamaattumik soqutiginarpoq taamatut atuineq maannamut qanoq misilittagaqarfiunersoq paasissallugu. Tassami aalisakkat quperlukorpassiu, pingaartumik aasakkut sinerissami annertuu­mik mingutitsisartut ilaatigut taamatut atorluarneqarsinnaanerisigut avatangiitsit aamma taamaa­lilluni illersorneqassammata.

 

Taamatut oqaaseqarlunga ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa Naalakkersuisullu saqqummius­saat akuersaarlugit peqqussutissap pingajussaanerneqanissaa akuerseqataaffigissavara.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Naalakkersuisoq:

Siullermik nuannaarutigaara ataatsimiititaliap aammalu partiit katusseqatigiillu peqqusussut siunnersuut taamatut isikkoqartillugu pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlaqqinnissaa inassuti­gimmassuk.

 

Maluginiarpara allannguutissanut ataatsimilluunniit saqqummertoqanngitsoq, uani aappassaari­ninnermi, taamaattumik peqqussutissatut innersuutigineqartoq taamatut isikkoqarluni pingajus­saanerneqarnissaminut ingerlaqqinnissaa aamma inassutigeqqiinnassallugu.

 

Kisiannili pingitsoorumanngilanga peqqusutissatut siunnersuutigineqartup avataatigut oqaatigi­neqartut oqaaseqarfigilaassallugit.

 

Siullermik Atassut-ip oqaaseqartuata taakku oqaatsit atugai, tassa Sisimiuni ajunaarnerserneq tunngatillugu paaserusunneqartut assigiinngitsut. Tassunga tunngatillugu oqaatigissavara siullermeerinninnermi aamma taanna ilanngullugu sammisimagatsigu, aamma tassa erseqqissaa­teqareersimagama, kingusinnerusukkut Inatsisartunut nassuiaammik ingerlasitsiumaarlunga, Sisimiuni ajunaarnersuaq pillugu erseqqarinnerusumik paasissutissat tamakkiiffigineqarleriarpa­ta. Aamma tassunga ilanngullugu oqaatigilaaginnassavara nammineerlunga uanga Sisimiunut angalasussaagama, november-ip pingajuani, pissutsit taakani tikillugit nammineerlunga aamma isinnik takullugit pisussaasut akisussaasullu aamma oqaloqatigalugit aammalu kommunal­bestyrelsi ataatsimeeqatigisussaagakku. Taanna ilanngullugu oqaatigaara, taamaalilluni Sisimiuni pisimasoq ersarinnerusumik, immaqalu paasiuminarnerusumik nassuiaassutigineqarsinnaassam­mat.

Kisianni ukiukkut taamatut pisoqarsinnaanera pillugu, Atassut-ip oqaaseqartuata apeqqutigisaa­nut tunngatillugu, neriuutigilluinnarpara nassuiaammut taamanikkut saqqummiunneqarummaar­tussamut tamanut una akissuteqarfisinnaajumaarlugu.

 

Massakkut uani nikuiinnarlunga akissuteqarfigisinnaanngilara, ukiukkut ajunaarnersuarmik pisoqassagaluarpat illoqarfiit arlaanni, taava qanoq kinguneqarsinnaassanersoq. Kisianni neriuppunga tamakkiinerusumik akissuteqaatissaq piareerniariarpat tamanna ilanngullugu ersarissumik akissuteqarfigisinnaajumaarlugu.

 

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata oqaatigisai arlalissuit oqaaseqarfigisinnaagaluarpakka, kisianni pingaarnersiorlugit oqaaseqarfigilaaginnassavakka. Siullermik Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata oqaatigisaa Naalakkersuisup akit pillugit aaqqissuusseqqinnissamut nangaassuteqarnera paasiu­minaatsillu. Sooruna taanna taamaanngitsoq akissuteqaatitsinni ersarippoq, akigititat pillugit aaqqissuusseqqinnissamut qanoq Naalakkersuisut piumassuseqartigisut. Aamma eqqaassissutigi­laarlara una peqqussutissaq tassaammat aamma akigititatigut eqaatsumik aaqqisuisarsinnaanissat anguniarlugit, taanna massakkut piviusunngortinneqarlerpoq. Tassa akigisatigut aaqqissuusisin­naanernut Naalakkersuisut piginnaatitaaffii eqqarturujussuusimapput, taamaattumillu una peqqussutissaq saqqummiunneqartoq eqaannerusumik aaqqiissuussisinnaanerit akigititatigullu anguniarneqarmata. Erseqqissalaaginnassavara assersuutigineqartut aamma ilaatigut partiiniit allaninngaanniit eqqaaneqartut, soorlu qitiusumik kiassarnermi kiassaateqarfinninngaanniit atuinermut akigitinneqartut ilaatigut equngassuteqartut. Tamanna ilisimavarput Naalakkersuisu­ni, taamaattumillu aamma tulluunnerusumik atuisunullu naapertuulluarnerusumik aaqqissuussi­soqarnissaa siunertat ilagissavaat.

 

Uuliamut tunngatillugu nukissiuuteqarfiit aammalu nukissiorfiit KNI-mi uuliamik pisiortortuup­put, taanna Inuit Ataqatigiit namminerpiaq aamma oqaluttuaraa akissuteqaatiga aallaavigalugu. Taamaattumik akigitinneqartut tassani pillugit nukissiorfiit toqqaannartumik akuliussinnaanngil­lat. Kisianni innersuussutigineqartoq aammalu inassutigineqartoq Inuit Ataqatigiinninngaanniit nukissiorfiit immaqa akikinnerusumik uuliamik pisiorsinnaappat, periarfissaasinnaasumik misissueqqusilluni. Soorunami tamanna ilanngullugu misissorneqarsinnaavoq.

 

Kiisalu Katusseqatigiinniit sulisunut tunngatillugu, tassani pineqannguatsiarput ikuallaasarfinni tunngatillugu sulineq. Erseqqissaatigilaaginnassavara taanna nukissiorfiit pisussaaffiata avataa­niimmat, aammalu ikuallaasarfinnik pilersitsiotorneq taanna immikkorluinnaq ittuummat, kommuunit Namminersorullutik Oqartussat akornanni ingerlanneqarmat. Aammalu kommuunit taakkununnga ingerlatsisussaammat, nukissiorfiit tassani ingerlatsinermi pisussaanngimmata. Soorunami siunissami ilusilersuinerit takutikkumaarpaat nukissanik kiammik ikuallaasarfiit pilersuisinnaanerata, aamma kissaatigineqartup taassumata qanoq aqqutissiunneqarsinnaanera. Taanna pingaarturujussuuvoq.

 

Ikuallaasarfissuit angisuut kiammik pilersuisinnaanerat aamma aqqutissiuttariaqarpoq, tassani- lu sooruna nukissiorfiit peqataanissaat avaqqunneqarsinnaanngilaq.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Uanga ilassuteqalaarusuppunga Naalakkersuisup akissuteqarneranut, tassa uni eqqakkanik ikuallaavinnik tunngassuteqartut aamma tikillatsiarneqarmata taakkua erseqqississaavigilaaru­suppakka, ilumoormat nukissiuteqarnermut naalakkersuisoq taakkuninnga sanaartorneq isuma­ginninnerlu avatangiisunut naalakkersuisoqarfimmi akisussaaffigineqarmat.

 

Tassa soorlu naluneqanngitsoq, Naalakkersuisut aammalumi Inatsisartunit tamanik taperserne­qarluni, eqqagassanik ikuallaaveqarnissamik suliniuteqarneq aallarnisarneqarpoq aammalu nunatsinni piorserneqarnissaa tamatuma siunnerfigineqarluni Naalakkersuisunit aammalu Inatsisartunit. Taamalillunilu tassa ukioq manna Qaqortumi sanaartorneq siulleq aallartissin­naanngorpoq. Tassunga tunngatillugu oqaatigissavara ilaatigut Katusseqatiginninngaanniit uparuarneqarmat ninguaattoortumik taassuma aallartinneqarnera aammalu tassani ilaatigut sulisut, tassa taamaattumik suliarinnissimasut pisortaqarfimmi isorineqarlutit ninguaattoortoqar­neranut. Erseqqissaatigissavara suliaq taanna nunatsinni siullerpaalluni pisortat Namminersor­nerullutik Oqartussat aamma peqataaffigisaannik siullerpaalluni suliaq taanna massakkut aallartinneqartussanngormat. Tamaattumillu assigiinngitsut paasiniarluagassat siullermeerluni suliarinninnissamut paasiniarniatariaqarsimmapput, piffissaq sivisunerusoq naatsorsuutigisamiit atorlugu.

 

Tassani ilaatigut eqqarsaatigaakka sanaartugassap inissiffissaa, kommunalbestyrelsep innuttaa­sullu akornanni oqaloqatigiinnissutigineqarsimavoq sivisungaartumik, aammalu suliaq pitsaasu­mik naammassineqarnissaanut angissusissaanut allatigullu, pissusiviusunut naleqquttumik sananissaq taanna aamma naleqqussaasoqartariaqarsimavoq Qaqortumut illoqarfimmut naleqqul­luartumik suliaq taanna ingerlanneqarniassammat, kiisalu aamma kommunalbestyrelse qanimut suleqatigalugu oqaloqatigisaqattaarlugulu suliaq ingerlanneqarsimavoq, allaallu innuttaasunit ataatsimiisitsinerit aamma ingerlanneqartarsimapput, aamma pisortaqarfinninngaanniit peqataaf­figineqartumit.

 

Tamakkua tamarmik aammalu minnerunngitsumik ilanngullugu aningaasatigut aveqatigiittumik akiliinissaq, aningaasalersuinissaq aamma tamanna isumaqatigiinniutigineqarsimavoq KANU­KOKA peqatigalugu aammalu illoqarfik kommuuni Qaqortoq peqatigalugu.

Tamakkua tamarmik kingunerisaanik sanaartorneq ukiup aallaqqaataata tungaanit aallartinnani massakkut aatsaat aallartissinnaalersimavoq, kisianni Naalakkersuisuninngaaniit pingaartinner­paatissimavarput suliaq sukumiisumik paaseqatigiittumillu kommunalbestyrelse-li Namminer­sornerullutik Oqartussallu innuttaasullu nukissiorfiillu aamma tassani suleqatigineqarput, kiisalu aamma KANUKOKA. Paaseqatigiittumik isumaqatigiittumillu tamatuma sukumiisumik pitsaasumik ingerlanneqarnissaa pingaarnerpaatissimavarput, taamaalilluni aporfiusinnaasut qulaajarluarlugit aammalu malussarfigisat assigiinngitsut aallarnisaaniarnermi, taakkua ilinniarfi­galugit aamma siunissami piorsaaqqinnissaq ingerlanneqarniassammat.

 

Tassuunakkut sulisut pitsaasumik sulisimapput, uanga isumaga naapertorlugu, aammalu kom­muuni kiisalu aamma nukissiorfiit allallu suleqatissat peqatigalugit tassani suleqatigiilluarnikkut suliaq massakkut aallartissinnaanngorsimavoq. Isumaqarpunga tassuunakkut sulisut avoqqaaris­sallugit pissutissaqanngitsoq.

 

Soorlu oqareersunga aningaasalersuinermut agguaasseqatigiinnissamut Naalakkersuisut KANUKOKA-mi aamma isumaqatigiinniuteqarsimapput, tamannalu aningaasaqarniarnermut naalakkersuisoqarfimmiit ingerlatinneqarsimavoq, aningaanut tunngasortaa. Kisianni aamma soorlu Inuit Ataqatiginninngaanniit apeqqusinerneqarpoq 50/50 -imik aningaasalersuiriaaseq taanna tulluarnerpaajunersoq. Soorlu oqareersunga isumaqatigiinniarnermi tassuunakkut allamik ingerlapput, taamaattumik uanngaaniit neriorsuisinnaanngilanga, kisianni isumaqarpunga apeqqutit tamakkua sammineqartassappata, ataatsimiititaliami suliaq una ingerlatinneqaqqissap­pat, ilaatigut aamma apeqqutit makkua ataatsimiititaliamut tikeqqinneqarsinnaapput isummerfi­gineqarlutillu, tassanilu Inatsisartut qanoq aamma isumaqarnersut ersersinneqarsinnaalluni. Tassami pisariaqarluinnarpoq taamatut ikuallaavinnik piorsaaqqinnissami periarfissat aporfiusin­naasullu nalilersuartassallugit, tassani tamatta soqutigigatsigu Namminersornerullutik Oqartussat kommuunillu soqutigimmassuk sapinngisamik piorsaaneq ingerlalluassasoq.

 

Erseqqissaatigissavaralu naggataatigut ikuallaavimmik Qaqortumi pilersitsiniarnermi aamma siunertaalluaqqissaarmat kiaap sinneruttup kiassarnermut illunut atorneqarnissaa, taannanilu aamma eqqaaneqarnikuuvoq massakkut ilaatigut aamma nukissiorfik tassani suleqatigalugu, minnerunngitsumillu kommuuni.

 

Karl Lyberth, Siumut, Ataatsimiititaliami Siulittaasoq:

Naalakkersuisunut Ilaasortaq Mikael Petersen ilumoorpoq unga inatsisissamut ataatsimiititaliaq allannguutissanik siunnersuuteqanngilaq, aamma saqqummiussaqanngilaq.

 

Kisiannili ataatsimiititaliami maluginiarsimavarput, imaluunniit pingaartillugu oqaatigisarput unaavoq nukissiuutit assigiinngitsut taakkartortuartillugit, soorlu erngup nukinga, seqinngup anorillu nukingat, tamakku taakkartortuartillugit, ataatsimiititaliap pingaartippaa erngup nukin­gata siunnertaqarnerusumik taassuma pilersaarusiornissaa Naalakkersuisunut taanna pingaartil­luinnassagaa. Periarfissat allat taakkartorneqartut soorunami isumaqatigaagut aamma iluatinnar­torujussuupput. Kisianni erngup nukinganik taassuma annerusumik erseqqinnerusumillu pilersaarusiorfiginissaa taanna assorujussuaq kissaatiginarpoq, nalunngilarput pilersaaruteqartut aammalu isumaqatigiissuteqarsimasut Vattenfallip allanullu isumaqatigiissuteqartoq nalunngila­gut.

 

Aamma ataatsimiititaliap pingaartilluinnagaata ilagivaat, pingaartumik avatangiisit eqqarsaatiga­lugit aammalu illoqarfiit eqqakkanik ajornartorsiulersimasut, taalluaannarlugit eqqaavissuarnik ajornartorsiuteqarlersimasut, tamakkua pingaartumik eqqarsaatigalugit, eqqakkanut ikuallaavin­nik pilersiunissaq taanna ukiuni aggersuni piffissap sivisoorsuunngitsup iluani, kissaatiginarpoq assut tamakkua illoqarfinni assigiinngitsuni, pingaartumik eqqaavissuarnik ajornartorsiuteqaler­simasuni piaartumik tamakkua pilersitsiortornissaat ataatsimiititaliap assurujussuaq pingaaruti­gaa.

 

' 15-ini taakkartorparput ataatsimiititaliami, tassani maluginiarsimagatsigu illut imaluunniit inissiat, kollegialluunniit namminneq kiassaateqarfeqartut aamma pinngitsaalineqarlutik fjernvarme-mut ikkunneqarsinnaanerat ' 15 pineqartutut paasigatsigu, ataatsimiititaliap paatsoor­simagutsigu tamanna utoqqatsissutigissavarput, kisianni taamatut paasigatsigu Naalakkersuisu­nut kajumissaatigivarput taamakkua taamatut namminneq kiassaateqarfillik arlaatigut fjernvarme-mut ikkunneqassagaluarpata aaqqiivigineqarnissaat eqqarsaatigikkullugu.

 

Aamma ataatsimiititaliaminngaanniit nuannaarutigivarput Naalakkersuisut periarfissattut ilaattut taammassuk akit aappartinneqarnissaat taanna aamma siunissami periarfissatut taaneqarmat ataatsimiititaliaminngaanniit assorujussuaq nuannaarutigivarput.

 

Naggataatigut Inuit Ataqatigiit saqqummiussaat ataatsimiititaliap paasiniaaffissaraluaminut paasiniaasimanngitsoq, utoqqatserpunga paasinnginnakku suna pineqarnersoq, aammami allaqqanngimmat kikkut pineqarnersut, tassani paasiniaaffissaagaluit. Isumaqarpunga kisianni ataatsimiititaliami paasiniaaffissat assigiinngitsut pimoorullugit paasiniaaffigisimagigut, aamma una inatsisissaq pingaartuummat, ataatsimiititaliallu peqqissaarullugu suliarisimagaat.

 

Anthon Frederiksen, Katusseqatigiit:

Qujavunga akissuteqaatigineqartunut. Kisiannili maqaasisara aajuna avataangiisit illersorneqar­nissaat aammalu nungutsaaliorneqarnissaat pingaartinneqarluni oqaatigineqartuarpoq. Siullerme­erinninnermi oqaaseqaatinni ilanngullugu kommuunit qaleraleqaffinni, qalerallit perlukuinnik mingutsittineq ilisimalluinnarparput uagut qaleraleqarfinniittugut ukiuni kingullerni aasat tarmaluinnaasa qalerallit usoqaqeramik perlukui qanoq atsigisumik kujannguutsititsartut. Imarujussuaq allaat mingutsillugu pisarmat.

 

Maannakkullu qujanartumik taakkua ilaatigut Ilulissat fabrikkiani ilaatigut ilaannakuugaluartu­mik atorluarneqartut qujanarpoq, taamaattumik taanna kissatigisimagaluarpara taassuma anneru­sumik immaqa paasiniaaffigineqarluni qanoq atorluarneqartigilernera, aammalu siunissami qanoq atorluarneqarlertinnaanera akissuteqarfigineqassasoq. Kisianni tassa tamaattoqanngilaq, neriuutigiinnassavaralu tamanna aamma arajutsineqarani ingerlateqqinneqassasoq. Pingaartumik Uummannaq Upernavillu eqqarsaatigalugit, qularnanngimmat siunissami taamatut mingutsisineq eqqavissuarnut eqqaanerinnaanngimmat, aammali imaanut mingutsisineq aamma tassani isiginiartariaqarmat.

 

Qaqortumut tunngatillugu ukioq ataaseq maannakkut qaangiuppoq, siorna 1996-imi aningaasa­nut inatsisissaq 1997-imut suliarigatsigu akuersissutigigatsigu ukioq ataaseq qaangiuppoq, taamanikkulu oqartoqarpoq Qaqortoq piareersimavoq aammalu aningaasatigut piareersimavoq eqqaavittaarnissamut. Kisianni tassa ullumikkut utoqqatsissutit arlaqartut maani oqaatigineqar­put. Isumaqarpunga imaaliaannarlugu utoqqatsisutit taakku tiguneqarsinnaanngitsut 1996 ukiakkut oqaaserineqartut qiviassagaanni.

 

Nalunngilarput Inatsisartut landskarsillu peqataaffigisaannik siullerpaamik eqqakkanik ikuallaa­fissamik sanasoqartoq aammalu nalunngilarput Nuup Kommunia taamatut sanatitsireersimasoq. Taamaattumik nunatsinni misilittagaareersut aamma atorluarneqarneruusuuppata, assersuutigalu­gu immaqa Nuup Kommunia misilittagaqareersoq assigiinngitsutigut taamanikkulli iluaqutigini­arneqarsimagaluarpat, misilittakkat tassani qanoq ittuunersut, taava kinguaattorneq taamak angitigisoq immaqa pisimassanngikkaluarpoq. Ukiormi ataaseq naallugu innuttaasunut paasini­aasoqarsinnaanngilaq ikuallaaviup sumiinnissaa allatigullu sanaartornermut tunngasunik - ukioq ataaseq atorneqarsinnaanngilaq. Immaqa qaammatit marluk-pingasut naammapput tamakku misissorneqarnissaannut.

 

Ajornartorsiutit amerlanerpaat tassani tassaasarput immaqa allaffeqarfinni suliassat uninngatin­neqaleraangata aamma matumani paamaarnermik pissuteqartumik kinguaattornerit amerlaqaat takusartakkagut. Sanaartorneq qiviaannarsinnaavarput - sanaartornermut tunngatillugu aningaas­salissutigineqartartut landskarsimiit ukiut tamaasa - tamarluinnaqqinnaasa kinguaattorutigineqar­tarput. Taamaattumik taamaattut kinguaattornerit siunissami qularnanngilaq tamatta Inatsisartuni pinngitsoorniarlugit sulerusuppugut aammalu kinguaattornerit illersorneqarsinnaaneri isumaqar­punga illersorfissaqanngitsut. Qaangerniartariaqarpagut taamatut kinguaattortarnerit.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Siullermik ataatsimiititaliap siulittaasua oqaaseqarfigilaassavara. Oqarmat suunukua tusarniaaffi­giniarigut. Uani peqqussummi siunnersuummi attorneqartut ikinngeqaat, siullermik annerpaamik nukissiorfinnut tunngavoq, kisiannili aamma kiassaateqarniarnermut tunngasut, soorlu INI A/S-i annertoorujussuarmik nammineq kiassaateqartitsivoq, taakkualu aamma una peqqussut aqqutiga­lugu aalajangersaaffineqartartussaallutit, ilaatigut pinngitsaalisaallutit, qallunaatut taalluaannarlu­gu, fjernvarme-mik ikkutsinneqartussaapput.

 

Massakkullu akit najoqqutaralugit qanormita fjernvarme-mut ikkutsinneqassagaluaruni qanormi­ta atuisartunut kinguneqassava? Ineqarnermut akiliutinut qanoq kinguneqassava? Allaat pinga­soriaammik annermik kiassarnermut akiliisalissagunik. KNI illoqarpoq aamma mikisunngitsunik nammineq ilaatigut kiassakkaminik, assersuutigiinnarlugu Royal Arctic Line aamma illorujussu­arnik peqarpoq, aamma nammineq kiassakkaminik. Pinngitsaalisaallutik fjernvarme ikkutissaga­luarunik pingasoriaammillu akiliisalerunik, qanormita taassuma oqaasissaqarfigissavaa?

 

Taavalu aamma ataatsimiititaliap siulittaasua apererusuppara nukissiutinik pilersuinermi atugarisat pitsaanerpaanissaat soqutiginnginneraa? Tassami uuliamik akigitinneqartut massakkut imatut nassataraat, akikillisaannginnerata nassataraa nukissiorfiit aammalumi kiassarnermut allanut atorneqartut, soorlu INI A/S- kunni allanilu akit taamatut itsitaanerat akisoorujussuuvoq, nukissiorfinnut INI A/S- imut KNI-mut, ingammik ilaqutariinnut aammalu illoqarfinni mikinerni ineriartortitsinermi atugassarititaasut eqqorneqarput.

 

Ataatsimiititaliap soqutigiguniuk pitsaanerpaamik sullissisoqassasoq, taava soorunami ujartor­tariaqarpaa atugassarititaasut pitsaanerpaanersaat nukissanut pilersuinermi. Ilagiinnerpaat uuliamik akeqartitsinneq uagutsitulli akiliisarluta, 40 mio. liiteri sinnerlugu pisisarput, uagutsi­tulli suli akiliisarluni. Aamma una Inuit Ataqatigiinninngaaniit uuliamik akeqartitsinerup, imaluunniit aaqqissuussinerup nalilersoqqinneqarnissaanut tunngatillugu oqaatigineqarpoq uuliamik nioqquteqartartut aatsaat aqqusaaqqarlugit ingerlanneqartarmat. Ilaatigut 18 øre ilanngullugu, angullugu liiterimut kiffartuussinermut 1 kr. 98 øre qaavanut ilineqartartoq. Taava inuiaqatigiinninngaanniit aperisariaqarpoq suunaana akornutigigaa? Nukissiorfiup toqqaannartu­mik KNI Pilersuisuminngaanniit pisisinnaannginnerami? Taanna aamma akikillisaataasinnaaga­luarpoq.

 

Taavalu aamma ataatsimiititaliap soqutigisassaataa ilagisinnaalluaraluarpaat siullermi saqqum­miinitsinni oqarpugut suliffissuit nioqqutissiorfissuit, soorlu Royal Greenland-itut ittut sooq innaallagissamik ajutoornermi sillimmateqannginnersut. Sisimiuni ajutoornermi takutippaa Royal Greenland suliffissua innaallagissiorfimmi sillimmateqannginnami sapaatip akunneri arlallit uninngavoq. Sisimiuni inuiaqatigiinni miliuunerpassuarnik nalilinnik.

 

Una peqqussut aqqutigalugu aamma aqqutissiusoqarsinnaavoq. Inuiaqatigiinni pisariaqartinne­qarnerpaat suliffeqarfissuit suliffiillu sillimmasertarnissaannik piumasaqarnissaq taamaalilluni inuiaqatigiinnut akikinnerpaassalluni.

 

Otto Steenholdt, Atassut-ip oqaaseqartua:

Ataatsimiititaliap saqqummiussaa oqallisigineqartillugu tupigilluinnarpara, pingaartumik IA-mit. Ataatsimiititaliamut ilaasortaqarmata. Massakkut tusarpara ataatsimiititaliap siulittaasua apersor­neqartoq. Ataatsimiititaliami aperisassaq. Aatsaaqqissaaq aamma naalakkersuisumut saaffigin­nissuteqarpallappoq, apersorlugu ataatsimiititaliap periafississavarput tamakkununnga Naalak­kersuisoq qaaqqullugu apersussallugu. Aamaakku ataatsimiititaliat soqutigigunigit. Ataatsimiiti­taliami ilaasortarsi taanna naveertariaqasimagaluarparsi, ataatsimiititaliap soqutiginninngittutut saqqummersikkassiuk. Ataatsimiititaliap saqqummiussaa oqallisigigutsigu partiillu aallartitaata suliassani suliarisimanngippagu, taanna nammineq saassutarisariaqassaaq. Isumaqatiginngik­kaanga aallartitaasimasoq tassunga ataatsimiititaliaq tusarnaarlugu tupinnaqaaq Naalakkersuisoq qaaqqunneqarsimanngitsutut ippoq, imaluunniit amerlanerussuteqartut qaaqqusigaluarmata itigartissimanerpaat? Apeqquterpassuit saqqummeralerput maani ataatsimiititaliami suliassat. Tusaaqqusaarfiunngilaq. Nammineq aallartitarsi tamakkuninnga sulisimanngippat, qaaqqullugu oqaafigilaarniarsiuk: suliani ataatsimiititaliami paarilluarnerukkullugu. Pisariaqarpallu Naalak­kersuisoq qaaqqullugu, apersorlugu, maani oqallisigineqarsinnaagaluarpat, naaggaartorsimappa­si.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Erseqqissaateqalaaginnarniarlunga, maanngarniarpunga. Tassa ilaatigut uuliamik pisiniartarneq Inuit Ataqatigiinninngaanniit qaffatsinneqarmat, apeqqutillu arlaqartut qaffatsinneqarlutit. Soorlu assersuutigalugu ' 6 taaneqarpoq, tassa nukissamik pilersuinermut tunngassuteqartoq, aammalu tassani apeqqummi Naalakkersuisut apeqqummut pisussaaffiliisinnaasut issiarneqarluni. Taanna ilumoorpoq. Naalakkersuisut taannarpiaq paragraffi tunngavigalugu Naalakkersuisut pisussaaffi­liisimapput Kalaallit Nunaanni ikummatissamik pisisinnaasoq pisiniarsinnaasorlu isumaqatigiin­niarsinnaasorlu, tassaassoq KNI.

 

Apeqqut tassunga tunngassuteqarneranut peqqutaasoq taasariaqanngilakka. Nukissiorfiit kisimik eqqarsaatigineqanngillat, aamma ulluinnarni ilaqutariippassuit pisiniarfiat KNI allallu aamma tunngaviusimapput. Taassumalu aamma saniatigut eqqaamasariaqarparput sineriarsuatsinni uuliaasivippassuit pigineqarput KNI-mit, taakkulu atorluarneqassappata, ukioq ataasiinnaq sillimmateqassanngippat, silarsuarmi nikeqartuartumi pissuseqarfiusumi, uuliap akia akitsorujus­suassappat, imaluunniit uuliamik pisinermi dollar-i nalinga, amerikamiut aningaasaata nalingata, qaffarujussuarnera peqqutaasimassappat, taava soorunami Kalaallit Nunaata sunniiffigisinnaann­gisaata pissutsit tamakku peqqutigalugit akitsuisoqariataarsinnaammat, taamaattumik KNI akisussaaffilerneqarsimavoq qularlaallilluni Kalaallit Nunaat uuliamik pilersorneqassasoq.

 

Tamakkununnga ilaapput soorlu nukissiorfiit immikkut pilersuisinnaanerat pinngitsoorniarlugu. Atortussallu piureersut atorluarniarlugit. Taamanikkut, eqqaamanerluinngikkuku 1993-imili KNI pisinnaatitaaffilerneqarsimammat taamaaliussasoq.

 

Ikuallaasarfinnut tunngasunik aamma oqaaseqartariaqarpunga. Tassani ilaatigut Anthon Frederiksen-ip oqaaseqarpoq, ilaatigullu immaqa qassiiliutitsinermik kinguneqartumik, kinguaat­tortarnerit eqqartorlugit. Immaqalugooq ilaatigut Nuup Kommunia tusarniarneqalaarsimasaria­qartoq. Erseqqissorujussuarmik oqaatigissavara Nuup Kommuniata ikuallaasarfiliuneq nammi­neq kisimiilluni 100 % -imik akilersimavaa. Ikuallaasarfiliuneq tassaammat kommuunit ataasiak­kaat namminneq akisussaaffigisaat.

 

Kisianni Siumukkut Atassutikkullu Naalakkersuisooqatigileramik oqarput, mingutsisinaveersaar­neq siunnerfigalugu, aamma qeqqani Namminersornerusut soqutigisariaqaraat ikuallaasarfilior­nissaq. Taamaattumik Nuup Kommunia assersuutigissallugu kukkuvuvut. Qaqortoq siulliuluni tapiiffigineqarpoq, isumaqatigiinniarnerit aqqutissat aqqutigalugit 50 % -i tamanut illuartinneqar­poq. 50/50- siummat taassavara maannakkut ajornartorsiut aallaanngillaq tassa Namminersor­nerullutik Oqartussat Naalakkersuisut kisimik pisuusutigigaat. Inuit marluk akileeqataapput, kommuunit aammalu Namminersornerullutik Oqartussat.

 

Taassuma saniatigut pissutsit assigiinngitsut utoqqatsisutissiuunnagit oqaatigissavara qujanartu­mik ullumikkut Naalakkersuisut iliuusiat aamma kommuniit taperpaat, soqutiginninnerneq una aamma Inatsisartut peqataarusuttut taassumap siunnerfiupput, ajunngitsumik inernissaanut.

 

Taassuma aamma saniatigut taasariaqarpoq aamma illoqarfinnuinnaq tunnganngilaq, pilersaaru­siunneqarpoq aamma nunaqarfiit aamma taamatut ikuallaaserfeeqqanik pilersorneqassasut, aammalu taanna apeqqut taaginnarpara erseqqissaatitullusooq.

 

Tamatut oqariarlunga, naggataatigut oqaatigilaassavara tupiginngitsuunnginnakku Inuit Ataqati­giit oqaluttuata kingulliup oqaasii arlaqartut apeqqutillu arlaqartut qularpatitsisut, naggataatigulli soorluli Inuit Ataqatigiit oqaluttua aallaqqaataani oqartoq, siunnersuut tapersersorpaat, kisiannili apeqquteerarpassuit qularpasissumik kinguneqartut qaffatseriarlugit, soorlu tassa nutaamik iliortoqarpat ajunngitsumik siunertaqartumik, soorlu qularsaarisoqarsaannartoq, aa taanna ajortorujussuuvoq, suli anginerusumik, suli anginerusumik.

 

Taamatut isumaqarneq uannut inuttut tupaallannalaanngitsuunngilaq, isumaqarpungami oqartari­aqarlunga Naalakkersuisut piareersimapput uuliamut akeq, uuliamut pilersuineq, imaluunniit ikuallaasarfiliornermut tunngasunik qaaqquneqarunik partiinit imaluunniit katusseqatigiinnit aggissallutik nassuiaajartorlutik. Tamanna ammavoq, maanngaanniit erseqqissaatigeqqittariaqar­poq.

 

Karl Lyberth, Ataatsimiititaliap siulittaasua:

Aap, ataatsimiititaliap siulittaasuattut ajuusaarutigissavara apeqquteerappassuit Inuit Ataqatigiin­ninngaaniit saqqummiunneqartut taakkua imatut paasineqarsinnaammat soorlu ataatsimiititaliap tamakkua apeqqutit oqaluuserisimanngikkaat. Taamaannginnami, apeqqutit tamakkua saqqum­miunneqartut ataatsimiititaliami oqaluuserineqareerput. Aamma isumaqarpunga naammaginartu­mik ajunngitsumillu tamakkua akineqareersut.

 

Isumaliuutissiisutitsinni aamma takuneqarsinnaavoq allaqqavoq ataatsimiititaliap isumaqatigiis­sup tamarmik aamma Inuit Ataqatigiit sinnerlugit ilaasortat peqatigisaanik. Taamatut isumaliu­tissiissut saqqummiunneqarnissaa aamma akuerineqarnikuuvoq. Apeqqutit soorlu inuit ataasiak­kaat qanoq pineqassappat pingitsaalineqassagunik. Inatsimmi siunnersuummi allaqqavoq inuit ataasiakkaat, illut ataasiakkaat pineqanngitsut, taakkua nammineq kiassaatillit kissarsuutilluli, taakkua kissarsuuteqaannassappat, tamakkua pineqanngillat. Ataatsimiititaliami ataatsimiititineq tamakkua aamma paasissutissatut saqqummiunneqareerput, aamma atuarneqarsinnaapput.

 

Aamma nukissiorfiit uuliamik pisisarnerat, akilisarnerat aamma ataatsimiititaliami samminikuu­voq. Aamma ataatsimiititaliap isumaqatigiissut imatut nalilerpaa ataatsimiititaliaq nukissiorfiit sinnerlugit uuliat akii isumaqatigiinninniarnissamik pisussaanngitsoq. Apeqquserneqarpoq Inuit Ataqatigiinniit ataatsimiititaliap pitsaanerpaamik sullissinissani soqutiginnginneraa? Soorunami kikkulluunniit ataatsimiititaliat pitsaanerpaamik sullissinissartik soqutigivaat. Aamma uumap ataatsimiititaliap soorunami pitsaanerpaamik sullissinissani soqutigivaa.

 

Otto Steenholdt ilumoorneqartariaqarpara tupinnarsinnaavoq taamatut Inuit Ataqatigiit saqqum­miimmata. Aammami oqaatigilluaannarlugu massakkut saqqummiisoq aamma isumaliuutissiis­sut saqqummiukkakku oqarpunga Inuit Ataqatigiit sinnerlugu kina ilaasortaanersoq. Tassa Manasse Berthelsen ilaasortaavoq. Taamaattumik eqqumiippoq una oqaluttarfik atorlugu apeqqutit pineqareersut ataatsimiititaliamilu pimoorullugit oqallisigineqareersut manna oqaluttar­fik atorlugu taamatut saqqummiunneqarpata. Immaqa pitsaanerussagaluarpoq Inuit Ataqatigiin­niit sinnerlugu ilaasortaq isumaqataasimanngikkuni, taava ikinnerussuteqarluni isumaliussiissu­teqarsimassagaluarpoq.

 

Kisianni unani paasissalugu unaavoq ataatsimiititaliaq sinnerlugu siulittaasutut ataatsimiititaliaq tamarmiulluni isumaliutissiissut saqqummiuppara.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartuni innuttaasut sinnerlugit pisussaaffigaarput akikillisaanissat torersumik ingerlanneqar­nissaat, aqqutissat suut tamaasa atorlugit, innuttaasut sinnerlugit anguniagassaraarput, inuuniar­nermi aningaasartuutit annikillisarnissaat.

 

Siornatigut KNI uuliamik pilersuisussatut kisermaassisuunera ajortuliatut imaannaanngitsutut KNI-mut saassussissutigineqartarpoq. Ullumikkut nukissiorfinnut 40 mio. liiteri ukiumut pisisartumut niuernikkut ingerlatsineq ajoqqutaralugu nalinnginnaasumik niuernermik ingerlatsi­nermik atorneqartartoq Inuit Ataqatigiinniit ujartuinnarparput.

 

Kisianni taanna ajornasaarunneqarpoq, paasisinnaanngisatsinnit sooq? Aamma aserfallatsaalii­nermi pisussaaffiit nukissiorfiit eqqarsaatigiinnarlugit aserfallatsaaliinermi pisussaaffiit imaan­naanngitsuummata. KNI uuliaarniarnera kisiat annaanniarneqassanersoq imaluunniit nukissiorfiit pisussaaffiisa, pisussaaffimminnik sapinngitsamik pitsaanerpaamik naammasinissaa, tassani naalakkersuinikkut pingaanerviusariaqarpoq.

 

Nalunngilarput KNI aktieselskab-iuvoq, kisianni nukissiorfiit aktieselskab-iunningillat, tassami akuerineqarsimappat, taanna aaqqiiniutinut aqqinninniarneqartunut ilaasariaqarpoq.

 

Ataatsimiititaliani sulinerni ilisimasassanik Inatsisartut sinnerlugit maani inimi oqallinnerup tamani sangoqattataannginnissaa siunnerfigalugu ataatsimiititalianut suliat angisuut, qulaajaa­nerat angisuut, sukumiisut Inuit Ataqatigiit atorluarniartuarpagut, aamma taamaaliortuassaagut. Piffissaaleqineq aqaguagu naammassisariaqarmat, tamakku patsisiluillugit ataatsimiititat sulineri pipalluttumik ingerlanneqartarnerat ileqqupalaajuvoq. Tamatumani massakkut oqallinneq Inatsisartut ataatsimiinnerat qiteqquteriilaaginnartoq, kinguartitsinerit qanoq angitigusut pilereer­pat?

 

Naalakkersuisut angalasarput, tamannalu ilaatigut patsisiliullugu oqaluuserisassat kinguartillutit aallartinneqarput, taamaattumik angumeriniagassat piffissaliunneqartut ilaatigut angumereqqani­aannaavillugit naammasiniartarneq taanna ileqqupalaajusoq, isumaqarniaraluarpugut siorna suleriaatsisinut nutarterinitsugut qaangerneqassasoq, kisianni piumassuseq tamatigut aaqqisuus­sinernut siunnerfinnut naleqquttanngimmata ajuusaarnarpoq.

 

Ataatsimiititani sulinermi soorunami ikinnerussuteqarluni oqaaseqaateqarnissaq taanna aqqutaa­sinnaavoq, kisianni pisariaqanngitsumik isumaqatigiinnginnertut annertuutut isigineqarsinnaann­gikkaangat, tamanna uagut atornaveersaartarparput, sapinngisamik Inatsisartut isumaqatigiittu­mik inuiaqatigiinnut pingaarutilinnut isummertarnissapput pingaartikkatsigu.

 

Kisianni amerlanerussuteqarnerinnaq sakkuliullugu anori qatsortinneqarsinnaanngilaq. Ilaannik­kut amerlanerussuteqarnerinnaq tamaallaat tunngaviliullugu Naalakkersuisut oqartarput tamak­kua uagut susassarinngilagut, misissortariaqanngilagut. Inatsisartut taamatut sulisussaanngillat.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Peqqussutissamut siunnersuut aappassaanerneqarnermi isikkoqarluni pingajussaanerneqarnissaa­nut qassit akuersiumanersut. Taakku nikueqqussavakka.

27.

Qassit akerliuppat. Akerliusoqanngilaq.

Qassit taaseqataanngillat. Taaseqataanngitsoqanngilaq.

 

Tamaalilluta oqaluuserisasaq immikkoortut 23 aappassanerneqarnera naammassivoq. Pingajus­saanillu ingerlaqqissalluni.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.