Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 38-2		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 29. oktober 1997 nal. 18.20

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 38.

 

Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pilugu Inatsisartut peqqussutaata nr. 8 ulloq 31. oktober 1996-imeersup allangortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut.

(Inuussutissarsiornermut, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap siulittaasua aamma Inuussutissarsiornermut, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Finn Karlsen.

 

Siverth K. Heilmann, Inuussutissarsiornermut, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap siulittaasua:

Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutip aappassaaneerneqarnera­nut kiisalu ilaasortap siunnersuutaanut immikkooortumi matumani oqaluuserisassatut inner­suussutigineqarsimasumut:

 

Inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksenip aalisartut raajarniartut aalisagarniartullu angallatiinnut akilersuinerisa naleqqussarneqarnissaannik siunnersuutaanut Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa

Ataatsimiititaliap ilaasortarai

 

Siverth K. Heilmann (A), siulittaasoq

Lars Karl Jensen (S), Hans Enoksen (S),

Otto Steenholdt (A), Johan Lund Olsen (IA)

 

Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaata aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinne­qarneranik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut taamatullu ilaasortap siunnersuutaa oqaluuserisassanut innersuussutigineqartoq pingasoriarluni ataatsimiinnermini suliarai.

 

Ataatsimiititaliap siunnersuut tamakkiisumik isumaqatigisinnaavaa imatullu oqaaseqaateqassal­luni.

Ataatsimut isigalugu ataatsimiititaliaq isumaqarpoq pingaaruteqartoq pisariaqartinneqartunik aalisariuteqarnissaq taamaalilluni aalisakkanik suliffissuit annertunerpaamik iluaqutigineqarsin­naaqqullugit. Tamanna siunnersuutikkut matumuuna siuarsarneqassaaq.

 

Ataatsimiititaliap kissaatigaa saattuarniarneq aalisakkanut manna tikillugu iluaqutigineqartunut

ilanngunneqassasoq.

 

Paaviaaraq Heilmann, Inuussutissarsiornermut, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Naalakkersuisut sinnerlugit Naalakkersuisut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu tapersiisarnermut peqqussutip allanngortinneqarnissaannik siunnerssuutaat pillugu Aalisarner­mut, Piniarnermut Nunalerinermullu ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanut qujaniarpunga.

 

Taasami ataatsimiititaliap aammattaaq Inatsisartuni ilaasortap Hans Enoksen-ip siunnersuutaa oqaluuserineqarsimalluni. Naalakkersuisut peqqussutissamut siunnersuutaata siullermeerneqar­nerani iluarisimaarlugu maluginiarpara, ataatsimut isigalugu peqqussummi aalajangersakkat Naalakkersuisut allanngortinneqartussatut siunnersuutigisaat isumaqatigineqartut.

 

Maannakkut paasisinnaavara Naalakkersuisut siunnersuutaat taamatuttaaq ataatsimiititaliami tapersersorneqartoq. Nalunaarutigaara taamaalilluni Naalakkersuisut suliniutigisaat pillugit naalakkersuinikkut annertuumik isumaqatigiittoqarnera.

 

Naalakkersuisut sinnerlugit oqaatigisinnaavara inuussutissarsiutinut tapersiisarnermut malerua­gassat pissutsinut aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnitsinni sukkulluunniit atuuttunut naleqqus­sarneqartuassamata. Naalakkersuisut pissutsit allanngoriartornerannut malinnaajuassapput, aalisakkat aalisarneqarsinnaasut allat iluaqutigineqarsinnaanissaannut periarfissat ilanngullugit.

 

Ilanngullugu oqaatigisinnaavara Naalakkersuisut saattuarniarnerup ineriartornera qanimut malittarimmassuk. Ilaatigut saattuanut piujuartitsinissaq siunertaralugu illersorneqarsinnaasumik iluaqutigineqarnissaasa qularnaarnissaannut pisariaqartunut suliniuteqartarnissaq siunertaralugu.

 

Inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksen-ip siunnersuutaa pillugu nalunngilara inuussutissarsiuti­nutaamik periarfissatut pingaarutilittut ineriartortinneqarnissaanut pitsaasunik periarfissinneqas­sasoq. Taamaammat ataatsimiititaliami naammagisimaarlugu paasivarput siunnersuutikkut tassuuna ilaatigut pingaarnerutillugu siunertarineqartoq angallatinik atornikunik pisaartornissa­mut periarfissiisoqarnissaa, taamatuttaaq aalisariutinik nunanit allanit pissarsiarineqartunik, ilaatigut sattuarniarnermut atugassanik.

 

Tamatuminnga pissuteqartumik ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutigaa ataatsi­mut isigalugu eqqumaffiginiaqqullugu maleruagassatigut tunngavissat pisariaqartinneqartut, taamatuttaaq tapiissuteqartarnissamut periarfissat, pilersinneqarsimanissaat tassa aalisakkanik aalisarneqanngitsunik iluaquteqarnissamut periarfissanik takkuttoqartillugu.

 

Tamatumunnga ilanngullugu ataatsimiititaliap oqaatigissavaattaaq saattuarniarneq eqqarsaatiga­lugu pingaaruteqarmat piujuartitsinissamik tunngaveqarluni aalisarneq ingerlanneqassammat. Saattuaqassuseq suli paasineqavissimatinnagu pingaaruteqarpoq akisussaassusilimmik aalisarto­qarnissaa.

 

Taamatuttaaq ataatsimiititaliami paasivarput siunnersuut umiatsiaararsortunut pitsaanerusunik periarfissiisussaasoq. Ataatsimiititaliami akuttunngitsunik erseqqissartarparput umiatsiaararsor­luni aalisarneq inuussutissarsiutaammat ajornartorsiuteqarfiusoq taamaammallu ataatsimiititalia­mit isumaqatigisinnaavarput ' 8-mi umiatsiaararsortunut qasukkaanerit atuutilersinneqassam­mata.

 

Hans Enoksenip siunnersuutaanut tunngatillugu ataatsimiititaliamit siunnersuummi anguniagaa­sut isumaqatigisinnaavagut. Ataatsimiititaliami isumaqarpugut aalisarnerup pingaaruteqarluin­narnera eqqarsaatigalugu aalisartut amerlaqisut aningaasarsiornikkut ajornartorsiuteqartut ikiorsiiviginissaannut piareersimasoqartariaqartoq. Taamaammat ataatsimiititaliamiit kaammat­tuutigissavarput aaqqissuussinermik atuutilersitsisoqarsinnaannginnera eqqarsaatigineqassasoq taamaalilluni pisarineqartut annertussusiat aallaavigalugu angallammit ataatsimit pissarsiarine­qartunit akilersuisitsisoqartarluni, taamaalilluni aningaasatigut nammagassat killilerneqarsin­naammata pisarineqartut annikinnerpaagaangata, annertusineqarsinnaallutillu pisarineqartut annertunerpaagaangata. Ataatsimiititaliamiit naatsorsuutigaarput apeqqut taanna tassaasoq Naalakkersuisut Inuussutissarsiutinut Tapersiisarnermut Ataatsimiititaliaq suleqatigalugu eqqarsaatersuutiminnut ilanngussinnaasaat.

 

Peqqussutissatut siunnersuummi allannguutissanik ataatsimiititaliaq siunnersuuteqanngilaq taamaalillunilu inassuteqassalluni siunnersuut saqqummiunneqarnermisut iluseqarluni pingajus­saanniigassanngortinneqassasoq.

 

Inuussutissarsiutinut tapersiisarnermut ataatsimiititaliaq maannangaaq angallataatilinnut ataasi­akkaanut isumaqatigiissuteqartareersoq, anguniarlugu taarsersuilluni akilersuinerit tunisinermi iluanaarutinut aalisartut sukkulluunniit naammattoortagaannut naleqqussarnissaat.

 

Paasisinnaassavara isumaqatigiissutit tamakku siunertarisaq malillugu ingerlasut aammalu aalisartut tamakkuninnga assut naammagisimaarinnittut. Pissutsit tamakku ullumikkut naamma­ginartumik ingerlareermata Naalakkersuisut isumaqarput tamakkunatigut maleruagassat assakaa­tittariaqanngitsut. Kiisalu eqqaasitsissutigissavara 1996-imi ukiakkut ataatsimiinnitsinni inuussu­tissarsiutinut tapersiisarnermi aningaasaqarnikkut pissutsit peqqissaartumik oqaluuserineqarmata, tassani aalajangiunneqarluni inuussutissarsiutinut tapersiisarfimmit taarsigassarsiat taarsersor­nerannut maleruagassat kasukkartinneqarnissaat.

 

Inatsisartunut inassutigissavara ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tusaatissatut tiguneqassa­soq, aammalu ataatsimiititaliamit aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaannut Naalakker­suisut siunnersuutaat tapersersorlugu taasinissamik inassutigineqartoq malinneqassasoq.

 

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

Inuussutissarsiutitigut tapersiisarnermut peqqussutip allannguutissaanut siullernerinermi oqaase­qaatigut innersuussutigalugit maannakkut ataatsimiititaliap saqqummiusaanut tapersiilluta Siumumitimatut oqaaseqassaagut:

 

Ukiut ingerlaneranni aalisarnerup ineriartornerani aalisariuteqassutsikkut naleqqusaasarneq aalisartortattinnut pisussaaffiusarpoq annertooq, maannakkut imartatsinni aalisarnikkut periarfis­sanut minnerunngitsumillu nunami suliffissuit suliassaqassutsimut naapertuttuunngorsaaneranni aalisartut aammarlutik aalisariuteqassutsikkut naleqqusartussaapput.Siumup pingaartutut oqaatiginikuuvaa angallatinik atornikunik nunanit allanit pisilluni angallatitaartarneq misilittaga­qarfigineqartoq aammalu eqqinerluttoqartillugu tamanna piginnittumut aammalu inuiaqatigiinnut aningaasatigut kinguneqarnerluttartoq.

 

Maannakkulli tamakkua ilinniarfigalugit tapersiisarnermi peqqussutip allanngortinneratigut aalisarnermut naleqqusarluni angallatinik taarsersuinissami periarfissap tamatuma atorneqarnis­saanik aqqutissiuussineq aammalu piniartut aalisartullu qinikkatut inuttaasunik sullisisut umiatsiaaqqanik tapiiffigineqarnissaanut Naalakkersuisunut aqqutsissiuunneqarnerat Siumup taperserlugu peqqussutip allannguutissaatut siunnersuutigineqartut akuerseqataaffigai.

 

Siumumit arlaleriarluta oqaatigisarparput pisuussutit uumassusillit nungukkiartuutaanngitsumik atorneqarnissaat pingaartillutigu, maannakkut assagiarsunnik aalisarnerup tunisassiornerullu ingerlannerani peqassutsimik misissuineq kigaappallartutut Siumumit isumaqarfigaarput tamannalu aalisariutit suliffissuillu ingerlatitaanerannut sunniuteqarnerlunnissaa pinngitsoortinni­arneqassappat tamatuma eqqumaffigineqarnissaa Naalakkersuisunut inassutigalutigu.

Angallatit pitsanngorsarnissaannut tapersiisarnermi peqqussutip qasukkarneratigut taarsersuilluni akilersueriaatsimi periusiulersoq, tassalu tunisat %-imik aalajangersimasunik illikartitsilluni taarsigassaarsianut akiliuteqartarneq, kiisalu akiitsoqalersimasut akiligassaannik oqilisaassiner­mik periarfissaqalernikuuneq - Siumumit pitsaasutut taajumavarput nuannaarutigaarpullu tamakkua allanguuteqartinnagit atuutsiinnarnissaat Naalakkersuisut aalajngiussimammassuk.

 

Periarfissarlu manna iluatsillugu ukiup siuliani eqqartornikuusavut angallatit Q-23-t aammalu Q28-t sananeqaatimikkut imarsiutikkuminaatsuunerannik pissuteqarnerarlugit piginnittuniit naammagittaalliuutigineqartut, misissuiffigineqarnissaannik Naalakkersuisumit neriorsuutaani­kuusut sumut killinnersut Siumumiit paaserusupparput.

 

Inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksen-ip siunersuutaanut ataatsimiititaliap kaammattuuta tassungalu oqilisaassisoqarsinnaaneranik Naalakkersuisup akissuteqaataa naammagisimaaratsigu innersuussutigineqartut Siumumiit taperserlugit periarfissap tamatuma aalisartunit atorluarneqar­nissaat inassutigissallutigu.

 

Naggataatigut, angallatinik akilersuinermi aammalu tapersiisarnermut akiligassanik oqilisaassi­soqartarnera Siumumiit ilisimaarigaluarlugu Naalakkersuisunut ilisimaqquarput, suli innuttaaqa­teqaratta, kilisaatinik ingerlatsinikkut akiliisinnaajunnaarnerup nassatarisaanik, inuuniarnikku annertuumik akiligassatigut nammakkersorneqartunik, periarfissarlu manna iluatsillugu Siumup Naalakkersuisunut inassutigissavaa, akiliisinnaajunnaarnermi akiligassanik tamakkiisumik isumakkeerinnittarneq qallunaat naalagaaffianni atorneqartoq, naalagaaffeqatigiinnerup iluani, Kalaallit-Nunatsinnut atortissallugu, periarfissaqarnersoq misissoqqullugu.

 

Siumumiit taamatut oqaaseqarluta inuussutissarsiutinut tapiisarnermi peqqussutip allangortinne­qarnissaannik Naalakkersuisut siunnersuutaat akuerseqataaffigaarput, taamatullu isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaa inassutigalugu.

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartut aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa atuareerlugu, Naalakkersuisullu akissutaa aamma atuareerlugu, Atassummiit paasigatsigu isumaqatigineqaqisoq, taamaattumik Atassummiit annerusumik oqaaseqarata siunnersuut ilalersorlugu maanngaanniit nalunaarutigaarput.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiit siunnersuutip matuma siullermeerneqarnerani oqaaserisimasavut ataatsimiititali­ap isumaliutississusiorneratigut iluarusuutigisatsinnik aqqutissiunneqareersimammata, min­nerunngitsumillu Naalakkersuisup akissuteqaammini aamma taakku tapersersornartuutillugit maluginiarlugillu, aatsaaginnaq aamma oqaaseqarfigereermagit, matumani aappassaarinitsinni annertunerusumik oqaaseqarnata nalunaarutigiinnassavara, taasinissami akuerseqataaniaratta.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Isumaliutissiissummi aammalu maani oqallisaasup tigoqqinnerani annerusumik assortuussutis­saasumik takussutissaqannginnatta, suliarinerani siullermeernermi oqaatigut innersuussutigalugit taamatut isikkoqarluni ingerlaqqinnissaa innersuussutigaarput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Peqqussutip allanngortinneqarnissaanut siunnersuutip siullermeerneqarnerani Kattusseqatigiin­niit oqaaseqaatikka innersuussutigalugit, aappassaarinninnermi aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa, Naalakkersuisullu akissuteqaataa imatut oqaaseqarfigissavakka.

 

Nunatta imartaani saattuarniarneq nutaajuvoq taamaattumik sinerissami qanittumi aaqqissuussi­vigineqarnissaa piorsaavigineqarnissaalu pisariaqarpoq. Soorunami pisarineqarsinnaasut anner­tussusaat tunaartaralugu. Kisianni ullumikkut sinerissami qanittumi saattuarnermut tunitsiveqar­niarneq piffiit ilaanni annertuumik ajornartorsiutaavoq. Nioqqutissiorfiusinnaasullu annikippal­laarnerat aamma piffiit ilaanni tunitsiviusinnaasut akuttuallaarnerat ilaatigut pissutaalluni.

 

Taamaattumik inassutigisariaqarpoq ajortorsiutit iluarsiivigineqarnissaat suliniutigeqqullugu. Tassami aalisartut arlaqartut saattuarniarnissaminnut piareersimagaluartut aallartissinnaagaluar­tullu ilaatigut tunitsivissaqannginneq pissutigalugu uninngaannarput. Taamaattumik isumaqar­punga tamanna ajornartorsiut Royal Greenland A/S susassaqartullu peqatigalugit oqallisigineqar­tariaqartoq, piaartumillu aaqqiivigineqartariaqartoq.

 

Inatsisartuni ilaasortap Hans Enoksen-ip siunnersuutaanut Naalakkersuisup akissuteqaataa isumaqatigaara. Kisiannili periarfissaareersup annerusumik atortinneqarsinnaanera Naalakkersui­sunut kaammattuutigissallugu, tassani periarfissap atorluarneqarsinnaanerata paasisitsiniutigine­qarnissaa sulissutigineqartariaqaraluarmat.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik partiinut tamanut Kattusseqatigiinnullu qujassuteqassaanga taama annertugisumik allannguutissatut siunnersuutinut isumaqataammata.

 

Taamaattoq Siumup oqaaseqartuanut imatut akissuteqassaanga:

Siullermik saattussanik sinerissatsinni peqassutsimik misissuinerit kigaappallaamik ingerlanerat pillugu uparuaaneq, tusaatissatut tigussavara, aammalu AMIS-imut apuutissallugu. Tassalu pilersaarutit eqqortumik, imaluunniit sapinngisamik eqqortinniarlugit, aamma siunissami ingerlasoqarnissaa kissaatigissallutigu.

 

Q-23-t eqqarsaatigalugit aammalu Siumup oqaaseqartua oqaraluarpoq Q-28-t, isumaqarpunga Q-30-t eqqarsaatigigai. Q-23-nut tunngatillugu oqaatigisinnaavara, maannakkut Q23-ni ajornartor­siutaasut Amutsiviit peqatigalugit ajornartorsiutitai allanngortiterlugit pitsaaliorniarsarineqarma­ta. Maannakkullu angallat taamatut misilinneqarluni. Taanna iluatsippat sinnerinut ajoqutaasut iluarsaassinissaq periarfissaqassaaq.

Q-30-nullu tunngatillugu ilumoorpoq aamma ajornartorsiutitaqarsimavoq pingaartumik angallatit siulliit sananeqartut eqqarsaatigalugit. Tassani aamma oqaatigissavara maannakkumut arlaqareer­mata taakkunani angallatini teknikkikkut ajornartorsiutaasut pitsaaliorniarlugit angallatit arlallit iluarsaassiffigineqarsimammata, aammalu massakkut suli angallatit ilai iluarsaavigineqarlutik. Taamaattumik ajornartorsiutitaat iluarsaannerat ingerlavoq.

 

Aamma Siumup oqaaseqartuata oqaaseqarnermini naggataatungaani taavaa, akiitsullit, tassa avataasiutinik kilisaateqarsimasut, kisiannili ingerlanerliorneq pissutigalugu aamma akiitsunissi­masut, taakku qanoq iliorfigineqarnissaannut misissuisoqarnissaanik kissaateqarneq. Taanna kissaat akueralugu misissuiffiginissaa qanoq iliortoqarsinnaanersoq alakkarterneqassaaq. Kisianni imaanngitsoq neriorsuisunga iluarsineqassasut, kisianni qanoq ililluni aaqqissuussiso­qassanersoq, imaluunniit ikiorneqarsinnaanersut misissuiffiginissaat neriorsuutigissavara.

 

Kattusseqatigiit oqaatigaat saattuarniarnermi tunitsiviit ikippallaartut aammalu siammasippal­laartut. Tassunga tunngatillugu oqaatigissavara maannamut tunitsiviit tamakkiisumik atorne­qanngimmata, aammalu pingaartumik Nuummiittoq eqqarsaatigalugu atorneqanngivissorluni, Sisimiuniittoq atorluarnerpaagunarpoq tunitsiviulluarnerpaallunilu.

 

Kisianni aamma suli tamakkiisumik taanna tunitsiviunngilaq. Aasianniittoq tunitsiviuvoq kisianni Sisimiunitut tunitsivigineqarneratut annertutiginngitsumik.  Aalisariatsi una suli nutaajuvoq, aalisartullu sungiussiartornerat aammalu atortuminnik aammalu saattussanik aalisarnerminni pitsaanerpaanik tunisassaminnik immikkoortitsisarsinnaanerat, uumatillugillu pitsaannginnerusut imaanut nakkarteqqinneqartarsimaneri eqqarsaatigalugit misilittakkat pitsanngoriartorput.

 

Taamaammat angallatit tunitsiviillu atorluariartornerat suli ingerlavoq pitsanngoriartorlunilu. Oqaatigiinnarusupparalu aallaqqaataaniilli suna tamarmi aaqqereerluni aalisariaaseq nutaaq atulernavianngimmat, taamaanngisaannarsimavoq aamma siusinnerusukkut. Aallaqqaataani ajornartorsiuteqassaaq taakkualu piffisap ingerlanerani aalisartut, tunitsiviit aammalu angallati­taarniarnermi atukkiisartut suleqatigillutik ingerlaavartumik iluarsiartortarpaat, aamma iluarsiar­torput. Soorlu oqartunga inuussutissarsiutinut tapersiisarnermut maleruagassat pissutsinut aalisarnermut inuussutissarsiuteqarnitsinni sukkulluunniit atuuttut naleqqussarneqartuartussaasut. Taanna aamma taamatut ippoq aamma saattuarniarneq eqqarsaatigalugu.

 

Taamaalillunga naggataatigut oqaatigiinnassavara Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuu­taanut partiit tamaasa aamma Kattusseqatigiit qutsavigissagakkit taama annertutigisumik tapersuimmata.

 

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

Siullermik qujavunga Paaviaaqqamut tungaattoorsimagakkit Q-28-mik allassimagakku kisianni Q-30-upput.

 

Taakkua angallatit piginnittuminnit imarsiutikkuminaatsuunerarlugit naammagittaalliuutigine­qarnerat aallaavigalugu siunnersuuteqarnikuuvunga, misissuineqarnissaanik kissaateqarlunga. Aammalu neriorsuutigineqartut malillugit oqaatigineqarnikuuvoq taakkua misissorneqartussaa­sut. Kisiannili maannakkumut paasisakka najoqqutaralugit Amutsiviit sanaarigamikkik imminnut illersorlutik oqaatigaat, ajoquteqanngitsut taamaatumillu aamma iluarsineqarniarunik ESU-minngaaniit atorluni iluarsaanneqarsinnaasut. Taakkua kingunerluutigisaat maannakkut qularu­tissaanngitsumik inuttaasa naammagittaalliortarnerisigut paasiniaasarnerisigullu paasineqarput.

 

Imaappoq akissaajaatigisaqattaarpaat. Taamaattumillu uagutsinnut soqutiginassaaq paasissallugu sannamikkunukua ajoquteqartut? Ajoquteqarpatalu piginnittoq pisuusimanavianngilaq tassani. Umiatsialiortoq pisuusimassaaq. Annilaangagaara taamatut ESU-mit atorniaqattaaraluarunik erniinnannguaq imminnut akilersuinermi artukkissasut, angallataaruttariaqassallutik.

 

Ukununnga saattussat mianersorfigisariaqarnerannut oqarninni aallaavigisannik ilanngussilaas­saanga. Maannakkut ineriartortitsinermi aalisarnermi suliffissuarnilu ineriartortitsineq nalunngi­luarput tamatta pitsaasumik ingerlasoq aammalu aalisartortatsinnut sulisartunullu qujanartorujus­suusoq. Kisianni piffiit aalajangersimasuinnaat aalisarfigineqarpallaalernermikkut saattuaqassusi­at allanngoriartorpoq. Nalunngilara pilersaarusiortoqartoq avataasiornermik ingerlatsilerniarto­qartoq, kisianni aamma piffiit ataasiinnaviit aalisarfigineqarpallaarlutik angallatit mikisut ukiukkut avalallutik aalisarsinnaannginnerat uani eqqarsaatigisariaqarpoq. Minnerunngitsumillu aamma illoqarfiit allat saattussanik peqarfioreersut ilsimasavut aamma aallunniarneqarnissaat tullinnguuttussaassaaq, nunguutisaqattaarluta ingerlassanngikkutta.

Ukua akiitsullit taasakka qallunaat naalagaaffeqatiginerata iluani akiitsuminnik oqilisaaffigine­qarsinnaanersut, tassa gældsanering-imik taallugu, akiitsuerutiivillugit, nunatsinniitillutik periarfissaqanngitsut nalunngilakka. Aatsaat Danmark-imut nuukkunik, qallunaanullu innuttaa­lerlutik, tassannga sullinneqarsinnaapput. Aammalu akiligassarpassualik inuk Danmark-imut nuunnissaminut akissaqarnavianngilaq. Taamaattumik uani qanoq iliuuseqarfigineqarsinnaanerat eqqumaffigineqassappat Naalakkersuisuninngaanniit qujariiginnassaanga.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Nalunngilara saatuarniarneq nutaajusoq aammalu tunitsiviit sinerissamiittut taakkuusut pingasut. Kisianni saqqummiussininni tunitsivissaaqinermik oqalunninnut tungatillugu erseqqissaatigeru­suppara, taamatut aalisartut arlallit tunitsivissaqannginnermik pissuteqarnerat tassaammat aalisarfinninngaanniit tunitsivigineqartut massakkut ungasissorujussuummata.

 

Assersuutigisinnaavara 1980-ikkut qiteqqunneranni Uummannami qaleralinniarneq aallartisarne­qaruttulermat, taamanikkut tunitsiveqartitsisoqartarpoq umiarsuarnik, assut aalisartunit iluarine­qartumik. Immaqaana saattuarnermi aallartisarnermi taamatut umiarsuarnik tunitsiveqartitsineq, iluaqutaalluartumik atorneqarsinnaasuuppat eqqarsaatinut ilanngunneqartariaqaraluartoq.

 

Tassami aalisartuulluni ilungersunarunaqimmat saattussat sumiittut nalunngikkaluarlugit, kisiannili tunitsiviit ungasippallaarnerat aalisarfinnut annertuumik aporfiusarmat. Periarfissat umiarsuarmik tunitsiveqarsinnanermut tunngasut misissorneqarsinnaanerat isumaqarpunga iluatinnaateqartoq, pingaartumik taamatut saattuarniarnerup aallartisarneqarnerani. Tassami soorlu aamma Lars Karl-ip oqaatigigaa, piffiit ataasiakkaat annertuumik sammineqarneri aamma ulorianartorsiortitsinermut ilaasinnaammata. Taamaattumik sapinngisamik siammasissumik sinerissamik saattuarniarneq ingerlanneqartuuppat aammalu puttasumik tunitsiveqartitsineq ilaatigut atorlugu qularutiginngilara, taassuma iluatsittumik ingerlanneqarsinnaanera.

 

Tassannga erseqqissaateqarniaannarlunga maanga qaqeqqilaarpunga.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Oqaasissakka saattuanut tunngassuteqarput, taakkua aamma sammineqarmata. Tassa oqaluttup kingulliup oqaasiinut assingulluinnarput.

 

Aalisanermut piniarnermullu ataatsimiititaliap isumaliutissiisutaanut tunngatillugu oqallinnitsin­ni saattuat tikinneqarmata, taamanikkulli tassa upernaaq ataatsimiinnitsinni, tikkuarsimavara saattussat piumasaqaateqarfigineqarnerat nutaatut tunisassatut pissutigalugu, taava puttasunik, taamani oqarpunga nikittartunik, tuniniaaveqarnissaq pisariaqartinneqarsorinaraluartoq.

Taasuma kingornatigut kisianni annerusumik tusarfiginikkuunngivinnguatsiarakku paaserusun­nassaaq Naalakkersuisuninngaanniit qanoq isumaqarfigineqarnersoq. Saattussanik tuniniaaviit nikittartut, tassami piumasarineqarmat saattussat suli uumasut tunineqassasut. Taamaattumik tuniniaaviit ungasissut atorsinnaagunanngillat annerusumik.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Naatsunnguamik akisinnaavakka apeqqutigineqartut oqaaseqaatigineqartullu.

 

Siullermik Siumup oqaaseqartuata Lars Karl Jensen-ip oqaatigisaanut tunngatillugu, Q-23-t Q-30-llu Naalakkersuisoq Amutsivinnut akisussaasoq, taanna oqaloqatigerusussavara taakkua qanoq iliorneqarsinnaanersoq, immaqalu aamma Naaminersornerullutik Oqartussat Amutsiviillu akornanni aaqqiissutissamik immaqa nassaarniarneqarsinnaasoq, taannalu Naalakkersuisumut tassunga akisussaasumut oqaloqatiginnissutigissavara.

 

Taava saattuaqassuseq eqqarsaatigalugu suli misissuinerit ingerlapput. Ukiarmanna Maniitsup avannaa-tungaani Kangaatsiap eqqaanilu misileraanerit ingerlanneqarput, paasisakka maannak­kut malillugit pitsaasuupput. Taamaalilluni siammasissumik aamma saattussanik atuineq, aammalu nikerartumik, annertusiartortumik ingerlalertussaasoq naatsorsuutigaarput.

 

Aammalu angalaninni, pingaartumik Qeqertarsuami paasisakka ilaatigut imaapput, aalisarfiit ungavariartuaarluni ingerlanneqartartut, aammalu aallaqqaataaniit aallarteqqilluni aamma aalisarfiginikuusat aalisarfingisimaariarlugit, aamma saattuaneqqittarnerat pissutigalugit aamma aalisarfigeqqinneqarsinnaasut. Taamaattumik akullaraangata ungavaqqillutik nikittartut taakkua aamma kingornatigut uterfigeqqissinnaasaraat, taamaalilluni aamma nunguvissorlugit nunguvis­sorneqartarsimanngillat sumiiffinni ataasiakkaani, soorunami nikissutissaqaramik.

 

Taava Kattusseqatigiit aammalu Akulliit Partiiata ujartugaat tassa tunitsiviit nikittartut. Tassa massakkut tunitsiviit pingasut saniatigut nunamiittut, Qeqertarsuup Tunuani nikittarlutik tunitsiveqartitsineq ingerlanneqarpoq namminersortunit ingerlanneqartumik. Taanna iluarisi­maarneqarpoq Qeqertarsuarmiunit aammalu tunioraasunillu tassunga angallammut. Taamaattu­mik nikerartunik tunitsiveqartarneq tassani namminersortut aallaavigalugit ingerlareerpoq.

 

Kisianni misileraalluni aalisartitsinialeratta pilersaarusiornermi Kangaatsiap eqqaani ajornartor­siutaasimavoq, tunitsivimmik angalasumik pissarsiniarneq. Taamaattumik misileraaneq Kangaat­siap eqqaani imatut ingerlanneqarpoq, Aasiannut aqqut takilaartukasik atoraluarlugu tunisiartor­tariaqartarluni. Aamma taamaappoq Maniitsup avanaa-tungaani misileraanermi.

 

Kisianni taakkua misileraanerit tunngavigalugit naliliinerit pisussaassapput, misileraaneq naammasippat. Tamatuma kingunerisaanik qanoq iliortoqarumaarnersoq nalilersorneqartariaqar­tussaavoq, kisianni soorunami soorlu oqartunga misileraaffiit maannakkut misilittagaqarfiupput manna tikillugu pitsaasumik. Taamaattumik aamma uninngaannartoqarnavianngilaq paasereerlu­gu aalisakkanik imaluunniit saattuanik peqarfiusut, tunitsivissaqarnissaalu pissusissamisuugin­narpoq.

 

Taamaatumik ajornartorsiut milliartussaaq soorlu oqareersunga aalisariaaseq una nutaajuvoq, piffissap ingerlanerani pitsanngoriartuaassaaq.

 

Finn Karlsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Taamaalilluni ullormut oqaluuserisassaq immikkoortoq 38, aalisarnermut, piniarnermut nunaleri­nermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata nr. 8 ulloq 31. oktober 1996-imeersup allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut, aappassaaneerneqarnera naammassivoq.

 

Taava apeqqutigissavara siunnersuut taama isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaanut isumaqataasut nikueqqullugit. 30 (najuuttut tamarmik).

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.