Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Pingasungornermi apeqquteqaatit 1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 5. november 1997 nal. 15.10

 

Pingasunngornikkut apeqquteqaatit.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen:

Apeqquteqartoq siulleq, tassa Inatsisartunut ilaasortaq Siverth K. Heilmann.

 

 

Siverth K. Heilmann, apeqquteqartoq:

Qujanaq. Apeqquteqaammik imaattumik saqqummiissaanga. Ukiualussuit matuma siornagut eqqaamanerlunngikkukku 1980-ikkut naajartorneranni, imaluunniit 1990-ikkut aallartisimaler­neranni, Inatsisartunut Atassut sinnerlugu ilaasortanut allaganngorlugu kaammattuuteqarpunga, siunnersuuteqaqqullugit imaattumik:

 

"Kalaallit Nunatsinni imaatigut angalaneq suli isumannaannerulernissaa anguniarlugu sinerissat­sinni qeqertarpassualimmi napparutit normulersorneqarnissaannik imalik, saqqummiuteqqullu­gu".

 

Taamanikkut siunnersuutigisanni assersuutigisimavara Nuummiit qeqertani napparutit 1-imiit aallartittumik Maniitsoq tikillugu normulersorneqarsinnaanerinik. Siunnersuuteqarninni peqquti­gerpiarpara angalasut, imaluunniit siunnersuuteqarnermi peqqutaarpiarpoq angalasut pingaartu­mik pujorsiortillutik amerlasuut tammartajaartarneri, imaluunniit ajornartorsiornermi kalerriiso­qartillugu qeqertat nunalluunniit aqqisa taaguutaat assigiiaartaqisut nalunnginnatsigit. Politiijusi­masutut ujaasinerpassuit peqataaffigisarsimavakka, taamanikkulli pitsanngoriaataasinnaasumik ujartuisimavunga. Ujaasinerit inuiaqatigiinnut akisusaqisut suli akikillisinniarutsigit, Kalaallit Nunatsinni imarsiornermi nakkutilliisut suleqatigalugit suliaq naammassiniartariaqarpoq.

 

Qulaani apeqqutigisara pillugu Inatsisartunut saqqummiunneqarmat paasisinneqarsimavunga, paasisinneqarpunga, taamanikkut partiinit tamanit siunnersuut isumaqatigineqarluarsimasoq, sulili siunertaq pitsaasoq piviusunngortinneqarsimanngimmat, paaserusuppara suliaq sumut killinnersoq.

Akissutigineqartussamut qujareerlunga apeqquteqaatiga matumuuna saqqummiuppara.

Qujanaq.

 

Peter Grønvold Samuelsen, Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaati­nullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartunut ilaasortap Siverth K. Heilmann imaatigut angalanerup isumannaannerulernissaa anguniarlugu sinerissami napparutinik nalunaaqutsersuutinik normulersuinerup sumut killissima­nera pillugu apeqquteqaateqarpoq.

 

Naalakkersuisut isumaqataalluinnarput sinerissami napparutinik normulersuinissaq naleqquttuus­sasoq, taamaalilluni ajornartuulersut sukkanerpaamik sumiiffissineqarlutillu annaanneqarnissaat isumagineqarsinnaammat. Tamaattumik Inatsisartunut ilaasortap Siverth K. Heilmannip apeqqu­teqaataa tunngavigalugu nunatta sineriaani napparutinik nalunaaqutsersuutinik normulersuinerup maannakkorpiaq sumut killinnera Naalakkersuisunit misissorneqarpoq.

 

Nunatta imartaani napparutit nalunaaqutsersuutit, båki-nik taaneqartartut ikkussorneqarnerat aserfallatsaalineqarnerallu Illersornissamut Ministeriaqarfiup suliassaqarfianut ilaasumik Imartanik Nakkutilliisoqarfimmit isumagineqarpoq.

 

Naalakkersuisut Imartanik Nakkutilliisoqarfimmut siornatigulli saaffiginnissuteqarput, aamma saaffiginnissuteqaqqereerput, qinnuiginnillutik napparutinik nalunaaqutsersuutinik normulersu­eqqullugu. Imartanik nakkutilliisoqarfik saaffigineqarnermi kingorna erseqqinnerusumik nalilersuisimavoq, normulersuinissamillu kissaateqarnitta akuerineqarnissaanik aammalu normulersuisoqarnissaanik aalajangersimalluni. Tamanna Namminersornerullutik Oqartussanut aningaasatigut kinguneqassanngilaq, tassami aningaasartuutit normulersuinermut tunngasut tamarmik Imartanik Nakkutilliisoqarfimmit akilerneqartussaammata. Napparutit nalunaaqutser­suutit normulersorneqarnerat Imartanik Nakkutilliisoqarfiup sinerissami imartanik ukiumoortu­mik misissuineranut atatillugu ukiut tallimat ingerlaneranni, ukiumut napparutit nalunaaqutser­suutit 100 missaasa normulersorneqartanerisigut ingerlanneqassaaq.

 

Normulersuinermi allagartaq sungaartumik qalipaatilik 20 cm-inik portussusilimmik qernertumik qalipaatilik normumik allannertalik napparummut ikkussorneqassaaq, isaannarmillu 125 meterit missaannik ungasitsigisumit takuneqarsinnaassalluni.

 

Normulersuineq 1998-imi aasakkut aallartinneqassasoq Imartanik Nakkutilliisoqarfiup naatsor­suutigaa. Kisianni oqaatigisinnaanngikkallarlugu Nunatta suani aallartinneqassanersoq, tassami Kalaallit Nunaanni ukiumoortumik nakkutilliilluni angalanissamut atatillugu pilersaarusiorneqar­tussaammat.

 

Naalakkersuisut Imartanik Nakkutilliisoqarfimmik ukiumoortumik ilisimatinneqartarnitik atuisutullu taassuminnga ataatsimeeqateqartarnermikkut suliassaq malinnaaffiginiarpaat.

__________________________

 

Knud Sørensen,  apeqquteqartoq:

Naalakkersuisunut apeqqutiginiarpara Naalakkersuisut qanoq qisuariassanersut illoqarfiit arlaanni kigutit nakorsaanik namminersortumik aallartitsiniartoqassagaluarpat.

Tamanna Naalakkersuisut tapersersorumassuaat?

 

Ilanngullugu aamma apeqqutigissuara taamatut aallartitsiniartoqassappat aningaasanik aallarniu­tissanik, tassa aningaasaliinissamut, soorlu Inuussutissarsiutinut Atorniartarfik, Erhversstøtte, aqqutigalugu Naalakkersuisut periarfiissiinissamut kajumissuseqarnersut?

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Ja, Inatsisartunut ilaasortaq Knud Sørensen 23. oktober 1997 apeqquteqaateqarpoq Naalakkersui­sut qanoq qisuariassanersut illoqarfiit arlaanni kigutit nakorsaannik namminersortumik aallartit­siniartoqassagaluarpat, tamannalu Naalakkersuisut tapersersorumassaneraat, soorlu Inuussutis­sarsiutinut Tapersiisarfik aqqutigalugu.

 

Apeqquteqaammut akissutigisinnaavara Naalakkersuisut apeqqut tamannarpiaq pillugu kigutit nakorsaannit saaffiginnissummik qanittukkut tigusaqarmata. Tamanna tungavigalugu pisortaqar­finni aallarteruttorpugut tapersersuisinnaanermut periarfissat assigiinngitsut, taakkualu aningaa­saqarniarnikkut inuiaqatigiinnullu siunniutigisinnaasaat, qulaajarlugit. Qulaajaaneq tamanna naammasseriarpat, tamanna Naalakkersuisunut naalakkersuinikkut isummerfigisassanngortinne­qassaaq, tamatumalu ukioq naatinnagu pinissaa naatsorsuutigineqarluni.

 

Inatsisartunut ilaasortamut aamma ilisimatitsissutigisinnaavara, inatsisitigut akornutissaqanngim­mat namminersorluni kigutileriffimmik pilersitsinissamut, soorlu siusinnerusukkut Nuummi taamaattoqarsimasoq.

 

Knud Sørensen,  apeqquteqartoq:

Paasiumasara paasivara, qujanaq, kisianni kissaatigissavara Naalakkersuisut isummereerpata isummiussaat uannut aamma apissitsiaqqullugu.

 

____________________________

 

Johan Lund Olsen, Leif Fontain-ip apeqquteqaataanik saqqummiisoq:

Qujanaq. Tassa Siulittaasup eqqortumik oqarneratut una apeqquteqaat tassa sinniisussama Leif Fontain-ip maani ataatsimiinnerup aallartinneranili peqataanermini apeqquteqaat tunniussimavaa, qujanartumillu maannakkut akiniarneqarpoq, imatullu apeqquteqaatiginiarneqartoq nipeqarpoq:

 

Tunisassiornerup uninnganerata kingunerisaanik aalisartut 70-80 missaanniittut suliffeeruteqqap­put. Tunisinikkut ESU-mut akilersukkat, angallatit ingerlatsinerannut, RG-p qalulerivianiit piniutit pisiat tunisinikkut akilersorneri, aserfallatsaaliornermullu akilersukkat, uninngapput. Taassuma saniatigut aalisartut ulluinnarni inuuniarnermut aningaasat pisariaqartitaat pissarsiari­neqarsinnaanngillat.

 

Soorunami Sisimiuni assagiarsunniat RG-p Aasianni suliffissuanut tunisisarnissaminnik qinnute­qarsimagaluarput itigartinneqarsimallutilli, Aasianni suliffissuup tigusisinnaanerata killerluinna­miniinnera patsisineqarluni. Soorlu eqqaaneqarpoq Aasianni assagiarsuit ullormut 10 tonsi tikiinnarlugu tunisassiarineqarsinnaasut.

 

Raajarniat mikinerusut eqqarsaatigalugit Aasiannut ammaanneqaraluartut ukiap taamaalinerani imarlukkajunnera patsisigalugu avannamut nooriarnissaq raajarnianut mikinerusunut ajornartor­siutaavoq. Ukioq manna tunisassiorfiup naqqata ajorteqattaarnera aalisartut ataavarnerusumik inuutissarsiorsinnaanerannut akornusersuisutut nalilertariaqarpoq, ulloq mannamullu tunisassior­fiup qaqugu ammaqqissinnaanissaa pisortaasut oqaatigiuminaatsippaat, raajaleriffiup naqqata ullut makkua iluarsaqqinnera tunngavigalugu.

 

Aalisartut raajarniarnermut assagiarsunniarnermullu akuersissummik pigisallit aammalu ESU aqqutigalugu aningaasalersugaasut inatsisit malillugit pisussaatitaapput pinngitsooratik RG-p suliffissuinut tunisissallutik.

 

Taamaammat RG-p aamma pisussaaffigisariaqarpaa teknikkikkut ajutoornerup, soorlu innaalla­gissap aqqutaata ajutoorsimanerata, imaluunniit raajaleriffiup naqqata ajutooqqarnerata kingu­nerisaanik tunisassiorneq unissimappat, aalisartunik sullissinerup ingerlaannarnissaanik piareer­saateqassalluni.

 

RG-p inuiaqatigiit akornanni taama pingaaruteqartigisumik inissisimanera tunngavigalugu pinngitsoorani tamanit piumasarineqartariaqarpoq RG-i annertunerusumik akuusariaqartoq, taamatut suliffissuup matoqqasarnerata kingunipilorisinnaasaasa ingalassimaniarnerini, soorlu allanut tunitsivinnut tunisisinnaanermut, aammalu assartuisitsinikkulluunniit periarfissiinertigut. Pingaartumik nammineerluni innaallagiaqarnini immikkut ittumik aaqqissussiffigalugu iluarsi­gallarsinnaanngikkuniuk.

 

Taamaalisoqarsinnaanngippalli aalisartut annaasaasa taarserneqarnissaat aalisartut kissaatigigaat qularutigineqarsinnaanngilaq.

 

Aalajangiinermullu tunngavissaq tassaavoq inatsisit ullumikkut atuuttut malillugit RG-p aalisar­tut tulaassaannik tigusisussaatitaanera aammalu tunisassiornerup uninnganerata pinngortitap pilersitaanik tunngaveqannginnera.

 

Taamaattumik apeqqutigineqarpoq innaallagissiorfiup aserorneratigut aalisartut eqqugaasut taarsiiffigineqarnissaamut periarfissaat eqqarsaatigalugit Naalakkersuisut qanoq iliussappat periarfissatigut innersuussinermikkut?

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermtu Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Naalakkersuisoq:

Siullermik erseqqissaatigissavara taanna apeqquteqaat Suliffissuaqarnermut Naalakkersuisumut ingerlanneqarsimagaluarmat, kisiannili Inatsisartut Siulittaasoqarfianniit uannut, tassa Nukissiuu­teqarneq pillugu Naalakkersuisumut akisassanngortinneqarsimalluni.

 

Sisamanngornikkut apeqquteqaaammi Naalakkersuisut aalisartut Royal Greenlandip Sisimiuni suliffiaataannut innaallagiaqannginneq pissutigalugu tinisisinnaanngikkallarnerminni taartisia­qarnissaannut atasumik sunik suliniuteqarnerannik nassuiaat ujartorneqarpoq.

 

Innaallagissiorfiup motooriisa pingaarnerit marluk aserortoornerisigut innuttaasunut innaallagis­samik pilersuineq ataasinngornikkut 15. september 1997 kipitinneqarpoq, imaalilluguli suliffis­suaq ullormut tunisassiassaatiminik suliarinnissinnaatillugu naammassinnissinnatillugulu. Tamatuma kingorna inuussutissarsiortut innaallagissamik pilersorneqarnerat unitsinneqarpoq. 22. september 1997-imiit illoqarfik nalinginnaasumik innaallagissamik pilersorneqaqqilerpoq, taamaattorli Royal Greenlandip tunisassiornera pinnagu, ullut arlallit qaangiummata aatsaat pilersorneqaqqissinnaalersoq.

 

Royal Greenlandip ullut innaallagiaqanngiffiusut iluatsillugit suliffissuarmi iluarsagassatassi­giinngitsut ingerlappai. Iluarsaassinerit oktoberimi aatsaat  pisussaagaluarput.

 

Taarsiissuteqarnissamik apeqqutit eqqarsaatigalugit pissutsit imaapput: Innaallagissamik pilersuisinnaajunnaarnermi taarsiissuteqarnissaq akisussaaffigineqarani, suliffeqarfiugaluarpata, pisortat suliffeqarfiutigigaluarpatigit imaluunniit namminersortuullutik inuussutissarsiuteqartuu­galuarpata apeqqutaatinnagu. Silarsuarmi nunani assigiinngitsuni aamma pissutsit taamaapput.

 

Naalakkersuisut arlaleriarlutik nalunaarutigisareerpaat, aserortoornermut pissutaasut tamatumalu kingunerisai pillugit nassuiaasiortoqarumaartoq. Nassuiaammi Sisimiut Kommuniat suleqatiga­lugu nalilersorneqarumaarpoq, innaallagiaaruttoorneq innuttaasunut ataasiakkaanut qanoq kinguneqarsimanersoq.

 

Johan Lund Olsen, apeqquteqartoq:

Ja, qujanaq. Naatsunnguamik. Akissutigineqartoq naammaginanngilluinnarpoq. Tassami oqaatigineqarpoq innaallagissamik pilersuisinnaajunnaarnermi taarsiissuteqarnissaq akisussaaffi­gineqarsinnaanngitsoq. Eqqaamasariaqarparput Inatsiartut Naalakkersuisullu matumani Sisimiu­ni pisimasoq akisussaaffigigatsigu annertuumik. Innaallagissiorfiimmi nutarteriffigineqarnissaan­nut aserfallaatsaaliinissanut il.il. ukiuni kingullerni amerlaqisuni aningaasatigut atugassiissutigi­neqartartut maani iniminngaannit ikilileriffigineqartarsimapput.

 

Tamaattumik aamma eqqaamasariaqagarput aajuna, tassa aalisartut piniartullu taakkuugajumma­ta namminersortutut isigineqaramik isumaginninnikkut aamma ikiorsiissutinik pissarsitinneqar­sinnaanngitsut, tassami isumaginninnermi malittarisassagut taamaammata.

 

Taamaattumik nammineq uagut Inatsisartuninngaanniit pissutsit tamakkua annertuumik akisus­saaqataaffigigatsigit aammalu oqaatigeriikkattut aalisartut piniartullu namminersortutut isigine­qarlutik ikiorsiissutinik pissarsitinneqarsinnannginnamik, isumaqarpunga maannaanniit pisus­saaffeqartugut aamma taarsiissuteqarnissamik noqqaassuteqassappata.

 

Mikael Petersen,  Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Apeqquteqartumut eqqaasitsissutigilaassavara akissuteqaammi ilanngullugu taaneqarmat, kommune peqatigalugu nassuiaaneq aammalu nalilersuineq ingerlanneqarumaartoq. Una erseqqissaatigilaaginnassavara inatsisit atukkavut malitassavullu aallavigalugit taarsiissuteqarnis­samut massakkut pissutissaqanngimmat.

 

Taamaattumik allat pisut nalilersuutigineqarsinnaasut innuttaasut qanoq atugaqalersimanerannut tunngassuteqartut, taakkua pillugit Sisimiut kommuneat oqaloqatigineqassaaq aamma nalilersui­neq ingerlanneqarumaarpoq, taamaattumik massakkut qanoq inerneqarumaarnersoq maani oqaatigisinnaanngilara.

 

Mannasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Naalakkersuisup akinermini oqaatigaa inatsisitigut tunngavissaqanngitsoq. Taamaan-ngilaq. Aningaasaateqarfeqarpoq ajunaarnersuarmi aningaasaateqarfik piniartunut atorneqartar­toq. Nalunngikkaluarparput imarisai ikitsuarannguusut, kisianni taanna aqqutissaalluarpoq aalisartunut ajunaarnersuarmut taarsiiffigineqarnissaat. Taamaattumik ilumuunngilaq inatsisitigut tunngavissaqannginnermik oqarneq.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut Naalakkersuisoq:

Oqaaseqartoq kingulleq akissuteqarfigissuara oqarnera, innaallagissamik pilersuineq tunngaviga­lugu inatsisiliorneq aallavigalugu oqarama, tassa kallerup inneranik pilersuineq, nukissamik pilersuineq pillugu inatsisit tunngaviusut aallaavigalugit periarfissaqanngitsoq. Soorunami allat periarfissat immikkut ikiorsiisarnermut tunngassuteqartut, tamakku periarfissaapput allat, aamma tamakku pillugit oqaatigereerpara kommune oqaloqatigineqassasoq.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Ja, taamaalilluni apeqquteqaat naammassivoq.

 

_____________________________

 

Jakob Sivertsen, Inatsisartunut ilaasortaq:

Upernaaq Inatsisartut ataatsiminneranni Tasiilami, Illoqqortoormiuni kiisalu Qaanaami imeruer­saatit assigiinngitsut suujunnaarsinneqartarsinnaanerat imaluunniit utertinneqartarsinnaanissaat anguniarlugu siunnersuummik saqqummiussaqarsimagama.

 

Siunnersuut partiinit Naalakkersuisunillu tamakkiisumik taperserneqarsimavoq, suliniutillu piaartumik aallartinneqarnissaat anguniarlugit suleqatigiissitamik pilersitsisoqarsimalluni.

 

Matumuuna paaserusuppara suleqatigiissitat Naalakkersuisunut saqqummiussaqarsimanersut, tassa Tasiilami, Illoqqortoormiuni Qaanaamilu imeruersaatit puukui assigiinngitsut pinngortitap mingutsinnaveersaarneqarnissaanut assut ajornartorsiutaammata.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq.

Aallaqqaasiutigalugu Hr. Jakob Sivertsen apeqquteqaataanut qutsavigissavara.

 

Naalakkersuisut orniginartinnerusimavaat immiaaqqat imeruersaatillu kulsyre-tallit puukuisa Avanersuarmi Tunumilu ajornartorsiutigineqarnerisa anigorneqarnissaannut aaqqiissuteqarniar­nermi suliaqarneq ilanngutissallugu "Kalaallit Nunaanni illoqarfinni siunissami eqqagassalerineq pillugu iliuusissatut pilersaarusiap", Inatsiartut ukiaq kingulleq ukiukkut ataatsimiinnerminni akuersissutigisaata piviusunngortinnissaanut, minnerunngitsumillu iliuusissatut pilersaarut taaneqartoq aningaasalersorniarlugu suliniarnermut.

 

Naalakkersuisut pisortaqarfiit akornanni suleqatigiissitaliorsimapput, aamma KANUKOKA-p peqataaffigisaanik, eqqagassanik suujunnaarsitsisarnerup aningaasalersornissaanut periarfissanik assigiinngitsunik misissuisunik. Poortuutinik ataasiaannarluni atortakkanik akeqartitsilluni nunatta ilaani utertitsisarneq allaffissornikkut pisariusorujussuusussaavoq aammalu nunatta sinnerani utertitsisarnermut sunniuteqarsinnaalluni.

 

Ataatsimiititaliap manna tikillugu igitassat illuninngaanneersut aammalu eqqagassat avatangiisi­nut immikkut navianaatillit avatangiisinut illersorneqarsinnaasumik suujunnaarsinneqartarnissaat pillugu eqqagassalerineq pillugu iliuusissami anguniarneqartut pingaartinnerusimavai, uangalu paasivara ataatsimiititaliaq Avanersuarmi Tunumilu puiaasaaqqat puukuisa ataasiaannarluni atortakkat ajornartorsiutaanerujussuata anigorneqarnissaa pillugu siunnersuummik suli saqqum­miussaqarsimanngitsoq.

 

Tamannali ima isumaqanngilaq ajornartorsiut pillugu sulisoqanngitsoq. Suliaq uterfigeqqissa­vara, ataatsimiititaliaq naliliinerminik saqqummiusseriarpat.

 

Jakob Sivertsen, Atassut, apeqquteqartoq:

Naatsunnguamik. Apeqquteqaateqartutuut akissuteqaatigineqartoq sukumiisoq tusaatissatut tiguara, suliarlu naammassineqarnissaata tungaanut malinnaaffigissallugu.

 

Hans Enoksen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartunut Siulittaasup tulliata aappaa:

Taamaalillutik apeqquteqaatit pingasunngornikkut naammassipput.