Oqaluuserisassani immikkoortoq 07-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Marlunngorneq
29. september 1998 nal. 13.00
Ataatsimiinnermik
aqutsisoq: Anders
Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:
Inatsisartunut qinersinermik
Inatsisartut inatsisaat allanngortinneqarnissaanut siunnersuut matumuuna
Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiutissavara.
Siunnersuutikkut
allanngortinniarneqartut tassatuaapput qinersiviit allanngortinniarneqarneri.
Qinersiviit allanngortinneqarnissaat siusinnerusukkut tassa 1993-imi aamma
1994-imi Inatsisartunit siunnersuutigineqartarsimavoq. Taamanikkullu
amerlanerit isumaqarput allanngortitsinissamut suli piffissanngunngikkaluartoq,
tamatuma oqaluuserineqarnissaa kissaatiginartuusoq aammalu 1999-imi Inatsisartunut
qinersisoqalersinnagu apeqqut uterfigeqqinneqarsinnaajumaartoq.
Inatsisartunut qinersisarnermi
inatsimmi maannakkut atuuttumi nunarput Inatsisartunut qinersivinnut
arfineq-pingasunnut aggorneqarpoq. Taakkualu ilaasortat 26-t qinigaasinnaallutik,
taakkulu saniatigut nuna tamakkerlugu ilassutitut ilaasortat tallimat qinerneqartartussaapput.
Massakkut siunnersuummi
Inatsisartunut aggugaanerisa allanngortinneqarnissaat pineqarpoq.
Taamaaliornikkut siunissami Inatsisartunut qinersiviit tallimaannanngortinniarneqarlutik,
tamatuma kinguneranik siusinnerusukkut Inatsisartunut qinersiviit uku;
Kujataata qinersivia, Qeqqata
qinersivia, Disko-p qinersivia, Ummannap qinersivia
qinersivinngortinneqassapput ataaseq ima taaguutilik: Kitaata qinersivia.
Upernaviup, Qaanaap,
Ammassallip Illoqortoormiullu Inatsisartunut qinersivii allanngortinneqassanngillat,
taamaalillunilu avinngarusimanerusut sinniisoqarnerat isumannaarneqassalluni,
tamarmik ataatsimik ilaasortaatitaqarsinnaanerisigut.
Allanngortitsinermut tamatumunnga tunngaviusoq
pingaarnersaraat kitaani inoqarnerpaaffiit assigiinnerusumik
naapertuilluarnerusumillu sinniisoqalernissaat, tamatumunngali peqatigitillugu
isorlerniittut naammattumik sinniisoqartussanngorlugit.
Taamaattumik ilaasutitut qinigaasarnerit
atatiinnarneqarput, taamaaliunngikkaannimi ilaasortassamik ataatsimik
qinersiviusartuni, Ammassalimmi Upernavimmilu taasinernik
amerlagineqarsinnaasunik atunngitsoortitsisinnaaneq pinngitsoortinneqarsinnaammat.
Assigiinnerusumik sinniisoqalersinnaanerup
saniatigut allanguutissatut siunnersuummi tunngaviuvortaaq Inatsisartuni
ilaasortat nuna tamakkerlugu naalakkersuinikkut suliassaat aallaavigalugit
tunngavilersortalernissaannik kissaatigisaqarneq. Tassami massakkumut
qinersivimmi sumi qinigaasimaneq tunngavigalugu ajornartorsiutit soqutigisallu
saqqummerseqqajaaneqarpallaartarmata.
Kisianni aamma Naalakkersuisut ilisimavaat
Naalakkersuinikkut sulialinni innuttaasullu akornanni kissaatigineqartoq, qinersivinnik
agguataarineq allanngortinneqassasoq nunarput Inatsisartunut qinersivik
ataasiinnanngorlugu. Taamatut allannguinissaq kommuninut qinersinermik pillugu
inatsimmik allannguinermut naapertuutissaaq, taanna allanngortinneqarpoq
kommunit iluarsaaqqinnermut ataatsimiititaliarsuup kaammattuutaata
kingunerisaanik. Tamatumallu nassatarisimavaa kommunit tamarmik qinersivik
ataasiinnanngortinneqarsimanerat. Taamaattumik nunatta Inatsisartunut
qinersivik ataasiinnanngortinneqarnissaa siunertaralugu oqallittoqarnissaa
aamma Naalakkersuisut ammaffigaat.
Matumuunna ilassutigissavara inatsisissamut
siunnersuut aappassaaneerneqannginnermini Inatsiseqarnermut
Ataatsimiititaliami peqqissaartumik oqaluuserineqassasoq.
Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:
Inuttaasut qinersisarnermikkut sinniisoqalernerat
nunatsinni atulermalli tamatumani pineqarput Landsrċd-imut Kommunerċd-inullu
kingusinnerusukkullu Ilagiit Sinniisaannut maannalu Inatsisartoqalerneratigut
annertuumik oqallittoqartarpoq, naapertuilluartumik sinniisoqarnissaq
anguniarlugu.
Inatsisartunut qinersisarneq atulermat tamanna
sakkortusineqarpoq, tassami qularnanngitsumillu ilumoortortaqaqisumik
qinersivinnut aggorsimaneq Landsrċd-eqarallarnermi tunngaviusoq atuukkallarmat
taamani nunap qinigai qullersaasut, landsrċd-it, taaguutimikkut
siunnersortaagallarmata danskit inatsisartuinut nunatsinullu
ministereqarfimmut.
Taama agguisimaneq nunap oqartussaasui
siunnersuisuinnaagallarmata atuutitaasimasoq naammagineqanngisaannarpoq.
Siullermillu allangortinniagaasimavoq qinersiviit maannamut isikkoqartillugit
allanngortinneqarmata, tassalu qinersiviit landsrċd-eqarnerup nalaanitut
ingerlaannartut, Avanersuaq, Upernavik, Uummannaq, Ammassalik
Illoqqortoormiullu landsrċd-eqarnerup nalaanitut ingerlatiinnarneqartut nunap
sinnera nalunngisatsitut Kujataanut, Qeqqanut Disko-llu tunuanut
aaqqissuuneqarmata.
Maanna Siumup Naalakkersuisullu alloriarneq
annertunerulersikkumavaat nunap qinersivia Kujataanut Uummannaq ilanngullugu
ataatsimut qinersivinngortinniarlugit. Sinneri ullumikkutut allanngortinnagit.
Tamanna Siumumiit isumaqatigalugu oqaatigereersimavarput soorunalumi
tapersersorlugu.
Tamatumanili patsisigisatta annersaraat
Inatsisartuni inatisisissat allallu nunamut tamarmut atortussatut
suliarineqartut innuttaasut sinniisoqarnerisigut sumiuuneq apeqqutaatinnagu
nunatsinnili innuttaasunut tamanut assigiimmik pisussaaffiliillutillu
akisussaaffigineqarnissaat tunngaviusariaqarmat. Aammalu Siumumiit
ilisimavarput annertuumillu suleqataaffigisimallugu kommunit annertunerusumik
nunaqarfinnilu siulersuisut taamatut annertunerusumik akisussaaffeqalernissaat.
Tassami ilaatigut kommunit iluminni ataatsimut qinersivinngornerisa tamatumani
takussutissaavoq.
Naalakkersuisut aamma oqaaseqarfissatut
naatsorsuutigaat nunatta ataatsimut qinersivinngorsinnaaneranik maannamut
noqqaassuteqarneq. Tamannami partiinit tamanit ilaatigut
tapersersorneqaannarani maanna nutartereqqinnissami isummerfigisassatut aamma
noqqaassutaalerpoq. Taamaaliortoqassappat Siumumiit oqaloqataasinnaavugut,
tassungalu ilanngullugu aammami tamanna maannamut pisariaqareermat Naalakkersuisut
tungaanniit kommuninut suleqateqarneq ilaatigut aaqqissuussamik malitseqartariaqartoq
isumaqarpugut.
Siumumiit isumaliutigeqquarput ataatsimiititaliami
ilanngullugu isummerfiginiarne-qassasoq innersuussut siunertaqartoq,
Naalakkersuisut nunatta ataatsimut qinersivinngornerata malitsigisaanik
taamatut aalajangertoqassagaluarpat, ukiut tamaasa nunatsinni sanaartugassat
pillugit kommuninut tamanut toqqaannarnerusumik attaveqartalissasut.
Taamaaliornikkut kommunit ataasiakkaat ukiuni
tulliuttuni sanaartugassat pisortatigoortumillu suliassat toqqaannartumik
oqalliffigisalissagaat Siumumiit noqqaassutigaarput.
Nunamut tamarmut ataatsimut qinersiveqalernissaq
pitsaaqquteqarlunilu pitsaanngitsortaqarsinnaavoq, aammami ullumikkut
qinerseriaaseq taamaareerpoq. Tassa sineriassuup takissusia nunatsinnilu
siammaseqisumik inissisimanerput peqqutaallutik. Naapertuilluarnerusumillu
sinniisoqarneq ujartoratsigu innuttaasullu assigiinngisitaanatik assigiimmilli
isigineqarlutillu pisussaaffeqassasut isumagigatsigu, taamaattumik Siumumiit
nunap tamarmi ataatsimut qinersivinngorsinnaanera ilanngullugu
ataatsimiititaliami misissorneqarnissaa akerlerinngilarput.
Taama Siumumiit oqaaseqarluta ataatsimiititaliap
sulilluarnissaanik kissaapparput.
Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:
Ukiut 17-it matuma siornagut upernaarpalaartorsuugaa Landsting-imi qinersisarnermik inatsit oqaluuserisassat sisamaattut ikkunneqarsimasoq oqaluuserisimavarput.
Pisimasut misissuataartillugit taamanikkut Atassummiit oqaaseqartutta oqarta siumut isigaluni nunatta tamarmi Inatsisartunut qinersisarnermi qinersivinngortinneqarnissaa siunnersuutigereersimavaa.
Oqaaseqatigiit makku taamanili Atassummiit uteqattaarneqartuarsimapput; Nunatta Inatsisartui tassaapput nuna tamakkerlugu sulisussat! Kiisalu nuna tamaat assigiimmik sulissuttariaqarput imaluunniit sulissutassaraarput.
Assersuutitut taajumavarput qanga Folketing-imut nunatsinni qinersisoqaqqaartalermat nuna qinersivinnut marlunnut avinneqarsimagaluarmat. Tamatumalu kingornagut naluneqanngitsumik nunarput tamaat ataatsimut qinersivinngortinneqarsimalluni. Pisimasut arlaliupput. Qinersinerit ilaanni nunarput qanga qinersivitoqqamit Avannaanik taaneqartartumeersunik marlunnik Folketing-imi ilaasortaatitaqalermat. Tamannalu pillugu kujataamiut ima oqarnerannik tusagaqarsimanngisaannarpugut: Tassa Folketing-imut ilaasortaarullutik.
Taamani nuna tamaat ataatsimut qinersivinngortinneqarmat erngiinnaq persuarsiutiginagu sungiupparput. Ukiulli arlalissusit matuma siornatigut isumatoqqatsinnik sulili aalajangiusimasatsinnik saqqummiusseqqikkatta paasinerlunneqarumanngilavut. Qinersiviit arlaannaalluunniit ilaasortaqarsinnaanerat qinigaatitaqarsinnaaneralluunniit killilersornianngilarput. Qinersiviit tamarmik assigiimmik periarfissaqassammata.
Atassummiit inatsisit suulluunniit annertuunik taaneqartartut soorlu Inatsisartunut Qinersisarneq pillugu Inatsit allanngortinniarneqarneranni inuiaqatigiit allannguinikkut allaasumik atugassaqartinneqartussat oqalliseqataanissaat tamatigut Atassummiit pingaartittuartarparput. Taamaattumillu siunnersuutip matuma inuiaqatigiinnit kalaallinit oqalliseqataaffiginissaa pingaarluinnartutut nalilersimallugu. Taamaakkaluartorli qulaani Atassummiit ukiut 17-it matuma siornagut oqaaserisimasavut issuakkavullu kingumut nalilersoqqillugit apeqqutigeqattaartillugu apeqqutigeqattaartillugillu Atassutip ilaasortaanit isummaminnik allanngortitsisimasunik nalaataqanngilavut.
Saqqummiussaq pisarnerput malillugu peqqissaartumik oqallisigisimavarput. Tupinnanngitsumilli ukiut 17-it matuma siornagulli isummersimanerput uterfigiuarsimavarput, isumaqarluinnaratta siunissami Inatsisartunut qinersisarnissani pinngitsoorani periusinngortussaasoq.
Kommunit sisamat qinersiverujussuanngortussatut siunnersuutip avataaniittussatut siunnersuutigineqartut nalilersortillugit Atassut isumaqarpoq, kommunit taakku kommuniminni qinikkatik aqqutigalugit, tassa Inatsisartunut qinigaasoqanngitsuussagaluarunik, Naalakkersuisunut atassuteqarlualersinnaassasut kommunertik innuttatillu pitsaasunik atugassaqartinniarlugit suliniuteqarnerminni. Kisiannili aamma aallaqqaammut issuakkatsinni oqaaseqatigiit uku eqqaasitsissutitut Inatsisartuni ilaasortanngorumaartussanut issuaqqikkumavavut:
Nunatta Inatsisartui tassaapput nuna tamakkerlugu sulisussat; nuna tamakkerlugu sulissutassaraarput.
Inatsimmulli allannguutissatut siunnersuut manna Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqartussaammat isuma aalajangersimasoq siornagut ersarissumik paatsuugassaanngitsumillu oqaatigisarput aamma imaattunik ilaniarparput:
Kommuneqarfiit sisamat qinersisarnermi inatsimmik allannguiniarnermi attorumaneqanngitsut aamma Atassummiit nalilersuiffigisimavavut. Kommuninilli taama amerlatigisunik qangatut ingerlatsiinnarnissaq pissusissamisoortutut isiginnginnatsigu kommunit marluk avinngarusimavissut Qaanaaq Illoqqortoormiullu kommunini uninngaarfiginerusimavavut, annertunerusumilli oqaaseqarfiginagit inatsiseqarneq pillugu ataatsimiititaliamut nalilersorluaqqullugit innersuukkumanerullugit. Tassa ilumut aamma kommunit taakku marluk immikkuullarinnertik pillugu Inatsisartunut qinersisarnerup inatsisissaata avataaniitillugit ingerlatiinnarneqarumanersut.
Naak Atassut isumaqartuartoq nunarput tamarmi Inatsisartunut qinersivinngortariaqartoq. Nunatta Inatsisartui nuna tamaat ataatsimut isigalugu ullumimiit siunissamut sulisariaqarmata.
Taamatulli oqaaseqareerluta aamma puigunngilavut inuit ikinnerussuteqartut demokrati aqqani illersorneqartarneri. Inatsisissap matuma ataatsimiititaliami suliarineqarnissaani eqqarsaatigillaqquavut Avanersuup Illoqqortoormiullu immikkuullarillutik inissisimaneri. Eqqarsaatersuutigineqarsinnaavoq nunarput pingasunut qinersivinngorsinnaasoq, tassalu Avanersuup kommunia, Illoqqortoormiut kommuniat taavalu nunap sinnera. Tamanit ilisimaneqarpoq ukiortaap ingerlanerani Inatsisartunut qinersivik naasussaammat. Atassummilu naatsorsuutigaarput inatsit atuutilertussaq nukingiussatut isikkoqarluni atortuulersinneqassanngitsoq.
Saqqummiunneqartoq taamatut oqaaseqarfigaarput, Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliamut ataatsimiissutigeqqullugu ingerlatinneqannginnerani.
Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Inatsisartunut qinigaaffiup massuma ingerlanerani Inatsiartut suleriaasiata pisariaqartumik januarip aallaqqaataa 1997 allanngortiteriffigineqarnerata saniatigut ilisimaneqartutut Inatsisartunut qinersisarneq pillugu inatsip kingullermik 1996-imi ukiakkut ataatsimiinnitsinni aamma allanngortissimavarput.
Inatsit allanngortikkatsigu taamani pingaarnertut qinersinermi taasinerit sorliit Aatorsinnaanngitsutut sorliillu akuerineqarsinnaasussatut@ nalilerneqartassanersut erseqqinnerusumik malittarisassiunneqarnissaat anguniarsimavarput. Soorluttaaq Inatsisartuni ilaasortanngorumaartussat immikkut sinniisoqartarunnaarnissaat aamma allanguinermi taamani ilanngunniarneqarsimasoq.
Naak 1996-imi qinersiviit allanngortinneqarsinnaanissaat eqqartorneqanngikkaluartoq taamaattorli qinersiviit allanngortinneqarsinnaanissaat maani inimi aamma oqallisigisareersimavarput. Tassami 1993-imi kiisalu kingorna 1994-imi aallanngortitsisinnaanissaq Naalakkersuisut Siulittaasuata ilumoortumik oqarneratut siunnersuutigineqartareersimavoq, taamaatumillu aamma Inatsisartuni takornartarineqartariaqarani.
Eqqaamaneqassajunnarsivorli taamani siunnersuut itigartitsissutigineqarmat paarlaatuanillu Inatsisartuni ilaasortat 27-niit 31-nut amerlisinneqarmata. Maannali qinersiviit allanngortittariaqarnerat siunnersuutivittut ilusilereerlugu nerrivitsinnut ilineqareersimalerpoq matumuunalu Inuit Ataqatigiit qanoq isumaqarnersugut saqqummiutissavara.
Inuit Ataqatigiit tunngaviatigut isumaqatigivarput qinersiviit maannakkut allanngortinnissaannut piffissanngormat. Oqaatigineqareersutummi kingullermik qinersiviit allanngortinneqarsinnaanerinik oqalliseqartareersimanitta kingornatigut Inatsisartuni suleriaaserput annertuumik allanngortiteriffigisimavarput, naak ilaatigut tamanna Inatsisartunit Naalakkersuisunillu ilaasortanit arlalinnit aamma maannamut sungiukkuminaatinneqarsimagaluartoq.
Allanngortiterinerup tamatuma kingunerisimavaa maannakkut Inatsisartut namminerisaminnik Naalakkersuisut pisortaqarfiinit pituttugaanngitsumik allattoqarfeqarlersimanerannik tamatumalu aamma nassatarisaanik nunarput ataatsimut isiginerullugu Inatsisartut maanna pimoorussaanerusumik naalakkersuinermik inatsisiliornermillu ingerlatsilernissamut sakkussaqalersinneqarsimammata.
Qinersiviilli qangatut suli aaqqissugaammata oqartariaqarpugut Inatsisartut suleriaasiannik allannguiniarsimanerput suli tamakkiisumik naammassisimannginnatsigu inaarsavinnissaanullu suli aamma amigaateqaratta. Tamannali maanna aaqqiivigissallugu periarfissarivarput, qinersiviit allatut aaqqissuussiffiginissaasigut isumaqarpugullu taamamaanna aamma iliortariaqalerluta.
Inatsisartuni sulinermi soorunami nunaqarfigisatut aggerfimmi pissutsinik ilisimasaqarneq malinnaanissarlu pingaaruteqarpoq, tamannali kisimi naammanngilaq. Maannakkut inatsisiliortut suliassaat aamma annertusiartorneri ilutigalugu Inatsisartuni piumasaqaataavoq aggerfigisaq kisimi apeqqutaatippallaarunnaarlugu naalakkersuinikkut pissutsinut tamakkiinerusumik malinnaajuartariaqarnissaq soqutiginninnerulernissarlu.
Taamaattumik nunarput ataatsimut tamaat isigalugu naalakkersuinikkut isummersornermi inatsisiliortutullu suliaqarniarnermi nunatsinni pissutsinut sumiluunniit soqutiginninnerulertitsinissaq Inatsisartunilu suleriaatsitta allanngortinniarneqarnerani siunniussat aamma ataqqillugit aqqutissiuunniaraanni allaqquttussaanngilaq qinersiviit allanngortittariaqarmata.
Maannamut takusareerparput aggerfiit tassalu qinersiviit maannakkut atuuttut sinniisiminnit sullinniarneqarpallaartarnerat. Tamanna soorunami imminik ajoquteqanngikkaluartoq aamma sanngeequteqarpoq. Tassami Inatsisartuni ilaasortat kisimik taamatut iliornatik aamma Naalakkersuisut ataasiakkaat qinigaaffitik salliutippallaalerlugit aggerfigisatik piorsaaviginiartarmatigik, taamaalillunilu nunatsinni assigiinngissitsivallaalernissaq aamma ersarissisarluni.
Tamanna qinersiviit kattutaarnerisigut qaangerneqarsinnaassammat Inuit Ataqatigiit qularinngilluinnarparput. Oqareernitsitummi nunarput ataatsimut isiginerullugu Inatsiartut sulinissaminnut pisussaaffeqarput.
Qinersiviit allanngortinneqarnissaannik isumaqaraanni eqqaamaqqissaartariaqarpoq tamanna aamma soorunami Inatsisartut illuatungaanilu kommunalbestyrelse-t nunaqarfinnilu aqutsisut akornanni annertunerusumik attaveqaqatigiittariaqarnerannut aamma pisussaaffiliisussaammat, tamannalu aamma illua-tungeriinnit annertusarneqartuassammat. Qujanartumillu tamanna eqqanaarniareerlugu ukiualunnguit matuma siornali kommunini iluarsartuussereernerup kingorna kommunalbestyrelse-nut nunaqarfinnilu aqutsisunut inatsisip allangortitsivigineqarsimaneratigut taamatut pisoqalersinnaaneranut tunngavisseereersimavugut. Akisussaaffiit pisussaaffiillu taamaalillutik siornatigornit ersarinnerulersimapput, maannalu apeqqutaaginnalerpoq periarfissamik taamaattumik nutaamik tamatta atuullualernissarput Inatsisartuni ilaasortaanerlutit, kommunalbestyrelse-mi ilaasortaanersutit imaluunniit nunaqarfinni aqutsisunut ilaasortaanersutit aamma aporfigivallaarnagu.
Inuit Ataqatigiinniilli isumaqarpugut Qaanaap aamma Illoqqortoormiut qinersivii immikkut qinersiviunissaannut suli tunngavissaqartoq. Sumiiffiit inukinnertik avinngarusimalluinnarnertik kiisalu immikkorluinnaq inuutissarsiutitigut inissisimanertik pissutigalugu immikkut maannakkutut qinersiviusariaqarput, siunissamili qaquguussagaluarnersoq aamma nunatta ataatsimut qinersivinngorumaarnissaanut ilanngutitinneqarsinnaassallutik.
Tamannali maanna piffissaanngilaq, taamaattumik Naalakkersuisut siunnersuutaannut Inuit Ataqatigiit maannakkut siunnersuutigivarput Upernaviup Ammassaliullu qiversivii immikkoorunnaarlutik kitaata qinersivianut aamma ilanngutitinneqaqqullugit. Takusinnaanngilarpummi sooq immikkut qinersiviusariaqarnissaat.
Qaanaap Ittoqqortoormiullu qinersiviini eqqarsaatigalugit kissaatigissavarput qinersivinni taakkunani Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliamit aappassaaneerisoqartinnagu pingajussaaneerisoqartinnaguluunniit tusarniaasoqaqqullugu. Takornartarineqanngilarmi qinersisartut sumiikkaluarunilluunniit qinigassanngortittunik avataaneersunik aamma piukkussaqartarnerat periarfissinneqannginnamilli qinersinnaanngisaminnik.
Taamaattumik tusarniaanissaq ammatittariaqaratsigu neriuutigaarput suliassap massuma ingerlaqqinnerani ataatsimiititaliami tamanna aamma isumagineqarsinnaassasoq.
Taamatullu
oqaaseqarluta Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliami suleqataanissatsinnut
piareersimanerarluta Inuit Ataqatigiit aamma nalunaaruteqarpugut.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:
Nunatsinni Inatsunut qinersinermut pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaanut siunnersuut Kattusseqatigiit sinnerlugit imatut oqaaseqarfigissavara.
Maannakkut nunatsinni Inatsisartunut qinersineq pillugu inatsit atuuttoq qinersivinnut arlalinnut immikkoortitaavoq, taamaattumik qularnanngitsumik aamma miserratissaanngitsumik ilaatigut tamanna pissutigalugu Inatsisartuni ilaasortaasugu soorunami tupinnanngitsumik qinigaaffitsinni pissutsit pillugit amerlanertigut siunnersuuteqartarpugut. Aammami tamanna ilaatigut pissuteqarpoq qinikkap qinigaaffik aggerfigisani ilaatigut pissutsinik assigiinngitsunik ilisimasaqarfiginerusarmagu.
Taamaattumik aappaatigut qinersiviup allanngortinneqarnissaa eqqarsarnartoqaraluartoq taamaattoq aamma ilumoorpoq Inatsisartut soorunami nunamut tamarmut iluaqutissaq sulisussaammata.
Kattusseqatigiit tungaannit qinersiviit allanngortinneqarnissaannut tunngatillugu Upernaviup Ammassallillu qinersiviisa maannakkutut inissisimaannarnissaat isumaqatiginngilara. Tassami Ammassallip Upernaviullu kommuneqarfiisa allatulli periarfissaqartittariaqarnerat sinerissap sinneranitulli kommuneqarfinnut allanut assingusumik periarfissaqartariaqarmat. Taamaattumik kommunit taakkua avinngarusimasutut matumuuna naqissuserniarneqarnerat isumaqatiginngilara. Kisianni Avanersuup Illoqqortoormiullu qinersiviisa maannakkutut inissisimaannarnissaat Kattusseqatigiit tungaanniit isumaqatigaara.
Taakkuami kommuneqarfiit immikkuullarissutut inissisimanertik pissutigalugu Inatsisartunut ilaasortaqartuaannarnissaat qulakkeerniarneqarneqartariaqarmat.
Taamatut oqaaseqareerlunga paaserusuppara inatsisip allanngortinneqarnissaa aningaasatigut qanoq kinguneqassanersoq, missingersuusiorneqarsimanersoq, tassami qinigaaffinni angalasarnissat eqqarsaatigalugit qularnanngitsumik maannamut qinersivinnik sullissinermik siunissami ingerlanneqartarnissaat allannguuteqarnerat naatsorsuutigineqarsinnaammat.
Taamatut oqaaseqarlunga suliap aappassaaneerneqannginerani kommuneqarfiup kattuffiata tusarniaavigineqarnissaa tamatumalu kingorna Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaani sukumiisumik oqaluuserineqarnissaa inassutigaara.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:
Qujassutigaara partiit tungaaninngaanniit inussiarnersumik siunnersuut manna oqaaseqarfigineqarmat, aammalu malugisinnaavara Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliami oqaloqatigiinnerit nangissasut. Tassa nunatta qinersivii allanngornissaasa ilaatigut Siumuminngaanniit siunnersuutaasimasoq, Uummannamiit kujammut sinneralu allannguuteqarani taamaaginnarluni.
Kisianni aamma Siumuminngaanniit ammaffigineqarpoq nuna tamarmi qinersivinngornissaanut oqaloqatiginninneq aamma peqataaffiginiarlugu.
Taavalu Atassutikkunninngaanniit aammalu Inuit Ataqatigiinninngaanniit Upernavik aamma Ammassalik ilanngullugu qinersivinnut angisuunut ilanngunneqarnissaat Avanersuaq Ittoqqortoormiullu immikkoortillugit. Taakkua maannakkut aallaavigalugit oqaloqatiginninnerit ingerlanneqassapput.
Taavalu oqaatigissavara aamma aningaasat tungaasigut apeqqutigineqartut Kattusseqatigiinninngaanniit taakkua udvalg-imi nalilersorneqarnissaat periarfissaqarumaarmat, taakkulu apeqqutit uterfigineqarumaarmata aamma aningaasatigut qanoq kinguneqarsinnaanerat.
Partiit oqaaseqartui tunngavigalugit oqaatigereerakku nuannaarutigalugu isumaqatigiinninneq Siumup oqaaseqartuanut oqaatigissavara ilumormat, qinersiviit aggorneqarsimanerat una landsrċd-eqarnerup nalaaninngaanniit, taamanikkut nunap qinigai siunnerssortaaginnarlutik inuunitta nalaani kingoqqisuupput. Inatsisiliorsinnaanata taamaallaat danskit inatsisartuinut ministeriannullu siunnersortaalluta inissisimasimanitsinni.
Maannakkut inatsisiliortunngorsimavugut inatsisillu taakku nammineq suliaraavut namminerlu akisussaaffigalugit. Aammalu tamatsinnut assigiimmik atortitaanissaat aamma pisussaaffigalugu. Avanersuarmikkutta imaluunniit kujataaniikkutta qeqqaniikkutta tunumiikkuttaluunniit, tamatta assigiimmik tassuunakkut malitassaralugit. Aamma nunatsinnut tamarmut ataatsimut qinersivinngorsinnaaneq ilanngullugu oqallisigineqassappat oqaatigereerpara tamanna Siumup tungaaninngaanniit akerlerineqanngilaq. Maannamulli tunngavigineqartut najoqqutaralugit amerlanerit qinersiviit taakku mikisut marluk atatiinnarniaraat aamma malugisinnaavara.
Taamaattumik oqallinnissaq udvalgimi uummaarissumik ingerlanneqarumaartoq, aammalu aappassaaneerisoqarnerani qularnanngitsumik uterfigineqarumaarluni. Uagut oqallinnermi maannakkut sivisuumik peqataasarsimasugut aamma ilaatigut oqaatigineqartoq ukiut 17-it matuma siornatigut oqallinneq taanna annertuumik Atassutip tungaaninngaanniit saqqummiunneqareerpoq. Nunamut tamarmut assigiimmik innuttaasutut assigiimmillu naligiimmik periarfissaqartitaanerput ukiut 17-it ingerlanerani oqallisaajuarsimavoq.
Taamaattumik aamma maannakkut allannguinissami taama annertugisumi alloriarneq tamakkiisumik tigusinissaq aamma nalunngilara IA-minngaanniit nipituumik oqaatigineqartartoq tassa, nunarput tamarmi ataatsimut qinersivinngorsinnaanera eqqarsaatigineqaqqullugu. Taavalu qinersiviit ilaat immikkoortitsivittut inissisimanissaat aamma mianersuutigeqqullugu.
Kisianni oqallisissap aappassaaneerneqarnissaanut qanoq isikkoqarumaartoq siullermik takugallartigu, isumaqatigiinninniarnerit ingerlanneqartussaassapput, partiit akornanni aammalu tamanna qilanaaraarput.
Anders Andreassen, Ataatsimiinnermik aqutsisoq:
Taamaalilluni ullumikkut oqaluuserisassaq siulleq, tassalu imm. 7, siullermeerlugu oqaluuserineqarnera tamaanga naammassivoq, aappassaaneertinnagulu Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiitaliaani suliarineqassaaq, tamatumalu kingorna aappassaaneerneqarumaarluni.
Oqaluuserisaq naammassivoq.