Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 10		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Sisamanngorneq 29. oktober 1998 nal. 10.00

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 10

 

Nuna tamakkerlugu pilersaarusiorneq pillugu nassuiaat 1998.

(Naalakkersuisut Siulittaasuat aamma Ruth Heilmann, Siumut)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Ruth Heilmann, siunnersuuteqartoq, Siumut:

Qujanaq. Inatsisartut ukiakkut 1998-mi ataatsimiiinnissaannut oqaluuserisassatut siunnersuuti­gaara nunarput tamaat isigalugu pilersaarusiornermik ataqatigiissaarisumik ataatsimiititaliamik pilersitsisoqarnissaanik, tassa Landsplanplanlægningsudvalgimik. Tamanna pisariaqarsoraara siusinnerusukkut uanga nammineq ilisimaqqissaanngikkaluakkannik ataatsimiititaliamik taamatut ittumik iluaqutaasimasumik ingerlasoqarsimagaluarmat atorunnaartumilli.

 

Maani Inatsisartuni suleriaaserput atatsimiititaliallu suliarisartagaat akisussaaffiisalu agguataar­nerat suliassaallu naapertuuttuussorinaraluartut aammalu Aningaasaqarnermi Ataatsimiititaliap taamatut aningaasartuutissanik agguaataarinermik suliaqartarnera iluarinartuusoq nalunngikkalu­arlugu taamaattoq suli ullumikkornit pitsaanerungaartumik nalilersuisoqarluartarnissaa pingaaru­teqarluinnartutut isigileraluttuinnarpara. Pilersaarusiorneq eqqarsaatigalugu aningaasat atugassat taamatut killeqartartigimmata amerliartoratillu.

 

Oqaatigineqartarpugut nunarput tamaat isigalugu qinikkatut Inatsisartuni, naalakkersuisuni KANUKOKA-milu sulissisussaasugut, uanilu naatsorsuutigaara siunertaq taanna pigalugu selskabini kattuffinniluunniit qinikkatut inissisimanermi aamma anersaarineqartariaqartuusoq.  Ullumikkut killiffigisatsinni tamanna taamaappiarnersoq kialluunniiit nalilersorsinnaavaa uangalu nalilerusuppara oqimaaqatigissaarisoqanngippallaartoq. Qinikkat ilaatigut oqartarput pissakinnerusut isiginiarneqaqqullugit taamaattariaqarneralu isumaqatigiissutigisarparput. Piviusumilu ilumut taamaattoqarnersoq nalilersortariaqarpoq, tassami maannakkut kommunit pissaqarnerit suliffinnik nutaanik pilersitsivigineqarnerpaajuarmata piugorneqakkajuppuli kommunit  pissakinnerusut allaat pissakkilliartortitaanerannik kinguneqaleraluttuinnartumik.

 

Taamatut nalilersuisartuutitat politikkikkut imaattariaqarsinnaassaaq attuumassuteqanngitsunik atorfilinnik katitigaasinnaasoq imaluunniit politikkerinittaaq katitigaalluni, tamannalu politikkik­kut oqallisigineqarsinnaavoq qanoq iliortoqaruni ajunnginnerpaassanersoq.

Isumaqarpungali naleqqunnerpaamik inuttalersorneqarnera qanorluunniit siunnersuusiiorfigine­qarsinnaassasoq nalilersuilluartoqareerneratigut, uanili pingaarnepaasorinarpoq nunatta ineriar­tortinneqarnerani innuttaasut naligiissumik iliorneqarnissaat, oqartussaassuseqarnerat inuttulli allatulli naleqassuseqarnerat aamma qiviallaallugu nunatsinni tamatta najugaqartuusugut eqqarsaatigaluta atugarisatsigut naligiinnerusumik naammaginarnerusumillu atugaqarnissarput anguniartariaqalermat. Tamanna tassuunakkut aqqutissiuunneqaqqullugu siunertaqartillugulu una siunnersuutitut aalajangiiffigisassatullu ingerlatikkusuppara neriuutigalugu tigulluarneqarumaar­toq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Aallartitsinnanga oqaatigissavara nalunaarusiaq annertoqisoq innersuukiga aamma qularinngin­nakku Inatsisartut atuarluaqqissaarsimagaat soqutiginaateqaqimmat, taamaattumillu saqqum­miussassama ilaa pingaartumik naggataa tungaaniinnerusoq naalisalaarsimavara, uanili aallartin­nerani naalisaanngikkallarlunga.

 

Matumuuna naalakkersuisut sinnerlugit Nuna tamakkerlugu pilersaarusiorneq pillugu nassuiaat saqqummiutissavara.

 

1987-ip kingorna piffissaq aaqqissuusseqqiffiusutut taagajuttarparput. Piffissami tamatumani angallannikkut kiisalu pilersuinikkut attaveqaateqarnikkullu atortut annertuumik aaqqissuuteq­qinneqarput, taakkununnga ilaapput KNI, umiarsuartigut usinik assartuinermi containerersuler­neq, aalisarnikkut naammassisaqarsinnaanermik naleqqussaaneq aammalu nunap immikkoortuini suluusalinnut mittarfiliortiterneq.

 

Suliat tamakku annertuut tamarmik immikkut Inatsisartunut saqqummiunneqartarput, tamannalu pissutigalugu 90-ikkut ingerlanerini naalakkersuisut ataasiaannarlutik nuna tamakkerlugu pilersaarusiorneq pillugu nassuiaammik saqqummiussaqarput, tassa 1994-imi nuna tamakkerlugu pilersaarusiorneq pillugu nassuiaat 1960-ikkunniit ullumikkumut inuiaqatigiit pilersaarusiorne­qarsimanerannik, kiisalu siunissami inuiaqatigiit ineriartornerisa qanoq aaqqissuunneqarnissaan­nik imaqartoq.

 

Taavalu nuna tamakkerlugu pilersaarusiorneq pillugu nassuiaatip immikkortua siulleq pillugu oqaatigissavara sanaartugassanik pilersaarusiortarnerup nunaminertallu atorneqartarnerisa qanoq ingerlasimanerannik taana imaqarmat.

 

Aaqqissuussaanerit naleqqussarneqarnerisa annertuut saniatigut 90-kunni nuna tamakkerlugu pilersaarusiortarneq aamma makkuninnga ilaqarpoq,tassa:

 

   illut illoqarfiillu ilaasa eriagisariaqartunik pigisaqarnerisa nalunaarsorneqarnerat,

   Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa qassiit Nuummiit sinerissami illoqar­finnut nutserneqarnerat,

   Nuummi Sisimiunilu illoqarfiit ineriartortinneqarnerinut nunaminertat nutaat ilanngunneqar­nissaasa piareersarneqarnerat,

   Kangerlussuarmi sakkutooqarfiusimasup sakkutuujunngitsunit atorneqalernera,

   kiisalu nunami inuussutissarsiutit nutaat ineriartortinneqarnerat.

 

Naalakkersuisut ilisimavaat nunami inuussutissarsiutit ineriartortinneqarnerannut atatillugu inuiaqatigiit iluanni sanaartornermi najoqqutassanik nunamut tamarmut atuuttussanik aalajanger­simasunik siunnersuusiortoqarnissaanik pisariaqartitsisoqalersinnaasoq.

 

Kommunini pingasuni mikisuni, Kangaatsiami, Qaanaami Ittoqqortoormiinilu kommuninut pilersaarusiornermi Namminersornerullutik Oqartussat ikiuunnerisigut naatsorsuutigineqarpoq 1998-ip naalernerani kommuninut pilersaarutit siullermeerutaasut kommuninut tamanut atuuttussat akuerisat saqqummiunneqarsinnaajumaartut.

 

Taamaattorli kommuninut pilersaarusiorneq ingerlaavartarpoq, kommuninullu pilersaarutit nutarterneqartuarnissaat pingaaruteqarpoq. Taamaammat naalakkersuisullu kaammattuutigaat kommunit kommuninut pilersaarutip nassuiaatitaa ukiut taamaasa naatsunnguamik pilersaaruti­nut tunngasumik nassuiaateqarnermikkut nutartertassagaat, tamatumalu peqatigisaanik naalak­kersuisut kissaatigaat aningaasaliinissamut immikkoortortanullu assigiinngitsunut pilersaarusior­nikkut Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu akornanni pilersaarutit pillugit ingerlaa­vartumik oqaloqatigiittarneq ineriartortinneqassasoq.

 

Nunaminernik Inniminnikkanik Nalunaarsuiffik, NIN, kiisami 1997-imi januarip aallaqqaataani ingerlanneqalerpoq, maannalu nunaminertat atugassiissutigineqarsimasut nutaat 1.000-it missaat nalunaarsorneqarsimapput.

 

Taavalu illuutit pillugit tamanut saqqummiussisarneq pillugu inatsisisatut naatsorsuutigineqatoq naapertorlugu oqaatigissavara nunaminertat atorneqarnerat pilersaarusiorfigineqarnerallu pillugu malittarisassat iluarsaanneqarnissaata pisariaqarpat piviusunngortinnissaa naalakkersuisut piareersimaffigigaat, tamatumalu peqatigisaanik malittarisassat allat tamatumunnga attuumassu­teqartut allanngortinneqarnissaat pillugu siunnersuutinik saqqummiinissaminnik piareersimallu­tik.

 

Nuna tamakkerlugu pilersaarusiorneq pillugu nassuiaatip immikkoortortaata aappaa tunngaviga­lugu  innuttaasut amerliartornerat nunamut agguataarneranik nassuiaammik imaqarpoq.

Naalakkersuisut maluginiarpaat 1990-imi nuna tamakkerlugu pilersaarusiorneq pillugu nassui­aammi illoqarfinni sisamani Qaqortumi, Nuummi, Sisimiuni Ilulissanilu innuttaasut annertuumik eqiterunnerat tikkuarneqartoq 1990-ikkut affaani siullermi unittoq, tamatumali kingorna illoqarfinni annerpaani pingasuni Nuummi, Sisimiuni Ilulissanilu aallarteqqittoq - naak 80-ikkut naajartorneranni amerliartornermit annikinnerugaluartumik.

 

Tassa illoqarfiit mikisut akunnattullu inukilliartorput illoqarfiillu angisuut pingasut taaneqartut inuttusiartorlutik.

 

Nunaqarfinni inuit amerlassusiat taamaaginnarpoq, innuttaasunullu tamarmiusunut naleqqiullugu inuttussusiat appariartulaarluni. Taamaattorli nunamut aggorsimanerisa takutippaat Uumman­nap Upernaviullu kommuniini nunaqarfimmiut amerliartupiloortut qaleralinniarnerup ingerlalluar­nera pissutigalugu, tamatumalu peqatigisaanik kommunini qangaaniilli nunaqarfittuujusuni Nanortalimmi, Qaanaami Ammassalimmilu nunaqarfimmiut ikileriarujussuarsimasut takuneqar­sinnaavoq.

 

Pissutsit tamakku inuiaqatigiit siunissami sanaartugassatigut aaqqissuunneqarneranni eqqumaffi­gisariaqarpavut.

 

Ajoraluartumik innuttaasut pillugit immikkoortoq inuiaqatigiit sanaartugassatigut qanoq aaqqissuussivigineqarsimanerata nunamut qanoq aggulussimanera pillugu nassuiaammik ilanngussivigisinnaasimanngilarput. Taamaammat naalakkersuisut 1999-imut Nuna tamakkerlu­gu pilersaarusiorneq pillugu nassuiaatissamut ukiunut tallimanut takussutissaq ilannguniarpaat, kommuninut tamanut innuttaasut allanngoriartornerat kommunit Namminersornerullutik Oqartussallu sanaartukkanut aningaasaliisarneranni allanngoriartornermut sanilliussivigalugu.

 

Nuna tamakkerlugu pilersaarusiorneq pillugu nassuiaatip immikkortuisa pingajuanniippoq illoqarfiit nunaqarfiillu avataanni nuna sanaartorfigineqanngitsoq pillugu pilersaarusiornissamik pisariaqartitsineq, nassuiaammi pingaarnerpaatut samminearsimasoq.

 

Ukiuni makkunani illoqarfiit nunaqarfiillu avataanni nunaminertat sanaartorfigineqarsimanngit­sut soqutigisanut assigiinngitsunut atorneqarnissaat kissaatigineqaraluttuinnarpoq, taamatuttaaq sunngiffimmi sammisassanut, piniarnermut, takornariartitsinermut, nunalerinermut, atortoris­saarutinut, aatsitassarsiornermut ikummatissanillu ujarlernermut sammisinneqarlutik. Tamatuma kingunerisaanik soqutigisat assigiinngitsut imminnut aporaattarput, tassa ilaatigut soqutigisaqar­tut assigiinngitsut atuerusuttut akornanni, ilaatigullu atuinngikkaluarlutik soqutiginnittut, tassa sanaartorfigineqanngitsunik sernissuerusuttut, soorlu kulturikkut, pinngortitami avatangiisitigullu eriagisaqariaqartunik soqutisaqartut akornanni.

Taamaammat kommunit nunaminertat illoqarfiillu nunaqarfiillu avataaniittut pillugit pilersaaru­siortarnerit ikittuinnaapput sunniuteqarpiaratillu ullorlu manna tikillugu nuna atorneqanngitsoq pillugu pilersaarut ataasiinnaq naammassineqarsimavoq akuerineqarlunilu, tassalu Maniitsup kommuniani Apussuarni sisorartarfimmut tunngasoq.

 

Nassuiaammi suliassap tamatuma suliarineqalernissaa pillugu periarfissat qassiit tikkuarneqar­put, soorlu:

 

!      illoqarfiit nunaqarfiillu avataannit sanaartorfiusimanngitsut pillugit kommunit pilersaaru­siornissaminnik pisussaaffeqalernerisigut,

!      tamakku pillugit oqartussaanerup sapinngisamik annersaata kommuninut tunniunneqarnera­tigut,

!      tusarniaanerit pisariillisarnerisigut nunaminertat aqunneqarnerata pitsaanerulersinneqarnera­tigut,

!      tunngavissanik aamma paasissutissanik oqartussaasut kommuninut ingerlatseqqittarnerata ataatsimoortinneqalerneratigut.

 

Taama ataatsimoortitsilerneq assersuutigalugu Namminersornerullutik Oqartussat ataatsimut nunap sananeqaatai atorneqarneralu pillugit paasissutissiisarfimmik GIS-eqalersinneqarneratigut pisinnaavoq, nunap assingi qarasaasiamut immiussat atorlugit paasissutissat nunaminertanut aalajangersimasunut tunngassuteqartut tamaasa saqqummiunneqarsinnaanngornerisigut.

 

Kiisalu illoqarfiit nunaqarfiillu avataanni nunaminertat sanaartorfigineqanngitsut pilersaarusiorfi­gineqarnerat inuiaqatigiit suliassaraat nutaaq, taamaaliornikkut naatsorsuutigineqartariaqarpoq kommunit oqartussaasullu qulliunerusut allaffissornerisa annertusinissaat. Ullumikkut Naalak­kersuisut aalajangersimasunik inerniliussaqanngillat, akerliannilli isumaqarlutik suliassap qanoq pingaartinneqartiginissaa oqallinneq maanna naalakkersuisut aallartitaat tunngavigalugu aalajangerneqassasoq.

 

Taama oqaaseqarlunga 1998-imut nuna tamakkerlugu pilersaarusiorneq pillugu nassuiaat Inatsisartunut oqallisigisassanngortippara.

 

Myrna Lynge, Siumup oqaaseqartua:

Nuna tamakkerlugu pilersaarusiorneq pillugu nassuiaat naalakkersuisut saqqummiusaat, annertoqisoq, suliarilluagaaqisoq paasinarluartorlu misissorluareerlugu Siumumiit imatut oqaaseqassaagut:

 

Nassuiaat taammaattoq siornatigut ataasiaannarluni 1994-mi saqqummiunneqarsimavoq. Siumumi nuannaarutigalugu maluginiarparput siunissami ukiut tamaasa saqqummersittalernissaa siunniunneqarsimammat. Siumumi isumaqarluinnarpugut, soorluttaaq nassuiaammi taaneqareer­soq pingaaruteqarluinnartoq makku eqqummaariffigineqassasut nalunaarusiorneqartuartassallu­gillu, soorlu illut illoqarfiit ilaasa eriaginartinneqarnerat - nunami inuussutissarsiorfiit nutaat ineriartortinneqarnissaat il.il.

 

1990-sikkunni ineriartornerup sukkasoorujussuunerata kingunerisaannik maannamut nalunaar­suisarneq akulikinnerusumik - tassa ukiut tamaasa - ingerlattalerneqartariaqarpoq.

 

Nassuiaammi ataasiakkaat naatsumik Siumumiit oqaaseqarfigissavavut.

 

Siumumi isumaqarpugut kommunit ataasiakkaat akisussaaqataanerat pisussaaqataanerallu annertusarneqartariaqartoq kisiannili kommunit mikisut akissaasuasut sulisutigullu peqataasin­naanngitsut Namminersornerusunit tapersersorneqartariaqartut sulisutigut aningaasatigullu eqqumaffiginerisigut. Tamatumunnga ilanngullugu kommuunit akissaqarniarnerminni ajornartor­siortut pillugit aningaasaliissutit nutaamik naalakkersuisunit nalilerniarneqartut Siumumit tapersersorpavut.

 

Nunarput taamak angitigisoq isorartutigisorlu pilersaarusiorluakkamik iliuuseqanngikkuta innuttaasut suliffeqarfiillu eqqarsaatigalugit kukkuluttorsinnaaneq qanitsuararsuuvoq, taamaatu­mik uteqattaarinngikaluarluni oqaatigiinnarneqarsinnaavoq nuna tamakkerlugu pilersaarusior­nerup qanoq pingaaruteqartigineranik.

 

Nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermi pingaaruteqarluinnarpoq inuit nuttarnerisa malinnaaffi­gilluinnarnissaa aamma suliffiit piorsarnerini inuttaasut nunattalu pissarititai uummaatsut uummassusillillu ataqatigiissilluarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq.

 

Nalunaarusiami ersarissumik oqaluttuarineqarpoq illoqarfiit aalajangersimasut alliartortut allallu kigaatsumik ineriartortut sulilu allat milliartorlutik, taammaatumik qularnanngilluinnarpoq naatsorsuutigisariaqartoq mittarfiliortiternerup aammattaaq inuit nuttarnerat suliffissanillu pilersitsiortornerannut sunniuteqaqataanngitsoornavianngitsoq, taammaattumik nuna takkerlugu ukiut tamaasa nalilersuisarnissaq suli pingaaruteqaraluttuinnassaaq.

 

Ilanngullugu Ruth Heilmann-ip siunnersuutaa Siumumiit taperserlugu, Naalakkersuisut piumaffigissavagut ataatsimiititaliorsinnaaneq misissoqqullugu.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta Siumumit Naalakkersuisut nuna tamakkerlugu pilersaarusior­neq pillugu nassuiaataat qutsatigalugu tusaatissatut tiguarput sulisullu pilersaarusiornerup ingerlattuarnissaanik sulilluarnissaannillu kissaallugit.

 

Peter Ostermann, Atassutip oqaaseqartua:

Nuna tamakkerlugu pilersaarusiorneq  Naalakkersuisunit  saqqummiunneqaqqammersoq imartoqaaq soqutiginaqalunilu.

 

Piffissaq eqqortoq atorlugu Naalakkersuisut saqqummiussaqarput, tamannalumi saqqummiussa­mi aamma erseqqippoq, taaneqarlunilumi.

 

Ukiuni qaangiuttuni ingerlatsivinni annertuunik allanngortiterisoqarpoq tunisassiorfinnillu naleqqussaaneqarluni. Maanna  nunap immikkoortortaani  mittarfiit siulliit atulereerput, sinnerilu malinnaassallutik. Atassummiit  qularinngilarput tamarmik atuutilerunik nunap immikkoortor­taani arlaqartuni piorsaanermut annertuumik sunniuteqarluarumaartut.

 

Nassuiaatip    immikkoortortaa    siulleq    annertunerusumik    sammissallugu Atassut-miit  pisariaqartinngilarput,  ullumikkumut  ineriartortitsisimanermut nassuiaataammat, erseqqissaasoq ullumikkumut annertunerusumik ineriartorfiusut tassaanerusimasut illoqarfiit annerit sisamat aammalu nunap immikkoortortai qaleraleqarfiulluartut.

 

Soorunami piorsaaneq ingerlajuassaaq, isumaqarpugulli komuunit pineqartut ineriartornerup ingerlateqqinnissaani peqataanerunissaminnut  periarfissarissaarnerusut, peqataanerusariaqartul­lu. Isumaqarpugut komuunit aningaasarissaarnerusut ineriartornerup  ingerlateqqinnissaani  peqataanerunissaannik  pisussaaffilerneqarnerusariaqartut.

 

Soorunami aammattaaq   aatsitassarsiorluni  uuliasiorniarlunilu  suliniutaasut  ingerlatiinnarne­qassapput.

 

Kommunit aningaasaqarnermikkut ajornartorsiulernerminni amerlaqisutigut annertuunik ajornartorsiuteqalertarnerat misilittagaqarfigeqaarput, siunissami sapinngisaq tamaat pinngitsoor­tittariaqagarput. Tamanna tunngavigalugu naalakkersuisunut nalilersoqquarput piffissanngunn­ginnersoq nunat immikkoortortaani ineriartortitsinissaq  pillugu  inatsiseqalertariaqannginersu­gut, isumaqaratta  taamaaliornikkut nunat immikkoortortai aningaasaqarnermikkut sanngiillisi­masut aningaasarsiornikkut aaqqiiniarnissamut pitsaasumik periarfissinneqassassut, siunissamilu ajornartorsiutinik pinaveersaartitsinissamut iluaqutaasinnaasumik.

 

Imaatigut angallateqarnikkut ukiuni qaangiuttuni annertuumik ineriartorneqarsimavoq. Angallatit sukkatsikkaluttuinnarput sivikitsuaqqamillu  sunarujussuaq tikinneqarsinnaalerpoq. Tamanna uumasoqarnermut timmiaqarnermullu kingunerlukkiartorpoq iliuuseqarfigisariaqartoq.

Taamaattumik Atassut-miit Naalakkersuisunut inassutigissavarput, illoqarfiup avataani piler­saarusiortarnermi eqqissisimatitsivinnik pinngitsoorani pilersitsisoqartalernissaanik  piumasaqaa­tigineqartariaqalissasoq piumasaqaatigineqassasoq, pinngortitamik mianerinninnerulernissaq pisariaqalermat nujuartanik tuttoqarfinni eqqissisimatitaqarnissamik piumasaqarneq naammak­kumaartutut isigigatsisu.

 

Oqaaseqarnitsinni komuunit aningaasarsiornikkut pilersaarusiugaanikkullu kinguariartulersima­sut annerusumik samminerussavavut.

 

Nassuiaammi ersarippoq allanngortiterinerujussuit  naleqqussaanerillu kingunerilersimagaat komuunit  arlaqartut  aningaasarsiornikkut  nukilaalliartornerat suliffissaaleqinermik annertusiar­tortumik kinguneqaleriartortoq, taamaalillutillu nammineersinnaanerat killeqaleriartorluni.

 

Tamanna   Atassut-miit ilimagereersimavarput taamaattumillu nunami suliffissanik nutaanik pilersitsiniarnermi atugassarisaasut pitsaanerunissaat  qangalili ilungersuutigisarsimavarput. Maannakkut tamanna nuannaarutigeqisatsinnik pisussanngorpoq, qularinngilarpullu komuunini aningaasarsiornikkut sanngiillisimasuni aamma iluaqutaajumaartoq. Tamannali kisimi naam­manngilaq  qanorli iliussaagut?

 

Ingerlaqqinngitsinni ersarissalaarusupparput nuna tamakkerlugu pilersaarusiortarneq  inuiaqati­giittut  ineriartornitta  aqunnissaannut  sakkussat  pitsaanersarimmassuk, taannami aqqutigalugu nunap immikkoortortaani assigiingitsuni ineriartorneq aqunneqarsinnaavoq- aqunneqartariaqarlu­nilu.

 

Atassut-mi tamakkiinerusumik aningaasaqarnitsinullu isiginiarnerulluni isumarput naapertorlugu imaaliortariaqarpugut:

 

1.    komuunit aningaasarsiornikkut sanngiillisimasut peqatigalugit piaartumik pilersaarusiorneq aallartinneqassaaq, isumaginninnermi aningaasartuutit ilaasa Asulisinneqarnerulernissaat@ anguniarlugu komuunimilu periarfissaasut aallaavigalugit  takornariartitsinikkut, allatigullu tunisassiornikkut, soorlu Nanortalimmi puisip neqaanik tunisassiornissamut suliniutaasoq

 

2.    timmisartunut mittarfissuit, Kangerlussuup Narsarsuullu siunissaat piaartumik aalajangerne­qassaaq siunissami qanoq inissisimanissaat pilersaarusiorneqalissammat

 

3.    sanaartornermi atortussanik sunik sumilu tunisassiornissaq piaartumik pilersaarusiorneqas­saaq soqutigisaqaqatigiit komuunillu suleqatigalugit

 

4.    aalisakkanik inereerlugit tunisassiornerunissaq anguniarlugu tunisassiortut peqatigalugit piaartumik pilersaarusiorneq aallartinneqassaaq inuit amerlanerusut sulisinneqalernissaat tunisassiorfiillu pigineqartut atorluarnerulernissaat anguniarlugit.

 

Immikkut ittunik aaqqiissuteqarnianngikkutta komunnit arlaqartut aningaasarsiornikkut sanngiilliartornerat unitsinnavianngilarput. Illoqarfinnut, pingaartumik anginerusut eqqarsaatiga­lugit,  nutserneq annertusiartuinnassaaq ,  inissaqarnikkut, atuarfitsigut sullissivitsigullu allatigut ajornartorsiutaasut annertusiartuinnarnerannik kinguneqartumik.

 

Aningaasarsiornikkut inissisimanerput ilungersunarsiartortillugu, isertittakkattalu amerliartuler­sinnaanerat arlalitsigut qularnarallartillugu, aningaasaatitta  pilersaarusiorluarnikkut nunatsinnit annissuinnarnagit atorluarnerunissaat sapinngisaq tamaat anguniartariaqarparput.

 

Siunissami aalisarnerinnavimmik aningaasarsiornitsinni tunngaveqarunnaarluta arlaqarnerusunik tunngaveqarnissarput aalajangiusimallugu nuna tamakkerlugu  pilersaarusiortariaqalerpugut ersarissunik tikkuussisunik   una   uku  uani ingerlanneqassapput piorsarneqarlutillu, tamattami assigiiginnavinnik suliaqarsinnaanngilagut.

 

Pilersaarusiorluarnikkut pitsaasunik angusaqarsinnaavugut soorlu maanna paasivarput, puisip orsua atorlugu uuliamik nakorsaasiornermi  atorneqarsinnaasumik tunisassiorniarneq  aallartinis­salersoq. Imaassanerpoq  tigoqqaara pissasoq, angusassarli pitsaanerpaaq angussannginnerparput pilersaarusiornikkut sumi tunisassiornissaq aalajangerlugu pitsaasunillu periarfissillugu.

 

Ruth Heilmann -ip siunnersuutaanut naatsumik oqaatigilaassavara Atassummi ullumikkut ingerlatsineq uagut tutsuviginerugatsigu eqaannerusumik pilertornerusumillu pilersaarusiortar­nerit ingerlanneqartarmata.

 

Taama oqaaseqarluta Naalakkersuisut nassuiaataat tusaatissatut tiguarput.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq. Nuna tamakkerlugu pilersaarusiorneq nassuiaat matumani oqaaseqarfigitsiarnissaani siullermik nuannaarutigalugu oqaatigisariaqarsorivarput taamatut maannamiit ukiut tamaviisa Inatsisartunut nassuiaasiortoqartalernissaa Inuit Ataqatigiinniit pissusissamissortuusorilluinnarat­sigu. Nassuiaat manna Inatsisartut nunarput ataatsimut isigiumanerullugu siunissamut pilersaaru­siorfigineqarnissaanik tunngatillugu paasissutissanik iluatinnartunik toqqammavigineqarsinnaa­sunik imaqartiterpoq taamaattumillu aamma sakkussatsialassuulluni.

 

Nassuiaammi pingaarnertut inassutigineqartoq tassalu illoqarfiit nunaqarfiillu avaataanni nuna sanaartorfigineqanngitsoq pillugu maannakkut pilersaarusiorfigineqalernissaat Inuit Ataqatigiit ajoriffissaqartinnginatsigu taamaattumik tamanna annertunerusumik oqaaseqarfiginatigu nassuiaammi illoqarfinni annerpaani pingasuussuni tassalu Nuummi, Sisimiuni Ilulissanilu innuttaasut eqiterunnerat aamma erseqqissumik tikkuarneqartoq unikaallattiniarneqartariaqarnera siunertaralugu oqaatigeqqittariaqarparput Inuit Ataqatigiit pingaartuutilluinnaratsigu innuttaasut sumi najugaqaraluarunilluunniit assigiimmik atugassaqartinneqartuartariaqarsorigatsigit. Tamanna pilersorneqarnikkut, angallannikkut isumagineqarnikkut, peqqinnissap tungaatigut isumagineqarnikkut minnerunngitsumillu inuussutissarsiornikkut suliffissaqartitsiniarnikkullu qitiusumit piorsaaniarnitsigut, taamaattumik maannamit eqqumaffiginerusariaqalerparput.

 

Isorliunerusuni illoqarfinnilu mikisuni inuuniarnermi atukkat pillugit oktoberip 14-ani Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqarsimanerput tunngavigalugu oqallissimanitsinni oqaaserisavut taamaattumik innersuussutigalugittaaq uteqqillugu piumasareqqittariaqarparput Nuup, Siusimiut Ilulissallu avataatigut aamma illoqarfiit allat nunaqarfippassuillu maannakkut siunissami annertunerusumik qitiusumiit piorsaavigineqartariaqalermata, tamannalu ukiuni tullinnguuttuni maannamit sakkortunerusumik ingerlatilertariaqaratsigut.

 

Taamatullu naatsoralaannguamik oqaaseqarallaannarluta 1998-mut nuna tamakkerlugu piler­saarusiorneq pillugu nassuiaat Inuit Ataqatigit tusaatissatut tiguarput, naatsorsuutigeqqussavar­pulli kommuninut assigiinngisitsineq unitsinniarlugu sulissuteqartuarnerput ilungersuutigalugu ingerlattuarumaaratsigu maannakkut siunissamilu.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Nuna tamakkerlugu pilersaarusiorneq pillugu nassuiaat Kattusseqatigiit sinnerlugit soqutigalugu misissorsimavara.

 

Siullermik eqqaasitsissutigissavara suliaq soqutiginartoq pissanganartorlu piffissaqarfigilluar­nerullu suliarineqartariaqarmat, tassami nuna tamakkerlugu pilersaarusionermut tunngasut sukumiisumik suliarineqassappata iluamik isummernissamut eqqarsarluarnissamullu piffissaq annerusoq atortariaqarmat, minnerunngitsumillu paasissutissat, pingaartumik sanaartornermut, aningaasarsiornermut, inuussutissarsiornermut, ilinniartitaanermullu tunngasut ukiuni kingullerni minnerpaamik qulini qanoq ineriartortinneqarlutillu ineriartorsimanerannut tunngasut.

 

Taamaattumik saqqummiussaq ataatsimut tamaat isigalugu eqqornerusumik taassagaanni oqartariaqarpoq, nuna tamakkerlugu ilaannakuusumik pilersaarusiornerneq pillugu nassuiaat, imaluunniit nuna tamakkerlugu pilersaarusiornerup immikkoortuata siullia.

 

Taamaakkaluartoq soorunami suliap ingerlariaqqinnissaanut, minnerunngitsumillu kommuneni illoqarfiit avataanni nunaminertanik atuineq pillugu aalajangersakkat ilaatigut amigaatillit ersarissarneqarnissaat ingerlanneqartariaqarput, saqqummiussaq annertunerusutigut inuit nuuttarnerannut illoqarfiit sisamat annerusut annerusumik ineriartortinneqarnerannut, ilaatigut aamma pissuteqartoq, kiisalu aamma nunaqarfiit, pingaartumik inuussutissarsiornikkut periarfis­sagissaartut aammalu inuttusiartornerat ilanngullugu eqqartorneqarluni. Taakkua saniatigut illoqarfiit avataanni nunaminertanik atuinermut eriagisassatullu soqutigisanut assigiinngitsunut tunngasut aamma eqqartorneqarlutik.

 

Soorunami aamma Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa ilaasa illoqarfinnut allanut nuunneqarsimanerat kommuneqarfinnut nuuffigineqartunut annertuumik sunniuteqarpoq, sulifeqarfissuillu angisuut ilaat allanngortiteriffigineqarsimapput, inuiaqatigiinnut akisoqisumik.

 

Kommuneni assigiinngitsuni illoqarfiit sumut alliartornissaat soorunami kommunet nammineer­lutik aalajangersinnaannertik tunngavigalugu aalajangigassaraat, aamma nuna tamakkerlugu pilersaarusiortut akuersisillugit.

 

Nassuiaammi paasinarpoq nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermut ilaatigut kommuneqarfinni ilooqarfiit avataanni nunaminertat aalajangersaavigineqartarneri pillugit aalajangersimasumik malittarisassaqanngitsoq, soorlu nuna, kuuk imaluunniit nunaminertaq suna eriagisassatut sanaartorfigisassaanngitsutullu aalajangiiffigineqassanersoq pillugu.

 

Oqaatigineqarportaaq illuaqqat illoqarfiit avataanni sananeqarsimasut 1.000-it missilioraat, kisiannili tamakkiisumik nalunaarsuineq aamma nunap assingatigut, taakku qanoq inissisima­nerat tamakkiisumik nalunaarsorneqarsimanngitsut.Taamaammat aamma tamakku pillugit malittarisassaliornissanut pilersaarusiornissamullu tunngatillug kommuneqarfiit allallu soqutigi­saqaqatigiit, soorlu assersuutigalugu savaatillit, takornariartitsinermik suliaqartut allallu illuaraatillit, minnerunngitsumillu kommunet qanimut suleqatigalugit aaqqiinniartoqarnissaa Kattusseqatigiit sinnerlugit kaammattuutigissavara, tamannami aamma nalunaarusiami suleqati­ginnikkumanermik ersersinneqareermat.

 

Isumaqarpunga maannakkut aallarnisaataasumik oqallinnermi inuiaqatigiit akornanni oqallinneq annerusoq pilersinneqartariaqartoq, inuit ataasiakkaat, kommuneqarfiit allallu soqutigisaqaqati­giit tamarmik peqataaffigisaannik ingerlanneqartariaqartoq, taamaalilluni aamma paasisassat annertunerusut 1999-imi naalakkersuisut saqqummiussassaannut ilanngullugit saqqummiunne­qarsinnaaniassammata.

 

Eqqaamasariaqarpoq Landskarsi kommunenut sanaartornikkut, isumaginninnikkut, ilinniartitaa­nikkut allarpassuartigullu tapiissutigisartagaat kommunet ataasiakkaat ineriartortinneqarnerannut annertoorujussuarmik sunniuteqartarmata, tamaattumik naligiimmik ineriartortitsisoqassappat illoqarfiit naligiinerusumik kommuneqarfiillu paaseqatigilluarlugit ingerlatsisoqartariaqarpoq.

 

Inissaaleqineq qanoq annertutigisumik ajornartorsiutaasoq assersuutigineqarsinnaavoq. Kommu­net ilaat ingerlalluarput, ilaatigut Namminersornerullutik oqartussanit ajunnginnerusumik pineqaramik, soorlu sanaartornerup tungaatigut Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiu­taasa nussorneqarnerannik anerusumik isiginiarneqaramik, ilaallu ilanngullugit, tamanna miserratissaanngilaq.

 

Nuup kommunea assersuutissaqqippoq, inuppassuit Nuummut noorarput, sanaartorneq anneru­soq, suliffeqarfiit amerlanerusut, nioqqutissat sinerissap sinneranut naleqqiullugit amerlanertigut akikinnerummata, periarfissat aamma atortorissaaruteqarnerup tungaatigut, sutigut tamatigut sinerissap sinneranut naleqqiullugit pitsanngoriartormata, tamatumalu ilaatigut kinguneraa inissaaleqinerujussuaq, tassa Nuummi, atuarfinni tattoqisaanerit, meeqqivinnik amigaateqarnerit ilaallu ilanngullugit.

 

Taamaakkaluartoq ukiup matuma aallartilaarnerani kommune nalunaarpoq 200 mio. kr.-it missaanik karsimi aningaasanik uninngasuuteqarluni. Aningaasanik sillimateqarneq soorunami ajunngilaq, kisianni kommunet ilai, Aperlilertut@, ilaalu qaarsilaarlutik ingerlasut Namminersor­nerullutik Oqartussanit isiginiarneqartariaqarput, oqartoqarsinnaanngilarmi uagut taakku susassarinngilagut, nammineerlutik ingerlaniarlik, aammami taamaattoqavinngikkaluarpoq, kisianni naligiinnerusumik ineriartortitsineq pisariaqarpoq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga nassuiaat siulliugallartoq akuarsaarlugu tusaatissatut tiguara.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Qujassutigaara partiit maaniittut tamarmik manna nassuiaat inussiarnermik ilassimmassuk, aammalu Kattusseqatigiit takkajaarsuarmik oqaaseqarlutik, soorunami aamma ilaatigut isumaqa­tigisannik aammalu ilaatigut isumaqatiginngisannik oqaaseqaatai aamma malugaakka.

 

Soorunami oqaatigissavara Kattusseqatigiinnut ilaannakuusumik saqqummiinermilluunniit taaneqaraluarpat, maluginiarpara allat partiit oqaaseqartuini, Siumukkut aammalu Atassutikkut tungaanninngaanniit ilaatigut imartuumik taaneqarmat, aamma imartoqaaq, uanga isumaga najoqqutaralugu paasissutissat uaniittut oqaloqatigiissutissallu annertoqisut, ilaatigut Inatsisartu­nut ilaasortap Ruth Heilmann-ip aamma saqqummiussaani, toqqaannartumik akinngikkaluarlugu aamma isumaliutigisassatsinnut innersuussutigineqartunut matumani nassuiaammi oqaatigisai ilanngullugit aamma eqqarsaatigineqarumaarmata. Suliassap ingerlaqqinnissa tunngavilerneqar­tutut oqaatigisariaqarpoq.

Aammalu Siumup oqaaseqartuata, allallu, isumaqarpunga una nassuiaat akulikinnerusumik saqqummertarnissaanik noqaasuteqarneq ilumoortoq, Siumup tungaanninngaanniit ukiut tamaasa saqqummertarsinnaanera Myrna Lynge-p Siumup oqaluttuata noqqaasutigisaa eqqarsaatigineqar­sinnaavoq, naammassineqarsinnaappat soorunami, kisianni pinngitsoorani Inatsisartunut akulikinnerusumik saqqummiisoqartarnissaata naammassineqarnissaa malugineqarsinnaavoq, aamma Inatsisartunut ilaasortap Ruth Heilmann-ip oqaaseqarnera aamma taamatut paasisariaqar­poq, ataavarnerusumik pilersaarutit saqqummertarnissaat noqqaassutigineqarmat.

 

Aamma Inuit Ataqatigiit annertunngikkaluamik oqaaseqarlutik kaammattuutigaat suliassap matuma aamma ingerlateqqinneqarnissaa, pingaartumillu kommunet ilaasa ineriartortinneqarnis­saannut periarfissat erseqqinnerusut tunngavissiorneqartarnissaat.

 

Aamma partiit ataasiakkaat oqaasii annertunerusumik iserfiginngikkaluarlugit malugisakka ilaatigut ukuupput, Siumup oqaluttuata Myrna Lynge-p oqaaseqarnermini kommunet aammalu allat kommunet ajornartorsiortut aningaasatigut tamakkunatigut pilersaarusiornermik katataan-nginnissaat eqqarsaatigalugu. Ilumoorpoq maannamut kommunet, kommuneplanertik tamakkii­sumik inersimavaat, amigaatigineqarpoq Nanortalik, Ivittuut, Paamiut maannakkut tunniussaqar­simavoq Qeqertarsuarlu, taamaattumik taakkua aamma naammassineqarpata kommuneplanit tamakkiisumik kommunit pigineqalernissaat naatsorsuutigisariaqarpoq. Isumaqarpunga malinnaasut kommunit taamatut naammassisaqarniarlutik.

 

Una kommunit aningaasatigut aviffigeqatigineqartarnerat kommunit aningaasatigut ajornartorsiu­teqarnerusut pillugit, taanna naalakkersuisuninngaanniit oqaatigisimavarput aappaagumut KANUKOKA-p sijnnersuutaa malinneqarsimapput agguaassinermi, kisianni nalunaarutigisima­varput ukioq 2000-iminngaanniit kommuninut aningaasanik ajornartorsiornerusunut tapiissutigi­sartakkatta allaanerusumik aaqqissuunneqarnissaat atorfissaqartitsinerit kommunit nalileqqin­nerisigut, oqaloqatiginnissutiginiaripput KANUKOKA-mut, taanna aamma naammassiniarpar­put.

 

Atassut-ip oqaluttuata Peter Ostermannip erseqqissumik kommunit pilersaarusiorneqarneranni oqaaserisai naunnaarutigalugit oqaaseqarfigilaarusutara tassa, Peter Ostermannip kommunit pilersaarusiorneqarneranni erseqqissumik, oqassaanga allanit erseqqinnerusumik, uagut inuit tassani kisitta najugaqarnerput pinnagu, kisianni aamma uumasut, timmissat uumasullu allat kommunimi aamma inoqatigisagut pilersaarusiornermi aamma innimigalugit aaqqissuussinernik pilersaarusiornermullu ilanngutissagigut.

 

Tamanna naalakkersuisut aamma tamakkunatigut suliniarneranut naleqquppoq, oktoberimilu avatangiisit pillugit ataatsimeersuarnermi aamma innersuussutinut naleqqulluni, eqqaammassa­varput nammineq aamma kommuneqarfitsinni killeqarfimmiit killeqarfimmut pilersaarusiornerni aamma uumasut eqqisisimaarfissaat, erniorfii allallu, uagutitulli aamma ataqqineqarnissaat aamma pingaarutilerujussuummat, taanna aamma pilersaarusionermi oqaatigineqarnera naleqqut­tuutippara kusanartuutillugulu.

 

Taavalu aamma una aamma oqaaseqarfigilaarusullugu nunap ilaani ilaatigut fabrikkit sumi inissinneqartarneri allallu eqqarsaatigalugit, ilumoorpoq nunap tassani ataatsimut pilersaarusior­nerani tamakkua aamma nalilerneqarnissaat pingaaruteqarmat, sumi inissikkaanni, puisip orsuanik tunisassiornermut apeqqut naleqqunneruva, sumi sulisussaqarpa, sumi pisassat amerlaneruppat, qanoq piaartigisumik katersuiffigineqarsinnaava nioqutissanik, tamakkua naliliinermut aamma ilannguttariaqarput.

 

Taavalu aamma ukiuni makkunani aammalu kommunit namminneq minnerunngitsumik saqqummersittuartarmassuk apeqqut, qanoq uagut naalakkersuisuninngaannit qulaanninngaanniit qanoq annertutigisumik killiliisaagut kommunit namminneq ineriartorsinnaanerannut, aamma taanna nalilerniagassaavoq, Uagut, uanga aamma nammineq eqqarsartaatsinnut aammalu partiima anguniagaanut naleqquttutut oqaatigisarpara, aammalu inimi maani assortorneqanngim­mat, kommunit ineriartornissaminnut periarfissaqarluartut, ineriartortinniarlik, ineriartornissaa­nullu periarfissinniarlik, aningaasarsiornikkut allatigullu pieriarfissatik atorluarlisigit, pilersaaru­siorluarnikkut, aammalu kommuniminnik namminneq atortorissaarutitigut allatigullu ussassaaru­teqarsinnaanermikkut.

 

Kommunit kiffaanngissuseqarlutik namminneq aamma kommuneqarfimminnik avammut ussassaaruteqarsinnaasut, taavalu suliffinik pilersitsiniarnerni assigiinngitsutigullu aamma ikiuukkumallutillu ammaasiniartut, taakku isumaqarpunga periarfissaqartilluinnartariaqartut, aammalu ineriartornitsinnut periarfissat taama ittut ammatittariaqartut.

 

Oqaaseqarnermi arlalippassuit iserfigineqarsinnaagaluartut una oqaatigissavara aamma aningaa­saatitta pilersaarusiorluarnikkut nunatsinnit annissuinnarnagit atorluarnerunissaat Peter Oster­mannip aamma oqaaseqarnermini oqaatigisaa maluginiarpara. Kalaallit Nunaanni aamma aningaasat sulisinneqarsinnaanerat ammatissavarput, avataaninngaanniit aningaasalersuineq suliffinnik, tunisassiornernik imaluunniit sunik assigiinngitsunik nunatsinni aallartinneqarsinnaa­sunik periarfissat ammatinneqarnissaat aamma pingaaruteqarpoq. Aningaasat aamma nunatsinnut sulisinneqarsinnaanerat kommunit suleqatigalugit aammalu kommunit aamma namminneq avatiminni suleqatissarsiornerminni anguniagaat iluatinnaaneqarput.

 

Unani pingaarneruvoq naggataatigut oqatigerusuta aammalu oqaaseqartut tamarmik partiit aammalu Kattusseqatigiit ilanngullutik oqaatigisaat, saqqummiineq una aallarniineruvoq, aallaarniineruvoq suliassat ataavarnerusumik Inatsisartunit suliarineqalernissaanut, ukiut tamaasa nunatta pilersaarusiornera inimi maani kissaatigineqarpoq oqaluttunit ilaatigut saqqummiivigine­qartalissasoq, aamma taanna naalakkersuisunut naalakkersuisungortussanullu innersuussut taama ittoq ullumikkut tusarneqartoq ingerlatseqqinneqassaaq.

 

Ruth Heilmann, siunnersuuteqartoq, Siumut:

Nuannaarutigaara aamma uanga siunnersuutiga taamatut, ilaatigut immaqa tamakkiisumik isumaqatigineqanngikkaluarluni annerpaartaa isumaqatigineqarmat aamma paasilluarneqarlunilu, tassami uani pineqarpoq nunarput tamakkerlugu pitsaasumik siunissami pilersaarusiornissarput.

 

Ullumikkut killiffigisarput eqqarsaatigalugu ersaripput, aamma uani saqqummiunneqartumi nunaqarfiit ikiliartorsimapput, ikiliartulersimapput annertuumik, inui aammalu illoqarfiit mikisut akunnattullu aamma pingaartumik taakkua uani tikkuartorneqarlutik.

 

Taamaattumik maannakkut killiffigisarput aammalu ingerlariaqqinnissaq pillugu nalilersuilluar­nissarput pingaaruteqarpoq, nutaamik eqqarsartariaqarpugut, aammalu uani oqaatigerusuppara nutaamik eqqarsarnikkut NUKA A/S pilersinneqarpoq, taanna assorujussuaq pitsaassaaq, aamma nunaqarfinnut imatut kinguneqassaaq nunaqarfinni inui tassaniiginnarusussuseqalissapput, aammalu uani eqqaarusuppara qanittukkut SUME-kkut nipilersornerminni atugaat ANunaqarfiit nappaqqillugit@, tassani eqqaanngitsoorusunngilara nuanneqimmat NUAK A/S-ip pilersinneqar­nera.

 

Uani oqaatigineqarpoq uumasut, naalakkersuisut tungaanninngaanniit, uumasut sumiissusaat, erniorfii, pingaaruteqartut, aamma uanga isumaqarpunga inuit taamatulli sumiiffii sumiinneri, iniorfii, tunngavii aamma pingaartigaat, ataqqineqartariaqarlutillu.

 

Taamaattumik aalisagaarunneratigut nalunngilagut aamma uteqattaartuarpagut sorliit illoqarfiit eqqugaanersut, taamaattumik tassuunakkut annertunerusumik iliornissarput uagut Inatsisartuni  pisussaaffigaarput tassani annaassaqaataat aamma eqqarsaatigalugit pitsaasumik aaqqiiviginias­sallugit.

 

Siusinnerusukkut aalisagaqarluarnerata nalaanni nalunngilarput illoqarfiit aalisagaalatsiffiusut  ilinniarfinnik annertuunik suliffissanillu pilersitsiffigiorsimapput, taannalu tunngaviuvoq ulloq manna tikillugu napalluarmata. Tamakku ilinniarfigalugit aamma eqqarsaatigalugit massakkut eqqugaasut, pingaartumillu aalisakkat tammakarnerisigut eqqugaasut eqqumaffiginiartariaqarpa­gut aammalu selskabinik nuttartitseqqinnikkut kommunit eqqugaasut, akuerineqarsinnaanngilar­mi ukiut marluk ingerlanerinnaanni ilaqutariit 100-it nussappata allamut illoqarfimmut alliartor­tumut aammalu inunnik amigaateqanngitsumut. Tamakkua eqqarsaatigilluartariaqarpagut. Ilaatigut aamma illoqarfinni allaat sanaartorneq aningaasarsiornikkut unittoornermik peqquteqar­tumik ukiut qulit ingerlanerani inissianik sanaartorfigineqartanngillat.

 

Tamakkua eqqarsaatigalugit una siunnersuut siunnersuutigisara qujavunga paasilluarneqarmat, aamma uani naalakkersuisup akissuteqaammini maluginiarpara imatut allaqqammat: Issuaalaar­punga siulittaasoq: ATamarmut atuuttussamik aalijangersimasunik siunnersuusiortoqarnissaannik pisariaqartitsisoqalersinnaasoq.@ Taanna tassa neriulluarpunga siunnersuuteqarnikkut aamma taanna taamatut oqarnera neriullualersitsivoq aammami manna saqqummiunneqartoq ukiut tamaasa pilersaarusiortut  nuna tamakkerlugu saqqummiunneqarneranut tunngatillugu oqallitto­qartassasoq qularnanngilaq killiffiusut pillugit ingerlariaqqinnissarlu.

 

Taavalu Atassut uani oqaaseqarami nuannaartorujussuuvunga assorussuaq toqqissiallallunga, imatut oqarmat, issuaavunga: Aimmikkut ittumik aaqqiissuteqarnianngikkutta kommunit arlaqartut aningaasarsiornikkut sanngiilliartornerat unitsinnavianngilarput.@ Kisiannilu pakatsi­vunga naggataatigut nuannaaruttorlunga oqarmat, Aullumikkut ingerlatsineq Atassutip iluarineru­gaa@ uanga siunnersuutinnut tunngatillugu, taamaattumik paatsuungavunga Atassutip tungaanut qanoq isumaqarnera. Partiillu sinneri qutsavigaakka tapersersuimmata.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgård, Inuit Ataqatigiit:

Siullermik oqaatigissavara tassa ilisimaneqartutuut oktoberip 14-ani ilaatigut siunnersuutiga toqqammavigalugu oqallittoqarmat, tassanilu oqallinnermi aalaljangiinissaq imaluunniit siunnerfeqarnissaq ullumikkumut tikkuussutigineqarluni. Nuannaarutigisama annerpaat ilagivaat massakkut taamanikkut naalakkersuisut saqqummiineranni aammalu partiit ilaasa saqqummii­neranni oqariartuut ima nipeqarmat, inuit kiffaanngissuseqarput sumut nuussallutik soorlu piniagassatik malittaraat. Taanna ataatsimilluunniit ullumikkut eqqaaneqanngilaq. Aamma isumaqarpunga paasineqartoq, aap, ilumoorpoq inuit kiffaanngissuseqarput sumunnassallutik, kisianni sarfap sumut ingerlanissaa maani inimi aalajangerneqartarpoq. Aamma suliffeqarfiit sumiinniissai maani inimi aalajangerneqartarput, taamaattumik taassumap oqaatigineqaqattaartup massakkut nipangiussimanera paasisariaqarpoq. Isumaqarpunga aamma paasineqalersoq, taamatut inuiaqatigiit ineriartortinneranni aammalu ineriartortitsinitsinni isiginngitsuusaaginnar­sinnaajunnaaripput aaqqissuussaanersumik aammalu nuna tamaat ataatsimut isigalugu ineriartor­titsiviunerusumik ineriartortitsinissarput, tassami naluneqanngitsutuut aamma soorlu oqaatigeer­simagipput aammalu ilisimaneqartoq taamatut ineriartortitsisimanerup ukiuni kingullerni aammalu selskabit assigiinngitsut pilersiortorneranni eqiterinerujussuup kinguneranik suliffeqar­fippassuit sinerissamiittut eqiterneqarsimapput taassumallu kinguneranik kommunit namminneq pisuussutiginngisaminnik annertuumik ajornartorsiulersimallutik, tassa suliffeqarfinnik piiaaffi­gineqarnermikkut.

 

Taavalu eqiteriffiusuni inissaaleqinerujussuit pilersimapput Nuummi inissaaleqisut massakkut 2000-it sinneqarput, Sisimiuni Ilulissani 400-it tungaanut, taavalu tamatuma kinguneranik aningaasarpassuit maanngaannartutut oqaatigineqarsinnaasut tassaapput vacantinut tassa inissiigallarnernut aammalu hotelinut atortariaqartartut immaqa uffa taamatut pilersaarusiornerit pilersaarusiorluagaanerusimagaluarpata taakku aningaasat suliffissanut pilersitsinermut atorsin­naagaluartut.

 

Massakkut inuiaqatigiit aaqqissuussaaneranni equngasoqarpoq annertuumik, Landskarsi amigartooruteqarluni naatsorsuuteqarpoq, illuatungaanilli aningaasarpassuit maanngaannartarput tattoqisaannerujussuup kinguneranik. Taamaattumik ilumoorpoq nutaamik eqqarsartoqartariaqa­lerpoq aamma eqqarsaatigilluartariaqalerpoq ilumut suliffeqarfiit tamarmik taakkunani eqiteruf­fiusuni inissisimasariaqarnersut, nunammi immikkoortuisa ilaanni illorpassuit inoqaratik uninngaannarput aamma INI A/S-ip akiliiffigisariaqagaannik, taamaattumik imminut annertuu­mik ineriartornerup equnganerani aningaasat maanngaannartut amerlavallaaqaat nutaamillu eqqarsartoqartariaqalerluni aammalu illoqarfiit eqqugaasimasut immikkut qanoq iliuuseqarfigi­neqartariaqalerput.

 

Pisut kingulliit eqqarsaatigiinnarlugit assersuutitut taaginnarsinnaasama ilagivaat soorlu aap, imigassaajartarfik Ilulissanut inissinneqarpoq aamma suliaq taanna ingerlareerpoq soorunami pisariaqartitsisoqarsimammat, kisianni apeqquserneqarsinnaasut ilagivaat sooq Iluissani, soormi illoqarfimmi allamiissinnaanngila, inissaaleqisut amerlareertigisut. Aamma assersuutigiinnarlugu taasinnaavara aap, pilersinneqareersut ilaat NUKA A/S aamma maani allaffilerneqarpoq, sinerissami isorliunerusut sullivissatut, taava sooq Nuummiissava? Assersuutitut taanna apeqqutigerusuppara.

 

Taamaattumik ineriartortitsineq ataatsimut isigalugu pisariaqalerpoq tassa isiginngitsuusaagin­narsinnaajunnaarparput tattorliortitsinerit, meeqqanik paaqqinniffissaaleqinerit, inissaaleqinerit, atuarfinni tattoqisaannerit taakkua aaqqiivigissagutsigit aammalu aningaasarpassuit atussanngik­kutsigit immikkut sanaartornerujussuarmut, taakkua aaqqiiviginiarlugit aammalu illuatungaani illoqarfiit ilaanni inissarpassuit atorneqanngitsut. Taamaattumik nuannaarutigaara partiit maani tamarmik siunnerfiat ersarissoq tusarliunneqarmat aammalu oqariartuutigineqarmat, isumaqar­punga taamaaliornikkut aamma illoqarfiit pineqartut imaluunniit eqqugaasimasut neriuutissaqar­nerulersut maannakkut.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Nunaannaalertarlutalu nuannaarunnaartarpugut, kisianni nuannaarutigaara naalakkersuisut siulittaasuata oqaatigisaa tassa kommunit kiffaanngissuseqarlutik ineriartortitsisinnaanissaminnut periarfissaqarnerat taamaattuassasoq. Nuannerpoq tamanna tusarlugu, kisianni ippassaaniinnan-nguaq angallanneq pillugu oqallikkatta tassani kommunit nammineerlutik ineriartortitsisinnaa­nerat killilerneqareerpoq inimi maani. Taamaattumik maannakkut naalakkersuisut siulittaasuata oqarnera ippassaanilu angallanneq pillugu oqallinnermi oqaaserineqartut imminnut assortuupput, tassami angallanneq pillugu nassuiaat saqqummiunneqarmat apeqqutigivara kommunit nammi­neersinnaanerat soorlu mittarfiliortitsinermut tunngasut qanoq periarfissaqarpat? Tamanna oqaluttarfimmi uanngaanniit akineqanngilaq, kisiannili akineqanngimmat nammineerlunga saaffiginninnikkut paasivara Angallanermut Naalakkersuisuminngaanniit tamanna taamaattoqas­sagaluarpat nuna tamakkerlugu angallannerup aaqqissuussaaneranik equngasoqartitsilissasoq, taamaattumik kommunit nammineerlutik periarfissaqarsinnaanerat tamakkiisumik akuerissaria­qarpoq. Kommunit ineriartorusuttut killilersorneqassanngillat namminneq periarfissatik atorsinnaasariaqarpaat, soorunami allaalluinnarpoq nunap karsia Landskarsi isigalugu uagut maani sulisussaagatta, aamma kommunit namminneq karsertik isigalugu suliniartussaapput, taamaakkaluartorli puigortariaqanngilaq aamma Landskarsip aningaasaliuttagai kommuninut assigiinngitsunut kommunit aningaasaqarnerannut assorujussuaq sunniuteqartarmata.

 

Assersuutiginnarsinnaavarput 1994-mi utoqqalinersiutinut tapiisarneq pillugu aaqqiisoqarmat kommuninut 300 mio.-nit pallingajallugit aningaasat tunniunneqartalerput, tamatumalu kingu­neraa kommunit aningaasarissaariartulernerat, tassa taamannak kommunit aningaasaqarnerat Landskarsip tapiissutai aqqutigalugit pitsanngoriartarput. Aamma kommunit sanaartorfigineqar­tut Landskarsiminngaanniit aningaasaliiffigineqarrneri annertoorujussuarmik kommunit aningaasaqarnerannut sunniuteqarput.

 

Taamaattumik uatsinnut illersorluta assortorlutalu oqalussagutta aamma aappaatigooqarpoq. Soorunami suna tamarmi killeqartoq nalunngilarput. Aamma nuna tamakkerlugu ineriartortitsi­nermi aningaasat nunatsinniittut qivianngitsoorneqarsinnaanngillat nunatta aningaasaqarnera qanoq ingerlava? Tamakku tamaasa puiguinnarlugit ingerlaniarsinnaanngilagut. Aamma kommunini taamaappoq, aamma kommunit nammineerlutik aningaasaqarnertik isigalugu ingerlasariaqarput.

 

Oqallinneq nuannersoq aammalu pissanganartoq ingerlanneqarpoq, aamma kipitinneqassanngi­laq aamma uanga kipitinniarsarinngilara, kisianni isumaqarpunga oqallinneq sukumiisumik aammalu paasisassat assigiinngitsut tamaasa saqqummesinneqassappata taava ajortortai ajunngitsortaalu tamaasa oqaluuserisariaqarpavut. Sunaluunniit nassuiaat saqqummeraangat niaqquvut katangajallugit anngaasarnerput aamma eqqaassariaqarparput, taamaaliuinnaraluaruta ajortuusinnaasut aqqutigisinnaasai pinngitsoortissinnaanngilavut. Taamaattumik aamma tikkuaasinnaaneq arlaatigut periarfissaqartariaqarpoq.

 

Tamatta kissaatigaarput nunatta ajunngitsumik ineriartornissaa, pitsaasumik sapinngisamik kukkuneqarpallaanngitsumik, taamaattumik maanngaanniit oqartoqarsinnaappat una ajorpoq, una immaqa ajorpoq aaqqittariaqarpoq, taava naalakkersuisut pisussaapput tamakkuninnga tikkuar­tuutinik aamma aaqqinniassallutik. Neriuppungalu aamma 1999-mi maani immaqa amerlanerit peqataanngikkalaurpataluunniit allat nutaat sulilluarniarumaartut.

 

Taamatut naakkaluartumik oqaaseqaqqilaarlunga neriuutigeqaara aamma inuiaqatigiinni oqallinneq manna pillugu annerusoq ingelanneqassasoq, tassami taakkuupput uagut sulisitsisu­gut, taakkua aamma alajangiisinnaanerat tusaaniartariaqarpoq.

 

Peter Ostermann, Atassut:

Naatsuaqqamik, tassa Ruth Heilmann paatsuulaarsimannguatsiarmat. Uagut isumaqatigisarput unaavoq ullumikkut pilersaarusioriaaseq ineriartornerput arlalitsigut ima sukkatigaaq ingerlaa­vartumik ataatsimiititaliunngikkaluarni ingerlaavartumik pilersaarusiornerup ingerlannissaa, uagullu tulluarnerutipparput naalakkersuisut tassani pilersaarusiortutut inissisimassappata pilersaarusiorneq ingerlaavartumik ingerlanneqarsinnaaniassammat.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Nalunaarusiamik uani atuarluaqqissaarsimasut tamarmik, aamma inimi maanittut tamarmik taamaapput, malugissavaat naggataatigut naalakkerusisut ataatsimoorlutik oqaaseqaatigisaannik aamma imaqarmat. Tassani naalakkersuisut ataatsimoortumik oqaatigisaanni kalaallisuani qupperneq 127-mi takuneqasinnaavoq tassani nuna tamakkerlugu qanoq naalakkersuisut oqaaseqaateqarsimanersut, aamma taanna Kattusseqatigiinnut malugitsiaqqullugu taanna innersuussutigissavara qupperneq kalaallisuuani 127-mi allassimammat. Tassani ilaatigut takuneqarsinnaavoq naalakkersuisut maannakkorpiaq pilersaaruteqanngitsut Namminersornerul­lutik Oqartussat suliffiutaannik allanik nuussinissamut taamaattorli ingerlaavartumik malinnaaf­figineqartut illoqarfiit pingaarnersaat, aamma sinerissami illoqarfiit allat akornanni sanaartugas­satigut ineriartornermut atatillugu oqimaaqatigiissitsinissamik pisariaqartitsisoqarnersoq. Taanna qallunaatuani qupperneq utoqqatserpunga103-usoraara allassimavoq, kisianni kalaallisuuani 127-mi.

 

Nalunaarusiaq taanna nunap tamarmi pilersaarusiorneranut tunngasoq erseqqissaatigissavara aamma, taakku aamma tunngaveqarput nuna tamarmi ataatsimut karsia najoqqutaralugu aamma tassuunakkut pilersaarusiornerit aamma peqataaffigineqarmata. Mittarfiit ilaatigut tassunga killilimmik sananeqarsimaneri pilersaarutaareersut malillugit ingerlavoq, taavalu allat naammas­sineqarpata taava uterfigineqarsinnaaneri periarfissikkumaneqarluni aamma.

 

Taamaattumik aamma malugeqqunaqaaq maannakkut oqaloqatigiinnerit uunga killiffianni nunamut tamarmut pilersaarusiorneq ilumut nunamut tamavimmut pilersaarusiornermut sammititaammat. Taamaatumillu naliliinissani assigiinngitsuni inuit sumut katersuuppat, suliffissuit sumi soqutigineqarpat, qanoq ittumik illoqarfiit periarfissaqarnerat kialluunniit inuup suliffimmik aallartitsiniartup misissoruniuk Kalaallit Nunaata nunapassingani piinnarani nunap inissisimaneri, taava aamma misissussavaa tassani suliffissaqartitsinissaq, suliffissap tungaatigut qanoq ittut naapitassaralugit, kiffartuunneqarnissamut periarfissat illoqarfiup pisortaasa neqeroorutaat allarpassuillu.

 

Pisortaninngaanniit aallartitsiniarnigut uagut landskarsiminngaanniit tunngavilimmik suliffinnik aallartitsioniarnigut ajornakusoortorujussuupput. Maannakkut soqutigaarput inuit namminneq isumassarsiullaqqissusertik najoqqutaralugu suliffinik aallarniiniarsinnaanerat. Tamakkuupput maannakkut isiqarfigalugit ingerlaviginiarneqartut, taammaattumik sungiuttariaqarparput aamma illoqarfiit ilaat kajungernarnerupput Kalaallit Nunaanni, ilaat kajungernannginnerullutik. Innuttaasut, IA-p oqaluttuatulli oqaatigisariaqarput, kiffaanngissuseqarput tamarmik sumi najugaqarusunnerlutik.

 

Naalakkersuisuninngaanniit naalakkersinnaanngilagut inuit sumut ingerlaasasut pinngitsaalillu­git. Ornikkumasaminnut sullivinnullu nuannarisaminnut kalaaleq kinaluunniit aamma maani najugaqartoq uniffissaminut unittassaaq, uagut qulaanninnganniit taanna nalakkersinnaanngilar­put. Kisinanni peqataaffigisassaraarput uniffigisamini illussaqarnissaa, meraasa aturtitaanissaat, peqqinnissakkut isumagineqarnissaa allat tamakku inuiaqatigiinnit kiffartuunneqarnissaat, taakku suliassaraagut, kisianni inuk pinngitsaalisinnaanngilarput sumi najugaqartissallugu.

 

Ruth Heilmann, Siumut:

Unaana oqaatigerusukkiga, tassami kommunit pilersaarusiortarnerat taanna pingaartorujussuu­voq, aammalu soorunami nunatta pilersaarusiorneqarnera aamma taanna pingaartorujussuuvoq, taakku imminnut avissaartinneqarsinnaanngillat, taamaattumik suleqatigiinnissaq oqaloqatigiit­tarnissat pingaaruteqarput kommunit Namminersornerusullu akornanni. Aamma uani ilaat allamut nuunniarlutik kajunginngikkaluartut aamma nuutsinneqartarput ullumikkut, tassami soorunami KNI eqqarsaatigiinnarlugu, tassani suliffik allamut nuunneqarmat aamma sulisui malinnittariaqaramik, naak taanna inummut namminermut kissaataasimanngikkaluartoq. Taamaattumik tamakkua eqqumaffiginiarlugit neriuppunga siunissami taamatut pisoqaqqissan-ngitsoq.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Naatsunnguamik, tassa una oqaatigiinnassavara aap, ilumoorpoq kommunit isumassarsiullaqqis­susiat aamma tassani apqqutaaqqataalluinnarpoq, kisianni kommuni suliffissanik arsaartorneqar­simappat aningaasassaqanngilaq qanorluunniit isumassarsiarpassuit pitsaatigigaluarpata karsi imaarukkiartuinnarsimappat aamma pilersitsinissaminnut periarfissaat annikilligaluttuinnassap­put.

 

Aap, inuk pingitsaalineqarneq ajorpoq, aamma kiffaanngissuseqarpoq, kisianni suliffeqarfia nuannarisaa matuneqarpat, allamullu illoqarfimmut nuunneqarluni uninngaannarsinnaanngilaq allamik suliffissaqanngikkuni illoqarfimmini, taamaattumik inuk pinngitsaalisaavoq allamut nuunnissaminut, suliffissani malillugu.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut siulittaasuat:

Allanik oqaluttussaqanngilaq.

 

Taamaalilluni ullumikkut oqaluuserisassaq, tassalu Nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermut nassuiaat tusaatissatut tiguneqarpoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.