Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 29-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 22. september 1998 nal. 14.08

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 29.

 

Tupa avatangiisinillu tupatorfiunngitsunik isumannaarineq, kiisalu tupanik nioqqutissiat nalunaaqutserneqartarneri pillu­git Inatsisartut peqqussutaata nr. 5 ulloq 3. november 1994-imeersup allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaan­nut siunnersuut.

(Peqqinnissamut Naalakkersuisoq)

(Siullermeerneqarnera)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut, Avatangii­sinut Pinngortitalerinermullu Naalakkersuisoq:

Tupa avatangiisinillu tupatorfiunngitsunikisumannaarineq il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutaata nr. 5-ip 3. november 1994-imeersup allanngortinneqarnissaanut siunnersuut Naalakkersuisut matumuu­na saqqummiuppaat.

 

Tupa avatangiisinillu tupatorfiunngitsunik isumannaarineq il.­il. pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 5, 3. november 1994-imeersoq tupap sunniutaata navianartup annikillisinnissaa­nut peqqinnissaqar­fiup suliniuteqarneranut maannamut inatsisi­tigut tunngaviusimavoq. Tupamut tunngatillugu pinaveersaartit­sinermik suliniuteqarnissaq suli pisariaqartinneqarmat, tupa­mullu tunngatillugu malittarisassat ilaasa sakkortusineqarnis­saat pisariaqartinneqarmat peqqussutip maannamut atuuttup al­lanngortinnissaanut siunnersuut matumuuna saqqummiunneqarpoq.

 

Taamaasilluni siunnersuut pinaveersaartitsiniarluni suliniutit aqqutigalugit innuttaasut nalinginnaa­sumik peqqissusaannik pitsaanerulersitsiniarnermik Naalakkersuisut suliniuteqarneran­nut ilaavoq.

 

Peqqussummi ' 7, imm. 1 siunnersuutigineqarpoq allanngortinne­qassasoq sukannernerulersillugu. Massakkut malittarisassaq malillugu inimi suliffiusumi inummit ataasiinnaanngitsumit suliffiusumi pujortartoqarsinnaavoq inimiittut tamarmik pujor­tartoqarsinnaaneranik akuersisimappata.

' 7, imm. 1-ip nutaamik oqaasertalerneratigut siunnersuutigine­qarpoq inini suliffiusuni ataasiinnann­gitsumik suliffiusumi pujortarneq inerteqqutaalluinnalissasoq.

 

' 7, imm. 2 maannamut atuuttoq malillugu ataatsimiinnermi pu­jortartoqarsinnaavoq inimiittut  tamarmik pujortartoqarsinnaa­neranut akuersippata. Allannguutissatut siunnersuutip atuuti­lernerati­gut ataatsimiinnermi pujortarneq inerteqqutaalluinna­lissaaq.

 

Taamaasilluni inatsimmik allannguinerup siunertaraa pujortar­tarnerup peqqissutsimut sunniutipilui­sa annikillisinniarnis­saat. Malittarisassanik sakkortunerulersitsineq aamma pisariil­lisaataassaaq taamaasillunilu malittarisassat malikkuminarneru­lissallutik.

 

' 13-imi "Kalaallit Nunaanni Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik"-up "oqartussaasunut allanut" allann­gortinneqarnissaa siunner­suutigineqarpoq Kalaallit Nunaanni Sullivinnik Nakkutilliiso­qarfiup allanngueqqusinera malillugu, taassuma Namminersor­nerul­lutik Oqartussani oqartussaasut erseqqis­saaffigimmagit Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik naalagaaffimmi oqartussaaffiu­soq pillugu Namminer­sornerullutik Oqartussat inatsisiliorsin­naatitaanngitsut.

 

' 11, imm. 4 " Peqqinnissamut Avatangiisinullu Pisortaqarfik" Naalakkersuisut suliassaqarfiisa maannakkut agguataarneqarneri malillugit "Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfik"-mut allanngortinneqarpoq.

 

Siunnersuutip aningaasatigut sulisoqarnikkullu kingunerisassai.

Siunnersuut peqqinnissaqarfimmut aningaasaliissutaasunut tamar­miusunut sanilliullugu aningaasar­tuutaassanngilaq. Siunnersuu­tip sulisoqarnikkut sunniuteqarnissaa naatsorsuutigineqanngi­lartaaq.

 

Siunnersuut susassaqartunut tusarniaassutigineqarsimavoq, tama­tumalu kingorna tusarniaanermi akissutit siunnersuutip suliari­neqarnerani ilanngunneqarlutik.

 

Naalakkersuisut kaammattuutigaat tupa avatangiisinillu tupator­fiunngitsunik isumannaarineq il.il. pillugit peqqussutip al­lannguutaa atuutsinneqalissasoq.

 

Taamaattumik taamatut oqaaseqarlutik Naalakkersuisut Inatsisar­tunut ilaleqquaat Naalakkersuisut allannguutissatut siunner­suummik atortussanngortitsinissaat.

 

Kristine Raahauge, Siumup oqaaseqartua:

Naalakkersuisut siunnersuutaat Tupa avatangiisinillu tupator­fiunngitsunik isumannaarineq il.il. pillugit Inatsisartut peq­qussutaata allanngortinneqarnissaanut tunngasoq Siumumit taper­serparput.

 

Inatsisartut 1997-mi ukiakkut ataatsimiinneranni Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaanit isumaliutissiissut Siumu­mit suleqataaffigisimasarput oqaaseqarfigigatsigu ataatsimiiti­taliap isuma­qatigiissup Naalakkersuisunut inassuteqaataa immik­kuullaritsitaarlutik pujortartarfiit pillugit inatsisip ' 7-iata allanngortinneqarnissaanik imalik isumaqataaffigalugu nalunaarutigisimavarput.

 

Siumup pingaartimmagu tupa avatangiisinillu tupatorfiunngitsu­nik isumannaarineq pillugu Inatsisar­tut  Peqqussutaanit er­sarissaanis­saq, taamaasilluni pujortartanngitsunut pujortartar­tunullu akornuser­suutaanngitsumik aaqqiinissaq anguneqassammat.

 

Massakkullu Inatsisartut Peqqussutaanni nr. tallimaani novembe­rip pingajuani 1994-imeersumi allanngortinneqarniartut, ininik inunnik ataasinnaanngitsumit suliffiusuni aammalu ataatsimiin­nerni pujortarnerup inerteqqutaalernissaa Siumup isumaqatigil­luinnarpaa.

 

Aammalu Peqqussutip eqquutsinneqarnissaa pillugu nakkutiginni­nissaq kikkunnit akisussaaffigine­qarnissaata qulakkeerniarne­qarnera pissusissamisoorluinnartutut isigalutigu.

 

Siumumiit nuannaarutigaarput peqqussutip atuutilerneraniilli kommuuniniit pingaartinneqarluni malinniarneqarsimanera, soorlu meeqqerivinni, atuarfinni allaffeqarfinnilu immikkut pujortar­fiusinnaasunik ininik pilersitsiortorsimaneq kusanartumik aaq­qiisimanertut isumaqarfigaarput.

 

Taamak oqaaseqarluta Peqqussutip allanngortinneqarneranik Inat­sisartut peqqussutissaatta oqallisi­gineqarnerata aappassaaneer­neqannginnerani Iantsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaa­nut ingerlateqqaarneqarnissaa Siumumit inassutigissavarput.

 

Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartut peqqussutaanut allannguutissatut siunnersuut Atas­sutip tapersersorpaa.

 

Allannguuteqartitsinerup inimi sulliviusumi imaluunniit ataat­simiinnermi pujortarsinnaatitaanerup pujortartanngitsunut ikin­nerussuteqartunut pinngitsaaliiusarnikkut tutsinneqartarnera peersissavaa, inini inuit arlaqartut suliniarlutik ataatsimiil­lutilluunniit isersimaarfigisaanni pujortartarnerup ajornannge­qisumik inerteqqutigineqalerneratigut.

 

Maliinannguaq M. Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Nunatsinni tupatorpallaarnerup kinguneranik kræftimik nappaate­qalersartut peqqinnissaqarfimmut aningaasarpassuarnik atuiner­mik kinguneqartarput. Naak inuiaqatigiit tamarmiulluta nalunn­gikkalu­arlugu tupa qanoq ulorianartigisoq, ullut tamaasa ci­garitserpassuit nungunneqartarput, naallu nunatsinnut akitsuu­titigut isertitsissutaasarneri utoqqatsissutinut ilaasaraluar­toq, illuatungaatigut aamma aningaasarpassuit nunatsinniit aniasarnerat isertuunneqarsinnaanngilaq.

 

 

Tupatorneq akisoqaaq, inummut pujortartumut, peqqinnissaqarfim­mut inuiaqatigiillu kalaallit aningaasaataasa aniaannaratik nunatsinni kaaviiaartinnissaraluanut. Nalunngilluinnarparpullu ukiut tamaasa ilami ukiutoqqat tamaasa qassimmita ukiortaami pujortarunnaarniarlutik oqartaraluarpat. Pikkorittaqaat oqaal­laatigalutik taamaatissinnaasartut. Ilarpassuaqarpulli aallar­tikkaluaannarlutik tunniutiinnartartunik.

 

Killilersuineq namminermi ajunngikkaluartoq, pujortarunnaaru­suttunut ikiorsiissutaasinnaasunik annertunerusumik sulissute­qartoqartariaqarpoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut.

Imerajuttut katsorsarneqarsinnaappata, sooq pujortarajuttut periarfissinneqassanngillat?

 

Katsorsaavinnik akisoorsuarnik pilersitinngikkaluarluta pinave­ersaartitsineq aqqutigalugu pujor­tarunnaarnissamik suliniute­qartunik pilerisitsisoqarsinnaagaluarpoq, pujortarunnaarusut­tullu ikioqatigiillutik pujortarrunnaarsinnaanerat anguneqar­sinnaagaluarluni.

 

Tupatorneq akiorniarlugu pinaveersaartitsinerlu tunaaralugu­siunnersuut inatsisissatut siunnersuut allannguutissaq saqqum­miun­ne­qar­toq Inuit Ata­qa­ti­giin­niit paa­si­var­put tunngaviatigullu  isu­ma­qa­ti­ga­lu­gu­lu.

 

Tupatorneq pillugu Inatsisartut inatsisaat 1994-imi pilersinne­qarsimavoq. Taannalu inatsit pujortar­neq ajortuulluni iluaqu­taaqisoq qularutissaanngilaq. Paaserusunnarporli uumap inatsi­sip atuutiler­nerata kingorna pujortarneq annikillisimanersoq?

 

Tassunga ilanngullugu aamma uani inatsimmi oqaatsigineqarpoq, inimi inummik ataasiinnaanngit­sumik sulliviusumi pujortarneq inerteqqutaalissasoq, apeqqutigerusupparput tamatumani nerini­artarfiit imerniartarfiillu aamma pineqarnersut. Nalunngilar­pummi aamma taakku arlalinnik sulisoqarsinnaasartut pujortar­fiusaqisullu.

 

Taamatut oqareerluta Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut tusa­sagassiutit atuarfiillu aqqutigalugit pujortartarnerup akornu­tai nipiliutigineqartariaqalersut. Taama oqaaseqarluta apeqqu­titta akineqar­nissaat kissaatigalugu peqqussutissatut siunner­suutip Peqqinnissamut Ataatsimiititami oqaluuserine­qarnissaa innersuussutigaarput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartuni suliniarsarinitsinni ilaatigut kipiluttunarsin­naasartumi nu­nat­sin­ni peqqissuseq pillugu nassuiaatigineqartar­tut tunngavigalugit ilisimavarput; nunatsinni tupatorneq pissu­tigalugu puatsigut, toqqussaakkut il.il. kræftimik nappaateqa­lertartut nunanut allanut naleqqiullugit amerlanerujussuu­sut, taamaattumik ajornartorsiutip taama annertutigisup millisinne­qarnissaa anguniarlugu, peqqussu­tip sukateriffigineqarnissaa tamakkiisumik taperserpara.

 

Uagummi inersimasut uatsinnut nalligiinnaraluarutta, meerartat­ta pitsaanerusumik siunissaqarnerat angujuminaatsissaqaarput, taamaattumik suliap aappassaaneerneqannginnrani Inatsisartut Peqqinnis­samut Ataatsimiititaliaani akuersaartumik oqaluuseri­neqarnissaa innersuussutigaara.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut Naa­lak­ker­sui­soq:

Malunnarpoq Naalakkersuisut siunnersuutaat Inatsisartunit oqa­luttunit tamanit ilalerserneqartoq, kisiannilu aamma Peqqinnis­samut Ataatsimiititaliami eqqartorneqarnissaa kissaatigineqar­luni, tassanilu oqaluuserineqartussat arlallit aamma saqqum­mereerlutit.

 

Tamanna Naalakkersuisuniit soorunami ilalerusupparput, aammalu paasissutissanik ilisileerisinnaa­nerput tassani ammaakkusullu­gu, ilaatigut oqaatigisinnaavara Inuit Ataqatigiinni oqaluttup Malii­nannguaq M. Mølgaard-ip apeqqutigivaa ukiuni kingullerni tupatorsinnaanermut inatsisiqalereernitta kingorna tupatorneq nunatsinni annikilliallassimanersoq qanoq malinnaaffigineqarti­ginersoq.

 

Tassunga tunngatillugu oqaatigissavara ukiut matuma tallimat missaata siornatigut, tassa peqqinner­mut misissuineq annerto­orujussuaq ingerlanneqarsimavoq, tassanilu aamma takussutissa­qarpoq nunatsinni inuit qanoq amerlatigisut pujortartuusut, tassanilu oqaatigineqarluni kalaallit 80 % missaat inersimasut pujortartuusut.

 

Tamatuma kingorna ukioq manna Paarisap pilerseqqereerneratigut aamma taamak annertutiginngik­kaluamik, kisiannilu paasisarput naapertorlugu aamma takussutissaalluartumik inuiaqatigiinni qanoq pujortartoqartiginersoq, aamma taanna ilanngullugu mis­issuataartissimavarput tassanilu paasissutis­sat kingulliit aamma Ataatsimiititaliamut tunniutissallugit piareersimavugut.

 

Naatsumik oqaatigalugu paasiniaanerit kingulliit tunngavigalu­git inersimasut pujortartartut ajoralu­artumik malunnaatilimmik ikiliallassimanngillat. Kisiannilu una neriunartut ilaattut oqaatigineqar­sinnaavoq, taakkunannga pujortartuniit 70 %-it oqarsimammata pujortarunnaarusukkaluarlutik, taamaattumik paa­sissutissat ilaat tassaniipput, aammalu allat Ataatsimiititali­amut tunniussinnaasagut isummersuinermi ilapittuutaasinnaasut tunniukkusussavagut.

 

Malunnarpoq kaammattuineq pujortarunnaarnissamut pisariaqartoq, tassami nalunngilarput pujortar­talereersimalluni qanoq ajornar­tigisoq taamaatikkusukkaluarluni taamaatissinnaaneq. Taamaattu­mik kajumissaarutissaavoq una annertooq, suli pujortartalersi­manngitsut aallartinnaveersaaqqullugit, nalunanngimmat ajorna­kusoortartoq taamaatinniarnissaq.

 

Taamaakkaluartoq aamma soorunami pujortarlereersimasut taamaa­tinniarnissaannik kaammattortu­artariaqarput, tassunga atatillu­gu oqaatigisinnaavara danmarkimi pualluutinik akiuiniaqatigiif­fik peqatigiiffik suleqatigilluarlugu aammalu aningaasanik ikiorsiimmaat ukioq mannamiit pujortartar­neq akiorniarlugu suliniutinut assigiinngitsunut, tassani Peqqinnissamut Pisorta­qarfimmi Paarisami­lu salliutillugit suliniutissatut aallarniu­tigisimavagut naartusut angajoqqaanngortussat aammalu tassani meeraaqqat eqqarsaatigisimallutigit, soorunami kikkut tamarmik ataatsikkut suliffigerusun­naraluaqaat, kisianni aamma aallaa­vissaqartariaqaratta taakkua pingaartillugit aallarniutiginiar­simavagut, taamaalilluta taakkununnga suliniutit assigiinngit­sut aallartisarneqarnikuupput taakkualu­a aamma Ataatsimiitita­liamut tusarliussutigissallugit piareersimassuugut.

 

Taakkununnga suliniutit ilagivaat pujortalereersimasunut pujor­tarunnaarusullutik ikiorneqarusuttu­nut aamma ilitsorserneqaru­suttunut pikkorissartitsinerit ilitsersuussisinnaanermut, tas­sanilu angajoq­qaanngortussat siullermik taakkua neqoroorfigine­qartarput pujortarunnaarusukkunik ilitsersorneqar­sinnaasut ikiorneqarlutillu, qanoq iliornikkut taamaaliornissaq ajornann­ginnerpaassasoq, aammalu taamatut pujortarunnaarusunnerminnik ikiorneqarusuppata tamakkua nipputtartut allallu eqqarsaatiga­lugit, tassuunakkut aamma akikillisaavigineqarsinnaanerinik taakkua aamma suleqatigut ikiorsiullugit neqeroorfigisinnaaler­simavagut. Aallartittoqarsimavoq, soorunami suli suliniutit annertusar­tariaqassapput.

 

Taamatut oqaaseqarallarlunga malunnarmat tamanit tapersersorne­qartoq, tassani oqallisigeqqinnis­saanik oqallilluarnissassinnut kissaallusi qujagallarpunga.

 

Maliinannguaq M. Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Apeqqutigisarpununa ataaseq akineqanngimmat neriniartarfinnut imerniartarfinnullu tunngasoq. Tassami inatsit atuutilertussaq malillugu 17 november 1998 atuutilertussatut allanneqarsimavoq.

 

Aammalu tassani imak paasisariaqarnerluni ulloq taanna, tassani neriniartarfinni pujortarneq inerteqqutaalissasoq tassami na­lunnginnatsigu sulisoqarpoq arlalinnik aammalu inuit katersuut­tarfigivaat neriniartarfiit imerniartarfiillu.

 

Taavalu uunga ilanngullugu oqaatigissavara, tassa soorunami nuannaarutissaavoq naartusut aamma angajoqqaanngortussat taama­tut kaammattorneqarnerat. Uanilu ukiualuit qaangiuttut nalunn­gilarput TV-kut aallakaatitsisoqarsimasoq qanoq kinguneqarsin­naaneranut tunngasunik, taakkua isumaqar­punga ullumikkut nan­geqqittariaqartut, soorunami makkua assilissat plakatit allallu atorluarneqarsin­naapput, kisianni aamma nalunngilarput sunniu­teqarnerpaarpaarsartut inunnut tassaavoq TV-kut aallakaatitas­siorneq aammalu immaqa Radio-kut, tamatigut qaammarsaaneq aam­malu navianaqutaa­nik aallakaatitassiorneq.

 

Tassungalu ilanngullugu una pujortarunnaarlutik eqqarsartut taamak amerlatigisimappata, tassa 70%-tiusimappata isumaqarpun­ga pimoorussamik taakkua ikiorserneqarnissaat qanoq iliuuseqar­figineqartariaqartoq. Tassami arlaatigut ilaat eqqarsartarialu­arpoq immaqa kaammattoqatissaaruttar­lutik, immaqa illoqarfik­kaartumik pinaveersaartitsinermik suliaqartunut ilanngullugu pikkorissaatit­sisoqarsinnaagaluarpoq qanoq ililluni ataatsimo­orussamik pujortarnaveersaaqatigiinnissamik pikkorissaasoqar­sinnaanersoq. Tassami nalunngisatsituut aningaasarpassuit ator­neqartarput aammalu peqqinnissamut minnerunngitsumik tamatuma kinguneranik aningaasarpassuit atorneqartarlutik.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut Naalakkersuisoq:

Soorlu naluneqanngitsoq Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap tupa­tortarneq pillugu arlaleriarluni oqallittarsimavoq aammalu inassuteqartarsimalluni maanga aammalu Inatsisartuni ataasiak­aani taamaaliortoqartarsimalluni. Tassani aaamma soorunami innuttaasut akornganni oqallinneq pisarsi­malluni.

 

Tassunga tunngatillugu uani Naalakkersuisut siunnersuuteqarnis­satsinni aamma eqqarsaatersuutigi­neqarsimaqaaq qanoq annertuti­gisumik qanorlu ikitsigisunik allannguuteqartoqarnissaa massak­kut inassutigissagipput.

 

Una siuariarnertut isigalugu massakkut siunnersuutigigallarpar­put, tassanilu aamma allat sukaam­miisinnaanerat eqqartorsimaga­luarpagut ingammi pisortaqarfimmi, kisiannili ilaatigut anin­gaasatigut suliffeqarfinnut sumiittarfinnullu kingunerisinnaa­sai qulaajarneqartinnagit aammalu tamakkiisumik takusinnaann­gikkallartillugit tamakku allannguiffiginissaanik massakkut siunnersuuteqarnissarput tunuarsimaarfigisimavarput.

 

Taamaattumik massakkut inatsisissap peqqussummut atuutereersu­mut allannguutissatut siunnersuu­tit tassa ukutuaapput saqqum­mersut, taamaattumillu atuutereersup saniatigut aningaasanik annertuu­mik naleqarsinnaasunik allannguuinissamik uuma kingu­nerisaanik naatsorsuuteqanngikkallarpugut.

 

Erseqqarinnerusumik taassuma oqaaseqarfiginissaa pisariaqartin­neqarpat utaqqilaartariaqassaanga, massakkut erseqqarinnerusu­mik oqaaseqarfigisinnaanngikkallarpara.

 

Pujortarunnaarusuttunut aammalu pujortarnaveersaarnermut paa­sissutissat assigiinngitsut atoqqinne­qarsinnaasut Maliinannguaq M. Mølgaard-imit kaammattuutigineqarpoq. Aap nunatsinni pigine­qareersut paasissutissat assigiinngitsut pigivagut assigiinn­gitsorpassuit, aammalu danmarkimi kræftimut akiuiniaqatigiiffik Kræftens Bekæmpelse siorna oqaloqatigineranik aamma isumaqati­gisimavakka paasissutissaataat assigiinngitsorpassuit taakkua uagut pisinnaagigut, tamannalu piviusunngortippaat, tassa sior­na kassingaatsiarsuarmik nassiussarsivugut, video-it assigiinn­gitsuti­gullu takussutissat paasissutissat tassani katersorne­qarsimallutik.

 

Taakkua nammineq pigisagut aamma avataaninngaanniit nassiussar­siagut, pissarsiagut ataavartumil­lu pissarsiarisartakkagut massakkut piffissani kingullerni paasillugit allattorlugillu qanorlu imaqar­nersut sunut piukkunnarnersut misissuataarpagut, taanna suli naammassivinngilaq, kisianni iluatinnartorpassua­qartoq malunnarpoq, aammalu tassa taannarpiaq siunertaavoq suut nunatsinni atorluarsinnaagigut piureersunit nutaarsuarnik sa­nanngikkaluarluta, aammalu immaqa suut pisariual­laanngitsunik atornissaat akisuallaanngitsumillu nunatsinnut naleqqussinnaa­sut, suliat tamakkua massakkut ingerlapput.

 

Aamma pinaveersartitsinermik siunnersortinik nunatsinni pior­saasoqarnerani nalunngilara tupator­pallaarnermik apeqqut aamma taakkunani soqutigineqarluarlunilu pingaartinneqartoq, taamaat­tumik taakkua aamma qanimut suleqatiginissaat piukkunnarluar­tuuvoq.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Erseqqissaatigissavara partiit, taavalu aamma Kattusseqatigiit kissaatigimmassuk Peqqinnissamut Ataatsimiititaliami suliassaq ­su­li­ari­ne­qaqqaarallassasoq taavalu soorunami taanna aamma isu­ma­liu­tis­siissummik saqqummiussiumaarpoq aappassaaneerneqarnera­ta nalaani. Aammalu qulornanngitsu­mik tassani eqqartorneqartut ilagisussaassavaat qaqugu atuutilernissaanik siunnersuutaasima­soq.

 

Kristine Raahauge, Siumut:

Uani Inuit Ataqatigiinninngaanniit ersarissumik apeqqutigine­qarmat pujortarnerup taamatut sukuteriffigineqarnerata tamanut atuussanersoq imaluunniit immikkut aamma soorlu sutorniartar­fiit neriniartarfiit pineqassanersut, uagut isumaqarpugut su­liffinni tamani atuuttussatut saqqummiunne­qartoq, tassalu tama­ni aamma atuuttariaqarluni, imaqaluunniit aamma allanut naleq­qiullugu sutorni­artarfiit neriartaarfiit, nerisassiortup inuit kikkulluunniit nerisassaannik piserusuttut sulisut pingaartin­nerpaavaat immikkut pujortartarfeqarnissartik.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:

uanga naatsuarannguamit taammaallaat oqaaseqalaaginnassaanga partiimi oqaaseqartutta saniatigut, tassa isumaqarama aamma inatsisiliortutut maani inatsisartuni eqqaamaqqissaartuartaria­qaratsigu inatsisilioraangatta aamma inatsisiliaq una unalu malitsinniarneqassanersoq.

 

Isumaqarpunga taanna eqqaamajuartariaqaripput, uani siunner­suummi ' 7-i imm. 1, ima tassa oqaaseqartussatut siunnersuuti­gineqarpoq, ini inummik ataasiinnanngitsumik suliffiuppat pu­jortarneq inerteqqutaavoq. Ersarilluinnartoq inerteqqussut. Tassa imatut paasineqassanerluni aamma oqaaseqartutta assersuu­titut oqaatigivaa, sutorniartarfinni taava qanoq iliortoqassa­va, imerniartarfin­ni inuit katersuuffigisaani assigiinngitsuni.

 

Taamatut inerteqqussummik eqqortitsiniareernissamik piareersi­manngitsunut, taava qanoq aaqqis­suussiniartoqassava? Uani siunnersuummi oqaatigineqarpoq Inatsisartut peqqussutaat manna atuutilissasoq november 15-aninngaanniit ukioq manna. Tassa aqaguani 16. november 1998 sutorniartarfimmut arlaannut maani Nuummi, sineriatsinni arlaaniluunniit neriartussagulu­arutta taava kikkut kisimik neriartoqqusaasinnaassappat? Pujor­tarsinnaanngitsut.

 

Taamaattumik malitsitsiniarneq inatsisilioraangatta aamma taan­na eqqaamasassagipput uani ujartorpara, aammalu Peqqinnissamut Ataatsimiititaliamut aamma nalilersorneqarnissaa kissaatigis­sallugu.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Erseqqissaatigissavara una pineqartoq oqallisigineqartoq ullu­mikkut, tassa allannguutissatut siunnersuutitut saqqummiunne­qarmat, taamaattumillu Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap iluani sukumiinerusumik eqqartorneqassaq, qanoq qaqugulu atuutilernis­saa, kiisalu qanoq isumaqartinne­qassanersut oqaaserineqartut maani.

 

Maani oqaaserineqartut ilanngullugit Peqqinnissamut Ataatsimii­titaliap tamanna suliarissavaa, taavalu aamma isumaliutissiis­summi aappassaaneerneqartinnagu saqqummiussiumaarluni.

 

Allamik oqaaseqartussaarummat taamaalilluta ullumikkut oqaluu­serisassap immikkoortup 29-ip siullermeerlugu oqaluuserineqar­nera naammassivarput. Aappassaaneerneqartinnagulu Peqqinnissa­mut Ataatsimiititaliamit suliarineqarallassaaq, tamatumalu kingornatigut aappassaaneerneqarumaar­luni.

 

 Oqaluuserisaq naammassivoq.