Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 32-2		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 19. oktober 1998 nal. 14.48

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 32

 

Qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut.

(Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasua aamma Peqqinnissamut Naalakkersuisoq)

(Aappassaaneerneqarnera)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat.

 

Otto Steenholdt, Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliap siulittaasua:

Inatsisartut inatsiseqarnermut ataatsimiititaliaaninngaanniit qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut saqqummiussiffigisimavaa isumaliutissiissuti­galugu.

 

Tassa taanna ilissinnut tunniunneqartoq tassaavoq inatsisissap aappassaaneerneqarnerani suliarineqarnissaanut isumaliutissiissut.

 

Ataatsimiititaliami tassani peqataapput: Inatsisartuni ilaasortaq Otto Steenholdt (siulittaasoq), Inatsisartuni ilaasortaq Laannguaq Lynge(Siumut), Inatsisartuni ilaasortaq Niels Mattaaq (Siumut), Inatsisartuni ilaasortaq Anders Nilsson (Atassut) aamma Inatsisartuni ilaasortaq Johan Lund Olsen(Inuit Ataqatigiit).

 

Inatsisartut inatsiseqarnermut ataatsimiititaliaata qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisar­tut peqqussutissaattut siunnersuut suliaraa. Tassungalu atatillugu imatut oqaaseqaateqarumalluni.

 

Ataatsimiititaliamit pingaartinneqarmat kalaallit qimmiata qimuttup immikuullarissuunerata erseqqissarneqarnissaa, aammalu kalaallit qimmiisa qimuttut allanit akuneqatsaaliorneqarnis­saannut illersorneqarnissaannik siunertaqarneq Inatsisartut inatsisaata qulequtaanut naleqqussar­niarlugu. Siunnersuutigineqarpoq Inatsisartut inatsisaata qulequtaa imaalillugu allanngortinne­qassasoq: "Qitsuuteqarneq, qimuttunik qimmeqarneq aamma allanik qimmeqarneq pillugit Inatsisartut i­natsisaat."

 

Tulliullugu ataatsimiititaq isumaqarpoq qimmit pillugit kommunet ileqqoreq­qusaat, qimmit qitsuillu pillugit nutaanik ileqqoreqqusaliornikkut siunner­suutigineqartumit piaarnerusumit taarserneqartariaqartut.

Taamaalilluni ataatsimiititaliap inassutigaa ' 29 imm. 4  imatut oqaaserta­lerneqassasoq: " Kommunet qimmit pillugit ileqqoreqqusaat atuutiinnassapput kapitali 4 naapertorlugu, qimmit qitsuillu ileqqoreqqusalianit taarserne­qarnissamik tungaannut kingusinnerpaamik 31. december 1999."

 

Ataatsimiititaliap siunnersuummik suliarinninnermini siunnersuutip ' 19 imm. 3 qimminik qimuttoqarfiusunut, qimminik sulisinneqartunik qimminillu innarluutilinnit ikiortigineqartunik kinguaassiorsinnaajunnaarsitsinissamik piumasaqaat misissorsimavaat.

 

Ataatsimiititaliap paasisimavaa qimminik qimuttoqarfiusunut, qimminik suli­sinneqartunik qimminillu innarluutilinnik ikiortigineqartunik kinguaassior­sinnaajunnaarsitsinissaq nalinginnaa­sumik piumasaqaatigineqartartoq.

 

Kinguaassiorsinnaajunnaarsitsisarneq pineqartoq tassaavoq vasetone-mik taa­neqartartoq, taama kinguaassiorsinnaajunnaarsitsinermi, anisuup aqqutaa kisimi kipineqartarpoq.

 

Taamaaliornikkut qimmip suiaassutsini aammalu qimmitut sulisinneqartutut piginnaasani pigiinnartarpai taamaattorli kinguaassiorsinnaajunnaartarluni.

 

Taamatut oqaaseqarluni inatsiseqarnermut ataatsimiititaliap isumaqatigiil­luni inassutigissavaa, siunnersuut maannakkutut iluseqarluni Inatsisartunit aappassaaneerluni suliarineqassasoq. Tassani inatsisissamut ilaasortat taa­matut inatsisartunut isumaliuutissiipput, atiilu taagorneqa-reerput.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut, Avatangiisinut Peqqin­nissaqarfimmullu Naalakkersuisoq:

Qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit inatsisissatut Naalakkersuisut siun­nersuutaat pillugut inatsiseqarnermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissu­taa innersuussutigalugu ataatsimiititaliap inatsisissatut siunnersuummit tigusilluarsimanera kiisalu siullermeerinninnermi oqaatigineqartut ataatsi­miititaliami oqallisigineqarsimaneri nuannaarutigalugu paasivara.

 

Inatsiseqarnermi ataatsimiititaliap isumaqatigiissuk inassutigaa Inatsisar­tut inatsisissaata qulequtaa, kalaallit qimmiata qimuttup illersorneqarnis­saannik inatsisikkut anguniarneqartumut naleqqussarneqassasoq, taamaammallu inassutigalugu inatsisissap qulequtaa allanngortinneqas­sasoq.

 

Ataatsimiititaliaq isumaqarportaaq qimmeqarneq pillugu kommunet ileqqoreq­qusaat siunner­suummi siunnersuutigineqartumiit piaarnerusumit taarserneqar­tariaqartut.

 

Taamaammat qimmeqarneq pillugu kommunet ileqqoreqqusaat kingusinnerpaamik 1999-imi decemberip 31-ata tungaanut atuuttussanngorlugit ' 29 imm. 4 al­lanngortinneqarnissaa ataatsi­miititaliamiit siunnersuutigineqarpoq.

 

Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliap inassuteqaatai Naalakkersuisut isuma­qatigaat, Naalakkersui­sulli inatsisip qulequtaata allannguutissaanik alla­mik siunnersuuteqassapput, tassa kalaallip qimmiata qimuttup allanik akune­qatsaaliorneqarnissaanik inatsisikkut siunertarineqartoq suli ersarinneru­lersillugu.

 

Taamaammat inatsisip qulequtaata ima allanngortinneqarnissaanut Naalakker­suisut siunnersuuti­gaat, qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqar­nerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat.

 

Naalakkersuisut sinnerlugit kaammattuutigissavara inatsisissatut siunner­suut maanna isikkorilik­kamisut isikkoqarluni pingajussaaniigassanngortinne­qassasoq.

 

Niels Mátâq, Siumup oqaaseqartua:

Qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit inatsisartut Inatsisissaattut siun­nersuutip siullermeerne­qarnerani Siumumiit oqaaserisavut innersuullugit isumaliutissiissut naatsumik imatut oqaaseqar­figissavarput:

 

Ataatsmiititaliamit pingaartinneqartoq Siumup isumaqatigilluinnarpaa. Ka­laallit qimmiata qimuttup qimminik allanik allaanerullunilu nunani issittu­ni qimuttorissallugu naleqquttuulluin­narnera iluaqutaalluinnarneralu qaqu­gorsuarmut illersortuarneqassasoq pillugu Inatsisartut inatsisisaattut si­unnersuutip imarisai ersarissut suli ersarissitinniarlugit, ataatsmiitita­liap inassu­taa inatsisip qulequtaata allanngortinneqarnissaa Siumumiit isu­maqatigaarput.

 

Siumumiit isumaqarpugut qulequttap allannguutissaanik tulluartumik qulequt­siisariaqartugut.

 

Taamaattumik Siumumiit tulluarnerusutut oqaatigissavarput Naalakkersuisut akissuteqaataanni siunnersuutaasoq imaattoq: "Qimmit qimuttut, kiisalu qim­meqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit inatsisartut inatsisaat."

 

Siumumiit ataatsimiititaliaq isumaqatigaarput qimmit qimuttut pillugit ta­akkulu illersortuarnis­saat tunngavigalugu oqaaseqarmat, kalaallit qimmii qimuttut pillugit avataaniit eqqussukkanit, tassa qallunaat qimmiinit aku­neqannginnissaannik suliniuteqarnissamik tikkuartuimmat.

Siumumi pingaartilluinnarparput kalaallip qimmiata qimuttup illersortuar­nissaa, aamma nappaa­tinut nersutinik atorneqartartunut illersuummik piuar­tarnissaat inassutigissallutigu.

 

Siumumiit Naalakkersuisut saqqummiussaat, inatsiseqarnermullu ataatsimiiti­taliap isumaliutis­siissutaa akueraagut.

 

Otto Storch, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisissap suliarinerani, ataatsimiititaliap inassuteqaatai, inatsisissap qulequtaata allanngortin­neqarnissaanik siunnersuut aammalu kommunet ileq­qoreqqusaat 1999-imi decemberip 31-ata tungaanut atuuttussanngorlugit ' 29 imm. 4 allanngortinneqarnissaanik siunnersuut Atassummiit isumaqatigaagut.

 

Inatsisissalli qulequtaata allanngortinneqarnissaanut oqaasertassatut Naa­lakkersuisut siunnersuu­taat Atassummiit taperserparput.

 

Inatsisissap siullermeerlugu oqaluuserineqarnerani piumasarigaluarparput qimmit qimuttut sukkaniuffimmut uumatillugit qimaannarneqannginnissaannik piumasarineqartoq sakkukilline­qassasoq. Paasinarpoq tamanna nikisinniarne­qanngitsoq.

 

Kommunilli ileqqoreqqusanik nutarteriniarnerminni taannartaa arlaatigut eqqumaffigisassagaat neriuutigalugu siunnersuummi allannguutissatut siun­nersuutigineqartut Inatsisartunit akuerine­qaqquagut.

 

Evald Brønlund, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Nunatsinni qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut Inatsisaata siullermeerneqarnerani Inuit Ataqatigiinniit oqaaseqaatigisimasagut Inatsi­sartut Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliaata ataatsimiinnerminni soqutiga­lugit sammisimagaat paasivarput, taamaalillunilu kissaatigut ajunngitsumik suliarineqarsimallutik.

 

Paasinarpoq Inatsiseqarnermik ataatsimiititaliap kissaatigisimagaa kalaal­lip qimmiata qimuttup immikkuullarissuunera qimminillu al­lanik akutsaaliorneqarnissaa pingaartissima­gaat, taamaattumillu inatsisis­sap qulequtaa allanngortinniarneqartariaqarluni.

 

Inuit Ataqatigiinniit inatsisissap qulequtaa allanngortinneqarnissaannut Naalakkersuisut siunner­suutaannut isumaqataavugut, taamaalillunilu uuma inatsisissap pingajussaaneerneqarnissaanut ingerlaqqinnissaa kaammattuuti­gissavarput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisissamut siunnersuutip siullermeerneqarnerani Kattusseqatigiit sin­nerlugit oqaaseqaatikka innersuussutigalugit Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa aappaatigut pakatsissutigilaar­para.

 

Tassami takujuminaatsikkakku, suliap siullermeerneqarnerani, ilaatigut Kat­tusseqatigiit sinnerlu­git saqqummiussakka, tassalu siullertut qimminik qit­sunnilluunniit toqoraasartut imaluunniit nakkutilliisut inatsisinut tunnga­viusunut naapertuutinngitsunut misissuisinnaatitaanissaanut tunngasoq aam­malu qimussinut sukkaniunnermut tunngatillugu qimmit sukkaniuffimmut qi­maannarneqarallartartut oqaatigisakka pillugit qanoq isummerfigineqarsima­nersut assut paaseru­sunnaraluarmat. Isumaliutissiissummimi oqaatsimik ata­atsimilluunniit taakku pillugit oqarto­qanngimmat.

 

Qularnanngilarmi ataatsimiititaliami oqallinneq annertooq ingerlanneqarsi­massagaluartoq, kisianni paaserusunnarpoq taakku pillugit qanoq isummerto­qarsimanersoq.

 

Inatsisissamut siunnersuut soorunami qulequtaqartariaqarpoq.

 

Taamaammat Naalakkersuisut siunnersuutaat isumaqatigaara.

 

Inatsisip qulequtaa pingaaruteqaraluaqisoq, taamaattoq eqqaamasariaqarpoq inatsisiliornikkut inuit inatsisaatsunngortinneqannginnissaat ilanngullugu isumagisariaqarmat.

 

Taamaammat suliap siullermeerneqarnerani paragrafip eqqaasami qanoq isum­merfigineqarsima­nerat taasisoqannginnerani maannakkut paaserusuppakka, ata­atsimiititaliarmi oqallissimassa­qaaq.

 

Isumaqarpunga qimminut qimuttunut tunngatillugu suliap siullermeerneqar­nerani saqqummiun­neqartut ilaat, tassalu ilaatigut aamma qimmeqarfiliisar­nermut tunngasut annerusumik oqallinneq imaqarnerusariaqartoq.

 

Tassami avannaani qimmit akornanni alliartorsimasugut ilaatigut ilisimavar­put qimmit pitut­taanngikkallarmata qaqutigorsuaq qimmit akornanni perleror­neq tutsiukkaangat, qimminik napparsimasunik annerusumik tusarsaasoqarneq ajormat.

 

Taamaattumik qularnanngitsumik qimmit pituttaalersimanerat aamma napparsi­makulalerneran­nik kinguneqaratarsinnaanera ilanngullugu misissorneqartaria­qartoq isumaqarpunga.

Tassami qimmeq pitunneqaraangami, uumasuutigineqarnermi sinnera annerpaamik najugaqarfi­gisarpaa nunataminikasik. Siniffigalugulu, annakaaffigalugulu qummarfini.

 

Taamaammat qularnanngilaq pisariaqalersinnaasoq qimmeqarfiup ukiut tamaasa bakteriaajarne­qarnissaanik piumasaqarnissaq.

 

Naalakkersuisunullu apeqqutiginiarpara tamakkununnga tunngasut qanoq isum­merfigineqarsima­nersut. Akissuteqaatigineqartussat tusariarlugit taaseqa­taanissannut tunngasut isummerfigiumaar­pakka.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut Avatangiisinullu Naa­lakkersuisoq:

Naalakkersuisut sinnerlugit qujassutigissavara ataatsimiititaliap isumaqa­tigiissup inassuteqaataa aamma partiit oqaluttuinik isumaqatigineqarlutik oqaaseqarfigineqarmata aammalu Naalakker­suisut qulequtassatut allannguu­tinnguassatut siunnersuutaa aamma partiinit ilalerneqarmat, kiisalu aamma taannartaa Kattusseqatigiinnit ilalerneqarluni.

 

Kattusseqatigiinniit ilalerneqarpoq pakatsissutigineqarluni apeqqutit siul­lermeerneqarnerani saqqummiunneqartut arlallit uani oqaaseqarfigineqarsi­manngimmata, kisianni naatsorsuutigaara taanna ataatsimiititaliaminngaan­niit akissuteqarfigineqarumaartoq. Tassani Naalakkersuisuni ataatsimiitita­liap sulisimanera aammalu tassani saqqummiunneqartoq ataatsimiititaliaminn­gaanniit uani siullermeerneqarnerani oqallisigineqartut aallaavigalugit inerniliussat Naalakker­suisunut apuunneqartut taakkua akissuteqarfigivagut, naatsorsuutiginagulu uani oqallinneq siullermeerneqarneraniit aallaqqaataa­niit aallartinneqassanngitsoq.

 

Kisianni Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksenip Naalakkersuisunut apeqquteqaatigivaa qimminik napparsimanaveersitsinissamik suliniuteqarneq qanoq innersoq.

 

Tassunga tunngatillugu oqaatigissavara Naalakkersuisoqarfinniit Kommunit Kattuffiat qanimut suleqatigineqarmat, qimmit, minnerunngitsumillu qimmit qimuttut napparsimanaveersaartinne­qarnissaat pillugu.

 

Tassanilu siunnerfigineqarluni isumaqatigiissuteqarneq, minnerunngitsumillu tassani eqqarsaati­gineqarpoq siullermik kapuuisarnermik tunngassuteqartut, kisiannili kommunit Kattuffiallu oqaloqatigiinnerit atauartumik ingerlap­put., taamaattumilli apeqqutit allat qimminik napparsimanaveersaartitsinis­samut tunngassuteqarsinnaasut aamma tassani tikinneqartarnissaat qularuti­ginngilara.

 

Otto Steenholdt, Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasua, Atassut:

Oqaaseqartut tusarnaarlugit taama paasinarpoq ataatsimiititaliap suliarisi­masai annertuumik akuersaarneqartut. Tamannalu qujassutigisariaqarpara.

 

Soorunami massakkut ilanngunneqartut apeqqutillu Ataatsimiititaliap suli­arisimanerai, soorlu sukkaniuttarnermut tunngasut aammalu qimmit toqorarne­qartarnerinut tunngasut Anthon Frederiksenip Kattusseqatigiinniit apeqquti­gisai.

 

Nassuerutigiinnarsinnaavara taakkua annertunerusumik ataatsimiititaliami oqallisigineqarsi­manngitsut, kisiannili oqaaseqarnermi oqaasiusimasut ta­marmik ataatsimut imaqarnersiorlugit ataatsimiititaliamut tunniunneqarsima­sut.

 

Kisianni ataatsimiititaliap avataatigut oqaatigilaarlara avannaaniitsiar­ninni aammalumi maaniin­ninni sianerfigineqartarama avannaamiuninngaanniit, pingaartumik sukkaniuttarneq pillugu oqaasiusut tusarnaarsimallugit oqaasii uku apuutilaarlakka.

 

Taamannanngooq sukkaniutereerlutik qimmit qasusut pituussaaginnarneqartar­tut nalunngilaat. Neriffissartinngooq nalleraangat qasuersimagaangamillu ajoratik amerlanerit tikittarput.

 

Tassa imaappoq taanna ajornartorsiutitut isigineqanngilaq.

 

Toqoraasarneq inatsimmut tunngaviusumut attuumassuteqarnersut, taanna oqal­lisigisimanngilar­put. Taanna nassuerutigiinnartariaqarpara.

 

Taamaattumik taanna suliassaq ataatsimiititaliamut uterteqqikkusunneqarner­soq naluara. Isumaqarlungali kisianni ataatsimiititaliap suliareqqullugit tunniussat erseqqissumik akiorsima­gai. Pingaartumillu una qulequtaq massak­kut aamma allanngortilaarlugu Naalakkersuisuninn­gaanniit siunnersuutigine­qartoq isumaqatigilluinnartariaqassavarput.

 

Tassani ataatsimiititaliami imannak uagut qulequtsiiniarnerput nalilerne­qarmat, inatsisip oqariartuutaanut inatsisilerinikkut allannguutaanngilaq.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut qulequtassanngorlugu tunniutaat akuerineqar­torlu paasisarput ajoriffissaqanngilaq. Inatsisip anguniagaanik allanngor­titsisuunngilluinnarpoq.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Uanga tassa kissaatigilluinnagara inuit inatsisaatsunngortinnginnissaat ilaatigut aamma taanna siunertaralugu eqqaamanerlunngikkukku ' 6 naapertor­lugu sukkaniunnermi qimmeq peerneqar­pat, taava inatsisissaq unioqqutinne­qariissooq peerneqaannarparli.

 

Nalunngilluinnarpara aamma uanga sukkaniunnermi qimmit pituutaat kipisat nammineq utertar­tut. Ilumoorpoq taanna aamma taamaappoq, kisianni amerla­nerit taamaattarput aamma ilaqarput soorunami allamut sangusoortartut.

 

Taamaattumik una taassumap paragrafip pineqartup atorunnaarsinneqarnissaa eqqartorneqartaria­qarsimagaluartoq ataatsimiititaliami. Inatsisiliorsin­naanngilagummi malitsinneqarsinnaanngitsu­mik.

 

Aamma qimmit pituttaasalernerasigut kingorna maluginiarparput uagut qimme­qarfimmiuusugut qimmit pingaartumik ukiuni kingullerni nappaalanerujussu­anngorput, eqqarsaatigilaarsinnaavarsi immaqa soormitaava taama ittoqarpa ilaa, pissutit arlaqarsinnaapput.

 

Ilissi nammineq siniffigisartagarsi qummakaallugulu annakaaffigigaluarus­siuk qanoq napparsi­malertigissagaluarpisi aamma.

 

Taamaattumik pissutsit tamakku aamma isigisariaqarput, qimmit atugarlior­torujussuupput ilaatigut aamma taakkutsia aaqqinniarneqartariaqarpoq.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut Peqqinnissamullu Naa­lakkersuisoq:

Uani Anthon Frederiksenimut aammalumi aallanut eqqaasitsissutigissavara qimmit pitutaanis­saannik piumasaqaat nutaajunngimmat aammalu ukiuni kingul­lerni allaat aatsaat pisuunngim­mat, tassa 1957-imili taanna atuuttuuvoq.

 

Aammalu oqaatigerusullugu una inatsisissatut siunnersuut, tassa killilius­samik inatsisissatut siunnersuutaammat aammalu tassani qimmit, uumasullu qitsuillu illersorneqarnissaannik aamma siusinnerusumik naleqqiullugu an­nertunerusumik imaqarluni.

 

Tassanilu aamma ilanngullugu oqaatigissallugu inatsisip uuma erseqqarin­nerusumik imassai, tassani aamma kommunet namminneerlutik malittarisassa­liornerminni ileqqoreqqusaliornermin­ni itisilerillutik imminnut naleqquttu­mik aaqqissuussisinnaanerat periarfissaqarmat.

 

Uani qimmit napparsimannginnissaannik, napparsimanaveersaartitsinermik su­liniutit tassani periarfissaareersut atorluarneqarnissaat tassani annertuu­mik kaammattuutigisariaqarpoq aammalu tamanna kommunet Kattuffiallu oqalo­qatigiinnermi aallaaviorpiarpoq kaammattuutaasariaqartoq atuilluarnissaq qimmit napparsimanaveersaarnissaannik kapuineq. Aammalu soorlu oqareersunga taassuma saniatigut annertunerusumik aamma ajornartorsiuteqarpat tamakkua tikinneqarsinnaap­put.

 

Kisiannili aamma kommunet tassani qanoq aaqqissuussinermikkut qimminillu inissiisarfinnik aaqqissuussinikkut tamakkua aamma namminneerlutik isigiu­masinnaavaat.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.