Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 54		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 13. oktober 1998 nal. 14.38

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 54

 

Suleriaatsimi ' 41 napertorlugu apequteqaat toqqammavigalugu oqallinneq: Kalaallit oqaasiisa pisortat inuillu ataasiakkaat suliffeqarfiutaannut saaffiginninnermi atorneqarnissaat pillugu siunnersuut.

(Inatsisartunut ilaasortaq Kristine Raahauge)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Kristine Raahauge, siunnersuuteqartoq, Siumut:

Kalaallit oqaasiisa pisortaqarfinni aammalu namminersortut suliffeqarfiutaanni atorneqartarneri pillugit annertuumik oqallinneqartarpoq. Massakkullu kiisa ukiorpaalunngorput suli oqallisaallutik. Taamaammat uanga periarfissaq manna atorlugu siunnersuuteqarniarpunga Kalaallit Nunaanni Namminersoruneq pillugu inatsisip 29. November 1998-imeersup allanngortinneqarnissaanik ' 9-anut tunngasoq.

 

Siunnersuut Kapitali 2-mut Hjemmestyrip suliassaanut tunngavoq '-imullu ilassutissatut siunnersuutigineqarluni immikkoortut pingajuattut. Kalaallit oqaasii pisortat namminersortullu suliffeqarfiinut saaffiginnissutitut atorneqartarnissaasa qulakkeerneqarnissaa. Immikkoortoq siullermi allassimareerpoq Kalaallit oqaasii pingaarnersaallutik oqaasiussapput aammalu Danskit oqaasii peqqissaartumik ilinniartitsissutigineqassapput. Immikkoortut aappaannilu allassimalluni oqaatsit taakkut tamarmik pisortaqarfinni atorneqarsinnaapput.

 

Siunnersuutima inatsisip imarisaa allanngortinngilaa, taamaallaat ersarissarlugu oqaatsit pingaarnersaat, tassa kalaallit oqaasii pisortaqarfinnut aamma namminersortut suliffeqarfiinut saaffiginninnermi saaffiginnissutitut atorneqartarnissaasa qulakkeerneqarnissaat. Pissusissamisuussaarmi kalaallisut oqaatsitta kalaallisut oqaasillit tamarmik nunaminni najugaqartut nunami inunngorfimminni oqaatsitik atorlugit saaffiginniffiusinnaasunut tamanut ammasunut saaffiginnittassappata. Massakkut oqaatsinik ilinniarfik pilersissimalerparput kikkulluunniit oqaatsinik assigiinngitsunik ilinniarfigisinnaasaat.

 

Kalaallisut oqaasillit tamarmik nunaminni najugaqartut nunami inunngorfimminni oqaatsitik atorlugit saaffiginniffiusinnaasunut tamanut ammasunut saaffiginnittassappata massakkut oqaatsinik ilinniarfik pilersissimalerparput kikkulluunniit oqaatsinik assigiinngitsunik ilinniarfigisinnaasaat aammalu Kalalllit Nunatsinni najugaqartut inooqataallutillu suliffeqartut periarfissaqarput kalaallit qallunaallumi il.il. oqaatsinik ilinniarnissamik. Soornami inoqartuassaaq allamiut oqaasinik atuinissaminnik ajornartorsiuteqartartunik. Taakkualu atorfinnut qinnuteqarnerminni nalunngiinnassavaat kikkunnilluunniit saaffiginniffiusinnaasuni suliffissarsiorniarunik oqalutsimillu suleqateqartinniarneqaratik taava atorfik taanna suliffissamittut qinnuteqarfigissanagu.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Finn Karlsen, Siulittaasoqarfimi ilaasortaq, Atassut.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut siulittaasuat, Siumut.

Inuit maani isersimasut arlaannaataluunniit qularutiginngilaa kalaallit oqaasii ilitsoqqussaralugit oqaaserigatsigit, oqaatsit taakku atortarpavut Kalaallit Nunaanni oqartussaasunut suliffimmulluunni­it saaffiginnikkutta. Namminersornerulluni Oqartussaaneq pillugu inatsimmi ' 9-ani atuarneqarsinnaavoq kalaalit oqaasii Kalaallit Nunaanni pingaarnersaallutik oqaasiussasut aamma taamaattuassaaq. Tamanna tamatta kissaatigaarput sulissutigalugu, qularnaarneqarnissaa aamma nukittorsarneqarnissaa. Arlaannattaluunniit nalorsissutigissan-ngilaa kalaallit oqaasii atorneqassammata atorneqarsinnaasariaqarlutillu innuttaasup kalaallisut oqaasillip pisortani oqartussaasuni saaffiginninnerani. Kalaallit suliffiutaat eqqarsaatigalugit soorunami siunertaavoq saaffiginninnerit kalaallisut pisinnaanissaat. Kisianni aamma sulisorisavut tamarmik kalaallisut pisinnaanissaat. Kisianni aamma sulisorisavut tamarmik kalaallisut tamakkiisumik oqalussinnaanngillat. Tamannalu ajornartorsiutaavoq ajornartorsiullu tamanna Inatsisartunut ilaasortap Kristine Raahauge-p siunnersuuteqarneratut inatsisiliornikkut qaangerneqarsinnaanngilaq.

 

Ajornartorsiut aatsaat qaangerneqarsinnaavoq ilinniartitsinikkut Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu suliffiutaanni suliffiutillu ingerlanneqarnissaannut sulisut pisariaqartitavut Inatsisartuni aalajangersimanerput malillugu ilinniartissinnaanngikkallartillugit kalaallit oqaasiinik atuisinnaanngitsunik sulisoqartariaqarnerput akuerisariaqarparput. Periarfissaq alla tassaavoq Kalaallit Nunaanni eqqartuussinerup pitsaassusaata iluarsiivigineqarnissaa maannakkut ilinniartitsinitta pitsaassusaanut naleqqussarlugu. Periarfissallu taanna tamakkiisumik innuttaasunut neqeroorutigisinnaanngilarput, innuttaasunut ajoqutaanerpaamik ajornartusiutinik qaangiinissaq maani Inatsisartuni pisussaaffigigatsigu.

 

Isertuutissanngilara uanga nammineq inuttut pissutsit taamaannerat naammaginartuutinngin-nakku. Aaqqiissutissat nutaat pitsaanerpaat Kalaallit Nunaannut Kalaallit Nunaannilu innuttaasunut iluaqutaasussat inuunera tamakkerlugu suliniutigisimavakka, ingerlatsiviup suulluunniit kalaallit oqaasiinik atuiffiusup inuutissarsiornermillu ingerlatsinerup kalaallisut oqaasiisa siulliusutut anguniarneqarnerat piffissarujussuarmik nukippassuarnillu atuiffiusussaavoq. Kisiaani aamma aqqutissaasoq taanna ingerlavigaarput.

 

Ilinniartitaanermut tunngasut ineriartortitsivigineqarnerat uninngaannanngilaq arriikkaluartumik qularnaatsumilli suliffippassuit ullumikkut avataanit tikisitanik suliffigineqartut nammineq inuttalersinnaaleriartorpavut. Paasisimalersimasakka imaapput inissialiaativut iluarsartuunne-qalersinnaanngillat Inatsisartuni taamatut inatsiliorniarnerinnarput pissutigalugu. Kalaallit Nunaanni nakorsat amerlalerunernavianngillat taamaattoqalernissaa maani Inatsisartuni inatsisiliuinnarutsigu. Amerlanerusunik ilinniarsimasoqalernavianngilaq taamaattoqarnissaa maanni Inatsisartuni inatsisiliuutiinnarutsigu.

 

Ingerlaavigisaq tassaavoq ilinniartitaaneq, ilinniartitaaneq aammalu ilinniartitaaneq. Taamaammat ilinniarfiutitta pitsaanerulersinneqarnissaat aalajangiisuulluinnarpoq.

 

Meeqqat atuarfipput ilinniagaqarnissamut tunngaviuvoq. Ilinniartitsisoqarneq annertunerusumik suliniuteqarfigisariaqarparput ilinniartitsisut kalaallit amerlanerusut pilersissagutsigit. Ilisimatusarfik suliatigullu ilinniarfiit pitsaanerulersinneqassapput, avaataaniit tikisitanit atorfinnik tigusisinnaalersussannik. Ilinniarsimasunik amerlanerusunik peqalernisarput anguniarlugu aammalu taakkuninnga avataanniit ilinniarsimasunik taarsiiartussagutta Maannakkut tamakku tamarmik naammanngillat, aamma kallaallit oqaasii atornerulersittariaqarpavut, allatigut soorlu naqitatigut TV-kkullu. Tusagassiorfiit taakku kalaallit oqaatsitta atugaanerannut sunniutilerujussuupput, kalaallillu oqaatsitta atorneqartariaqarnerannut annertusaataalllutillu aamma annertunerusumik paasinnilernissamut aqqutissaapput.

 

Inuit ullumikkut namminneq  ilinniartissinnaasavut annertunerujussuarmik sulisussatut atorumaneqarput, ilinniarnertillu naammassinaguluunniit suliffissaminnik aamma allaat neqeroorfigineqartarlutik. Matumani ilaatigut eqqarsaatigaakka EVU-mi, peqqissaanermut ilinniarfinni, Ilinniarfissuarmi Ilisimatusarfimmilu ilinniagaqarsimasut. Nunarsuatsinni sumiiffiit  qassikattannguimmita inunnut ilinniarluarsimasunut suliffissaqartitsiniarnermik ilerasuuteqaratik oqarsinnaappammita? Oqartariaqarpunga Kalaallit Nunaanni taama oqarsinnaavugut.

 

Ilinniartitaanerup pitsaanerulersinniarneqarnera kalaallit oqaatsitta atugaanerulernissaannut kalaallisut kalaallillu oqaatsitta atorneqartariaqarnerannut paasinninnerulernissatsinnut suliniuteqarfissat pingaarnersaraat. Tamannalu aamma sunniuneqarpoq. Kalaallit oqaasiisa atugaanissaat pillugu inatsisiliornissaq ajoraluartumik iluaqutaasinnaanngilaq. Pissutsit ilaqarput inatsisiliornerinnakkut qaangerneqarsinnaanngitsunik.

 

Pissutsit inuunitsinnut pingaaruteqartut amerlasuut naalakkersuinermi suliaqartut nalunaaruteqarnerinnaatigut killeqanngiusartumilluunniit inatsisiliornerinnaasigut qaangerneqar-sinnaanngillat. Pissutsi inuunitsinnut aalajangiisuulluinnartut aatsaat qaangerneqarsinnaasarput ilungersorluni qasujaallunilu sulinikkut. Aammalu Nunatsinni innuttaasut ataasiakkaat piumassuseqarluarneratigut aamma sapiissuseqarneratigut. Namminersornerulluni Oqartussaaneq pillugu inatsimmi allannguutissatut siunnersuut eqqarsaatigalugu Inatsisartunut ilaasortap Kristine Raahauge-p siunnersuummini oqaatigisaani immikkoortoq 3-mik nutaamik ilanngussineq Namminersornerulluni Oqartussaanermi Inatsisip ' 9-ata imarisaanik allangortitsissanngilaq. Taaneqartumi ittumik oqaasertaliilluni imaalilluni ilanngussineq ' 9-p imarisaata saniatigut allamik sunniuteqartussaanngilaq.

 

Naalakkersuisut isumaqarput kalaallisut oqaatsitta atugaaneri pillugit siunnersuut immikkuullarissoq una ajornartorsiutit suussuserpiaanerannik taakkununngalu aaqqiutissamik suunngitsuusaartitsisuusoq. Naalakkersuisut sulissutiginiarpaat ingerlatseqatigiiffiit Namminersornerullutik Oqartusanit pigineqartut suleqataalissasut Kalaallit oqaasiisa ulluinnarni sapinngisamik atorneqarnerulernissaannut.

 

Tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisut Inatsisartunut inassutigaat Inatsisartunut ilaasortap Kristine Raahauge-p siunnersuutaa saqqummiunneqarnermisut iluseqarluni itigartinneqassasoq.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Qujanaq. Inatsisartuni ilaasortap Kristine Raahauge-p, Siumut, siunnersuutigaa Kalaallit oqaatiisa pisortat namminersortullu suliffeqarfiinut saaffiginnissutitut atorneqarnerat qulakkeerneqaqqullugu. Taannalu oqaluuserisassamut immikkoortoq 37-mut ilaatigut attuumassuteqartuummat ilanngullugu Kultureqarnermut Naalakkersuisumit aamma ilaa akissuteqarfigineqarpoq.

 

Siunnersuut Siumumiit paasilluarparput aammalu anguniartuagassatut Siumumiit isumaqarfigalutigu. Kisiannili ullumikkut inuiaqatigiinni qallunaanik annertuumik akuuffigineqarnerput eqqarsaatigalugu aammalu kalaallisut oqalussinnaanngitsunik suleqateqarlutalu akulersuuffigineqarnerput suli taamak annertutigitillugu tamarmik iluarisaannik ilumut iliorneq ajornakusoortuutipparput.

 

Qallunaat nunaminni kalaallisut ilinniartinneqarnikuunngillat, taamalu aamma suliffimmi ulapinnartumi piffissaasuaffigineqartarpoq kalaallisut ilinniarnissaq. Pingaartumik aamma suleqatit qallunaatut piginnaagaangata imaluunniit kalaallinik qallunaatut oqalukkumatuunik suleqateqaraangamik. Nutserisoqarnikkuttaaq amerlanerusumik pikkorilluartunillu suli ullumikkut amigaateqarpugut, naak amerliartuaarlutillu pikkorissiartuinnaraluartut, suli pisariaqartitavut anguneqanngikkallarput.

 

Siunnersuuteqartup isumagaa kalaallisut oqaatsit saaffiginnissutaasut, taammalu aamma saaffiginnissutaasut kalaallisut aamma soorunami akineqartassasut. Tamanna Siumumi pissusissamisoortuutipparput taamatullu atortinneqartarsimassanngippata pitsaanngitsumik ingerlasoqarsimassaaq, taamalu inatsisip tunngaviusup anguniagaanik uniuinerusumik aamma  ingerlasoqarsimassalluni. Siumumiilli erseqqissaatigissavarput ingerlatsinermi pitsaasunut ilaasussaammat inatsisip malinneqarnissaa. Kisiaanilu taamatut unioqqutitsisoqartillugu aammma maalaartarfissanik peqareerpugut, soorlu aamma Ombudsmand-erput piareersima-juartuuvoq saaffigineqarnissaminut.

 

Taamaattumik Siumumiit kaammattuutigissavarput saaffiginnittup oqaatsiminik akineqartarnissaa pisinnaatitaaffiummat, tamanit sulisitsisunit suliffeqarfinnilu aqutsisunit malinneqartariaqartoq, soorlu Namminersornerusuni, kommunini, nunaqarfinni allanilu suliffeqarfinni tamani. Siumumiillu nammineq oqaatsit saniatigut qallunaatut tuluttullu pisinnaasaqarnerup pingaaruteqassusia iluarinassusialu inassutigiuassavarput, meeqqani inuusuttuni inersimasunilumi anguniarneqaqqullugu, illoqarfinni nunaqarfinniluunniit ikikkaluaraanni piumassuseqartuni ilikkarneqarsinnaasarmata.

 

Aamma maannakkut atortorissaarutit EDB-kkut Internet-ikkullu periarfissap ammaanneqarnikuusup atorluarneqarnissaa innersuussutiginarluinnartut ilagaat. Tassami oqaatsit atortorissaarutaapput pingasuinnillu oqaaseqartut tassaapput silarsuarmik inunni nuannaartorinarnerpaat. Tassuunakkut attaveqarsinnaanerat killeqanngiusarpoq taamaattumillu aamma qallunaat nunatsinnik inuinillu nuannarisaqartut kaammattuinnassavavut oqaatsitta ilinniarnissaat tunuarsimaarfigiinnarnagit ilinniarniartaqqullugit, aamma oqaatsinik ilinniarfipput iluaqutaasinnaasut ilagisaat atorluaqqunarmat.

 

Tassunga siunnersuummut tunngatillugu Siumumiit taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut siunnersuummik itigartitsinissamik inassuteqaataat akuersaarparput.

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Siunnersuut imaluunniit qulequtaq takuinnarlugu isumaqatiginarluinnarpoq, pingaartumik saaffiginnittussat saaffigisassallu imminnut paaseqatigiilluinnarnissaat eqqarsaatigissagaanni.

 

Suli nunatsinni ilaqarpugut, oqarta pissusissamisoorluinnarlutik kalaallisuinnaq oqaluttunik.

 

Aaammali pisariaqarluinnartumik nunarput imaluunniit nunatsinni pissutsit ima ineriartorput suliffeqarfippassuaqarluni allatut ajornartumik tikisitanik pinngitsooratik sulisoqartariaqartunik. Tamakku oqaatigisarpagut uagut nunaqqatigut sulianik tamakkuninnga tigusisussat suli pisariaqartinnagit sulisuugallartunik.

Ilinniartitsusussaaleqineq, niviarsinik nakorsanillu amigaateqarnerujussuarput allaat siunissami pissusiulerumaartunik ernumalersitsivoq. Uku taagoriikkavut aamma saaffigineqartussaammata ATASSUT-mit isumaqatigilluinnarparput ima oqarmat: Aqqutissaa ingerlavigigipput.

 

Siunertaq assortuussutissaanngilaq ajoraluartumilli ingerlarusaarneq suli ukiuni arlaqaqisuni atuuttussaagunarpoq. Pissutsilli uparuartakkagut pitsaanerulersinniarlugit isumagisariaqarparput pisortat namminersortullu suliffeqarfiini saaffigineqartussat eqqaanniittoqartariaqassammat nalunartut pillugit oqaluttaasinnaasunik, tassa atorfilik saaffigisassaq kalaalisut paasisinnan-ngippat.

 

Aamma illuatungaanut saatissinnaavarput, saaffigisassaq qallunaatut paasisinnaanngippat.

 

Naggataagut ATASSUT-mit oqaatigissavarput,inuiattut kissaatigisartagarput ersarippoq anguniarnerali imaasiallaannaq, soorlu inatsisiliuussinikkut anguneqarsinnaanngilaq. Ilinniartitaaneq aammalu ilinniartitaaneq tamatumunna sakkussaasoq ilisimaaralugu ingerlattuarniartigu.

 

Allakkalli allakkanulluunniit pisariaqartunik akissutinik imallit kalaallimullu toqqaannartumik nassiussat, soorunarluinnaq kalaallisut allassimasariaqarput. Taamaanngippat allagsisup allagarsiani paasinavianngimmagit.

 

Taama naatsumik oqaaseqarluta siunnersuut ullumikkorpiaq piviusunngortitsinsinnaanngitsutut imaluunniit piviusunngortinneqarsinnasutut isiganagu nalilerparput.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiinni naalakkersuinikkut suliniaqataanermi sallerpaanut ilaatinneqartuarpoq inuup tunngaviusumik ataqqinassuseqarnera aammalu kiffaanngisuseqarnera, akisussaassutsimik annertuumik aamma nassataqartoq.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinni naallakkersuinikkut sullissiniarnitsinni sumiluunniit inuit pisinnaatitaaffeqarnermikkut illersorneqartuarnissaat aallaaviujuarpoq. Taamaattumik inuup kialuunniit inatsisit tunngaviusut tunngavigalugit pisinnaatitaaffeqarlunilu akisussaaffeqarnera ataqqiumavarput qaqugorsuarmullu ataqqiuassallugu.

 

Inuit kiikulluunniit naligiimmik periarfissaqarlutillu pisinnatitaaffeqarnissaat aamma taamaattumik salliutinneqartuassaaq suliniutigineqartuarneralu naalakkersuinikkut oqartussaaqataanermi, aqutsinermi kiffartuussinermilu periarfissani tamanna ersersinneqartuar-tariaqarluni.

Taamaattumik pingaaruteqarluinnartuuvoq innutaasut inuiaqatigiinni sullinneqarnerminni periarfissaminnik naligiimmik paasitineqartarnissaat nammineq oqaaserisatik aamma aallaavigalugit.

 

Taamatullu Inatsisartunut ilaasortap Kristine Raahauge-p siunnersuutaanut tunngatillugu aalarniuteqareerluta INUIT ATAQATIGIINNIIT siunnersuuteqartoq tunngaviusumik taperserusussavarput, siunnersuuteqartummi kalaallisut oqaatsivut pillugit maannakkut qaqiligai Inuit Ataqatigiinniit qangaaniili saqqummiussortuartagaannut naapertuulluinnartuupput.

 

Taamatulli oqaseqareerluta oqaatigissavarput siunnersuuteqartup Namminersorne-rulersimanerput pillugu inatsisitta aatsaat allannguuteqartinneqaqaarneratigut anguneqarsinnaasutut matumani tikkuagaa INUIT ATAQATIGIIT aqqutissaasorinngimmasuk, tassami danskit naalagaaffiat akulerutiteqqaanngikkaluarlugu isumaqarluinnaratta Nammersorneruluersimanerput pillugu inatsisitta  allannguuteqartinneqaqaarneratigut anguneqarsinnaasutut matumani tikkuagaa INUIT ATAQATIGIIT aqqutissaasorinngimmasuk, tassami danskit naalagaaffiat akulerutiteqqaanngikkaluarlugu isumaqarluinnaratta Nammersornerulersimanerput pillugu inatsisitta maannamut sinaakkusiussai saneqqutaanngik-kaluarlugit namineq oqaatsivut pillugit Inatsisartut aamma inatsisiliorsinnaareeratta - taamaattumilu maannakkut aamma apeqqutaaginnalermat naalakkersunikkut timitaliinissamut aamma piumassuseqarnissaq.

 

Tamanna oqaluuserisassatsinni tullinnguuttuni immikkoortuni 55-imi, 82-imi kiisalu immikkoortoq 83-imi sammisaqarnissatsinni takujumaarparput ajornanngitsoq, Inuit Ataqatigiinniillu taamaattumik neriuutigalugulu naatsorsuutigivarput matumani siunnersuuteqartup oqaluuserisassani taakkunani aamma INUIT ATAQATIGIIT uagut ilalersorumaaraatigut - pingartumik immikkoortoq 82 aammalu 83 isumerfigineqartusanngorpata. Inuit Ataqatigiit siunnersuutaat taakku tamarmik alloriarnerupput kalaallisut oqaatsitta atuganerisa annertusarneqarnissaannut nukittorsarneqartuarnissaannullu suliniuteqartuartariaqarnitsinnut, tamakkuuppummi Inatsisartut naalakkersuinikkut suliaqarniarnerminni piumassuseqarunik namminneq inatsisiliuussiffigisinnaasaat Namminersornerulernerput pillugu inatsit allanngortinniaqqaanngikkaluarlugu.

 

Namminersornerulernerpunni pillugu inatsit Inatsimmut tunngaviusumut (Grundloven) nallersuunneqaqqajaareersimammat, imaaliallaannaq Naaminersornerulersimanerput pillugu inatsit allanngortinniarsinnaanngilarput - naak aamma uagut allangortikkusukkaluaqalutigu. Tassami siullermik Inatsisartut tamanna tamarmiulluta noqqaassutigeqqaartariaqarparput kingornalu aamma danskit folketing-iannut saqqumissinnarlugu Folketing-i tamarmiusoq aamma isumaqataalersinniaqqaartariaqarparput. Taamaalillutalu qularutissaanngilaq ukiorpaalukasiit aamma tassungaannaq atulussinnarsinnaassagatsigit, naak nammineq aamma aaqqiissuteqareersinnagaluarluta.

 

Namminersornerulernerpummi pillugu inatsit allangortinniassallugu ajornaatsuinnaanngimmat Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut akissuteqaataannii ersersinneqarpoq - Naalakkersuisummi partiinit arlariinneersut Inatsisartut taamatut noqqaassuteqarnissarput maannakkut akuersaarnartuutinnginnerarpaat.

Taakku akissuteqareernerminni ilinniartitaaneq, ilinniartitaajuarnerpullu kisiat aqqutissaasorivaat, tassamigooq kalaallit oqaasiinik atuisinnaanngitsunik sulisoqartariaqarnerput aamma suli ukiorpassuarni akueriinnartariaqaratsigugooq.

 

Taamaakkaluartorli INUIT ATAQATIGIIT oqaatiginngitsoorusunngilarput, imaattariaqarmat kalaaleq kalaallisuinnaq oqaaseqartoq inunnguuseralugu oqaatsini atorlugit aamma pisortanit sullineqarumalluni noqqaassuteqarsinnaanissaminut pisinnaatitaaffeqassasoq - tamannaavorlu oaluuserisassatsinni tullinnguuttuni aamma angunagasarput.

Tamanna ajornanngilaq Naaminersornerulernerput pillugu inatsit aamma allanngorteqqaanngikkaluarlugu - periarfissarmi tamanna oqaatigeriikkatsituut inatsisip sinaakkutitaliussaasa iluaneereerpoq.  Apeqqutaaginnalerporlu pisortat allaffeqarfiisa avataatigut pisortat ingerlatseqatigiiffittut suliffeqarfiutaannut kiisalu nammersortut suliffeqarfiinut aamma taamatut innutaasut pisinnaatitaaffeqarnissaasa qulakkerniarnissaannut maannakkut aamma politikkikkut piumassuseqartoqarnersoq.

 

Oqaatigeriikkatsituut piumassuseq tamanna INUIT ATAQATIGIIT ilumoorupparput. Taamaattumik maannakkut pisortat allaffeqarfiinut kiisalu pisortat ingerlatseqatigiiffittut suliffeqarfiinut tunngatillugu oqaatsitsinnut tunngasunik alloriarnerut siullertut, siunnersuuteqarpugut immikkkoortoq 55-imi, 82-imi kiisalu immikkoortoq 83-imi.

 

Tullinnguutisapput namminersortut suliffeqarfii - tamannalu kingusinnerpaamik pisariaqarpoq tullisssaani Inatsisartut nutaat qinersereernerup kingorna katersuuteqqaalerpata - aamma Nammersornerulernerput pillugu inatsit allangortinniaqqaanngikkaluarlugu.

 

Taamatullu oqaaseqarluta INUIT ATAQATIGIIT siunnersuuteqartoq kiisalumi partiit allat Kattuseqatigiillu kaammattorumassavagut oqaluuserisassatsinni tullinnguuttuni aamma tapersersorniarumaaraatigut.

 

Anthon Frederiksen, Kattuseqatigiit:

Inatsisartunut ilaasortap Kristine Raahauge-ip siunnersuutaanut assingusunik oqallinneq ukiuni arlaqalersuni timitalerneqanngitsutut illuni oqallisaajuarpoq.

Oqartarpugut inuunerput tamarmi ilinniarfiuvoq. Aammami tamanna ilummoorluinnarpoq. Soorlu assersuutigalugu; ukiaq manna ataatsimiinnissarput sioqqullugu inatsisartuni suleriaatsimut inatsisiliornermulu tunngassuteqartut pillugit pikkorissartinneqarnerat  ilisimatuut pikkorisartitsisut ilaat oqarpoq; inatsisiliornermi mianerisassat ilagilluinnaraat, inatsisip  inatsisinut allanut imaluunniit nunatta tamat akornanni isumaqatigiissutaannut il.il. akerliunnginnissaa ilanngullugu eqqaamasiaqaripput.

 

Tassami inatsimmut allanguutissatut siunnersuummi piumasaqaatit ilaatigut siuliani oqaatigineqartunut attuisuupput, taamaattumik pissutsit piviusut isigalugit aammalu taammakkallartillugit siunnersuut tamakkiisumik atortinneqarsinnaanngitsoq nassuerutigisariaqarparput.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut akissuteqaamminni ilinniartitaanerup suli annerusup, ajornatorsiutinik ilaatigut annerusumik qaangiiniarnermi sakkugineqarsinnaanera sanioqqukkuminaatsoq oqaatigivaat. Taamaamma ilinniartitaanerup aammalu ilinniartitaaneq annerusumik ingerlanneqartariaqarpoq suliffeqarfinni kalaallit oqaatsitta atorneqarnerat, kalaallillu ilinniarluarsimasut annertunerusumik sulisorineqarnissaat anguneqassappat.

 

Massakkummi ajornartorsiut oqaluuserisami auni pineqartoq inatsisiliornikkuinnaq aaqqinneqarsinnaanngilaq.

 

Sumummi iluaqutaassua maannamut inatsisiliarpassuatta ilaatigut tamakkiisumik atorneqarsinnaanngitsut amerlisaannassagutsigit. Inatsisiliornermimi inatsisit atuutsinneqarlutik malitsinneqarlutillu atorsinnaaneri aamma eqqaamasariaqarpoq.

 

Tassami pissutsit piviusut qiviasagutsigit inatsiartunut ilaasortap Kristine Raahauge-p siunnersuutaa assersuutigalugu akuerineqarluni atortinneqalissagaluarpat aatsaat uluamik nakorsassaaleqineq suli annerungaartumik ajornartorsiutiginerulissagaluarparput.

 

Taamaattumik aamma ilaatigut iluaqutaasarpoq qanoq iliuuseqalertinnani eqqarsarluaqqaalaarnissaq.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga Naalakkersuisut inassuteqaataat akueraara, naatsorsuutigilluinnarlugulu Naalakkersuisut neriorsuutertik, tassalu suliffeqarfinni Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartuni kalaallit oqaatsitta ulluinnarni atorneqarnerulernissaannut suleqataanerulernissartik eqquutikkumaaraat.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersut Siulittaasuat:

Nannaarutigaara tunngaviatigut partiit tamarmik akerlerinngisaannik maani saqqummiussaqarmat, naak Inuit Ataqatigiit oqaaseqarnerminni aamma nalunngilara tulliuttumi oqaaseqarnissaminni apeqqut taanna annertuumik suli iserfigiumaaraat. Kisianni nuannaarutigaara Siumup oqaaseqartuata aammalu Atassutip kiisalu aamma nuannaarutigisannik Kattusseqatigiit oqaaseqartuata oqaaserisakka Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiussakka isumaqatigimmatigit. Tassami oqaatsit tungaatigut ajornartorsiutaasinnaasut isumaqarpunga inuiaqatigiinni eqaatsumik ikioqatigiinnikkut qaangerniarneqartariaqartut, sumi naapinneqaraangata taava pisinnaasortatta qanngali ikiuuttarput paaseqatigiinnissamik ajunngitsumik angusaqarnissaq anguniarlugu. Aamma taamaalilluni periarfissamik atuisarneq siunissami atorneqartuassaaq.

 

Inuiaat silarsuarmi ataasiinnarmik oqaasillit tassaagunarput amerikkarmiut, kisianni tamatta amerikkamiuunngilagut aamma amerikkamiunngornaviarnata. Inuiannut ilaavugut ikitsunnguanut silarsuarmi taamaakkattalu oqaatsinik allanik aamma ilinniartariaqarluta. Aamma taamaaliussaagut uanga aamma nalunngilara tamakku pillugit oqallinnermi peqataagaangama erseqqissartariga uanga isigigakku oqaatsinik allanik atuisinnaaneq atortorissaarutinik ilinniagaqarneq atortorissaarutinik ilikkarumasarpugut EDB-kkut allaat ilinniarumallugit, atortorissaarutit pisariunngitsumik pitsaasumillu suliumalluta. Oqaatsinik allanik ilinniagaqarneq aamma atortorissaarutinik ilinniarneruvoq. Annertunerusumik artornarnerusunngorlugu pissusilimmik oqaatigissallugu uanga merserisarpara. Taamaattumik aamma katersuuffigaarput taanna oqaatsit taama ittut atortorissaarut oqaatsinik allanik atuisinnaaneq aamma innersuunneqarmat nuannaarutigaara.

 

Taamaalillugu tassa eqaatsumik aammalu persuarsiornanngitsumik oqaatsinik allanik atuisinnaanerup nalinginnaanera atortariaqarparput maani. Soorunami aamma ajuusaarutigisarpara oqaatsit uagut nammineq danskinit inuiannillu allanit ilinniarniarneqarnerisa pisariussusiat/artornassusiat ilikkanngitsoorneqartarnerat. Ajuusaarutigisarpara aamma taanna nammineq uanga. Kisiaanili aamma iluariunnaartarpara oqaraangata oqaatsivut kalaallit oqaasii artornaqisut ilinniarlugit. Akornanni kalaallit kalaallisuinnaq oqaasillit inuunngikkaanni ilinniarnera artornarput, allaat uagut kalaaleqatitta atuffarlunnersui naammagineq ajorpavut, namminneq aamma naammattumilluunniit oqaatsivut ilikkarneq ajorsimavaat, ilikkarnerlu ajorpavut. Atuffarluttugut amerlavallaaqaagut aamma tusarninngilagut atuffarlunnersuarput. Tamakkunatigut aamma iluarsisassagut nammineq amerlaqaat, iluarsisariaqarput tassaniipput aamma amerlasuut naammassiniagassavut.

 

Qujassutigaara taama periarfissaqartitaagama Naalakkersuisut sinnerlugit erseqqissaateqalaarnissannut. Aammalu oqaatsivut nuannersut, sulilu aamma ilinniartariaqartut, aamma uagut nammineq taakkuninnga atugaqartugut suli aamma ilinniarluassagivut qularinagu.

Kristine Raahauge, siunnersuuteqartoq, Siumut:

Taanna siunnersuut aamma uanga siunnersuutigigakku naatsorsuutiginngivippara, tassa siunnersuutigineqarpat tassa imaasiinnarluni atuutilissasoq. Soorlu Inuit Ataqatigiit oqaaseqarnerminni nassuiaatigigaat una inatsit augut allanngortissinnaanngikkipput, tassalu aatsaat danskit folketing-ianni allanngortinneqarsinnaasoq. Kisiannili taakkununnga oqariartuutimik oqariartuuteqarutta ataatsimoortumik tulluarnerutillugu taama siunnersuut allassimavara. Oqallissaarutaavoq aammalu oqallisigineqarnera isumaqarpunga nuannersoq. Tamassimi qulequtaa isumaqatigaarsi, kisianni iliuuseriniakkat taakku akuersaaruminaatsillugit. Uani inatsimmi ilumut allassimavoq tassa kalaallit oqaasii pingaarnersaasut, kisiannili taamma allassimariarluni sanngeequtaagami immikkoortut aappaanni allassimanera tassa kalaallit oqaasi danskillu oqaasii pillugit: oqaatsit taakku tamarmik pisortaqarfinni atorneqarsinnaapput. Tassa taamaasilluta aalajangersimanngilaq sorleq atorneqassasoq, taannalu tassa ullutsinni ajornartorsiutaasoq atorfinitsitsisarnermi aamma tassani peqqutaallutik ila nutserisoqarfiunngitsuni. Taamaattumik naak periarfiusinnaasumik inatsit tunngavia allanngortinngikkaluarlugu siunnersuusiorsimagaluarpunga. Ersarissaaneruinnarmat oqaatsit taakku atorneqassappata taava ersarinnerusumik aamma tamarmik periarfissaqarnissaat.

 

Allaasimassagaluarpoq immaqa allassimasuuppat oqaatsit taakku tamarmik pisortaqarfinni atorneqassapput. Taava tassa ajornartorsiuteqassanngikkaluarpugut pinngitsoornata taakku kalaallisut qallunaatullu saaffiginninnermi piareersimasoqartuassammat. Kisianni taamma allassimasoqanngilaq. Aammalu eqqarsaatigilluarsimavara soorlu immaqa oqaaseqaatit ilaat atuaraanni Kattusseqatigiinninngaanniit taanna eqqaaneqarmat. Periarfissat massakkut atorfinitsittakkavut nalunnginnakkit aamma oqaatsinik aammalu uagut kalaallit ilagut oqaatsinik, qallunaat oqaasiinik ilinniarsimanerput amigartoq, taamaattumik aamma taakku eqqaasimavakka, tassa nutserisoqarneq allallu eqqartorsimavakka, aamalu ilinniartitaaneq

taanna annerusumik taanna Naalakkersuisut tikkuartugaat, aamma tassani eqqaasimavara oqaatsinik ilinniarfimmik pilersitsinikuugatta tassanilu neqeroorutit, tassa kalaallisut oqaatsit, qallunaatut, tuluit oqaatsillu allat ilinniarsinnaasavut aamma tassani taakkartorsimavakka periarfissat.

 

Taavalu siunersuuteqarnermut tunngavigisimavara tassa april-imi 1996-imi Siumut siulersuisuunerisa ataatsimiinneranni Inatsisartunut ilaasortat uagut peqataasaratta, tassani piumaffigineqarsimavugut Naalakkersuisunut aammalu Inatsisartunut ilaasortat kalaallisut oqaatsitta saaffiginninnermi illersugaanissaat, tassami atorneqartarnissaannut illersugaanissaat suliffeqarfinni aammalu namminersortut suliffeqarfiutaani. Peqqutigalugu ilaatigut saaffiginninnerit allaat allakkatigut saaffiginninnerit qallunaatuinnaq akineqarsimaneri. Tamakku annertuumik ajornartorsiutitut isiginiarneqarsimammata. Tassalu taanna aallavigalugu kissaatigineqarsimavoq suliniutigissagipput, soorlu siunnersuuteqarnermut kalaallit oqaasii pisortaqarfinni suliffeqarfinnut saaffiginninnerni atorneqarnissaasa qulakkeerniarneqarnissaat. Taanna april-ip 14-ianni 1996-imi tusagassiutitigut Siumup siulersuisuunerisa saqqummiussimallugu.

 

Finn Karlsen, Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia:

Tassalu taamaasilluni immikoortoq 54 suleriaatsimi ' 41 naapertorlugu apeqquteqaat tunngavigalugu kalaallit oqaasisiisa pisortat inuillu ataasiakkat suliffeqarfiutaannut saaffiginninermi atorneqarnissaat pillugu siunnersuutip Kristine Raahauge-mit siunnersuutigineqartup oqaluuserineqarnera tamaanga naammassivoq.