Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 55_82_83		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 27. oktober 1998 nal. 14.40

 

Oqaluuserisassani immikkoortut 55, 82, 83

 

Pisortat ingerlatsineranni suliassat sulerineqarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut.

(Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasua aamma Inatsisartunut ilaasortat Josef Motz­feldt, Johan Lund Olsen, Lars Sørensen aamma Maliinannguaq Markussen Mølgaard)

 

Suleriaatsimi ' 30 naapertorlugu siunnersuut aalajangiiffigisassaq: Pisortat ingerlatsi­neranni suliassat suliarineqarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni ' 7 a-p Namminersor­nerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaannut atortuulersinneqarnissaa pillugu siunnersuut.

(Immikkoortoq 55-itut suliarineqassaaq)

 

Suleriaatsimi ' 30 naapertorlugu siunnersuut aalajangiiffigisassaq: Namminersornerullu­tik Oqartussat suliffeqarfiutaanni oqaatsisigut sullinneqarneq pillugu Inatsisartut inatsi­saannut siunnersuutit suliarneqarnissaannik siunnersuut.

(Immikkoortut 55-itut 82-itullu suliarineqassaaq)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat.

 

Otto Steenholdt, Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasua:

Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaat ullormi oqaluuserisassat 55, 82 aamma 83 oqallissutigisimallugit.

 

Siullermik oqaluuserisassaq 55-imut tunngatillugu siunnersuutip aappassaarneqarnissaanut tungasumik tunniunneqartoq. Taavalu aamma immikkoortoq 82 aamma suliarineqarnerata nanginneqarnera. Kiisalu immikkoortoq 83 aamma immikkoortup suliarineqarnerata nanginne­qarnera.

 

Tassani suliamik suliarinninnermi Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaat ataatsimiit­toq inuttaqarpoq:

 

Otto Steenholdt, Atassut, Anders Nilsson, Atassut, Niels Mattaaq, Siumut aamma Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaata Inatsisartut siullermeerinnereerneranni Inuit Ataqatigiinnit siunnersuutit pingasut oqaaseqaatitaat ilanngullugit misissuataarpai. Ataatsimiiti­taliap suliamik suliarinninnerani KANUKOKA-miit aallartitat tamatuminnga qinnuigineqarner­mik kingorna suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmut allannguutissatut siunnersuum­mut saqqummiunneqartumut tunngatillugu isummersuutiminnik saqqummiussinissaminnut aggersarneqarsimavoq.

 

Kiisalu suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsisip 1994-imi atortuulersinneqarnerata kingor­na kommunit ingerlatsinerannut ataatsimut isigalugu qanoq sunniuteqarsimanersoq kattuffik nalileeqquneqarpoq. Tamatuma kingorna Kalaallit Nunaanni Kommunit Kattuffiata inassuteqaa­tai ataatsimiititap aalajangiinermini ilanngullugit tunngavigisimavai.

 

Inatsiseqarnermut ataatsimiititap erseqqissassavaa suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsim­mut allannguutissatut siunnersuutitut saqqummiunneqartut KANUKOKA-miit akerlilerneqann­gimmata. Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup naapertuuttutut isigaa innuttaasut oqaatsisigut pisortanit oqartussaasunit sullinneqarneranni pisinnaatitaaffiisa suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi ilanngunneqarnissaat, taamaalilluni taamatut inatsisitigut piginnaatitaaffeqar­neq ersarissumik paatsuugassaanngitsumillu allassimalissaaq.

 

Inatsiseqarnermut ataatsimiititap tassunga ilanngullugu KANUKOKA-alu kaammattuineratigut Naalakkersuisut kaammattorpai suleqatigiissitamik pisortat oqartussaasut ulluinnarni sullissi­nerannut sanilliullugu sulianik suliarinnittarnermut inatsisip qanoq tulluartigineranik naliliisus­samik pilersitseqqullugit.Inatsimmi aalajangersakkat iluamik malitsinneqarnissaannut aporfissa­qartoq paasineqarpat suleqatigiissitaq aaqqiissutissanik siunersuusiortariaqarpoq.

 

Taama oqaaseqarluni ataatsimiititaliaq inassuteqarpoq pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisis­saattut siunnersuut maannakkutut iluseqarluni aappassaaneerlugu suliarineqassasoq.

 

Pisortat ingerlatsineranni suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni '7-ip suliffeqarfin­nut Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartunut atortuulersinneqarnissaanik Inatsisartut aalajangiinissaannut siunnersuut saqqummiunneqartoq aammalu suliffeqarfinni Namminersor­nerullutik Oqartussanit pigineqartuni oqaatsisigut sullinneqarneq pillugu Inatsisartut aalajangii­nissaannut siunnersuut saqqummiunneqartoq Ataatsimiititap isumaqatigiilluni ilanngullugu isumaqatigai.

 

Ataatsimiititap isumaqarluinnarpoq pissusissamisoortuusoq piginneqatigiiffiit Namminersor­nerullutik Oqartussanit pigineqartut oqaatsit atorluarneqarsinnaanerusut aallaavigalugit sullissip­pata. Taamaattorli ataatsimiititaq isumaqarpoq suliffeqarfiit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqarnerat tunngavigalugu immikkut ittumik piumasaqaateqarfigineqarsinnaassasut min­nerunngitsumik oqaatsisigut sullinneqarneq eqqarsaatigalugu.

 

Aalajangiinissamik siunnersuutit taakku marluusut Inatsisartunit akuersissutigineqarnerisigut innuttaasut piginneqatigiiffinnut Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartunut attaveqar­nerminni oqaatsit pineqartut arlaasa atornissaat piumasaqaateqarsinnaanerat inatsisit tunngaviga­lugit pisinnaanngussaaq.

 

Taamatut oqaaseqarluni Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaata pisortat ingerlatsi­neranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni '7 a-p suliffeqarfinnut Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartunut atortuulersinneqarnissaanik Inatsisartut aalajangiinissaannut siunnersuutip aamma suliffeqarfinnut Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartuni oqaatsisigut sullinneqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaattut siunnersuummik saqqummiisoqarnissaanik Inatsisartut aalajangiinissaannut siunnersuutip Inatsisartunit siullerme­erlugit suliarineqarnerisa nanginneqarnissaat inassutigaa.

 

Taamatut isumaliutissiissut Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaanniit maani Inatsisar­tunut saqqummiuppara.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Oqaluuserisassani immikkoortut 55, 82 aamma 83 Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap ataatsi­mut suliarisimammagit naalakkersuisut akissuteqaamminni aamma ataatsimut akissuteqarfigis­savaat.

 

Pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngor­tinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuutip massakkutut isikkoqarluni aappassaa­neerneqarnissaa Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup inassutigigaa naalakker­suisut paasivaat.

 

Siullermeerinninnermi siunnersuummut naalakkersuisut ilaliipput, matumanilu nalunaarutigiin­nassallugu siunnersuutip massakkutut isikkoqarluni pingajussaaniigassanngortinneqarnissaanut naalakkersuisut isumaqataammata.

 

Naalakkersuisut maluginiarpaat ataatsimiititaliaq isumaqatigiissoq naalakkersuisunut kaammat­tuuteqarmat suleqatigiissitamik, pisortat oqartussaasut ulluinnarni sullissinerannut sanilliullugu suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi aalajangersakkat qanoq tulluartigineranik naliliisussamik pilersitseqqulluta. Suleqatigiissitap suliassarissavaa inatsimmi aalajangersakkat iluamik malitsinneqarnissaannut aporfissaqartoq paasineqarpat aaqqiissutissanik siunnersuute­qarnissaq.

 

Naalakkersuisut isumaqarput inatsisit akuttunngitsunik nalilerneqartarnissaat pisariaqartoq, taamatullu aamma inatsimmi aalajangersakkat ulluinnarni pissusiviusunut naapertuunnersut nakkutigineqartariaqartoq. Taamaattumik naalakkersuisut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap kaammattuutaa nuannaarutigalugu malinniarpaat, suleqatigiissitamillu, pisortat oqartussaasut ulluinnarni sullissinerannut sanilliullugu suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi aalajangersakkat qanoq tulluartigineranik naliliisussamik piaartumik pilersitsisoqarnissaa isumaginiarlugu.

 

Oqaluuserisassani immikkoortunut 82-imut 83-imullu naalakkersuisut ataatsimut isigalugu oqaaseqaateqarput sunnersuutit siuliani taaneqartut Inatsisartuni siullermeerneqarnerannut nangissutitut siunnersuut Royal Greenland A/S-imut, KNI-mi ingerlatseqatigiiffinnut, NUKA A/S-imut Tele Greenland A/S-imut Royal Arctic Line A/S-imullu oqaaseqarfigeqquneqarpoq.

 

Ataatsimut isigalugu ingerlatseqatigiiffiit naliliipput IA-mit siunnersuutit malitsigisaannik oqaatsitigut sullinneqarnissamut piumasaqaatit naammassineqarnissaat ajornartorsiutigissagu­narnagu. Ingerlatseqatigiiffiit pinngitsoqaratik oqaatigaat ingerlatsinerminni tunngavigigitsik pisisartunut pilersuisunullu oqaatsit taakku atugaat atortugit attaveqarsinnaanissaq.

 

Royal Greenland A/S aamma NUKA A/S ataatsimut isigalugu isumaqarput, ingerlatseqatigiiffiit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut inatsisinut ingerlatseqatigiiffinnut namminer­sortunut allanut atuuttunut ilaatinneqartariaqartut. Ingerlatseqatigiiffiit Namminersornerullutik Oqartussanit piginneqartut "immikkut malittarisassaqartinneqassanngillat".

 

NUKA A/S-ip oqaatigaa pineqartumi sakkortuvallaamik inatsisiliorneq kinguneqarsinnaasoq suliassaqarfinni pisisartunut pilersuisunullu attaveqarfiusuni sulisunik marluinnik oqaasilinnik ingerlatseqatigiiffiit annertunerusumik atorfinitsitsiumalerunissatut. Taamaalilluni sakkortuval­laamik inatsisiliorneq kinguneqarsinnaavoq inuit kalaallisuinnaq oqaluttut inuussutissarsiornik­kut periarfissaasa killilerneqarnerannik.

 

Royal Arctic Line A/S-ip eqqaasitsissutigaa oqaatsigut ataasiinnaanngimmata ' 7a-p massakku­tut oqaasertalerneqarnerata ersersissinnaasaatut. Avanersuarmi Inughuit nunattalu kangiani Iivit oqaasii imaaliallaannaq nunatta kitaani oqaatsitsinnut sanilliunneqarsinnaanngillat, taamaattu­mik pisuni assigiinngitsuni Inughuit Iivillu oqaasii atorlugit sullissineq ajornartorsiuteqarfiusin­naalluni.

 

Suliffeqarfiit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut amerlanersaat inatsisit tunngavi­galugit ingerlataqanngillat/aalajangiineq ajorput, taamatullu aamma ingerlatseqatigiiffiit ingerlatsineranni aningaasartuutit ikittuinnaat Namminersornerullutik Oqartussanit matuneqar­tarlutik, taamaalillutillu ingerlatseqatigiiffiit ajorinngilaat ' 7a aamma atuutissappat inatsisit tunngavigalugit ingerlatsinermi aalajangiisinnaatitaanermut ingerlatseqatigiiffiit ingerlassinnaa­saannut.

 

Ingerlatseqatigiiffiit nalinginnaasumik tunngavigaat oqaatsitigut allakkatigulluunniit saaffigin­nissutit oqaatsit saaffiginninnermi atorneqartut atorlugit akineqartarneri.

 

Suliffeqarfinnit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartunit akissutit tiguneqarsimasut tunngavigalugit Pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni ' 7 a-p suliffeqarfinnut Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartunut atortuulersinneqarnissaanik Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap inassuteqaataa taamaalillutik naalakkersuisut isumaqatigaat.

 

Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi ' 1, imm. 2 naapertorlugu nalunaarusiornissaq naalakkersuisut piaartumik aallartissavaat, suliffeqarfiit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut inatsimmi ' 7a-mut ilaatinneqartussanngorlugit.

 

Oqaluuserisassani imm. 83-imut naalakkersuisut oqaaseqaatigaat Ingerlatseqatigiiffiit Nammi­nersornerullutik Oqartussanit pigineqartut amerlanersaasa ataatsimut isigalugu pissusissamisoor­sorinngilaat aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiit pisortanit oqartussaasunit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit pigineqartut qanoq pigineqarnertik pissutigiinnarlugu aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiit pillugit inatsimmi nalunaarneqarsimasunit allaanerusunik amerlanerusunillu pisussaaffilerneqassappata.

 

Ingerlatseqatigiiffiit oqaatigaat ingerlatseqatigiiffiit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut inatsisitigut ingerlatseqatigiiffittut allatulli inissisimasariaqartut. Taamaattoqanngip­pat ingerlatseqatigiiffiit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut ingerlatseqatigiiffin­nut allanut sanilliullugu unammillersinnaassusiat ajorseriassaaq. Ilanngullugu oqaatigaat ingerlatseqatigiiffinnut Namminersornerullutik Oqartussanut pigineqartunut "immikkut malit­tarisassat" niuernermit isigalugu ajoqusiilluinnarsinnaammata.

 

IA-p toqqarlugu siunnersuutaanut ingerlatseqatigiiffiit oqarput, saaffiginnissutit sapinngisamik oqaatsit saaffiginninnermi atorneqartut atorlugit akineqartartut, apeqqutaatinnagu Upernavimmi qalerallinnik tunisisoqarnersoq Kinamiluunniit raajanik tuniniaasoqarnersoq.

 

Ingerlatseqatigiiffiillu oqaatigaat nunaqarfippassuarni kalaallisuinnaq oqaluttunik sulisoqarnera­tigut danskisut sullissinissaq ajornassammat, taamaattumillu innuttaasut danskisut sullinneqaru­suttut kommunimi nunalluunniit immikkoortuani illoqarfimmut, pisariaqassappallu Nuummi qullersaqarfimmut innersuunneqartariaqartassasut.

 

Ingerlatseqatigiiffiit oqaatigaat inatsisiliortoqassappat inatsisip atuuffia sumiiffimmut killilerne­qartariaqartoq, ingerlatseqatigiiffiit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut nunatta avataani suliaat inatsisip avataaniittussanngorlugit. Ingerlatseqatigiiffiit oqaatigaattaaq pineqar­tumi sakkortuvallaamik inatsisiliorneq kinguneqarsinnaasoq suliassaqarfinni pisisartunut pilersuisunullu attaveqarfiusuni sulisunik marluinnik oqaasilinnik ingerlatseqatigiiffiit atorfinit­sitserusunnerulernerannik, ingerlatseqatigiiffiummi nunaqarfinni sulisuisa amerlanersaat kalaallisuinnaq oqaluttuummata. Taamaalilluni sakkortuvallaamik inatsisiliorneq kinguneqarsin­naavoq inuit kalaallisuinnaq oqaluttut inuussutissarsiornikkut periarfissaasa killilerneqarneran­nik.

 

Soorlu ingerlatseqatigiiffiit akissuteqaataasigut ersertoq ajornartorsiutaassangatinneqanngilaq Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi ' 7a-mut ilaatinneqalerneq, illuatungaatigulli suliffeqarfinni Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartuni oqaatsitigut sullinneqarneq pillugu inatsisiliortoqarpat tamatuma ajornartorsiutinik assigiinngitsunik pilersitsinissaa ingerlat­seqatigiiffinnit ilimagineqarpoq.

 

Oqaluuserisassani imm. 83-imut atatillugu naalakkersuisut tusarniaaneranni ingerlatseqatigiiffiit akissutaat, Inatsiseqarnermullu Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup isumaliutissiissutaa tunngavi­galugit Inatsisartunut saqqummiussassamik inatsisissatut siunnersuusiorneq naalakkersuisut aallartissavaat, tassanilu ingerlatseqatigiiffiit uparuaataat allatigullu ingerlatsinerminnilu tunngavigisaat pissusissaatut eqqaamaneqarumaarlutik.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Naatsunnguamik Siumuminngaanniit oqaaseqassaagut.

 

Saqqummiunneqartut aallaavigalugit ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani isummersuutaasut Siumumiit tusaatissatut tigussavavut aammalu maluginiarlugu KANUKOKA isummersortinne­qarami akerliliissuteqarsimanngitsoq. Taamaattumik Siumumiit inatsisissamut erseqqissaataasu­nik sumik siunnersuuteqarneq inatsisaareersumut allannguutaasussamik kinguneqartussaasutut isumaqarfiginanngimmat annertuuliuutiginagu ersarissaataasumik siunnersuutaasoq tapersiin­nassavarput.

 

Taamatut ataatsimiititaliap immikkut paragraf 7a-mut tunngatillugu siunnersuusiornissamik suliaqaqqusinerata nalilersorluarnissaa kissaatigissallugu taamalu ataatsimiititaliap nangittumik suliaqaqqusinera tusaatissatut Siumumiit tiguarput.

 

Peter Ostermann, Atassutip oqaaseqartua:

Siunnersuut aappassaaneerlugu saqqummiunneqarmat Atassummiit tamakkiisumik tapersersi­mavarput. Taamaattumik assut nuannaarutigaarput Sulisoqarnermut Ataatsimiititaliap partiit inatsiseqarnermut ataatsimiititaliami ilaasortaatitaqartut isumaqatigiissilersinnaasimammagit tapersersuisilerlugillu tamaasa.

 

Aamma paasiniarparput Naalakkersuisut akissuteqarnerminni siunnersuutip tunngavigisaa tamakkiisumik isumaqatigilersimagaat. Taama naatsumik oqaaseqarluta Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup isumaliutissiissutaa akuersaarlugu taaseqataassaagut.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliani partiit sinniisuutitaqartut tamarluinnarmik isumaqatigiilluinnarlutik maanna aappassaaneeerisoqarnera­ni siunnersuutigisavut tamakkiisumik tapersersormatigik.

 

Taamatuttaaq nuannaarutigisatsituut Inuit Ataqatigiit maluginiarparput Naalakkersuisut taamatut aamma isumaqalersimammata, taamaattumillu immikkoortoq 82-imi kiisalu imm. 83-imi Inatsisartut aalajangigassaattut Inuit Ataqatigiinniit aamma siunnersuutigisimasavut maannakkut tapersersorsinnaalersimammatigik.

 

Taamaalilluni kissaatigisatsituut matuma kingorna inatsisitigut illersorneqartumik aqqutissiuus­sineqarsinnaalersoq nunatsinni oqaatsit pingaarnersaat atorlugit pisortani sullissisoqarsinnaalis­sasoq kalaallisut oqaatsitta pisortanit maannamit annertunerusumik atugaanerulernissaannik aamma kinguneqarumaartussamik. Tamanna kalaallisut oqaatsitta patajaallisaaffigineqartariaqar­nerannik qulakkeerinnissutaajutigaluni minnerunngitsumik inuiattut aamma nukittorsaatigin­gaassavarput.

 

Taamaattumik ukiormanna 1948-mi Naalagaaffiit Peqatigiit inuttut pisinnaatitaaffiit pillugit silarsuarmioqatigiinnut nalunaarutigisaata ukiut 50-it qaangiunneranni pissusissamisoorluinnar­poq maannakkut pimoorussamik kalaallisut oqaatsitta inuiattullu ilisarnaatitta pingaarnersaat namminersornerulersimanerput pillugu inatsisitta saniatigut erseqqilluinnartumik aamma pisortani oqartussanut Namminersornerullutillu Oqartussat ingerlatseqatigiiffittut suliffeqarfis­suinut saaffiginnissutitut atorluarsinnaalissagatsigik aammalu piumasaqarnitsigut taamatut sullinneqartuarnissatsinnut maannakkut paatsuugassaanngitsumik aamma pisinnaatitaaffeqalis­sagatta.

 

Taamatullu Inuit Ataqatigiit immikkoortoq 55-imi, 82-imi kiisalu 83-imi siunnersuutigisatsinnut Naalakkersuisunit partiinit tamanit Kattusseqatigiinniillu tapersersorneqarnerput qutsatigiutiga­lugu oqaatigiinnassavarput Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap inassuteqaatai tamakkiisumik ilalersoratsigik, taamatullu aamma aappassaaneerinninnermi erniinnannguaq akuersilluta taasissamaaratta.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Suliat siullermeerneqarneranni Kattusseqatigiit sinnerlugit oqaaseqaatikka innersuussutigalugit erseqqissassavara Kattusseqatigiinniit pingaartilluinnaratisigu innuttaasoq kinaluunniit nammi­neq oqaatsini atorlugit sullinneqarnissaminik piumasaqarsinnaanera pissusissamisoorluinnarmat.

 

Taamaattumik pissusissamisuuginnarpoq kalaaleq nammineq nunamini oqaatsini atorlugit pisortanit Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni kommuniniluunniit sullinneqar­nissani piumasarissappagu. Aamma tamanna soorunami danskimut nunami allamiumulluunniit atuutissaaq, imaluunniit eqqortumik oqaatigalugu, taakkununnga atuutereerpoq. Taamaallaalli kalaallimut pingaartumillu ataasiinnarmik oqaasilimmut tamatigut maannakkut atuutinngilaq.

 

Taamaattumik suliat nanginneqarneranni ilaatigut suliffeqarfissuit ilaasa siunnersuutigineqartut atorsinnaanngitsutut allaallu ilaatigut kinguarsaataasinnaasutut isumaqartumik oqaaseqaateqarsi­manerat kalaallit oqaatsitsinnik suusupaginninnertut utoqqatsissutissarsiuinnarnertullu akissute­qaatigisimasaat nalilertariaqarsorinarpoq.Inuttaasummi tamarmik assigiimmik sullinneqartaria­qarput.

 

Naggataatigut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tamakkiisumik taper­serakku erseqqissaassutigissavara.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Eqqaasitsissutigissavara erniinnarluinnaq taasisussagatta.

 

Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa taamatut isikkoqarluni pingajussaaneer­neqarnissaanut akuersisut nikueqqussavakka: 25.

 

Tassalu isersimasut tamarmik akerliusoqaranilu taaseqataasoqanngilaq.

 

Taamaalilluni suliat uku pingasut ataatsimoortuusut tassalu 55, 82 aammalu 83 pingajussaanut ingerlaqqinnissaminnut piareerput.

 

Ullumikkullu aamma oqaluuserisassavut tamakkerpavut.

 

Ataatsimiinneq tamaanga killeqarpoq.