Oqaluuserisassani immikkoortoq 96 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Sisamanngorneq
29. oktober 1998 nal 14.25
Ataatsimiinnermik
aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat aamma Otto
Stennholdt, Siulittaasoqarfik.
Ruth
Heilmann, Ataatsimiititap siulittaasua:
Suliassamik
suliarinninnermi Inatsisartut Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu
Ataatsi-miititaliaanit peqataapput, tassa massakkut Inatsisartut
Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliaanik nalinginnarmik
isumaliutissiissut saqqummiutissavara, tassani siulit-taasorput Finn Karlsen,
Siulittaasoq aallarmat paarlallugu uanga saqqummiutissavara.
Inatsisartut
Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititata oktober 14-ni 1998-imi
ataatsimiinnermini ilaasortanit siunnersuutit marluk oqaluuserai, siulleq: Kristine
Raahauge-p suliffissaaleqineq sulisitsiniaanerlu pillugit siunnersuutaa,
aappaattut: Maliinannguaq M. Mølgaard-ip ilaqutariit pillugit
politikkeqarnermut tunngatillugu siunnersuutaa.
Ataatsimiititaq
isumaqarpoq ilaasortamit siunnersuutigineqartumi ajornartorsiut siuliani
taaneqartoq Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiitsitaliarsuup
isumaliutissiisutaani sulisitsiniaaneq pillugu immikkoortumi
eqqarsaatigineqartoq. Siunnersuuteqartup ujartorpaa suliffissaaleqisut
atorluarneqarnerunissaat aammalu sulisitsiniaalluni iliuuserisartakkat
annertuseriartinnissaat. Ataatsimiititap naatsorsuutigaa
Isumaginninnermik
Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiitsitaliarsuup sulisitsiniaalluni
iliuuserisar-takkat ataatsimut isigalugit annertusarnerqarnissaannik kaammattuuteqarnera
Naalakkersuisunit malitseqartinneqassasoq. Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermut
Ataatsimiitsitaliarsuup isumaliutissiissutaani siuliani pineqartumut atatillugu
iliuusissatut aallartinneqarsinnaasut aalajangersimasut taakkartorneqarput, assersuutigalugu
aaqqissuussinerit atuuttut qanoq atorluarneqarnerusinnaanerat pillugu kommunit
siunnersorneqarsinnaanerat taaneqarsimalluni.
Ilaqutariit
pillugit politikkeqarnermut siunnersuummut tunngatillugu Ataatsimiititaq
isumaqarluinnarpoq inuiaqatigiit aaqqissugaanerisa allanngorsimanerata
ilaqutariinnut atugassarititaasunut qanoq sunniuteqarsimanera
misissuiffigissallugu pisariaqartoq. Matumani ilanngullugit angajoqqaajusut
ullumikkut marluullutik suliffeqartarnerisa qanoq kinguneqarnera meeqqallu
mmeeqqerivinniittarnerisa ilaalu ilanngullugit qanoq kinguneqarnerat.
Ataatsimiititap taamaalilluni kaammattuutigaa misissuinermik aallartitsinissaq
tamatumani siunertarine-qassalluni inuiaqatigiit aaqqissuussaanerisa
allamnngorsimanerata meeqqat angajoqqaallu inuuniarnerminni atugaannut qanoq
sunniuteqartarnerata paasiniaqqissarneqarnissaa misis-suiffegeqqissarnissaalu.
Taamatut misissuineq siunissami ilaqutariit pillugit politikkissap qanoq
imaqarnissaaanik inuiaqatigiit ammasumik oqallinnissaanut tunngavittut
atorneqarsinnaavoq. Tamanna tunngavigalugu ilaqutariinnut tunngatillugu
politikki pillugu nassuiaasiortoqassaaq tamatumalu kingorna
inatsisiliornivimmik kinguneqartinneqarsinnaalluni.
Naggasiullugu
Ataatsimiititap Aningaasanik Inatsimmut allannguutissatut siunnersuut nr. 38,
konto 301021 Aasianni Inuusuttut inaannut tunngasoq oqaaseqarfigissavaa,
siunnersuut taanna Ataatsimiititamit assut tupaallaatigineqarpoq
Ataatsimiititarmi Isumaginninnikkut ulloq unnuarlu perorsaaviup taassuma
ingerlanneqarnerani annertuumik ajornartorsiutaasut pillugit paasissutissanik
aammalu ajornartorsiutaasut kingunerisaanik Naalakkersuisut ulloq unnuarlu
angerlassimaffimmik matusiniarnerannik paasitinneqarsimanngimmat tamanna
Ataatsimiititamik pitsaanngitsutut assullu ajuusaarnartut isigineqarpoq. Taama
oqaaseqarluni Ataatsimiititap isumaliutissiissutinut Inatsisartunut
oqaluuserisassanngorlugu ingerlateqqippaa, Ataatsi-miititaliami siulittaasuusoq
Finn Karlsen, Atassut, Jakob Sivertsen, Atassut, Lars Sørensen, Inuit
Ataqatigiit, Laannguaq Lynge Siumut kiisalu uanga Ruth Heilmann, Siumut.
Maliinannguaq
M. Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:
Meeqqat angajoqqaaminnit
piffissaqarfigineqarnerulernissaat pillugu oqallinnissamut
siunnersuuteqarsimavunga. Ukiuni makkunani inuiaqatigiit aaqqissuussaanerat
qiviassaagaanni inuuniarnermi aningaasartuutit ima annertutigisarput
angajoqqaat, tassa anaanaq ataatarlu tamarmik sulisariaqartarlutik. Tamatuma
kingunerisarpaa meeqqat angajoqqaaminnit piffissaqarfigineqarpiarneq ajortarneri
kiisalu angajoqqaat meeqqallu toqqissimavallaaratik inuulertarneri.
Ullumikkummi angajoqqaat suliasariaqarnerat pissutigalugu meeqqat
naalu-ngiarsunnguusulli angajoqqaaminnit ullup ilarujussua
qimassimaneqartariaqartarput, tamanut iluarineqanngeqisumik.
Taamaattumik
siunnerssutigaara meeqqat angajoqqaallu atugaat pillugit annertunerusumik
oqallinnissaq siunertaralugu toqqammavissanik misissuisoqassasoq siunissami
erseqqissumik ilaqutariinnut politikkeqarnissaq anguniarlugu. Ilaqutariinni
mikisunik meeraqarfiusuni suut ajornartorsiutaanerusarpat, akunnattunik
ukiulinnik meerartaqartuni kiisalu inuusuttuaqqanik meerartaqartuni suut
ajornartorsiutigineqartarpat. Inuiaqatigiit aaqqissuussaaneranni ilaqutariit
pingaaruteqarluinnartuupput toqqammaviusarlutillu, taakkumi
ingerlalluanngippata inuiaqatigiit aamma ingerlallualerunnanngillat.
Kristine
Raahauge, Siumut:
Matumuuna siunnersuutigeqqinniarpara
innutaasut akornanni inuit pissutsit assigiinngitsut patsisigalugit pisortat
ikiorsiissutaasigut ismagineqartut sulinialersinniassagipput. Tassa kommunit
pisortat ikiorsiissutaannik suliffissaasuasunut aningaasanngorlugit
tunniuttagaat SIK-p timisiassaatut minnerpaatitaanik kisitsisip taassuma
agguarneratigut, soorlu assersuutigalugu tassannga nalunaaquttap akunnerini
pissarsiarineqartartut pisortat ikiorsiissutaannik pisartagaqartunut sapaatip
akunneranut ataatsimut 265,00 koruunit tigusarpagit taakku SIK-p
minnerpaaffiusussatut akissaatigisaasa 56,75 koruuniusut atorlugit ikiorserneqartartoq
sapaatip akunneranut inuiaqatigiinnut nalunaaquttap akunneri tallimat
kiffartuussiffigisarsin-naanngorlugit. Inuiaqatigiinni peqqumaatinik
atornerluineruvoq pisortanut iluaqutaanngitsunik pissarsissutaanerlu ajortunik
akilersuissagutta. Arlaannaanulluunniit iluaqutaanngilaq ikior-siissutivut
iluaqutaanngitsunngorlugit tunniuttarutsigu. Suliffissaasuasumut
iluaqutaalluinnas-saaq suliffissarsiussisarfimmut attaveqartuarneq
siunnersuummi matumani suliffissaasuasoq suliffissarsiuussisarfimmut attaveqartuarsinnaassaaq
ilutigalugulu inuunerat sunniuteqartutut misigiffiulissaaq kingornamullu
suleqqilernissaminut aallaavigissallugu. Suliffissaasuasut sulinermikkut
atorneqarsinnaanerannut periarfissarpassuaqarpoq taamaalillungalu
assersuutigalugu taasinnaavara meeqqerivinni tamani suliffissaasuasut
pitsaanerusumik meeqqanik paaqqinninneq assigiinngitsutigut
periarfissiuussinnammassuk.
Tamatuma
saniatigut utoqqartavut siusinaarlutik sulisinnaajunnaarsimasortavut
innarluutilit-tavullu ulluinnarni inuunerminni assigiinngissutivut annertuumik
suunnginnerusunilluunniit ajornartorsiuteqarnerini ikiorsersinnaassavarput.
Pinngortitami paaqqinnittut allanullu matumani aamma periarfissaqarput.
Sulilersitsinermi takorluuisinnaaneq kisimi killilersitsisuussaaq.
Suliffissaasuasut imminnut ikiorsernerat taamaalilluni allanik
ikiorsiisunngortinneqassaaq taamaattumik siunnersuutigissavara Inatsisartut
suliffissaaleqisunik sulisitsiniarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 9,
november 3 1994-imeersumut siunertanut ilaatitassanngorlugu ilanngunneqassasoq.
Siunnersuut
taama isikkulik siusinnerusukkut Inatsisartunut ingerlannikuugaluarpara
ajoraluartumillu taperserneqarnera annikissimavoq. Siunnersuutigeqqinneranut ilaatigut
patsiseqarpoq ullumikkut pissutsit tunngavigalugit misigisimagama inuiaqatinnut
akisussaaqataanermik misigissutsimik arsaarinnikkiartuaarnermik
pilersitseqataajartortunga, tassami qinikkatut innuttaasut ilaanit ingammik
sulisitsisunit tusartarlugu suliffissaaleqisut sulisileraluarlugillu erninnaq
suliunnaartartut ilaatigut sulillutik aningaasarsiaminnik nammineerlutik
ineqarnermut, kallerup inneranut, imermut, eqqaanermut akileraarutinut ilaalu
ilanngullugit akilersuilertarnertik pissutigalugit.
Pisariakitsinnerulersimallugulu
pisortatigoortumik ikiorsiissutit tunniunneqartartut annikikkaluartut
kisiannili ineqarnermut, kallerup inneranut, il.il. nammineq akilersuutiginagit
pisaramikkit tamakkulu pisortatigoortumik matussuserneqartarmata. Tamakku
eqqarsaatigalugit apererusunnarpoq ilumut inoqatinnguatta ilaat suliffissaanik
innersuussinnaanngisagut aamma tassa akisussaaffimmik piginninnerannik
arsaariartuaassanerpavut, inoqatiminnullu suliffilinnut sanilliullugit
naleerukkiartuaartutut akisussaaqataanermik kiffaanngissuseqarnermillu
arsaagaasutut misigilersillugit.
Mikael
Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu
Suliassaqarfiutaannut Naalakkersuisoq:
Inatsisartut
Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliaat ilaasortat marluk
siunnersuutaat Ataatsimiititaliamit suliarineqartussanngortinneqartut
tunngavigalugit nalingin-naasumik isumaliutissiissuteqarpoq. Inatsisartunut
ilaasortaq Kristine Raahauge suliffissaleqisut pisortanit ikiorserneqartartut
sulilersinneqalernissaat pillugu siunnersuuteqarpoq Pisortat ikiorsiissutaasa
suliffissaaleqisut ataasiakkaat imminnut isiginerannut akisussaaffimminnillu
misigissussaannut iluaqutaasumik kiisalu inuiaqatigiit iluaqutissaannik
suliaqartoqalerneratigut inuiaqatigiinnut iluaqutaasumik sulilersitsiniarnermut
siuarsaatiginiarneqarnissaannik kissaat tunngavilersuutigineqarpoq.
Suliffissaaleqisunik sulilersitsiniarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr.
9. 3. november 1994-imeersoq naapertorlugu inatsisinik allanngortitsinissaq
aalajangersimasumik siunnersuutigineqarpoq.
Suliffeqanngitsut
SIK malillugu akissarsiat minnerpaaffissaanik akissarsiaqartillugit
nalunaaquttap akunnerini aalajangersimasunik amerlassusilinni inuiaqatigiinni
kiffartuussinissamut pisussaaffilerlugit. Assersuuteqartoqarpoq
suliffissaaleqisut qanoq ilillutik isumaginninnermut suliassanik
assigiinngitsunik suliaqartinneqarsinnaasut, soorlu meeqqanik paarsinermik
kiisalu inuiaqatigiinni sanngiinnerusunik isumaginninnermik il.il.
Erseqqissarneqassaaq
sulilersitsiniarneq suliffeqarnermullu ajornannginnerusumik
nuukkiartuaarsinnaaneq siunertaralugit maannakkut aaqqissuussinermi
suliffeqanngitsut ataasiakkaat pisussaaffeqarlutillu pisinnaatitaafeqarmata.
Taamaalilluni ullumikkut suliniuteqartoqareerpoq maannakkut
siunnersuutigineqartut killissarititaasa iluanniittunik. Kommunini
sullissinerit ingerlanneqartarput suliassaqartitsiniutit assigiinngitsut
ataaniittut assigiinngitsunik aningaasalersueriaatsit aallaavigalugit,
neqeroorutit tamakku ilaat ataaseq kommunini suliffissaqartitsiniutinut
tapissutit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 42, 28.
september 1994-imeersoq, malillugu aningaasalersorneqartarpoq. Taamatut
suliassaqartitsiniarnermi suliffeqanngitsut kommunimi suliassatigut
suliassaqartinniarneqartarput sulisunut suliamik ilinniagalinnut suliamillu
ilinniagaqanngitsunut nalunaaquttap akunnermusialinnut SIK-p
isumaqatigiissutaata annertoqataanik akissarsiaqartillugit.
Nassuerutigineqarporli
suliffeqanngitsunut maannakkut suliassaqartitsiniutit suliffissaaleqisut
amerlassusiisa allanngortinneqarnissaannut naammangimmata taamaalillluni
1989-imiit suliffissaaleqineq annertusiartuinnarsimavoq sulisinnaasullu
naatsorsuutigineqartutut amerliar-tortussaammata suliffissaaleqineq
maannakkutut annertussuseqartinniarneqarsimaguni ukiuni qulini tulliuttuni
taava annertusiartuinnassaaq. Tamanna pingaarnertut pissutaavoq
Naalakkersuisunngortut nutaat 1997-imi september-imi suliffissaaleqineq
annikillisinniarlugu suliniutaasut annertusiniarlugit suliffeqarnermut
tunngasut nukittorsarneqarnissaat sammineralermassuk.
Tamakku
suliffeqarnermut tunngassuteqartuni iluarsaaqqinniarluni suliniutaasut
siunniunneqarnerannik inerneqarput suliffeqarnerup aaqqissuussaanerata
pitsaanerulersinneqarneranik kinguneqartussat. Suliffeqarnermi illuatungeriit
sulisinnaasut nuuttarsinnaanerisa nukittorsarneqarnissaanut suliffeqanngitsullu
suliffeqarnermut pulatin-niarnerisa ajornannginnerulernissaanut
suliniutaasussat pillugit annertunerusumik suleqatigineqartariaqarput
suliniutaasut tamakkut maannakkut ataatsimiinnermi suliffeqarnikkut
ingerlatsineq pillugu nassuiaammi sammineqarput.
Naalakkersuisut
pingaartumik sulilersitsiniarnermut tunngatillugu pingaartinninarpaat
suliffeqanngitsut ataavartumik suliffeqarnissamut periarfissiisunik
maannamernit annertunerusumik neqeroorfigineqartarnissaat.
Tamatumalu
peqatigisaanik neqeroorutit inuussutissarsiortut pisariaqartitaannut
naapertuuttunngorlugit allanngoriartornerup takutippaa suliffissaaleqinermik
eqqorneqartartut pingaartumik tassaasut suliamik ilinniagaqarsimanngitsut
kiisalu sulisinnaasut assigiinngitsorpassuarnik suliaqarsinnaanissaat
inuussutissarsiortunit piumasaqaatigineqartartoq. Taamaammat neqeroorutit
suliffeqanngitsunik piginnaaneqarnerulersitsisut pingaartin-neqarniarput, tassa
imaappoq pikkorissartitsiniarneq ilinniartitseqqittarnerlu suliniutaasut
nukittorsarniarlugit suliniuteqartoqassaaq. Peqatigitillugu pitsaanerusumik
suliffissarsiuus-sisarfeqalernissaa pingaaruteqarpoq taamaalilluni inuit ataasiakkaat
suliffissaaleqinerminni sunik piginnaatitaaffeqarnersut pisussaaffeqarnersullu
erseqqissitinniarlugu. Kiisalu piffissami aalajangersimasumi suliffeqanngitsut
ataasiakkaat ataavartumik suliffeqarsinnaanngorlugit
pisinnaanngorsartinneqartillugit.
Kommunini
suliffissaqartitsiniarnermut siunnersortit ullumik-kut anguniakkap tamatuma
naammassineqarnissaanut sakkussaaleqipput, taamaattuminguna siunertarineqartoq
suleriaasissatut pilersaarutit aalajangersiamasumik siunnerfillit qanoq
pilersaarusiorfigineqarsinnaanersut sulissutiginiarlugu.
Suliffeqarnissamut
ilinniartitaanermullu tunngatillugu eqqaortumik toqqaasinnaassagaanni
pisariaqarpoq paasiuminartunik suliffissatigut ilinniartitaanikkullu
periarfissat pillugit paasissutissiisoqartarnissaa suliffeqanngitsunit
suliffissarsiuussisarfinnillu atorneqasinnaasunik. Taamaammat
eqqarsaatigineqarpoq misiligititut suliffissanik qarasaasiatigut
nalunaarsuiffimmik pilersitsisoqassasoq, taamaalilluni qarasaasiat atorlugit
sukkasuumik ajornanngitsumillu neqeroorutit assigiinngitsut
nassaarineqartalernissaannut periarfissaqalissalluni. Suliffeqanngitsut
piumasaqaateqarfiginerisigut sulilersinniarlugit suliniutit
annertusineqarnissaanik Kristine Raahauge-p siunnersuutaa taamaalilluni suliniutini
aallartinneqareersuniippoq.
Meeqqat
angajoqqaallu inuuniarnerminni atugarisaasa misissuiffigineqarnissaannik
ilaqutariillu pillugit ersarissumik Naalakkersuinikkut
ingerlatsisoqalernissaannik Inatsisartuni ilaasortap Maliinannguaq M.
Mølgaard-ip siunnersuutaanut tunngavilersuutigineqarpoq ullumikkut angajoqqaat
marluullutik suliffeqartarnerat nalinginnaammat taamaammallu meeqqamik
ilaginissaannut piffissaqarpiartannginnerat.
Ataatsimiititaliaq
isumaqarpoq inuaqatigiit ilusaasa allanngornerisa ilaqutariit inuuniarnerminni
atigarisaannut sunniuteqartarnerat misissuiffigissallugu pisariaqartoq
kaammattuutigaalu taamatut misissuineq siunissami ilaqutariit pillugit
ingerlatseriaaseqarnissap siammasissumik tamanit oqallisigineqarnissaannut
tunngavissatut atorneqarsinnaasoq. Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq tamakku
tunngavigalugit ilaqutariinnut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu
nassuiaasiortoqarsinnaasoq kingornatigut inatsisiliornermik malitseqartinneqarsinnaasumik.
Ukiuni
kingullerni ilaqutariit atugarisaat pillugit misissuisoqartarsimavoq tamatumani
ilaatigut eqqarsaatigineqarput naatsorsueqqissaartarfiup innuttaasut
aningaasaqarnikkut atortutigullu atugarisaannik 1993-imi misissuisimanera
kiisalu peqqissutsimik misissuineq.
Nunani
allani pilersuisuusut marluullutik suliffeqaraangata ulluinnarnilu
isumaginninneq perorsaanerlu ullukkut paaqqinnittarfinni aturfinnilu
ingerlanneqaraangat ilaqutariinni qanoq pisoqartarnera annertuumik
ilisimaneqarlualersimavoq. Sumiginnaasarneq pillugu annertuumik aamma
ilisimasaqartoqarpoq. Ilaqutariit akunnattunik isertitaqartartut angajoqqaat
marluullutik sulitillugit ilaqutariiulluni mikisunik meerartaqarluni qanoq
artornartigisinnaasoq ilisima-neqarluarpoq, taamaammallu assersuutigalugu
sulinngiffeqartarnermik aaqqissuussinermik ullulli affaani paarsisoqarnissamik
periarfissanik eqaatsunik periarfissaqarnissaq pisariaqarpoq.
Aammattaaq
peqqissaanikkut isumagineqarnissanik neqerooruteqartoqatariaqarpoq
ajornar-torsiuteqartoqalersillugu sapinngisamik piaartumik
akuliuttoqartarsinnaaqqullugu. Misissuinerit malillugit ilaqutariit tamarmiusut
10-15%-i anigoruminaatsunik ajornartorsiuteqarput ilaatigut pitsaanngitsunik
inuuniarnikkut atugaqarlutik imigassamilluunniit atornerluisuullutik.
Ilaqutariit taamatut nukissanik atuinaqisunik assigiinngiiaartunik
neqeroorfigineqarnissartik atorfissaqar-tipaat.
Taakkununnga
neqeroorutaasartut annertusarneqarnissaat pisariaqartinneqarpoq. Ataatsimut
isigalugu najukkani assigiinngitsuni isumaginninnermi suliaqartuni
piginnaassutsit nukittorsarneqarnissaat pisariaqartinneqarpoq kiisalu
ajornartorsiutitalinnik suliffeqakkajuttut pitsaasunik
atugassaqartitsisoqarnissaa pisariaqartinneqarluni. Najukkani assigiinngitsuni
meeqqanut inuusuttunullu angajoqqaamik imernerannik allatulluunniit
isumaginnis-sinnaannginnerannik pissuteqartumik
angerlarsimaffimminiiginnarsinnaangitsunut ornittagassanik
pisariaqartitsisoqarpoq, meeqqat inuusuttullu ilungersunartumik isumagine-qarsinnaanngitsut
ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnut inissinneqarsinnaapput.Tamakkunani
tapersersorneqarsinnaammata katsorsarneqarsinnaallutillu kiisalu
paaqqinnittarfinni sulisut piginnaassusiisa ilinniartitaanikkut
pikkorissartitsinertigut siunnersorneqarnikkullu nukittorsarneqarnissaat
pisariaqartinneqarpoq, misilittagarineqarpoq sulisut sulisoriinnar-neqarnissaat
ajornartorsiutaasoq ilaatigut pissutigalugu meeqqanik inuusuttunillu
isumaginninnikkut annertuumik sumiginnagaasunik sullissineq inummut piumasaqaa-teqarfioqimmat.
Naalakkersuisut
ingerlatsinerminni siunertaraat isumaginninnikkut sumiginnagaaneq
akiorneqassasoq Naalakkersuisut sulissutigaat ilaqutariit sanngiinnerusuttaaq
ajornartor-siutaannik qaangiiniartinniarlugit neqeroorfigineqartassasut. Naalakkersuisut
pingaartumik meeqqat inuusuttullu isumagineqarnikkut annertuumik
sumiginnagaasut eqqumaffigaat 1999-imi meeqqanik nakkutilliiviup meeqqat
illuata allilerneqarnissaanut sanaartornermut aningaasaliissutissanik
atugassanngortitsisoqassaaq. Meeqqat inuusuttullu angerlarsimaffiisa arlallit
immikkoortortaqarfissaannik pilersitsisoqassaaq tassa najugaqatigiiffinnik
mikinerusunik inuusuttunut annertuumik isumaginninnikkut sumiginnagaasunut
siunnerfeqarluni perorsaanikkut neqerooruteqarfiusartussanik. Kisiannili
pitsaasunik paaqqinnittarfinnik neqerooruteqassagaanni nukissanik
atuinartupilorujussuuvoq ammattaaq sulisoqarnermut tunngatillugu naleqquttunik
piginnaaneqalersitsiniarluni isumannaariniarneq eqqarsaatigalugu.
Ataatsimiititaliap
oqaatigaa meeqqanut inuusuttunullu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit ilaata
ingerlanneqarnerani annertuumik ajornartorsiutaasut pillugit
paasissutissinneqarsimannginnini, kiisalu paaqqinniffiup
atorunnaarsinneqarnissaanik Naalakkersuisut aalajangiisimanerat tupaallaatigalugu
ajuusaarutigalugulu. Naalakkersuisuniit ilisimasitsissutigissavarput Aasianni
inuusuttut inaat atorunnaarsikkiartuaarneqarmat ulloq unnuarlu
paaqqinnittarfiit ingerlalluartut allat marluk tassa Ilulissani Sarliaq kiisalu
Sisimiuni Qasapermiut annertusarneqarnerat peqatigalugu. Naalakkersuisut
suleriaasissatut pilersaarusiaq suliaritissimavaat Inatsisartut
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaanut nassiunneqartoq, tassami
allanngortitsineq aningaasanut inatsimmut tunngatillugu sunniuteqartussaammat.
Nassuiaaat
aammattaaq Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliaamut
nassiun-neqassaaq aamma tamanna pereerpoq.
Allanngortitsinikkut inuusuttut pisariaqartitaat pitsaa-nerungaartut
aallunneqalissapput taamaalillutillu sulisut pitsaanerusumik
sullissisinnaalerlutik.
Ruth
Heilmann, Siumup oqaaseqartua:
Isumaliutissiissutip saqqummiunneqarnera
Siumumiit qujassutigaarput. Siullermik Inatsisartuni ilaasortap Kristine
Raahauge-p siunnersuutigivaa suliffissaaleqineq patsisigalugu pisortat
ikiorsiissutaasigut isumagineqartartunut aningaasat tunniunneqartartut
arlaannuulluunniit iluaqutaanngitsut tamanut iluaqutaasinnaanngorlugit
tunniunneqartalernissaat. Siumumiit taamatut suliniuteqaqqusineq annertuumik
tapersersorparput soorlu aamma ippassaq isumaginninnermut ingerlatsinermi
nassuiaammi erseqqissumik oqaatigalugu tamanna oqaaseqarfigigipput.
Minnerunngitsumillu Isumaginninnermi Iluarsaaqqinnermi
Ataatsimii-titaliarsuarmi suleqataanitsinni tamanna annertuumik
isummersuuteqarfigisareeratsigu kaammattuutinilu ilaareerluni aammalu
Naalakkersuisup akissuteqarnermini suliniuteqar-toqalereerneranik nassuiaatai
Siumumiit tapersersoratsigit uteqqiinissarput uani pisariaqarsorinngilarput,
tassami nunatta inui nukatsitsinertaqanngitsumik perorsagaanissaat sulinikkullu
aningaasanik pissarsisarnissaat kingumut ilinniartitsissutigisariaqarparput,
tamannami inummut namminermut peqqinnarnerpaasussaavoq nalunnginnatsigu
suliniutigineqarnerata ingerlaqqinnissaa sakkortuumik piumasarissavarput.
Aappaattut
Maliinannguaq M. Mølgaard-ip ilaqutariit pillugit politikkeqarnermut
tunngatillugu siunnersuuteqarnera paasillurparput, Siumumiit pingaarteqaarput
ersarissumik ilaqutariinnuut politikkeqarnissarput tamannalu takuneqarsinnaavoq
Isumaginninnermi Iluarsaaqqinnermi Ataatsimiititaliarsuup ilaqutariit pillugit
suliniuteqarnerani. Meeraq inuk ilaqutariillu qitiutillugit ingerlanissarput
piumasaraarput aammalu ilaqutariit qitornaqartut pitsaanerpaamik
atugaqar-nissaat anguniarlugu iliuusissanik saqqummiiuuarpugut aammalu
innerssussutigiinnassavarput ippassaq isumaginninneq pillugu siunissami
Kanaartat qulinik taasatta akornanni siullertut pingaartinneqarluni
ersarissumik malitassiorluta anguniagaqassasugut taamalu ukiukkaartumik
isummersorfigisarlugit Inatsisartuni, taamaalilluta ataatsimoortumik
akuerisatsinnillu ilaqutariinnut aamma erseqqissumik politikkeqalerniassagatta.
Aammalu
isuliutissiissummi angajoqqaat sivisunerusumik meeqqaminnut piffissaqarnissat anguniarlugu
kattuffiit, suliffeqarfiit KANUKOKA-llu eqqartueqatigiinneqarnissaat
Siumut-miit aamma taperserlugu kaammattuutigissavarput. Naggataagut Aasianni
inuusuttut inaanut tunngasumik Ataatsimiititaliap annertunerusumik
akuutinneqannginnera Siumumiit pissusis-samisoortuutinngilarput,
isumaqarpugullu tamakkua tamaasa pillugit nalilersuisoqartariaqartoq
attuumassuteqartut peqatigalugit.
Taamatut
Siumumiit oqaaseqarluta isumaliutissiissut tusaatissatut tiguarput aammalu
Naalakkersuisup akissutaa qujassutigaarput.
Jakob
Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:
Isumaliutissiissummi Inatsisartuni
ilaasortat siunnersuutaat marluk suliarineqarsimasut Atassummit
suleqataaffigisimagatsigit naatsunnguamik oqaaseqarfigissavagut.
Suliffissaaleqineq sulisitsiniartarnerlu pillugit Kristine Raahauge-p
siunnersuutaanut tunngatillugu Atassummit oqaatigissavarput ullumikkut
kommunini suliffissaaleqisut sulisinniarneqartarnerat periarfissaqareermat
annertunerusumik siunnersuut pillugu oqaaseqarfigissanngilarput. Aamma
Ataatsimiititaliap sulinerani suliaq tamanna erseqqissumik sammisimagatsigu.
Kiisalu
ilaqutariit pillugit politikkeqarnissami Maliinannguup siunnersuutaanut
tunngatillugu Atassummit siunnersuutigineqartoq soqutiginarteqaarput aamma
Ataatsimiititaliami sukumiisumik samminitsinni erserpoq. Ullumikkut
ilaqutariinni siunnersuisinnaasunik peqanngilagut nunatsinni. Soorunami inunnik
isumaginninnermut suliallit siunnersuisarput kisianni malittarisassat
ullumikkut eqqarsaatigissagaanni toqqavissamik siunnersuisinnaasunik
malittarisassanik peqanngilaq. Taamaattumik oqaluuserisap matuma
misissorluarneqarnerani ilanngullugu inatsisiliorsinnaanermik siunnerfeqartumik
suliniuteqarnissaq Atassummit taperserparput.
Siunnersuutit
marluk taakkua takisuumik aammalu ersarissumik Naalakkersuisup akimmagit
taamatut naatsunnguamik oqaaseqarluta Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa
Atassummit tusaatissatut tiguarput.
Manasse
Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Inatsisartunut
ilaasortat Malinannguaq M. Mølgaard-ip kiisalu Kristine Raahauge-p
siunnersuutaat Ataatsimiititaliamit suliarineqarsimasut ima naatsumik
oqaaseqarfigissavagut.
Inuit
Ataqatigiit Inatsisartut Isumaginninnermut Ataatsimiititaliaata
isumaqatigiissup isumaliutissiissutaa tamakkiisumik isumaqatigigatsigu
oqaatigissavarput. Naalakkersuisullu akissutaat annertunerusumik maannakkut
inatsisinik atuuttunik nassuiaanermik imaqarnerusoq siunnersuuteqartullu
siunnersuutaat maannakkut suliarineqarnerannik imaqarnerusoq tusaa-tissatut
tiguarput.
Naatsorsuutigaarput
Inatsisartunut Ilaasortat Kristine Raahauge-p aamma Maliinannguaq M.
Mølgaard-ip siunnersuutaat upernaamut misissuisoqareerpat
uterfigeqqinneqarumaarmata maannakkut annertunerusumik oqaaseqarfiginagit
oqareernitsitut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tusaatissatut
tiguarput.
Anthon
Frederiksen, Kattusseqatigiit:
Inatsisartut isumaginninnermut
Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliaanit naliginnaasumik isumaliutissiissutaa
Kattusseqatigiit sinnerlugit imatut oqaaseqarfigissuara.
Siullermik
Inatsisartunut ilaasortap Maliinannguaq M. Mølgaard-ip siunnersuutaa
paasilluarlugu taperserpara, tassami ukiuni makkunani inuttut
ajornartorsiuterpassuit akiorniarlugit aaq-qiiniarnermi ilaqutariinni
toqqammaviit tassalu ilaqutariit meeqqaminnut piffissaqarnerullutik
perorsaasinnaanerat meeqqallu toqqissisimallutik ineriartortinnissaat
inguniarlugu iliuuse-qartoqartariaqarmat. Tassami ilaatigut Inatsisartut
ippassaq ataatsimiinnitsinni inuiaqatigiinni ajornartorsiuterpassuit ilaat
oqaluuserineqarmata aaqqiiniarnermut ilaalluinnartoq tassalu meeqqat
angajoqqaaminnit annerusumik asanninnermik takutitsivigineqarnissaat aamma
ilanngullugu oqaatigineqarpoq taamaaliussagaannilu angajoqqaat meeqqaminnut
piffis-saqarnerusariaqarput. Taamaattumik ilaqutariit pillugit
misissuisoqarnissaa tapersersornarpoq.
Kiisalu
Inatsisartunut ilaasortap Kristine Raahauge-p siunnersuutaanut tunngatillugu
oqaatigissuara siunnersuut tunngaviatigut isumaqatigigakku kisiannili Naalakkersuisut
akissuteqaamminni suliniutit ingerlareersut eqqartugaat aammalu ilaatigut
1997-imi Upernaakkut Inatsisartut ataatsimiinnitsinni Isumaginninnermut
Ataatsimiitsitaliarsuup isumaliutissiissum-mini kaammattuutai inassuteqaataalu
eqqaasitsissutigalugit oqaatigissuara Naalakkersuisut akissuteqaataat
isumaqatigigakku.
Taamatut
naatsumik oqaaseqarlunga Isumaginninnemrut Suliffeqarnermullu
Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tusaatissatut tiguara.
Mikael
Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu
suliassaqarfiutaannut Naalakkersuisoq, Siumut:
Partiit
assigiinngitsut akissuteqaataannut tunngatillugu annertuumik
oqaasissaqanngilanga kisiannili erseqqissaateqalaarusuppunga inuusuttut
inaannut tunngatillugu suliap ingerlanneqarnerani tassa pisariaqartippara
erseqqissaateqarnissaq uani Inatsisartut aamma Aningaasanut inatsisissamut
tunngatillugu oqallinnermi taanna tikillattaarneqarmat aamma aningaasanut
ilassutissat aappaattut inatsisissap oqaluuserineqarnerani aamma taanna
tikinneqarluni. Taamaattumik pinngitsoorusunngilanga ulloq unnuarlu meeqqanut
inuusuttuaqqanut ajornartorsiuteqartunut paaqqinnittarfiup Aasianni inuusuttut
inaata atorunnaartikkiartuaarneqarnera pillugu oqaaseqalaassallunga. Aamma
isumaqarama soorlu Siumup oqaaseqartua uani erseqqissumik oqartoq
ajuusaarutigalugu Isuamginninnermut Inatsisartut Ataatsimiititaliaat uani
suleqataatinneqanngimmat.
Uagut
Naalakkersuisuni naliliinerput malillugu tassani kukkusumik
ingerlatsisoqanngilaq aamma ataasinnguamilluunniit inatsisinik
unioqqutitsisoqanngilaq. Suliassat pitsaanerpaamik ingerlanneqarnissaat
inuusuttuaqqanit isumaginninnerup siunertarineqartumut naaper-tuunnerpaamik
ingerlanneqarnissaa siunertaralugu massakkut suliagut ingerlappavut.
Imaanngitsoq nunatsinni inuusuttuaqqat ajornartorsiuteqartut aammalu
angajoqqaaminnik taamatut paarineqarsinnaajunnaarsimasut inissaarunniarivut
naamik siunertaavoq pitsaanerpaamik sullissinerup aaqqinnissaa. Aamma Aasianni
inuusuttut inaat pillugu Naalakkersuisut pisussaaffipput naapertorlugu sulisut
ataatsimeeqatigereersimavakka Aasianni, Aasiaat kommunianniimmat taanna
paaqqinniffik, Aasiaat Kommuniat aamma ataatsimee-qatigineqareerpoq.
Massakkullu aatsaat ippassaanitsiaannannguaq Naalakkersuisut akuersis-sutigaat Aasianni inuusuttut inaata
atorunnaarsikkiartuaarnissaanut pilersaarusiaq, tassalu taanna aallaviussaaq
Inatsisartuni ilaasortat ilisimatinneqarnerannut, taamaattumik oqaatigaarput
taanna Naalakkersuisut akuersissutigisaat pilersaarusiaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut
ingerlatinneqareersoq aningaasatigut kingunerisassai pillugit taannalu aamma
atorun-naarsitsiartuaarniissamut pilersaarusiaq aamma Inunnik Isumaginninnermut
Ataatsimiititaliamut Inatsisartut Ataatsimiititaliaannut taanna aamma ingerlatissavarput,
oqaatigissavara ingerlatereeratsigu ullumikkut taanna neriuppung ilissinnut
taanna apuutissasoq.
Aasianni
inuusuttut inaata qanoq siunissami atorneqarnissaa pillugu Aasiaat Kommuniat
peqatigalugu sulivugut. Aasianni inuusuttut inaata illuutai nutaarsuupput
qanganisaanngillat annertupput taamaattumillu assigiinngitsorpassuarnut
atorneqarsinnaapput siunertanut. Pingaartissimavarput Naalakkersuisuni uani
pingaartipparput Aasianni kommunimi potikkerit peqatigilluinnarlugit taasuma
pigisap pitsaanerpaamik atorneqarnissaanik aalajangiisoqarnissaa.
Naatsorsuutigaara Novemberi naanngitsoq taanna suleqatigiissitaq
saqqummiissasoq uagutsinnut taamaasillutalu Naalakkersuisunit
isummerfigineqarumaarluni qanoq qanorlu aaqqinissaq siunissami ikkumaarnersoq Aasianni
inuusuttut inaat pillugu. Taamaattumik tamanna periarpat Inatsisartut
Isuamginninnermut Ataatsimiititaliaat aamma ilisimatinneqarumaarpoq.
Kristine
Raahauge, Siumut:
Siunnersuutigisannut
Inatsisartut Isumaginninnermut Sulisoqarnermullu Ataatsimiititaliaata
akissuteqaataa atuarakku assut narrujuummisimavunga tassami siunnersuutiga
imannak naliliiffiginngimmassuk suut atorsinnaasut tassani tikkuartukkakka,
iluamik naliliiffigine-qarsimanngimmata imaassinnaavoq qaaqquneqarsimasuugaluaruma
siunnersuutiga pillugu immaqa ersarinnerusumik naliliisinnaasimassagaluartoq,
malunnarmarmi paatsoorneqarsimasoq, soorlu Atassutip oqarnermi eqqaavaa
kommunit suliffissaqartitsiniarnermut tunngatillugu periarfissaat
assigiinngitsut ammareersut nalunngilara, uaniuna uanga una pinerugiga
ikiorsiissutinik inuit tuneeraannarnagit ilikkartikkiartuaartarpavut ilaatigut
tunioraannaleraa-ngatsigit peqqutigalugu suliffissaqartinnginnatsigu taama
amerlatigisunik. Taakku tunniuttakkavut sulinermit, taamaasillugit inuit
suliffeqalernissaminnut piareersimalluaan-narniassammata imannak aningaasatigut
immineq sulinermi kingunerinik pissarsiarisartakkatik aamma
atorluarsinnaanerullugit nalunnginnamikku, ilaasa aamma nuannarineq ajorpaat
taamatut pisortatigoortumik tuniorartiinnarneq sulerusuttarput kisiannili
peqqussutini periarfissaq ammanngilaq. Siornatigut ammatinneqarnikuugaluarpoq
kisianni tiimit SIK tiimianninngaanniit appasinnerulluni taannalu SIK-mit
nuannarineqarsimannginnera peqqutigalugu allanngortinneqarnikuuvoq. Uanga una
siunnersuutigivara aningaasat tunniuttakkat atorluarnissaat inuiaqatigiinnut
suliffissaaleqisunut aammalu inuiaqatigiinni suliffilinnut tamanut pitsaasumik
kinguneqartillugu.
Taavalu
Kattusseqatigiit Siumullu oqaaseqartuinut qujavunga siunnersuutinnut
paasinnillutik tapersiimmata taavalu aamma Naalakkersuisut akissuteqaatimini
paasinnilluarluni suliassamut taassuminnga aamma suliniuteqarnera tassani
nuannaarutigeqaara, soorlu Naalakkersuisup oqaatigigaa suliffissaaleqisut
amerlangaarmata maannakkut kommunit sulisitsiniarnermi ilaatigut mandetimet
allatigullu tamaasa sulisissinnaanngilai taamaattumik arlaatigut
aaqqiisariaqarpugut suliffissaaleqillutik ikiorsiissutinik pisartut
allatsikkiartuunnariarlutik aningaasanik tunisittartut taakku arlaatigut aamma
sulilernissaminnut piareersimajuaannarnissat eqqarsaatigalugu.
Maliinannguaq
M. Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:
Qujavunga
siullermik qujassuteqarusuppunga Isumaginninnermut Ataatsimiititaliamut
siun-nersuutiga sukumiisumik eqqartorsimammassuk aammalu paasilluarlugu
tapersersorlugulu isumaliutissiissuteqarmata. Tassa uani siunnersuutigisanni
pingaartutut taakkartorsimasakka tassaapput ullumikkut Isumaginninnermut
Ataatsimiititaliarsuup suliai qiviaqqajaaneqartarput aamma ajunngillat kisianni
isumaqarsimavunga uani suli annerunerusumik ilaqutariit pillugit misissuinissaq
pisariaqartoq ullumikkut. Aammalu nassuiaateqarnini oqarnittuut
piffissa-qarfigineqanngippallaartarneri meerartarta ullumikkut allatut
ajornartumik nalunanngil-luinnartumik kingunipiloqartarput aammalu angajoqqaat
meeqqallu imminnut ataqa-tigiinnissaanut annertuumik akornutaasarlutik.
Siullermik
oqaatigerusuppara eqqarsaat taanna 1995-imiunngukkuni 1996-imi kattuffinnut
saqqummiussimagaluarakku tassanili Peqqissaasut Kattuffiat kisimi
akissuteqarsimavoq SIK allallu saafiginikuusimagaluarpakka ilaatigut taamatut
meeqqat piffissaqarfigineqarnerunissaanut tunngasumik suliniuteqarnissamik
kaammattuillunga.
Kisianni
tassa uani Naalakkersuisut akissuteqaataanut pakatsikuluppunga, tassami
ilaatigut Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuatuut massakkut pioreersut
annertunerusumik eqqartorneqarput nassuiarneqarlutillu aammalu ilaatigut
sammineqartut tassaapput ajornartorsiortut angajoqqaaqarsimagunik imigassamik
ajornar-torsiortunik imaluunniit ilaqutariittut angajoqqaaniit
qimagutsitaasariaqartut taakku annertuumik eqqartorneqarput, kisianni uani
siunnersuutinni ilaqutariit ajornartorsiuteqanngikkaluarlutik ulluinnarni
atugaat annertunerusumik eqqarsaatigisimavara tassami ilaqutariit mikisunik
meerallit atugaasa qanimut misissuiffigineqarnissaat ulluinnarni inuunerat
qanimut isumaqarpunga ilisimanngippallaaripput.
Tassami
nammineq aamma misilittakkakka toqqammavigalugit arfineq pingasuniit sisamat tungaanut
imaluunniit qulaaluaniit tallimat tungaanut sulisarnermi assersuutigiinnarlugu
qimupiloornerit annertoorujussuit pisarput meeqqalli ulluunerani
eqeersimaarnerani paaqqinnittarfinniittarput, inissaqanngippata aamma
ajornartorsiutit allat paarsisussarsiortarnerit immaqa namminersortunik aamma
ilaatigut ilisarisimarpianngisanit allaat paarsisussarsiortarnerit pisarput
aammalu suliffimmiit angerlaraanni errortassat igaassat taava ulloq naasarpoq
meeraq qiviarneqarpianngitsoorluni.
Taamaattumik
tassani atukkat oqailisarniaraanni qanoruna iliortoqartariqartoq,
ullormulluunniit 2 tiiminnguit sulinermi meeqqap inuunerani ukiuni siullerni
marluk pingasuni oqilisaaffigineqarsinnaagaluarunik akunnerit arfineq
pingasuunani immaqa akunnernik marlunnik annikillineqarsinnaagaluarpat
annertoorujussuarmik tassani oqilisaasoqassagaluarpoq. Taamaattumik maannakkut
taamatut ilaqutariit ingammik mikisunik meerallit toqqusassisimaneqartutut
misigisimasarput sulisariaqartarput pinngitsooratik immaqa inigisartik suliffimminiit
pissarsiarisimagunikku soraarsinnaanngillat inissaaruttussaagamik taava
sulisariaqartarput immaqa aamma paaqqinnittarfinni meerartik
inissaqartinngikkaluarlugu.
Tamakkua
pissutsit aaqqiivigineqartariaqarput aammalu isumaqarpunga isumaliutissiissuteqartut
Isumaginninnermut Ataatsimiititaliap tapersiinera neriuppunga
Naalakkersuisuninngaanniit ingerlanneqarumaartoq Naalakkersuisummi
akissuteqaammini oqaatiginngimmagu erseqqissumik tapersersornerlugu
misissuisoqarnissaa oqaatigiinnarmagu annertuumik misissuisoqartarsimasoq
kisianni ullumikkut atukkat tunngavigalugit misissuisoqartariaqarpoq aammattaaq
isumaqatiginninniarnerit nalunngilagut upernaamut ingerlanneqartussaasut aamma
taakkunani eqqumaffigineqarnissai taakku soorunalumi kissaatiginarpoq, aamma
matumani kaammattorusunnarput angajoqqaat immaqa sulinermik
inuussutissarsiutillit assigiinngitsut nalunnginnakku ajornartorsiuteqartartut
annertuumik piffissaalatsinermik aamma taakkua kaammattorusullugit namminneq
aamma qanoq iliuuseqaqataanissaanik.
Taamatut
oqaaseqarlunga qujavunga siunnersuutinnut paasinnilluartunut siunissamilu
neriuppunga ajornartorsiutit aammalu ilaqutariinnut nukittuunik
pilersitsiniarutta oqilisaanerit annertuut aamma maani inimi
aqqutissiukkumaarigut.
Ruth
Heilmann, Siumut:
Siunnersuuteqartup
Kristine Raahauge-p Ataatsimiititaliamut aggeqqusaasimannginninni
pakatsissutigisimammagu taanna Siulittaasuugallartutut oqaatigerusuppara
Ataatsimiititaliami erseqqingaarmat siunnersuutigineqartoq tamarmi allaqqissaagaalluni
aamma paasinarluarmat Ataatsimiititaliap pisariaqartissimanngilaa
siunnersuuteqartup aggersarneqarnissaa. Aammalu Naalakkersuisup uani inuusuttut
inaannut tunngatillugu ilumoorpoq suleqatigiinnissaq pisariaqarpoq tassa
Inatsisartut qanimut Naalakkersuisullu pingaartuuvoq apeqqutini taama
pingaaruteqartigisuni paaseqatigiissutigisarutsigit oqaloqatigiillutalu
qularnanngilaq aamma allatut isummersinnaasimassagaluarpugut. Qujavungalu
paasissutissiininnut neriuppunga qaninneraluta tamakkua pissutsit eqqartortarumaarigut
nalilersorlugillu arlaqarmata aamma Allu eqqarsaatigalugu taanna
Nunatsinniittullu allat ulloq unnuarlu najugaqarfiit Ataatsimiititaliamiit
aamma malinnaaffigineqarusupput, taanna erseqqissaatigiinnassavara.
Jakob
Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:
Kristine Raahauge-p siunnersuumminut
tunngatillugu Atassut tapersiinnginneranik oqarnera paatsoorneqarsinnaammat
erseqqissaateqarnissaq pisariaqarpoq. 1994-imi Inatsisartut Upernaakkut
ataatsimiinneranni siunnersuutigisimavara pisortanit ikiorsiissutaasartut
tunniutiinnarneqartartut pitsaanerusumik atorneqarlutik
inatsisiliunneqarnissaat tamatuma kingorna peqqussut nr. 9, 3. november
1994-imi inaarsarneqarpoq, taanna innersuussutigissavara maannakkulli marlunnik
periarfissaqarpoq inuusuttut inuiaqatigiinni sulisinneqartarnerat maannakkut
ingerlavoq kommunini periarfissaqartuni soorunami Namminersornerullutik
Oqartussat peqatigalugit, taassuma saniatigut inatsit oqaatigisara aamma
periarfissaqarpoq soorunami tassani kommuni qanoq aningaasanik peqartiginini
najoqqutaralugu inuit qassit sulisissanerlugit nammineerluni aalajangertarpaa.
Siornatigut
SIK-p tiimimut akilertagaanit minnerusumik akiliilluni sulisinneqartaraluarput
kisiannili pitsanngoriaateqarpoq inatsisip allanngortinneqarneratigut SIK-mi
tiimimut aningaasarsiaritinneqatartut nalinginik taavalu sapaatip akunneranut
inuusuttup tiimit aalajangersimasut suliffissaat minnerpaaffilerlugit
taamaalilluni pisortanik ikiorneqarnermit annerusunngorlugu sulinermikkut
inuusuttut periarfissinneqartarput, taamaattumik oqartoqassanngilaq Atassut
tapersiinngimmat ajuusaarnartoq tassaana uagut inuusuttut ikiorniarlugit
siunnersuuteqarsimasugut peqqinnarnerusumik nammineerlutik sulinermikkut
aningaasarsiornissaat eqqarsaatigalugu.
Mikael
Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu
suliassaqarfiutaannut Naalakkersuisoq, Siumut:
Siullermik
qujassutigissavara Ataatsimiititaliami Siulittaasugallartup akissuteqarnermini
oqaatigimmagu paaseqatigiilluni suliassaq ingerlanneqartariaqartoq taamaappoq
taanna Naalakkersuisuninngaanniit ajornartorsiutiginngilarput aamma
paasissutissat piumagussigit tunniutissavagut, tassa taama aammatigaagut, aamma
Naalekkersuisut Ataatsimiititalianut aggersarneqartarput oqaloqatigineqarlutik
tassa Ataatsimiititaliamut aggersarneqarsimavunga kisianni Aasianni Inuusuttut
Inaat apeqqutigineqanngilaq taanna erseqqissaatigilaarlara, allat
eqqartorneqarput taamaattuminguna uani oqaluttarfik aqqutigalugu
nassuiaanissara maannakkut pisariaqartissimavara.
Maliinannguaq
siunnersuuteqartoq ukua siunnersuutit ingerlanneqarnerani aammalu
akissuteqarnitsinni Kristine Raahauge-p siunnersuutaanut ilanngullugu
suliassanngortinne-qarsimavoq aamma siunnersuutit taakkua imminnut
ungasissorsuunngillat tassa suliffeqarnikkut suliffeqarnermut tamarmik
attuumassuteqaramik. Ilaqutariit pitsaanerpaamik aamma angerlarsimaffimmi
inuunikkullu ilaqutariittut inuunissaannut suliniuteqarnerit arlallit aamma
ingerlanneqarput. Siunnersuut uani Naalakkersuisunit akerlilinngilarput arlariinnik
taavarput pisariaqartitsineq nassuerutigalugu oqaatigalugulu
siunnersuisarnissat aammalu ikiuuk-kasuarsinnaanissat pisariaqartut aammalu
suliassaasut. Immaqa utoqqatsissutigissavara ersarlussimappata kisianni
siunnersuut ataasinnguamilluunniit akerleralugu isumaqatigina-guluunniit
oqanngilagut tassani saqqummiunneqartut isumaqatigaagut sulianullu
ilanngullugit aamma naammassiniarneqartussanngorlugit eqqarsaatigaagut. Uunga
ilanngullugu oqaatigilaarlara ilaqutariit atugarisaat pillugit ingeerlaavartumik
malinnaaniarneq kommunini aamma ingerlanneqarmat aamma uagutsinninngaanniit
taanna pingaarteqigatsigu allaat Inunnik Isumaginninnermi
Ataatsimiititaliarsuup kaammattuutigisai uniffigiuaannarsinnaannginnatsigit
ilaqutariit pillugit annertunerusumik suliniuteqarnissarput taanna ilanngullugu
Naalakkersuisuni aallatereersimavarput, tassa imaappoq ilaqutariit
ilinniartitaasalernissaannut tunngavissat misissuinerit aallartissimavaguttaaq
ilaqutariittut inooqatigiinnissamut aammalu peqqin-narnerpaamik inuunissaq
siunertaralugu ilinniarsinnanissaq allaat siunertaralugu suliaqatitsilluta.
Aammalu
taassuma saniatigut ilaqutariit mikisunik meerallit pillugit suliffeqarneq
pillugu nassuiaat maani eqqartoratsigu tassani ilanngullugit taavakka
aaqqissuussinissat kaammattuutiginiarigut illuatungeriinnut tassa
sulisitsisunut sulisartunullu ilaqutariinni nukangasunik meeralinni
arlaatigullu pisariaqartitsilersimasunik meeraqartunik najorneqarnissamik
angajoqqaaminnit arlaanik napparsimalersimaneq imaluunniit arlaannik
peqquteqartumik sivisuumik najorneqartariaqalersarnera eqqarsaatigalugu taava
suliffeqarnermi illuatungeriit peqatigalugit aaqqissuussisariaqartugut pisortat
akileeqataaffigisaannik aamma isumaginneqataaffigisaannik angajoqqaat
sivisunerpaamik meeqqaminnik inooqateqarsin-naanerat tassani najuisinnaanissaat
siunertaralugu. Tassa imaappoq inunnik isumaginninnikkut suliniutit saniatigut
suliffeqarnerup tungaatigut aaqqissuussinerit aqqutigalugit isumaqarpunga
Maliinannguaq M. Mølgaard-ip siunnersuutaa piviusunngortinneqarsinnaasoq.
Anders
Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:
Tassa allanik oqaasissaqartuerummat
taamaasilluni immikkoortoq 96 Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliap
ataatsimoortumik isumaliutissiissutaata suliarineqarnera naammassivarput.
Oqaatigissavara
immikkoortumut tullermut tassa immikkoortoq 97, Aalisarnermut, Piniarnermut
Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap ataatsimoortumik isuliutissiissutaanut
tunngatillugu taanna immikkoortoq unitsinneqarmat, tassani siunnersuuteqartoq
Inatsisartuni ilaasortaq Finn Karlsen massakkut maaniinngilaq taamaattumillu
partiiata gruppeani siulittaasoq isumaqatigalugu taanna isumaliutissiissut
akissuteqaatillu allakkatigut inuttaanut nassiunneqassapput tassanilu soorunami
siunnersuuteqartup nammineerluni isummerfigiumaarpai kingusinnerusukkut qanoq
pisoqassanersoq. Taamaalilluta ullumikkut oqaluuserisassavut tamakkerpavut.
Oqaluuserisaq naammassivoq.