Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 07		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 26. oktober 1999, nal. 10.00

Oqaluuserisassani immikkoortoq 7.

Nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nassuiaat

(Naalakkersuisut siulittaasuat)

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Inatsisartut ataatsimiinnerat ammarpoq. Ullumikkut marlunngorneq oktoberip 26-anni Inatsisartut oqaluuserisassaqarpugut immikkoortut 8-t.

Kisianni tassa oqaluuserisassat tikitsinnagit apeqqutigeqqaassavara immikkoortoq 35-mi ullumikkut sammisassarput, tassa Pisortanit pensionit pillugit Inatsisartut peqqussutaata allannguutissaatut siunnersuut, tassunga tunngatillugu Naalakkersuisuni akissuteqaat ippassaq ualikkut aatsaat kingusiinnakkut takkummat, taanna kinguartikkumaneqassanersoq aqagumut, tamanna kissaatigineqarsimavoq, taamaammat akornutissaqarsorinanngilaq taanna immikkoortoq 35 aqagumut kinguartikkallarnissaanut. Taamaaliussaagullu.

Taavalu ullormut oqaluuserisassat sinneri tikitsinnagit siullermik nunanut allanut ministererput Niels Helveg Petersen Inatsisartut ataatsimiittarfiannut maanga uummammik pisumik tikilluaqqorusuppara. Neriuutigivara maani nunatsinniillatsiarnissinni misigisanik nuannersunik aqqusaagaqarumaartutit aammalu sivikikkaluamik maaniikkallartillutit utileruit tamanna aamma pissarsiaqaatigisimassagit.

Taavalu tassa ullormut oqaluuserisassagut ukuupput, tassa siullermik, imm. 7-mi Nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nassuiaat, taava imm. 31: Piginneqqaartussaanermik inatsisip Kalaallit Nunaanut atortuulersinneranik peqqussummut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaatissaat, imm. 32: Inatsisartunut nutaamik saqqummiusseqqaanngikkaluarluni inuussutissarsiutinut ilinniarnertuunngorniarfinni ilinniartitaanerit pillugit inatsisip Kalaallit Nunaanut atortuulersinneqarnissaanut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaatissaat, imm. 18: Inuussutissarsiummik ingerlataqartunik nalunaarsuiffik pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut, aappassaaniigassaq taavalu imm. 38: Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut, tassa aamma aappassaaneerinninneq kiisalu imm. 40: Imavinni nunat tamalaat piujuartitsiniarlutik iluaquteqarniarnermullu aqutsiniarlutik iliuusaasa aalisariutinik malinneqarnissaasa siuarsarneqarnissaat pillugu isumaqatigiissut, taanna aamma sammissavarput kiisalu immikkoortoq kingullertut tassa imm. 69-imi Naalakkersuisut Inatsisartut ukioq 2000-imi upernaakkut ataatsimiinnissaannut aningaasanik ikisilluni pinnguaatinut pissarsissutaasinnaasunut akileraarutaasussat pinnguaammut ataatsimut aalajangersimasumik akileraarutaajunnaarlutik aningaasanoortoqarneratigut isertitat ilanngaaserneqanngitsut nalingi tunngavigalugit akileraarutinngortinneqarnissaannik siunnersuuteqaqquneqaqqullugit peqquneqarnissaasa Inatsisartunut aalajangiiffigineqarnissaanik siunnersuut, tassa Inatsisartuni ilaasortamit Jørgen Wæver Johansenimit siunnersuuteqarfigineqartoq.

Taavalu tassa oqareernittuut maannakkut siullermik sammissavarput Nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nassuiaat, tassa Naalakkersuisut Siulittaasuat Jonathan Motzfeldt saqqummiussissaaq.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Aallarniutigalugu danskit uagullu nunanut allanut ministererput, ukiumoortunik nunatsinnut angalanerminut atatillugu Inatsisartut Nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nassuiaammik oqallisiginninneranni najuuttoq matumuuna aamma tikilluaqquniarpara. Nunanut allanut ministeri siorna ukiakkut ataatsimiinnitsinni Nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nassuiaatip oqallisigineqarnerani najuussinnaasimanngilaq Kosovomi eqqissiviilliortoqarnera pissutigalugu, tamanna paasisinnaalluarparput, ajuusaarutigaluguli tusaatissatut tigullugu. Nunanut allanut ministerip najuunnera nunatta Danmarkillu pitsaasumik ammasumillu suleqatigiinnerannut ersiutaavoq, kiisalu nunanut allanut ministeri suleqatigiinnitsinnut pereersumut aamma qutsavigiumavara.

Pisut suliallu ataasiakkaat eqqartulertinnagit erseqqissassavara nassuiaatip Inatsisartunut agguaanneqareersup imarisai tamakkerlugit iserfigisinnaannginnakkit annertoqimmat. Isumaqarpunga naalakkersuisoqarfiit ataasiakkaat nunat tamalaat akornanni suliaat qiviarlugit suliat qanoq ineritaqartiginerat siumullu sammitiginerat kusanartoq takuneqarsinnaasoq.

Nassuiaat ullumi eqqartugassarput nunatta 1999-imi ineriartornerata nunanut allanut tunngasortaata killiffianik nalunaarutaavoq.

1999 ukiuuvoq nunatsinnut pisoqarfiusimaqisoq - aamma nunanut allanut ingerlatsinermut tunngasutigut. Namminersornerulernitsinnit ukiut 20-t qaangiunnerat annertuunik persuarsiutigisimavarput - ilaatigut Nunavup naalakkersuisuisa siulittaasuat Paul Okalik nuannivissumik tikeraartigalugu - ukiullu 20-t qaangiunnerat aamma annertuumik isumaliuteqarfigaarput. Amerlasuut namminersornerunerput eqqartortarpaat niviarsuannguatut qaangerniagassaqarluni inersimasunngorsimasutut, naleqassuserminik kiisalu silarsuaq avatangiisini eqqarsaatigalugu akisussaassuserminik ilisimaarinnilersimasutut.

Ukiuni qaangiuttuni Namminersornerullutik Oqartussat ineriartornerat inerikkiartornerallu misigisimavarput - minnerunngitsumik nunanut allanut ingerlatsineq eqqarsaatigalugu tamatumanilu nunanut allanut attaveqaatitta annertusiartorsimanerat eqqarsaatigalugu. Tamanna tunngavigalugu namminersornerulerneq pillugu inatsisip misissuataarneqarnissaanut Naalakkersuisut piffissanngorsoraat. Taamammat Naalakkersuisut naalagaaffeqatigiinnerup iluani nunanut allanut kiisalu sillimanissamut ingerlatsineq ineriartortinniarsimavaat Naalagaaffeqatigiinnermi oqartussaasut suleqatigineqarnerisigut nunatta soqutigisai pitsaanerpaamik isumagineqarniassammata kiisalu nunatta nunarsuatsinni inissisimanera sapinngisamik pitsaanerpaamik ikorfartorneqarniassammat.

Nunatta silarsuarmioqatigiit akornanni saqqummilaarnerulernissaa anguniarlugu nunarsuarmioqatitta suleqatigiinneranni nunatta inissisimanerata nukittorsarneqarnissaa Naalakkersuisuni anguniagaraarput. Naalagaaffeqatigiinnermi oqartussaasut kiisalu Namminersornerullutik Oqartussat akornanni oqartussaaffiit agguataarneqarnerat januarimi 1999-imi Naalagaaffeqatigiinni Oqartussaanerpaat ataatsimiinneranni eqqartorneqarpoq, tamatumunngalu uiggiullugu suleqatigiissitat atorfilittanik inuttaqartut pilersinneqarput nunatta nunanut allanut kiisalu sillimanissamut ingerlatsinikkut soqutigisaasa suunerinik paasiniaasussanik. Suleqatigiissitat julip qaammataani nalunaarusiamik "Anorak-rapporten"-imik taaneqartumik saqqummiussaqarput.

Anorak-rapporten sulianik ingerlasunik, Inatsisit Tunngaviusut kiisalu namminersornerulerneq pillugu inatsimmi killiliussat iluini ingerlanneqartunik erseqqivissunik imaqarpoq. Nunatta soqutigisaqarfigisamini annerusumillu sunniuteqarnissaminik kissaateqarfigisamini, tamakkiisumik peqataanissaa qularnaarniarlugu nunanut allanut sillimanissamullu ingerlatsinikkut pisinnaatitaaffeqarnerulernissarput anguniarlugu naalakkersuinikkut sulinermi nalunaarusiaq sakkussaqqissuuvoq.

Naalagaaffeqatigiinnerup ingerlalluartup iluani ingerlaqqissaagut tamatumalu peqatigisaanik namminersornerunerput suli annerusumik ineriartortissallutigu. Nunarsuup sinnerani ineriartorneq inuiaat naalagaaffiillu akunnerminni pissutsinik nalilersueqqittariaqarnerannik kinguneqarsimavoq. Soorunami aamma tamanna naalagaaffeqatigiinnermut sunniuteqarpoq. Nunatta Danmarkillu ataatsimuussusiata nalilersoqqinneqarnissaa Naalakkersuisut anguniagaraat. Tamanna pissaaq ataqqeqatigiinnikkut, suleqatigiinnikkut kiisalu suliassat ataatsimoorunneqarnerisigut.

Nunatta suliani uatsinnut attuumassuteqartuni tamani peqataatinneqarnissaa qularnaarniarlugu namminersornerulerneq pillugu aaqqissuussinermi periarfissat tamarmik misissorluarneqarnissaat Naalakkersuisut kissaatigaat, aamma nunanut allanut sillimanissamullu ingerlatsinermut tunngassuteqartut eqqarsaatigalugit.

Taamaammat nunatta naalagaaffeqatigiinnerup iluani namminersorluni inissisimaneranik qulaajaasussanik isumalioqatigiissitaliortoqarnissaa Naalakkersuisut kissaatigaat.

Nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsinermi nunatta anguniagaasa ineriartorteqqinneqarnerat ilutigalugulu nunat tamalaat suleqatigiinneranni nunatta akuunerata ataqatigiissaarneqarnera Naalakkersuisut patajaallisarniarpaat. Issittumi, nunani avannarlerni, Europami kiisalu nunarsuarmi suleqatigiiffinnut qassiinut nunarput peqataammat.

Nunatta nunarsuarmi inissisimanera pissutigalugu issittormiunik kiisalu Canadamiunik suleqateqarnitsinnik pingaartitsilluinnarnissarput pissusissamisuuginnarpoq. Pingaartitsinerpullu tamanna nunatta Issittumi Siunnersuisoqatigiinnut ilaasortaaneratigut, Nunavummik kiisalu Canadami naggueqatitsinnik allanik suleqateqarnitsigut, ICC-mik suleqateqarnitsigut kiisalu nunatta Canadami Ottawami sinniisuutitaqarfeqalerneratigut erseqqissumik piviusunngortinneqarsimavoq.

Nunat avannarliit suleqatigiinnerat eqqarsaatigalugu 1979-imi namminersornerulernitsinniit nunarput suleqatigiinnermut tamatumunnga peqataalluinnarsimavoq. Ukiuni kingullerni suleqatigiinneq tamanna suli annerulerpoq, tassa naalakkersuinikkut saqqumilaarneq kiisalu nunat avannarliit tunniussarisinnaasaasa iluaqutigineqarnerat eqqarsaatigalugit.

Nunat tamalaat suleqatigiiffiini sulinerup ataatsimut aaqqissuunneqarnissaa ataqatigiissaarneqarnissaalu nunatsinni soqutigisaraarput. Taamaammat nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsinikkut Naalakkersuisut periusiannut ilanngullugu nunat tamalaat akornanni sulinermi oqallisigineqartut aalajangeeqataaffiginissaat nunatsinnilu soqutigisatsinnik suliniarfiunissaat Naalakkersuisut siumut isigalutik suliniutigilereersimavaat.

Nunat tamalaat akornanni attaveqaasiorluta, ataqatigiissaaraluta ataqatigiinnernillu pilersitsisarluta sulinitsinnut takussutissaq aalajangersimasoq maannalu ingerlasoq tassaavoq EU-p Nunanut avannarlernut suliniutaasa iluanni Naalakkersuisut nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsinikkut suliniutaat Issittumut Igalaaq. Suliniummi tassani anguniagaq tassaavoq issittormioqativut peqatigalugit - aamma Nunavut Canadalu - suleqatigiiffiuliussasugut EU-p ingerlaasiornermini suliniuteqarnerminilu issittumut isiginiartarnissaa igalaaqarnissaa anguniarlugu.

EU-mi issittoq/Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaqanngissutsip paasisimasaqanngissutsillu nunatsinnut ajornartorsiutaasarnerat siusinnerusukkut takoreerparput. Pissutsinut akuerineqarsinnaanngitsunut takussutissat aalajangersimasut ilaat tassaavoq pullasersortarnerup qassiiliuutaanera, taamani nunarput piniarnermik killilersuilernissaminik pinngitsaalineqarpoq issittumi pissusiviusunik aallaaveqanngitsunik. Ataatsimut isigalugu EU-mi issittoq pillugu ilisimasaqanngissuseq ajornartorsiutaavoq qaangerneqartariaqartoq. Naalakkersuisuni isumaqarpugut qanorluuniit pisoqaraluarpat EU issittoq pillugu ilisimasaqarnerulerpat apeqqutit siunissamut tunngassuteqartut pillugit oqallinnerit oqinnerusumik ingerlanneqartalerumaartut. Issittumut Igalaaq, soorlu nunasiaasimasutut 2000-imi pisussat pillugit EU-mut isumaqatiginninniarnitsinni iluaqutaasinnaavoq. Isumaqatigiinniarnermi tassani EU-p suliniutai sapinngisamik amerlanerpaat iluaqutissarsiffiginiassavavut.

EU-p ingerlaasiini issittup eqqumaffigineqarnerulernissaa anguniarlugu nunat avannarliit Canadallu peqataanerulernissaat uagut Naalakkersuini anguniarparput. Junimilu 1999-imi nunani avannarlerni suleqatigiinnermut ministerit Reykjavikimi ataatsimiinneranni tamanna saqqummiukkakku nunat avannarliit Naalakkersuisui nunanut allanut tunngasutigut iliuuseriniakkatsinnut tapersersuipput. Taamatuttaaq Canada suliniummut isumaqataanerminik tapersersuinerminillu ersersitsivoq nunanut allanut ministerip Lloyd Axworthip augustimi maanga tikeraarnerata nalaani.

EU-p nunanut allanut ministeriisa nunat allat pillugit ataatsimiinnerani Helsingforsimi novemberip ulluisa aqqarnganni aqqaneq-aappaanilu pisussami EU-p Nunanut avannarlernut suliniutaani Issittumut Igalaap ilanngunneqarnissaa saqqummiutissavara.

Nunatta EU-mut attaveqarnera 1999-ip ingerlanerani pisoqarfiunerulerpoq. Tamannalu marlunnik pissuteqarpoq: siullermik, nunasiaasimasut pillugit aaqqissuussineq, nunatta peqataaffigisaa, isumaqatigiinniutigeqqinneqartussaavoq isumaqatigiissullu nutaaq kingusinnerpaamik 2000-imi martsip aallaqqaataani piareerneqarsimassalluni. Aappaattut, nunatta EU-mut aalisarnikkut attaveqaatai isumaqatigiinniutigineqaqqissapput, 2001-imi januaarip aallaqqaataani isumaqatigiissutip nutarterneqarsimanissaa anguniarlugu.

Nunasiaasimasut pillugit aaqqissuussineq eqqarsaatigalugu upernaaq nunasiaasimasut taakkulu attaveqarfiisa suleqatigiinnerat pillugu ataatsimeersuarnermut Bruxellesimi pisumut peqataavunga. Taamani peqataapput nunasiaasimasut 20-t, nunasiaateqarsimasut Frankrig, Tuluit Nunaat, Holland aamma Danmark kiisalu Europa-Kommissioni. Ataatsimeersuarnermi siunertarineqarpoq nunasiaasimasut, taakkulu attavigisaasa, aaqqissuussinerup iluarsaateqqinneqarnissaanut kissaatigisaminnik saqqummiussinissaat.

Suleqatigiinneq pillugu ataatsimeersuarnermut uiggiullugu franskit nunasiarisimasaata Polynisiap præsidentia ajunngivissumik oqaloqatigaara. Polynisia uatsitulli nunasiaasimasutut aaqqissuussivigineqarsimavoq. Nunavut ungasikkaluaqisut ajornartorsiutivut isummavullu assigiissuteqarput. Tassalu Præsident Gaston Flosse, kommissionip aalajangiinerisa nunasiaasimasunut attuumassuteqavissut nunasiaasimasut inatsisartui isumaqatigeqqaarnagit pisarneri naammaginagu EU-kommissærimut Poul Nilssonimut atorfimminut ikkuteqqammersumut qanittukkut allagaqarpoq. Uangattaaq Polynesiap præsidentia kiisalu Saint Pierre et Miquelonimi regionalrådit siulittaasuat peqatigalugit siunnersuuteqarpunga Europa-kommissionip Europa-Rådimut siunnersuumminik tunniussaqarnissaa sioqqullugu suleqatigiinneq pillugu ataatsimeersuartoqaqqissasoq. Nunasiaasimasut imminnut ungaseqisut assigiinngissuteqaqisullu paaseqatigiinnissaat assut pingaartippara, taamaattumik ukiumi nutaami piaarnerpaamik Polynesiap præsidentianit qaaqquneqarnera naapertorlugu tikeraalersaarlunga.

EU-mut aalisarneq pillugu isumaqatiginninniarnerit - EU-p nunattalu aalisarnikkut isumaqatigiissutaata sivitsorneqarnissaa pillugu isumaqatigiinniarnerit kiisalu isumaqatigiissummut tapiliussap nutarterneqarnera - septemberimi Bruxellesimi aallarnerneqarput. Isumaqatigiinniarnerit immikkoortunut pingasunut avinneqarnissaat pilersaarutigineqarpoq, oqaatigineqareersutullu isumaqatigiissutip 2001-imi januarip aallaqqaataani piareerneqarnissaa anguniarneqarluni.

Taavalu nunarsuarmiut suleqatigiiffiini nunarput peqataalluarpoq. Tamanna 1999-imi ilaatigut nunatta WTO-mut, OECD-mut kiisalu Naalagaaffinnut Peqatigiinnut suleqataaneratigut timitalerneqarpoq.

Nunarput Naalagaaffeqatigiinnermut ilaasutut nunarsuarmi niuerneq pillugu suleqatigiiffimmut WTO-mut immikkut inissimalluni peqataavoq. WTO-mut ilaasortaanerup nassatarisaanik nunatta niuernikkut ineriartornermi soqutigisani sulissutigisinnaavai, soorlu miluumasut imarmiut nioqqutigineqarnissaannik amerikamiut inerteqquteqarnerat MMPA eqqarsaatigalugu. Naalakkersuisut danskit naalakkersuisui suleqatigalugit nunaqaqqaartut niuernikkut immikkut atugassaqartitaanissaat anguniarpaat taamaaliornikkut nunatta naammaginartunik atugaqarluni nunarsuarmioqatigiit aningaasarsiornerannut ilanngukkiartuaarnissaa siunertaralugu. Tamanna tunngavigalugu Namminersornerullutik Oqartussat WTO-mi ministerit ataatsimeersuarnissaanni tullermi, decemberip aallartilaarnerani Seattlemi pisussami, kalaallit danskillu ataatsimoorlutik aallartitaannut peqataassapput.

OECD Naalakkersuisunit qinnuigineqarnini naapertorlugu nunatta aningaasaqarneranik misissueqqissaarpoq. OECD-p nalunaarusiaa, Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera, Siunissami Ilioriaasissaq, majip qaammataani Naalakkersuisunut saqqummiunneqarpoq. Nalunaarusiaq aningaasarsiornerup ilusissaa pillugu kaammattuutinik imaqarpoq Naalakkersuisunit tusaatissatut tiguneqartunik.

Nunarput nunarsuarmi ersarinnerulersinniarlugu ilungersuutitsinnut assersuutissat ilaat tassaavoq Tysklandimi Hannoverimi Silarsuarmiut Saqqummersitsinersuani Expo 2000-imi peqataanissarput. Naalagaaffeqatigiit saqqummersitsivissaat pitsavik atorlugu kulturerput issittumilu atukkavut immikkut ittut paasineqaqqullugit saqqummiussisinnaassaagut. Nunatta Silarsuarmioqatigiit Saqqummersitsinersuani peqataanerata nassatarisaasa pingaaruteqaqisorlu ilagaat, tassaavoq avammut niuernitta annertusarneqarnissaa. Tamannalu pissutigalugu Niuernermut Siunnersuisoqatigiit pilersaarusiornermi peqataatinneqarput.

Nunarput nunarsuarmi qeqertat annersaat - ikittuinnannguuvugullu. Taamaammat ilaat isumaqassapput ingasaassinerussasoq oqarutta silarsuarmioqatigiit ineriartornerannut nunarput sunniuteqarsinnaasoq. Taamaakkaluartoq isumaqarpunga nunatta naalagaaffeqatigiinnerup iluani misilittagaqarnini naapertorlugu nunarsuarmi inuiaat ikinnerussuteqartut akornanni aaqqiissutissanik pitsaasunik tunniussaqarsinnaasoq. Kalaallit danskillu illuinnaasioratik suleriaaseqarnerat, soorlu aatsitassat eqqarsaatigalugit, nunaqaqqaartunit namminersornerulernissaminnik ilungersuuteqartunit assorsuaq soqutigineqarpoq. Ukiut 20-t namminersornerusimanermit misilittakkat tamakku nunat iluini eqqissiviilliornerit pinaveersaartinneqarnissaannut nunatta illuinnaasiunngitsumik aaqqiiniaqataanermigut tunniussarisinnaasaanut takussutissaapput kusanartut.

Ingerlaaseq tamanna nunatta Naalagaaffiit Peqatigiinnut peqataaneratigut timitalerneqartarpoq, tamatumanilu nunaqaqqaartunut tunngassuteqartut paasineqarnissaat, illersorneqarnissaat ineriartortinneqarnissaallu Naalakkersuisut anguniarpaat Immikkut saqqumilaaruterput tassaavoq Naalagaaffiit Peqatigiit iluanni nunaqaqqaartut pillugit aalajangersimasumik suleqatigiiffeqalernissaannik siunnersuuteqarnerput.

Naalagaaffiit Peqatigiit suleqatigineqarnerisigut aamma tamatsinnut iluaqutaasunik nunatsinni angusaqarsinnaavugut. Tassalu taamaalilluni nunatsinni peqqinnissaqarfik nunarsuarmioqatigiit peqqinnissakkut suleqatigiiffiannut WHO-mut attaveqalersimavoq, taannalu 2000-imi januarimi Nuummi allaffimmik pilersitsilersaarpoq. Allaffik taanna - allaffiit nunarsuarmi siammarsimasut arfiniliusut ilaat - avatangiisit peqqissutsimut sunniutigisartagaannik, imaani mingutsitsinermik sumorsuaq sunniuteqartartumik kiisalu peqqinnissamut nerisaqarnermullu tunngassuteqartunik misissuissaaq. WHO-p nunatsinni allaffeqalerneratigut ilisimasat nunatsinni katersorneqalissapput, kiisalu nunat tamalaat ilisimatusarnerannut tunniussaqaqataassaagut. Allaffimmik pilersitsineq aamma nunatsinni tamakku pillugit ilisimatusarsimanitsinnik akuersinertut isigisariaqarpoq.

Ukiuni makkunani nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsinermi inissaqarnissatsinnik kiisalu Naalagaaffeqatigiit nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsinerannut annerusumik sunniuteqalernissatsinnik Naalagaaffeqatigiinnut piumasaqaativut annertusiartorput. Taamaammat nuannaarutigalugu takusinnaavakka Namminersornerullutik Oqartussat pisortaqarfiisa suliaat nunarsuarmioqatigiinnut tunngassuteqartut qanoq annertutigisut. Qularutigineqassanngilarlu pisinnaatitaaffiit pisussaaffinnik malitseqartarmata. Aamma danskit oqartussaasuisa paasinninnerat akuersaarnerallu annertusiartortoq nuannaarutigalugu paasivarput, isumaqarluinnarpungalu paasinninneq tamanna minnerunngitsumik uagut nikallorata aalajaallutalu sulinitsigut anguneqarsimasoq.

Ukiut 20-t namminersornerunitsinni nunarput ineriartupiloorsimaqaaq naalakkersuinikkullu inerikkiartorsimaqaluni. Maannalu namminersornerunitsinni atugassarititaasunik peqqissaarluta misissuinissatsinnut nutarterilernissatsinnullu piffissanngorpoq. Sulineq tamanna, ukiut 20-t kingulliit ineriartornermut ilaalluinnartutut isigalugu Naalakkersuisut isumalluarfigeqaarput. Danmarkimik suleqateqarnitsinni tunngavigisavut saqqummiussinermi matumani ersertutut tassaapput tatigeqatigiinneq ataqqeqatigiinnerlu. Nunarsuarmioqatigiinnut ilaavugut kiisalu pisinnaatitaaffiit pisussaaffillu tamatuma malitsigisai aamma pigisariaqarlugit.

Taama oqaaseqarlunga Nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nassuiaat Inatsisartunut oqallisigisassanngortippara.

Jørgen Wæver Johansen, Siumup oqaaseqartua:

Siumut sinnerlugu nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nassuiaat ilassilluarparput. Nassuiaat pisarnermisut suliarilluagaallunilu imartuujummat, Inatsisartuni tunngavilersorluakkamik siunissami nunanut allanut tunngasutigut oqallilluarnissatsinnut periarfissippaatigut. Tamanna Siumumiit nuannaarutigaarput, aamma Qallunaat Nunaata nunanut allanut ministeria ullumikkut malinnaasoq uaguttaaq tikilluaqqussavarput.

Nunanut allanut tunngasutigut suliniarnitsinni pingaaruteqarluinnarpoq suliniarnitsinni tamanna ataqatigiissaarluartumik ingerlatsinissarput, tamannalu pillugu Nunanut allanut tunngasunut allaffeqarfimmik pilersitsinikuuvugut. Taamaattumik Siumumiit nuannaarutigaarput Nunanut allanut tunngasutigut allaffeqarfiup Namminersornerullutik Oqartussani pisortaqarfiit nunanut allanut tunngassuteqartutigut sulineranni kiffartuussivittut aammalu ataqatigiissaariffittut inissisimasussaanera nukittorsarneqarmat. Suliaq tamanna ingerlateqqinneqartariaqarpoq, Nunanut allanut tunngasunut allaffeqarfik ataqatigiissaarinermi tamatumani suli qitiutinnerullugu inissisimalersinneqartariaqarpoq. Qaammatit pingasukkaarlugit pisortaqarfiit peqatigalugit ataatsimeeqatiginnittarnerit akulikinnerulertariaqarput, suliniarnitsinni suliavut pitsaanerpaamik ataqatigiissaarneqarnissaat anguneqassappat, tamannalu Siumumiit kissaatigaarput.

Siumumi isumarput naapertorlugu ataatsimiinnerit peqataaffigisartakkavut suli mianersornerulluta toqqartortariaqarpagut, aammalu Inatsisartut tungaanniit. Isumaqarattami nunatsinnut pingaaruteqarnerpaanut ilaanngitsoq. Assersuutigiinnarlugu Baltikum-imi nunat siunissami suleqatigiinnerulertariaqarnerat pillugu ataatsimeersuarnermi peqataanissarput, naak soorunami Nunat Avannarliit akornanni ataatsimiinnerni taamaattuni peqataaneq soqutiginassagaluaqisoq, taamaattoq eqqaamaneqartariaqarsoraarput nunatta siunissaanut iluaqutaanerpaasinnaasut pingaarnerutinneqartariaqarmata.

Taamaappoq aamma nunanut allanut tunngasutigut sulissatsinnut tunngasut eqqarsaatigalugit. Siumumilu isumarput naapertorlugu nassuerutigisariaqarparput suna tamaat angumerisinnaanagu, taamaattumik aamma nunanut allanut tunngasutigut suliassatsinni pingaarnersiuisariaqarpugut. Pingaarnerutillugillu ingerlanneqartariaqartut tassaasoraagut:

1. -Naalagaaffimmut tunngassuteqartut,
2. -nunanik sanilerisatsinnik suleqateqarnitta nukittorsarneqarnissaat,
3. -nunat inoqqaavinut imaluunniit nunaqaqqaartunut tunngatillugu nunat tamalaat akornanni suliassat,
4. -nunat OLT-tut aaqqissuussiffigineqarsimasut akornanni malunnaatilimmik suleqataanerulerneq,
5. -Nunat Avannarlerni pingaartumillu Nunat Avannarliit Killiit peqatigalugit suleqatigiinnerulerneq,
6. -Issittormiut Siunnersuisoqatigiivini, Arctic Council-imi suleqataaneq kiisalu
7. -naggueqatitta, aamma Inatsisartutigoortumik qaninnerusumik suleqatigineqalernissaat.
8.  

Taakku tassaapput nunanut allanut tunngasutigut suliassani salliutinneqartariaqartutut isumaqarfigisagut.

Siumumiit nuannaarutigalugu maluginiarparput ammaanersiorluta oqallinnitsinnut atatillugu saqqummiussarput malillugu, Naalakkersuisut selvstyrekommissionimik partiit tamarmik Kattusseqatigiillu ilaasortaatitaqarnissaat siunniummassuk, aammami taamaattariaqarami.

Ilanngullugu nuannaarutigaarput ataatsimiititaliarsuup suliassaanut ilaatinniarneqarmata suliassaqarfinni Kalaallit Nunaata tamakkiisumik peqataanissaa qulakkeerniarlugu Kalaallit Nunaata nunanut allanut isumannaallisaanermullu tunngasuni oqartussaassuseqalernissaanut periarfissat qulaajaavigineqarnissaat. Suliassaq taanna Annoraaq-ulvalgip suliarisimasaasa ingerlaqqinneratut isigineqarsinnaapput. Siumumiilli pissusissamisoortuutipparput suliassaq taanna maani nunatsinni uagut nammineq suliarigutsigu.

Siumumiit ataatsimiititaliarsuup sulinerani peqataanissarput qilanaaraarput, suleqataasussallu tamarmik sulilluarnissaannik kissaakkusullugit.

Naalagaaffeqatigiinnermi oqartussaanerpaat ataatsimiittarnerinut tunngatillugu nuannaarutigalugu maluginiarparput ataatsimiinnermi januarip ulluisa qulingiluaanni 1999-imi ingerlanneqartup kingornagut tusagassiortunik katersortitsinermi ministeriunerup oqariartuutigisai, oqaatigissavarput Siumumiit ilassilluaratsigit. Oqariartuutigineqarpoq ammanerusumik, ataqqeqatigiiffiusumik, unneqqarissaaqatigiiffiusumik tatigeqatigiiffiusumillu suleqatigiinnerup ingerlaqqinnissaa kissaatigineqartoq, aammalu minnerunngitsumik Kalaallit Nunaata nunanut allanut tunngassuteqartutigut soqutigisaqarfiinut tunngatillugu peqataanerulernissatta aqqutissiuunneqarnissaa inatsisit atuuttut iluanni suliarineqassasoq. Taamatut ministeriunerup oqariartuuteqarnera pingaartutut isigaarput suleqatiginnikkumassutsimillu annertuumik takutitsisutut nalilerlutigu. Suleqatigiinnermi sunaluunniit piuinnassappat ingerlalluassappallu ataqqeqatigiiffiusumik ingerlatsinissaq pisariaqarpoq, ministeriuneq matumani tamatuma tungaanut arloriarluarsimasutut Siumumiit isigaarput.

Siumumiit nuannaarutigaarput naalagaaffimmik suleqateqarneq, minnerunngitsumik nunanut allanut ministeriaqarfimmik suleqateqarneq amerlanerpaartaatigut ingerlalluartutut taasariaqarmat, tamatumalu ingerlaannarnissaa kissaatigaarput, naatsorsuutigilluinnarlugulu Naalakkersuisut suliassaq tamanna naammassilluarsinnaassagaat.

Oqareernitsitut isumaqarpugut suleqatigiinneq sunaluunniit ataqqeqatigiiffiusumik tunngaveqarluni ingerlanneqartariaqarpoq, taamaattumik naatsorsuutigilluinnarparput Qallunaat Nunaanni oqartussat paasisinnaassagaat nunarput aamma pisariaqartitsimmat nunatsinnut tunngassuteqartutigut pingaartitat pillugit siunissami nammineq suliniuteqartalernissani, tamatumani Arctic Council-imut tunngassuteqartut MMPA-mullu tunngassuteqartut assersuutitut taaneqarsinnaapput.

Siumumiit pinngitsoorumanngilagut taassallugu pissusissamisoortuunasorigatsigu, nunatsinni Qallunaat Nunaannilu nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliat apeqqutini pingaaruteqartuni tamani maannakkut ataatsikkoortillugit ataatsimiisinneqartalersimaneri, taamatut suleriaaseqarneq alloriarnertut pingaaruteqartutut taasariaqarmat, tamatumanilu Nunanut allanut Ministeriaqarfik nunatsinnilu Naalakkersuisoqarfiup suleqatigiilluarnerat nuannaarutigigatsigu.

Taamatuttaaq nuannaarutigaarput ataatsimiititaliami Kleist/Friisimi oqallittarnerit kingunerisaannik Grønlands Kommandop Naalakkersuisullu Allattoqarfiata akornanni ilisimatitseqatigiiffiusumik ataatsimiittarnerit ukiup affakkaarlugit ingerlanneqartalersimammata. Tamatumammi suleqatigiinnerup naammaginarnerusumik ingerlanneqalerneranik kinguneqarsimammat, illuatungeriinnut tamanut iluaqutaasumik. Siumumiit aamma pinngitsoorumanngilagut tassunga tunngatillugu oqaatigissallugu, suliniutigineqartariaqartutut soqutiginartut misissorneqartariaqartutullu isigigatsigu kalaallit uagut nammineq imartatta nakkutigisalernissaanut periarfissanik ammaassisoqarsinnaannginnersoq. Umiartortummi pikkorissut tamatumani pisariaqartinneqartut naammattumik pigigatsigit, taamaattumik suliassaq tamanna qularnanngitsumik tamanut naammaginarnerpaamik siunissami naalagaaffik suleqatigalugu ingerlatilersinnaavarput.

Issittumi Siunnersuisoqatigiinni, Arctic Council-imi, suleqatigiinneq avatangiisinut tunngassuteqartut, siornatigut AEPS-ip iluani ingerlanneqarsimasut pillugit ingerlalluartoqarnera Siumumiit nuannaarutigaarput, tassanilu suleqatigiinnermi suleqataasut angusaqarfiulluartumik suliaqartuarneri pillugit nersualaarneqartariaqarsoraavut. Avatangiisigummi tassaapput, tassaajuassallutillu tamatta inooriaasitsinnut tunngaviliisut pingaarnersaat, taamaattumillu avatangiisitta paarilluarneqarnissaat tamatta sumiuungaluaruttaluunniit soqutigisassaraarput.

Arctic Council-imi piujuartitsinissaq tunngavigalugu ineriartortitsineq pillugu suliniarnermik qulequtserlugu suleqatigiinniarneq, tassaavoq nunatta suleqataanermi tassani qulequtaq aallaavissatut pingaartinnepaasaatut inissisimajuartariaqartoq. Siumumi isumaqarpugut Arctic Council-imi suleqatigiinnq tigussaasunik piviusunillu tunngaveqarluni suleqatigiiffiusariaqartoq, tamannalu piviusunngortinneqarsinnaassappat piujuartitsinissaq tunngavigalugu ineriartortitsineq suleqatigiinnermi qitiutinneqartariaqarpoq.

Taamaattumik uggorinngitsuunngilarput piujuartitsinissaq tunngavigalugu ineriartortitsineq pillugu suleqatigiinneq amerikarmiut Arctic Council-imi siulittaasuutitaanerisa nalaanni pingaartinneqarsimanngimmat, tigussaasumillu aallunniarneqarsimanngimmat. Tamatuma takutippaa amerikarmiut issittumi suleqataanerminni issittumi innuttaasut, tassa uagut, qitiutilluta ingerlatsinissartik pingaartinngikkaat. Tamanna uggornarpoq, tamannalu allanngortinneqartariaqarsoraarput. Taamatut suliniuteqarnissaq aamma Nunat Avannarliit Piujuartitsiviunissamik nunat avannarliit ministeriunerisa kiisalu nunani avannarlerni namminersorneruffiusut siuttuisa 1998-imi novemberimi ataatsimoorlutik nalunaarutaannut naapertuulluinnarpoq.

Taamaattumik Siumumiit kissaatigaarput Arctic Council-imi nunatta Qallunaat Nunaatalu piujuartitsinissaq tunngavigalugu ineriartortitsinerup suleqatigiinnermi qulequttatut qitiutinneqarnissaanik suleqatigiissuteqarnertik suli kimigiisernerullutik suliniutigissagaat. Isumaqarattami Arctic Council-imi suleqatigiinneq issittumi pissutsit piviusut aallaavigalugit ingerlanneqartariaqartoq, tamannalu suleqatigiissutigisariaqarparput. Tamanna anguneqartariaqarpoq, taamaanngippat nukiit aningaasallu allami pisariaqarfiusumi atorneqarsinnaalluarmata.

Siumumiit nuannaarutigaarput Naalakkersuisut Nunavummi naalakkersuisunngortut nutaat peqatigalugit ukioq manna junip 22-ani siunissami suleqatigiilernissaq pillugu siunertamik nalunaarummik atsiugaqarmata. Pingaartitaraarpulli suleqatigiinneq tamanna oqaatsit kusanartut kisiisa tunngavigalugit ingerlanneqannginnissaa. Siumumiit kissaatigaarput atsioqatigiinnerup malitsigisaanik suliniutinik, innuttaasunut pingaaruteqartutigut, tigusssaasunik kinguneqartinneqarnissaa. Ilanngullugu taajumavarput isumaqaratta suleqatigiinneq tamanna aamma Inatsisartutigoortumik nukittorsarneqartariaqartoq, tamattami immitsinnik ilikkagaqarsinnaanerput qularutigineqarsinnaanngilaq, aamma naggueqatigiittut ineriartortitseqatigiinnernik assigiinngitsunik kusanartumik sunniuteqalersinnaasunik kinguneqarsinnaaneri qularutigineqarsinnaanngimmata.

Siumumiit maluginiarparput ICC ataatsimeersuarneranut atatillugu Naalakkersuisut Siulittaasuata Issittumi attaveqaqatigiinnerup nukittorsarneqarnissaa tikkuartorsimammagu, siunnersuutigalugulu issittumi nutaarsiassaqartitsivimmik pilersitsisoqarsinnaanera misissorneqartariaqartoq. Tamanna isumaqatigaarput siunnersuutinillu piviusorsiortunik nalilersorsinnaasatsinnik takusaqarnissarput qilanaaraarput.

Taamatuttaaq maluginiarparput Naalakkersuisut Siulittaasuata ataatsimeersuarnermi siunnersuutigisimagaa Inuit ataatsimut allaaseq atorlugu attaveqaqatigiissinnaanerisa misissorneqarnissaa. Siumumiit siunnersuut tamanna taperserparput, nuannaarutigaarpullu Inuit Issittormiut Kattuffiata, ICC-ip tamama misissorneqarnissaa pillugu ataatsimiititaliamik pilersitsinialersaarmat. Soorunami naatsorsuutigaarput ataatsimiititaliaq sulileruni mianersorfigiumaaraa allaaseq tamanit paasiuminartoq, sumiuutsillu tamarmik atorsinnaasaat, aallaavigalugu suliniuteqarnissaat, takorloorsinnaanngilarpummi syllabics-itut ittunik atuisalersinnaaneq ataatsimiititaliamit siunnersuutigisinnaassagaa, tamannami piviusorsiornerunavianngimmat.

Taamatuttaaq Siumumiit Inuit Issittormiut Kattuffiat, peqatigiiffimmik Hingitaq 53-imik tapersersuillunilu ikiuilluarsimanera pillugu qutsavigerusupparput. Hingitap tamatumani angusaa imaannaanngeqaaq, nunat inoqqaavinut allanut pingaaruteqarpoq maligassiuilluarnermillu imaqarluni. Taamaattumik pinngitsoorumanngilagut aamma suliniaqqinnerini angusaqarluarnissaannik kissaatissallugit.

Nunat avannarlerni nunatta suleqataanerata pissarsiffiulluartumik annertusiartornera nuannaarutigaarput. Aamma iluarisimaarlugu maluginiarparput islandimiut Nunanut Avannarlernut siulittaasuunerminni immikkut pingaartillugit Nunat Avannarliit Killernut tunngassuteqartut issittumullu tunngassuteqartut ingerlassimammatigit. Tamanna pingaartuutipparput, ilaannikkummi misinnartarmat kangimut sammisunut tunngassuteqartut issittumut tunngasunit allaat salliutitaanerullutik nunani avannarlerni suleqatigiinnermi suliniuteqartut. Soorunami paasivarput Nunani Avannarlerni tamatta assigiinngitsunik soqutigisaqarnivut aallaavigalugit suliniutinik ingerlatsisoqartariaqarnera, taamaattoq aamma issittumut tunngassuteqartut pingaartinneqartuarlutik ingerlanneqarnissaat kissaatigaarput.

Kangimut sanilerisavut, islandimiut, ukiuni kingullerni pitsaasumik suleqatigineqarnerat annertusiartorpoq, tamanna Siumumiit iluarisimaarparput. Maluginiarparput aamma islandermiut nunatsinni suliniutinut assigiinngitsunut aningaasalersueqataanertik allaat aallartissimagaat, tamatumani suliniutit Leif Iluanaarajuumut tunngassuteqartut eqqaaneqarsinnaapput. Ittoqqortoormiuni mittarfiusinnaasumik pilersitsinissami aningaasalersueqataajumanerat eqqaaneqarsinnaavoq, aamma minnerunngitsumik takornariaqartitsinikkut pitsaalluinnartumik, tunumullu pingaarutilimmik suleqatigineqarnerat eqqaaneqarsinnaavoq.

Sanilerisavut taakku suleqatiginnikkumassutsimik taamak annertutigisumik takutitsinerat aamma uagut nunatsinni ilassilluartariaqarparput. Taamaattumik Siumumiit piffissaasoraarput islandermiullu suleqatigiinnitta tigussaasumik tunngavilerluarneqarnissaa suliniutigissallugu.

Aamma minnerunngitsumik eqqaamasariaqaratsigu silaannakkut angallassinermut tunngassuteqartutigut siunissami suleqatigineqalersinnaanerat, nukissiuuteqarnermut tunngasutigut suleqatigineqalersinnaanerat, taamatullu atlantikoq ikaarlugu usinik assartuineq pillugu siunissami suleqatigineqalersinnaanerat, allarpassuillu pillugit, aningaasarpassuit aamma nunatsinnut iluaqutaasinnaasut pillugit pimoorussaanerusumik suleqatigilernissaat pisariaqarluinnarmat. Tamatumani aamma Inatsisartutigoortumik suleqatigiinnerulernissaq avaqqunneqarsinnaanngitsutut Siumumiit isigaarput.

Siunissami annertunerusumik suleqatigisinnaasavut pillugit, annertunerusumik misissuisoqarlunilu paasisassarsiortoqarnissaanut atatillugu Siumumiit pingaartillugu oqaatigerusupparput, isumaqaratta niuernikkut annertuumik suleqatigisinnaasavut nunarsuup kangianiittut.

Nunarsuup kangiani, Kinakkunni Koreakkunni allanilu innuttaasut pisisinnaassuseqartut amerlangaarmata, qanorluunniit nunatsinni nioqqutissiortigigaluarutta tunisassiatigut nioqqutissiagullu tamaasa tunisinnaagivut qularutiginngilarput. Taamaattumik nunarsuup kangiani nunatsinnut soqutiginarsinnaasunik niueqateqalersinnaanerput annertunerusumik sukumiisumik misissorneqartariaqarsoraarput. Tamannami nunatta aningaasarsiorneranut pitsaasumik kinguneqarsinnaanera qularinnginnatsigu. Taamaattumik tamanna Naalakkersuisutsinniik eqqumaffigineqarnissaa kissaatigaarput.

Siumumiit qularinngilarput partiit tamatta EU-mut isumaqatigiinniarnerit qanoq inerneqarnissaat pissagalluta utaqqigipput. Tamatumanilu isumaqatigiinniartitavut pitsaasumik sulilluarnerat nersualaarusupparput, taamatuttaarlu Qallunaa Nunanut allanut ministeriaqarfiannik suleqateqarluarneq immikkut nuannaarutissaasoq puigortariaqanngilarput, naalagaaffeqatigiinnerup ingerlalluarneranik uppernarsaataalluartut ilagimmassuk. Tamatumunngalu tunngatillugu Siumumiit kissaatigaarput Inatsisartut ataatsimiititaliaat susassaqartut isumaqatigiinniarnerit ingerlanneqarnerinut tunngasutigut malinnaatinneqarnissaat, tamannalu Naalakkersuisunut suliakkiissutigissallutigu.

Taamatuttaaq Siumumiit nuannaarutigalugu maluginiarparput EU-p avannaamiunut tunngasunik suliniutaanni "Issittumi Igalaamik" pilersitsiniarnermi Naalakkersuisut Qallunaat Nunanut allanut Ministeriaqarfia suleqatigiilluinnarlutik ingerlatsimmata, tamatumalu novemberip ingerlanerani Finlandimi piviusunngortinniarneqarluni. Tamatuma pitsaasumik nunatsinnut sunniuteqarsinnaanera eqqarsaatigalugu isumarput naapertorlugu Naalakkersuisut Siulittaasuat tamatumani angusaqarluarnissaanik suleqatiginnilluarnissaanillu kissaakkusupparput.

EU-mi nunat OLT-tut aaqqissuussiffigineqarsimasut eqqarsaatigalugit, tamatumanilu nunasiaasimasut taakku pillugit aaqqissuussinerup iluarsaanneqarnissaanut atatillugu kalaallit qallunaallu suleqatigiilluarnissaat aamma pisariaqarpoq. Tamatumanilu pingaaruteqarluinnartutut isigaarput nunasiaasimasut nioqqutissianik ineriigaanngitsunik eqqussueriarlutik suliareqqeriarlugit nammineq tunisassiamissut akitsuusigaanngitsumik EU-mut eqqussuisinnaatitaanissaannut tunngassuteqartut, ulluinnarni kumulation-imik taaneqartartut, iluatsilluartumik angusaqarfiulluni immikkut suliniutigineqarnissaat kissaatigaarput. Tamatumammi aningaasatigut nunatsinnut sunniuteqarluarsinnaanera puigorneqartariaqanngimmat.

Siumumi aamma isumaqarpugut nunasiaasimasut akornanni nunarput nukittuumik inissisimalernissaa EU-mut OLT-ermiut isumaqatigiinniarnissaanni anguneqarsinnaalluartoq, tamatumalu suliniutigineqarnissaa kissaatigigipput Naalakkersuisunut ersersikkusupparput.

Siumumiit pingaartipparput Naalagaaffiit Peqatigiit ilauni nunat inoqqaavisa oqallittarfiannik ataavartumik pilersitsisoqarnissaanik siunnersuut nunatta Danmarki peqatigalugu siunnersuutigisimasaa, pingaartinneqarluarluni Naalakkersuisunit suliniutigineqartuarnissaa. Taamatut nunat inoqqaavisa ataavartumik oqallittarfiannik pilersitsinissaq nunat inoqqaavinut tamanut pingaaruteqarluinnartuuvoq, pingaartumik nunat inoqqaavi atugarliornerusut apuussivigisinnaasaminnik oqallittarfimmik amigaateqarput. Taamaattumik uagut ajunngitsumik inissisimanerput atorluarlugu immitsinnut piinnarata allalli ikiorsinnaasagut aamma pillugit suliniummik tamatuminnga pimoorussilluinnarluta ingerlatsisariaqarpugut.

Taamatuttaaq Naalagaaffiit Peqatigiit Nunat Inoqqaavinut ukiorititaanut qulinut, 2004-mi naasussanut tunngatillugu, Siumumiit isumaqarpugut pingaartitsinerulluta nunat inoqqaavinut tunngassuteqartunik suliniutinik tigussaasunik amerlanerusunik nunatsinni suliniuteqartariaqartugut. Tamatumani ukiuni siuliini iluatsilluartumik suliniutigineqarsimasunut ilaapput ITCIP (International Training Center for Indigenous People) Katuami ingerlanneqarsimasoq aammalu Tillerneq, Nunat Inoqqaavisa Inuusuttaasa Aasaanerani Isiginnaartitsinermik Ilinniarfiat. Suliniutit taamaattut nunat inoqqaavinut iluaqutaasut, akisunngitsut, uagut pingaartinnerusariaqarpagut pingaartumik ukiorititaasunut qulinut atatillugu suleqataaniarnitsinni.

Amerikarmiut Immami Miluumasut Illersorneqarnissaat pillugu inatsisaat, MMPA qularutigineqarsinnaanngitsumik WTO-imi maleruaqqusanut unioqqutitsisuuvoq, tamannalu pillugu allanngortinneqartariaqarluni. Inatsisimmi tamatuma pisuussutivut tunngavigalugit Amerikamut tunisassiorsinnaanerput, taamtullu piujuartitsinissamik tunngaveqarluta inuiaqatigiittulli allatuulli ineriartornissatsinnut killilersimaarpaatigut, pissusissamisoortuunngitsumik. Tamanna ajuusaarnarpoq, sulili ajuusaarnarneruvoq ukiuni kingullerni malunnarsilluinnarsimammat Qallunaat Nunaat inatsit tamanna pillugu WTO aqqutigalugu piumasaqaateqarnissaminik piumassuseqanngitsoq paasillugu. Uagutsinnummi pingaaruteqartut naalagaaffiup aamma pingaartitarisassarai, minnerunngitsumik naalagaaffeqatigiinnerup iluani suleqatigiinnerup ataqqeqatigiiffiusumik, tamatta oqartarnitsigut ingerlanneqassappat. Taamaattumik Siumumiit pingaartipparput Naalakkersuisut aaqqiissutaasinnaasunik ujartuinerminni taamatut isumaqarnerput Qallunaat Nunaanni oqartussaasunut apuutissagaat, taamatummi suliassap inissisimalersimanera tamatsinnut naammaginanngimmat.

Illersornissamut tunngassuteqartuni selvstyre pillugu ataatsimiititaliarsuanngortussap suliassaqarfiatut isigalugu, ammaanersiornermilu oqallinnermi saqqummiussagut tassunga tunngassuteqartut innersuussutigalugit. Matumuuna oqaatigissavarput, taamatut oqaaseqarluta nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nassuiaat imartooq suliarilluagaasorlu, siuliani taakkartukkavut aamma innersuussutigalugit Siumumiit tusaatissatut tigussagatsigu.

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Uaguttaaq qallunaat nunat allat pillugit ministeriat maanga nunatsinnut Atassummiit tikilluaqquarput.

Naalakkersuisut Siulittaasuata nunatta ukiumi matumani, tassa 1999-imi ineriartornerata nunanut allanut tunngasortaata killiffia nalunaarutigaa.

Ukiummi 20-ersuit namminersornerulernitsinnit qaangiussimalersullu Naalakkersuisut Siulittaasuata namminersornerulersimanerput niviarsiannguamut akisussaassuerminik ilisimaarinnilersimasutut taagaluarpaami, eqqarsaatigilluaraannili assortuussutitaqanngitsumik ima oqaatigisariaqalerpoq, namminersornerulersimaneq niviarsiannguamut assersuussaq "naleqassutsimik kiisalu silarsuar avatangiisini eqqarsaatigalugu akisussaasserminik ilisimaarinnilersimasoq, taanna apersuuserlugu Atassummiit ......

Immaqartalernagu oqaatigiinnartigu silarsuarmik avatangiisiminik ilisimaarinnittutut oqaatigissallugu ingasappallaarpoq. Taamatut Atassummiit ersarissumik oqarpugut, aammami Nunanut allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliap direktøriusimasup tassanngaannaq tunuarnermini tusagassiutitigut oqaatsini ima tunngavilersorsimammagit: nunatta nunanut allanut soqutiginninnera annikippallaartoq, isumaqarlunilu nunanut allanut sillimaniarnermullu politikki ullumikkornit pingaartinneqarnerusariaqartut.

Atassummiit kukkugunanngilagut eqqarsaatersuutigisaratsigu piffissap ungasissorsuunngitsup ingerlanerani akisussaaffik Nunanut allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq, Kalaallit Nunaata Danmarkimit tigullugu ingerlatilissagaa. Immaqali taama eqqarsarnerput ungavariartuinnarpoq, allaffeqarfik taanna annerusumik pimoorunneqanngimmat, ilami sulisussaaleqinersuup suliassat pingaaruteqartut allaffiup amusariaani pujoralasserput, tamakkulu suliarineqanngikkunik nunarput nunarsuup sinneranut malinnaaniaraluarnermini mattukkaluttuinnartussaammat. Taamaattumik Atassummiit kissaatigaarput allaffeqarfiup sulisussat atorfissaqartitai paasillugit inussiarnersumik inuttalersorneqartariaqalersoq.

Niviarsiannguamut assersuussaq namminersornerulersimanerput ineerannguamini, taamaattoqarsimassappammi, ilisannguani sumiinnersut ilisimaarai, illulli sinnerani allat ilisaannik ittoorinnilluinnarluni pissusilersortuarpoq, innimiillisaalaaruni uparuarneqanngitsoorsinnaannginnami allaat kingunerloratarsinnaasunik.

Niviarsissap ukiumigut taamaaqqatigalugit naapittagai aperisalerput niviarsiaq taanna qaqugu nammineernerulluni illup avataani angalaarsinnaalissanersoq, nammineq isummani aallaavigalugit imminut pitsaanerusut aqqutissiorniarlugit.

Saqqummiussami tusarparput namminersornerulerneq pillugu inatsisip misissuataarneqarnissaanut Naalakkersuisut piffissanngorsorigaat naalagaaffeqatigiinnermilu oqartussat tamatumunnga suleqatiseralugit. Naalakkersuisut Siulittaasuata ersarissumik Inatsisartut oqarfigisariaqarpai suut iluarsiiviginiarneqarnersut. Tamatumunngattaarlu aamma tunngatillugu oqaatigineqarpoq nunanut allanut kiisalu sillimanissamut ingerlatsineq ineriartortinneqarsimasoq nunatta soqutigisai pitsaanerpaamik isumagineqarniassammata aammalugooq nunatta nunarsuatsinni inissisimanera sapinngisamik pitsaanerpaamik ikorfartorniarneqassammata.

Oqaaseqatigiit tusarnaarlugit tusarneqaat, eqqarsaatigilluarlugilli aperisariaqarluni, suunuku suliassat aalajangersimasut tamatumuunakkut aaqqinniarneqartut?

Suliassamik "Annoraaq Rapport"-imik taasaq tusaannarlugu kalaaliviup siutaanut tusarneeqaaq, aallat kalaallip atisaa kulturimilu maggusimasumik sorlaqartoq allaat tusangiasaarutitut atorneqartutut illuni. Maannangaaq nalunaarusiassaq tulleq suussagaluarnersoq qanorlu ateqassanersoq takorluulereersinnaassavarput, immaqa aamma ilorliunerusut atsiunneqaleraluallartut suunuku atisagut?

Nalunaarusiami tassani nunatta silarsuarmi saqqumilaarnerulernissaa nunattalu inissisimanerata nukittorsarneqarnissaa Naalakkersuisut suliariniaraat nalunaarutigineqarmat kingumut oqatigisariaqarparput qanoq iliorniarneq ersarinnerusumik tusarusullugu. Suleqatigiissitassat atorfilinnik inuttaqartussat pilersinneqarsimapput, taakkulu nalunaarutissat utaqqissavagut. Taakkununngalu inassutigissavarput nunanut allanut sillimaniarnissamullu ingerlatsinikkut pisinnaatitaaffeqarnerulernissarput tamanit salliutillugit suliariniaqqullugit.

Nalunaarusiaq anguniakkanut sakkussaqqissumik taaneqaraluartoq, sinnassaatitut atussanngilarput Qallunaallu Nunaanni nunat allat pillugit ministeri maaniittoq ersarissumik Atassummiit oqarfigissavarput, nunanut allanut sillimanissamullu ingerlatsinikkut piginnaatitaanerulernissarput kissaatigaarput, uagut maani najugaqavissugut nalunnginnerugatsigu suna aqqutigalugu uatsinnut anngussinnaalluta.

Naalakkersuisut Siulittaasuat nassuiaammini allappoq: "Nunatta Danmarkillu ataasimuussusiata nalilersoqqinneqarnissaa Naalakkersuisut anguniagaraat", ataqqeqatigiinneq suleqatigiinneq sulissanillu ataatsimoorussisarneq maanna atugaasut ingerlanerlioramik? Taama aperivugut saqqummiussaq ima nangimmat: "suliani uatsinnut attuumassuteqartuni tamani nunatta peqataatinneqarnissaa qularnaarniarlugu periarfissat tamarmik misissorluarneqarnissaat Naalakkersuisut kissaatigaat". Tamannalu qulakkeerniarlugu qulaajaasussanik isumalioqatigiissitaliornissaq Naalakkersuisunit kissaatigineqarluni.

Atassummit uparuarumavarput nunat toqqaannarnerusumik atassuteqarfigisavut tassatuaammata Nunat Avannarliit Killiit taavalu Nunat Avannarliit annerusumik minnerusumilluunniit Canadamut atassuteqalaarpugut, isumaqarpugullu Nunavut atassuteqarfigilluarsinnaagivut naalakkersuinikkulli taakku ilinniarfigisussaavaatigut soorunami aallarteqqaajugamik.

Nunat Avannarliit Nordisk Rådimi naapittarpagut, Naalakkersuisugut taakkunani naalakkersuisuni ilaasortanik oqaloqateqartarput, oqartariaqarpugulli angusarineqartunik taaneqarsinnaasut assaap illuata inuuasut amerlatiginngitsut, ilami taakkua ataatsimiittarneri kingulliit, pingaartumik kommunismip ajalusoornerata kingorna, nunat Baltiskinik taaneqartartunut ima sammitigilerput atlantikup avannaa tungaani qeqertanut qaqutiguinnaq qiviartalerlutik.

Issittup igalaavinik taasaq qanoq kinguneqarluartigiumaarnersoq maannakkorpiaq oqaatigineqarsinnaanngilaq, EU-p ittuartortarnissaa kissaatigineqarpoq, apeqqutaavorli nunarput eqqarsaatigalugu, EU-p ilaarsortaanut nakeriallannartumik peqatigiiffimmit anisimasoq soqutiginartorsuartut ittuartorfigineqassanersoq. EU ilaasortarpassuarilikkami soqutigisarpassuinik suliassaqalereeqisoq nunamut ilaasortaajumajunnaarluni anisimasumut qanoq soqutiginnitsiginersoq eqqarsaatersuutigineqarsinnaavoq, pingaartumik aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata saqqummiussami oqaatsit imaattut animmagit: "EU-mi issittoq Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaqanngissutsip paasisimasaqanngissutsilli nunatsinnut ajornartorsiutaasarnera takoreerparput". EU-p nunatsinnut taama pissusilersornera qulaani oqaatsitsinnut innersuupparput.

Qangali oqaatigisartagarput kingumut uteqqilaarparput: aamma uagut nunatsinni assigiinngitsunik peqatigiiffeqaleratta oqaatigisarparput tamakkua ilaasortatik siulliullugit aalluttassagaat avataaniittut imannarsuaq pivallaarnagit taanna EU-mut uatsinnullu anipparput.

Europamiut suleqatigiinnerannik saqqummiussap qulequtsiinerani nunasiaasimasut pillugit aaqqissuussinermik eqqartuivoq. Oqaaseq nunasiaasimaneq partiit ilaannit tusassallugu meriannguummiutigineqartarpoq. Uanili saqqummiussami nunasiaasimanerput partiinit taakkuninngarpiaq annanniutitut iluaqutiginiagassarsuartulu saqqummeratannguarpoq, atagumi Polynesiap præsidentiata tasissersuukkaluallarumaarnerpaatigut.

Atassummiit ippassaq inimi maani oqallinnermi OECD Naalakkersuisunit qinnuigineqarnini naapertorlugu nunatta aningaasaqarneranik misissueqqissaarsimasoq eqqaatsiarparput, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumit iluarineqarpallaanngitsumik. Misissueqqissaarnerup inerneri inassutaalu inimi maani naalakkersuinikkut illua tungiliuttut anguniagaannut ima tulluutsigaat Naalakkersuisut siutaannut, pingaartumik Aningaasaqarniarneq pillugu Naalakkersuisuusumut tusarniilluinnaqqissaartuullutik, nalunaarusiatsiarsuaq taanna tamassa allaffiit amusartuisa arlaanni pujoralasserpoq. Naak ippassaq oqaaseq pujoralasserpoq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup tusarniigilluinnaraluaraa. Uggornaqaarlu aningaasarpassuit misissuisitsigaluarnermut atulussinnarneqarmata, aningaasaqarniarnerullu tungaatigut imaannaanngitsumik innersuussutit tusaaniarnagit suliaq Naalakkersuisut tusaatissatunngooq tiguinnarneqarmat.

Silarsuarmi niuerneq pillugu suleqatigiiffissuup WTO-mik taaneqartartup nunatsinni allaffeqalernissaa tusarluarnartutut nalilerparput, neriuutigissavarput nunatta avammut niuerneranut sunniuteqarluarumaartoq.

Tamatumunngattaaq tunngatillugu Atassummiit ugguutigaarput Naalakkersuisut Siulittaasuat silarsuarmi inunnik naalakkersuinikkut niuernikkullu sunniuteqarluartunik naapitsiuartoq, nunatsinni niuerneq pillugu naalakkersuisuunngimmat, neriuutigigaluassavarpummi aallaleraangat taamaattumillu inunnik naapitsisussanngoraangat niuerneq pillugu Naalakkersuisumit isussuunneqartaraluarumaartoq.

Atassummiit Amerikap tunisassianut nunatsinneersunut ajornasaarussinerujussua sakkortuumik isornartoqartipparput. Illersorneqarnissaq oqarta silarsuarmiut illersorneqarnissaat pingaartillugu nunatsinni imaannaanngitsumik pilliuteqarluta sakkutooqarfeqartitsivugut. Soorluluunniit Amerikap taama inussiarnersumik kiinnersimanerput illua tungilerlugu inuiaat kalaallit piniarnermik aalisarnermillu inuussutissarsiuteqartut paasinninnerulluni tuniniagaannik pisiumasariaqaleraluartoq.

Atassummit paatsuungassutigalugu oqallisigaarput, Naalakkersuisut Siulittaasuata ulluni makkunani oqaatigillattaalermagu namminersornerulernissaq pillugu kommissioniliortoqarsimanngikkuni pilersitsigaluttuartoqalersoq. Tamanna erseqqinnerusumik Naalakkersuisut tungaanniit tusarumavarput, paasisagut naapertorlugti Inatsisartut tamatuminnga suli iluamik nalunaarfigineqanngimmata.

Suli tannerungaartumik Atassut oqaaseqarsinnaagaluarpoq oqaatsit aninneqartut makku naammagalugit nassuiaammik, tassa Atassut taakkuninnga tusaatissatut tigusivoq. Naalakkersuisulli Siulittaasuannut sakkortuumik saaffiginnissuteqarumavoq ima oqaasertalimmik: Inatsisartut Nunanut allanut Sillimaniarnermullu allaffeqarfiata sulisoqarnera piaarnerpaamik aaqqiivigineqarniarli, taamaattoqanngippat nunarput suli annerungaartumik silarsuarmut avatitsinniittumut mattusimasutut misiginerulersussaammat.

 

Malînánguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartua:

Siullermik qujassutigissavara erninermi kingorna sulinngiffeqarallaraluartunga immikkoortup uumap samminerani Nunanut Allanut Tunngasutigut Ataatsimiititaliami siulittaasutut peqataanissara periarfissaatinneqarmat.

Maannakkullu Inuit Ataqatigiit saqqummiussassaat saqqummiutissavara.

Siullermik nunanut allanut ministeri Niels Helveg Petersen aamma malittaalu Inuit Ataqatigiit sinnerlugit tikilluaqquarput.

Nunatta imminut oqartussaanerata annertusarneq namminersornerulernerup eqqunnerani 1979-imi malunnaatilimmik aallartippoq. Maanna ukiut 20-t qaangiutereerput, sulilu tamakkiisumik oqartussaafiginngisatta tigujartuaarnissaanut pimoorussamik piareersarnissarput tullinnguuppoq. Tassungalu ilaapput nunanut allanut sillimaniarnermullu apeqqutit, nunap suulluunniit imminut ataqqisup nammineq oqartussaaffigissallugit avaqqussinnaanngisai. Inuit Ataqatigiinniillu aallaqqaammulli pingaartilluinnangarigatsigu sutigut tamatigut oqartussaanitta annertusarnissaa pissusissamisoortutut isigaarput pimoorussilluta suleqataanissarput.

Aqqutit atugassat suussanersut qanolu ingerlariaqqissanerluta uagut maani Inatsisartuni nammineerluta sulissutigalugillu tikkuussisussaavugut. Naalakkersuisut nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nalunaarutaata ullumikkut sumut killinnerput takutippaa, taassumalu saniatigut ukioq manna januarimi qallunaat statsministeriata nunatsinnilu Naalakkersuisut Siulittaasuata isumaqatigiinnerat malillugu atorfilittatigut nunatta nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasutigut oqartussaanermigut qanoq periarfissaqarnera nalunaarutikkut qulaajarneqarpoq.

Tamannalumi pisimavoq ilaatigut ullumikkut inatsisit atuuttut tunngavigalugit maannamut periarfissagut qanoq isikkoqarnersut taakkartorneqarlutik. Taakkulu kingusinnerusukkut iserfigissavagut.

Illersornissamut kommissioni ukioq januar 1999 nalunaarusiorsimavoq nunatta qallunaat illersornissamut tunngasutigut suliniarnerani inissisimanera siunissarlu pillugit. Upernaarlu qallunaat naalakkersuisuisa isumaqatigiissutigisimavaat annikillilerinermut atatillugu sakkutooqarfik Kangilinnguaniittoq Nuummut nuunneqassasoq. Tamanna nunatsinni Naalakkersuisunit akerlerineqarpoq, Inuit Ataqatigiinniillu ersarissumik nalunaarutigissavarput Naalakkersuisut akerliunerat tapersersoratsigu.

Nunatsinni ineriartortitsineq uagut nammineq oqartussaaffigivarput, maannalu Nuummi eqiterinerujussuup nassataannik ajornartorsiiuterpassuit pilersimasut isiginngitsuusaaginnarsinnaanngilagut. Inissaaleqinerit, meeqqerivissaaleqinerit, sanaartorfissaaleqinerit il.il. ilungersunartumik inissisimapput. Taamaattumik Naalakkersuisugut kaammattussavagut qallunaat naalakkersuisuinut kaammattuutigeqqullugu sakkutooqarfiup Kangilinnguaniittup Nuummut nuunnissaanut aalajangersimanertik nalilersoqqeqqullugu, nuunnissaalu pisariaqavissutut isigigunikku allamut nuunnissaa isumaliutigisariaqaraat soorlu Paamiunut.

Taamatut nuussisoqassappat Inuit Ataqatigiinniit pingaartillugu eqqumaffigisariaqakkatut isigaarput qimalikkap sukumiisumik salinneqarlunilu tikinneratuulli eqqiluitsuutinnissaa.

Taassumalu saniatigut maannangaaq eqqumaffigisariaqartutut isigaarput sakkutooqarfiusimasup atorunnaartussap sumut atorneqarsinnaaneranik isumaliuteqartoqalereernissaa, tassami illuutit atorneqaqqittussaanngitsut arlaannut atorluarneqarsinnaanissaat iluatinnaateqaqimmata.

Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut sinerissami annaassiniartarnerup nakkutilliisoqarnerullu tamakkiisumik nunatsinnit ingerlanneqalernissaa anguniartariaqartoq. Tassami pissusissamisuuginnarpoq nammineeriartornerput ilutigalugu, nunatta nakkutiginera annaassiniartarnernullu tunngassuteqartut siunissami nammineq isumagilerutsigit. Nunatsinnilu annaassiniarnerit isumannaallisaanerillu ataatsimut isigissagaanni sinerissami ikuallattoornerni annaassiniarnernik suliaqartussaatitaasut qatserisartut tamatumani nalilersuinermi ataatsimoorussamik isigineqarsinnaaneri takorloorneqarsinnaasoralugit. Taamaattumik kaammattuutigissavarput taakkununnga tunngasutigut ataatsimoorussamik nalilersuisoqarnissaa.

Nalunaarummi oqaatigineqarpoq naalagaaffeqatigiinnerup iluani oqartussaaqataaneq annertusiartortoq, namminersornerunerullu inatsisaata iluani periarfissaatitaasut toqqammavigalugit nunanut allanut tunngasutigut suliniutit annertusiartortut iluarisimaarneqartut, siunniunneqartorlu Namminersornerullutik Oqartussat nunanut allanut tunngasutigut suliniutit ersarinnerusumik allaffissornikkut ingerlanneqarnissaat.

Nunatta nunanut allanut tunngasutigut oqartussaanerata suliniarneratalu ersarinnerulernissaa pimoorunnerulernissaalu maani inimi isersimasugut tamatta isumaqatigiissutigisinnaagunarparput. Nalunaarummili ersarissumik oqaatigineqarpoq qallunaat naalagaaffianit nunatsinnilu Naalakkersuisunit isumaqatigiinngissutaasoq tassaasoq amerikamiut sakkutooqarfeqarneranut tunngasumik isumaqatigiissutip nutarsarnissaa. Tamannami qallunaat naalagaaffiata kissaatiginngilaa, naak nunatsinni Naalakkersuisunit kissaatigineqaraluartoq. Qallunaallumi naalakkersuisui maanna inatsisit atuuttut tunngavigalugit naaggaarsinnaatitaalluarput, nunarpullu tamakku tungaasigut tusarniaaviinnartut inissisimatiinnarsinnaallugu.

Maannalu Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut uagutsinnut aperisariaqalersugut, ullumikkut killiffipput aallaavigalugu inatsisit atuuttut iluini periarfissaatitaasut naammagiinnassavagut, imaluunniit taakku qaangerlugit piumasaqassaagut, taamaaliorniaruttalu sunik piumasaqarniarpugut, qanorlu taakku anguniassavagut?

13. marts 1991 qallunaat naalagaaffiata USA-llu isumaqatigiissuteqarnerisigut ataatsimiititaliaq atserlugu Permanent Committe pilersinneqarsimavoq, annermik nunatsinni amerikamiut sakkutooqarfeqarnerat aallaavigalugu ilisimatitseqatigiittarnissaq siunertaalluni.

Taanna USA-mit, qallunaanit nunatsinniillu atorfilittanik inuttaqartinneqarpoq. Qallunaallu siulittaasuuneq tigummillugu. Uummannap inuminnit 1953-imi pinngitsaalisaallutik nuutitaasimasunit atoqqinneqarsinnaalernissaa 1995-imi Naalakkersuisunit piumasarineqarpoq, taamanilu amerikamiut isumaqatigiinniarnissamut ammallutik nalunaarsimapput, amerikamiulli naalakkersuisuisa pisinnaatitsinissaat amigaataalluni. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit tamatumap pimoorullugu sulissutiginissaa pisariaqartutut isigivarput. Maannamullu taassuma tungaatigut Avanersuarmiut peqeatigiiffiata Hingitaq 53-ip suliniutai Inuit Ataqatigiinniit tapersersorpagut, maannamullu eqqartuussisulersuinikkut killiffiusumiit ingerlariaqqinnissaq pissangalluta malinnaaffigissallugu.

Apeqqummi matumani eqqartuussisulersuunneqalersumi apeqqut nunamut piginnittussaanermut tunngasoq mikinngitsumik attoreqartussaasoq Inuit Ataqatigiinniit qularinngilluinnarparput. Tamatumanilu aamma nunat tamalaat akornanni inatsisit nunap inoqqaavisa piginnaatitaaffiinnut tunngasut attorneqanngitsoorsinnaanatik. Nassataasalu ilagissagaat naatsorsuutigisariaqartoq unaavoq namminersornerulernitsinni inatsisip qimerlooqqittariaqalernera.

Taamaattumik maannangaaq naalakkersuinikkut piareersimanissarput pingaaruteqartutut Inuit Ataqatigiinniit isigaarput. Tamatumanimi qallunaat naalagaaffianut atassuteqarnerput qanorlu ingerlariaqqinnissarput peqqissaartumik suliarisariaqarparput. Tamannalu pillugu naalakkersuisoqatigiit nunanut allanut tunngasutigut oqartussaanerulernissatta anguniarnissaa siunertaralugu kommissionimik pilersitsiniarnerat tamakkiisumik Inuit Ataqatigiinniit tapersersorlutigu.

Inuit Ataqatigiinniillu erseqqissassavarput, siuaasatta nuna manna inuuffigilermassulli oqaluttuarisaanitsinni qaqugukkulluunniit nammineerluta piginagu oqartussaaffigerusunnaguluunniit oqanngisaannarsimagatta. Aammalu nunarsuarmi allatulli nunaminertanik ataasiakkaarluta nunaateqarneq atortorinngisaannarsimallutigu, taamaalillugulu tuninianngisaannarsimallugu. Taamaattumik oqaatigissavarput nunamik piginnittussaanermut apeqqutip siunissami nunanut allanut tunngasutigut oqartussaanerulernissatsinnik ujartuinitsinni uterfigiuarnissaa avaqqunneqarsinnaanngitsutut isigigatsigu.

Taassuma saniatigut Permanent Committe-mut oqaloqatigiissutigerusunnarput, nunatsinni sakkutooqarfiusimasuni eqqagakorpassuit taakkulu salinneqarnissaat. Tassami taanna aqqutigalugu tamakku eqqartorneqarsinnaaneri ammaanneqarsimammata. Ukiut arlalinngorput nappartakorsuit pinngortitamut kusassaataanngivissut eqqartorneqarlutik, qanorlu pineqarnerinik tusartinneqassanata.

Issittumi siunnersuisoqatigiit nunanit 7-init ilaasortaaffigineqartut Inuit Ataqatigiinniit iluatinnaatilittut isigaagut. Tamatumani issittumik mingutsitsinaveersaarneq, immami nunamilu pingaaruteqarluinnarmata. Ukiunimi makkunani tusarsaajartuinnarput, nunat suliffissuaqarfiit minguisa issittumut ingerlaartarnerat tassanilu uumassusilinnik sunniisarnerat ulorianarluinnartoq.

Siunissaq kinguaassagullu eqqarsaatigalugit suleqatigiiffiup taassuma nukitttuumik ersarissumik sunniuteqarluartumillu sulinissaa pisariaqarluinnarpoq, taamaattumik piffissaq kingulleq siulittaasuuffimmik tigummisup USA-p pimoorussilluni suliaqarsimannginnera Inuit Ataqatigiinniit ajuusaarnartutut isigaarput.

Inuit Ataqatigiinniillu Naalakkersuisut kaammattussavagut qallunaat naalakkersuisuinut kaammattuutigeqqullugu tullianik siulittaasuunerup tigummiarneqarnissaa. Ajornanngippallu taassuma allaffeqarfiata nunatsinni inissisimanissaa suliniutigeqqullugu. Tassami taamatut suliniarnermi pingaaruteqarmat pimoorussilluni anguniagaqarniaraanni issittoq tikillugu qanimut suliniarnissaq. Nunatsinnilumi Pinngortitaleriffeqarpugut issittumilu ilisimatusarfimmik qallunaat universitetiat peqarluni, qanimut suleqataasinnaalluartunik.

Ilisimaneqartutut nunat avannarliit siunnersuisoqatigiivinut nunarput aallartitaqarpoq. Tamatumallu nunatsinniit atorluarneqarnerunissaa Inuit Ataqatigiinniit pingaaruteqartutut isigaarput, maannamullu Inatsisartunit aallartitaasartut piumasaqarfigineqarnerunissaat Inuit Ataqatigiinniit isumaqarfigaarput. Tassami Inatsisartut oqariartuutaassa apuunneqartarnissaat, aallartitaasartullu nalunaaruteqartalernissaat pisariaqartutut isigigatsigu.

Ilismaneqartutummi Nunat Avannarliit siunnersuisoqatigiiffianni suliniuuterpassuit aamma nunatsinnut pingaaruteqarsinnaasut ingerlanneqartuartarput, aallartitanit eqqummaffigineqarnerugunik suli annertuneroqisumik atorluarneqarsinnaasut.

Ukiuni kingullerni naalagaaffiit kangilliit Baltikumimi pileriartorput, taakkulu tupinnanngitsumik ineriartortinnissaat nunat avannarliit killiit aalluttupilussuuaat, puigoqqunanngilarli nunat avannarliit killiit soorlu nunarput Savalimmiullu aamma ineriartortittuagassanut ilaammata.

Inuit Ataqatigiinniit soorunami nuannaarutigaarput maanna Naalagaaffiit Peqatigiit aallartitaqarfiannut FN-imut qallunaat aallartitaannuut alaatsinaattumik peqataatitaqarsinnaanerput. Siunissarli eqqarsaatigalugu uagut nammineerluta allanut peqataasutuinnaanngitsoq aallartitaqavissinnaanitta anguniarnissaa Inuit Ataqatigiinniit sulissutigineqassasoq kaammattuutigissavarput. Maannami paasisagut malilullugit nunat namminersulivissimanngikkaluartulluunniit aallartitaqarsinnaanerat periarfissaammat. Tassanissaaq nunatsinniit aalartitat oqariartuuteqarlutillu uteraangamik nalunaarusiortarnissaat kaammattuutigissavarputtaaq.

Naggueqatitta Nunavut ukioq manna aprilip 1-ani namminerssulernerat Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigaarput, qanimullu nunatsinniit suleqatiginissaat qilanaaralugu. Taamatumani nunatsinni Naalakkersuisut siulittaasuata Nunavullu naalakkersuisuisa siulittaasortaavata suleqatigiinnissamik atsioqatigiinnerat isumalluarfigaarput, kiisalu Canadap nunanut allanut ministeriata suleqatigiinnissamut piumassusseqarnerata atorluarnissaa neriuutigalugu.

Tassunga ilanngullugu kaammattuutigissavarput issittumi naalakkersuinikkut suliaqartut suleqatigiinnerannut nunatta peqataanerulernissaa naalakkersuisunit inatsisartullu siulittaasoqarfianit suliniutigeqqullugu. Inuit Ataqatigiinniimmi isumaqaratta nunat avannarliit kangimut suleqatiginerisa saniatigut pisortatigoortumik ilaatigut naggueqatitsinnut attuumassuteqartut suleqatigineruusariaqarivut, taamaalillutalu niuernikkut, sanaartornikkut, avatangiisitigut, ilinniartitaanikkut il. il. immersoqatigiillutalu ullumikkornit suleqatigiinnierunissarput angusinnaassagatsigu.

Taassuma saniatigut Canandami naalakkersuisunik, naggueqatitsinnillu suleqateqarniarnitsinnut atatillugu Ottawami aallartitaqalernerput Inuit Ataqatigiinnit isumalluarnartutut isigaarput. Taamaalillunimi uagut Canadami pissutsinik ilisimasaqarneruliinnarata aamma Canadamiut ilisamasaqarnerunissaat suleqatigiinnissamillu kajuminnerulernissaat angusinnaassagatsigu.

Maanna tamanna aallarteqqammerpoq, soqutiginassaarlu taamatut aallartitaqarfitsinnit ukiu-moortumik suliaasimasunik Inatsisartut nunanut allanut ataatsimiititamut nalunaaruteqartarnissaq. Taamaalillutami killiffiup, suliaasimasut suliassallu suuneri ilisimaqarfiginerulernissaat anguneqassammat, illuatungaaniillu suliassiissutinik innersuussisinnaassalluta.

Inuit Issittormiut Kattuffiata manna tikillugu suliniutaat Inuit Ataqatigiinniit nersortarialittut isigaagut. Maannakkullu siulittaasuuffiup tigumminerani tamatumap sunniuuteqarluartumik inerlanneqarnissaalu pissusissamisoortutut isigalutigu. Suleqatigiiffik issittumi pissutsinik illersuiniartoq naalakkersuisutiguunngitsorlu ullumikkut pisariaqartilluinnarparput. Ataatsimeersuarnerimmi oqaluuserineqartartullu aallaavigalugit takuneqaannarsinnaavoq issittormiut ataqatigiillutik suleqatigiissutigisinnaasaat qanoq annertutigisut.

Inuit Issittormiut Kattuffiata nunatsinnit siulittaasoqartitsinerani ukioq 2002 tikillugu suliniutissaatut aalajangersakkat immikkut 32-iusut inuit piniarsinnaatitaanerannut immamilu uumassusilinnik niuernermut inuit pisinnaatitaaffii sammineqarput. Taakkulu Naalakkersuisut anguniakkanut attuumassuteqarluinnarmata qanimut suleqatiginissaat Inuit Ataqatigiinniit pingaaruteqartutut isigaarput.

Soorunalumi inuiaqatigiinnut kalaallinut niuernikkullu ineriartortitsisitsinnut ukiuni makkuni pingaartitsilluinnarnitsinni avaqqunneqarsinnaanngitsutut isigalugit. Maannami naak Nunatta avataaniit puulukit kukkukuuaqqallu qanorsuaq eqqussuunneqarsinnaasut, uagut inuit pisuussutigut uumassusillit illuatungaatigut killilersorneqarput tupinnaannartumik. Allaammi naalagaaffeqatitsinnut Danmarkimut kalaaliminiutitsinnik eqqussuiisinnaanerput killilersorneqarluni nakkutigineqaqqissaarpoq, aaliuna nunatsinniit pissarititaasut tamarmik sunilluunniit akuutissartaqanngilluinnartunik nerisaqarlutillu kiffaanngissuseqarlutik uumasuusut.

Ukiunilu kingullerni immap mingutsinneqarnerata kingunerisaanik uagut nammineq pisuussutiginngisatsinnik europami nunarsuullumi sinnerani akuutissanik imaatigut mingutitsinerujussuup kingunerrinik navianartunik tikkuussisoqartaraluartoq, suli ima navianartorsiortoqartiginngilaq, kalaaliminertoqqusaajunnaarnermik kinguneqartumik.

Tamannali eqqumaffigalugu sutigut tamatigut Naalakkersuisutsinnit peqataaffigineqartunik mingutsaaliuinermik suliniutit misissuinikkullu iliuuseqarnerit Inuit Ataqatigiinniit pingaaruteqarluinnartutut isigaavut. Tamatumanissaaq Inuit Issittormiut Kattuffiata nunarput nunallu issittut sinnerlugit nunarsuup sinnerani oqariartuussisarnera qujassutigalugu.

Taakkulu saniatigut siunissami niuernermi puisit amiisa saarngillu nioqqutigineqarneranni aporfissarpassuit nungutikkiartuaarnissaanik suliniuteqarneq aamma pisariaqaqisutut Inuit Ataqatigiinniit isigalutigu.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit Inuit Issittormiut Kattuffiata suliniutai, ilaatigut aamma inuit pisinnaatitaaffiannut attuumassuteqartut oqareernitsituut tamakkiisumik tapersersorpavut sulilluarnissaanillu kissaallugit.

Maannamut nalunaarummi Anoraaq rapportimilu oqaatigineqartutut nunatsinnut attuumassuteqartut ilai, soorlu pinngortitamut uumasuinut avatangiisinullu tunngassuteqartut, qallunaat aallartitaannit ilaatigut oqariartuutigineqartarput. Inuit Ataqatigiinniillu erseqqissaatigissavarput siunissaq eqqarsaatigalugu, pingaartilluinnaratsigu uagut sutigut tamatigut nammineerluta aallartitaqartarnissarput kissaatigeqigatsigu.

Nalunngilarput qallunaat nunanut allanut tunngasutigut oqartussaanermik tigummitillutik sinnerluta aallartitssisarsinnaasut. Aammali nalunngilarput sumiluunniit aallartitaaniaraanni angusaqarluarniaraannilu pissutsinik ilisimasaqarluarnissaq suliallu uummateqarfigalugit anersaaqarfigalugillu pisariaqartut. Taamaattumik siunissami nunanut allanut oqartussaanitta annertusarnissaani Naalakkersuisut kaammattussavagut, tassuunakkut nunatsinnut tunngasutigut sutigulluunniit aallartitaasartut nunatsinneersunit peqataaffigineqartarnissaat anguniaqqullugu, aamma naalagaaffeqatigiinnerup iluani.

Nunatta aningaasatigut imminut napatikkiartuaarnissaa anguneqassappat ullumikkornit avammut niuernerput annertuumik siuarsartariaqarpoq. Nunatsinniit tunisassiassanik nioqqutissiornerup saniatigut nunat niuerfissat ullumikkornit annertuneroqisumik periarfissarsiorfiusariaqarput. Taamaattumik EU-mit aninitta kingorna nunanut nunasiaasimasutut allatut pineqarata EU-mut aalisarnikkut isumaqatigiissuteqaqqaarluta immikkut iliuuseqarfigineqarnissatsinnik periuseq Inuit Ataqatigiinniit akueriuminaatsipparput.

Isumaqarpugummi nunasiaasimasutulli allatut ullumikkut inissisimanerput eqqarsaatigissagaanni niuernikkut immikkut pineqartariaqarnerput avaqqunneqarsinnaanngitsoq. Nunasiaasimasut allat ajunngitsorsiassai immikkoortitsinertaqanngitsumik uagutsinnut aamma tuttariaqarput, Naalakkersuisullu kaammattussavagut tamatumap anguniarnerani ilungersortumik suliniuteqaqqullugit.

Maanna Danmarkimi europamilu aningaasap Europ atulernissaa annertuumik oqallisigineqarpoq. Danmarkimi atulissappat nunatsinni piareersimalluinnaqqissaarnissarput Inuit Ataqatigiinniit pingaartutut isigaarput. Tassami taamatut atoriataalissagaluarpat piareersimanngikkutta uagutsinnut kingunerlussinnaanera sillimaffigisariaqarparput. Inuit Ataqatigiinniillu Europ nunatsinni atulersinnaanera aporfissaqarsorinngilarput, maanna niuerfivut pingaarnerit europameersuummata.

Nunatta aningaasarsiornikkut ingerlannneqarneranut atasumik OECD-p nalunaarutaa, Inuit Ataqatigiinniit tusaatissatut tiguarput, tassanili oqariartuutit atorsinnaasagut atorluarumaarlutigit. Erseqqissaatigissavarpulli soorunami nalunaarusiap aningaasarsiorneq toqqammavigalugu suliaasup aningaasat qiteritinnerullugit suliaanera malunnarmat.

Eqqaamaqqussavarpulli nunatta isorartunerujussuata kingunerisaanik europamisut nalilersuutit tamatigut imaaliallaannaq nunatsinnut eqqussinnaaneri ajornakusoortarmat, ukiullu qaangiuttut pisartut tamanna erseqqilluinartumik takutereermassuk. Taamaattumik ineriartortitsinermi OECD-mik nalunaarut qissimigaarlugu ingerlasoqarnissaa ajorinngikkaluarlugu, nunatsinni pissutsit ukiullu kingulliit ineriartornermi kukkussutaasarsimasut inuiaqatigiinnut akisusimaqisut puigornagit ingerlanissarput Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigissavarput, ukiunimi kingullerni nunatsinni ineriartortitsineq ingerlarsorsimavoq, anersaarpulli kakataasutut issimalluni.Tamannalumi ukiuni tulliuttuni eqqumaffiginerusariaqarparput.

Nunarsuarmi niueqatigiinnermi Kattuffissuarmut WTO-mut tunngatillugu nunatsinni Naalakkersuisut qallunaat Naalakkersuisui peqatigalugit suliniuteqarnerat Inuit Ataqatigiinniit tapersersorparput, decemberimilu USA-mi ministerit ataatsimeersuarnissaanni angusaqarluarnissaat neriuutigalugu. Tassanilu kaammattuutigissavarput WTO-p iluani nunap inoqqaavisa illersorneqarnerunissaat anguniarlugu immikkut suliniartoqarnissaa anguniarneqassasoq nunatsinniit oqariartuutigeqqullugu. Ilaatigut nunap inoqqaavinut sammisumik WTO-p iluani suliniaqatigiiffiliornikkut tamanna aqqutaasinnaasoq erseqqissarneqarmat. Nunarsuarmimi niuerneq tamaat ataatsimut isigalugu WTO-mit suliniartoqassappat ukiut makku nunap inoqqaavinut pigitinneqartut atorluarneqartariaqartut Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut.

Tassami taamaaliornikkut niuernikkut nunap inoqqaavisa ullumikkut ingerlatsinerminni ilungersunartorsiornerat qaangerniarneqarsinnaammat. Ilaatigut uumasut, soorlu ammit saarngillu nunanut aalajangersimasunut eqquteqqusaannginnerisa nalilersoqqinneqarnissaat pisariaqarmat, ilami uumasunut nungutaalinngitsunut allaat killilersuiniarnerit nunap inoqqaavisa niuernerannut iluaqutaanngilluinnarmata.

Qallunaat kalaallillu Naalakkersuisuisa suleqatigiillutik anguniagaqarnerat nuannaralugu angusaqarluarnissaannik Inuit Ataqatigiinniit kissaappavut.

Aallaqqaasiinitsinni oqarnitsituut Naalakkersuisut nunanut allanut tunngassutigut sillimaniarnikkullu oqartussaaqataanerulernissarput anguniarlugu kommissioniliorniarnerat tamakkiisumik Inuit Ataqatigiinniit tapersersorparput. Taamatut alloriaqqinnissaq Inuit Ataqatigiinniit ukiuni makkunani pisariaqavissutut isigaarput, tassami apeqquterpassuit misissugassat naliligassallu avaqqunneqarsinnaanngillat misissussallugit.

Nunanut allanut tunngasutigut oqartussaanerulerniarutta inatsisit suut qanorlu allanngortittariaqarpa?

Inatsisit allanngussappata Naalagaaffeqatigiinneq imaluunniit peqatigiinneq qanoq ittoq takorloorneqarparpa?

Sillimaniarnikkut inissisimanerput qanoq ippa, qanorlu ingerlasariaqarpat?

Maanna sakkutooqarfeqarnermi Danmarkip NATO-mut ilaasortaanermini suut pisussaaffigai, tamannalu aningaasanik kinguneqartinneqarpa?

Apeqquterpassuit pingaaruteqartut kommissionip qulaajagassai nalilersugassaalu Inuit Ataqatigiinnit qularinngilagut, pissangallutalumi sulineq malinnaaffigisssavarput.

1998-imi ukiakkut ataatsimiinnermi nunanut allanut tunngasut oqaluuserinerini Inuit Ataqatigiinniit Naalakkersuisut siulittaasuat kaammattorparput, nunani allani siuttut tikillugit nunatsinni pissutsinik tunngasunik oqaloqateqarnini aalluttariaqarai.

Maannalu oqaaseqarnitsinnut naggasiullugu Naalakkersuisut siulittaasuata ukioq kingulleq nunatsinnit avammut sinniisuulluarnera Inuit Ataqatigiinniit maluginiarsimagatsigu oqaatigissavarput. Nunarput nunarsuarmioqatitsinnit ilisimaneqarnerulissappat, nittarsaassinissarput avaqqunneqarsinnaanngilaq. Ilisimaneqalersinnaanngilagut nammineerluta oqariartunngikkutta. Tamatumanilu siunissami Naalakkersuisut siulittaasuata siunissamik oqariartortuarnissaa nittarsaajuarnissaalu Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigissavarput.

Taamattut oqaaseqarluta Naalakkersuisut nalunaarutaat imartooq tusaatissatut tiguarput, Inuit Ataqatigiinniillu ukiuni tulliuttuni nunanut allanut tunngasutigut inatsisartuni Naalakkersuisunilu suleqatigiilluarlutalu angusaqarluarnissarput neriuutigalugu. Qujanaq.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Nunanut allanut tunngassutigut ingerlatsineq nassuiaat pillugu Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqarusuppugut:

Naalakkersuisut siulittaasuata saqqummiussai soqutiginartut Kattusseqatigiinniit ilalerlugit oqaaseqassaagut takisuuliorata.

Kalaallit Nunatta namminersulerneranit ukiut 20-it ingerlareerneraniit maannakkut nunatta inissisimanera qissimikkutsigu pisimasut annertoqaat. Oqartussaaffeqarfiit qallunaat nunaannit ingerlanneqarsimasut maannakkut nunatsinnit ingerlanneqalersimapput.

Taamaasilluta avataaniit aqunneqarsimanerput isigiunnaarlugu nammineerluta ingerlatsilersimavugut. Nammineq piumasavut aammalu pisinnaagut toqqammavigalugit. Tamatumalu kingunerrisaasa ilagisimavaat aningaasatigut ingerlanerput nammineerluta oqartussaaffigilersimallugu, qallunaat nunaannit tapiissutit ilanngullugit.

Kalaallit Nunatta ullumikkut nunanut allanut attaveqarnera aammalumi inissisimanera annertusiartorsimavoq. Politikkikkut, niuernikkut, ilinniartitaanikkut aammalu assigiinngitsorpassuartigut suleqateqarnermigut. Nunatta ullumikkut ingerlanneqarnerani avataatungitsinniittut silarsuarmioqatigut avaqqussinnaajunnaarsimavagut, ullumikkut ingerlatsinitsinni politikkikkut.

Niuernermi suliffissuaqarnermilu pissutsit avatangiisitsinniittut ulluinnarni inuiaqatigiinnut sunniuteqartarneri annertusiartorsimapput. Tunisassiornitta aningaasatigullu isertittakkatta nikerarsinnaaneri tamatta nalunngilagut, aammalumi avataatungitsinniittut aningaasatigut allannguuteqaraangata nunatsinnut assigiinngitsunik sunniuteqartarsimapput. Nunatta avataaniittut nunat assigiinngitsut suleqatigilersimavagut, assigiinngitsut aqqutigalugut, taakkartorsinnaasagut arlaliupput.

Nunatta issittormioqatigut qanimut ICC aqqutigalugu suleqatigilersimavai, taamatullu suleqateqarnerup iluatinnartui oqaatigissavagut. Kulturitta imminnut attuumassuteqarneri, aammalumi siunissami atuartitaanerup aammalu allat qanimut suleqatigilersinnaanerisa ammaassiffigisinnaanissaannut aqqutissiuisuusinnaammata.

Nunatta qallunaat nunaannut attaveqarnera pissutigalugu nunatsinnit piumasaqaatit assigiinngitsut sakkortusiartorsimapput. Assersuutissatut taasinnaavarput nunanut allanut aamma sillimaniarnermullu ataatsimiititaliap nunatsinnut attuumassuteqartunut ilaatinneqartalernera.

Kisiannili suli assigiinngitsut nunatsinnut tunngasut sukumiisumik paasisaqarfigisinnaanngilagut, illersornissamut tunngatillugu oqartussaaffeqannginnatta aammalumi suli namminersulivinnginnatta. Taamaattumik siunissami nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngassuteqartut suli annertunerusumiik ilaaffigilertariaqarpagut.

Aalajangiiniarnernut nunatsinnut tunngasuni maannakkut nunatsinnut nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliap ilaatittalernera nutaajuvoq, aammalu suli pingaaruteqarluni siunissami nunatta silarsuarmioqatitsinnut attaveqarniarnerannut.

Pisimasut Pituffimmut tunngasut sukumiisumik eqqartussanngilagut, tamatta nalunnginnatsigu pisoqarsimanersoq, aammalumi qallunaat nunaata NATO-mut ilaasortaanera pissutigalugu oqartussaaffeqartitaanngilagut. Nunamummi allamut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliaq aalajangiisinnaatitaanngilaq, qallunaat naalagaaffianniit, kisianni ataatsimiititaliaq nunatsinnut tunngatillugu ilaatinneqartalernera nuannaarutissaavoq, aammalu siunissami sakkortusiartortinneqartariaqarluni.

Nunatta nunanut allanut isumaqatigiinniartalernera nuannaarutissaavoq, assersuutitut taaneqarsinnaavoq EU-mut aalisakkanik isumaqatigiinniarnerit, OLT-mut tunngasut, WTO-mut tunngasut, nunat killiit avannarlernut tunngasut, IWC-mut tunngasut, tassa ajoraluartumik oqartussaaneq qallunaat nunaanninngaanniit taanna tigumminngilarput, NAMMCO-mut tunngasut, Aatsitassanut tunngasut aammalu EXPO 2000-imut tunngasut allarpassuillu taakkartorsinnaagaluarpagut.

EU-mi immikkoortortaqalersimavugut aammalu Ottawami allaffeqalersimavugut, pingaarutilinnik nunanut allanut attaveqarniarnitsinnut. Avataaniit annertuumik maluginiarneqalersimavugut OECD-p aningaasarsiornermut rapportiliaa eqqartugaatsiarsimavarput, aammalu siunnersuutigisimasaasa ilaat atorsinnaasagut ammaffigisimavagut ullumikkut ingerlatsinitsinni.

MMPA nunatta nutaamik naliliifffigineqarnissaa 1998-imi aalajangerpaa. Neriuutitta ilagaat soorunami aaqqinneqarsinnaanissaa nunatta tunisassiatigut mattunneqarsimaneranut tunngatillugu.

Namminersulersimanitta nunarsuarmi avataatungitsinniit annertuumik soqutigineqarnera tulluusimaarutigissavarput. Aammalu naggueqatigut Akilinermiut maannakkut namminersulernerata aallartisalernerani ikiuussinnaanerput ammatittariaqarparput, ikiuussinnaanissatsinnut.

Piffissami kingullermi ilaat issittut igalaavatut taakkartorneqartoq nunatsinni qanoq sunniuteqarsinnaanersoq soqutiginartutut oqaatigerusupparput.

Nunanut allanut allaffeqarfiup akisussaaffiillu annertuut tigussappagit allaffeqarfimmi sulisut malinnaasinnaasariaqarput, tassami sulisut taama ikitsitigitillugit malinnaasinnaaneq killeqassaqimmat.

Namminersulersimanitta nutaamik naliliiffigineqarnissaa Kattusseqatigiinniit pingaarutilittut taakkartorusupparput, tassami suliassat imaluunniit akisussaaffiit annertuut tiguniarutsigit pitsaasumik suliareerlugit aatsaat tigusariaqaratsigit.

Naalakkersuisut siulittaasuata taakkartugai soqutiginaqisut ataasiakkaarlugit taakkartornagit pingaarutilittut taasai tamaasa taarusuppagut. Maannakkut takisuuliorniannginnatta oqaatigissuarput annertugaluaqisut oqaatigisinnaasagut tullinnguuttoq tassaalertussaassooq Namminersulivinnissamut suleriaqqinnissaq. Assigiinngitsorpassuillu soorunami aqqusaagassaapput, kisiannili uagut kalaallit piumassuseqarnerput pisinnaasagullu atorlugit anguniagassagut tullinnguutut angusinnaavagut piumassuseqarutta.

Kattusseqatigiinniit nuannaarutigaarput nunanut allanut ministeri naapissinnaasimagatsigu oqaloqatigalugu, nunatta ullumikkut inissisimanera pillugu aammalu siunissami suleqatigiissinnaanerit pillugit.

Taamatut takisuuliorata Naalakkersuisut siulittaasuata nassuiaata tusaatissatut Kattusseqatigiinniit tiguarput.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut siulittaasuat:

Oqaatigiinnarsinnaavara Naalakkersuisut sinnerlugit maani partiit oqaaserisaat, erseqqissumik tapersiinerit, tassa Siumup, IA-p kiisalu aamma Kattusseqatigiit nuannaarutigalugit maluginiarik-ka aammalu Naalakkersuisut tassuunakkut suliariniagaanik erseqqissumik tapersiinerit nuannaarutigalugit.

Atassutip oqaaserisai arlallit aamma oqaaseqarfigineqarsinnaapput, aammalu Naalakkersuisut tamakkununnga attuumassuteqartut ilaatigut oqaaseqarfigisinnaavaat.

Nuannaarutigeqaara partiit oqaaseqartuinit erseqqissumik tapersiinermut ilanngullugit maani uanga saqqummiinerma avataatigut ilanngussassat aamma taagormatigit. Aamma maluginiarpara oqaaseqarninni partiit tapersiillutik oqaaseqartuininngaanniit, Siumumit, Inuit Ataqatigiinnit aamma Kattusseqatigiinnit, oqariaatsit siornatigut takuneq ajukkagut maannakkulli nalinginnaasumik atulikkagut, makkunani ingerlatsinermi tikinneqarmata. Soorlu Siumup oqaluttuata nalornissuteqarnani aamma ilumoortumik oqaatigivaa, aallaqqaataani oqaaseqarnermini suliatta ataqatigiissaarluakkanik ingerlanneqarnissaa pillugu oqarpoq: Nunanut allanut tunngasutigut allaffeqarfimmik pilersitsinikuuvugut. Nammineq pilersissimavarput taama ittoq allaffeqarfik aammalu nunanut allanut attaveqaatigut taamaalillugit katersorfilerlugit.

Pisortaqarfinni qaammatit pingasukkuutaarlugit ataatsimiittarnerni Siumup uparuagaa, akulikinnerusinnaasoq, taanna aamma tusaatissatut tiguinnarnagu, aamma soorlu tusaatissatut tigugaagatsigit aamma iliuuserisassanik malitseqartittaratsigit, aamma tassani taamaaliussaagut. Eqqarsaatissanillu tassaniittoq tigusiffigalugu.

Aamma oqaatigissavara oqaaserineqartuni Siumukkut Inuit Ataqatigiillu oqaaseqartuini aam-

ma erseqqissumik oqaatigineqartoq, EU-mut tunngatillugu erseqqissumik oqaatigerusuppara, ajornartorsiutaammat EU-p Kalaallit Nunaannik naak uagutsinni suleqateqarnini ingerlagaluartoq, paasisimasai suli annikeqimmata. Aammalu uani qanoq iliuusissamut tunngaviummat Nordligdementionimik taaneqartartut EU-p aallartitai issittumut sammisumut qisuariarnermini sulinialernermini, aallaqqaammut killiffigigaluarpaa uagut danmarksstrædemik taasangarput, Islandimiut Grønlandsundimik taasagaat. Tassa Kalaallit Nunaata tunuani, Islandip Kalaallit Nunaatalu akornanni imaq. Tassungaanna killeqassasoq, EU-p qisuariarnera nordligdementionip oqalunnermi.

Taanna uperuarsimavarput tassunga killeqassanngimmat, issuttumut oqaluttoqassappat Kalaallit Nunaat ilanngullugu, EU-p pilersaarusiani eqqartortariaqarai. Tassarpiaavoq aamma novemberimi uani partiip oqarneratut, novemberimi saqqummiussani, uagut oqaatigisarput; arktisk vindue - igalaaq silinnerusoq ammartariaqartoq, issittup silarsuaanut EU peqataanerusariaqartoq, tassanilu uagut avaqqunneqarsinnaannginnerput aamma, aammalu inuunerput ilanngullugu iliortoqartariaqartoq.

Tassaniippoq oqariartuupput aammalu malugisinnaasara najoqqutaralugu, danskit udenrigsmi-nisteriata - danskit naalakkersuisuisa, aamma Siumup oqaaseqartuata Jørgen Wæver Johansenip oqaaseqarneratut; ukiorli januarimi malugisimavarput statsministerip aamma taamatut qisuariarnissat danskit naalakkersuisuininngaanit isumaqatigigaat.

Namminersornerunerput maannakkut ingerlareersoq pillugu ataatsimiititaliaq nutaaq aallartittussaq isumaqatigiissutigisarput, aammalu maannakkut Inatsisartunut maanngaaniit avissaartuttinnata saqqummiunnera mikisualuttaanut samminerusoq, saqqummiussassarput. Ilumoorpoq Naalakkersuisooqatigiit paaseqatigiinneraat, aammalu Inatsisartuni maani paaseqatigiiffigalugu aningaasaliiffigineqarnissaa aallartillugu, siunertarineqartorlu Kalaallit Nunaata nammineerluni ingerlanissaa, naalagaaffeqatigiinnerup iluani - selvstyrekommissionimik taaguuteqartoq qallunaatut. Tassani Kalaallit Nunaata nammineq aqutsinissaa pineqarpoq. Aammalu Kalaallit Nunaata allaat nunanut allanut tunngasutigut, periarfissaminik tamakkiisumik atuinissaa.

Kingullermik namminersornerunissaq pillugu ataatsimiititaliarsuarmi aporaaffiusimavoq, nunamik piginnittussaaneq. Aamma apeqqut taanna maannakkut assigiinngitsutigut inooqatigisimavarput, naammaginartumillu ilaatigut aaqqiivigisimallugu.

Kommissionimi uani nutaami selvstyrekommissionimi imaalluarsinnaavoq, oqarpunga imaalluarsinnaavoq, aporaaffissaq nutaaq, tassaassasoq; nunanut allanut tunngasutigut Kalaallit Nunaata inissisimanerata sakkukippallaarnera.Taanna neriuutiginngilara, aamma taanna takorluunngilara. Akimmissaartinneqassasugut.

Pissutit danskit silarsuarmi atugaat uagullu atukkagut, allanngorsimaqaat. Silarsuaq allanngorsimaqisoq inuuffigaarput, silarsuup oqaloqatigiinneri, kaasarip allakkisartuatut nalaanisut ingerlajunnaarsimapput. Allakkat ingerlaterusaarlugit imaluunniit paartut - qajaq postit aqqutigalugit pissutsit ingerlajunnaarsimapput, silarsuaq imminut qaninnerulersimaqaaq. Oqaatsini imminut oqaloqatigiissinnaanerput ammarsimavoq. Sanitsinniittut inuiaat allaangaluarpata oqaloqatigisinnaavagut oqaasii atorlugit. Paaseqatigiinnissatsinnut matut ammapput, Kalaallit Nunaat aamma mattunneqarsinnaanngilaq, amerikkamiut naalakkersuisui præsidentialu oqaloqatiginikuuakka Kalaallit Nunaat, ammatittariaqarput matut.

Tamakkua pissutsit nalaanni inuuvugut aammalu periarfissat taamat ittut kalaallit allanillu ajukkunnarnerunatik suliarisinnaavaat. Immikkut aallartitseqattaarluta uagut sinnerluta piffissaq qaangiuppoq. Uagut nammineq oqaloqatigissavagut saniligut, kitaaniippata Canadamiippata, USA-miippata, Islandimiippata allamiluunniit, nammitsinnik tunngasunik oqaloqatigiinninnissarput nammineq ingerlakkusupparput, namminerlu isumaqatigiinnermut peqataalluta.

Tassa taanna killiffik aamma uani oqariartuummik taperserneqarmat, nuannaarutigaara. Aamma tassaavoq aqutissarpiarput.

Grønlands kommandomut tunngatillugu, IA-miut - Inuit Ataqatigiit oqariartuutaat isumaqatigigakku, aammalu naalakkersuinikkut isumaqatigigatsigu naalakkersuisunit, isumaqarpunga aamma pissusissamisoortoq oqaatigissallugu, naatsorsuutiginngilarput aamma apeqqummi tassani, danskit naalakkersuisui uagut akerlilerluta pinngitsaalilluta Grøndali maanga nuutsikkumaaraat, imaluunniit allanut. Tamakkua apeqqutit oqaloqatigiinnissutigalugit paaseqatigiiffigalugit pisarnissaat aamma kissaatigissavarput. Soorlu aamma malugisinnaavara IA-p oqaaseqartuata tamanna aamma noqqaassutigigaa.

Kiisalu aamma oqaatigilaarlara, Siumut oqaluttuanit aammalu allanit malugitsiarakku, Islandimut suleqatiginninneq nunanut avannarlernut suleqatiginninnerput. Aamma ilaatigut Atassutip oqaaseqartuani tikinneqarpoq, takussaanerusunik isumaqatigiissutinik soorlu Islandikkunnut kinguneqartussanik pisariaqartugut.

Islandip suleqatiginera ingerlareerpoq silaannakkut, takornariaqarnikkut, ilinniartitaanikkut allatigullu. Islandip statsministeriata aammalu angallannermut naalakkersuisuisa, namminneq soqutigisamikkut peqatigisinnaalluta ingerlavissatut tikkuartorpaat.

Maannakkullu kissaatigaat Scoresbysundimut tunngatillugu, Islandip Kalaallit Nunaatalu ataatsimoortumik takornariaqarneq timmisartortitsinerlu pissutigalugit suleqatigiinnissartik erseqqinnerusumik ilusilertariaqaraat. Taanna neqeroorutit Islandimut neqeroorutaat, aamma oqaloqatiginnissutiginiarparput.

Taamaalilluta Scoresbysundimi timmisartornikkut, Scoresbysundimik qanittumik timmisartumik mittarfiliornikkut Islandip suleqatigineqarsinnaanera, oqaloqatigiinnerit tassani ingerlapput. Aamma kommune tassani peqataavoq.

Tamakkunatigut takussaasutigut Islandip suleqatiginiarparput, aamma Tunumut qanittumut taakkununnga aamma iluaqutaasumik, aammalu Tasiilamut qanittumik aamma inissisimanera niuernikkut allatigullu aamma periarfissaanik annertunerusumik misissuiffiginiarlugu.

Leif iluuanaarajuup pilersaarusiornerani Islandi suleqatigisimavarput, aamma aningaasaleeqataaffigalugu. Kisianni namminneerlutik statsministeriata allagai septemberimi nalliuttut tunngavigalugit oqaloqatiinnerit ingerlaqqissapput. Tassani naalakkersuisut Islandi kissaatigaa apeqqutit erseqqissut ataatsimoorluni suleqatigiiffigineqarsinnaasut. Soorlu Scoresbysundip mittarfissaanut tunngaatigut, Leifip tunngaatigut allatigullu, aamma aalisarnikkut suleqatigiiffineqarsinnaasut ilanngullugit oqaloqatigiinnerit nanginneqarnissaat.

Tamakkua periarfissaat iluatinnarluinnartutut isumaqarfigaagut, aammalu naalagaaffik taanna ikinnguterput suleqatiginissaa annertoqaaq, periarfissaqarpoq annertoqisumik. Aamma qularnanngitsumik namminneq taasarpaat; erngup nukiliorfitsigut suleqatigiissinnaanerup periarfissaqarsinnaanera.

Siumup oqaluttuata aammalu partiit allat, tassa aamma Kattusseqatigiit kiisalu aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqarnerminni taasaat, oqaatigissavara ajornartorsiut amerikamiut puisit neqaannik imaluunniit puisinik tunisassianik atugaqarumannginnerat. Uagut ukiut, 1971-imit qinigaagata aappaaguani 1972-imi, amerikamiut taama aalajangernerat tutsiuppoq. Taamanili ajornartorsiut atulerpoq. Puisit amiinik issittumilu najoqqusianik pisisinnaannginnermut ajornartorsiutit ilaatigut puisit amiinut tunngasut. Taamani suut pissutaappat 72-imi, qassusersorluni aalisarnermi tunfiskeri kingunerinik delfinit nungusarneqarnerat silarsuarmi angivallaaqimmat, sydafrikkamiullu puisit amiinik nioqquteqarpallaaqimmata, taamanikkut 72-imiilli mattussiniarneq taamani aallartippaat. Suli ullumikkut taanna ajornartorsiut atuuppoq, tassa silarsuaq taamaappoq.

Tamakkuninnga atugaqarpugut aammalu inuiannuugatta ilaannikkut sunniuteqarniarnerput tamakkunatigut annikeqaluni, kisianni ilumoorpoq oqaaseqartunik partiinik oqartoqarmat, issittumi suleqatigiinnerit aqqutigalugit, tassani maannakkut ataatsimoornerput, aammalu paaseqatigiissitsiniarnermut tamaviaaruteqarnivut atortariaqalerpagut.

Tassani ilaatigut taaneqartoq aamma Inuit Ataqatigiit maluginiarpara taagaat, issittumut tunngatillugu, isumaqarpunga Kalaallit Nunaat tassani siuttuusariaqartoq maannakkut nutaarsiassaqartitsinermut, nutaarsiassanik ajunngitsunik, periarfissanillu ajunngitsunik, periarfissat assigiinngitsut aalisarnikkut nioqqusiatsinnit, aatsitassatigut periarfissatsinni, kiisalu aamma avatagiisitta tungaatigut iliuuseqarnitsinni saqqummersittakkamik nunatsinnik pissutsit pissusiviusut najoqqutaralugit saqqummiussukkanik.

Maannamut nutaarsiaassagut amerlaqisut nalunngilagut suusut, sapaatit akunneri tamaasa tusartakagut, kisianni nunatsinni pissusiviusunik nalunaarusianik tassani saqqummersitsinissamik - saqqummertartussanik aaqqissuussinerit naalakkersuisuninngaaniit misissueqataaffiginiarpagut. Tamakkuninnga aamma paasisimasalinnik suleqateqarluta ingerlasinnaanitsinni.

Qularutigineqassanngilaq ukiut 2000-t ingerlalerneranni uagut ima utoqqasaanngoraluarluta takusinnaavarput kalaallit inuianni ukiumi 2000-imi isernermi avatagiisit annertoorujussuarmik sammineqartussaasut.

Nunami issittumi avatagiisit pillugit politikki ersarissoq, kinguaariit uumaqqissagunik inuussuteqarlutik imarmiunik, arfernik, timmissanik, puisinik, politikkimi ersarissumi sulisariaqarpugut, maannakkut ingerlatagut suli sukaammertariaqarpugut. Sukaammiinerlu taanna eqquisariaqarpoq allatut ajornartumik atortorissaarutigut uumasunik nungusaanernik imaqassanngilluinnarmata, uumasunillu ikiliartortitsinermik.

Kinguaariinni suliassaq taanna erloqinartoq issittumi najugaqartunut oqariartuutaavoq angisooq, taannalu uagut naalakkersuisuninngaaniit aamma annertuumik peqataaffiginiarparput, avatangiisitsigut, uumasut inuussutigisagut uuliasiulernermi avatangiisinut sillimaniarnerit, tamarmik oqimaaqatigiissumik ingerlanissaanissaanik naalakkersuisuninngaaniit suleqataaniarluta. Aammalu taakkunani suleqatigisagut peqatigalugit.

Taakku tapersiilluarlutik partiit oqaaseqartuttaat oqaasseqarfigalugit, ataaseq aamma immikkut taalaarusutara IA-p oqariartuutaanut tunngasoq, tikilaarusuppara. Tassa aammami allanik oqaatigineqartoq nunasiaasimasunut tunngasoq, aamma oqaaseq taanna tusarninngitsutut ilaatigut atorneqarmat. Oqaaseq taannna tusarnerluinnarpoq nunasiaasimasoq, ippinnartoqanngilaq, pissutigalugu pissutsit taamaassimannata.

Maannakkullu nunasiaasimasut taama oqaaseqa atortaratsigu, ilumoormallu taakkua 20-t akornanni EU-mut paaseqatiginninniarnermi ukiut tamaasa kommitionimut saqqummiussisarnissamik ammaaniarnerput, uaguinnaanngitsoq Franksbulonisiamiut allallu sanghellenakkut kikkuungaluarnersullu aamma silarsuup ilaani, imminnut naapeqatigiinnitsinnut paaseqatigiinnitsinnullu tunngaviuvoq, EU-mut anaanarsuagut ilaasortaagaluartut uagut nunasiaasimasugut inissisimatitaanerput assigiinngimmat. Uagullu aamma assigiinngitsunik tassani ilaatigut iliorfigineqaratta.

Taamaattumik tassuunakkut nassaariniarnerput tupigissanngilarput, maannakkut aamma ilusilerniaratsigu, pisaasumik aamma Kalaallit Nunaat tassani minnertaanngeqaaq taamatut EU-mik paaseqatigiinniarnissamut oqaaseqarluni.

Atassutip oqaaseqartuanik aamma oqaaseq EU-mi anisimanerput pillugu uumilarusaarneq atorneraa? Isumaqarpunga taanna EU uumilaarusaaruteqanngiivissoq avataaniinnerput pillugu, kisianni EU-p Kalaallit Nunaat ataqqinerulerpaa. Taama paasillugu. Naatsorsuutiginerulerpaa maannakkut EU-p avataaniikkatta. EU-p Kalaallit Nunaat isumaqatiginiartariaqalerpaa, qulaaninngaaniit nalunaarfigiinnarnagu, ima amerlatigisunik aalisarniaritsi avatissinni, taakkua nungukkussigit EU-p tuneqqissinnaanerlugu aalajangissavai. Pissutsit taakku qaangiupput, uteqqinngisaannassasullu neriuppugut. EU-p isumaqatiginiassavaatigut aalisagartassanik imatsinni pillugit.

Taamaattumik suleqatigiinnerit taama ittut naligiinnerusumik atortut periarfissaapput atorluartariaqartut, uumilaarutissaqanngilaq, kisiannili tassani EU-p aamma akuerisariaqarpaa Kalaallit Nunaat EU-p avataaniimmat, avataaniittutullu isumaqatigiinniartariaqarluni. Tassaniippoq aamma ataqqeqatigiinneq.

Naggaterpiaatigut oqaatigilaarlara Danmarkimut attaveqarnerput, Danmarkimut attaveqarnerput Kunngeqarfimmut ukiut 20-t ingerlaneranni allanngorsimaqaaq, uagut namminersornerulerneq sioqqullugu inuusumasugut, nalunngilarput, nalunngeqaarput oqaasissaqannginnersuarput.

Taamaattumik oqaatigerusuppara nuannaarutigigiga, Kattusseqatiinnit oqaaseqartup oqariaasia aamma suli naapissinnaagakku, uagut Siumukkut akornatsinni oqariaasit taama ittut nuannarisuugatsigit, maannakkut nammineerluta kommissioniliorniarnitsinnut atatillugu, Kattusseqatigiit taama ittumik nipimik tutsiussaqarnerat ajorinngivippara. Ilisaralugulu Siumukkut akornanni oqaaseq taanna nalinginnarisuugatsigu. Aamma oqarmat, isualaarpara: "Namminersulivinnissamut suliareqqinnissaq, assigiinngitsorpassuit soorunami aqqusaagassaapput uagulli kalaallit piumassuseqarnerput, pisinnaasagullu atorlugit anguniassavagut tillinnguuttut angusinnaavagut piumassuseqaratta". Taanna oqariaaseq aamma atugarput uagut Siumumi ilisarilluaqaarput, tassa taamatut oqaariaatsit ittut tunngavigalugit ingerlaqqinnissarput naatsorsuutigigatsigu.

 

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Ja, qujanaq. Taavalu oqaaseqartussat tullinnguuttut oqaaseqalertinnagit una naqqiutigilaassavara tassa Atassutip oqaaseqartuata allakkatigut maanga uannut apuussimavaa, tassa Atassutip oqaaseqarnermini kukkusumik ilaatigut saqqummiussinermini oqaatigivaa tassa silarsuarmi niuerneq pillugu suleqatigiiffissuaq WTO maani nunatsinnigooq allaffittaarniartoq, kisianni tassa taanna eqqunngilaq, namminneq Atassutip taanna aaqqeqquaa, tassani uani pineqarmat, silarsuarmi peqqinnissaq pillugu sulineqatigiiffissuup WHO-p nunatsinni allaffittaarniarnissaa.

 

Ruth Heilmann, Siumut, Siumup oqaaseqartuata avataatigut oqaaseqatoq:

Qujan' tassa Siumumi oqaluttuusutta, tassa Jørgen Wæver Johansenip oqaaserisaanut annikitsunnguamik ilassuteqalaassaanga naak, oqaaserisai imartugaluaqisut. Tassa maani oqallinneq nuannersorujussuuvoq ilaatigut aamma siunertaqarmat, soorunami nunarsuarmi inuusugut tamatta ikinngutigiillutalu ikioqatigiillutalu suleqatiittussaangata, tassuunakkullu aamma manna aqqutigilugu taamatut eqqartuinerput, imatut nipeqarmat tassa nukittorsaqqinneqarluni taamatut ikioqatigiinneq suleqatigiinerlu ineriartortinneqassasoq, taamatut oqaaserineqartut assorujussuaq nuannersuupput.

Taamaattumik aamma Inatsisartuni ataatsimiititaliat peqataanissaasa aammalu eqqaaneqarnerat taanna Inatsisartut ataatsimiititaliaat, aamma Siumumiit kaammattuutigineqarnerat nuaanaarutigivara. Taanna ataatsimiititaliat assigiinngitsut aqqutigalugit aamma suleqatigiinneq ingerlanneqarsinnaammat.

Tamanna aamma takornariaqarnermi ataatsimiititaliap pingaartittorujussuuaa. Tassami nunani allani takornariartitsineq inuutissarsiutaavoq pingaarutilik aammalu ukiorpassuarni ineriartortinneqarsimasoq.

Nunatsinnilu aamma takornariaqartitsineq ineriartortileruttorparput, aammalu inuutissarsiutitut pingaartutut aammalu inuutissarsiutit pingaartut pingajuattut isigineqarluni massakkut neriartortinneqarnialeruttorpoq.

Taanna takornariaqarneq annertuumik aamma isumalluutigaarput inuutissarsiutitigut aamma iluaqutigissallugu aningaasarsiornikkullu, taamaattumik annertuumik suliniutigerusunneqarpoq paasititsiniaaneq illoqarfinni aamma nunaqarfinnilu ingerlanneqarnissaa. Tassami nunatsinni takornariaqarneq inuussutissarsiutigissagutsigu peqataasussat aamma piareersarneqartariaqarmata. Danmarkimi aammalu nunani allani misilittagaasut nalunngilagut annertuujoqisut, tassuu-nakkullu aamma paarlaasseqatigiilluta aamma suleqatigiinnissarput paasisaqarnerulernissarpullu aamma taakku tungaanninngaanniit aqqutissarsiuunneqarsinnaasutut isigaarput, aammalu iluaqatiginiarneqarsinnaasutut.

Taamaattumik tassuunakkut suleqatigiilluarnissarput aamma nunatsinni pisariaqartinneqarpoq. Takornariartitsinermi ataatsimiititaliamit tamanna aamma kissaatigineqarpoq, annertuumik. Taamaattumik angalaarnissaq aamma naatsorsuutigaarput qanittumi piumaartoq, nunanut allanut pingaartumik Danmarkimut Islandimut aammalu nunanut issittormiunut avannarlernut takornariaqarneq pillugu paasisassarsiorneq ingerlakkumallugu.

Ilanngullugu ministeriaqarfimmut tassa nalunaarutigerusunnarpoq, oqaatigerusunnartullu ilagivaat, atuartitaanikkut iluarsaaqqinermi nunatsini ingerlatsileruttoratta tassani aamma ukioq 2000-i ajunngeriarutta aallarnigassarput, tassa meeqqat ukiuattut aamma taallugu Inatsisartuniit taassuma isumaqatiilluni aamma kissaatigineqartup ingerlanneqarnissaa naatsorsuutigaarput.

Taamaattumik meeqqat ilaqutariillu atugarisaat aammalu pingaartumillu meeqqat pisinnaatitaaffii eqqarsaatigalugit nunatsinni annertuumik eqqartorneqarput. Taamaattumillu aamma meerattagut nunanut allanut soqutigisaqarnerat aamma annertusigaluttuinnartoq maluginiartarparput. Tassuunakkullu aamma nunanut allanut angalaarusullutillu misigisaqarnissaat taanna pingaarutilerujussuartutut aamma angajoqqaat isigaat. Nunani allani oqaatsit qallunaat oqaasii, tuluttut oqaatsit annertuumik ilinniarusunneqarput, taamaalillutik aamma namminneq atuarnerminni ilinniarnerminnilu aamma atugassaralugillu piareersimaffiginiassagamikkit.

Arlalippassuartigut atorneqarpoq nunatsinngaaniit inuusuttunik nunanut allanut ukiillutillu atuariartortartunik, taanna iluaqutaasarpoq amerlasoorpassuartigut taamatut angalaarsimasunut. Ilaqutariinni najugaqarlutik, ineriartorneq tassuuna misilittagaasoq nammineq atorluartarpaat aamma kingusinnerusukkut. Kisiannilu amerlanerusut peqataasalernissaat taanna assut kissaatiginaraluarpoq. Tassami nalunngilarput angalaneq qanoq akisutigisoq, angajoqqaallu aamma meeqqat inuusuttullu allat taamatut kissaateqartaraluartut assorujussuaq aningaasatigut ajornartorsiutigisarpaat, angalaneq akisuujummat, taamaattumik tassuunakkut aamma amerlanerusut misigisaqarnissaat eqqarsaatigalugu annertunerusumik, tassa suleqatiinnissarput aamma isumaqarpugut pisariaqartoq.

Kiisalu aamma taamatut suleqatigiinneq aqqutissiuunneqarsinnaavoq, aammalu ingerlanneqa-reerluni. Kisiannilu annertussarneqartariaqartoq aamma isumaqarpugut Siumumiit, tassa timersornikkut, kulturikkullu aamma paarlaasseqatigiittarnerit nukittorsarneqarnissaat tassani aamma suliniutigisassat annertuut ilagimmasuk. Neriuutigaarpullu tassuunakkut aamma suleqatigiiffeqarsinnaalluta ineriartortitsisinnaallutalu.

Taamaattumik aamma Siumumiit ilaatigut taamatut oqaaseqarusullunga maanga qaqinera aamma qujassutigaara akuerineqarsinnaammat.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut, Niuernermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq. Tassa oqaluuserisami matumani tupinnanngitsumik tikinneqartoq tassaavoq nunatta nunat tamat akornanni niueqatigiiffissuarmut WTO-mut ilaanera taassumalu qanoq kinguneqarsinnaanera, tassunga attuumassuteqartut itisileriffigilaassallugit naalakkersuisuninngaanniit pisariaqartipparput.

Nunarput WTO-mut tassa nunat tamat akornanni niuernikkut kattuffissuarmut peqataavoq, Danmark peqatigalugu. Taamaattumik nunatta ilanngutsinneqarsimaneranut atatillugu, nunat siuarsimanerpaat suliffissuaqarnikkut siuarsimanerpaat akornannut nunarput inissinneqarsimavoq, Danmarkimut atanini patsisigalugu. Naak, immaqa tamatigut taama oqaatigineqarsinnaan-ngikkaluartoq.

Taamaammat ukiormanna qaammat ataaseq qaangiuppat, amerikamut avannarlermut ministerit ataatsimiinnissaannut, nunat ilaasortat 130- 40-llu akornanniipput. Ministerit ataatsimeersuarnissaannut atatillugu, nunatsinni naalakkersuisut Danmarkimi naalakkersuisut nunanut allanut ministereqarfik peqatigigalu tassuunakkut ataatsimeersuarnissami, nunap inuiisa tunissassiaminnik niuernermikkut atugarisaasa immikkut suleqatigiisitaliuunneqarnissaat,WTO-p iluani siunnersuutigaarput, tassungalu oqaasertaliunneqartussat isumaqatigiisutissatut oqaasertaliunneqartussatut, siunnersuuterput imatut oqaasertaqarpoq: Nunap inuiisa soqutigisaat pissusissami-soortut akueraavut, inuaalli taakku nunat tamat akornanni niuernermi ingerlatsinermut qanoq akuulersinneqarnissaasa misissornissaanut tamatumalu qanoq piorsarnissaanut immitsinnut pisussaaffilerpugut, aningaasarsiornermi ineriartornerat tamatumuuna nakussassarumallugu. Taamatut oqaasertaqarnissaa siunnersuutigaarput.

Taama oqaasertaliunneqartussap Danmarkip nunattalu kisimiillutik 135-t missaannit akornanni akueritinniassagunikku suliassaq imaannanngitsorujorujussuuvoq. Nunap inuiinik inuttaqartut naalagaaffippassuit tassani peqataapput, tamarmillu assigiiaaginnanngitsumik isumaqartiterput.

Taamaattumik piffissaq ukioq kingulleq maani nunani allaninngaannit, nunat allat Danmarki aallartitaat nunat allat naalakkersuisuisa sinniissaat maaniittut tamaasa siunnersuumik tamatuminnga nerlersortarsimavagut, aqilisarsimavagut naalakkersuisutik nunaminni naalakkersuisutik sunnerniaqqullugit, nunat tamat akornanni niuernermik kattuffissuup ataatsimeersuarnissaanik siuunnersuutigilersaagarput taamaattoq oqaluuseralugu isumaqatigalugu tapersersoqqullugu.

Danmarki nunat tamat akornanni nunap inuiisa atugarisaasa pitsaanerulersinniarnerani saqqumilaartuuvoq. Aamma taamaattariaqartutut nuanatsinninngaaniit isumaqarpugut WTO-mut tunngatillugu. Siunnerfiginiagarput suliniummi matumani tassaavoq Seatlemi angusarisassaasussat najoqqutarilugit nunap inuiisa niuernikkut atugarisaasa oqilisaassiviginissaat,WTO-p aallarteriigai ingerlateqqiffisaqaqqullugit. Tassami ullumikkut nunat imaluunniit inuiaat aningaasarsiornikkut sanngiitsutut inissisimasutut taaneqarsinnaasut, nunarpassuit akornanni niueqatigiinnermut ilanngutsinneqarnissaat imaluunniit siuarsaavigineqarnissaat siunnerfiusariaqartoq.

Alloriarniminiuvoq taanna alloriarniminerli taamaattoq anguneqareerpat, anguneqarsinnaappat malitseqartinneqartariaqarpoq annertunerusunik WTO-p aalajangersagaasa iluini ingerlanneqarsinnaasunik, soorlu nioqqutissat nunamut eqqunneqarnerini akitsuutit, immikkut nunap inuiisa nioqqusiaanik immikkut appasitsinniarnerisigut imaluunniit nunat inuiisa tunisassiornerminni tunisassiorfimminnik aningaasanik tapiissuteqartarnerata suli ammaffigineqarnissaa.

Tamakkuuppummi WTO-p aalajangersagaani naliginnaasumik isigiumaneqarpianngitsut, imminut nioqqusiat illersorniarlugit akitsuusiisarnerit takkua WTO-p akuerisarinngilai. Kisianni nunat aningaasarsiornikkut sanngiitsut nunallu inuiisa niuernissaarsuarmik nunat tamat akornanni inissisimanerat eqqarsaatigalu tamatumuunakkut illersorneqarsinnaanerat anguniagaasaria-qartutut isigigatsigu, taamatut suliniuteqarpugut. Aammalu WTO-mut atatillugu amerikarmiut inatsisaat M.N.I.P.A tassa imaani miluumasunik immikkut illersuiniarnermi inatsit, ingasattajaartorujussuartut aamma oqaluttunit arlalinnit uparuarneqarpoq, ukiut arlalissaat taavalu naalakkersuisut siulittaasuata oqarneratut taanna ukiut 27-t nalunngisatsitut atareerpoq. Taamaattumik massakkut WTO-u tassa niuernikkut kattuffissuaq aqqutiginngikkaluarlugu toqqaannartumik Danmarki nunattalu USA-mik isumaqatinnginninniutigalugu aqilisaanerat aallartereerput. Toqqaannartumik WTO aqqutigissagutsigu nunarparujussuit akulerullugit, aalisarnikkut tunisassiatta immikkut nunat allanut nioqqutigisarnerini oqilisaassinerit ilanngullugit eqqorneqarnissaat ilaatigut annilaagagisatta ilagaat.

Taamaammat ilaatigut amerikarmiut inatsisiliortuisa Alaskami pissutsinut matu ikersilaarlugu, taakkunannga akuersaarnerulaalersimanerat ilaatigut aqqutissiuussitut malinniagassatullu naleraralugu ingerlatsiniarsarivugut. Kisianni oqaatigineqartut ilumoorput, WTO-up aalajangersagai nalinginnaasut aqqutigalugit inatsit taanna naleqquttussorinanngilluinnarpoq. Aqqutissarli sunaanersoq nassaariniarparput pitsaanerpaasorisarput.

Taassuma saniatigut nunarput WTO-mut ilaasortanngornermini pisussaaffilerpoq imminut, nunatsinni inuussutissarsiutitigut tapersiissutigisartakkagut, suliffissuaqarnermi aningaasanik tapiissutigisartakkagut pillugit, inatsisigut tamaviisa tuluttuunngorlugit WTO-p allaffeqarfianut apuuttariaqalersimavagut, tamannalu suliaq ingerlavoq nunanut allanut ministereqarfik peqatigalugu.Tassa pisussaaffimmi aamma nassataqarpoq.

Taassuma saniatigut soorunami OECD-miit nalunaarutigineqartoq, Atassutip oqaluttuanit uparuarneqarpoq ilaatigut ima nipilerlugu, issuarpara: " Atassummiit ippassaq, OECD Naalakkersuisunit qinnuigineqarnini naapertorlugu nunatta aningaasaqarneranut missueqqissaarsimasoq, eqqaatsiarparput Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumit iluarineqarpallaanngitsumik". Tassu-ngalu uiggiullugu, pujoralatsiinnartutut nalunaarusiaq taanna oqaatigeqqippaa. Ippassaq taanna annertuumik oqaaseqarfigereerpara, Naalakkersuisuninngaanniit nalunaarusiat taamaattut tunngavissarsiorfissatut iluatigeqigatsigit, piviusunngortiteraluta aallartereerpugut.

Aamma ippassaq immaqa Atassutip siulittaasuanut sakkortukulussinnaasunik oqaaseqarpunga, naak nalunngikkaluarlugu, piffissap anginersaa ukiakkut maani ataatsimiinnerup anginersaa maaniissimanngitsoq. Taamaattumik Naalakkersuisuninngaanniit tupigeqaarput, nalunnginnatsigu Otto Steenholdtip timaa maani takusaripput, ataatsimiinnerup matuma tamakkerlugu najuussimanera. Eqqarsaataali qarasaalu sumiissimanersut ajuusaarnaqaaq oqaatigimmagu, atorneqarnani ajortutut nalilerneqarluni atorneqanngivilluni asuli pujoralatsiinnartoq.

Qasunarsinnaagaluartoq eqqaasitsissutigissavara Otto Steenholdtip maani sapaatip akunnerini tallimanngortuni peqataaffigisimammagit missigersuusiortarnermut inatsisiliorneq ingerlanneqartoq, qujarunneqarluni OECD-minngaanniit nalunaarusiami tikkuarneqarsimasoq. Usinik assartuinermi assigiimmik akeqartitsinermut akitsuut appartinniarneqartoq, massakkut pingajussaaneerinninnissamut aningaasanut inatsisissap pingajussaaneerneqarnissaanut Otto Steenholdtip partiiata tamarmik peqataaffigivaat tapersersortuarlugulu, isumassarsiatsialaammat tamakku ilaatigut aqqutissaammata nunatta aningaasarsiornikkut imminut napatinnerujartornissaanut.

Ilinniartitsineq OECD-mi nalunaarusiami tikkiarneqarmat qaffassaavigineqassasoq, Naalakkersuisut tamakku malillugit pissutsit pitsanngortinniarsarivaat. Kiisalu inuussutissarsiornermut tapiissutaasartut annikillilertariaqarmata, nammineq napatissinnaaneq toqqammaviunerusariaqarmat, tamanna Naalakkersuisut malillugu aningaasanut inatsisikkut piviusunngortitsipput.

Ineqarnikkut akikillisaanissat, akinik allanngortiterinissat, akinik pissusiviusunik kanillikkartuinissaq, Naalakkersuisut pilersaarutigereeramikkit ammaanermi oqalugiarnermut tunngatillugu nalunaarutigineqarput. Kiisalu ingerlassivissuit Namminersornerullutik Oqartussat ingerlataasa namminersortunik piginneqataaffigineqataaffigiartornissaat, pisariaqarpallu piginnaasoqartallu tiguneqarnissaat piviusunngortinniaratsigu, oqaloqateqarnerput selskabinut siulersuisuinut ingerlatereerutsigu uteqqissavara.

Taamaammat aappaatigut tupinnakuluppoq Atassutip Otto Steenholdtikkoorlugu OECD-ip nalunaarusiaa iluatigisimaqigunikku saqqummersinneqarnerani oqallinnermi akuunngilluinnarsimmanerat, ukiarmannalu ataatsimiinnermi taassuma kingunerisaanik inassutigisaanilluunniit piviusunngortitsinissamik siunnersuuteqarsimanngimmata. Imaassinnaanngilarmi kikkut avataani nalunaarusiortikkutsigit, nalunaarusiaat tiguinnavillugu pissutinut maani atuuttunut naleqqussanngivillugit misigittaatsumik piviusunngortinniartarnissaat isumagissagutsigu. Isumaqarpunga aamma Atassutip taanna iluarivallaarnavianngikkaa, avataaninngaaniit kina oqaallattorlu taakkua inassutigisaat takkivillugit sanninngaarlugit iisassagigut.

Taamaattumik pissutsit niueqatigiinnikkut aningaasarsiornikkullu nunanut allanut, nunarpassuit akornanni akuuniarnitsinnut najoqqutarisagut pissutsit taamaapput. Allorniminnguakkaarlugit patajaatsumik nunaqqatit inuiaqatigiit maaniittut katannagit, peqatigalugilli ingerlatsineq ingerlanneqartariaqartoq Naalakkersuisut aalajangiusimavaat.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Ilaatigut EU-p issittumik ilisimasaqarnerulernissaanut Naalakkersuisut suliniutaat, uani saqqummissatsinni toqqaannartumik oqaaseqarfiginngikkaluarlu kisianni oqaatigissavarput Inuit Ataqatigiinniit tamakkiisumik tapersersoratsigu.

Tassami ukiuni makkunani inississimaffitsinni aningaasarsiornikkullu ineriartornissatsinnut pingaaruteqarluinnarpoq aqqutit suulluunniit atorlugit, aamma tugitsinninngaanniit iliuuseqarnissaq, aammalu ilisimasat issittumut tunngasut, ilaatigut qarsupiinnarpallaarujussuartutut taaneqarsinnaasut suli annertunerusumik oqariartuutiginissaat, tamatumani pingaartilluinnaratsigu.

Nalunngilarput nunatut kisitta taamaalioraluarutta immaqa tusaaniarneqarnerput annikinnerussasoq, kisianni peqateqarluni qanoq iliuuseqarsinnaanerit taakkua pingaaruteqarluinnartuupput, aammalu aqqutaasariaqarlutik. Taamaattumik Naalakkersuisut iliuusissaat isumalluarfigaagut, aammalu issittumi igalaaq taanna taamatut qulequtserlugu iliuuseqarniarnerat tamakkiisumik tapersersorlugu.

Nunanut allanut tunngasutigut nammineernerulernissarput anguniarlugu kommissionimik pilersitsinissaq taanna aamma isumalluarfigeqaarput, ilaatigut tassani aamma nuannaarutigalugu partiit tamarmik maani inimi issiatitaqartut peqataatitaqarnissaat. Siunniunneqarmat kiisalu taassuma avataatigut inuttalerornissaannut tunngasut taakku soorunami aamma pissanngitigaagut, kisianni ilisimaqarluartunik aammma peqataasoqarnissaa aamma naatsorsuutigivarput.

Taamaattumik suliniutissat taakkartorneqartut maani assigiinngitsut partiit aamma saqqummiussaat toqqammavigalugit imaannaanngitsuupput, amerlaqalutillu. Taamaattumik sulilernissaq taassumap sulilernissaa, assorsuaq erininarpoq, aallartisarnissaalu Inuit Ataqatigiinniinngaanniit malinnaaffigissavarput.

Nuannaarutigaarput ilaatigut Naalakkersuisut siulittaasuata oqaaseqarnermini, oqaaseqartut saqqummiussami avataatigut oqaaseqarnermini erseqqissarmagu, uagut nunatsinni maani tusarniaaviinnartut inissisimanata, siunissami peqataanissarput illuatungerisatta kiinnerluta illuatungerisatsinnik oqaloqateqarsinnaanerput pimoorullugu oqaluttarfimmiit oqaatigimmagu.

Tassami maniguutiinnarneq ullumikkut naammalerpoq, siunissaq tamatta oqartussaaqataaffipput, aammalu nunatsinni maani uagut ukiorpassuarni siuaasatta nunagisimassaani oqartussaaqataaffigiuarsimasarput, imaluunniit nunagiuarsimasarput tamakkiisumik aamma nunanut allanut tunngasutigut oqartussaaffiginissaa taanna pissusissamisoorluinnarmat.

Taamaattumik Naalakkersuisut siulittaasuata taamatut oqaaseqarneranut atatillugu oqaatigissavarput uagut aamma tamatumani tunuliaqutaarusukkatta, kiisalu nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititami oqaatigisinnaavarput, tassani suliniarnermi ukioq kingullernut naleqqiullugu, massakkut anguniagassagut imaannaanngimmata taamaattumik suli annertunerusumik sulinissarput tassani naatsorsuutigineqartariaqarmat. Tassa ataatsimiititap taassuma ersarinnerusumik aammalu ilaatigut uani nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasutigut nalunaarummi suliniutit assigiinngitsut suliniutigineqartussallu partiillu oqariartuutaasa piviusunngortinnissaannut suleqataanissarput pingaartilluinnaratsigu.

Taamaattumik ilimagineqartariaqarpoq ukiuni tulliuttuni aamma suliniutigut tassani sulinissarput qilanaaralugu pimoorullugu aamma ataatsimiititami ingerlakkumaaripput.

Una naggasiullugu oqaatigissuara, soorunami maannakkut immaqa ullumikkorpiaq inissisimanerput nunanut allanut tunngasutigut oqartussaanermik tigumminnginnitta kinguneranik aammalu allattoqarfiup Naalakkersuisut ataani inissisimanera, taanna soorunami pissutsit piviusut eqqarsaatigigalugit pissusissamisoormat, kisianni siunissaq eqqarsaatigalugu ataatsimiititap Inatsisartuni ataatsimiititatulli allatut, immaqa Inatsisartut allattoqarfiata ataani ataatsimiititatut inissikkiartuaarsinnaanissaa immaqa takorloorneqarsinnaasutut ullumikkoorpinngikkaluartoq, Inuit Ataqatigiinninngaaniit oqaatigerusupparput, kisianni soorunami matumani pissutsit aammalu inissisimaneq, inatsisitigut inissisimanerit il. il. tamatumani apeqqutaalluinnassammata.

Inuit Ataqatigiiinninngaaniit qujavugut aamma suleqataanissarput erinigivarput. Qujanaq.

 

Jørgen Wæver Johansen, Siumup oqaaseqartua oqaaseqaqqittoq:

Siullermik aamma uanga Siumut sinnerlugu qujarusuppunga, aamma Naalakkersuisut oqaaseqaatigisagut pillugit oqariartuutigisaannut. Taamatut isumaqarpunga aamma maluginiagassaasoq, maani inimi partiit tamarmik isumaqatigiikannersumik oqariartuuteqarmata, nunanut allanut tunngassuteqartut pillugit. Taanna isumaqarpunga nuannaarutissaasoq, aamma nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliamit suliassanut tunngatillugu oqinnerusumik, eqaannerusumillu periuseqarsinnaanissatsinnut taamatut isumaqatigiikannernerput aqqutissiuisuussammat.

Siulliullu oqaaseqarfigerusuppara, Otto Steenholdtip Atassut sinnerlugu oqariartuutigisamini ilaatigut oqaatigimmaagu, isualaassavara: "Atassummiit paatsuugassutigalugu oqallisigaarput, Naalakkersuisut siulittaasuata ulluni makkunani oqaatigillattaalermagu, namminersulernissaq pilllugu kommissioniliortoqarsimanngikkuni pilersitsigaluttuartoqalersoq", issuaaneq naavoq.

Naluara Atassumiit suna paatsuugassutigineqarnersoq, tassami Atassut peqatigilluinnarlugu, aammalu Atassut isumaqatigilluinnarlugu aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami aningaasat tasssunga kommissioniliornissamut tunngassuteqartut akuersissutigineqarput. Taamaattumik naluara Atassutip iluani ilisimatitseqatigiittoqartarsimannginnersoq, imaluunniit qanoq ingerlasoqarnersoq, kisianni tassa Atassutip tamanna aningaasaqarnermut inatsisissap suliarineqarneranut aappassaaneerneqarneranut atatillugu isumaqagilluinnarlugu aamma taaseqataapput. Tamaannalu soorunali tamatta nuannaarutigaarput.

MMPA-mut tunngatillugu, tassa taanna inatsitit, uanga inunngornissara qammatinik marlunnik (eqqaananerlunngikkukku) sioqqqullugu pilersinneqarpoq. Tassani pilersinneqarnerani tunngavilersuutigineqartut Naalakkersuisut siulittaasuata taakkartoreerpai, aamma taakku ilumoorput. Kisianni soorlu assersuutigiinnarlugu delfininik taamani tunngassuteqartutigut inatsimmik killiliunneqalersut, aammalu aalisartarnernut assigiinngitsutigut tassani nuna Mexico eqqornerlugaasunut ilaasimavoq.

Mexicomilli tassa naammagittaalliorsinnaanertik suna tamaat tikillugu atorluarsimavaat. Aammalu amerikkarmiut tassunga tunngasunik ajugaaffigisimallugit. Taamaattumi aamma isumaqarpunga suliniuteqaqqinnisami tamanna eqqaamaneqartariaqartoq.

Nunarsuarmi anginerpaajunngikkaluarpugut aamma pisuujuniarnerpaajunngikkaluarpugut, kisianni aamma inatsisinik maleruaqqusanut pingaartumillu WTO-mut maleruaqqusagut unioqqutitsisumik peqarpat, taava taakkua soorunalimi aamma allanngortinneqarnissaat pissusissamisoorpoq. WTO-milu malittarisassat naapertorlugit, nunat taamatut unioqqutitsisumik inatsiseqartoq inatsisini allanngortikkumanngippagu, taava nuna taanna pisussaavoq, taamatut eqqornerlugaasunut taassiissuteqartarnissaminut aalajangersimasumik ukiut tamaasa. Taanna aamma eqqaamaneqartariaqarpoq.

Soorunalimi ajuusaarnarpoq qallunaat nunaat tassuunatigut annertunerusumik suliniuteqarnissamut pilersaarutiginngimmagu. Aammalu soorunami tassuunatigut Naalakkersuisut allanik aqqutissarsiuinerat taanna isumaqatigaarput. Periarfissarititaasummi iluani ingerlariaqqinnissarput pingaruteqarmat.

Kisianni Siumuminngaaniit isumaqarpunga oqaatigisinnaallugu, uagut naatsorsuutiginngilarput piffissaq annerpaaq aammalu aningaasat amerlanerpaat niuernikkut ingerlatsinitsinni WTO, MMPA-milu suliassanut atorneqassasut. Akerlianik isumaqarpugut piffissaq annerpaaq aammalu aningaasat amerlanerpaat atorneqartariaqartut niueqagitinnaasatsinnik nutaanik ujarlernermut, taamaaliornikkut aamma siunissami nunatta aningaasarsiorneranut iluaqutaanerpaamik sunniuteqarsinnaasunik, ujartuinermut aningaasaatigut piffissarlu ulloq atorneqarnissaat kissaatigaarput.

Taamaattumik amerikkarmiut piumanngeqigunik pisariaqartinngilagut aamma, nunarsuarmi aamma allarpassuarnik inoqarpoq. Aamma inuit taakku pisisinnaassuseqarnerat puigorneqartariaqanngilaq.

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Uaguttaarmi saqqummiussagut ilassilluarneqartutuut naatsorsuutigalugit tiguneqarmata qujassutigisariaqarparput, qujavugut. Tassaana OECD-mut tunngassoq, sooq siunnersuuteqarsimannginnersugut. Tassami aamma qarasaqarlutillu eqqarsarsinnaasunut tunniunneqarsimavoq, ilaatigut aningaasaqarneq pillugu Naalakkersuisumut. Erseqqareruttormata ataatsimilluunniit uatsinnin-ngaanniit erseqqissaatissaqanngillat.

Qinnutigigassigit tunniunneqarput, kisianni eqqarsarsinnaasoq qarasaqartullu aamma aana eqqarsaatigisassaa, oqaaseq tusaatissaq qanoq paasineqartarpa? Tusaatissaq tassaasarpoq, soqutigivallaarnagu nå, ajunngilaq tiguinnarpara. Tassani saqqummiussami allassimavoq, tusaatissatut tiguneqarsimasoq.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaatigaa, malittarisassatut, taama oqannguatsiarpoq, quppillattaagassatut isumalimmik taanna tiguneqarsimasoq. Ajunngilarmi, kisianniuna oqaaseq tusaatissaq allarluinnarmik isumaqartoq. Atorluagassanut oqaaseq taanna atorneqanngisaannarpoq, imaallaat, uagut kalaallisut oqaaseq taanna atornerlunneq ajorparput. Taamaattumik qarasaqarnermik, eqqarsarsinnaassutsimik Otto-mut apersuissagaanni quppiinnarli eqqarsarnani qarasarlu atornagu ersarissoq atuaannarli, aammalu tusaatissaannartut tigunagu, atorluarneqaannarli.

Wæver Johansenimut oqaatigissavara, ilumoormat tassa taanna oqaatigillattaagaq, Atassummin-ngaanniit tusallattaallugu ullaamut allaat taanna apersuutigillattaarsimaganga. Ilatta nalunngilaat tusatsiallattaarsimallugu. Kisianni ilumuunnguatsiarpoq tassani uagut ataatsimiititaliami ilaasortannguatta qularnanngitsumik erseqqissumik oqaatigisimanngikkaa. Kisianni taamaakkaluarpalluunniit oqaatigiartugaq taama pitsaalluinnaqqissaartigisoq aqqutissaa siulleq tassaavoq, inatsisartuniittussaq saqqummiutassaq.

Taakkulu aamma pisariaqartippassuk ataatsimiititaliamut, soorlu tassunga eqqartukkanut tunniunneqarsimasinnaavoq, taassumallu oqaatigisaa aamma Inatsisartunut utertinneqaqqilluni. Qulequtaq taama pingaarluinnaqqissaartigisoq imatut tigusariaqarpoq, soorlu uagut oqaatigigipput, oqaatigillattaakkatut aatsaat tusarsimallugu. Ilumoorussaaguni aqqutissaa eqqortoq atorlugu tunniunneqarsimasussaagaluarpoq, Inatsisartoq ataaserluunniit oqarsinnaajunnaarsillugu, uanga taanna iluamik tusarsimanngilara. Suliassaq ingerlanneqassappat aqqutissaa eqqortoq taamaalillugu tunniuttariaqarpoq.

Aamma qujassutigissavara oqaatsit maani anillaanneqartut, uatsinnut imannak sarkortuumik tassami oqaaseqanngimmata, kisiannili assorsuaq akissutissiffigillaqqusara tassaavoq, pingaartumik Naalakkersuisut siulittaasuannut, sillimaniarneq nunanullu allanut tunngasumik allaffik, inuttassaaleqiva? Uagut oqaatsigut tassani eqqorpat? Tassani direktøriugaluarsimalluni qimagulluni atuagassiatigut allagai atuarlugit eqqorluinnarpat? Atassutip oqaatigisai, sulisussaaleqipput.

Nunanut allanut atassuteqaaterput iluamik ingerlanneqassappat allaffik taanna sulisussaaleqinani pitsaasumik ingerlasariaqarpoq. Nunanunngooq allanut soqutigisagut annikippallaaqaat, sulereerluni taama oqarluni matu matuaa. Sulisussaqanngillanngooq. Ilungersuutissagaanni taakkua oqaatsit Atassumminngaanneersut. Ilumoortutut tiguneqarsinnaappat siunissamilu suliassamik ilumoorullugit ingerlatsigassaanni, oqaatsigut atorfissaqanngivippat? imaluunniit ajunngillat?

Taamaassappat nuannaajallassaagut qanoq iliuuseqarniartumik tusassagutta, nunanut avatitsiniittunut atassuteqarnissarput ullumikkut oqallisigisarput timitalerluarneqassappat, allaffik taanna sakkortuumik nakussassartariaqarmat.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq:

Marlussunnguaniguna naqqiissuteqalaarniarlunga, siullermik ilumoorpoq WTO-p tassa kattuffissuup taassuma iluani nunat marluk assortuuppata, taava eqqartuussivittut iluseqangajalluinnartumik assortuunneq qaangerniarneqarsinnaammat, taannalu qaangerneqartussalluni ukiup ataatsip ingerlanerani. Taamatut pisoqartareerpoq assigiinngitsuni. Kisianni Siumup oqaaseqartuata Mexicop USA-mut ajugaasimaneranut tunngatillugu taanna MMPA-mut attuumassuteqanngilluinnarmat ilisimatitsissutigissavara.

Mexicop taamanikkut USA-mut sorsunneranut imaluunniit assortuineranut ajugaaneranullu aallaviusoq tassaavoq, qassutit tissukartittakkat nigartussusaasa nigartaasa annertussusaat, tassa aalisargarsuarnik Tunfiskerniarnermi taakkua angissusaasa, nigartaqqortussusaasa angisussaat assortuussutigineqarmata. Taakkunanilu aarluarsuit napiterartartut pineqarmata, MMPA-mut taanna attuumassuteqanngilaq.

Aammalu ilaatigut angusarisinnaasorisat qanilliartorniarnerini aqqutissarsiorniarsarineq ajornakusoortartorujussuummat MMPA-mut, amerikkarmiut inatsisaannut assortuiniarnitsin-

ni, illuatungilersuiniarnitsinni aqqutissat piukkunnarnerusorisagut atorniarsarigatsigit, ilaatigut danskit Naalakkersuisuisa MMPA-mut qanoq iliuuseqannginniarnerannik oqarneq immaqa ilumuuvissutut oqaatigineqarsinnaanngilaq.

Tassami nunap inuiisa niuernikkut atugarisaasa immikkut sulissutigineqalernissaannik ammaassiniarneq piviusunngorpat, oqarpunga taanna malitseqartinneqartariaqarpoq nunap inuiisa atugarisaat ilaatigut MMPA-mut tunngassuteqartut, nunat ilaasortat 135-it missaanniittut akuereriarpassuk, sorsuutiginninnissaq nunap inuii tamaasa tunuliaqutaralugit immaqa nukissaqarnarnerullunilu piviusunngortinnarnerusinnaavoq, takussavarput.

Kiisalu oqaasilerinermi maani assortuunnianngilagut, tusaatissatut naluara suna tigusimallugu oqartoqarsimaneq. Tusaatissatut tigugatsigu imaappoq, isumassarsiorfissatsialattut, imaanngilaq tusaatissatut tigugatsigu tigoriarlugu amusartumut iligipput. Taamaaliunngilagut aamma Otto Steenholdtip aamma nalunngilaa. Eqqartoqqittariaqanngilakka suut isumassarsiatsialattut Naalakkersuisut isumaqarfigisagut piviusunngortiterlugit aallartereertugut. Siunnersuuteqarsimanngikkuit allat oqaasii tusaannavillugit tamavissuisa Inatsisartunut, inuiaqatigiinnut atugassanngortittassagitit, paasivara taamatut takorluugaqartutit.

Kisianni Inatsisartut oqartussaapput isummat siunnersuutigineqarsinnaasut maani inimi siunnersuutitut isummersorfigineqartussaammata, sualummik inuiaqatigiit atugarisaannut annertuumik kalluisussat. Allat oqaasii najoqqutariinnarlugit Inatsisartuni oqaluuseritinnagit ingerlanneqarsinnaanngimmata.

 

Gudmann Rasmussen, Atassut, Atassutip oqaaseqartuata avataatigut oqaaseqartoq:

Uanga naatsuaraararsuarmik oqaaseqarusuppunga. Assununa ataatsimut eqikkassagukku oqariartuutigineqartut isumalluarnartoqartorujussuit paasisorinarput. Soorunami isummat pitsaasut tamatta pigisarpagut, timitalerniarnerili aamma ajornakusoortaqalutik.

Uunga oqaluttarfimmut qaqinianngikkaluarama, kisianni upernassaq pisimasoq kiinnama saanut pimmat qaqininnut taanna patsisaavoq. Upernassaq eqqaamaneqassooq oqaluttarfimminngaanniit oqaasera sakkortulaartoq pillugu, Iatsisartut siulittaasuata nilliutinngikkaluaraanga, kingusinnerusukkut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq oqaluttarfimmut qaqivoq mianersoqqusillunilu, oqaatsit taamaattut atorneqarnerat atornaveersaartaqullugu.

Uunga anniallalaanngitsuunngilanga, atermik erseqqissumik taasilluinnarluni oqarmat, Inatsisartuni ilaasortami qarasaa sumiissimanersumik taakkartuilermat. Inuk qarasaqanngikkuni uumassuseqarsinnaanngilaq. Takorloorsinnaavat issiavimmi issiasoq, qaratsani attassimagamiuk.Taanna paasillaqquara.

Taavalu uani oqaatigineqarpoq, Maliinannguaq oqaaseqarnermini isumaqatigilluinnarpara oqarmat, avataaninngaanniit ammanerulersinnaaneq, oqaloqateqarsinnaaneq aamma Naalakkersuisut siulittaasuata oqaatigisaa. Taanna tamatta assortornagut tapersersussannguatsiarparput, kisianni apeqqut uaniilerpoq, ukiut 20-it Namminersornerulersimavugut, Naalakkersuisut ilaallu nunanut allanut angalasarsimanngillaat? ukiuni taakkunani.

Isussuussilaartarneq angalanerni arlaatigut ajunngitsussat pillugit soorluuna nunatsinnut ajoqutaasarsimassanngikkaluartoq. Massakkut paasineqalerlunilu soorlu aatsaat ilersoq, silarsuaq Kalaallit Nunaat kisimiunngitsoq aammali avataaniittoqartoq.

Nalileruminaatsittarparput uagut qangali nunanut allanut angalasarnerit, ilaatigut immaqa periarfissanik atorluaanermik ilaqartarsinnaagaluartut, mamiattattoqassagaluarpalluunniit nalilersinnaasarpagut ilaatigut immaqa periarfissat tamakku atorneqanngippallaartaqaat.

Neriuppunga massakkut nunanut allanut angalasarnissani, arlaatigut nammineq qanillattuiniarnermi, inuusarsuit nassarneqartassanngitsut 100.000-tilikkaat. Siusinnerusukkut tamakku pisareerput, Mandelakkunnut pajugutit, immaqa ilaatigut qanillattuinermi arlaatigut aamma periarfissamik tunisisinnaasaraluartut.

Oqartoqarpoq EU-p nunarput ataqqinerulersimagaa. Qanortormi taamaaqqunaqaaq. EU-mut aningaasarpassuit pillugit isumaqatigiinniartoqartarpoq, qanorluunniit uumigitigaluaraanni ateq taanna nunatsinni ullumikkut pinngitsoorneqarsinnaanani, aamma aningaasaqarnitsinnut akuulersimavoq.Taamaattumik isumaqatigiinniartussat pitsaanerpaamik aamma angusaqarnissaat tamatta kissaatigissuarput.

Unaana aamma uparualaarusukkiga, oqaaseq nutaarluinnaraasit aamma atorneqaleqimmat, tassagooq issittup igalaava. Qanortoq taanna aalajangiunneqassaguni igalaaq, iloqarniaqinanitoruna. Igalaaruna ilulik avammut takunniffissaaneq ajortoq. Qujanaq.

 

Ole Lynge, Inuit Ataqatigiit, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata avataatigut oqaaseqartoq:

Pisariaqavinnersoq nalugaluarpara, kisianni isumaqarpunga pissusissamisuussasoq aamma eqqaasitsissutigissallugu, tassa una soqutiginaqaaq tamatsinnut.

Inatsisartut nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliaanni ilaasortaanngikkaluarluni, allani ataatsimiititaliani ilaasortatut aamma nunanut allanut qaaqquneqarnerput naapertorlugu, susassaqarfigut naapertorlugit angalasarpugut.

Taamaattumik Naalakkersuisut maannakkut alloriarfissamik tikkuussinerat, isumaqarpunga nangaanartoqanngitsumik aamma nikanarsaarpasinngitsumik ingerlateqqinneqarnissaa taanna tamatta tunuliaqutaqarluta taamatut anguniartariaqaripput.

Tassa taamatut nunanut allanut tunngasunik Naalagaaffiup maannnakkut Kalaallit Nunaanni Inatsisartunut, Naalakkersuisunullu pissusaa uanga isumaqarpunga naammaginartumik maannamut ingerlasutut nalilerneqartariaqartoq.

Tassa toqqaannartumik nunanut allanut isumaqatigiissutigisinnaasamik nammineq, soorunami naalagaaffimmut apereqqaartinnata susinnaanngisagut taakkua saqqeequteqarfigisutut oqaatigisinnaavagut. Taamaattorli ima qilersorsimatigisumik, pituttorneqarneq ajorpugut ima qilersorsimatigisumik, allaat nunani allani uagut susassaqarfitsinnut attuumassuteqartuni aamma suleqatigut taakkua oqaloqatigilluarsinnaasarlugit.

Kingullermik ungasissorsuunngitsukkut imaluunniit augusti aallartilaartoq aalisarnermut ataatsimiititaliaq aamma ilaasortat ilai qaaqqusaanerput naapertorlugu, pisuussutit uumassusillit piujuaannartinneqarnissaat pillugu isumasioqatigiinnermut aamma qaaqqusaapput. Aamma nalunngilara taassuma saniatigut piffissap ilaatigut immaqa siusinnerusukkut peqqinnissamut ataatsimiititaliaq qaaqqusaasimasoq.

Soorlu tamakkunani suliartortoqartillugu ilaatigut soorunami misigeqqajaasinnaasarpugut immaqa ilaannakutut angalatitaalluta. Taamatut oqarama imatut paasineqassaaq, tamakkiisumik nunanut allanut isumaqatigiinniuteqarsinnaanernut toqqaannartumik allat kattuffiit suleqatigiillu nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutaasut naapertorlugit saneqqutiinnarsinnaaneq ajorpagut. Kisianni malunnartarpoq nalunngisagut eqqaamiutta pingaartumik Islandi eqqarsaatigalugu ilisimaarisagut pisuussutinullu atuinerput najoqqutaralugu, amigartumik suleqatigiittugut. Aammalu allat immaqa immitsinnut arajutsisissinnaasarluta.

Taamaattumik kaammattuutigerusunnarpoq Naalakkersuisunut tapersiutitut, kaammatuutigerusunnarpoq, taamatut suliap ingerlanneqarnerani ataatsimiititaliat allanut aamma nunanut tunngassuteqartunut suliaqartillugit qanimut sapinngisamik suleqatiinnerisa nukittorsarneqarnissaat.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Oqaaseqartut annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilakka erseqqissaanerilli oqaatigilaagassakka taassaapput; erseqqissumik apeqqutit, Otto Steenholdtip apeqqutigaa: Nunanut allanut tunngasutigut allaffeqarfipput inuttassaaleqisoq. Soorunami naammattunik inuttassaqanngitsutut oqaatigineqarsinnaavoq, taamaaviisa maannakkut suliassat uaniittut qiviassagutsigik. Kisianni tappikani sulisut sulilluarput, aamma naammaginartumik sulillutik, takusinnaavarput maannakkut nalunaarusiaq aamma suliarineqarsimanera, tappikani suleqatigiinnikkut, aammalu Bruxellemi taamatullu Ottawami suleqatigisagut aamma peqatigalugit suliassat taakkua inaarsarneqarmata.

Aamma allaffeqarfitsinni naammassisinnaanngilagut kisimiilluta maani tamakku tamaaviisa nalunaarutit uani, nunanut allanut tunngasutigut ministereqarfik Danmarkimi suleqatiginngikkaluarutsigu. Taanna erseqqissumik oqaatigissavarput aamma.

Tassani suleriaaseq atorneqartoq pinngitsoorani nangittariaqarpoq, suleqatigiinneq nangittariaqarpoq, Kalaallit Nunaata soqutigisai annertuumik danskit nunanut allanut tunngasutigut aallartitaqarfii suleqatigalugit ingerlanneqarpoq.

Aamma Bruxellemi sulisugut oqartariaqarpunga sulilluarput, taamatullu aamma Canadami. Oqaatigineqarpat soorlu Otto Steenholdt siullermik oqalunnermini oqaatigigaa, Canadami suna soqutigisarigatsigu, qanoq annertutigisumik Canada tunngavigisinnaavarput? Canadamiipput ilaatigut issittumi innuttaaqatigut, taakkualu aamma suleqatigaagut, assigiinngitsuni, kulturikkut allatigullu.

Kisianni aamma puigussanngilarput aatsitassarsiornerup tungaatigut, ukiut tamaasa Canadamin-ngaanniit selskabet aatsitassarsiornermut annertuumiik peqataajumasut naapittuartaratsigit, qujanartumik, oqarpunga qujanartumik maannakkut aatsitassat tungaatigut silarsuarmi misissuinerianeq tamakkiisumik apparsimaarpoq, pavaniinngilaq ammut ataaniippoq, utaqqineqarsinnaasut taani. Maanna kisianni Canadap soqutigisaqarnini Kalaallit Nunaanut suli attammagu, aatsitassarsiornikkut tassani suleqatiinnerput aamma assut neriulluaatigaarput, qularutigineqassanngilaq aamma aalisarnikkut Canada aamma qaninnerusumik suleqatigineqarnissaa pisussaammat.

Aamma ilisimaneqassaaq oliasiornissaq aappagu qillerineq aallartippat Fyllami, taava sillimaniarnikkut Canadap Danmarki Kalaallit Nunaatalu aamma isumaqatigiissutaat, isumalluutaammat oliamik qanoq ittumik ajortumeertoqassagaluarpat. Tassani aamma Canadap isumalluutaanera suleqatiginissaalu aamma periarfissaq tassaniippoq.

Naalakkersuisuninngaanniit paatsuungasoqaqqunagu isumagissavarput maannamut kommissioni pillugu paasissutissat erseqqinnerusut agguaallugit paasissutissatut aamma maannakkut piffissami agguaanneqarsinnaalereermata. Ippassaq suliassaq taanna isumaqatigiinniarnerit assigiinngitsut tunngavigalugit naammassisutut isikkoqarpoq, taamaattumik paasissutissanik agguaasoqarumaarpoq, aammalu taamatut paasissutissat assinginik udvalginut aamma ilisimatitsissutaareersimasunik.

Tassani oqaatigeqqissavara Namminersornerulernerput ukiuni 20-ini ingerlanerani uparuartugassagut arlaliupput aammalu iluarsisariaqakkagut. Taamaattumillu Kalaallit Nunaata nammineerluta ingerlalernissatsinnut, aamma tassunga ilaavoq nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsinermi nammineerluta periarfissagut aatsaannguaq taasakka.

Tassanilu qularutigineqassanngilaq taanna piaartumik inerniarnissaa eqqarsaatigalugu siunnerfigineqarmat, 2000 naatinnagu taava nunanut allanut tunngasutigut apeqqutit naammassineqarsinnaajumaartut, kommissionimi. Taavalu ukioq 2001-ip ingerlanerani ukiakkut landstingimi saqqummiussassanik naammattuugassat periarfissinniarneqarumaarlutik. Suliassaq uani ingerlanneqartussaq partiinit tamanit ilaasortaqartinneqarnissaa siunnerfigineqarpoq, aammalu avataaninngaanniit toqqarneqarsinnaasunik aamma ilaqartinneqarluni.

Ole Lyngep oqaatigisaa ilumoorpoq, ilisimateqatigiittarnissatsinnut tunngatillugu ilumoorpoq, uaniippoq ataatsimiititaliat ataavarnerusumik ilisimatinneqartarnissaat aamma pisariaqartoq. Aammalu ilaatigut Inatsisartuni udvalgit taassuma inissisimanera pillugu erseqqinnerusumik inissiiumanera aamma qularutigineqassanngilaq, aamma Naalakkersuisuninngaanniit oqaloqatiginnissutigissallugit piareersimasugut. Taanna aamma naammassiniarneqarsinnaavoq.

Taavalu tusaatissatut, taanna naggataarutigalugu oqaatigilaarlara. OECD-mut tunngatillugu aningasaqarnermut Naalakkersuisup akissutigisai ilumoorput, tassani suliniutit aallartinneqareerput Naalakkersuisuninngaanniit, aamma ilinniartitaanikkut, assersuutigalugu ima nukiginnartigisutut maannakkut pissutsit aamma isikkoqarput, allaat Danmarkimi HTX-mut inatsisissaq akuersissutigineqanngitsoq, uagut maani saqqummiunneqarnissaa ilungersuussimavarput.

Qujanartumillu aamma Inatsisartut qullersaqarfia paaseqatigalugu, maannakkut isummerfigisinnaavarput kingusinnerusukkut kulturundervisningsudvalgip aalajangiiffigisinnaasaatut, aappaguminngaaniit tekniskgymnasia taammalilluni ukiakkut aallartissinnaanera anguneqaqqullugu. Aamma tamakkua ilinniartitsinissamik annertuusaanissamik OECD-p innersuussutaasa iluaniipput.

Ilinniartitsinigut sakkortusartariaqarpagut, aammalu tapiissuuterparujussuit atorneqartut imaaliinnarlugit peersinnaanngilagut tamaasa, millilerlugit aallartipput maannakkut, aamma taamaattariaqarpugut. Ataatsikkut tamaasa pisinnaanngilagut, ungasinnerusoq isigalugu tapiissutit milliartortinnissaat maannakkut aallartipparput Naalakkersuisuni, taamaalilluni unammilleqatigiinneq anginerusoq, aamma innersuussutaasup anguneqarnissaa, ullormiit ullormut pinngitsumik, kisianni angujartuaarlugu annernanngitsumik tamanut, taamaalilluni qaangerneqaqqullugu. Tassanilu aamma ilaapput Namminersornerullutik Oqartussat aktieselskabii, aamma privatinut tunniunneqarnissaat aamma tassani aamma eqqarsaatinut ilaammata.

Taama oqaaseqarlunga qujavunga, maani sivisuumik kisianni imaqarluartumik, nalunaarusiaq aamma annertoqisumik oqaatigineqartoq ilumoorpoq annertoqaaq, kisianni aamma imarisa soqutiginaateqaqimmata avataaninngaanniit aamma nunatsinnit sukkulluunniit taamalilluni malinnaaffigineqarsinnaanera qularutigissanngilarput. Aammalu paasissutissanik annertoqisunik inuiaqatigiinni taamaalilluni imaqarmat. Qujassutigaara taamatut saqqummiussat tamaasa, partiinit maani inimilu.

 

Augusta Salling, Atassutip politikkikkut oqaaseqartartua nutaaq:

Tassaana Naalakkersuisut siulittaasuata Otto-mut atassutip oqaaseqartuanut oqartitsinera naqqilaarusullugu, tassa oqarmat, Canadami sussagatta? Ilaa Canadamut atassuteqarnissarput soorlu pisariaqanngitsutut isikkulimmik oqaatigisimagaa. Kisianni imatorpiaq Otto-p saqqummiussinerrmini oqaasia issuassavara:"Canadamut atassuteqalaarpugut, isumaqarpugullu Nunavut atassuteqarfigilluarsinnaagivut, Naalakkersuinikkullu taakku soorunami aallarteqqaajugamik ilinniarfigissavaatigut".

Tassa Atassumminngaanniit soqutigilluinnarparput nunat assigiinngitsut pitsaasumik attavigineqarnissaat, aammalu uani isumaqarluta Canadamut attaveqarnerput suli annertusarneqartariaqartoq. Tassa taama paasineqartariaqarpoq, oqaatigineqanngilaq Canadami susassaqarpianngitsutut isumaqartugut. Taannaana naqqiissutigilaaginnarniarlugu.

Oqaluuserisaq naammassivoq.