Oqaluuserisassani immikkoortoq 27-2 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Marlunngorneq 19. oktoberi 1999 nal. 13.30
Ataatsimiinnermi
aqutsisoq:
Inatsisartut Siulittaasuat, Johan Lund Olsen.
Alfred Jakobsen, Avatangiisinut Pinngortitamullu
Naalakkersuisoq:
Aap, tassa Kalaallit
Nunaanni aalisakkanik misissuinerit aaqqissuussaanerat sulinerallu pillugit
Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut, aappassaaneernissaanut maannakkut
Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiutissavara:
Peqqussutissatut
siunnersuut oktoberip ulluisa sisamaanni 1999-imi siullermeerlugu
Inatsisartunit oqallisigineqarpoq partiillu oqaaseqartuinit tamanit
isumaqataaffigineqarluni.
Taamaakkaluartoq
immikkoortut ilaat erseqqissaateqarfigerusuppakka.
Kalaallit Nunaanni
aalisakkanik misissuinerit Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik
Oqartussanut nuunneqarnissaannik inatsisikkut nr. 847, 21. december
1988-imeersukkut nunarput tamakkununnga tunngasuni suliassat isumaginissaannut
piginnaatitaaffilerneqarpoq. Tassa imaappoq nunarput taamatullu Kalaallit
Nunaanni aalisakkanik misissuinerit 1989-imi januaarip allaqqaataaniilli
inatsit piginnaatitsissutaasoq malillugu suliassat suliarinissaannut
piginnaatitaaffeqarlutillu pisussaaffeqarsimapput.
Ullumikkut Kalaallit
Nunaanni aalisakkanik misissuinerit atorunnaarsinneqareerput, tassami
sullissivik taannaalluni Pinngortitaleriffik pillugu Inatsisartut inatsisaata
nr. 6, 8. juni 1994-imeersup akuersissutigineqarneratigut
Pinngortitaleriffimmut atalermat. Kalaallit Nunaanni aalisakkanik misissuinerit
ullumikkut Pinngortitaleriffimmut atapput. Taamaammat Pinngortitaleriffik
suliassat siusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni aalisakkanik misissuinernit
suliarineqartaraluartut suliarinissaannut pisussaavoq.
Kalaallit Nunaanni
aalisakkanik misissuinerit aaqqissuussaanerat sulinerallu pillugit Inatsisartut
peqqussutissaattut siunnersuutip Inatsisartut allattoqarfiannut
nalunaarutigineqarnerata kingornatigut Ministeriuneqarfimmit tassa
Naalagaaffiup Sinniisua aqqutigalugu aamma Savaatillit Peqatigiit
Suleqatigiissunit tusarniaanermut akissutit tiguneqarput.
Ministeriuneqarfiup
tusarniaanermut akissutaatigut erserpoq, Ministeriaqarfiup pingaartilluinnaraa
Pinngortitaleriffik pillugu Inatsisartut inatsisaata inatsisartut
peqqussutaannut allanngortinneqarnissaa, tassani suliassaqarfiit allat
nuunneqarnerisulli inatsit piginnatitsissutaasoq innersuussutigineqarluni.
Taamaaattorli Ministeriuneqarfimmit ilisimaneqarpoq Namminersornerullutik
Oqartussat siunnersuutikkut saaqqummiunneqartukkut pissutsit aaqqinneqarnissaat
kissaatigigaat. Siunnerusukkut aalajangiusimaneqassappat Ministeriuneqarfiup
missingiutit periaaserineqartorlu immikkorluinnaq pisutut kingusinneruskkullu
najoqqutarineqarsinnaanngitsutut isiginiarpai. Siunnersuutit
aalajangiusimaneqarput.
Savaatillit Peqatigiit
Suleqatigiissut siunnersuummut nassiunneqartumut oqaaseqaatissaqarsimanngillat.
Tusarniaanermut akissutit
tiguneqartut kingunerisaanik Kalallit Nunaanni aalisakkanik misissuinerit
aaqqissuussaanerat sulinerallu pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut
siunnersuummut nassuiaatit allanngortinneqarput. Inatsisip oqaasertai
allanngortinneqaanngillat.
Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:
Kalaallit Nunaanni
aalisakkanik misissuinerit, misissuinerullu aaqqissuussaanerat pillugu
inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutip siullermeerneqarnerani Siumumiit
oqaaseqarfigisavut innersuussutigalugit, matumani peqqussutissakkut
iluarsiniarneqartoq tassalu, siornatigut Kalaallit Nunaanni aalisakkanik misissuinerit,
aalisakkanik misissuisunit taasakkatsinnit ingelanneqartaraluartut ullumikkut
Pinngortitaleriffiup suliassaqarfiisut, suliarisalernissaannut
piguinnaatitaaffeqalernissap iluarsineqarnissaanut tunngatillugu, peqqusstip
siullermeernerani, Siumumiit pingaartillugu oqaatigigaarput,
Ministeriuneqarfiup akissuteqarsimannginnera sillimaffigineqartariaqartoq.
Maannakkut Siumumiit
nuannaarutigalugu, uani saqqummiussakkut maluginiarparput Ministeriuneqarfiup
akissutaatigut tamanna akornutissaqartinneqanngitsoq oqaatigineqarmat, aammalu
taakkuunannga pingaartinneqartoq Pinngortitaleriffik pillugu Inatsisartut
inatsisaat, Inatsisartut peqqussutaannut allanngortinneqarneratigut tamatuma
aaqqiivigineqarnissaa.
Tamannalu aallaavigalugu
aaqqiisoqarnissaanut atugassanik, Kalaallit Nunaanni aalisakkanik misissuinerit
taakkualu suleriaasiisa aaqqissuussaanerat pillugu, Inatsisartut
peqqussutissaattut siunnersuummut nassuiaatit allannguutaat matumani
saqqummiunneqartut ilanngullugit Siumumiit tusaatissatut tiguagut. Taamatullu
oqaaseqarluta peqqussutissap, taamatut isikkoqarluni
pingajussaaneerneqarnissaaq kisssatigaarput.
Siverth K. Heilmann, Atassutip oqaaseqartua:
Kalaallit Nunaanni aalisakkanik
misissuinerit aaqqissuussaanerat sulinerallu pillugit Inatsisartut peqqussutissattut
siunnersuummut Atassummiit siullermeerinermi naatsumik oqaaseqarnitsinni
oqarpugut: Susassaqartunut tusarniaassutigineqarsimammat, kiisalu
allaffissornikkut aningaa-saqarnikkullu kinguneqartussaanngitsoq
iluarisimaaripput.
Taamaattumik Atassummiit
siullermeerinermi oqaaserisagut aalajangiusimagatsigit, taamatut naatsumik
oqaaseqarluta peqqussutissatut siunnersuut taperserparput. Pingaartilluguli
suliap pineqartup tigunissaanut nalorninaatsumik tigunissaa Naalakkersuisunik
qularnaarniarneqassasoq.
Ole Lynge, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Kalaallit Nunaanni aalisakkanik
misissuinerit aaqqissuussaanerat sulinerallu pillugit Inatsisartut
peqqussutissaattut siunnersuut siullermeerlugu suliarineranut atatillugu, Inuit
Ataqatigiinniit erseqqinnerusumik paaserusutagut maanna aappassaaneerinermut
atatillugu Naalakkersuisup § 4-aannut oqaaseqaatitigut erseqqissaateqarmata
qutsavigaagut.
Taamatut nunatsinni aalisakkanik
misissuinerit aaqqissuussaanerat sulinerallu pillugit nunatsinnut
nuunneqarnerisa kingunerisaanik maanna Pinngortitaleriffiup
Namminersornerullutillu Oqartussat inuussutissarsiutitigut susassaqarfiisa
akornanni ataqatigiissumik ingerlatsinissaq siunertaralugu, pissaganassaaq
siunissami aalisakkanik misissuinerit assigiinngitsut ingerlaaneqarnerisa
aaqqissuunnissaat.
Ungasinngitsukkut Inatsisartut
ataatsimiititaliaat marluk, Pinngortitaleriffimmut pulaarput, tassanilu
malugisinnaasagut malillugit, soqutiginarpoq siunissami nunatsinni pisuussutit
uumassusillit pillugit ilisimasat pinngortitallu pissusaata allanngorarnerisa
malittarinissaat Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut pingaaruteqarluinnartoq.
Pisuussutit uumassusillit inuussutissarsiutigisatta piujuaannarnissaat
qulakkeerniarlugit misissuinerit aamma patajaallisarneqarnissaat.
Taamatut naatsumik oqaaseqarluta
Kalaallit Nunaanni aalisakkanik misissuinerit aaqqissuussaanerat sulinerallu
pillugit peqqussutissatut siunnersuut pingajussaaneerneqarnissaminut
ingerlateqqinneqarnissaa Inuit Ataqatigiit akuersaarpaat.
Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Kalaallit Nunaanni aalisakkanik
misissuinerit aaqqissuussaanerat sulinerallu pillugit Inatsisartut
peqqussutissaattut siunnersuutip aappassaaneerneqarneranut tunngatillugu
Kattuseqatigiinniit imatut oqaaseqaateqarusuppugut. Aallaqqaamut
naqqiutigilaassuara 1988-imik allaqqasoq 1989-iusussaammat. Naqinnerliugaq
taanna utoqqatissutigilaassuara.
Inatsisissatut siunnersuutip
aappassaaneerneqannginnerani maluginiarneqarsimasoq, tassalu
oqartussaaffeqarnerup 1989-imili nuunneqarneranik atuutilersimanera
Naalakkersuisuniit oqaatigineqarpoq. Maannakkullu tusarniaareernerup kingorna
paasinarsisimavoq, Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutip inatsisitigut
aaqqiivigineqarsinnaasut Kattusseqatiinniillu allannguutissatut siunnersuutaasut
tamaasa tapersersoratsigit. Tassalu aalajangersakkanut ataasiakkaanut
tunngatillugu taakkartorneqartut tassapput, allannguutissatut § 1-imut
tunngasut aammalu § 2-mut tunngasut, taakkua ataasiakkaarlugit
taakkartussanngilagut erserereermata, siuunnersuummi. Siullermeernermilu
oqaatigisimasagut eqqaasitsisutigalugit Kattusseqatigiinniit suliap
pingajussaaneerneqarnissaanut akuersaarlugu innersuussutigissavarput.
Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut Avatangiisunut
Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq oqaseqaqqittoq:
Ja, tassa Naalakkersuisut
sinnerlugit qujassutigissuara taamatut peqqussutissap pingajussaaneernissaanut
tamarmiulluta aamma Kattusseqatigiit ilanngullutik taamatut tapersiinerat, naak
imma-qa Atassutikkormiut tapersiinertik pingajussaaneernissaata tunngaanut
oqaasertaleenerat amigalaaraluartoq, kisianni taamatut paasivara, taamaattumik
partiinut tamanut Kattusseqatigiinnullu qujavunga.
Johan Lund Olsen, Ataatsimiinnermik aqutsisoq:
Ja qunajaq, tassalu
oqaatigeriikkattuut tassa maannakkut taasiniartussaassaagut. Tassa
aappassaaneerisoqarpoq. Taamaammaat maani inimi najuuttut maannakkut tassa
20-iuvugut, maannalu tassa taasisussaassaagut, aappassaaneerinermi.
Tassa taasissutigissavarput Kalaallit
Nunaanni aalisakkanik misissuinerit aaqqissuussaanerat sulinerallu pillugit
inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut. Tassunga tunngatillugu aamma
erseqqissaatigineqalaassaaq, tassa tassani siunnersuummi nassuiaatit
annikitsunnguamik tassani allanngortinneqarmata. Kisianni inatsisip oqaasertai
allanngortinneqanngimmata.
Taamatullu isikkoqarluni
aappassaaneerneqarnissaanut akuerseqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit.
Taamatullu aamma isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaanut ingerlaqqinnissaanut
isumaqataasut.
27-it najuuttut tamarmik.
Tassa taamatut
isikkoqarluni tassa pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlaqqissaaq, tassa maani
ataatsimiittarfimmi najuuttut tamarmik taaseqataaffigivaat, tassa 27-it. Ja,
qujanaq.
Oqaluuserisaq naammassivoq.