Oqaluuserisassani immikkoortoq 38-2 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Pingasunngorneq 26.oktober 1999 nal. 14.55
Oqaluuserisassani immikkoortoq 38.
Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut
inatsitsissaattut siunnersuut.
(Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaq)
(Isumaginninnermut Ataatsimiititalaiq)
(Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaq)
(Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq)
Aappassaaneerinninneq.
Ataatsimiinnermij aqutsisoq: Finn Karlsen, Siulittaasoqarfimmi
ilaasortaq.
Anders Andreassen, Peqqinnissamut Ataatsimiititaliami siulittaasoq:
Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaata inatsisissatut siunnersuut
Inatsisartut 1999-imi upernaakkut ataatsimiinneranni siullermeerneqareermat
nassuiaatitai ilanngullugit misissuataarpaa.
Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap inatsisissatut siunnersuutip
suliarineranut atatillugu Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu
Ataatsimiititaliaat kiisalu Inatsisartut Isumaginninnermut Ataatsimiititaliaat
suleqatigalugit tusarniaanernit akissutisiat nuutinneri aamma PAARISA-mit
Peqqinnissamullu Naalakkersuisumit itisilerutitut paasissutissat arlallit
sulinermini atugassamisut pissarsiarisimavai.
Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap aallaqqaatigalugu oqaatigissavaa meeqqat
atugarisaasa pitsan-ngorsaavigineqarnissaannik kiisalu soqutigisaasa,
pisariaqartitaasa pisinnaatitaaffiisalu isiginiarneqartarnissaannik
siunnersummi siunertarineqartut ataatsimiititaliami ilaasortanit tamanit
taperserneqartut.
Nunatta Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii Pillugit
Isumaqatigiissutaat atsioqataaffigereerpaa, taamaammallu nunarput
isumaqatigiissummi aalajangersakkat ulluinnarni malinneqarnissaannut
pisussaaffeqarpoq. Tassa imaappoq Inatsisartut, Naalakkersuisut qitiusumillu
allaffitsigut ingerlatsisut, kommunit, atuarfiit angajoqqaallu meeqqat pillugit
iliuuserineqartuni tamani meeqqanut pitsaanerpaasussat
sallerpaajutinneqartarnisaannut akisussaaffeqartut. Tamannalu
takuneqarsinnaavoq Naalagaaffiit Peqatigiit isumaqatigiissutaanni artikel 3-mi.
Meeqqat inuusuttuaqqallu periarfissat siullerpaat atorlugit pimoorussamik
suliniarfiginissaat pisariaqarluinnalerpoq, taamaaliornermi sumiginnaasarnerit
allatigullu meeqqat pisinnaatitaaffiinik suusupaginninnerit unitsinneqarnissaat
anguniartariaqarmat. Ataatsimiititaliaq ersarissumik isumaqarpoq Meeqqat
pillugit Siunnersuisoqatigiinnik pilersitsisoqassagaluarpat tamanna piffissaq
qanittoq ungasinnerulaartorluunniit eqqarsaatigalugu meeqqanut
atugassarititaasut tungaasigut iluaqutaanavianngitsoq.
Suliniutissat piviusut piaartumik aallartitinneqarnissaat
anguneqarsinnaaqqullugu Ataatsimiititaliap kaammattuutigissavaa
suleqatigiiffissamik nutaarluinnarmik misilittagaqanngitsumillu
pilersitsinissamut taarsiullugu kattuffiit ingerlatsiiviillu pioreersut,
pineqartumullu tunngatillugu misilittagaqarluareersut, meeqqat
pisinnaatitaaffii illersorniarlugit pimoorussamik orniguttarnertigullu
suliniuteqarnissaminnut sakkussaminnik pilersorneqassasut. Taamaalilluni
Ataatsimiititaliap tassunga atatillugu kaammattuutigissavaa ingerlatsiviit
pioreersut suliassaq tamanna naammassisinnaajumallugu aningaasanik
sulisussanillu pisariaqartitaminnik qulakkeerunneqassasut.
Meeqqat atugarisaasa qanoq ittuuneri qanoq peqqitsiginerinik
aallaaveqaannanngillat. Allatut oqaatigalugu isumaginninnermut
ilinniartitaanermullu tunngasut akuleruttariaqartarput, taamaammallu
suliassaqarfinni assigiinngitsuni oqartussaaffiit suleqatigiinnerisa
annertusarnissaat pisariaqarpoq. Tamannarpiaq eqqarsaatigalugu Peqqinnissamut
Ataatsimiititaliap siunnersuutigaa PAARISA suliassaqarfinni assigiinngitsuni
oqartussaaffinnut katersuuffittut sullissisinnaanerulersussanngorlugu
aaqqissuunneqassasoq, taannalu aallaavigalugu meeqqat pisinnaatitaaffiisa
paasisitsiniutiginissaat suliassarilerlugu.
Ataatsimiititaliap siunnersuutip suliarinerani kommunit
tusarniaavigineqarnerminnit akissutaat annertuumik pingaartissimavai.
Taamaaliorpoq nassuerutigalugu kommunit tassaasut ulluinnarni sumiginnaanernik
meeqqallu tunngaviusumik pisinnaatitaaffiinik suusupaginninnernik
nalaataqartartut.
Ataatsimiititaliaq ersarissumik isumaqarpoq siunnersuutip
ilusilersugaanermini meeqqanut atugassarititaasut pillugit suliniarnerup qitiusumik
nunallu tamalaat akornanni annertunerusumik ingerlanneqarnissaanik
tunaartaqarnini pissutigalugu najukkani ajornartorsiutit pingaarnertut
aallunneqarsinnaanerigalui tunulliukkai.
Ataatsimiititaliap ilaasortaasa isumaqatigiillutik ullumikkorpiaq
ajornartorsiutit tunngavigalugit sakkortuumik kaammattuutigissavaat najukkani
meeqqanik inuusuttuaqqanillu sullissineq annertusarneqarlunilu
nukittorsarneqaqqullugu. Ataatsimiititaliap takorloorpaa illoqarfinni
nunaqarfinnilu sullissineq pinaveersaartitsinermut siunnersortit sulineri,
isumaginnittoqarfiit, peqqinnissamik ingerlatsiviit, pinerluttaalisitsisut
pinerluuteqarsimasunillu isumaginnittoqarfiit suleqatigiiffiisa, tassalu
SSPK-nik taagorneqartut, suleqatigiinneri kiisalu najukkani meeqqat oqaaseqartartuinik,
meeqqat arlaatigut atornerlunneqarsimasut atornerlunneqartulluunniit
attaveqarfigisinnaasaannik, pilersitsiortornerit aqqutigalugit
nukittorsarneqarsinnaasoq.
Naggasiullugu Ataatsimiititaliap ilaasortaasa isumaqatigiillutik
Naalakkersuisut kajumissaassavaat ingerlatsiviit kattuffiillu pioreersut
meeqqanik inuusuttuaqqanillu sullissinerisa siuarsarneqarneri aqqutigalugit
siunnersuutip meeqqat atugaasa soqutigisaasalu, pisariaqartitaasa kiisalu
pisinnaatitaaffiisa pitsanngorsaavigineqarnissaannik siunertaata
piviusunngortinniarneqarnissaa suliniutigeqqullugu. Suliarlu tamanna
illoqarfinni nunaqarfinnilu ataasiakkaani suliassat sallerpaatillugit
annertusartariaqarpoq.
Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup taama oqaaseqarluni inassutigaa Meeqqat
pillugit Siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaattut
siunnersuut Inatsisartunit itigartinneqassasoq, ataatsimiititaliaq isumaqarmat
qissimigaagassat siuliani taagorneqartut siunnersuummi naammattumik
periarfissarsiuunneqarsimanngitsut.
Ataatsimiititaliami ilaasortaapput Anders Andreassen, Siumut,
Ataatsimiititaliap siulittaasua,
Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit,
Lars Karl Jensen, Siumut,
Anders Nilsson, Atassut,
Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit.
Asii Chemnitz Narup, Isumaginninnermut Ataatsimiititaliami
siulittaasoq::
Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut
inatsisissaatut siunnersuut pillugu isumaliutissiissut, Inatsisartut
Isumaginninnermerni Ataatsimiititaliaannit.
Inatsisartut Isumaginninnermut Ataatsimiititaliaata inatsisissatut
siunnersuut Inatsisartut 1999-imi upernaakkut ataatsimiinneranni
siullermeerneqareermat nassuiaatitai ilanngullugit misissuataarpaa.
Isumaginninnermut Ataatsimiititaliap inatsisissatut siunnersuutip
suliarineranut atatillugu Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu
Ataatsimiititaliaat kiisalu Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaat
suleqatigalugit tusarniaanernit akissutisiat nuutinneri aamma Peqqinnissamut
Naalakkersuisumit, Isumaginninnermut Naalakkersuisumit, Kultureqarnermut,
Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisumit PAARISA-millu
itisilerutitut paasissutissat arlallit sulinermini atugassamisut
pissarsiarisimavai.
Isumaginninnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup aallaqqaatigalugu
oqaatigissavaa meeqqat atugarisaasa pitsanngorsaavigineqarnissaannik kiisalu
soqutigisaasa, pisariaqartitaasa pisinnaatitaaffiisalu
isiginiarneqartarnissaannik siunnersummi siunertarineqartut
ataatsimiititaliamit tapersersorneqartut. Aammattaaq ataatsimiititaliap meeqqat
pisinnaatitaaffiisa siunnerfeqarluartumik suliniutigineqarnissaannik
siunnersuummi anguniarneqartut tamakkiisumik tapersersornartippai.
Ataatsimiititaliap isumaa, ilaatigut kommuninut tusarniaanernit
akissutisianik tuunngaveqartoq, naapertorlugu siunnersuummi anguniarneqartut
oqartussaaffimmik qitiusumik inissisimasumik - meeqqat pillugit
siunnersuisoqatigiiffimmik pilersitsinikkut pinnani, najukkanili
pisariaqartitat annertunerusumik periarfissiuunneqarnerisigut
timitalerneqassapput.
Piviusoq unaavoq kommunit meeqqap tunngaviusumik pisinnaatitaaffiinik
sumiginnaanerit kingunerisartagaat ulluinnarni sulinerminni toqqaannartumik
naammattoortuartaraat. Kommunit arlallit meeqaat atugarisaannik
pitsanngorsaaniarluni suliniutinik arlalinnik aallartitsiortoreerput.
Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq taamatut suliniuteqarneq
nukittorsarneqarlunilu annertusartariaqartoq, taamaalilluni meeqqap
pisinnaatitaaffiisa pitsanngorsaavigineqarnerat kommunini sorlaqarluni
ingerlanneqarsinnaaniassammat.
Tamanna ilaatigut tunngavigalugu ataatsimiititaliap Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliaq qinnuigisimavaa meeqqat pillugit
siunnersuisoqatigiiliornissamut aningaasaliissutissatut siunnersuutigineqartut
1,6 mio. kr.-it immikkut kontomut meeqqanut inuusuttuaqqanullu atugassiamut
nuutinneqarsinnaanerat misissoqqullugu.
Isumaginninnermut Ataatsimiititaliap takorloorpaa aningaasat
aningaasanut inatsisissami siunnersuummi ukioq 2000-imut meeqqat pillugit
siunnersuisoqatigiiliornissamut immikkoortitat allatut atorneqarsinnaasut. Ataatsimiititaliaq
isumaqarpoq meeqqat atugaat pimoorullugit pitsanngorsarneqassappata meeqaat
inuusuttuaqqallu pillugit suliniutaareersut ataqatigiissaarnissaat meeqqallu
pisinnaatitaaffii pillugit nuna tamakkerlugu qaammarsaanerit
paasisitsiniaanerillu aqqutissaasut.
Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq taamatut sulineq ingerlatsiviit
kattuffiillu pioreersut aallaavigalugit ingerlanneqartariaqartoq, soorlu
PAARISA, najukkani pinaveersaartitsiniarnermi siunnersortit, Sorlak, SUKORSEQ,
taakkumi meeqqanik inuusuttuaqqanillu sullissinermi
misilittagaqalereersimammata. Ataatsimiititaliap ilanngullugu kaammattuutigaa
ukioq 2000 meeqqqanut ukioritinneqassasoq, tamatumanilu siunertarineqassasoq
meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit sulinerup aallunneqarnissaa.
Oqaatigineqartarpoq meeqqat inuusuttuaqqallu pillugit oqartussaaffiit
assigiinngitsut suleqatigiinnerata qitiusumik najukkanilu ingerlatsivinni
nukittorsarneqarnissaa pisariaqartoq, taamaaliortoqassappallu
ataqatigiissaarineq annerusartariaqarpoq. Aammattaaq kommunit Namminersornerullutik
Oqartussat suleqatigiinnerat annertusartariaqarpoq. Meeqqat pisinnaatitaaffiisa
tungaasigut ineriartortitsisoqassappat ataqatigiissumik tamakkiisumillu
suliniuteqarnissaq pisariaqarpoq, taamaattumillu Ataatsimiititaliap
Naalakkersuisut qinnuigai misissoqqullugu oqartussaaffiit assigiinngitsut
suleqatigiinnerisa aammalu meeqqanut tunngatillugu suliniarnerup
ataqatigiissaarneqarnera pitsaanerpaamik, taamaalillunilu anguniakkat
kusanartut maangaannartinneqaqqunagit ingerlanneqarlutillu qulakkeerneqarsinnaanersut.
Aamma Ataatsimiititaliap oqaluuserisimavaa ilisimasanik katersivimmik,
meeqqat inuusuttuaqqallu pillugit paasissutissanik eqqortunik, tassungalu
ilanngullugu kommunit suliniuteqarnermikkut misilittagaannik misileragaannillu,
katersiffiusinnaasumik pilersitsisoqarsinnaannginnersoq. Taamaalilluni
ilisimasanik katersiiviup, eqiteriviup, taamaattup ilisimatuutut misissuinernit
misileraanernillu angusat ingerlateqqittarnissaat kiisalu kommunit
Namminersornerullutillu Oqartussat meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit
paasisitsiniaanerminni atugassaat, pillugit siunnersuisarnissat
suliassarisinnaavai, aammali pineqartut sullissinerminni periusissaat pillugit
siunnersuisarsinnaalluni.
Meeqqap pisinnaatitaaffii pillugit qaammarsaanerit paasisitsiniaanerillu
iluatsilluassappata oqariartuutit meeqqanit inersimasunillu
paasilluarneqartariaqarput. Ataatsimiititaliap tassunga atatillugu
assersuutigalugu najukkani radiot isiginnaartitsisarnerillu
iluaqutiginiarneqarsinnaaneri periarfissatut tikkuarusuppai.
Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup taama oqaaseqarluni inassutigissavaa
Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaattut
siunnersuut Inatsisartunit itigartinneqassasoq, ataatsimiititaliaq isumaqarmat
meeqqat pisinnaatitaaffiisa najukkani namminerni pissutsinik tunngaveqarluni
suliniutigineqarnissaat ataqatigiissaartariaqarnerilu siunnersuummi
naammattumik periarfissarsiuunneqanngitsut.
Taamatut oqaaseqarpugut Isumaginninnermut Ataatsimiititaliaminngaanniit
ukuninnga ilaasortaqarpoq:
Ruth Heilmann, Siumut,
Godmand Rasmussen, Atassut, sinniisussatut ataatsimeeqqataasoq,
Vittus Mikaelsen .Siumut, '
Loritha Hendriksen, Kattusseqatigiit,
Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit, Ataatsimiititaliap siulittaasua.
Olga Poulsen, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Ataatsimiititaliap siulittaasua:
Meeqqat Pillugit Siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut pillugu isumaliutissiissut, Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaannit
saqqummiunneqartoq.
Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaat suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:
Inatsisartuni ilaasortaq Olga Poulsen Inuit Ataqatigiit, siulittaasoq,
Inatsisartuni ilaasortaq Per Berthelsen Siumut, silittaasup tullia,
Inatsisartuni ilaasortaq Augusta Salling, Atassut,
Inatsisartuni ilaasortaq Ruth Heilmann, Siumut,
Inatsisartuni ilaasortaq Mogens Kleist, Kattusseqatigiit.
Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaata
inatsisissatut siunnersuut Inatsisartut 1999-imi upernaakkut ataatsimiinneranni
siullermeerneqareermat nassuiaatitai ilanngullugit misissuataarpaa.
Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliap inatsisissatut
siunnersuutip suliarineranut atatillugu Inatsisartut Isumaginninnermut
Ataatsimiititaliat kiisalu Inatsisartut Peqqqinnissamut Ataatsimiititaliaat
suleqatigalugit tusarniaanernit akissutisiat nuutinneri aamma itisilerutitut
paasissutissat arlallit sulinermini atugassamisut pissarsiarisimavai.
Aallaqqaatigalugu oqaatigineqassaaq Naalakkersuisut meeqqat pillugit
siunnersuisoqatigiinnik pilersitsiniarnerminni anguniagaat ataatsimiititaliap
paasilluarai. Ataatsimiititalialli Naalakkersuisunut malugeqquaa
Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup
isumaliutissiissummini oqartussaaffimmik, tassalu meeqqat ombudsmandiannik,
meeqqat inuusuttuaqqallu pisinnaatitaaffiisa tungaasigut
"alapernaattussamik", pilersitsisoqarnissaa nangaasaarutigigaa.
Tamatumunnga ilaatigut tunngavigaa "meeqqat ombudsmandiata"
suliassaasa sinnerisa oqartussaaffinnit allanit ingerlanneqareernerat.
Meeqqat atugarisaasa pitsanngorsaavigineqarnissaannik kiisalu
soqutigisaasa, pisariaqartitaasa pisinnaatitaaffiisalu
isiginiarneqartarnissaannik siunnersummi siunertarineqartut
Ataatsimiititaliamit isumaqatigiittumit taperserneqarput. Ataatsimiititalialli
isumaqatigiittup suliap taamaattut meeqaat pillugit siunnersuisoqatigiinnik
aaqqissuunneqarnermikkut annertunerusumik qitiusumik
inissisimatinniarneqartunik aallaaveqartinniarneqarnera akuersaarsinnaanngilaa.
Ataatsimiititaliap allatut oqaatigalugu nunap immikkoortuini meeqqat
oqaaseqartartussaat sisamaasut kommunini nunaqarfinnilu ataasiakkaani meeqqat
oqaaseqartartuisut ulluinnarni atuussinnaanerat apeqquserpaa.
Ataatsimiititaliat Naalakkersuisuni ilaasortamut kissaateqarnerat
tunngavigalugu kommuninut tusarniaaqqinnernit akissutisiarineqarsimasut
tunngavigalugit Ataatsimiititaliap paasivaa illoqarfinni nunaqarfinnilu
pisariaqartitat kissaatigineqartullu siunnersuutip suliarinerani naammattumik
periarfissiuunneqarsimanngitsut. Ataatsimiititaliaq erseqqissumik isumaqarpoq
meeqqat pisinnaatitaaffii pisariaqartitaallu najukkani namminerni ineriartortinneqartariaqartut,
tamannali meeqqat pillugit siunnersuisoqatigiinnik pilersitsinissamik
siunnersuummi siunertarineqanngilaq.
Taamaammat meeqqat pisariaqartitaat piviusumik aallaavilimmik
isumagineqarsinnaqqullugit Ataatsimiititaliap taarsiullugu siunnersuutigaa
Naalakkersuisut meeqqap pisinnaatitaaffiisa ineriartortinneqarsinnaanerannut
patajaallisaavigineqarsinnaaneranullu tunngatillugu najugarisani sulinerup
qanoq ingerlanneqarsinnaaneranut periarfissanik qulaajaallutillu
misissuissasut.
Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut kaammattussavai kommunit qanittumik
suleqatiginiaqqullugit aammalu meeqqat atugaat pitsanngorsaaviginiarlugit
najukkani namminerni suliniutaareersut eqqumaffiginiaqqullugit.
Ataatsimiititaliap kaammattuutigissavaa suliamut tassunga peqatigitillugu
meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit qaammarsaaniutit paasisitsiniaanerillu
aallartinneqassasut, taakku aqqutigalugit susassaqartut tamarmik, inersimasut
meeqqallu, meeqqat pisinnaatitaaffiisa suunerinik iternga tikillugu
paasisaqarsinnaaqqullugit.
Ataatsimiititaliap naggataatigut sakkortuumik kajumissaarutigissavaa ukioq
2000 nunatsinni meeqqat ukiuattut suaarutigineqassasoq, taamaalilluni
Naalakkersuisut, Inatsisartut, kommunit, kattuffiit angajoqqaallu meeqqat
inuunerminni atugarisaasa pimoorussamik pitsanngorsaavigineqarnissaannut
ataatsimoorlutik akisussaaffeqarnerat tamatumuunakkut
malunnartinniarneqarsinnaaqqullugu. Aammattaaq taamaaliorneq ukiut tusindillit
tulliit iserfiginerini meeqqat pingaarnerpaatinneqarnissaannut periarfissatsialaassaaq.
Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup taama oqaaseqarluni inassutigissavaa
Meeqqat Pillugit Siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaattut
siunnersuut Inatsisartunit itigartinneqassasoq, Ataatsimiititaliaq isumaqarmat
meeqqat pisinnaatitaaffiisa najukkani namminerni pissutsinik tunngaveqarluni
suliniutigineqarnissaat siunnersuummi naammattumik
periarfissarsiuunneqanngitsoq.
Alfred Jakobsen, Peqqinnisamut, Avatangiisinut Ilageeqarnermullu
Naalakkersuisoq:
Qujanaq. Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut
inatsisissaattut siunnersuutmaannakkut aappassaaneerneqarneranut atasumik
akissuteqaat Naalakkersuisut sinnerlugit maannakkut saqqummiutissavara.
Aallaqqaasiullugu Inatsisartut Isumagininnermut Ataatsimiititaliaat,
Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaat kiisalu Kultureqarnermut
Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaat Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit
pillugit Inatsisartut inatsisissaattut Naalakkersuisut siunnersuutaannik
peqqissaarlutik suliaqarsimanerannik qutsaviginiarpakka.
Meeqqat inuusuttullu atugaasa pitsanngorsarneqarnissaannik kiisalu
soqutigisaasa, pisariaqartitaasa pisinnaatitaaffiisalu isumagineqarnissaannik
siunnersuummi anguniarneqartunut Ataatsimiititaliat pingasuusut
isumaqataalluinnarnerat Naalakkersuini maluginiarparput.
Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit pillugit inatsisissatut siunnersuut
1999-imi upernaakkut ataatsimiinnermi siullermeerneqarpoq, Naalakkersuisullu
isumaqarluinnarput Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit ukioq 2000-imi januaarip
aallaqqaataani pilersinneqarnissaannik inatsisissatut siunnersuummut partiit
tamarmik Kattusseqatigiillu taamani tunngaviatigut isumaqataasut, isumaqartulli
aasap ingerlanerani tamanna tamanit oqallisigineqartariaqartoq kiisalu
aningaasat atugassiissutigisassat amerlavallaaluatsiartut.
Tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisut 2000-imut Aningaasanut
inatsisissatut siunnersuummut atatillugu Meeqqat pillugit
Siunnersuisoqatigiinnut aningaasaliissutissat ikilineqarnissaannik
nalunaaruteqarput. Inatsisartut Isumaginninnermut Ataatsimiititaliaat,
Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaat kiisalu Kultureqarnermut
Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaat allakkatigut ilisimatinneqarput
Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit ikinnerusunik aningaasaliiffigineqarunik inatsisissatut
siunnersuummi anguniakkanik naammattumik angusaqarsinnaanavianngitsut.
Naalakkersuisut Ataatsimiititaliat isumaliutissiissutaanni oqaaserineqartut
erseqqissut akuersaarpaat Meeqqallu pillugit Siunnersuisoqatigiit pillugit
inatsisissatut siunnersuummik tunuartitsinissaminnut piareersimallutik.
Tamatumalu peqatigisaanik Naalakkersuisut pinngitsoorumanngillagut
paaseqqussallugu ukioq 2000 tassaammat meeqqanut ukioritinneqartussaq.
Taamaammat Inatsisartut sakkortuumik kaammattorneqassapput 1,6 mio. kr.-it,
2000-imut Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuummi kiisalu ukiuni
missingersuusiorfiusuni ingerlatsinermut sillimmatinut inissinneqarnissaannik
Isumaginninnermut Ataatsimiititaliap Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut
inassuteqaataanik malinneqqullugit. Taamaaliornikkut suliassat pisariaqavissut
inatsisissatut siunnersuutikkut Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiinnut
suliassanngortinneqaraluartut aningaasalerneqarnissaat qularnaarneqassaaq.
Naalakkersuisooqatigiinnissamik isumaqatigiissut tunngavigalugu ilaqutariit
ajornartorsiutaasa pinaveersaartinneqarnissaannik Naalakkersuisut
anguniagaqarput. Meeqqat pillugit ingerlaasissap oqallisigineqarnerata nalaani
nunatsinni ilaqutariinnik nukissakilliortunik inuusoqarneranik, kiisalu meeqqat
ajornartorsiulersinnaasut, immaqalu ilaqutariit ajornartorsiornerat
pissutigalugu sumiginnagaasunik inuusoqarneranik ilisimasaqarnertik
Naalakkersuisut nassuerutigaat.
Taamaammat suliaqarfiit assigiinngitsut suleqatigiinnissaat suli
pisariaqarpoq, tassa qitiusumi sumiiffinnilu ataasiakkaani.
Pinaveersaartitsineq pillugu Siunnersuisoqatigiit novembarimi nalinginnaasumik
ataatsimiinnissamini qitiusumit, nunap immikkoortuinit sumiiffinnillu
ataasiakkaanit pinaveersaartitsiniarluni sulinerup qanoq patajaallisarneqarnissaa
pillugu inassuteqaateqaqqullugu qinnuigineqarpoq. Kommunit
suleqatigiinnerulernissaannik Ataatsimiititaliap kissaatigisaa tamatumuunakkut
naammassiniarneqarpoq.
SSPK aqqutigalugu suleqatigiinneq sumiiffinni ataasiakkaani pitsaasunik
misilittagaqarfigineqarpoq. Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnemut
Ataatsimiititaliarsuaq kaammattuivoq kommunini tamani SSPK-mi
suleqatigiinnermik pilersitsisoqassasoq, kaammattuullu taanna Naalakkersuisut
malinniarpaat.
Suliaqarfiit assigiinngitsut suleqatigiinnerulernissaat aamma qitiusumit
sulissutigineqarpoq. PAARISA annermik Isumaginninnermut Pisortaqarfiup,
Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Pisortaqarfiup kiisalu Peqqinnissamut
Pisortaqarfiup akornanni ataqatigiissaarisussatut pilersinneqarsimavoq.
Naalakkersuisullu sulissutigaat PAARISA-p naalakkersuisoqarfiit tamarmik
akornanni ataqatigiissaarisunngornissaa.
Oqaatigineqareersutut isumaginninnermi suliassanik Naalakkersuisut
pilersaarusiorsimapput ilaatigut meeqqanut inuusuttunullu tunngassuteqartut
iluarsaateqqinneqarnissaannik imaqartumik, paaqqinnittarfissanik
ilusilersuinermik timitaliinermillu, isumaginninnikkut siunnersuinerup
meeqqanut inuusuttunullu kiisalu ilaqutariinnut aamma atortinneqalernissaanik
kiisalu meeqqat inersimasullu kinguaassiutitigut atornerlugaasimasut
siunnersorneqarnerinik katsorsarneqarnerinillu, aammalu isumaginninnikkut
kisitsisinik paasissutissanik ingerlaavartumik katersuisoqartalernissaanik
imaqartunik. Suliniutit tamakku tamarmik kommuninik qanittumik
suleqateqarnikkut pissapput.
Atuarfitsialak atorlugu meeqqat atuarfiat iluarsaateqqinneqalerpoq,
tassanilu atuartut isiginninnerat kissaatigisaallu annertuumik
tunngavigineqassapput.
Peqqinnissamut tunngassuteqartut pingaaruteqarput. Meeraarartavut toqusartut
suli amerlavallaarput, qassiinillu meerartaqarpugut peqqinngitsutut
oqaatigineqartariaqartunik. Meeqqat tamarmik peqqillutik inuunissaminnut
periarfissinneqarnissaat Naalakkersuisut piareersimaffigaat. Tamatumani
ilaatigut pineqarput nappaatit pinnginnerinni naartusunik misissuinerit,
toqqissisimanartunik avatangiiseqarluni erninerit, nappaatit
pinaveersaartinniarlugit misissortinnerit kiisalu akiuussutissanik kapuuinerit,
aammalu kigutit isumagilluarneqarnissaannut periarfissat.
Tamatumanili aamma meeqqat angerlarsimaffimminni, atuarfimmi kiisalu
sunngiffiminni peqqinnartunik atugaqarlutik ineriartornissaat, imigassamik
ajornartorsiuteqarnermit ajornartorsiortitaanatik ineriartornissat,
sumiginnarneqannginnissaat kinguaassiutitigulluunniit atornerlunneqannginnissaat,
tupatornerup kingunerisaanik pisariaqanngitsumik siutimikkut
aseruuttoortannginnissaat pitsaasunillu inuussuteqartinneqarnissaat pineqarput.
Meeqqat timikkut ineriartornerat pingaaruteqarpoq, aammali anersaakkut
inuunerat eqqarsaatigineqartariaqarpoq meerartavut inuttut naammalluartutut
ineriartussappata.
Meeqqat illersorteqarnissaminnik pisinnaatitaaffeqarput. Meeqqat
peroriartornerminni ilaquttaminnit toqqissisimanartunik
atugassaqartinneqanngippata inuiaqatigiit akuliuttariaqarput. Meeqqat
pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit konventioniata
malinneqarnissaa Naalakkersuisut assut ilungersuuppaat, suliallu tamatuma
kommunini sorlalerneqarnissaa siunertaralugu.
Ilisimasanik katersuiffimmik meeqqanut inuusuttunullu tunngassuteqartut
katersorneqarfissaannik, kiisalu ilisimatusarnerit misileraanernillu paasisanik
kommuninit Namminersornerullutillu Oqartussanit aallerfigineqarsinnaasunik
pilersitsisoqarnissaanik Isumaginninnermut Ataatsimiititaliap siunnersuutaa
Naalakkersuisut ajunngitsumik isumaqarfigaat. Meeqqat pillugit
Siunnersuisoqatigiit inatsisissatut siunnersuutaaqqaartumi ilisimasanik
eqiterisussatut ingerlatitseqqittartussatullu eqqarsaatigineqarput. Sumiiffinni
meeqqat pillugit oqaaseqartartut ilisimasanik katersisussatut
eqqarsaatigineqaraluarput.
Innuttaaqativut, meerartavut pisinnaatitaaffimmik naammassineqarnissaannut
piginnaatitaaffeqarput. Innuttaasut tamarmik pitsaanerusumik inuuneqalernissaat
anguniarlugu siunertalimmik sulinissaminnut naalakkersuisut piareersimapput,
tassa meeqqat inersimasullu eqqarsaatigalugit. Taamaattorli meeqqat pitsaasumik
toqqissisimallutillu inuuneqarnissaat anguneqarsinnaanngilaq naalakkersuinikkut
anguniagassiornerinnakkut kiisalu qitiusumi sumiiffinnilu ataasiakkaani
allaffissornikkut sulinikkuinnaq. Innuttaasut ataasiakkaat imminnut
ilaquttamillu inuunerannut atugarissaarnissaannullu akisussaanerat
erseqqqissarneqartuartariaqarpoq.
Taama oqaaseqarlunga Naalakkersuisut Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit
pillugit inatsisissatut siunnersuut tunuartippara.
Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:
Meeqqat pillugit siunnersusisoqatigiit pillugit Inatsisartut
inatsisissaatut siunnersuutip matuma aappassaaneernerani Siumumiit imatut
oqaaseqaateqassaagut.
Inatsisartut Isumaginninnermut Ataatsimiititaliaat, Peqqinnissamut
Ataatsimiilitaliaat kiisalu Kultireqarnermut Ilinniartitaanerllu
Ataatsimiititaliaat tamarmik immikkut isumaliutissiissummik saqqummiussaqarput.
Siumumiit maluginiarparput Ataatsimiititaliat pingasuusut ataatsimut isigalugu
isumaqatigigaat meeqqat inuusuttullu atugaasa pitsanngorsarneqarnissaanik
kiisalu soqutigisaasa piariaqartitaasa pisinnaatitaaffiisalu
isumagineqarnissaannik siunnersuummi anguniagaqartut.
Ukioq 2000 tassaavoq Kalaallit Nunatsinni meeqqanut ukiorititaasoq,
taamaattumik Siumumiit pingaartipparput ukioq 2000-imi meeqqanut suliniutit
aningaasaliiffigineqarnissaat, tassanilu inassutigissavarput 1,6 mio. kr.-it
ukioq 2000-imut Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuumut kiisalu ukiuni
missingersuusiorfiusuni ingerlatsinermut sillimmatinut inissinneqarnissaannik
Isumaginninnermut Ataatsimiititaliap Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut
inassuteqaataat akuersaarneqaqqullugu. Tamatumuunakkummi meeqqat pillugit
maannarpiaq suliniutigisariaqartut aningaasassaqartinneqarnissaat
qulakkeerneqassammat.
Tamanna akuersaarneqarpat Siumumiit pingaartillugu kommunet qanimut
peqataatinneqarnissaat aqqutissiuunneqarnissaat inassutigissavarput.
Siumumiit nalunngilarput SSPK-t aqqutigalugit suleqatigiinneq sumiiffinni ataasiakkaanni
pitsaasumik misilittagaqarfigineqartoq, aammalumi tamanna isiginiarlugu
Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuaq kaammattuivoq,
kommuneni tamani SSPK-ni suleqatigiinnermik pilersitsisoqassasoq.
Taamaaliortoqarnissaa inassutigissavarput, nuannaarutigaarullu kaammattuut
tamanna Naalakkersuisut malinniarlugu nalunaarmata.
Siumumi isumaqarpugut meeqqat suliarniarfigineqarnerat ataqatigiissaartumik
ingerlanneqartariaqartoq, tamanna PAARISA-p iluarsartuuteqqinneqarnissaanik
Naalakkersuisut suliniuteqarneranut ilannguneqartariaqarpoq.
Nalakkersuisunut inassutigissavarput tamanna qanorpiaq
ilusilersorneqarsinnaanersoq misissoqqullugu, soorlu aamma SORLAK allallumi
meeqqaat siunnersoqatigiiffiinik ingerlataqartut nukittorsarneqarnerisigut
ataatsimoornerusumik ataqatigiissaarneqartumillu suliniarnerat
ingerlanneqartariaqarmat, aammalumi tamanna kommunenit KANUKOKA-miillu aamma
kissaatiginartinneqarpoq.
Maanna Naalakkersuisut nalunaarutigaat meeqqat pillugit
siunnersuisoqatigiinnik pilersitsinissaq pillugu inatsisissaq tunuartillugu.
Siumumiit tamanna tusaatissatut tiguarput, patsisigineqartut paasilluarlugit,
neriullutalu tamanna aamma innuttaasunit paasilluarneqassasoq. Inatsisissaq
tunuartinneqaraluartoq Siumumiit aalajangiusimavarput meeraq qiteralugu
ingerlatsinissaq kippunnagu ingerlanneqassasoq, tassaniipput peqqinnissamut
tunngasut, atuartitaanermut tunngasut, inunnillu isumaginninnermut tunngasut.
Naalakkersuisut inakkumavagut sulissutigeqqullugu meeqqat
pisinnaatitaaffiisa ineriartortinnissaat nukittorsarnissaallu
suliniutigeqqullugu, meeqqat sumiiffianut sorlalimmik suliniutit
taperserlugillu ikorfartornerisigut suliniuteqarnikkut, suliniutillu PAARISA
aqqutigalugu ataqatigiiaarneqarsinnaanerisigut, suliniutinullu ataasiakkaanut
aningaasaliissutissat qinnuteqaatit kikkunnit nalilersorneqartarnissaat aamma
tamatuma torersumik ilusilerneqartariaqassammat.
Aammattaaq ukioq 2000, tassa meeqqat ukiuat, atortariaqarpoq nuna
tamakkerlugu meeqqat pisinnaatitaaffiinik qaammarsaanermut
paasisitsiniaanermullu, tamaaliornikkut meeqqat, inuusuttut inersimasullu
paasilluarniassammassuk meeqqat pisinnaatitaaffii sorpiaanersut, tassami
Siumumi isumaqarpugut meeqqat pitsaasumik toqqisisimallutillu inuuneqarnissaat
anguneqarsinnaanngitsoq Naalakkersuinikkut anguniagassiornerinnakkut, kiisalu
qitiusuni sumiiffinnilu ataasiakkaanni allaffissornikkut sulinikkuinnaq.
Innuttaasut ataasiakkaat imminnut ilaquttaminnullu inuunerannut
naammaginartumillu atugaqarnissaanut akisussaanerat erseqqissartuartariaqarpoq.
Siumut isumaqarpoq meeqqap inuusuttunnguullu ilisimaqqissaartariaqaraat
sunik pisinnaatitaaffeqarnerlutik, illuatungaatigullu aamma perorsagaanerminni
eqaasinneqartuartariaqarput inuiaqatigiinni innuttaaqqataagamik,
kisimiinnginnamik, inuiaqatigiillu ineriartortittuarnissaannut peqataanissamut
piumaffigineqartussaagamik, qamuunalu piumassuseqartariaqaramik
naparliinnaratik suleqataannissamut.
Siumumiit taamatut oqaaseqarluta inatsisissatut siunnersuut manna
tunuartinneqartoq oqaaseqarfigaarput, inassutigalugulu siuliini taasagut
aallaavigalugit meeqqat pillugit suliniutit ingerlatseqqinneqassasut.
Augusta Salling, Atassutip oqaaseqartua:
Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap, Isumaginninnermut Ataatsimiititaliap
taamatullu Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliap
isumaliutissiissutaannut suliarilluagaasunut Atassummiit naatsumik ima
oqaaseqarumavugut.
Isumaliutissiissutit imarisai tamarmik upernaaq inatsisissatut
siunnersuutip siullermeerneqarnerani Atassutip oqaaseqaataanut tulluarluinnarput,
tamannalu Atassummiit iluarisimaarparput.
Peqqinnisamut Avatangiisinut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisup
akissuteqarluni oqaatigaa inatsisissap siullermeerneqarnerani
isumaqarluinnarsimallutik partiit tamarmik Kattusseqatigiillu meeqqat pillugit
siunnersuisoqatigiit ukioq 2000-imi januartip aallaqqaataani
pilersinneqarnissaanik tunngaviatigut isumaqataasut.
Atassumiit qujassutigaarput Ataatsimiititaliani ilaasortat partiimik
oqariartuutaa eqqaammalluarlugit piffissallu ingerlanerani paassissutissat
pingaaruteqartut ilanngullugit nalilersuilluarsimammata. Massakkummi
siunniunneqartoq qularutissaanngitsumik annertunerungaartumik iluaqutaasumik
sunniuteqassaq. Piffinni ataasiakkaanni suliniuteqareersut tapersersorlugillu
ikorfartorneqartariaqarput, ilaatigullu aningaasat 1,6 mio. kr.-it ukioq
2000-imut Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuummi sillimmatinut
inissinneqarniartut ikorfartuiniarnermi iluaqutaalluassapput.
Taamaattumik Atassummiit Ataatsimiititaliat aningaasat qanoq pitsaanerusumik
atorneqarsinnaanerinut saqqummiussaat isumaqatigalugit, minnerunngitsumillu
ukiup 2000-ip meeqqanut ukioritinneqarnerata Atassummiit taperserumavarput.
Ataatsimiititaliat oqaaseqaataat isumaqatiginartut annertunerusumik
oqaaseqarfiginagit, Atassummiit Ataatsimiititaliat inatsisissatut
siunnersuummut itigartitseqqusillutik inassuteqaataat akuerivarput, aammalu
Naalakkersuisup inatsisissamik tunuartitsinera tusaatissatut tigullugu.
Paninnguaq Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Meeqqat pillugit siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut
inatsisissaattut siunnersuut pillugu Inuit Ataqatigiit aappassaanerinninnermi
ima oqaaseqarfigissavarput.
Siullermik Inuit Ataqatigiit maluginiarparput Ataatsimiititaliat meeqqanut
susassaqarfinni attuummaasuteqartut isumaliutissiissutaata aammalu
siullermeerinninnermi Inuit Ataqatigiinnit oqaatigiumasagut
tusaaniarneqarsimasut, tamannalu nuannaarutigivarput.
Inuit Ataqatigiit pingaartillugu oqaatigissavarput, meeqqat
ajornartorsiutaasa siunissami sukumiisumik aaqqiiviginiarneqarneranni
Naalakkersuisut akissuteqaatiminni ajornartorsiutit pillugit aaqqiinniarnissami
susassaqartut tikillugit suleqatiginissaat pingaartutut Inuit Ataqatigiit
isigigatsigu.
Meeqqat ajornartorsiornerannik oqaraangatta puigussanngilarput
ajornartorsiutit annertuut aamma ilaqutaariinnerup iluini pisarmata,
amerlanertigullu tassannga aallaaveqartarlutik. Meeqqat
ajornartorsiuteqarneraraanngtsigit puigussanngilarput ajornartorsiutit taakku
ersiutaammata ilaqutariit tamarmiusut ajornartorsiuteqarnerannik. Taamaattumik
Inuit Ataqatigiit pingaartillugu taassavarput nunatta ilaani illoqarfinni
atugassaqartitsinikkut ajornartorsiorfiornanngitsuni aammalu inuttut
avatangiiseqarnermi toqqissisimanartumi, ajornartorsiutinillu sukumiisumik qaangiiniarsinnaanermik
periarfissiisumi, ilaqutariit ajornartorsiuteqartut
siunnersorneqartarfissaannik, katsorsarneqartarfissaannillu
pilersitsisoqarsinnaanissaata periarfissiuunneqarnissaa Inuit Ataqatigiit
meeqqat ajornartorsiutaanik qaangiiniarnissami isumaliutissaqqissutut
isumaqarfigigatsigu, tamatumalu Naalakkersuisunit ammaffigineqarnerani
aqqutissiuusseqataaqqinnissatsinnut Inuit Ataqatigiit piareersimagatta.
Aappaagu ukioq 2000-imi meeqqat ukiussaattut siunnersuutigineqarsimasoq,
taassumunngalu malinnaatinneqartussamik Naalakkersuisut aningaasaliinissamik
tapersiinerat Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput, neriullutalu meeqqanut
ukioritinneqartussami meeqqat inersimasullu akornanni ajornartorsiutit
ammanerusumik sukumiissumillu eqqartorneqarlutillu aaqqiissutissanik
nassaartorfiulluarumaartut.
Naggataatigut Inuit Ataqatigiit oqaatigissavarput meeqqat pillugit
siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaatut siunnerssuut
Ataatsimiititaliamit attuummassuseqatunik tamanit itigartinneqartoq qulaanni
oqaaserisagut ilanngullugit tusaatissatut tigugatsigu.
Loritha Hendriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Meeqqat pillugit siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaanut siunnersuut aappassaaneerneqarnerani imatut oqaaseqarfigissavarput.
Nuannaarutigaarput Ataatsimiititaliat susassaqartut tamarmik peqqissaarlutik eqqartoreerlugu tamanna isummerfigimmassuk atorfinitsitsiniisamik siunnersuut itigartimmassuk, pioreersullu atorluarnissaat siunniullugu. Minnerunngitsumik PAARISA qitiutillugu katerisaasussatut siunnersuisussatut taakkartorneqartoq, taamaalillutik pioreersut atorluarneqartussanngorput, oqaatsigeriikkatsitullu ilanngullugu Sorlak Sukorserlu aamma saneqqunneqarsinnaanngitsut, taamaalillutik suliassartik siunertarineqareersoq meeqqat inuusuttullu sullittuassagaat qularutiginngilarput.
Suliassamullu pingaartumut pinaveersartitsinermi siunnersorteqatigiit nukittorsarneqarnissaat, qanorlu eqaannerusumik suleriaaseqarnissaat kommunellu suleqatigiinnerulernissaat ilanngullugu eqqaanneqarsimammata assut isumalluarpugut. Nalunngilarpummi ukiuni siuliini Ataatsimiititaliarsuup anguniagassatut tamakku siunniunnikuummagit, kiisalu piviusunngortussanngorneri assut nuannaarutigaagut.
Taamaalilluta Kattusseqatigiinniit oqaatigisimasarput eqquuppoq, aningaasarpassuit atunngikkaluarlugit pioreersut pigeriikkagullu atorluarniarlugit, tassalu atorluaanneq.
Kiisalu Ataatsimiititaliap tamanit ismaqatigiissutaa, siunnersuut ukioq 2000 meeqqanut ukioritinneqassasoq. Siunnersuut kusanartuummat neriuutigissavarput aningaasat illuarteriikkaminni aningaasaliiffigineqassasoq. Siunniussammi pitsaasut taamaalillutik meeqqanut arlalinnut naapeqatigiinnissaannut anguneqarsinnaammata.
Taamatut naatsumik oqaaseqarluta aappassaaneernera Kattusseqatigiinniit akuersaarumavarput.
Alfred Jakobsen, Peqqinnisamut Avatangiisinut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:
Qujanaq, tassa aammalooqqillunga partiit taavalu Kattusseqatigiit qujassuteqarfigissavakka, kiisalu aamma Ataatsimiititaliat pingasuusut, tassa uani suliassami sukumiissumik taamatut suliaqarsimanerat, aammalu partiit Kattusseqatigiillu oqaaserisaannut.
Tassa meeqqat pillugit Naalakkersuisut suliniutigut ingerlatseqqissavagut, maannakkut partiit aammalu Kattusseqatigiillu oqaaseqartuisa siunnerfissatut tunngavissatullu siunnersuutaat tunngavigalugit, tassalu nukkiit pioreersut nukitsorsarnerisigut, kiisalu suliniutit piffinni ataasiakkaanniittut ineriartortitsivigeqqinnerisigut.
Naalakkersuisut qujassutigaarput inassutigisarput, tassalu maani amerlanerussuteqarluartunit taperserneqarmat, tassalu aningaasaliissutissatut immikkortinneqaraluartut, meeqqat pillugit siunnersuisoqatigiinni atugassaaluit 1,6 mio. kr.-it, inassutigigatsigu ukiumi 2000-imut aammalu ukiunut missingersuussiorfigineqartunut immikkoortinneqassasut, tassalu aningaasanut sillimatinut inissinneqarlutik, suliniutinut meeqqanut inuusuttunullu sammitinneqartunut atugassanngorlugit.
Taamaalillunga uanga maannamut ukua partiit Kattusseqatigiillu oqaaserisaat akissuteqarfigivakka, aamma Naalakkersuisoqatigiit, tassalu Isumaginninnermut Naalakkersuisoq aamma ilassuteqarumaarpoq. Qujanaq.
Mikael Petersen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq:
Ukiup 2000-ip meeqqanut ukioritinneqarnissaa pillugu Inatsisartut upernaaq ataatsimiinneranni aammalu siusinnerusukkut ataatsimiinnermi eqqaaneqartarsimavoq. Aningaasanut Inatsisissap, tassa ukioq 2000-imut suliarineranut atatillugu naalakkersuisuni aalajangersimavugut aningaasaliissuteqartoqartariaqartoq meeqqat ukiorititassamut 2000-imut qanoq iliuusaasinnaasut eqqarsaatigalugit. Tamannalu 30.14.14-ikkut pivoq, Inunnik Isumaginninnermut kontut ilaanni.
Naalakkersuisut tassani aalajangermata ukioq 2000-i tassaasasoq nunatsinni ukioritinneqartussaq, tassa meeqqat ukiuat,tassanilu kommunet, kattuffiit suleqatigineqarsinnaasut allat, immaqalu aamma avataaninngaaneersut suleqatigalugit aaqqissuussisarnerit ingerlanneqarsinnaniassamata.
Meeqqanut ukioritinneqartussamut atatillugu aningaasaliissutit kontumut 30.14.14-imut naliginnaasuugaluit 1999-imi 1,2 mio.-iusimasut taakkua 2 mio.-it sinnerlugit amerlassusilerlugit inissinneqarsimapput, tassani ilanngullugu anguniarneqarluni tassa Foreningen Grønlandske Børn, nunatsinni ukioq manna 75-iliisoq, nunatsinni assigiingitsunik suliaqartuarluni, nalliuttorsiortorlu, suleqatigalugu ilaatigut meeqqat pillugit ataatsimeersuartitsisoqarnissaa aaqqissuunneqassalluni. Tassani ataatsimeersuarnermi Naalakkersuisut siunniussaat tassaapput sammineqassasut isumasioqatigiinnermi, tassa meeqqanik sumiginnaasarneq, isumaginninnikkut nammineq kajumissutsimik suliaqartut kiisalu meeqqanut inuusuttunullu tunngasut ataatsimut killiffii pillugit aamma oqallittoqassalluni.
Soorunami naatsorsuutigaat Naalakkersuisut allat aamma taamatut isumasioqatigiinnissarsuarmi sammineqarsinnaasut ilanngullugit aamma aaqqissuunneqarumaartut. Ilanngullugu nalunaarutigereerparput, inunnik isumaginninnerup tungaatigut meeqqat sammineqarneranni ukioq taanna aallarnerfigalugu inunnik isumaginninnikkut inatsisitigut meeqqanut inuusuttuaqqanullu tunngasutigut nutarterineq aallartinneqassasoq.
Taamaattumik soorlu Peqqinnisamut, Avatangiisinut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisup ilanngullugu oqaatigigaa, aningaasat massakkut uani pineqartut 1,6 mio.-it taamatut meeqqanut ukioritinneqarnissaanut atugassatut innersuussutigineqartut Ataatsimiititalianiit assigiinngitsuniit taakku Naalakkersuisunit tamakkiisumik isumaqatigineqarput, taamaalilluni sammisassanut allanut aamma inunnik isumaginninnermut tunngasuinnaanngitsoq, sunngiffimmi allatigullu qaammarsaanermut atugassatut ilanngullugu qinnutigineqarsinnaasunngorlugit.
Ilanngullugu taangitsoorusunngilara Inunnik Isumaginninnikkut Iluarsaaqqinnissarsuaq aallartinneqartoq pillugu aamma Inunnik Isumaginninermut Ataatsimiititaliamik isumasioqateqarnermi Naalakkersuisut sinnerlugit aamma oqaatigigakku qanoq iliuusissat pillugit Ataatsimiititaliaq qanimut suleqatigineqarumaartoq. Aamma tulluartuusoraara kommuneni tamani meeqqat pillugit siunnersuisoqatigiiqqarnerup tamakkiisumik atuutsinneqarnissaa anguneqartariaqartoq piaartumik, taamaalilluni meeqqat inuusuttuaqqllu pillugit iluarsaaqqinnerit aamma aallaaveqartumik ingerlaaveqartunmillu suliarineqartarnissaat kommuneni eqqarsaatigalugu.
Soorlu oqaatigineqartoq Naalakkersuisumiit siulinni oqaaseqartumiit qanoq iliuusissat assigiinngitsut aamma soorlu Siumup siunnersuutigigaa PAARISA-p ataani katersuuffeqarnissaat pisariaqassaq, tamaalilluni meeqqat ukiuanni qanoq iliuusissat annertuut ingerlanneqartussat ataqatigiississinnaajumallugit aammalu suliassat maanngaannartikkumanagit.
Ruth Heilmann, Siumut:
Takorloorinninneq meeraalluni nuannernerulersitsissaqaaq, taamatut aamma
meeqqat eqqarsaatigineqarlutik qitiutinneqarlutik ukioq 2000
aallartittussanngoratsigu, tamanna assorujussuaq nuannerpoq, pingaartumillu
aamma angajoqqaajulluni nuannissaaq. Aningaasat soorunami 1,6 mio. kr.-it
taakkua annertuallaarunanngikkaluarput meeqqat tamaasa eqqarsaatigalugit
iliuuseqarnissamut, kisiannilu aningaasaapput aamma assigiinngitsutigut
aningaasaannaat eqqarsaatiginngikkaluarlugit aamma piffissamik aammalu
piumassusermik tunisineq una aqqutigalugu taamatut oqallinneq pimmat.
Taamaattumik suleqqinnissami, aamma Naalakkersuisut suleqqinnissaani, aammalu
piumassuseqarnertik takutillugu taamatut ingerlatsiniarnerat assorujussuaq
tusarlugu aamma paasillugu nuannerpoq, taamaattumik sulilluarnissaannik
kissaappagut, kissaappagut Siumup tungaanninngaanniit aammalu uani
nuannaarutiginartorujussuuvoq aamma ilaqutariinnik suli siunnersuisarnerup
pingaasusianik aammalu nukittorsarneqarnissaanik pivisunngortitsiniarluni
oqaaserineqartut aamma assorujussuaq nuannerput, tassami Isumaginninnermut
Iluarsaaqqinnermi Ataatsimiititaliarsuup kaammattuutaani qitiummat ilaqutariit
ataatsimoortillugit nukittorsarneqarnissaat, meeraq kisimiitsinnagu.
Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut
Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:
Naalakkersuisoqarfinniit uanga imatut ilassuteqalaarusuppunga. Meeqqat
atuarfiata aaqqissuuteqqineranut atatillugu atuarfitsialak pillugu meeqqat kissaataat
tunngavigalugit iliuusissat ukioq 2000-imut piareersaatit maanna
piareersarlugit Pisortaqarfitta ataani sulinialeruttorpugut, soorunalumi aamma
neriuutigaarput taanna uppernarsaatissaq Kangerlussuarmi isumasioqatigiinnermi
tunniunneqareersimasoq tunngavigalugu suliniutissagut peqqissaartumik
ingerlassinnaasallugit, aamma Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu
Ataatsimiititaliap inassuteqaatai maannakkut Inerisaavimmut
ingerlateqqissavakka, taava suliniutaareersunut taamaalillutik ilanngullutillu
tapertaasammata.
Meeqqat piginnaatitaaffii pillugit suliassat atuartitsinermut tunngasut
ingerlanneqassapput aamma meeqqat sumiginnagaasartut pillgit suliniutit
aallartisarneqarput massakkut, kiisalu aamma meeqqat knguaasiuutitigut
atornerlugaannginnissaat anguniarlugu suliniutit Inerisaaviup
aallartereersimavai.
Ukioq 2000-ip aallartinnerani meeqqat atuartut peqqinnerannik misissuinerit
saqqummiunneqarumaarput aamma Inerisaavimminngaanniit. Taanna misissuineq
tunngavigalugu suliniutit allat aamma aallartisarneqarput, sapinngisamillu
PAARISA suleqatigalugu taakkua suliniutit ingerlakkumaarpagut.
Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:
Uanga oqaaseqaatitta Naalakkersuisuninngaanniit qisuariarfigineqarnerat
qujassutigivara. Uani ukua aningaasaliissutit immikkut ittut 1,6 mio. kr.-it
Siumuminngaanniit oqariartuutigivagut, aap meeqqat ukiuannut atorneqassapput,
ukioq 2000-imi taanna taaguuseratsigu aappagu pisussaq. Kisianni aamma
isumaqarpugut aningaasaliissutit taakku eqqarsaataallutik ukiuni tullerni aamma
meeqqanut sullissiniarnermi atorneqarunik pitsaanerusussaasoq, ukiumi
ataasikullammik issoqqaarissumik aningaasaliissutiginagit.
Nalunngisatsituut kommunet arlaqaqaat meeqqat pillugit pitsaasunik
suliniuteqartut, uani Tasiilaq assersuutissaqqippoq, qanoq iliuuseqarnermigut
annertuumik nammineq kommunemini iliuuseqarsimasoq, uanilu aamma
oqaaseqaatitsinni eqikkarlugit taasagut PAARISA-kkut, Sorlakkkut, SSPK,
tamarmik pitsaasunik suliniuteqartuuput, kisianni imaanngilaq, uagut
isumanngilagut Siumuminngaannit meeqqat pillugit siunnersuisoqatigiit
pilersinniarneqaraluartut atorunnaarsinneqarmata taakkua qamutitut illinitut
atorlugit tamaallaat ingerlassasut, suleqatigiiffeqartariaqarput, tamakkua
imminnut katiterunik nukippassuarnik pilersitsisinnaapput, inuiaqatigiinni
meerartatsinnut inuusortartatsinnut allanullu iluaqutaasumik
suliniuteqarsinnaasunik.
Equteriffilerlugit suliarineqarnissaat Naalakkersuisunut
eqqarsaatigeqquvarput. Qujanaq.
Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilageeqarnermullu
Naalakkersuisoq:
Ja, tassa partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqartuisa saniatigut maannakkut
oqaaserineqartut akissuteqarfigilaasavakka, aamma isumaqarpunga taamatut
partiit Kattusseqatigiillu tapersersuinerat qujarunnartuusoq, kiisalu uunga
oqaaseqartumut kingullermut, tassalu ujartorpaa aningaasaliissutissatut
maannakkut illuartinneqartussatuut inassutigineqartut, tassalu aningaasaatinut
sillimatinut inissinneqassasut ukiumut 2000-imut aammalu ukiunut tulliuttunut
missingersuussiorfiusunut, taakkualu atorneqassasut meeqqanut inuusuttunullu
suliniutinut taamatut siunertalinnut. Siunnersuutigisinnaavara imaluunniit
inassutegerusussinnaavara taava taakkua aningaasat qanorpiaq
maleruagassiorlugit arlaatigut killilersorlugilluunniit atorneqarsinnaanera
pillugu maanamut suleqatigiit pioreersut, tassalu PAARISA, peqataaffigineqarpoq
KIIP-imingaanniit, Isumaginninnermut Pisortaqarfimminngaanniit taavalu
Peqqinnissamut Pisortaqarfimminngaanniit, taamaalillu tassa taassumap
aningaasat taakkorpiaat qanorpiaq arlaatigut killilersorlugilluunniit
imaluunniit ersarinnerusumik siunnerfilerlugit atorneqarsinnaanerat
misissoqqissinnaavaa.
Aamma uangattaaq pinngitsoorumanngila qujassuteqarfigerusullugit
sinerissami suleqataasut, aammalu kommunet ataasiakkaat, ingammik meeqqanut annertuumik
assigiinngitsutigut iluatsittumik suliniuteqartuusut.
Finn Karlsen, Inatsisartut Siulittaasoqarfiat:
Paasivara allamik oqaaseqartoqarnianngitsoq, taamaasilluni ullumikkut
oqaluuserisassaq immikkoortoq 38, meeqqat pillugit siunnersuisoqatigiit
pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnrsuutip aappassaaneerlugu
oqaluuserineqarnera.
Tamanit isumaqaitiigiiffigineqarluni atorunnaarsinneqarpoq.
Oqaluuserisaq naammassivoq.