Oqaluuserisassani immikkoortoq 39-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Pingasunngorneq 6. oktober 1999 nal. 15.45
Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmut
ilaasortaq, Siumut:
Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq:
Nioqqutissanut eqqussuinermi akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaata
allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut matumuuna
Naalakkersuisut sinnerlugit saqqum-miutissavara.
Siunnersuutip siunertaraa Landskarsip isertittagaasa ukiumut 18 million
kr.-nik amerlisinnissaat, taakkulu 18 million kr.-nit Ukioq 2000-mut
aningaasanut inatisissamut Naalakkersuisut siunnersuutaanni konto 24.12.10-mi
ilanngullugit naatsorsuutigineqareerput.
Tamatuma anguneqarnissaanut cigaritsinit tupanillu nioqqutissiat allat
akitsuutaannik 10 %-mik qaffaanissaq pingaarnerpaavoq. Taakkuninnga qaffaaneq
ukiumut 16 million kr.-nit missinginik isertitsissutaassangatinneqarpoq.
Tamatuma saniatigut biilinik eqqussuinermi akitsuutit
allanngortinneqarnissaat siunnersuutaavoq, taannalu ukiumut millioninik marlut
missinginik isertitsissutaassangatinneqarpoq. Iluatsillugu biilinik
eqqussuinermi akitsuutit arlalitsigut allanngortinneqarnissaat
siunnersuutaavoq, taamaaliornikkut biilit assigiinngitsut tunineqartartut
imminnut unammillersinnaanerisa naligiinnerulernissaat anguniarlugu.
Siullertut biilit dieselitortut benzinartortullu akitsuutaasa
assigiilernissaat siunnersuutaavoq.
Tamanna pissaaq biilit tamarmik akitsuutaasa biilinut benzinatortunut
akitsuutip atuuttup angeqqataanik qaffanneqarnerisigut.
Siunnersuummut ilaatigut tunngavilersuutaavoq biilit dieselitortut biilinit
benzinatortunit akitsuutitigut oqinnerusumik pineqarnissaat.
Inuussutissarsiornerup tungaatigut, akit tungaasigut, teknikkip imaluunniit
avatangiisit peqqinnissallu tungaasigut sukkulluunniit pissutissaqanngitsoq
paasinarmat.
Taamaattumik inuit biiliisa tamarmik akitsuutaat biilimut ataatsimut 50.000
kr.-ulissaaq, kiisalu biilip akiata ilaa 50.000 kr.-niit 150.000 kr.-nillu
akornanniittoq 100 %-mik akitsuuteqalissalluni.
Taakku saniatigut biilip akiata ilaa 150.000 kr.-nik annerusoq
pilluarniutinut akitsuummik immikkut ittumik 125 %-mik
akitsuuserneqartalissaaq.
Aappaattut biilit assartuutit akitsuutaasa qaffanneqarnissaat
siunnersuutaavoq, maleruagassat atuuttut naapertorlugit biilinut
dieselitortunut akitsuut biilimut ataatsimut taamaallaat 35.000 kr.-uvoq,
biilinullu benzinatortunut 50.000 kr.-ulluni.
Biilimut akitsuutip taassuma biilip assartuutip akiata ilaata 50.000 kr-nit
annerusup 50 %-anik ilaneqarnissaa siunnersuutaavoq. Siunnersuummut
tunngavilersuutaavoq inuit biiliisa biilillu assartuutit akitsuutaasa
assigiinngissutaanik millisitsinissamik kissaateqarneq.
1998-mi oktoberip qaammataani inuit biiliinut akitsuutip qaffanneqarnerat
pissutiginerullugu akitsuutit assigiinngissutaat annertuallaalersimavoq,
tamannalu biilinik assartuutinik privatimik atugassanik piserusunnerulernermik
kinguneqarluni. Aammattaaq biilinik assartuutinik piserusunnerulersitsisimavoq,
tassami biilip akia apeqqutaatinnagu akitsuut taannaaginnarmat.
Taamaattumik biilit assartuutit biilimut ataatsimut akitsuutaat 50.000
kr.-ulissaaq, kiisalu biilip akiata ilaa 50.000 kr.-nit annerusoq 50 %-mik
akitsuuteqalissalluni. Taamaattorli biilinut assartuutinut 4 tonsi sinnerlugit
oqimaassusilinnut akitsuutip biilimut ataatsimut 50.000 kr.-uinnarnissaa
siunnersuutaavoq.
Tamanna aammattaaq bussinut, biilinut kivittaatilinnut, biilinut
tankiminnik usisartunut, biilinullu sulinermi atorneqartussatut immikkut
sanaajusunut atuutissaaq.
Pingajuattut siunnersuutaavoq biilit assartuutit Kalaallit Nunatsinnut
eqqunneqarnermik kingorna inuit biiliattut iluseqalersillugit
allanngortinneqartillugit ilassutitut akitsuummik akileeqqittarnissaq pillugu
immikkut maleruagassiortoqarnissaa.
Maleruagassiap oqariartuutigaa inuit biiliisa eqqunneqarnerminni
akitsuutaasa angeqqataannut naapertuuttumik akitsuutinut akileeqqittarnissaq.
Tamatumunnga peqatigitillugu siunnersuutaavoq biilit assartuutit eqqussornerini
maleruagassiat qasuummerneqarnissaat, tassani pineqarpoq biilit assartuutit
saarliinnarmik issiavilerneqarsimasut tamarmik, biilinut assartuutinut
akitsuummik taamaallaat akitsuuserlugit eqqunneqarsinnaanissaat.
Tamanna aammattaaq atuutissaaq biilinut inuit biiliattut
sanaajusimagaluarlutik soorlu Danmarkimi biileerniartumit nunatsinnut
tunineqarnissaat sioqqullugu biilitut assartuutitut ilusilerlugit
allanngortinneqarsimasunut.
Naggasiullugu siunnersuutigineqarpoq vandscooterinut akitsuummik 15.000
kr.-iusumik atuutilersitsinissaq. Taamaaliornikkut vandscooterit
akitsuuserneqartalissapput soorlu snescooterit aamma scooterit allat knallertit
taama pineqareersut.
Inatsisissamut siunnersuut allaffissornermut annikitsuinnarmik aningaasartuutaanerulissaaq.
Taamatut oqaaseqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit qinnutigissavara
piffissaliussanik immikkut akuersissuteqartoqassasoq kiisalu nioqqutissanik
eqqussuinermut akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaata
allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut
Inatsisartuni oqaluuserisassanngortillugu ullumikkut pingajussaaneernera
tikillugu suliarineqarnissaa siunertaralugu akuersissuteqartoqassasoq.
Hans Enoksen, Siumup oqaaseqartua:
Siumuminngaanniit saqqumiunneqartoq tunngaviatigut isumaqatigaarput, kisiannili allannguutissamik siunnersuuteqarusuppugut. Siumut Inuit Ataqatigiillu siunnersuutigerusuppaat vandscooterit akitsuutaasa qaffanneqarnissaat, massakkut siunnersuutigineqartut 15.000 kr. 30.000 kr.-mut qaffanneqassasoq.
Siumumi IA-milu anguniarneqarpoq inatsisissamik saqqummiussisoqarumaartoq vandscooterit nunatsinnut equnneqartarnissaasa killilerneqarnissat anguniarlugu. Akitsuutit siunnersuummut 1 stk. 6-mi pineqartoq 15.000 kr. allanngortinneqassaaq 30.000 kr.-ngorlugu.
Augusta Salling, Atassutip oqaaseqartua:
Atassutip akitsuusersuinerujussuaq ajornartinnagu pinngitsoortinniarneqartariaqartoq aaliangiusimavaa. Aammali Atassutip aaliangiusimavaa akileraarutit qaffatsaaliorneqartariaqartut.
Pingaartilluinnarparpulli siunnersuutit Inatsisartuni akuerineqarsimasut aningaasanik nalillit aningaasartaasa qulakkeerneqarnissaat. Taamaattumillu nalilersuilluareerluta aaliangerpugut akitsuusiinissamut siunnersuut akuersaarumallugu. Eqqaasitsissutigissavara massakkut allan-nguutissatut siunnersuut oqallisigineqannginnatsigu taanna isummerfiginnginnatsigu.
Immikkut taarusupparput biilit solaritortut benzinatortullu assigiimmik akitsuuserneqarnissaat pissusissamisoortutut isigigatsigu. Tassami solaritortut benzinatortuniit mingutsitsinerunngim-mata assigiinngitsumik akitsuuteqartinneqarnissaat tunngavissaqanngitsutut isigigatsigu.
Atassummiilli qulakkeerumavarput isumaqatigiinniarnerit taxa-tillit Skattedirektoratillu akornanni ingerlanneqartut matumuuna akitsuutinik aaliangersaanikkut akornuserneqannginnissaat.
Siunissami aningaasartuutissat isertitassanut akitsuutit isumalluutigiinnarnagit oqimaaqa-tigiisinneqartarnissaat ilungersuutigineqarnerusariaqartoq Atassutip matumuuna oqariartuuti-giumavaa.
Lars Srensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Inuit Ataqatigiinninngaanniit nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit
pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut
inatsisissaannut siunnersuut siullermeer-neqarnerani, taamatuttaarlu aamma
Siumut Inuit Ataqatigiillu allannguutissatut siunnersuutaat taamatut
isikkoqarluni aappassaaneerneqarnissaanut akuersaarparput.
Mads Peter Grnvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Siunnersuut pisarnertut tassanngaannartumik saqummiunneqartoq Kattusseqatigiinnit sukumiisumik oqallisigissallugu allatulli periarfissaqarsimavugut, kisianni Kattusseqatigiinniit akitsuuser-suisarnermut ersarissumik politikkeqarpugut.
Tassalu nioqqutissat suulluunniit akitsuutaanik qaffaaniartoqartillugu innuttaasut sutigut tamatigut atugarisamikkut inissisimanerat isiginiarneqartariaqartoq nalilersorluarneqarta-riaqarlunilu. Minnerunngitsumik suliffeqarfiit namminersortunik ingerlanneqartut ilanngullugit eqqarsaatigalugit. Tassami ilaatigut oqaluttuarpugut innuttaasut, pingaartumik akissakinnerusut eqqorneqassanngitsut. Kisiannili tupa eqqarsaatigalugu akitsuutinik qaffaanikkut innuttaasut pissakinnerusut aamma eqqorneqartarput.
Taamaattumik biilinut akitsuummik qaffaaniarneq aammalu cigaritsinut tupanullu akitsuiniarneq isumaqataaffiginngilarput, kisiannili vandscooterinut tunngatillugu taakku allatulli akileraaruserneqarnissaat isumaqatigaarput.
Suliarigatsigu 15.000 kr.-niit, taamatut isumaqarpugut kisianni massakkut 30.000 kr.-ninngo-riataarpunaasiit. Taamatut oqaaseqarluta nioqqutissanut eqqussinermut akitsuut pillugu Intasisartut inatsisaata allannguuteqarnissaani Inatsisartut inatsisissaanut siunnersuummi isumarput saqqummiupparput.
Josef Motzfeldt,Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq:
Siullermik Atassutip oqaaseqartuanut, taxa-tillit eqqarsaatigalugit, upernaaq neriorsuu-tigineqartutut taxa-tillit nuummiinnaagaluartoq taamaattorli taakkua sineriammi taxa-tillit allat oqaloqatigereerlugit ataatsimeeqatigiinneq pisimavoq aasaq junip naalernerani aammalu suleqatigiinneq Akileraartarnermut Pisortaqarfik suleqatigalugu illuatungeriit taxa-nik ingerlatsinermi akikillisaataasinnaasunik nassaarniarneq ingerlanneqaqqippoq.
Massakkullu Akileraarnermut Pisortaqarfik suleqatigalugu taxa-tillit akikillisaataasinnaasunik illuatungeriillutik siunnersuusiorlutik isummaminnik naapititsiniarsaripput, naatsorsuutigaaralu taanna tikinneqarumaartoq.
Kattusseqatigiinnut atatillugu. Akitsuutit ukiuni kungullerni qaffanneqartaraluartut taamaattoq akitsuuserneqartut eqqarsaatigalugit atuineq annikilliartorsimavoq, tassani biilit snescooterillu eqqarsaatigalugit.
1999-mi ulloq-manna tikillugu snescooterit siornamut taamaalinerani eqqunneqarsimasut amerleriarsimapput, taamatullu biilit inunnut assartuutaannartut sulinermilu biilit atorneqartartut eqqunneqartut siornamut piffissap massuma nallernerani naleqqiullugu ullumikkut aamma annertusiartuinnarsimallutik.
Tupatorneq. Akitsuiffigineqaraluarmata taassumalu saniatigut tupatornerup millisinneqarnissaanik suliniutit annertuut ingerlanneqaraluartut taamaattoq tupatorneq cigaritsit eqqarsaatigalugit procentinik pingasuinnarnik appariarsimasutut manna tikillugu malugineqarpoq.
Taamaattumik oqimaaqatigiissaaraluni siunnersuut eqqarsaatigilluakkatut Naalakkersuisunin-nganniit saqqummiunneqartoq ajuusaarnarpoq, Kattusseqatigiinninngaanniit ilalernartinneqan-ngimmat.
Tassungalu ilanngullugu oqaatigiinnassavara Naalakkersuisut siunnersuuteqarnerminni tusarniaavigineqartussat pisariaqartutut isumaqarfiginartut annertuumik tusarniaavigereersimam-matigit.
Godmand Rasmussen, Atassut:
Naalakkersuisut aamma Inatsisartut taama iliorsinnaatitaanerat sumiluunniit
ataqqiuartarpara, innuttaasut aperinngikkaluarlugit nammineq
pitsaanerutitaminnik taamatut aaliangiisarnerat.
Kisianni saqqummiunneqartut siunnersuutigineqartut Atassumminngaanniit
minnerpaamiluunniit akerliuffiginngilakka, naak eqqarsarnartoqartikkaluarlugit.
Kisianni oqaaseq una atorusuppara: Uani oqaatigineqartumi allakkiami
oqaatigineqarpoq tas-saanngaannartumik, massakkut aaliangiineq akitsuutit
pitinnagit Inatsisartut inatsisaat ingerlaannartumik atuutilissasoq.
Taama pisoqassatillugu soorlu aatsaarluinnaq ukua takuagut,
inuiaqatigiinnut taama attuumassuteqartigisut suliassat aamma
inuussutissarsiutinik ilaatigut attuinngitsuunngimmata, siunissami taamaattut
pitsaaqqajaraluaqaaq matoqqasumik oqaluuserineqartartuuppata.
Periarfissaq taanna periarfissaasimappat, taava immaqa
paaseqatigiilluarnikkut soorlu Kattusseqatigiit aamma aatsaannguaq oqaaserisaat
immaqa tassani paaseqatigiilluarnikkut pitsaanerpaamik inuiaqatigiinnut
attuumassuteqartut nalilersorneqartalissagaluarput. Malugalugu, matoqqasumik
suliarineqartartuugaluarpata. Kisianni taamaaliorneq akerliuffiginngilara,
Atassut taaseqataaffigissuara taamatut.
Mogens Kleist, Kattusseqatigiit:
Ukioq qineqqusaarnermi Naalakkersuisut saqqummiuppaat, privatit
periarfissinneqarlik, massakkut qanoq iliorpat? Josef Motzfeldt oqarpoq
taxa-tillit isumaqatiginiarneqarput, mas-sakkulli qanoq pisoqarpa? Akitsuipput. Tassa periarfissaannik
mattussineq.
Illuatungerluinnaanut oqaatsitit mumippatit massakkut una
piviusunngorniarpat, taxa-tillit periarfissaarutissapput taxanik taama
annertutigisumik akitsuutilinnik pissarsiniarsinnaanissa-minnut.
Sipaarniarnertigut aningaasatigut ujaarlerniarutta sooq immitsinnut
isigeqqaarnianngilagut. Ukiat tamaasa oqarsinnaavunga akitsuinerujussuit
pisarput innuttaasunut annertoorujussuarmik sunniuteqartartunut. Taamaattumik
qulaaninngaanniik oqarfigeriarlugit periarfissaqanngilasi, uagut
inatsisiliorniarpugut.
Privatit taxa-tillillu annertungaatsiartumik aamma tassuuna eqqussavasi
aamma naatsorsuutigaara qisuariassasut.
Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu
Naalakkersuisoq:
Siullermik Atassutip oqaaseqartuata avataatigut Godmand Rasmussenip
oqaasiinut.
Matoqqasumik inatsisiliassat matoqqasumik ingerlanneqartarnissaat.
Tamanna Naalakkersuisut pissusissamisoortumik isiginngilaat. Inatsisiliorneq
ammasumik ingerlanneqartariaqarpoq. Inatsisiliorneq mattulluta
ingerlassinnaanngilarput.
Aammalu akitsuusiisarnerit taamaattut maani nunanilu
Inatsisartoqarfiusuni taamatut erngerlugit atuuttussanngorlugit
suliarineqartarput. Ilaatigut akitsuusiinissami anguniarneqartut aningaasanik
isertitsissutaasinnaanerat allanilluunniit siunnerfeqartut
eqqarsaatigilluarlugit.
Taamatut inatsisissap suliarineqarluni sap. ak. pingasut sisamalluunniit
ingerlanerini suliarineqassappat, piffissap ingerlanerani tupatortut piumagunik
taamannak pisiortorsinnaapput. Tamakkua ilaatigut killilersimaarniarlugit
taamatut akitsuusiinerit ingerlanneqartarput.
Kisianni paasilluarsinnaavara Godmand Rasmussenip taamatut oqarnera,
kisiannili inatsisiliorneq matoqqasumik ingerlassinnaanngikkipput
Naalakkersuisut aaliangiusimavaat. Aamma naatsorsuutigaara Inatsisartut
nalinginnaasumik tamanna isuma isumaqataaffigissagaat.
Mogens Kleistimut. Kattusseqatigiinninngaanniit naluara qineqqusaarnermi
kingullermi namminersortut periarfissitsigit-mik kikkut
qineqqusaaruteqarsimanersut, aamma matumani namminersortut immikkut
eqqorniarneqanngillat. Inuit biilitaarusuttut kikkulluunniit namminneq
aaliangersinnaavaat biilitaarnissartik piviusunngortissanerlugu.
Kiisalu biilit snescooterillu eqqussorneqartut siorna ukiakkut
taamannangaatsiaq akitsuu-siiffigineqareeraluarnerisa kingornatigut
oqareernittut eqqussorneqartut ikilisimanngeqaat, amerliartuinnarnerat
ingerlavoq. Taamaattumik ingerlatsineq nalinginnaasumik pissutsinut
naleqqussarneqarsimasutut Naalakkersuisuni nalilerparput.
Godmand Rasmussen, Atassut:
Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup akissutaa paasilluarpara. Oqanngilanga
massakkut aaliangerneq taama sukkatigisumik pisussaq. Kisianniuna
isumalioqqutissiissutigigiga inuiaqatigiinnut taama pingaaruteqartigisut
matoqqasumik eqqartorneqarsinnaanerat sukkut ulorianaateqarsinnaava, immaqalu
tassani paaseqatigiilluarnerup kingorna, immaqa pitsaanerusumik
aaliangiisinnaaneq pilersinnaavoq.
Inuiaqatigiinnut attuumavoq. Una uanga tupassutigigiga, nutaajuvunga,
kisianni taama inuiaatigiinnut pingaaruteqartigisoq issiavimmi aatsaannguaq
aatsaat nerrivimma qaanut ilineqarpoq. Taamaammanuna taanna aaliangerniarninnut
assorujussuaq eqqumiitsikkiga, imaanngilaq isornartorsiorassi, kisianni
siunissami taanna eqqarsaatigillaqunartippara, soorunami ajornavissimaguni
ajornallarumaarpoq. Kisianni isumaqarpunga taamaaliorsinnaaneq
ajortuliaanngitsoq.
Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq:
Siulittaasup oqarneratut Inatsisartunut ilaasortaq Godmand Rasmussen
periarfissaqarpoq pisariaqarsoriguniuk suleriaatsimi Inatsisartut
suleriaatsiminni aaliangersagaat allannguutissaannik siunnersuuteqassalluni.
Naalakkersuisut pingaarnertut oqartussaffiginngilaat Inatsisartut
sulinerminni sunik toqqammaveqarnissaminnik aaliangersaasimanerat,
Inatsisartuniippoq oqartussaaffik tamanna.
Otto Steenholdt, Atassut:
Siunnersuutigineqartut ataatsimut tamaasa isigalugit allannguutissamik saqqummiussisoqarpoq, soorlu oqaluttutta eqqaagaa, vandscooterinut akitsuutissap qaffarujussuartinneqarnera. Uagut oqallisigisimanngisarput maani pauseqatsiarnitsinni.
Akuersiniarnermut ataatigullusooq titarlugu oqaluttutta apeqqutigaa ammaanermi oqallisigisimasagut. Taxanik akitsuiniarneq inuussutissarsiutinut atalluinnarmat tamanna attorneqaqqunagu.
Erseqqissumik apeqqutigigaluarpaat taanna attoqinagu isumaqatigiinniarneq ingerlagallartillugu. Iluamik akineqanngitsutut maani tusarpara. Tassa taanna qulakkeertinnagu isumaqarpugut aappassaaneernissaata tungaanut siunnersuutigineqartoq tamuaqqittaariaqaleripput.
Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq:
Taxa-tillit kiisalu inuuussutissarsiumminnik ingerlataqarnerminnut atatillugu biileqartariaqartut ataatsimut nalilersuiffigereerlugit Naalakkersuisut siunnersuutaat manna saqqummiunneqarpoq. Sanasut, saffiuut allallu pisiniarfiutillit biileqartut annikinnerusumik akitsuusiiffigineqarnissaat siunnersuummi matumani pineqarmat erseqqissaatigissavarput.
Taamaattumik pisariaqartinneqarpat soorunami taanna aappassaaneerinninnissap tungaanut isumaliutissiissutissap saqqummiunneqarnissaanut Inatsisartuni partiit ilaasa tamanna kissaatigippassuk ataatsimiinnermi aqutsisup isummerfigissagaa naatsorsuutigaara.
Per Berthelsen, Siumut:
Nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut pillugu Inatsisartut akileraartarnermut akitsuu-siisarnermullu ataatsimiititaliaannit isumaliutissiissut siunnersuutip aappassaaneerlugu suliarineqarnissaanut tunniunneqartoq.
Suliassamik suliarinninnermi Inatsisartut akileraartarnermut akitsuusiisarnermullu ataatsimiititaliaannit peqataapput: Inatsisartuni ilaasortaq Per Berthelsen, siulittaasoq, Inatsisartuni ilaasortaq Hans Enoksen, Inatsisartuni ilaasortaq Lars Srensen, Inatsisartuni ilaasortaq Anders Nilsson, Atassut, Inatsisartuni ilaasortamut Daniel Skifte-mut Atassummeersumut sinniisussatut, Inatsisartuni ilaasortaq Mads Peter Grnvold, Kattusseqatigiinneersoq.
Inatsisartut akileraartarnermut akitsuusiisarmullu ataatsimiititaliaat Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaannik ulloq 5. oktober 1999 ataatsimeeqateqarluni ullorlu 6. oktober 1999 marloriarluni ataatsimiilluni nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut oqaluuseraa.
Inatsisartut akileraartarnermut akitsuusiisarnermullu ataatsimiititaliaata maluginiarpaa nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngorinneqarneratigut iluanaaruteqarnerussutissat Naalakkersuisut ukioq 2000-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaanni isertitassatut naatsorsuutigineqareersut.
Akitsuusiivigineqartartuni tulliini taaneqartuni allannguutissanik Naalakkersuisut siunnersuuteqarput, cigaritsit tupanillu nioqqutissiat, biilit kiisalu vandscooterit akitsuu-siivigineqassasut.
Cigaritsinik tupanillu nioqqutissiat allat pillugit Naalakkersuit siunnersuutigaat cigaritsinik tupanillu nioqqutissiat allat 10 %-mik akitsuusiivigineqassasut, taamatut qaffaaneq ukiumut 16 million kr.-nit missaannik isertitsissutaassasoq naatsorsuutigineqarluni.
Biilit pillugit Naalakkersuisut siullertut siunnersuutigaat biilit dieselitortut akitsuutaat biilit benzinatortut akitsuutaattut qaffasitsigilersillugit qaffanneqassasut, taamaaliornikkut biilit dieselitortut biilillu benzinatortut akitsuusiivigineqarnermikkut assigiilersillugit.
Naalakkersuisut aappassaattut siunnersuutigaat biilit assartuutit akitsuutaat qaffanneqassasut, taamaaliornikkut biilit assartuutit inuillu biiliisa akitsuusiivigineqarnermikkut assigiinngissutaat mikinerulersussanngorlugit.
Naalakkersuisut pingajussaattut siunnersuutigaat biilit assartuutit Kalaallit Nunaannut eqqunneqarnermik kingorna inuit biiliisut iluseqalersillugit allanngortsiterneqaraangata ilassutitut akitsuusiisoqarnissaanut immikkut maleruagassiortoqassasoq.
Naalakkersuisut sisamaattut siunnersuutigaat biilit assartuutit saarliinnarmik issiavilerneqarsimasut biilinut assartuutinut akitsuummik taamaallaat akitsuuserlugit eqqunneqarsinnaassasut.
Naalakkersuisullu naggasiullugu siunnersuutigaat ilassutitut akitsuusiisarnermut tunngatillugu akileeqqittarnermi akiliutinut ernialiisarnermut siumoortumik neriorsuisarnermut maleruagassiortoqassasoq. Aamma inatsisip oqaasertaasa aaqqissuunneqarnerisa ilaasa allannguutissaat siunnersuutigineqarluni.
Biilinik eqqussuinermi akitsuutit allanngortinneri naatsorsuutigineqarpoq ukiumut 2 million kr.-nit missaannik isertitsissutaasassasoq.
Vandscooterinut tunngatillugu Naalakkersuisut siunnersuutigaat vandscooterimut ataatsimut 15.000 kr.-nik akitsuusiisoqartassasoq. Naalakkersuisut missingivigiisimanngilaat taamatut akitsuusiineq qanoq isertitsissutaajumaartutut naatsorsuutigineqarsinnaanersoq.
Naalakkersuisut siunnersuutigaat nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaat ingerlaannartumik atuutilissasoq.
Akileraartarnermut akitsuusiisarnermullu ataatsimiititaliami ilaasortat amerlanerussuteqartut tassaasut Siumut, Inuit Ataqatigiit aamma Atassut nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuutip Inatsisartunit akuersissutigineqarnissaa inassutigaat.
Akileraartarnermut akitsuusiisarnermullu ataatsimiititaliami ilaasortat ikinnerussuteqartut tassaasut Kattusseqatigiinneersut eqqussuinermi akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissannut siunnersuutip Inatsisartunit itigartinneqarnissaa inassutigaat.
Ikinnerussuteqartut siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani inassuteqaatiminnut tunnga-vilersuutiminnik erseqqinnerusunik saqqumiussaqarniarput.
Kisiannili manna tikillugulu oqaatigissavara, maluginiarakku allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussiniartoqartoq, taamaattumik apeqqutigissavara siulittaasoqarfimmut tunngavissaqannginnersoq kissaatiginannginnersorlu siunnersuutigineqartup akileraaruteqarnermut akitsuusiinermullu ataatsimiititaliamut ingerlatinneqarnissaa tassanilu oqallisigineqarnissaa.
Hans Enoksen, Siumut:
Ullormut oqaluuserisassamut allannguutissamut siunnersuut erseqqissaatigeqqissavara. Siumut Inuit Ataqatigiillu Inatsisartunut ilaasortaasa vandscooterit nunatsinni atorneqarnerat tunngaviusumik akerlerigamikku siunnersuutiginiarpaat vandscooterimut ataatsimut akitsuut 30.000 kr.-mut qaffanneqassasoq.
Siumup Inuit Ataqatigiillu Inatsisartuni ilaasortaasa kingusinnerusukkut vandscooterit nunatsinnut eqqunneqartarnerisa inerteqqutaanissaat uterfiginiarpaat.
Taamatut oqaaseqariarluta isumaliutissiissut tunngaviatigut Siumuminngaanniit isumaqatigaarput, taamatullu isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaanut ingerlaqqinnissaa innersuussu-tigalugu.
Sivert K. Heilmann, Atassut:
Nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit pillugit uani saqqummiussuunneqartut
sukkaqisumik aasiit pipput. Aamma aatsaaginnaq Siumup oqaaseqartua imaluunniit
ataatsimiititaliaq sinnerlugu kissaatigineqartoq paasigaluarpara
Akileraarnermik Ataatsimiititaliami uterfigillatsiarneqassasut, kisiannili
Siumup oqaaseqartuata Siumup Inuit Ataqatigiillu allannguut, tassalu
vandscooter-inut tunngatillugu 30.000 kr.-inut qaffaanissaq, isumaqatigalugu
taanna paasivara saqqummiukkaat aammalu taanna aalajangiusimagaat, taamaattumik
Atassummi oqaaseqartutta oqaatigereersimasaa aallaavigalugu
qalleqqinngikkaluarlugit taamaallaat vandscooter-inut tunngatillugu Atassummiit
Naalakkersuisut siunersuutigisimasaat 15.000 kr.-inik qaffaaniarneq Atassutip
isumaqatigaa. Taavalu qaffaaqqinniarneq aatsaaginnaq Hans Enokseni-ip Siumup
oqaaseqartuata saqqummiussaa 30.000 kr.-inik qaffaaniarneq akerlerissavarput.
Tassani ilaatigut aamma eqqaaneqarpoq isuuaaneq, issuaalaarsinnaaguma
saqqummiutaanik: "Siumut Inuit Ataqatigiillu Inatsisartunut ilaasortaasa
kingusinnerusukkut vandscooter-it nunatsinnut eqqunneqartarnerisa
inerteqqutaanissaat uterfiginiarpaat", ilaatigut tamakku
periarfissaasinnaasut inuusuttortatta aamma periarfissaqartuarnissaat
massakkullu soorlu ilissinnit unitsinniarneqartoq. Taamaattumik
Atassumminngaanniit Naalakkersuisut siunnersuutaat taamaallaat 15.000 kr.-inik
qaffaaniarneq isumaqataaffigalugu taasissagatta.
Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit:
Siullermik oqaatigissavarput Inatsisaratut Akileraaruteqarnermut
Ataatsimiititaliaata isumaliuutissiissutaani amerlanerussuteqartut
oqaaseqaataat tamakkiisumik isumaqatigigatsigit. Naluneqanngilaq siorna
ukiakkut Inatsisartut ataatsimiinnerisa nalaanni ilaatigut tupat biilillu
akitsuutaat qaffanneqarmata. Tamatumani ilaatigut qaffaanerit siunertaraat
avataaniit tupanik biilinillu eqqussuinitta killilersimaarneqarnissaat.
Kisiannili taamatut siunertaqarneq sunniuteqarsimanngitsoq tamatsinnut
qanittukkut oqaatigineqarpoq.
Tamannali aamma 1999-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutaat
aatsaaginnaq suliarigatsigu aamma uppernarsarneqarpoq, tassalu
inuulluarniutinik atuinitta milliartornerata kinguneqarsiman-nginneranik
oqariartuuteqartoqarmat.
Inuit Ataqatigiinniit arajutsisimanngilarput Inatsisartut maanna
ataatsimiinnerisa nalaanni aamma Naalakkersuisuniit saqqummiunneqarumaarmat
tupa avatangiisillu tupatorfiunngitsut il.il. isumannaarinninneq pillugu
Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutit sukateriffigineqarnissaa.
Tamatumani aamma anguniarneqarpoq innuttaasugut sapinngisamik
tupatorpallaarnitta annikillisinneqarnissaa. Inuit Ataqatigiit nalunngilarput
tupat akitsuutaat imaluunnit peqqussutitigut sukaterinerinnaat tunngavigalugit
atuinitta millisarneqarnissaanik suliniuteqarneq naammanngitsoq. Taamaattumik
isumaqarpugut maannakkut tupamik atuisut unitsitsinissaminnik periariffaasa
katsorsarneqarnissaasa siunnersorneqarnissaasalu pitsanngorsarneqarnissaat
suliniuteqarnerup maannakkornit annertusarneqarnissaanik suliniuteqarnerit
ingerlanneqartariaqartut.
Peqqinnissaqarfiummi tungaaninngaanniit oqaatigineqartarpoq nunatsinni
tupatorpallaarnitta kingunerisaanik inuit tallimat qaammatit tamaasa
toqusartut.
Inuit Ataqatigiinniit allatuullu aamma isumaqarsimagaluarpugut diesel-imik,
tassa solaarimik ikummateqarneq benzin-imik ikummateqarnermut sanilliullugu
avatangiisitsinnik mingutsitsinnin-ngera annikinnerusartoq. Taamaattumik biilit
diesel-imik ingerlateqartut akitsuutaat benzin-imik ingerlateqartunut
sanilliullugu maannakkut annikinnerunerat pissusissamisoortutut
isisarsimavarput. Kisiannili sunaaffa pissutsit taamaanngitsut, taamaattumik
Naalakkersuisut biilit diesel-imik benzin-imillu ingerlateqartut assigiimmik
akitsuuserneqartalerneqarnissaanik siunnersuutaat akuersaarparput.
Taamatuttaaq aamma vandscooter-inut allannguutissatut siunnersuut aamma
Inuit Ataqati-giinninngaanniit akuersaarlugu.
Allannguutissatut siunnersuutit sinneri akuersaaratsigit annertunerusumik
oqaaseqarfiginagit oqaatigissavarput Inatsiartut Akileraartarnermut
Ataatsimiitialiaata isumaliuutissiissutaa tamakkiisumaik tapersersoratsigut
tamatumanilu eqqarsaatigivavut amerlanerussuteqartut inassuteqaataat.
Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit:
Suliap aappassaanneerneqannginnerani vandscooter-inut tunngatillugu akitsuutip qaffanniarneqarnera 15.000-iniit 30.000-inut qaffanniarneqaleriataarnera pissutigalugu Akileraartarnermut Ataatsimiititaliamit oqaluuserineqarnissaa siunnersuutigaarput, ilanngullugulu siullermeerinninnermi oqaaseqaativut inassutigalugit.
Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:
Naalakkersuisut sinnerlugit siunnersuutip annertuumik inussiarnersumik ilassineqarnera qujassutigerusuppara, aamma qujassutigaara soorunami suleriaaseq najoqqutaralugu suliassap matuma qimatulivinnik immiinissat pinngitsoortinniarlugit ullumikkut ingerlaannartumik naammassineqarnissaanik siunnerfipput, aamma ilassilluarneqarmat.
Matumani eqqaasitsissutigissavara Akileraartarnermut Aningaasaqarnermullu Ataatsimiitialit, marluit taakkua ilisimatereerneqarsimammata tamatuminnga, naatsorsuutigalugulu aamma gruppetik taakkua ilisimatereersimassagaat.
Tassa naatsorsuutigineqartutut siunersuut manna 18 mill. kr.-it missaannik isertitsissutaassasoq naatsorsuutigineqarpoq, tupatornerup annikilliallannissaa ilanngaatigereerlugu. Soorunami Naalakkersuisuninngaanniit pisariaqanngitsumik akitsuutinik qaaffaajortornissaq suliniutiginngilarput. Matumanili akitsuuserneqartussatut siunnersuutigineqartut peqqinnissaq aningaasatigullu inissisimanerput eqqarsaatigalugu toqqammavilersorluakkatut saqqummiussatut Naalakkersuisut isumaqarfigaat. Minnerunngitsumik aningaasarsiornerup qaffakkiartornera aningaasat aningaasat amerlanerusut kaaviiartinneqalernerat eqqarsaatigalugu.
Taamaattumik ataatsimut isigalugu qujassutigaara taamatut ilassineqarnera. kisiannili Atassutip oqaluttuata periarfissatsialassuaq vandscooter-iritigut, periarfissatsialak taanna mattunniarneqartutut isigineqarneranik oqarnera. Isumaqarpunga vandscooter-it ilisimalaaraanni mingutserinermut sunniutaat eqqarsaatigineqartariaqartut tassani. Imaq nillertoq vandscooterinik ingerlaarfigalugu ilisimaneqartutut imaassimavoq allaat orlussappat 70 %-ia angullugu ikuallanngitsoorluni imaanut aniaannartartoq.
Tamakkua eqqarsaatitsinniipput
taamatut siunnersuuteqarnitsinni, maani silap pissusaa uagut ilisimasarput
nammineerluta ilisimasarput aallavigalugu taamatut siunnersuuteqaratta. Sinnerisa inussiarnersumik akuersaarnerat
qujassutigaara.
Per Berthelsen, Siumut:
Nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaata
allaangortinneqarneranik Inatsisartut inatsissaannut siunnersuut pillugu
Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaannit
ilassutitut isumaliuutissiissut siunnersuutip pingajussaaneerlugu
suliarineqarnissaanut tunniuneqartoq. Suliassamik suliarinninnermi Inatsisartut
Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaanni peqataapput:
Inatsisartunut ilaasortoq Per Berthelsen, Siumut, siulittaasoq,
Inatsisartunut ilaasortoq Hans Enoksen, Siumut,
Inatsisartunut ilaasortoq, Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit,
Inatsisartunut ilaasortoq Anders Nielson, Atassut Inatsisartunut
ilaasortamut Daniel Skifte-mut Atassummeersumut sinniisussatut peqataasoq
kiisalu
Inatsisartunut ilaasortoq Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit.
Nioqqutsissanik eqqussuinermi akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaata
alanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut Inatsisartuni
aappassaaneerneqareernermi kingorna ataatsimiititaliamit oqaluuserineqarpoq.
Siumumit aamma Inuit Ataqatigiinnit siunnersuutip
aappassaaneerneqarnerani vandscooter-imut ataatsmut akitsuutip 30.000
kr.-inngorntinneqarnissaa siunnersuummut allannguutissatut siunnersuutigaat.
Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliami ilaasortat
amerlanerusasuteqartut tassaasullu Siumut aamma Inuit Ataqatigiit nioqqutissanik
eqqussuinermi akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaata
alanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuutip
Inatisartunit akuersissutigineqarnissaa inassutigaat. Tamatumani siunnersuummi
pineqartumi § 1 nr. 6 imaalillugu oqaasertalerneqartussanngorlugu: § 1, imm.
1-imi normutut nutaatut ilanngunneqassaaq
25 issuaaneq:
"Vandscooter-it ataaseq 30.000 kr."
taamallu issuaaneq naalluni.
Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliami ilaasortat
ikinnerussuteqartut tassaasut Atassut aamma Kattusseqatigiit Naalakkersuisut
vandscooter-it 15.000 kr.-inik akitsuuteqarnissaannik siunnersuutaat
aalajangiusimavaat.
Oqallinnermi oqaatigineqarpoq akitsuutissat 30.000 kr.-inut
qafanniarnerinut avatangiisinik innarlitsaaliuiniarneq tunngavigineqartoq,
tassa vandscooter-it orsussamik atuinerat pitsaasuusimanngitsoq
oqaatigineqarmat aammalu inuussutissarsiutigalugu aalisartunut piniartunullu
akornutaasarnerarneqarlutik.
Ikinnerussuteqartut amerlanerussuteqartut allannguutissatut siunnersuummik
saqqummiussaqarnerminni tunngavilersuutaat paasilluarpaat, isumaqarlutilli
taakku vandscooter-it ingerlaarfigisartagaat kommuninit ileqqoreqqusaliaanni
periarfissaareersut aqqutigalugit imaluunniit ileqqoreqqusaliaanni
periarfissaareersut aqqutigalugit aaqqiivigineqarsinnaasut.
Aammattaaq isumaqarput eqqunneqarnerini avatangiisit pillugit
akuersissutinik vandscooter-it ingasattumik mingutsitsinnginnerinut
uppernarsaataasunik atuinikkut aaqqiisoqarsinnaasoq.
Taamaalilluta - unalu erseqqissaataalaassaaq ilannguttariaqarluni -
taamaalilluta ikinnerussuteqartugut isumaqarpugut akitsuusiisarnernut inatsisit
avatangiisinut angallannermullu tunngatillugu killilersuinernut
atornerluttariaqanngitsut.
Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu
Naalakkersuisoq:
Tassa ataatsimiititaliap sulisimanerata naammassisimanera
saqqummiunneqarpoq, naatsorsuutigaaralu paasinarmat
isumaqatigiinngissutaasimasoq tassatuaasoq vandscooter-inut tunngasoq.
Taamaattumik biilinut tupanullu akitsuutit taavlu vandscooter-inut
akitsuusiinissamik allannguutissatut siunersuut immikkoortillugu taakku
taasissutigineqarnissaat inussiarnersumik ataatsimiinnermut aqutsisumut
kaammattuutigissavara.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia:
Pingajussaaneernissaanut akuersisut nikueqqussavakka.
Akuersisut: 26
Akerlisut: 4
Tassa taamaalilluni taasisinnaasut tamarmik taasipput,
taasinngitsoortoqarani. Taamaalilluni pingajussaaneerneqarnera aamma
akuerineqarpoq. Tassalu ullumikkut immikkoortoq 39...
Taavalu tassa taasissutigissavarput aamma pingajussaaneernerani
pingajussaaneerneranut akuersisut , tassa taama isikkoqarluni akuersisut
nikueqqussavakka.
Akuersisut: 18
Akerliusut: 12
Tassa taasinngitsoortoqanngilaq aamma. Taamaalilluni suliassaq taamatut
isikkoqarluni akuerineqarpoq. Aammalu ullumikkut oqaluuserisassaq taanna
immikkoortoq 39 naammassivoq.
Taavaku ullormut oqaluuserisassatta tullia tikitsinnagu
oqaatigilaassavara siunneruutigissagakku immikkoortoq 4, tassa udvalg-inut
allanullu inuttalersuinissaq ataasinngorpamut kinguartinneqarnissaa
siunnersuutigissagakku aamma ajorineqannginnguatsiarpoq. Qujanaq.
Oqaluuserisaq naammassivoq.