Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 41-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 18. oktober 1999 nal. 14.25

Oqaluuserisassani immikkoortoq 41

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasissaattut siunnersuut.

(Siulittaasoqarfik)

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat Johan Lund Olsen:

Taanna siulittaasoqarfik sinnerlugu saqqummiuttussaassavara. Qinnuigissavaralu siulittaasup tullia siulleq ataatsimiinnermi aqutseqqullugu. Taavalu aamma eqqaasitsissutigissavara tassani siunnersuuteqartoqarsimammat tassalu Jakob Siverthsen; taanna sinnerlugu saqqummiussissaaq Finn Karlsen.

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Siulittaasup tullia, Siumut.

Finn Karlsen, Siunnersuuteqartoq Jakob Sivertsen sinnerlugu:

Inatsisartuni ilaasortap Jakob Siverthsenip upernaaq Inatsisartut ataatsimiinnerisa naanissaata nalaani siunnersuutaa maannakkut saqqummiutissavara uanga, imatullu imaqarpoq:

Inatsisartut upernaaq ataatsimiinnerminni siulittaasoqarfimmi Atassut sinnerlugu ilaasortaatitatta ilaquttaminik napparsimasoqarnera peqqutigalugu ataatsimiinnermi peqataasinnaannginnera peqqutaalluni, upernaakkut ataatsimiinnerup ingerlanerani Inatsisartuni ilaasortatut siulittaasoqarfimmi paasiumasagut apuukkusutagullu ingerlatinneqarsinnaanngimmata assut kipiluttunarsimavoq, Inatsisartut sulittaasoqarfianni ilaasortat sinniisussaqannginnerat peqqutaalluni.

Inatsisartut ataatsimiinnerisa nalaanni Inatsisartuni siulittaasoqarfiup tamarmiusup Inatsisartuni ilaasortat, minnerunngitsumik partiit Inatsisartuni ilaasortaatitaqartut piumasaqaataannik paasiumasaannillu naammaginartumik sullinneqarnissaa Atassummiit assut pingaartikkatigu.

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasiata 3. juni 1993-imeersup 13. maj 1996-imi allanngortinneqartup aammalu novemberip 1-ani 1996-imi ilassuteqartinneqartup imatut allanngortinneqarnissaa siunnersuutigaarput.

Kapital 2 § 2 imm. 3 imatut oqaasertalerneqassasoq: Partiit Kattusseqatigiilluunniit siulittaasoqarfimmi ilaasortaatitaqartut ilaasortaatitaat Inatsisartut ataatsimiinnerisa nalaanni peqquteqavillutik peqataasinnaanngikkaangata ilaasortaagallartussamik toqaasoqarsinnaapput.

Taamaalilluni siulittaasoqarfimmi ilaasortat Inatsisartut ataatsimiinnerisa nalaanni tamarmiullutik Inatsisartuni sullissisinnaanissaat qulakkeerneqassammat.

Johan Lund Olsen, Siulittaasoqarfik sinnerlugu saqqummiussisoq, Inuit Aqatigiit:

Ukiuni arlaqalersuni ataasianngeqaluta Inatsisartuni arlaqarunartugut misigisimasarpugut sule-riaasitsinni najoqqutagut ullutsinnut naleqqunnerusunngorlugit allanngortitertariaqartut. Ukioq ilivitsoq sinnilik allannguutissat suliarinerat ingerlareersorlu suleriaasissatsitut siunnersuut siulittaasoqarfik sinnerlugu saqqummiussinnaagakku nuannarutigeqaara.

Naluneqanngitsutut suleriaaseq massakkut atugarput aallaveqarpoq Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaannik; taamaattussaagamimi. Taamaakkaluartoq siulittaasoqarfiup isumaa malillugu tulluarsorinnanngilaq Inatsisartut sulineranni malittarisassat sukumiinerusut inatsisitigut aalajangersassallugit; Inatsisartummi sulineranni najoqqutat pissutsit allanngoriartorneri malillugit aamma pisariuallaanngitsumik allanngortinneqarsinnaasariaqarput naak soorunami siunertarinngikkaluaripput qanoq pisoqaallattorlu allanngortinneqartarnissaat.

Maannangaaq oqaatigeriissavara Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaata sapinngisamik piaartumik allanngortinnissaa pisariaqassammat, imminnut assortuuttumik imminnulluunniit tulluutinngitsunik aalajangersagaqartariaqanngimmat.

Taamaatumik siulittaasoqarfimmi naatsorsuutigivarput piffissami ungasinngitsumik Naalakkersuisut inatsimmut allannguutissanik Inatsisartunut aamma saqqummiussasaqarumaartut.

Naatsumik oqaatigalugu siunnersuut saqqummiussaq akuerineqassaguni suleriaasitsinnik massakkut atuuttumik allanngortitsilluinnartussaavoq.

Uani saqqummiussininni suleriaasissatut siunnersuutip imai arlaqanngitsut kisiisa eqqartulaassavakka; imaami siunnersuummi oqaaseqaatinilu aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatini sukumiisuni massakkut atuuttunut sanilliulugu sutigut allannguuteqarnersoq takuneqarsinnaavoq.

Annerutillugit samminiarpakka allanngortiterinermi annertuumi isummat pingaarnerit suut tunngaviunersut.

Siulliullugit tikitsiarusuppakka suleriaatsimut massakkut atukkatsinnut sanilliullutik allannguutaasussat ilaat.

Suleriaaserput massakkut atuuttoq aaqqissuussaanermigut suliassalluunniit ataasiakkaat eqqarsaatigalugit najoqqutarissallugu ersarissutut oqaatigineqarsinnaanngilaq. Assersuutitut taaneqarsinnaavoq Inatsisartut inatsisiliornertik naammaginartumik ingerlassinnaassagunikku ersarissunik malittarisassaqartariaqartut, suliatillu peqqissaarullugit ingerlassinnaasariaqarlugit. Taakkorpiaat siunnersuutikkut matumuuna saqqummiunneqartukkut anguniarneqarput. Taakkununnga tunngasut kingusinnerusukkut uterfigeqqissavakka.

Inatsisartut suliaat siornatigut suliaannut sanilliukkaanni maluginiartariaqarpoq Inatsisartut inatsisiliortutut piinnarnatik aammattaarli maannakkut Naalakkersuisunik nakkutilliisutut suliaat malunnarnerulersimammat. Siulittaasoqarfimmit isumaqarpugut suliassat allanngorneri eqqarsaatigalugit, Inatsisartuni ilaasortat oqaluuserissassanik siunnersuusiorneranni kissaatiginartoq apeqqutitut, aalajangiiffigisassatut siunnersuutitut nassuiaanneqarnissamik kissaatigisatut apeqqutilluunniit aallavigalugit oqallinnissatut ilusilersortassagaat. Taamaattumik ilusilersueriaatsit pineqartut suliassat suut pineqartillugit atorneqarsinnaaneri suleriaasissatut siunnersuummi erseqqissaavigineqarput.

Malittarisassanik massakkut atuuttunik allanngortitsinngitsoq § 13. imm. 1-imi allassimasoq una immikkut oqaatigisariaqarpoq, tassalu Inatsisartut ataatsimiititaliaanni oqallisigisat avammut matoqqasuummata. Aatsaat avammut saqqummiussisoqarsinnaavoq oqaluuserisat ilaat immikkut annertussusillit tamanut tusarliunneqarsinnaasut ataatsimiititaliami isumaqatigiissutigineqarsimappata.

Siunnersuut malillugu inatsisissatut siunnersuutit, nassuiaatit il.il. oqaatsit atornagit allakkatigulli saqqummiunneqartalissapput, aatsaalli siulittaasoqarfiup akuersineratigut oqaluinnarluni naatsumik saqqummiunneqarsinnaalissallutik. Qularinngilara siulittaasoqarfik akuerseqqullugu saaffigineqallattaartassasoq. Taanna piaaralunga immikkut oqaatigaara nalaattagassat pillugit siumut piareersimareerniassagatta.

Massakkut isummerfigisassatut siunnersuutit ataasiaannarlugit oqaluuserineqartarput, siunnersuutigineqarporli siunissami marloriarlugit oqaluuserineqartalissasut. Taama siunnersuuteqarnermut pissutaavoq, aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqarnermi siunertarineqarajummat inatsisiliortoqarnissaa, inatsisinik atuuttunik allanngortitsisoqarnissaa, allanik annertunerusunik malittarisassiortoqarnissaa il.il.

Aamma allannguutissatut siunnersuutini immikkut maluginiaqqussavakka, oqaluuserisanik assigiinngitsunik sammisaqarluni oqallinnerni piffissaliussatut siunnersuutit. Taakku ilaatigut maannakkut atuuttunut allannguutissanik siunnersuutitaqarput, siunnersuummullu ilaliussami takuneqarsinnaasallutik. Allannguutissanik siunnersuutitigut maannamut ippigineqartartut ilaat tassaavoq, assersuutigalugu Inatsisartuni ilaasortat Naalakkersuisuni ilaasortanut sanilliullutik oqaaseqarnissaminnut piffissakinnerusarnerat taanna - aaqqiiviginiarneqarpoq, maannakkut suleriaasissami nutaami.

Nunatsinni qinersisartut qinigaattut nunatta aqunneqarnerani qullerpaatut inissisimasutut inatsisiliortutullu sulinitsini najoqqutassaqartariaqarpugut, sapinngisamik ersarissunik suliatsinnillu ilaatigut imaannanngissinnaasartunik ingerlatsinitsinni nalorninata toqqammavigisinnaasatsinnik. Kikkulluunniit inuiqatigiinnut annertuumik oqartussaaffillit taamak oqartussaanertik sapinngisamik naapertuilluarlutik ingerlanniartariaqartarpaat. Inatsisiliornitsigut allatigullu aalajangersaasarnitsigu innuttaasut piginnaatillugillu pisussaafilersinnaasarpagut, taamatummi piginnaatitaagatta; taamatulli piginnaatitaanitta pisussaaffilerpaatiguttaaq sianigisassat arlalissuit inuit kikkulluunniit piginnaatitaaanerinut tunngasut aamma innimigisariaqarivut, inatsisit atuuttut soorunami malillugit kinaassuserrsiornatalu ingerlatsisariaqarnitsigut.

Inatsisartut sulinerata sapinngisamik eqaatsumik ingerlasinnaanissaa qularnanngitsumik tamakkerluta kissaatigeqaarput. Aamma siusinnerusukkut ataasiarnata eqqartortarparput kissaatigi-nartoq Inatsisartuni oqallittarnivut qanoq iliorluni eqeersimaarnerusumik aammalu pisimasut kingulliit ilanngullugittaaq ingerlanneqarsinnaasariaqartut. Ilami ilaatigut atuffarlukujulluni atuffassinersuaq ingerlatsertariaqalerparput.

Taamaakkaluartoq oqareernittut assigiinngitsunik mianerisassaqarpugut saneqqussinnaanngisatsinnik. Aamma pisariaqarluinnarpoq pingaartumik inatsisiliornitta pipallattumik pinnani peqqissaartumilli ingerlanneqarnissaa; inatsisiliornermi taallatsiareerneratut pisussaaffiuvoq imaannaanngitsoq. Aammattaaq saneqqussinnaanngilarput inuianni oqaatsit marluk atorlugit ingerlanerput pissutigalugu sulinitta ilarujussuani allatut ajornartumik nutserinerit pisariusut aatsaat aqqusaaqqaarlugit suliatsinnik ingerlatsisariaqartarnerput.

Siuliini eqqaasakka pissuterpiaapput allatut ajornartumik Siulittaasoqarfimmi pissutsit misilittakkallu isumaliutigeqqinnerisigut, aalajangeratta Inatsisartut ataatsimiinnerini oqaluuseritinniakkat nalinginnaasumik ataatsimiinnissaq qaammammik ataatsimik sioqqullugu tiguneqareertarnissaat siunnersuutiginiarlutigu. - Tassunga illua-tungiliullugu aammattaaq siuliini eqqaasakka - tassalu Inatsisartuni oqallittarnerni pisut kingulliit ilanngullugittaaq aammalu oqallinnerit sapinngisamik eqeersimaartumik ingerlanneqartarnissaat - pisinnaassappata Siulittaasoqarfik pissutsit immikkut atuutsillugit suleriaatsini aalajangersakkamik allaasumik periarfissaqartitaasariaqarpoq.

Soorunami siunnersuut aalajangersakkamik taamaattumik ilaqarpoq. Tassani eqqarsaatigineruakka Inatsisartut ataatsimiinerisa nalaani Naalakkersuisunut apeqquteqarsinnaaneq imaluunniit apeqquteqaatit aallavigalugit oqallinnissamik siunnersuuteqarsinnaaneq. Soorunami imaassan-ngilaq periarfissaq taasaq kingulleq, tassalu immikkut akuersissuteqartarneq, nalinginnarmik atugaalertariaqarlersoq; taamaalisoqaraluarpammi Siulittaasoqarfik annertuumik tatisimaniarneqalersinnaavoq.

Taamatut pisoqannginnissaa tamattaalluta pisussaafffigaarput. Ingerlanitsinni misilittakkavut najoqqutaralugit sapinngisamik oqimaaqatigiissumik periaaseqalernissaq anguniartariaqarparput. Tamanna ajornaatsuinnaanavianngilaq; naammattumilli piumassuseqarutta pisinnaasarpullu naapertorlugu arlatta soqutigisaat pingaartitaallu pillugit ataqqeqatigiikkutta periarfissanik naammaginartunik nassaassaqqaarpugut.

Aamma qularnanngilaq ilaasortat ilaannit takuinnarlugu apersuuserneqarsinnaasoq sooq oqaluuserisassatut siunnersuutit assigiinngitsut qanoq ilusilersornissaannik piumasaqarnermik aalaja-ngersagaqartoqartariaqarnersoq. Ukiuni arlaqaleqisuni misilittakkatta takutittarpaat siunnersuutit aatsaat tigoreernerini ilusissaattut ilusilersuisarneq piffissamik nukinnillu annikigisassaanngitsunik aamma atuiffiusartoq. Taamakku pitillugit assorsuaq Siulittaasoqarfimmiit siunnersuutigeruusupparput Inatsisartuni ilaasortat ataasiakkaat oqaluuserisassanik siunnersuuteqarniarlutik akunnattooraangamik Inatsisartut Allattoqarfianni sulisut saaffigisassagaat siunersiorlugit. Taama periaaseqarnikkut piffissaq nukiillu sipaarneqaannaratik ilaatigut immaqa pisariaqarpianngikkaluamik allaat aporaassutaasinnaasartut ikilisinneqarsinnaassagaluarput.

Inatsisissatut peqqussutissatullu siunnersuutit pillugit immikkut taarusuppakka pineqartut saqqummiunneqartassasut soorunami ilusissatik iluseralugit; taassumatulli pingaartigaaq siunnersuusiat suliarinerinut ilanngullugit susassaqartut inatsisitigut kalluarneqartussat sapinngisamik isumasioreertarnissaat. Aamma pisariaqaqaaq tusarniaanerit taamaattut pisarnissaat tusarniaavigisat naammattumik piffissaqartillugit.

Taamatut tusarniaanermi soorunami siunertaanngilaq isumasiukkat isumaasa tamatigut malinneqartarnissaat, isumasiukkalli ilaatigut siunnersuuteqarsinnaasarput, soorlu assersuutigalugu inatsisinngortussap atuutilernermini atortikkuminartuunissaannut aqqutissiuussisinnaasunik.

Nalunaarusianut tunngatillugu taarusupparput nalunaarusiat ilaatigut annertuujusinnaasartut naammassineqaraangamik ukiup ingerlanerani sukkulluunniit ilaasortanut nassiunneqartarnissaat assorsuaq kissaatiginartoq.

Taamaaliornikkut ataatsimiinnerit nalaanni ilaasortat atugassarpassuaqalertarnerminni oqilisaanneqarsinnaagaluarput. Aamma ilanngullugu siornatigut eqqartoriigarput ersarissumik oqaatigeqqittariaqarpoq, tassalu nalunaarusiat aalajangigassanik ilaqartinnginnissaat.

Siulittaasoqarfimmiit inassutigissavarput suleriaasissatut siunnersuut una saqqummiunneqarluni oqaluuserineqareeruni oqaluuserinera unitsinneqarallassasoq, taavalu siunnersuut nalilersorneqarlunilu inaarutaasumik oqaluuserineqannginnermini Inatsisartut suleriaasissaannut ataatsimiititaliami suliarineqassasoq.

Taamatut oqaaseqarlunga suleriaasissatut siunnersuut saqqummiuppara. Siulittaasoqarfimmi qilanaarivarput Inatsisartunit qanoq isummersorfigineqassanersoq aamma tusassallugu.

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasissaattut siunnersuut Siumumiit maluginiarparput annertuumik ullutsinnullu suleriaatsimut naleqqussarlugu maanna allannguuteqartussatut suliarineqarsimasoq.

Tamanna naapertuuppoq 1996-imi ukiakkut Inatsisartut suleriaasiannik allannguinitsigut ataatsimiititaliat ataavartut ataatsimiititaliallu allat inatsisit naapertorlugit pilersinneqartussat, allattoqarfeqarnikkut sullinneqarnerisa Inatsisartut allattoqarfianniit akisussaaffigineqalerlutik sullinneqarnerannut naleqqussaanermut.

Siumumiit oqaatigeriissavarput pingaartikkatsigu Inatsisartuni sulinermi malittarisassatigut naleqqussaanissamik periarfissaqartoqarnissaq, Iatsisartunimi Naalakkersuisunilu sulinerup allaffissornikkut immikkoortinneqarneratigut suliassat ineriartortinneqarneranni pissutsinut naleqqussaanissaq avaqqunneqarsinnaanngimmat.

Aamma matumani saqqummiussisummi pineqartup, tassalu Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaanik suliassat piaartumik naammassineqarnissaat Siumumiit inassutigissavarput.Tamanna pingaaruteqarmat Inatsisartut inatsisaannik suliaqarnermi ersarissumik malittarisaqarnissamut.

Taamatuttaaq Inatsisartut siulittaasuat aamma Inatsisartut Siulittaasoqarfiat pillugu § 3-imi saqqummiunneqartutut oqaasertaliunneqartut piaartumik piviusunngortinneqarnissaat Siumumiit pingaartipparput.

Aamma Siumumiit isumaqarluinnarpugut Inatsisartut siulittaasussartik siulittaasullu tullii taakkualu sinniisissaat nutaamik qinersisoqareernerup kingornatigut inissititernermi, tamatumalu kingorna ukiakkut Inatsisartut ukiuata aallartinnerani katersuunnermi Inatsisartut nammineerlutik toqqagassatik qinertassagaat.

Tamanna maannakkut periusiusunut naapertuilluarneruvoq maannakkummi periusiusoq malillugu Naalakkersuisunngortitsinermut atatillugu, Inatsisartuni siulittaasup isumaqatigiinniutigineqartarnera inatsisartutigoortumik sulinerup allanngortinneranut naleqqutinngitsutut isumaqarfigigatsigu.

Ataatsimiititaliat inatsisinik tunngaveqarluni pilersinneqartartut aamma Inatsisartut ataatsimiititaliaasa ataavartut, suunerinik inatsisissami allassimasoqarmat Siumumiit apeqqutigerusupparput, inuutissarsiutinut tapersiisarnermut ataatsimiititaliaq, naalisarlugu ESU-mik taasagarput siunissami qanoq inissisimassanersoq pillugu misissuisoqarsimanersoq.

Maannakkut ESU-p allaffissornikkut ingerlatitaanera Naalakkersuisoqarfimmiippoq, ataatsimiititaliarlu inuttalersugaasarpoq Inatsisartuni ilaasortanik. Tamatumap ujartorneranut tunngaviuvoq Inatsisartuni ataatsimiititaliat allat inatsisiliornerinnarmik suliaqartarmata, ESU-milu ilaasortat Inatsisartuni kisiartanngormata aningaasaliissutit atugassaritinneqartut iluini aningaasaliissuteqartarnermik aalajangiisartuutitaasut.

Siumumiit aamma suleriaqqinnissamut ilanngullugu ataatsimiititaliat ataavartut ilaasa suliamikkut assigiiaarnerusut ataatsimoortinneqarsinnaanerat misissoqqussavarput, maannakkummi Inatsisartuni ataatsimiititaliat 14-iupput, ilaat suliamikkut imminnut qanittut, qanittutut inissisimasut.

Ilaatigut assersuutigalugu isiginiarneqarsinnaavoq Suliffeqarnermut Niuernermullu ataatsimiititaliat ataatsimoortinneqarsinnaanersuut, taakkuami suliamikkut arlalitsigut imminnut qanittuusarmata.

Piffissami kingullermi Inatsisartut ataatsimiittarneranni, oqaluuseritinniakkanik sukkulluunniit tunnniussisinnaanerup atuunnerani misilittagaalersut aallaavigalugit Siumumiit maluginiartarsimavarput, tamanna nassataqartartoq ataatsimiinnerit ingerlaneranni oqaluuserisassat tulleriiaarnerisa allanngorteqattaarneqartarnerannik.

Taamaattumik Siumumiit taperserparput Inatsisartut ataatsimiinnissaannut oqaluuserisassatut ilanngutsinniakkat kingusinnerpaamik ataatsimiinnerup aallartinnissaa qaammammik ataatsimik sioqqullugu siulittaasoqarfimmut nassiunneqartarnissaannik inassuteqarneq.

Naggataatigut Siumumiit taamatut oqaaseqarluta Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasissaattut siunnersuut ilassilluarparput, inaarsarlugulu suliarineqarnissaanut suleqataasussat sulilluarnissaannik kissaallutigit.

Siverth K Heilmann, Atassutip oqaaseqartua:

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasissaattut siunnersuut pillugu imatut naatsumik Atassummiit oqaaseqassaagut:

Sunaluunniit suleriaaseq inatsilluunniit naleqqugunnaarsimappat piaartumik aaqqinneqartariaqarpoq. Taamaattumik Atassummiit nuannaarutigaarput Inatsisartut siulittaasuata siulittaasoqarfik sinnerlugu saqqummiinermini tunngavilersuutai Atassummiit tamakkiisumik isumaqatigigatsigit.

Siulittaasoqarfiup Inatsisartut ataatsimiinnerini oqaluuseritinniakkat nalinginnaasumik ataatsimiinnissaq qaammammik ataatsimik sioqqullugu tiguneqareertarnissaannik siunnersuuteqarnera Atassummiit tamakkiisumik isumaqatigaarput.

Tassami massakkutuut ingerlaaserput eqqarsaatigalugu, oqaluuserisassanik tigooqqaasarneq torrallataasutut oqaatigineqarsinnaanngimmat. Inatsisartut ataatsimiinnerisa nalaanni amerlavallaaqaat ilaasortaat siunnersuutaat inortuilersutuulli pipallattumillu suliariniarneqartarnerat.

Siunnersuuteqartut Inatsisartut allattoqarfianni sulisut saaffigineqartarnissaannik siunnersiorneqartarnissaannillu Siulittaasoqarfiup kaammattuuttaa Atassummiit ilassilluarparput.

Atorfinititseriaatsimut tunngatillugu suleriaasissamut nutaami ersarissarneqarmat Atassummiit iluarisimaarparput, tassami ilisimaneqartutuut kingullermik Inatsisartut siulittaasoqarfianni atorfinititsisoqarsimanera pissusissamisuunngitsutut ingerlasoqarsimanera annertuumik tusagassiuutit aqqutigalugit oqallisigineqarsimanera puigunnginnatsigu. Atassumiillu oqaatigissuarput kingorna taama pisoqanngilluinnarnissaa anguniaqqullugu.

Atassummiit Inatsisartut suleriaasianni § 57-ip, sinniisussaqartarnermut tunngasup oqaasertaata qinerseriaatsimut ullumikkut naleqquttunngorsarnissaat kaammattuutigissuarput, ullumikkummi qinerseriaaseq malillugu sinniisussaqartarneq atorunnaarnikuummat.

Inatsisartuni ilaasortap Atassummeersup, Jakob Siverthsenip siulittaasoqarfimmi sinniisoqartitaanermut tunngatillugu siunnersuutaa, siulittaasoqarfiup suleriaasissatta allannguuteqartinneqarnissaanut isumaqataallutik aaqqiiviginiarmassuk Atassummiit iluarisimaarparput, pisariaqarluinnartutullu nalilerlugu.

Oqareernitsitut Inatsisartut suleriaasissaata - suleriaasissatta allannguuteqartinniarneqarnera tamakkiisumik isumaqatigalugillu taperserigut, taamaammat allat annertunerusumik oqaaseqarfiginagit siunnersuut nalilersorneqarlunilu inaarutaasumik oqaluuserineqannginnermini Inatsisartut suleriaasissaannut ataatsimiititaliami suliarineqarnissaa Atassummiit akuersaarparput.

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasissaattut siunnersuut Inuit Ataqatigiinninngaannit ima oqaaseqarfigissavarput:

Nuannaarutigaarput qujassutigalugulu Siulittaasoqarfik Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasissaannut allannguutissamik siunnersuuteqarmat. Qularnanngilaq siunnesuut akuerineqareeruni atuutilersinneqaruni ulluinnarni Inatsisartut suleriaaserput erseqqinnerulerumaartoq, tamatsinnut iluaqutaasussamik.

Siunnersuut misissoqqissaarsimavarput ukulu oqaaseqarfiginiarpagut:

Siulleq § 4-imi imm. 5 annertuumik Siulittaasoqarfimmut siunnersuutit qanoq isikkoqartussaanerinik aalajangiinissamut piginnaatitsilersussaavoq. Tamanna aamma ajunngilaq, kisianni kissaatiginassaaq qarasaasiakkut qanoq ilusilersuisinnaanermut tunngatillugu pikkorissartinneqarsinnaanerup periarfissinneqarnissaa.

Siulittaasoqarfiup Inatsisartuni ilaasortat siunnersorpai arlaatigut siunnersuusiornermut atatillugu Inatsisartut allattoqarfianni sulisut saaffigisassagaat. Ullumikkut sulinitsinni tamanna atorparput, ilaatigut immaqa ataatsimiititaliani allatsigut suliakkersugaatsiartarlugit.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit kissaatigissavarput siulittaasoqarfiup siunnersuummik suliarinninnermini erseqqarissassagaa, Inatsisartut allattoqarfiani sulisut sutigut qaqugukkullu saaffigisinnaagigut ersarissumik takussutissioqqullugit.

Aappaat. Kapital 4-imi § 7-imi imm. 1-imi nr. 3-mi oqaaseq, sillimaniarnermullu atorneqarsimavoq. Nassuiaataanilu oqaaseq isumannaallisaanermullu atorneqarsimalluni. Taakkua eqqortortaata ikkunneqarnissaa kissaatigissavarput.

Aammalu §-ip taassumap nassuiaataani oqaaseq, toqqatoqarneqartunit aaqqinneqassasoq imatut, toqqartorneqartunit, kissaatigissallutigu.

Pingajuat. § 8 naapertorlugu siulittaasoqarfiup inassuteqarnera malillugu Inatsisartut ataatsimii-titaliaat ataavartut pilersissinnaavai.

Taamatullu aamma iliorsimapput ataatsimiititalianik arlalissuarnik ataavartunik Inatsisartut pilersitsisimammata. §-ip taassumap nassuiaataani ataatsimiititaliat pilersinneqarsimasut allattornerini Kultureqanermut Ilinniartitaanermullu Ilageeqarnermullu ataatsimiititaliaat atorneqarsimavoq. Ilageeqarnermut tassani inissisimanera apeqqutigissavarput, eqqortuunersoq, tassami ilageeqarnermut tunngasut Peqqinnissaqarfimmut nuunneqarnikuummata. Aammattaaq tassani §-imi nr. 11 aamma 14 naleqqussavagut.

Sisamaat. § 24 naapertorlugu Inatsisartut inissititerlutik ataatsimeeqqaarnerminni siunnersuisoqatigiinnut nævninut il.il. qinersisussaapput. Tamanna ilumoorpoq, siunnersuutilli nassuiaatitaani Inatsisartut qinersisarunnaarsimasutut taaneqarput. Taassumap nassuiaatitaani aaqqinneqarnisaa aamma kissaatigissavarput.

Tallimassaattut. § 34, Naalakkersuisut nassuiaateqartarnerinut tunngassuteqarpoq. Naalakkersuisut Inatsisartunut nassuiaateqartarnerat pingaaruteqartutut isigaarput. Taamatullu pingaaruteqartigisutut isigaarput Inatsisartut nunatta avataani ataatsimiititalianut assigisaannulluunniit ilaasortaasut nassuiaateqartarnissaat. Taamaattumik Inatsisartut aamma nassuiaateqartarnissaat pisussaafinngorlugu inissinneqartariaqartutut isigaarput, ilanngutsinneqarnissaalu piumasaralugu.

Arfinilissaattut. § 39, Inatsisartut sulinitsinnut assut iluaqutaassaaq, tassani pineqarpoq oqaluuserisassanik tunniusiffissap killilerneqarnera. Ullumikkut pissutsit imaapput, ilaatigut suliassat annertuut ullut ikittuinnaat suliarisariaqarsimatillugit tuaviupiluttumillusooq suliarinnittarneq ilaatigut takussaasarluni. Tamanna qimanneqarsinnaalissaaq, taamaalillutalu aamma peqqissaartumik inuiaqatigiinnut akisussaassuseqartumik sullissinissatsinnut piffissaqarlualissaagut.

Arfineq aappaat. § 53-ip imatut aaqqiivigineqarnissaa imatut kissaatigissavarput: Inatsisartut ataatsimiinneri kalaallisuinnaq ingerlanneqartassapput. Taamatut kissaateqarnitsinnut tunngavigaarput nunarsuarmi sumiikkaluaruttaluunniit Inatsisartoqartuni periuseq tamanna atorneqarmat.

Assersuutigalugu qallunaat nunaanni nunatsinniit qallunaat Inatsisartuinut ilaasortaatitagut kalaallit oqaasii atorlugit oqaaseqarsinnaatitaanngillat. Tamannalu uagut kalaallit ataqqisariuarsimavarput.

Inuiattut kinaassuseqarnitsinnut pingaaruteqarluinnarpoq kalaallit Inatsisartuisa oqaluttarfiat kalaallisut oqaatsivut atorlugit oqariartortarfiunissaa. Tamassumallu ataqqineqarnissaa Inuit Ataqatigiinniit sakkortuumik piumasarissavarput.

Inuit Ataqatigiinniit siunnersuutigissavarput Inatsisartuni taasisoqassatillugu ilaasortaasut arlaat peqquteqavilluni peqataasinnaanngippat, assersuutigalugu napparsimatillugu imaluunniit qanigisaminik napparsimasoortillugu sinniisussaatalu apuussinnaanissaa silamik allatigulluunniit peqquteqartumik peqataasinnaanissaa akornuserneqarsimappat, illuatungiliuttut imaluunniit suleqatigiit taasisinnaasumik ataatsimik, ataasinnaasimappat ilanngaasarnissaat, clearingssystemimik taaneqartartup Inatsisartunut eqqunneqarnissaa.Taamatut siunnersuuteqarpugut isumaqaratta Inatsisartuni oqimaaqatigiissumik taasisarnissaq pingaaruteqartoq.

Inuit Ataqatigiinniit Inatsisartut suleriaasissaattut siunnersuummik saqqummiussisup imatut oqarnera, issuaaneq aallartippoq: "Inatsisartuni ilaasortaasugut tassaasugut nunatta aqunneqarnerani qullerpaatut inissisimasut. Taamatut inissisimaneq annertuumik pisussaaffiliivoq, annertuumillu akissussaaffimmik tunniussilluni". Issuaaneq naavoq.

Taamatut oqarneq isumaqatigilluinnarparput, ulluinnarnilu sulinitsinni eqqarsaatigisarnissaa pisariaqartarpoq. Taamaattumik pisariaqarluinnarpoq paasinartumik malikkuminartumillu najoqqutassaqarnissaq suleriaasissaqarnissarlu. Tamanna pisariaqarluinnarpoq innuttaasut kukkuluttorluta sullisissanngikkutsigit.

Taamatut oqaaseqarluta Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasissaattut siunnersuut Inatsisartut suleriaasissaannut ataatsimiititaliamut suliareqqinneqarnissaa innersuutigissavarput.

Naggataagigut Inuit Ataqatigiinniit piumasarissavarput 1996-imi Inatsisartut suleriaasissaannik nutarterinissamut isumasioqatigiisitap isumaliutissiissummini suliakkiissutigisimasai partiinik tamanit akuerineqarsimasut maannakkut siulittaasoqarfiusup suliniutigalugit aallartissagai. Qujanaq.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartut suleriaasissaattut siunnersuut Kattusseqatigiinniit imaattumik oqaaseqarfigissuarput.

Siullermik eqqaasitsissutigissuara oqaaseqaatissagut ataatsimut tamaat tunngaviatigut oqaaseqarfigissagatsigit aammalu paragraf-it immikkoortut ataasiakkaat oqaaseqarfigissannginnatsigit.

Inatsisartut suleriaasiata allanngortinneqarnissaa pissutsinullu piviusunut naleqqussarneqarnissaa pissusissamisoorluinnarpoq, minnerunngitsumik Inatsisartut eqaannerusumik sapinngisamillu tamanut naammaginarnerusumik suleriarsinnaanerat anguniarlugu. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit suleriaasissatut siunnersuut tamakkisumik taperserparput kisiannili soorunami aamma suleriaatsip naleqqussarneqarnerani makkuninnga iluarsisariaqarsorisatsinnik uparuaarusulluta.

Siullermik Inatsisartut ataatsimiinnissaannut siunnersuutit ataatsimiinnissaq sioqqullugu sapaatit akunnerinik marlunnik piffissaliisarnerup sivitsorneqarnissaa Kattusseqatigiinniit pissusissamisoortutut isigaarput tassami isumaqaratta Inatsisartuni sulinerup piareersarluagaasumik aaqqissuulluagaasumillu ingerlattariaqarnissaa pisariaqarluinnartoq. Taamaattumik Inatsisartunut ilaasortat siunnersuutaat kingusinnerpaamik qaammammik ataatsimik ataatsimiinnissaq sioqqullugu tunniutereertarneqarnissaat tamakkisumik taperserumavarput. Kiisalu ilaasortat ilaat partiimiit partiimut allamut nuuttaannarput, soorunami tamanna inuup nammineerluni akisussaaffigaa. Kattusseqatigiinniilli isumaqarpugut taamatut pisoqartillugu Inatsisartut suleriaasissaannik ersarinnerusumik aalajangersakkanik aamma peqartariaqartoq, aammalu ilaasortat ilaasa ataatsimiititaliamiit ataatsimiititaliamut allamut nuuttarnerat pillugu aamma tamatumani erseqqissaasoqartariaqartoq isumaqarpugut. Kiisalu eqqaasitsissutigissuarput Kattusseqatigiinniit pingaartilluinnaratsigu inuit qinigaannik Naalakkersuisoqarnissaq, soorlu aamma tamanna qinersisartut ilaanniit ujartorneqartartoq. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit sakkortuumik kaammattuutigissuarput suliap ingerlanneqarnerani Inatsisartunut ilaasortat tamanna pillugu aamma ersarissumik isummeqqullugit.

Naggataatigut Inatsisartuni ilaasortap Jakob Sivertsen-ip siunnersuutaa suliap ingerlaqqinnerani sukumiisumik ataatsimiititaliami susassaqarfiusumi oqallisigineqartariaqartoq isumaqarpugut. Tassami sinniisussaqartarnermut tunngasut ilaatigut apeqqutit soqutiginartut allaanngortitsinissamilu ilaatinneqartariaqarsorinarmata.

Naggaterpiaatigut oqaatigissuarput siulittaasoqarfiup saqqummiussai inassuteqaataalu tunngaviisigut isumaqatigigatsigit.

Taamatut naatsunnguamik oqaaseqarluta suliap aappassaaneertinnagu oqaluuserineqannginnerani Inatsiartut Inatsiseqarneq pillugu Ataatsimiititaliaani suliarineqarnissaa inassutigaarput.

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Siullermi isumaqarpunga una oqaatigeqqaartariaqartoq, siulittaasoqarfimminngaanniit ataatsimut isigalugu una siunnersuutigisarput paasinarpoq partiinit tamanit aammalu Kattusseqatigiinniit kissalaartumik maani ilassilluarneqartoq. Taanna qujassutigissallugu pissutissaqarluarpugut.

Unali oqaatigeqqaalaarlara uani oqaluuserisatsinnut tunngatillugu siunnersuuteqartoqarsimavoq, Atassut sinnerlugu Jakob Sivertsen maani ataatsimiinnitsinni peqataanngitsoq, taanna siunnersuuteqarsimavoq Inatsisartut Siulittaasoqarfianni sinniisussaqartalissasugut, taanna maannakkut siunnersuummut ilanngutereerlugu aaqqiiviginiarsimavarput, tassalu suleriaasissatsitut siunnersuummi § 3, imm. 4-ni taanna ilanngutereersimavarput. Oqaatigeriikkattuut ataatsimut isigalugu iluarisimaarnarpoq partiit kiisalu Kattusseqatigiit una Siulittaasoqarfimminngaanniit saqqummiussarput ilassilluarmassuk.

Taamatullu oqaaseqareerlunga partiit saqqummiussaat ataasiakkaat naatsunnguamik oqaaseqarfigillattaassavakka, suliarli maanga killeqaannartussaanngilaq ingerlaqqittussaassaaq tassa Inatsisartut Suleriaasissaat pillugu Ataatsimiititaliami suliarineqaqqittussaassaaq, taamaattumik Kattusseqatigiit oqaaseqartuat kingulleq kissaateqaraluarpoq Inatsisartut Inatsiseqarneq pillugu Ataatsimiititaliaanni una oqaluuserineqassasoq, taannali ajornakusuukujussaaq, Inatsisartut Inatsiseqarneq pillugu ataatsimiititaliaannimmata allat siulittaasoqarsimmi ilaasortaasut, taamaalillutillu akunnattuunganalaartumik inissisimasinnaanerat eqqarsaatigalugu siunnersuutigisimavarput Inatsisartut suleriaasissaat pillugu ataatsimiititaliamut, tassa foretnings-ordensudvalg-imut ingerlatinneqarallassasoq. Kingusinnerusukkut maani Inatsisartut saqqummiussivigineqarumaarput qularnanngitsumik isumaliutissiissummik ataatsimmiinnerup matuma naammassineqannginnerani.

Siumup oqaaseqartuata saqqummiussai arlallit tamavimmik ilumoortortalerujussuupput. Ilumoorpoq Inatsisartut maannakkut suleriaasissarput nutaaq tassaammat 1996-imi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnerminni suleriaatsimik allanngortiteriniarlutik kommission-imik pilersitsisareersimallutik suliaqarnerannik aallaaveqartut, taakkuuppullu taamanili Inatsisartut tunngaviusumik maani oqallisereerlutik aamma akuersissutigereersimasaannik timitalersuiniarnerit.

Ataatsimiititaliat eqqarsaatigalugit tikinneqartoq, apeqquteqaatigineqarpoq erhvervsstøtte-udvalg-i, Inuussutissarsiutitigut tapersiisarnermut Ataatsimiititaliaq siunissami qanoq inissisimassanersoq pillugu misissuisoqarsinnaannginnersoq, tassunga tunngatillugu eqqaasitsissutigilaassavara 1995-imi tamannarpiaq maani ataatsimiittarfimmi oqallisigineqarsimammat, taamani inassutigineqaqqaaraluarpoq erhvervsstøtteudvalg-imi suliassat Naalakkersuisut isumagisassaattut iluanneereermata Naalakkersuisoqarfinniittariaqartoq, taamaammat taanna 1995-imi immikkut pappialartalersorlugu nalilersuiffigineqareermat nassaarineqarsinnaavoq uterfigineqapallassinnaallunilu, taannalu inassutiginarpoq uani suliap ingerlateqqinneqarnerani ilanngullugu nalilersorneqassasoq.

Maluginniakkama ilagaat maani oqaaseqartut tamarmik katersuuffigivaat suleriaasissatut siunnersuutigisatsinni maannakkut saqqummiussarput, tassalu Inatsisartut ataatsimiilinnginnerini qaammammmik ataatsimik piffissaliilluta oqaluuserisassanik tunniussisareernissaq, taanna mannamut oqaaseqartut tamarmik tamakkiisumik taperserpaat, isumaqarpunga taanna iluaqutaassaqisoq oqaluuserisassanik tulleriinnilersuilluta aaqqissuussiniarnitsinnut, minnerunngitsumik tamanna isumaqarpunga pitsaaqutaaginnassasoq qinersisartunik aamma ilaasortat ataasiakkaat tusarniaanissaminnut annertuumik periarfissiisinnaassammat, tassa Inatsisartut ataatsimiilernissaat qaammammik ataatsimik sioqqullugu oqaluuserisassat sunik imaqassanersut ilisimareeraangatsigit taava qularnanngitsumik sineriammi sumiluunniit tamani ataatsimiititsisarnerit aqqutigalugit innutaasunik tusarniaasarnissaq periarfissarissaarnerulissaaq.

Atassutip oqaaseqartuata saqqummiussai tamakkiisumik tapersersuinerupput siulittaasoqarfiup Inatsisartut suleriaasissaattut siunnersuummik saqqummiussinerannut, kisianni tassani anersaaruluuteqarlutik ilaatigut maannamut aasap ingerlanerani pisimasoq eqqartorneqarpoq, tassa atorfinitsitsisimanermut tunngasut. Qularinngilara atorfinitsitsisimanermut tunngasut Inatsisartut suleriaasissaat pillugu ataatsimiititaliami tikinneqarumaartut, taamaattumik uani annerusumik taakkua oqaaseqarfigissanngilakka.

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata saqqummiussinermini sukumiisorujussuarmik paragraf-it assigiinngitsorpassuit oqaaseqarfigisaqaqattaarpai, tassa § 4, imm. 5, kap. 4-mi § 7, § 8, taamatuttaaq paragraf-it allat arlalikasiit erseqqissaavigineqarnissaat imissutigalugit. Taakkua suliap ingerlaqqinnerani ataatsimiititalami sukumiisumik misissorneqassapput aammalu maanga Inatsisartunut erseqqissumik saqqummiivigineqassapput.

Isumaqarpunga aamma immikkut isummersorfigisariaqartoq aamma ullumikkut maani tassalu § 53-imi aalajangersagaq, tassa Inatsisartut oqaluttarfianinngaanniit oqaatsit sorliit atorneqartassanersut, tassami maannamut suleriaatsitsinni § 26-miugunarpoq allassimavoq Inatsisartut oqaluttarfiaanni taamaallaat kalaallisut oqaatsivut atorneqartassasut, taannali suli allanngortinneqarsimanngilaq. Maannakkut Inatsisartut suleriaasissaanni nutaami § 53-imi maannamut pissusiulersimasoq ikkunniarneqarsimavoq, kisiannili uani Inatsisartut namminneq nalilersuisussaapput taanna qanorpiaq aaqqiivigineqassanersoq, aamma maannakkut uani saqqummiunneqareermat, suleriaasissaq pillugu ataatsimiititaliami uterfigineqanngitsoornavianngilaq taanna aammalu oqallisigineqassaaq.

Tassalu oqaatigeriikkattuut Kattusseqatigiit oqaaseqartuata saqqummiussagut tamakkiisumik taperserlugit oqaaseqarpoq, taannalu qutsatigissavara.

Suleriaqqinnissatsinnut isumaqarpunga maannakkut toqqammavissaqarluartugut kingusinnerusukkullu aamma maani inimi isumaliutissiissummik inaarutaasumik saqqummiussaqarnissatsinnut maanna periarfissinneqarluarluta.

Ruth Heilmann, Siumut:

Uanga anersaaruluutikka ilaatigut siulittaasoqarfimmut tunngasut oktober-ip 13-iani unnukkut allassimasakka siulittaasoqarfimmut apuussimavakka, kisiannili aatsaat upernaamut qaqinneqarsinnaasutut immata ilaatigullu paasinarluni allakkatigut akineqaannarumaartut, peqqutigalugu maannakkut immikkortoq 41-mut tunngatillugu eqqartugaasunut siunnersuutinullu assingusorujussuummata taamaattumik uani oqaatigilaarusussimavakka.

Isumaqarpunga Inatsisartut oqaluuserisassanngortitaasa oqaluuserineqaratik allakkatigut akineqaannartarnerat atorunnaarsinneqartariaqartoq. Siunnersuuteqartaraluartut allakkatigut akineqaannartarnerat pissusissamisuunngitsutut isumaqarfigileraluttuinnarakku ukiuni tallimanngulersuni Inatsisartut issiareerlunga. Tassani oqaluuserisassanngortitat immikkut ilaatigut taannaannaatillugu oqaluuserineqartarput kisiannilu aamma oqaluuserisassanngortinneqartartut oqaluuserineqartussat tamakkiisumik tulluarfiannut aamma ilaatigut ilanngussuunneqartarput kisiannilu oqaluuserisassanngortinneqartartut ilaai naak tassunga tulluartaraluartut aamma allakkatigut akineqaannartarlutik, tassani qinersisartut taamaalillutik malinnaatinneqarsinnaangillat siunnersuuterpassuit ilaatigut allakkatigut akineqartartut imaqarnerinik, taamaattumik ilaannikkut asserluinnangajaanik Inatsisartut siunnersuuteqartarput, kingusinnerusukkulli qaqinneqarlutik oqaluuserineqartarlutillu.

Taamaattumik taannaannaatillugu oqaluuserisassanngortitseriataartoqartarpoq imaluunniit siunnersuutit ilaannut ikkunneqartarlutik ilaannilu taamatut ikkunneqaraangata tupaallatsinneqartarpugut, uffa allat pissuseqataat allakkatigut siusinnerukkut akiorneqaannarnikuusut. Taamatut misigisaqartilluta qanoq ilioriataarnissaq assorujussuaq ajornakusoortarpoq isumaqarpunga ilaasortat naligiimmik pineqarlutillu sullinneqassappata pisariaqartoq oqaluuserisassanngortinneqartut tamarmik sapinngisamik oqaluuserineqartariaqartut, taanna isumaqarpunga ilanngullugu uani eqqartukkami anguniarneqartariaqartoq.

Aammalu siunnersuutit tunniunneqartarnerisa qangatut killilerneqarnissaanik kissaateqarsimavunga, tassami aasarli ilaatigut oqaluuserisassanngortitat ilaat suli tusarfigineqanngillat imaalillunilu allakatigunaasiit immaqa akineqaannarnissaat tutsiukkumaarpoq. Siunnersuutit kingullit maannakkut imaaginnavinnerat taanna ilaatigut ilaasortaalluni malinnaaneq ajornakusoortarpoq taamaalilluni ullunik 14-nik piffissaqarfigineqarlutik suliarineqartussanngortarlutik tamanna isumaqarpunga naammaginanngitsoq aammalu pissusissamisuunngitsoq. Isumaqarpungattaa nutaanngorsaasoriaqartoq aamma Inatsisartunit qinnikkanit siunnersuutaasartut oqariartuutaasartullu soqutigineqarnerulernissaat avammullu tusartinneqarnerulernissaat, taanna pisariaqratuuvoq tamannalu aamma ilanngullugu uani eqqartugassat ilaattut maannakkut saqqummiuppara. Taamaattumik aamma uani qaammammik ataatsimik ataatsimiinniissaq sioqqullugu oqaluuserisassanngortitat siunnersuutillu tunniutereerneqartarnissaanik uani siunnersuuteqarneq uanga isumaqatigilluinnarpara.

Per Berthelsen, Siumut:

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaassissaattut siunnersuutip iluani saqqummiussat pitsaasut akornanni assut amigaateqarama sassalaarpunga. Tassami ilaatigut maani annertuumik eqqartorneqarput uparuaanertaqartunik ilaatigut pineqarlutik tuaviussivallaartarnerit allanngortiterisarnerit allakkatigut akisarnerit annertuallaartut. Isumaqarpunga tassani uterfigisariaqalersoq tamakkua aaqqinniarnissaat eqqarsaatigalugu, tassalu siusinnerusukkullu Inatsisartut aalajangiussimasaat siunissaq eqqarsaatigalugu upernaakkut ukiakkullu ataatsimiinnerit sapaatit akunnerinik qulinik sivisussuseqarnissaannik siunniussaqarneq.

Isumaqarpunga maanna pisariaqalersoq taanna siunniutiinnaranagu aalajangersarneqartariaqalersorli. Maannami suleriaatsit qimerloorutsigit sumillunniit illersorneqarsinnaangilaq suleriaaserput. Tassanimi apeqqutaajunnaarmalluunniit ullut piunnaarlugit unnualersorlugit sulinerit taamaakkaluaraangalluunniit ataatsimiititaliat ilaasa suliassatik angummaffigisinnaaneq ajorpaat. Taama oqaaseqarneq qinikkanik nallissuinissamik angusaqarniarfiunngilaq tassanili eqqarsaatigilluinnarpakka sulisunnguakkuluit ilaatigut qasunermik upperaannalerlutik pisartut. Taamatut ingerlatsineq nunatsinni tutsuiginartumik ingerlatsinissamut aqqutissaasinnaanngilaq. Isumaqarluinnarpunga pisariaqalersoq nalilersoqqissallugu pisariaqalinnginnersoq siunniussimasap tassalu ataatsimiinnerit upernaakkut ukiakkullu sapaatit akunnerinik qulinik sivisussuseqarnissaat inatsisitsinnut ilannguttariaqalinnginnersoq.

Soorunami tamanna akeqartussavoq, taanna kialluunniit qimarratigisinnaanngilaa kisianni nalilersortariaqaligaq uaniippoq Inatsisartutut inatsisiliorluta suliniarnitsinni innuttaasunik pitsaanerpaamik sullissiniarnitsinni pisariaqalinnginnersoq piffissaq sivisunerusoq atussallugu - naak tamanna assigiinngitsutigut allannguingaatsiarnernik imaqassagaluartoq. Maani najugaqartuulluni tupinnanngilaq avataaninngaanniit aggerlutik ataatsimiigiat angerlarsertarpata, kisianni qinigaavugut nunatsinni innuttaasut pitsaanerpaamik sullinniassallugit, taamaattumillu taanna utoqqatsissutitut atugassaajunnaarlugu aaqqissuinitsini allanngorsaasariaqarpugut taamatut tupinnanngitsumik angerlarsertartut periarfissillugit ilaquttaminnik aamma takusaqartarsinnaanissaannut, immaqa ataatsimiinnerit ingerlanneqarnerini arlaatigut unikaallaffilerlugit imaluunniit maanga tikillutik ataatsimiigiartartut tutsuiginarnerusumik naammaginarnerusumillu najugaqarneq eqqarsaatigalugu inississinnaanissaat aaqqissorlugu. Taamatummi aningaasartuutitaqarsinnaasumik allatigullu allannguinermik imaqarsinnaasumik sullissiniarnitsinni demokrati pitsaanerpaamik sullikkumallugu siunertaqarpugut.

Isumaqavippunga aamma taanna aappassaanerinninnissaq pitinnagu Inatsisartut Inatsiseqarneq pillugu Ataatsimiititaliaanut ilanngullugu naliiffigisassanngortinneqartariaqartoq. Tassalu siunnersioreersup naqissuserlugu inatsisinut ilanngunneqarnissaa, ataatsimiinnerit siunissami sivitsorneqarnissaat.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Qularutissaanngilaq maannakkut suleriaasissamut tunngasoq eqqartorneqarnerani aamma Inatsisartut Inatsisartoqarneq pillugu inatsit maani eqqartorneqarsimasinnaagaluarami, kisianni taanna maannakkut pineqanngilaq imaassinnaavoq piffissami kingusinnerusumi tikinneqarsinnaajumaartoq, maannakkut suleriaatsitsinni malittarisassavut pineqarnerummata taakku marlussunnik oqaaseqarfigerusuppakka.

Siullermik oqaatigerusuppara inumi maani sulineq uagut qangarsuarli peqataaffigisimasarput ingerlanneqarnerani suleqatigiilluni eqaatsumik ingerlatsinikkut suliassat naammassineqarsinnaapput. Isumaqarpunga suliassat eqarpallaartumik ingerlatileraangatsigit sulisunik ulapisitsinerujussuit allarpassuillu pilersartut taamaattumik maani ukiunni 20-ni Inatsisartuni sulineq sanarfisimagatsigu sapinngisamik eqaatsumik sulinerit atorniarsimavagut pingaartumillu forretningsorden-imi maleruagassat eqaatsumik atorlugit. Inatsisit sanitsinni erfalaartittuarmagit ima oqarpoq ima ingerlassaagut kisianni eqaatsumik aammalu paaseqatigiiffiusumik ingerlatsinerit atussagaani suliassat artornanngillat naammassineqarsinnaallutillu.

Kisianni malittarisassaararpassuit assatsinnik tigullugit tamaviisa oqallisigileraangatsigit immitsinnut uumisaarutiinarata qasusarlutalu uumilallutalu pinissatsinnut aallartisinneqartarpugut. Eqaatsumik sulineq paaseqatigiinneeqartumillu arlaata arlani ornillugu paaseqatigiinniiartarnerit atorneqartariaqarput. Korridor-inik oqallinnerit ingerlanerusariaqarput mattusimanerit angivallaaqaat taamaattumillu tamakkua tungaatigut eqaatsumik Inatsisartuni sulineq ingerlavissaqartinniartariaqrapoq.

Oqaatigerusutara siulleq tassaavoq inatsisiliornermi sulinermi eqaallisaanerit taakkua assigiinngitsut udvalg-inut mattulluta sulinerit qaangerlugit korridor-ini allanilu oqaloqatigiinnerit ammarlugit taamaalillutali suliassanik paaseqatigiinnissamut annertunerusumik nassaarniarnerit ingerlalernissaat ilinniagassaaginnarani aamma pisussaaffiuvoq.

Inatsisartuni sulinitsinni pingaartumik Naalakkersuisuulluni piffissaajarnartorujussuuvoq apeqquterparujussuarnik saqqummiussuinerit. Pinngitsoorani allakkanik akisisarneq atasariaqarpoq pissutigalugu qangalili ukiuni 20-ni nalunngilarput saqqummiussat ilarparujussui kommunit malittarisassaanni allarpassuarnilu tunngaveqartut innersuunneqarsinnaasartut akissuteqarfigalugillu allakkatigut paaseqatigiiffigalugit.

Apeqquteqaatit pappiararparujussuarnik marlunnik oqaasilerluta ingerlanniakkavut 1988-imi kingornatigulli allannguiniarnermi siunertarisimavarput ilaatigut oqaluinnarluni apeqqutinik saqqummiinerit maani inimi aammali Naalakkersuisut oqaluinnarlutik akinerat, uani malittarisassatsinni aamma udvalg-ini suliarigatsigu § 42-mi periarfissaq taanna ammaassimavarput, neriuutigalugu atorneqarnissaa. § 42-mi allassimavoq: "Inatsisartuni ilaasortap pisortatigoortumik suliassaq pillugu paasissutissinneqarnissaminik kissaateqaruni tamanna Naalakkersuisunut apeqqutitut saqqummiussinnaavaa, apeqqut allaganngorlugu saqqummiunneqartassaaq naatsumik erseqqissumillu ilusilerneqassaaq aammalu allaganngorlugu naatsumik tunngavilersuutitaqassalluni.

Immokkoortoq 2, Island-ikkunni aamma allaat atorneqarpoq aammalu maannakkut Danmark-imi forlketing-imi atorneqalerluni, apeqquteqaateqartup kissaatigippagu apeqquteqaat Inatsisartuni oqaluinnarluni saqqummiunneqarsinnaavoq Naalakkersuisut apeqquteqaat akissuteqarfigisinnaanagu nalunaarpata suliarinera taamaasilluni naammassineqassaaq. Taanna Inatsisartuni allani atorneqarpoq ministeri oqarsimagaangat: ima ittumik oqarputit sapaatip akunnera kingulleq inimi maani toqqarlugu aperineqartarpoq

Inatsisartuni allani alting-imi maannakkulli aamma folketing-imi apeqqut una taava qanoq paasisariaqarpa? Taanna piffissamik annertoorujussuarmik sipaarutaasinnaammat matumuuna erseqqissaatigaara. Isumaqarama apeqquteqaaterparujussuit annertuumik piffissamik tigooraasut aammalu marlunnik oqaaseqarnerputeqqarsaatigalugu piffissarujussuarmik atuiffiusartut.

Naggataatigut oqaatigissavara una maannakkut saqqummiunneqartoq pisariillisaanernik assigiinngitsunik tikkuagaqartoq aamma isumaqatiginartunik oqaaseqarfigigatsigu Siumup oqaaseqartuinit aammalu gruppeformand-ianinngaanniit oqaaserineqartut ilanngullugit naggaterpiaatigut oqaatigilaarlara, ajornartoqanngilaq maannakkut angallannikkut pissutsit iluarsiartorneranni kingumut ukiumut pingasoriarluniluunniit Inatsisartunik qaaqqusisinnaaneq eqqarsaatigissallugu.

Aasimmiaasiit tusassavarput akissarsui puigorlugit inuusugut kisianni Siumup gruppe-ata siulittaasuata oqaatigisaa ilumoorluinnarpoq, suliassat ukiumut marloriaannarluni taama sakkortutigisumik suliariniartarneri uagutsinnut sulisutsinnnut allanullu, assorujussuaq inuttut annertuumik piumaffiginnittarpoq piffissamillu.

Taamaattumik Inatsisartut ukioq naallugu ataatsimiissangippata ukiakkut, ukiuunerani upernaakkullu ataatsimiinnerit inississinnaanerat misilereernikuuarput, taamaaliortoqarsinnaavorli eqqarsaatigisariaqarput aningaasat uniffiusinnaanngillat nunap siulersorneqarnera aammalu suliffiit nuannaralugit ingerlassappata aamma taamaassaaq, suliassat taamak ittut akilersinnaasariaqarpavut.

Otto Steenholdt, Atassut:

Siullermik Per Berthelsen-ip oqaatigisaa unnuat ilanngullugit ataatsimiittarnerit soorunami isumaqatiginngitssornanngilaq, taamak nukingiussanik sulissanngikkutta. Kisianni soorluuna Siulittaasoqarfiup suliassat takkussortut takkussortartullu sillimmaatereerlugit namminneq aalajangersinnaagaat sivisunerusumik ataatsimiinnissaq uani tullermi Inatsisartut naatsorsuutigeriissagaat.

Naalakkersuisut Siulittaasuata korridor-inik taallugu atorneqarnerulernissaa isumaqatigilluinnarpara, ilumut atorneqanngippallaaqaaq aamma Inatsisartut siulittaasussarsiornerani.

Ilumoorluinnarportaaq kommunit suliassaat maanga eqqussat amerlavallaarujussuaqaat, tamakkua mianersuutigisariaqarluinnarput.

Allakkatigullu akisassaagaluit soorlu - ila amerlavallaaqaat taama allakkatigut akisariaqartut, tassaannguatsiarpoq piffissaajaataasut aamma annersarisaat.

Suliffigisimasara eqqaalaarlara, allakkatigut akisineq folketing-imi atorneqanngilaq. Kisianni minister-it ima qinngarnartigalutillu quianartigisarput: aperiteriarlugu ataatsimilluunniit akiumaneqarneq ajorpoq, taava oqaluuserisaq qaangertarpoq, taamannallu ingasappallaaleraangata minister-it ilaata qaqeriarluni oqarfigisarpaa: suliassaq ingerlavoq, suliassaq suliarereersimavoq una atualaariuk, ataatigullu titarlugu oqaqqinnanilu, taava tullia ilanngussinnaanngussaq. Toqqaannavissumik malaatiinnarlugu minister-imut apeqquteqartarneq maani aamma amigaatigaarput.

Siumup oqaluttuata siulittaasussarsiortarneq pillugu oqaatigisai isumaqatigivallaaqigakkit aamma maanngaanniit oqaatigilaarusukkiga.

Atassumminngaanniit pingaartissimagatsigu Inatsisartut namminneq inatsimmi allassimasoq atorluarlugu akunnerminni namminneq siulittaasussartik qinissagaat, taavalu uagut maani oqaaseqarnitsinni ilannguttarparput Naalakkersuisunngortitsiniarnermi taanna immeraassutigineqassanngilaq. Kisianni taamak oqaraluartilluni ajornakusuussusia eqqarsaatigisimavara, tassa amerlanerussuteqartut qinertussaammassuk, ajornakusoorutaa uani takkutereerpoq Naalakkersuisunngoqatigiikkumalluni akuerineqarsinnaammat aatsaat amerlanerussuteqarluarluni Naalakkersuisooqatigiittoqarsinnaasoq. Taava tassani isussukulunngikkaluarunilluunniit naatsorsuutigereersinnaavarput una qinigassanngortissavarput taavalu taamaalilluni oqallisiginissaa ajornarseriivilluni, taanna eqqarsaatigisimavara.

Aanali uanga innersuukkusutaraluara, taamaattoqartillugu Inatsisartut silittaasussaanut qinersineqassatillugu, tassarpiaavoq Naalakkersuisut siulittaasuata oqaatigisaa, gruppe-t siulittaasui tassaasarput imminnut qaaqqoriarlutik oqaluuttut, kinatoruna isumaqatigiinniarsarisut allat qimallugit, una pitsaavallaaqaaq piukkussinnaavarput, illuatungiliuttuugaluaruni immaqa iluaqutaaginnassaaq, tassa taakku oqaloqatigiissutigisarpaat, ilaminnullu oqqullugu una isumaqatiginniutigikanneratsigu akuersaarsinnaagussiuk tusalaariartigu, qanoq issanersoq, tassa taanna folketing-imi assut atorneqartartoq.

Atassumminngaanniit assorsuaq aamma oqaatigisaq maani erseqqissumik oqaatigineqareeraluartoq, tassa Inatsisartut Siulittaasoqarfianni demokrati atorneqassaaq amerlanerussuteqartut piumasaat pinngitsoorani atorneqasaaaq. Taamaattumik uani atorfinitsitsinermut itisilernagu tamakkua tamaasa qullersaqarfiup Inatsisartut siulittaasoqarfiata nammineerluni aalajangigassaraa amerlanerussuteqartut piumasaat malilluinnarlugu, tassalu taanna Atassumminngaanniit erseqqissarusutara.

Inuit Ataqatigiinni § 7-imut tunngatillugu oqaatigisat uanga inuttut ima oqaaseqarfigilaarlakka. Folketing-imi ilumut taamaalluinnarpoq, oqaatigineqartarpoq qallunaatut oqalussaasi uanga apeqqutigisimavara formand-imut kalaallisut oqalussagaluaruma qanoq igissavisinga? aqqaqqussavakkit oqarfigalutillu oqaluttarfik taanna qallunaat oqaasii atorlugit atorneqassaaq. Oqallisigisariaqassaaq inatsisigut atoraanni kalaallit oqaasii tassaasut oqaatsit pingaarnerit.

Kisianni aamma qinersisarneq eqqarsaatigissagaanni nunaqqateqarpugut qinigaasinnaasunik kisianni tamatut aperigama nunami allamioq qallunaatut oqalussinnaanngitsoq qinigaappat qanoq pisoqassava, oqarfigineqassaaq qallunaatut ilinniaqqaarlutit oqaluttarfiliassaatit. Tamakku akissutit uanga pisareersimallugit uani saqqummiussaq assorujussuaq eqqarsarnartoqartippara oqallisigisariaqarluinnarmat isumaqarlungalu ataatsimiititaliami eqqartornqartariaqartoq.

Clearingssystem-i oqaatigisaq aamma assorsuaq nuannaraara, tassa taanna imaalillugu - nappersimasoqartillugu imaluunniit tikinngitsoortoqartillugu, amerlavallaaraangata paasinarsisarami Naalakkersuisut ikinnerussuteqartussanngortut kisianni taanna piumasarineqanngippat aamma gruppeformand-iisa isumaqatiginniutigissavaat - ukua uatsinninngaanniit piilaarallassavagut taasinermi ukua amigaatigisatta nalingi. Taamaalilluni ajoquteqanngitsumik ingerlasoqartarpoq. Taanna assorsuaq iluatinartututoqaatigerusutara atoreersimagatsigu, piaaraluni Naalakkersuisut uppitinneqassanngimmata tunngavissaqavillunilu kukkussuteqarnerit aallaavigalugit aatsaat uppitinneqariartussaammata qoqassinagit aamma ilaata napparsimaninngua iluatsinniarsaralugu Naalakkersuisunik uppisitsiniaasoqartassanngimmat.

Kattusseqatigiinnut oqaatigilaarlara inuit qinigaannik aatsaat Naalakkersuisoqartarnissaannik oqarneq eqqarsarnartortaqartorujussuuvoq. Inatsisitsinni aamma periarfissaqarpoq qinigaanngitsut kisianni killilimmik atorneqarnissaat Naalakkersuisoqartitsisuni sumiluuniit atorneqarluartuummat uanga taanna isumaqatigaara - killilimmik atuineq inatsisitigut periarfissaqarmat.

Asii C. Naarup, Inuit Ataqatigiit:

Uani Inatsisartut suleriaasissaattut siunnersuummi kapital 12, aamma arlalinnik oqaaseqarfigineqareeraluartoq, oqaaseqarfigerusullugu isumaliuutigeqqittariaqartutut isumaqarfigigakku. Oqar-tarpugut inuusaaserput ilaqutariissutsimik pingaartitsisuusoq. Inuusaaserput meerartatsinni ajunngitsumik atugassaqartitsiniarnermik ilisarnaateqartoq. Inuussaaserput atorfissaqaqatigiinnermik toqqammaveqartoq.

Inuunermi toqqammavissatut iluatigilluinnartariaqakkatut tamatta isumaqarfigissannguatsiarpagut. Ajoraluartumilli allaanngilaq tamakku Inatsisartunut ilaasortanut atuutsinneqanngitsut. Ukioq manna Inatsisartuni sulineq, ima aaqqissuussimavarput. Ataatsimiilluta aallartikkaangatta ima ingerlarsortigisarluta uatsinnut qasuersaarfissaqartinnatalu anersaartorfissaqartinneq ajorpugut.

Soorlu Inatsisartunut ilaasortat pilersukkatsinnik angajoqqaatullu akisussaaffigisatsinnik qitornaqanngitsugut, soorlu isumassugassatsinnik utoqqartaqanngitsugut. Soorlu qinersisartunik tunuliaqutaqanngitsugut. Inatsisartuni sulinerup taamatut aaqqissuussaanera nutaajunngilaq. Nutaajunnginneratali akuersaaruminalersissinngilaa.

Inatsisartuni ilaasortaaneq ilaqutariittut inuunerup tungaatigut pilliuteqarfiusarnera pinngitsuuinneqarsinnaanngikkaluarpoq. Sapinngisamilli minnerpaaffimmiitittariaqarpoq. Suleriaaserput allanngortittariaqarparput. Naalakkersuinermik sulineq, ilaqutariittullu inooqatigiinneq naammaginarnerusumik naapiffeqartissinnaajumallugit, oqimaaqatigiinnerusumillu inississimalersillugit.

Inatsisartuni aalajangigassat inuiaqatigiinni annertuumik siunissamullu ungasinnerusumut sunniuteqartarmata peqqissaartumik nalilersorlugulu eqqarsaatigilluagaassapput. Taamaattumik suleriaaserput eqqartoqqittariaqarparput, nutaanngorsarlugulu.

Sulisartut allat peqatigiiffeqarneq aqqutigalugu sulinerminni atugassarititaasut pitsaanerulersinniarlugit anguniagaqarlutik sulisarput - imaluunniit sorsuttarput. Inatsisartunili ilaasortat peqatigiiffeqanngilagut uatsinnik illersuisunik, taamaattumik ullumikkut suleriaasitta qaluuserinerani sulinitsinni pissutsit atukkagut eqqartortariaqarpagut.

Ajornartorsiullu annerpaaq tassa uniippoq, soorlu allap aamma tikkuareeraat, ukiumut marloriaannarluta sivikitsukullammik ataatsimiittarnerput. Taakkuuku nalilersortariaqartut. Tassaqaana nunarsuami allanik parlamenteqarpa - Inatsisartoqarpa taama sivikitsigisumik ataatsimiittartunik.

Sivisunerusumik ataatsimiittarnissat ilumut piffissanngorpoq. Aamma oqaatigineqareersutut taava unikaallattarluta, taava ingerlaqqittarluta. Taamaaliorutta taava peqqissaartumik sulinermik kinguneqassaaq. Ilaqutariissutsimut ataqqinninnerussaaq aamma qinersisartunik ataavarnerusumik oqaloqarteqartarnissamik periarfissaliisuugut, taamaaliorutta.

Hans Enoksen, Siumut:

Ataatsimiittarnerup sivittorneqarnissaanik Siumup gruppeata siulittaasuata oqaatsit annissugai, tunngaviatigut sakkortuumik isumaqatigilluinnarpakka. Isumaqarpunga massakkut ataatsimiittarnerput tuaviuussaavallaartumik ingerlanneqartoq, allanngortinneqarluinnartariaqartoq.

Tassami isumaqatigiissutigereernikuungaluarparput ataatsimiittarnerit minnerpaamik sapaatip akunneri qulit ingerlanneqartassasut. Kisiannilu ataatsimiinneq aallartiinnartoq soraarfissarput titarneqareertarpoq, soorlu assersuutigalugu novemberip 2-aanni 3-anniluunniit soraassaagut.

Taava taamaalisoqaraangat sulinneq sukkasoorujussuarmik aallartinneqartarpoq, suliassat sukumiisumik suliarisariaqaraluartut ilaatigut qarsupilluinnartumik suliarineqartarlutik. Taanna kialuunniit miserrussinnaanngilaa.

Ataatsimiititaliani ataatsimiikkaagatta oqaaseq takornartaanngilaq, qaa tuaviorniaritsi uanga una piffissaq imaalippat allami ataatsimiittussaavunga, imaluunniit ima oqartoqartarpoq, ataatsimiinneq sukaruttortoq ataatsiimitaliami, tassa uanga massakkut anivunga uunga ataatsimiigialerama. Soorunaakua ilaatigut suliagut qarsupittumik ingerlasut tamakku kinguniinnai, pitsaanngequtai naammattoortarpagut. Uffa sukumiisumik suliarisuugutsigit tamakku aallaqqaataaniilli aaqqinneqarsinnaagaluartut.

Ataatsimiittarneq sivitsorneqartariaqarpoq. Qularinngilara ilaasortat Nuup avataani najugalliit aamma taanna piumassuseqarfigigaat, kisianni taamatut pisoqassappat sapinngisamik pitsanngorsaasoqartariaqarpoq, ilaasortat Nuup avataaninngaanniit aggersut inigisaasa tungaatigut, ineqarnerisa tungaatigut pitsanngorsaasoqartariaqarpoq.

Ilaatigut uagutsinnut ilungersunarluinnartarpoq qasunarluni sivisoorsuarmik hotelimi najugaqartitaasarnerput. Unnukkullu ilaanni sivisuumik ataatsimiinnerup kingorna, Jakob Siverthsenip aamma taanna oqaatiginikuuaa maanngaanniit oqaluttarfimmiit, ilaatigut nerisassaqarataluunniit neriffissaqarataluunniit angerlartarpugut, hotelimi imaaliallaannaq nerisoqarsinnaanngimmat.

Taamaammat ataatsimiittarnerup sivitsorneqarnissaanut pinngitsoorneqarsinnaanngilaq Nuup illoqarfiata avataaninngaanneersut inigisaasa tungaasigut pitsanngorsaaffigineqarnissaat. Tassa imaappoq, allatut ajornartumik inissialiortoqartariaqarpoq. Naak immaqa taanna namminersortut siutaanut tusarninngikkaluartoq, kisianni namminersortut pissutigiinnarlugit Inatsisartut sulinerat ingerlanneqarsinnaanngilaq. Innuttaasut aallaavigisavagut pitsaasumik sulissagutta.

Oqalussinnaatitaaffiit eqqarsaatigissagutsigit ilaatigut uagutsinnut ilaasortaannarnut ilungersunarluinnartarpoq, Naalakkersuisut killeqanngitsumik oqaluttut akeqqinniaraluarluta mattunneqaraangatta, uffalu oqaluttoqartartoq Inatsisartuni ilaasortat taakkuupput sulisitsisut.

Taanna aaqqiiffigineqartariaqarpoq aamma. Sivisunerusumik oqalussinnaatitaaneq ammarneqartariaqarpoq.

Ataatsimiititaliat ikilisarneqarsinnaanissaat aamma eqqumaffigineqartariaqarpoq. Isumaqarpunga ataatsimiiititaliat assigiiaartorujussuarmik suliallit massakkut arlallit ingerlasut. Ataatsimiititaliat eqiterneqarniarlit ilaasortaat amerlillugit, taamaalippat allanut nukissaqarnerulerluta aamma suliat piviusorsiornerusumik ingerlatilissavagut. Taanna aamma siulittaasoqarfimmi eqqarsaatigineqarnissaa kissaatigissavara.

Taavalu taassuma saniatigut ilaasortat piginnaatitaaffii qanoq ittuuppat. Massakkut qinersivik ataasiinnanngornikuuvoq. Taavalu angalasarnerit qanoq aaqqissuunneqassappat. Assersuutigiinnarlugu uanga Upernavimmukarniaruma taava Upernavimmeeriarlunga Illoqqortoormiunukarniaruma mattunneqassaangaa, imaluunniit qanoq.

Tassa massakkut qinigaaffik ataaseq isigigutsigu ataasiaannarluta qinigaaffitta avataanut angalassinnaagatta, kisiannili massakkut qinersivik atasinngornikuummat, tamakku qanoq eqqarsaatigineqarpat. Aamma innuttaasut qinersisartut sullinneqarnerat eqqarsaatigalugu, imaanngilaq angalaniaannarluni angalasoqartartoq, kisianni innuttaassut sullinneqartussat tassani eqqarsaatigineqartariaqarput.

Aammalu ataatsimiititaliani ilaasortat periarfissaat qanoq innersut ilanngullugu ersarissarneqartariaqarpoq. Assersuutigiinnarlugu kingullermik timmisartoqarfinni atoqqaartitsinermi angalaniarnermi pissusilersuutaasut isumaqarama uanga tunginninngaanniit akuersaarneqarsinnaanngitsut.

Ataatsimiititaliami ilaasortat soqutiginnikkaluarlutik Inatsisartut siulittaasoqarfianninngaaanniit oqarfigineqarsimapput, angalassagussi nammineq akilissavarsi. Isumaqarpunga taamatut aaqqissuussisoqarnissaa tulluanngitsoq allanngortinneqartariaqartorlu.

Massakkut ulapittangaaratta, assersuutigiinnarlugu siorna Inatsisartut Direktøriannut tunngasoq maaniluunniit sianigineqanngilaq, isumaliutissiissut maanga apuunneqarsimanersoq, tassa taama ulapitsigipput.Upperineqanngilagut uagut ataatsimiititaliami ilaasortaasugut maani apuunnerani uppernarsaasugut. Taama suliat qarsupitsigisumik ingerlanneqarsinnaanngillat. Taanna nassuerutigisariaqarparput tamatta. Taamaammat sivisunerusumik, ajunngilaq qaammatit arfinillit atasuinnarmik ataatsimiinnerit ingerlanneqartarniarlik. Qujanaq.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Oqaluttoq kingulleq uanga pisussaagunanngikkaluarlunga akissallugu aamma siulittaasoqarfik sinnerlugu oqalukkusunngikkaluarlunga maanngaanniit, taamaattoq isumaqarpunga naqqittariaqarmat naqqittariaqarlugu.

Siulittaasoqarfik aalajangersimanngilaq mittarfeqarfiit atoqqaartinnerannut tunngatillugu ataatsimiititaliani angalasussat namminneerlutik akilertariaqagaannik. Taamattut aalajangersimanngilaq siulittaasoqarfik. Siulittaasoqarfik aalajangerpoq imatut, Angallannermut ataatsimiititaliaq qinnuteqarnera millugu, aammalu ukiuni makkunani sipaarniarnermik piumasaqarneq, allaffissornikkut aningaasartuutit amerlavallaartut oqaatigineqartuarpoq, ingerlatsinermut aningaasartuutigut amerlavallaaqaat. Tamakku tunngavigalugit siulittaasoqarfik aalajangerpoq, ajunngilaq angallannermut ataatsimiititaliap siulittaasua akueritigu.

Pisariqanngimmat ataatsimiititaliami ilaasortat tamarsuarmik Uummannamut, Qaarsuarsunnut imaluunniit Maniitsumukarnissaat. Sussallutik mittarfeqarfiup atoqqaartinnerani assiliaataassappat tamaani. Isumaqarpugut taamaattut pissutsit nunatta aningaasaqarnera eqqarsaatigalugu isigisariaqartut.

Taamaattumik pissutissaqanngilaq annerusumik isumaqanngitsumik angalaneq, inuiaqatigiit akilertariaqaraat. Allaassagaluarpoq ataatsimiititaliaq pingaarutilimmik suliaqarluni angalassappat.Taanna allatut isigineqartariaqarpoq, kisianni atoqqaartitsineq pissutigiinnarlugu tassani najuuttariaqarneq immaqa pisariaqavinngikkaluartoq sullutik innuttaasut akilissuaat angalanerit taamaattut.Allat suliassanut pingaarutilinnut tunngasut taakkua akilerneqartariaqarput inuiaqatigiinnit.

Kiisalu saqqummiinitsinni aamma oqaatigaarput inuit qinigaannik Naalakkersuisoqartarnissaq taanna eqqarsaatigineqartariaqartoq. Imaanngilaq silaannarmik tigusilluta taamatut siunnersuuteqarluta oqartugut. Tamanna innuttaasunik qinersisartunik siusinnerusukkulli nilliaatigineqartarpoq, aamma tusagassiuutitigut, tusaanngitsuusaarsinnaanngilarput.

Aatsaaginnaqqinnaaq oqaluttoqarpoq demokratii tunngavigalugu naalakkersuineq ataqqisariaqarparput. Sooq qinersisarpugut, sooq inuiaqatigiit qinersisarpat? Qinersisarput Naalakkersuisussaminnik toqqaaniarlutik. Isumaqarpunga innuttaasut demokratii tunngavigalugu aalajangiisarneq malillugu ataqqineqassappat tamakku ilanngullugit eqqarsaatigisariaqarigut.

Taamaammat pissusissamisoorluinnartutut uagut Kattusseqatigiinniit isigaarput, inuit qinigaat Naalakkersuisuusassappata, imaaginnanngitsoq Danmarkimi Naalakkersuisuni qinigaanngitsunik toqqaasoqartarmat aamma uagut nunatsinni taamaaliortariaqartugut.

Danmarkimi pissutsinik issuaaginnarsinnaanngilagut. Taamaammat inuit qinersisartut ataqqillugit, taanna oqaaseq uteqqillara, ataqqillugit! Imaanngitsoq inuit ataasiakkaat narrutigatsigit. Tamanna taamannak paasineqassanngilaq. Ataqqitigu inuit qinigaat tassaasariaqarmata naalakkersuinermik suliaqartut aammalu sulerusullutik sassartarmata.

Ilanngullugu oqaatigissuara saqqummiinitsinni suliap uuma aappassaaneerneqannginnerani inatsiseqarneq pillugu ataatsimiititaliamut inassuteqarnerput kukkunerummat. Taanna kukkunerput ajuusaarutigaarput, neriuppugut tamatumani asattuunneqarumaarluta, aamma kukkusaratta uagut, ajoraluartumik.

Jørgen Wæver Johansen, Siumut:

Inatsisartuni ilaasortat arlallit, ilaatigut Per Berthelsen, Asii Chemnitz Narup, Hans Enoksenillu taakkartortarsimasaat uteqqinngikkaluarlugit tamaasa isumaqatigaakka, ataatsimiittarnerput allanngortariaqarpoq. Ataatsimiittarnigut taakkua sivitsorneqartariaqarput pinngitsooratik. Pinngitsoorata pisussaaffigaarput suliagut tamaasa peqqissaartumik suliarissallugit, aamma innuttaasut taanna kissaatigivaat. Taamaattumik kissaatigineqartoq taanna, pisussaaffipput naammassillugu suliarisariaqarparput.

Ilanngullugu Siumukkormiuniit taaneqartoq, aamma soqutiginartikkaluarpara tusassallugu partiinit allanit qanoq isumaqarfigineqarnersoq, ataatsimiititaliat ikinnerusut ilaasortalli immaqa amerlanerusut pilersinneqarnissaat. Ilami tamatta nalunngilarput ataatsimiititaliat ilaat suliassaqarpiarneq ajorput. Taamaattumik imminnut attuumassuteqartut taakkua katiterneqarsinnaaneri eqqarsaatigineqarsinnaalluartunut ilaavoq, isumaga naapertorlugu aamma ullormut oqaluuserisassanut ataatsimiititaliap imaluunniit siulittaasoqarfiullu nalilersuinerminni aamma ilaatittariaqagaat.

Assersuutigiinnarlugumi Savalimmiuni 7-iinnarnik ataatsimiititaliaqarput, taakkuli ataatsimiititaliat 7-it tamaavimmik suliassaqangaaramik ataavartumik sulisuupput, aamma arfineq marlunnik ilaasortaqarput.

§ 53-imut tunngatillugu IA-p oqaaseqaatai uanga Inatsisartuni ilaasortatut tamakkiisumik tapersersorpakka. Pissusissamisuuinnarpoq taamatut aaqqiissuteqarnissaq, aamma nunani suugaluartuniluunniit oqaatsit pinngaarinerit salliutinneqartarput. Pingaartinneqartarportaaq Inatsisartut oqaluttarfianniit taakkua atorneqarnissaat, taamaattumik tassunga tunngatillugu IA-p oqaaseqaatai uanga taperserpakka.

Kattusseqatigiinniit ujartorneqartoq partiiniit partiinut allanut nuuttarnerni erseqqinnerusunik malittarisassiortoqarnissaa, isumaqarpunga aamma ilanngullugu nalilersuinermi suliarineqartussanilu ilaatinneqartariaqartoq. Kisianni Inatsisartuni ilaasortamut Anthon Frederiksenimut erseqqissaatigissavara, uanga ataatsimiititaliani pingasuni siulittaasuugama, aamma qularinngilara Inatsisartap nalunngikkaa, ataatsimiititaliat pisussaaffeqarmata suliassaqarfimminnut tunngassunut malinnaassallutik.

Taannalu malinnaasussaatitaanerat isumaqanngilanga siulittaasoqarfimmit annertuumik killi-

lersorneqalernissaa orniginartoq. Aamma isumaqarpunga siulittaasoqarfimmiut ataatsimiititaliat ataasiakkaat nalilersuisinnaanerat pingaartinnerusariaqaraat, asuliinnarmi angalaniaannarluni angalasoqarneq ajorpoq. Inatsisartuni ataatsimiititaliat ilaat angalaniarluni qinnuteqarsimappat soorunalimi pissutissaqavilluni taamatut qinnuteqarsimassaaq.

Siverth K. Heilmann, Atassut:

Uanga isumaqarpunga aamma ataatsimiinnermi aqutsisup oqaaseqarnera ilaatigut maani oqariartuutigerusullugu qaqinissannut nappaagama. Partiit assigiinngitsut oqaaseqartut siulittaasoqarfiup saqqummiunneqartoq isumaqatigilluinnarlugu annerpaaq, suliassatut ataatsimiititaliamillu ingerlaqqinnissami nalilersuutigineqartussat kaammattuutigineqartut isumaqarpunga taakku eqqaamasariaqarigut.

Aammalu massakkut qularutiginngilara siulittaasoqarfiup oqaatigineqartut namminneq tamakkua nalilersorumaaraat. Kisianni uani ataatsimiititaliani inissititertarnermi Siumukkut oqaatigisaannut partiit allat aperimmatigit, isumaqarpunga taaneqartut nalilersorluarneqartariaqartut, siulittaasoqarfimmi.

Aammalu eqqaamalaartariaqarparput, soorlu oqartoqareersoq ataatsimiititaliani tigooqqaasarnitsinni arlalippassuusarput ilaanni inuup ataatsip ataatsimiititaliamut ilaasortaaffii amerlasoorujussuit, imaluunniit arlalissuusartut.

Taamaattumik tupinnarneq ajorpoq ilai suliassaqarpianngitsut, ilaasortaaffeqarpianngitsut ilaalu ataatsimiititalianut ilaasortaaffeqartaqigamik angummanneq sapilingajattartut. Aamma uanga taanna misilereersimavara, kisianni agguataarineq isumaqarpunga sukumiinerusumik tamatta partiit assigiinngitsut gruppeni ilikkartariaqaripput. Soorlu aamma uanga ilinniarfigisimagakku massakkut pitsannguallatsissimaqigiga sulinikkut.

Partiit oqaaseqartuinut aatsaaginnaq oqaaseqaatitsinnut atatillugu IA-p saqqummiutaanut, kalaallisuinnaq oqaaseqarnissamut oqaluttarfik una atorlugu, aammalu § 53-imi oqaatigineqartoq isumaqarpunga uagut oqaatigisagut aalajangiusimagigut Atassumminngaanniit, tassa soorunami kalaallisuinnaq oqaaseqarneq aammalu qallunaatut oqaaseqarsinnaaneq taanna tassani § 53-imi allassimasoq, taanna atuutiinnartariaqartoq.

Aamma takorloorsinnaasariaqarparput partiit allat qallunaanik Inatsisartunik ilaasortaatitaqalerunik imaluunniit arlalissuarnik ilaasortaatitaqaleriassagaluarutta qanormi iliussaagut? Isumaqarpunga taanna ataqqineqartariaqartoq, taanna taallatsialaaginnarpara.

Taava aamma Inatsisartuni ilaasortat siunnersuuteqartarnerat, uanga paasilluinnaqqissaarpara siulittaasoqarfiup kaammattuutigigaa, amerlavallaarujussuaqaagut eqqaallugu siunnersuut tunngavilersorluagaanngitsoq Inatsisartunut ilaasortanut saqqummiunneqartartoq. Suliassat ingerlalereersut eqqaallugillu siunnersuutitullu tigullugillu.

Isumaqarpunga tamanna qaangertariaqaleripput, aamma sulinitsinnut peqqissaarluta suliniarnitsinnut kinguarsaataasarput. Taanna kaammattuugineqartoq tamatsinnit ataqqineqarnissaa assut tusarluallaqunarpoq.

Naggataagullu Naalakkersuisut siulittaasuata oqaatigisaanut tunngatillugu Inatsisartut ataatsimiittarnissaanut tunngatillugu, isumaqarpunga aamma siulittaasoqarfiup eqqarsaatigilluartariaqaraa, aammami siulittaasoqarfimmi uagut peqataatitarput, kaammattuutigineqartut nalilersuinermi nalilersorluassagaat, tassalu ajornanngippat Inatsisartut ataatsimiittarnerat ukiumut pingasoriarluni pisarnissaa taanna misissorluarneqassasoq.

Sivisoorsuarmik ataatsimiittarneq qimanneqassappat aammalu immaqa peqqissaartumik ataatsimiittarnerit ingerlassappata, sivikinnerusut taamatut ukiumut pingasoriarluni ataatsimiittarnissat nalilersorneqassappata uagut Atassutip tungaaninngaaniit ajoriffissaqartinnavianngilarput. Qu-janaq.

Anders Andreassen, Siumut, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Erseqqissaatigissuara oqaatigineqareersutut aamma partiinit Kattusseqatigiinniillu tunngaviusumik isumaqatigiinneqarluarpoq. Taavalu aamma ilanngunniakkat allallu ataatsimiititaliamut ingerlaqqinnissaa kissaatigineqarluni. Tassanilu aamma saqqummiunneqartut tamarmik aammasoorunami eqqartorneqassapput.

Kisiannili oqallinneq manna, sangutinnaveersaassavarput ilaasortanut ataasiakkaanut tunngasunik oqallinnermut. Taamaattumik kissaatigissavara oqaaseqartussat tulliit sapinngisamik aamma ilassutissanik allanik aamma saqqummiussaqarniarunik, taava tassani aamma inissaqartassammat soorunami. Oqallisigissaqqaarparput aamma ataatsimiititaliami, uterfigissuarpullu taakkua maani aamma eqqartorneqartut tamarmik. Taava tulliulluni oqaaseqassaaq, Hans Enoksen Siumut.

Hans Enoksen, Siumut:

Kattusseqatigiinneersoq Anthon Frederiksen, illit nalilersussanngilatit ataatsimiititaliat ilaasortaasa soqutigisamik aallunnissaannut killilersornissaat. Illit soqutigassasarivat siulittaasoqarfimmi ilaasortat pitsaanerpaamik sulissunnissaat, taanna eqqarsaatigissavarsi, taanna naatsunnguamik oqaatigilaaginnarpara. Qujanaq.

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit:

Siullermik oqaasissara Atassutip oqaluttuanut kingullermut tunngavoq. Tassani ajuusaarnarpoq uani Atassutip oqaaseqartuata siulliup erseqqarilluinnaqqissaartumik isumanni saqqummiukkamiuk, tassalu oqaluttarfimmi uani kalaallisut oqaatsit atorneqarnissaa erseqqarissumik saqqummiuppaa.

Ajuusaarnarpoq kingusinnerusukkut Atassumminngaanniit oqartoqarmat taamatut isumaqartoqanngitsoq. Naluara tassani gruppemik isumaqatigiinngissutigineqarsimanersoq, taanna uanga aamma nalilissanngilara. Kisianni soorlu imanna oqartoqarpoq, inunnut ataasiakkaanut tunngasumik oqallittoqartoq. Inunnut ataasiakkaanut tunngassunik maani oqallittoqanngilaq. Uaniuna tunngaviusumik oqallittoqartoq.

Taamaattumik oqartoqanngilaq qallunaaq imaluuunniit amerikkarmioq, imaluunniit Islandermioq kinaagaluartoq maanga qaqissanngitsoq. Imannaguna oqartugut, uanngaanniit oqalussagunik, Inatsisartut oqaluttarfianninngaanniit oqalussaguni, taava kalaallisut oqaatsit atortariaqarpai, tassa allamik naamik.

Oqanngilagut qallunaajussanngitsoq, oqanngilagut amerikkarmiuussanngitsoq, oqanngilagut kineseriussanngitsoq. Ilaa taanna isumaqarpunga pingaaruteqarpoq imaattussallugu. Uani Asii Chemnitz Narupip oqaasii qamuuna uumatikkut isumaqatigigaangaarpakka, tasssami maani Nuummiuugaluarluniluunniit malunnartorujorujussuummat Inatsisartuni sulineq, qanoq pikkunartigisoq naatsumik oqaatigalugu. Taamaattumik pisariaqarluinnarpoq suleriaasitta arlaatigut pinngitsoornani sivitsorneqarluniluunniit aaqqinneqarnissaa.

Taavalu taanna eqqaamassavarput, isumaqarpunga eqqaamasariaqaripput Naalakkersuisut imaluunniit Inatsisartut uagut tassaagatta inatsisinik pilersitsisartut - sulisartut, imaluunniit piareersaasartut, taavalu inatsisit eqqortinneqarnissaannut aammalu atortuulersinneqarnissaannut tassaasut Naalakkersuisut suliarinnittussat.

Naatsumik oqaatigalugu, tassa uagut, "Naalakkersuisut kiffarivagut", Inatsisartuusugut, aammalu kiffartuulluartarpaatigut tamatigut.

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Aap, oqallisigisagut soqutiginarput. Aamma eqqaamanartorujuuvoq ukiut marluk, pingasungajaat matuma siornagut suleriaaseq pillugu oqallikkatta maani, ilaatigut inuiaqatigiinni aamma oqallinneq annertooq pilersimasoq, aammalu partiit tamarmiusut akuerisaat ajoraluartumik ulloq manna tikillugu suli suliarineqarsimanngitsut, taakkua ullumikkut sammeqqikkatsigit. Neriuppugut kinguneqarluarumaartut.

Uani oqallinnermi ilaatigut eqqaaneqanngitsut tassa, meeqqiortuulluni inatsisartuuneq. Tassa qanittukkut nalunngilarput Arnat partiiat pilersinniarlugu oqallittoqartoq, ilaatigut arnat ikippallaarneri politikkimi oqariartuutigineqarluni.

Tamatumani pinngitsooratik patsisinut ilaapput meeqqiortuulluni atugassarititaassut inatsisartuulluni qanoq ilungersunarsinnaatigisut. Uanga eqqarsaqqajaasarpunga naak Nuummiuulluni ilungersunareeraluaqisoq, kisianni avataaninngaaneerluni suli ilungersunarneruvoq mikisunik meeraqarluni taamatut suliniarluni.

Taamaattumik suleriaqqinnissami taakkua eqqaamanissai aamma kaammattuutigeqqunaqaat, tassami imaattariaqanngimmat inuk tunuarsimaartariaqartoq, politikkimi soqutigisaqarnermini sulinissamut atugassarititaasut naammaginnginnamigit. Tassami maannakkut pissutsit piviusut imaapput ukiut sisamat ingerlaneranni ataatsimiinnerit, immaqa ukiumut pingasoriarluta ataatsimiittarsimagutta ataatsimiinnerit 12-it iluanni aappaasoq marloriarluni ilagineqarsinnaavoq.

Kisiannili tassani ilaanngillat meeqqat. Imaanngilaq uanga piumasaqarnertut annertuutut isigisinnaanngilara, imannalluunniit oqarusoqqajaanarpoq uimiit meeqqat pingaarnerusut, ingammik mikisut milutsitat nassarsinnaanissaat. Aammalu maani isersimasut ilaasa oqarneratuut, qaammatit arfinillit peqanngittarniarutta takorlooruminaattorujuuvoq taama sivisutigisumik meeqqatsinnik qimassimasaqartarnissarput.

Taamaattumik taamatut atugassarititaasut aamma arnaannaanngitsuni immaqa aamma eqqarsartoqarsinnaagaluarpoq angutit kisimiittut meerallit Inatsisartuni ilaasortaarusukkaluarlutik tunuarsimaartut meeqqaminnut atugassarititaasut pitsaanngimmata, avataaninngaaneerlutik.

Taamaattumik tamakkua eqqarsaatigineqarnerusariaqarput, maani oqaluttarfimminngaanniit meeqqat, meeqqanut atugassarititaasut annertuumik oqallisigisarpagut, meeqqat toqqissisimasut, meeqqat inuiaqatigiinni inissisimanerat pitsaanerpaamik sulissutigerusullugu.

Isumaqarpunga tamatumani aamma immitsinnut minnerunngitsumik qiviartariaqartugut. Taamaattumik taakkua suleriaqqinnissami eqqaamaqqunaqaat, tassami pingaaruteqarmat maani sulinissami toqqissilluni suliniaraanni aamma isumannaatsumik qimatsivissaqarlunilu aamma inissisimanissaq, ilaatigut unnuarsuarmut sulisarneq eqqarsaatigalugu. Qujanaq.

Ruth Heilmann, Siumut:

Siullermik Maliinannguaq Markussen Mølgaardip oqaaserisai kingulliit assorujussuaq taperserumavakka. Tassami tikeraartitsisarneq taanna siusinnerusukkulli ilumoorpoq eqqartorneqareersoq maannamut suli piviusunngortitsiffiunngimmat, tassami meeqqat tikeraarsinnaatitaanerat Inatsisartut maani ataatsimiinneranni, taanna suli atuutinngilaq. Taamaallaat uiusoq tikeraarsinnaatitaavoq.Taamaattumik tassuunakkut eqaallisaanissaq eqqartorneqartillugu aamma tassuunakkut eqaallisaasoqartariaqarpoq.

Aamma uani Hans Enoksenip oqaatigisaa ilumoornerassavara assut, tassa Nuup avataaniittunut Inatsisartunut ineqarnikkut atugassarititaasut maani naammaginanngitsorujussuummata. Tassami allamik periarfissaqannginneq peqqutigalugu hotelimiittarpugut, ilaatigullu aamma hotelimi allaat oqarfigineqartarluta ullumikkut immaqa ullut tulleriit inissaqanngikkuit allamut nuuttariaqassuutit.

Isumaqarpunga tassuunakkut siulittaasoqarfiup aamma suliarisariaqarpaa pingaarnersiuineq aamma hotelini eqqarsaatigineqaqqullugu. Aammalu ilaatigut katerisimaartarfinnguaqanngilagulluunniit tappikuga ataasinnguartortut akornganiissanngikkutta. Taamaattumik tamakku aamma eqqarsaatigalugit allatigut periarfissarsiuussinissaq Hans Enoksenip siunnersuutigisaa taanna assorujussuaq uanga taperserusuppara.

Aammalu siulittaasoqarfiup soqutigisariaqarpaa Inatsisartut naligiissumik sullinneqarnissaat. Tassani assersuutigineqarpoq timmisartoqarfimmik atoqqaartitsinerni qanoq iliortoqarsimanera. Ilaatigut Aasianni assersuutigiinnarlugu atoqqaartitsisoqarmat timmisartoq ulikkaavillugu aammalu piumaffigineqanngitsut akiinissaminnut. Kisiannilu Maniitsumi atoqqaartitsisoqar-

mat, soorunami nuannaarutigaagut takkuttoqarmat, kisianni amerlanerusinnaagaluarput kiinnat utaqqisat.

Aammalu Inatsisartut qinersisartut tikillugit sulisariaqarput, aammalu Inatsisartunut atugassarititaasut angalanikkut aamma tassani eqaallisarneqartariaqartut. Qinersisartut allaat ukiut sisamat qinigaaffiit iluanni qinikkatik takuneq ajorpaat, isumaqarpunga tamakkua eqqarsaatigeqqinneqartariaqartut. Soorlu oqartoqartoq, sineriak tamaat, aamma siunnersuuteqartoqartarpoq ilaannikkut, sineriak tamaat Inatsisartut angalaartariaqarpaat, ataatsikkoorlutik.Tamakkua isumaqarpunga eqqarsaatigalugit aamma suliniartoqartariaqartoq, ilaannai periarfissaqartitaasarnerat taanna isumaqarpunga pissusissamisuunngitsoq.

Lars Karl Jensen, Siumut:

Siullermik Siumuminngaanniit oqaaseqaatigut Inatsisartut siulittaasuannit ilassilluarneqarmata nuannaarutigivarput.

Ukua soorunami suna tamaat suleriaatsimut tunngasut eqqartorneqartut ilai oqaaseqarfiginnginnatsigit aallaqqaammut naqitanngorlugit, peqquteqarpoq partiimi aamma kikkulluunniit oqaaseqarsinnaammata, namminneq uummatiminninngaanniit pisunik.

Una uniffigisara ataaseq uanga nammineerlunga qaqilaarniarpara, tassa Siumumi oqariartuutigigatsigu siulittaasussarsiornermi, siulittaasup immeraatigineqartannginnissaa, soorlumi Otto Steenholdtip aamma nammineerluni taanna taagaa.

Isumaqarpunga qanorluunniit ilioraluarutta, aap mamaattua piissagipput. Tassa Inatsisartut namminneq naqisimaneqartutut misigisimanatik namminneq toqqaasinnaanerat, iluminni oqaluuserissavaat. Imaanngitsoq Naalakkersuisunngortitsilernermi aalajangerneqarluni taanna pissasoq. Taamaattumik taassuma iluarsiiffigineqarnissaanik inussiarnisaarfigineqarnerput aamma nuannaaruutigivarput.

Aappassanik uani eqqaarusutara tassaavoq maannakkut angalasarnermut tunngatillugu akiliunneqartarnermi aalajangersakkat aallaaviata ukiuata nikinganerani uagut qinigaaqqittut malugilluaratsigu ukioq manna aappatta angalasinnaaneranut akiliunneqarsinnaanngitsoq.

Pissutsit tamakkua tusiattut Inatsisartut suleriaasissaata iluaniittut malitagut aaqqissuunneqartariaqarput aamma maannakkut suliareqqinnerani uuma.

Oqaatsinut tunngatillugu ajoriffissaqartissimanngilara uanga uani § 53-ip oqaasertalerneqarnera, suleriaasissatsinni. Isumaqarama maannakkut oqaatsitigut inissisimanerput tassaasoq marluinnik oqaaseqarnissarput Namminersornerullutik Oqartussat inatsisaatigut illersugaasoq, taamaattumillu aamma sooq inimi maani allanngortiterissaagut.

Taamaalissagutta Namminersornerullutik Oqartussat inatsisaat allanngoqqaartariaqassavarput. Ajornaqaaq inatsit tunngaviusoq tussapiffigalugu ingerlaveqarsinnaanngilaq, aaqqiisoqassappat inatsisit tunngaviit aaqqeqqaatariaqarput.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Lars Karl Jensenip oqaaserisassama ilai attullartiarmagit aamma uanga oqaatigerusuppara, Otto Steenholdtip oqaaserisai najoqqutaralugit uggornarpoq kalaallisuinnaq oqaaseqartumik folketing-imut ilaasortaqarsimannginnatta. Taava qanoq danskit tamanna aaqqinniarsimassagaluaraat, aamma pissanganassagaluarmat.

Uagut taanna naammattooratsigu qanoq iliorpugut, tassani hjemmestyrep inatsisaa malillugu maani inimi oqaluttassagatta kalaallisut, kisianni oqallinnigut aamma qallunaatut malinnaaffigineqarsinnaaneri pingaartikkatsigu. Taavalu taanna periarfissaq ammarsimavarput.

Isumaqarpunga taama eqaatsumik aaqqiisarnerit aamma ingerlatissagigut. Aammalu tassuunakkut periarfissat oqaatsit pissutigalugit ini manna mattunneqarsinnaanngilaq, innuttaasunut. Ataatsimilluunniit oqaluttarfik manna, oqaatigineqassanngilaq kalaallisut oqaasillik kisimik pigissagaat.

Nunap inuisa ilarparujussui aamma oqaatsinik allanik atugaqarpata, innuttaaqataasutullu ilaam-mata periarfissaat mattunnissaa mianersuulluinnartariaqarpoq. Taamaattumik qallunaatulluunniit kalaallisulluunniit paasinarluartumik oqalussinnaasoq kinaluunniit tikilluaqqusaali.

Nattaqqallisaartumik atuarnerit, taakkua inooqataaffigisinnaavagut aamma taamaattuarsimavut immikkut inatsisiliorluta piumasaqaateqassanngilagut atuffarissut kisimik maani oqaluttassasut.

Kisianni mianersuutigilaassuarput oqaatsit tungaasigut aqquteqarluta, manna oqaluttarfik parnaarunniassannginnatsigu allanut. Isumaqarpunga kusanartumik Inatsisartuni aaqqiisimasugut. Taamatut qallunaatut oqaasillit aamma periarfissikkatsigit maanni oqaluttarfimminngaanniit oqalussinnaatillugit.

Ataaseq isumaqarpunga oqilisaassissutaagaartussaq nutserisutsinnut nersunaqisunut, gruppini oqaasissat sooq kalaallisuinnaq maani tunniunneqarneq ajorpat, taamaalilluni aamma nutserisuninngaaniit malinnaaffigineqarsinnaassammata. Aamma neriuutigaara nutserisut atukkagut pikkorissut nersunaqisullu aamma qallunaanik kalaallisut oqalussinnaasunik nutserisunik peqalernissarput aamma taqqamani. Taqqamaniilluni aamma qallunaatut nutsigassat, qallunaamut kalaallisut ilinniarsimasumut qallunaaqatiminullu sukkasuumik oqariartuuteqarsinnaasumut iluatinnassangaluaqaaq aamma qallunaamik kalaallisut oqalussinnaasumik aamma taqqamani nutserisumik peqassangaluaraanni.

Tamakkunatigut aamma periarfissat misissorneqarsinnaapput. Kisianni pingaarneruvoq matut matunaversaassangatsigit maani.

 

Godmand Rasmussen, Atassut:

Uanga tupigusuutigilaarpara oqallisissiaq una, siullermeerneqarnera aappassaaneerneqarnera allatulluunniit allassimanngimmat. Imaannerluni ataasiaannarlugu oqaluuseriniarneqartoq taannartaa.

Taava tassani paasisinnaavara taamannak pingaaruteqartigisoq oqaluuserisassaq malunnarmat, partiit oqariartortui assut naatsuliorsimasut. Sunaaffa taama takitigisumik uummammioqartoqarsimagaluarpoq.

Ilumoortoq unaagunarpoq taanna oqallisigissagutsigu inerneqarnavianngilaq, tassa isummat nutaarparpassuit qallulerput. Taava pappialanngorlugu ingerlateqqittoqarniarli tassunga tunngasumik. Isummat nuannersorparpassuit tusarpagut, tassunga tunngasut. Inereerneqarsinnaanngilaq pappialartaqanngitsumik oqallikkaluarutta.

Naalakkersuisut Siulittaasuata aatsaannguaq torrallalluinnarlugu oqaatigaa, ataatsimiittarneq aaqqissuulluakkamik aallartippat, uagutsinnut tamanut pitsaanerpaamik taanna kinguneqarsinnaasoq. Taamaattumik paasisinnaanngilara Siumup oqaluttuata Hans Enoksenip oqaatigimmagu, ilaatigut qaammatit arfinillit angullugit ataatsimiittarnissarput kissaatiginartimmagu.

Nutaamik ineriartorneq taama nalilersuiffigineqarsinnaanngilaq. Pitsaasumik ineriartortitsissagutta pitsaanerpaamik uagutsinnut aamma oqinnerpaamik suleriaaseq ingerlattariaqarparput.

Uani oqallinneq uanga nalileruminaatsittupilussuuara. Arnat partiiliorniarnissaat tassani oqallisigineqanngilaq uani, minnerpaamilluunniit.

Angutit tunuarsimaarnerat kia uppernarsisinnaavaa. 206-iulluita qineqqusaarpugut, angutit qassiusimappat. Taanna tunuarsimaarfigineqarsimanerluni angutinit qinigassanngortittunit. Taamaattoqarsinnaanngilaq, oqallinneq una pingaartorujorujussuaq massakkut attorparput. Isummat pitsaasut saqqummeralerput, kisianni inerneqarsinnaanngilaq.

Taamaattumik siunnersuutigiarpara soqutiginarteqigutsigu tamatta, aamma soqutiginarpoq, pappialanngorlugu oqallisigeqqinniartigu, inerunnanngilagut unnuarsuarmut oqallisigisinnaavarput taanna naammassinagulu.

Anders Andreassen, Siumut ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Qujanaq, Guulumaat paatsuungaqqunagu oqaatigissavara, suliaq maani oqallisigineqareeruni ataatsimiititaliamut ingerlaqqeqqaarallassammat. Tamatumalu kingornatigut aamma maanga qaqeqqinneqassaaq, oqallisigineqaqqillunilu. Taava tulliulluni oqaaseqassaaq Otto Steenholdt, Atassut.

Otto Steenholdt, Atassut:

Aap, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuannut Olga Poulsenimut qalleqqissassavara, taanna oqaatigisara ilissinnik isumaqatiginnillunga oqaaseqarnera, oqaatsimmi imannak ilagakku, uanga nammineq taanna isumagalugu, kisianni gruppemi oqallisigisimanagu, tassa taamaappoq.

Taannaana eqqaagiga, aatsaat siullermik § 53-imiittoq, maani oqallisigineqanngimmat. Matuma siunerujorujussuatigut uanga nammineerlunga taanna oqaatigisimagakku, eqqumiigalugu ataatsimiittarfinni nunani avannarlerni ataatsimiittartoqatigiit taanna aalajangiusimammassuk, maani nunami uagut oqaatsigut atorneqassapput, tassa ataatsimiinnerni.

Taannaana eqqaasitsissutigigiga, taamaattumik Jonathan Motzfeldtip imatut oqartissanngi-laanga, tassa oqaluttarfik uanga matuniaringa, allatut oqaasilinnut. Naamik, ataasiarunnaarluniuna pisarmat ataatsimiititaliamut piukkukkinga, oqarpata Jonathan Motzfeldt isumaqatigilluinnarparput, oqassaaq ajunngilluinnarpoq, kisiannili oqallisigeqqissappassuk isumaqarlunga iluatinnartuusoq.

Taamaattumik taamatut oqaaseqarpunga erseqqissarlugu, Atassutip oqaaseqartuata oqasii, tassaapput Atassutip gruppeata nammineq oqaasii, kisianni Atassummi allamik isumaqartortagut mattunneq ajorpagut, soorlu uanga nammineq massakkut taamaaliortunga, erseqqissarluguli uanga nammineq taanna oqaaseralugu, siornatigut aamma oqaatigereertarsimagakku.

Nunani allani pisimasut maanga eqqaanartillugit oqaatigiinnarpakka, pingaartikkakku aamma pingaartinneqartuarumagatta nammineq Hjemmestyre eqqukkatsigu oqaratta, oqaatsit pingaarnerit tassa kalaallit oqaasii.Tassunga tulluartillugu uanga qangali anittarsimagakku, taanna allanngortinngilara kisianni qularinngilara Atassummi ikinnerussuteqarlunga.

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit, pingajussaaneerluni oqaaseqartoq:

Siullermik Atassutikkunnut utoqqatsissuunga taamatut paasinerluillunga oqaaseqarsimagama.

Taava uani malinnaaffigineqarsinnaanngitsutut oqariartunngilagut, soorunami kikkulluunniit malinnaasinnaasut malinnaassapput, inerterneqanngillat aamma taakkua malinnaasinnaajunnaartinneqarnissaat siunertarineqanngilaq. Taanna isumaqarpunga aamma oqariartuutitsinni ersin-ngitsoq, taamatut siunertaqartugut.

Taava Guulumaamut una oqaluuserisaq pappialartaqarpoq, taassumalu pappialartaraa tassani Inatsisartut suleriaasissaannut siunnersuummi § 53 uani eqqartoratsigu. Pappialartaqarpoq taamaammat.

Marluinnik oqaaseqartunik oqaraangatta, isumaqarpunga tassani eqqaamasariaqaripput marluinnik oqaaseqarneq imannak paasisarparput, tassa qallunaatut kalaallisullu oqalussinnaalluinnaqqissaartut, immaqa taama oqaatigalugu. Kisianni kalaalerpassuaqarpoq qallunaatut oqalussinnaanngivissortunik aammalu qallunaatut annikittuinnannguamik paasisartunik.

Taakkua annertunerusumik eqqarsaatigineqarneq ajorput. Isumaqarpunga taanna marluinnik oqartarnermi inuiaqatigiit marluinnik oqaaseqartuusugut, taamatut oqartarneq annertunerusumik toqqammavissaqanngilaq, pissutigalugu amerlanerussuteqartut maani nunatsinni tassapput, kalaallisut oqaaseqartut. Aammalu taakkua akornannganni qassit procentimmitaava ilivitsumik illuttut oqaaseqanngitsuuppat.

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit:

Ataatsimiinnermi aqutsisup akuerisinnaappanga Inuit Ataqatigiit siulittaasuattut oqaaseqarumagaluarpunga.

Tassa oqaaseqartut arlariit, Inatsisartut siuliittaasuattut inissisimmavik immeraassutigineqas-sanngitsoq imaluunniit niuerutaasariaqanngitsoq oqaatigaat. Taanna arlaleriarlugu Inuit Ataqatigiinni oqaatigisareersimasarput qujanaqaaq massakkut naappiffiummat.

Aamma suleriaatsimi ullumikkumut atuuttumi allassimavoq, § 2-ani allassimavoq, tamanna imatut pisassasoq, Inatsisartuni amerlanerusut qinigaat tassaassasoq qinigaasoq. Taamaattumik kingumut qiviarluta kukkussutigisarsimasagut eqqaassaganni 1997-imi upernaakkut aprilimi niuerutigineqarnera sakkortunerpaaq aallarnerneqartoq matumuuna kipitinneqartussatut neriuppunga inatsisartuninngaannit naqissusiivigineqartoq. Inatsisartuni siulittaasuuffik selskabimik siulittaasuuffimmik taarserlugu iveeqqatut kiilumut akilikkatut nioqqutigineqarnera taamani aallartinneqartoq isumaqarpunga massakkut amerlanernik maani tikkuaavigineqartoq tamaanga killeqartariaqartoq.

Oqaatsit sorliit pingaarneruppat. Oqaaseqartup kingulliup oqarneratut nammineq kalaallit oqaatsivut Namminersornerulernermi pingaarnertut oqaatigineqarput. Aammalu uani suleriaatsimi allassimasut najoqqutaralugit massakkumut atuuttumi 1995-iminngaannit ajoraluartumik taamanikkut iluarseriaraluaratsigu itigartinneqarpugut.

Iluarsineqanngisaannartoq ukiut sisamanngullartullu massakkut suleriaaserput unioqqutikannerlugu ingerlasimanerput massakkut aaqqinniarneqartoq malunnarsivoq, aqqut sorliussanersoq sulinerminni, ataatsimiititat sulinerminni taanna aalajangerumaarpaat.

Kisianni nalunaarutigineqartut imaannaanngitsuupput, oqaluttarfik manna inunnut ataasiakkaanut aalajangersimasumik oqaaseqartunut mattunniarneqanngitsoq erseqqissarneqarpoq, aamma tamanna taamaappoq.

Uagut folketingi assersuutigalugu, folketingimi sinniiserisagut qallunaatut oqaluttariaqarput. Aamma ajornanngimmat taamaaliorsinnaapput. Kisianni mumeriarutsigu immaqa imaattoqaraluarpoq, immaqa uffa innuttaasut akornanni folketingimi sinniiserisatsinnut sulinissamut piukkunnarnerusunik, innuttaasunut sullissisinissamik pikkorinnerusunik immaqa peqaruttortoq kalaallisuinnaq oqaasilinnik. Tamanna misilittagaqarfigineqarpoq, kalaallit sinniiserisatta folketingimi arlallit misilikkaluartarsimammassuk kalaallisut oqaatitik, oqaatsivut atorlugit oqaluttarfimmiit oqalussinnaanerlutik, itigartinneqartarput.

Ajornanngilaq nunap najukkap oqaasii pingaarnerit ilikkassallugit, tamanna uagut inuiaallu allat nalunngilarput. Aamma tassunga ilanngullugu assersuutissaqqippoq Baltikummimi, Letlandikkut makkua Ruslandimit anillutik namminiileramik ukiunik tallimanik periarfississimavaat tassani nunaqartut russisut oqaaseqarnermi saniatigut pinngitsooratik namminneq oqaatsiminik oqalulissasut. Tamanna anigorneqarpoq, anigorneqarsinnaavoq.

Islandimi, Savalimmiuni allaffissorneq oqaatsit ataatsit atorlugit ingerlanneqarpoq. Tamanna ornissagutsigu Inatsisartuni sakkukinnerpaamik piumasarisassarput tassaasariaqarpoq oqaluttarfik manna kalaallisut oqaluffiussasoq. Tassa uanga isumaga.

Hans Enoksen, Siumut, pingajussaanik oqaaseqartoq:

Tassa Gudmand Rasmussenip uanga atera toqqarlugu taariarmagu maanngaqqippunga. Uanga aallaavigaara suliassat peqqissaartumik suliarineqarnissaat. Assersuutigiinnarlugu illit ungasinnatsukkut ataatsimiititaliami ataatsimiittaqattaarnitit ullormut tallimariarlutit assut ilungersunartutut isigivatit. Taamakkuuku pinngitsoortinniarlugit sulineq siammartinneqarnissaa uani aamma uanga oqalliseqataaffigigiga, taanna erseqqissaassutigilaaginnarpara.

Pitsaasumik sulinissaq anguniarpara, ajunngilaq qaammatit arfinillilluunniit ataatsimiinnerit ingerlasalerniarlik. Kisianni Inatsisartunut ilaasortat atugarisaat pitsanngortinneqassappata pingaartumik ineqarnikkut pissutsit eqqarsaatigalugit. Qujanaq.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Naqqiuteqarniarlunga maannarpunga tassa Hans Enoksenip siusinnerulaartukkut oqaalulluni oqaatiginiartutut ikkamiuk siulittaasoqarfimmi uanga kisimiilluinnarlunga aalajangiisimasunga kikkut Qaarsuarsuliassanersut, kikkullu Maaniitsuliassanersut pillugit. Kisianni Hans Enoksenip eqqaamasariaqarpaa, tassani ataatsimiititaliami aamma Naalakkersuisuutitaqartut amerlanerussuteqarput. Amerlanerillu isumaat ataatsimiititaliami tamani ataqqineqartarpoq.

Taamaattumik uannik kisimiillunga pissuutitsiniarneq atorsinnaanngilluinnarpoq taamatut oqariartorneq. Qujanaq.

Ole Lynge, Inuit Ataqatigiit:

Nutaajusugut qanganisaasugullu, tassa upernaaq qinigaanerma kingorna maluginiarpara pissutsit allanngorujussuarsimasut. Immaqa ajornanngitsuaranngorsimavoq massakkut piumaallallunilu arlaanut sammiveqarparani kisimi ingerlarsorsinnaaneq.

Taanna neriuppunga, taamatut oqarnera paatsoorneqassanngitsoq, aamma ataasiakkaanut tunngatinngilara. Kisianni Inatsisartoqarnermi maannakkut suleriaatsigut najoqqutaralugit, aammalu Naalakkersuisunngortitsinermut atatillugu siulittaasoqarfimmi inissiisarneq. Imaassinnaavoq ilumoortusi tassani taanna siulittaasoqarfik tamanik Inatsisartunik illersuisussaammat, ajornanngippat tamattaalluta taava qinertariaqaripput.

Aamma qinigassanngortittut ilaannikkut arlaqarsinnaasarput. Kisianni tassa soorunami isumaqatigiinniarfiusarmat manna Inatsisartoqarfik naggataatigut paaseqatigiissutigineqartarpoq partiit suleqatigiissut imaluunniit suleqatigiinngikkaluarunik illuatungiliuttut ilaatigut aamma akuerseqataasarput, Inatsisartut siulittaasuanut tamakkiisumik tunuliaqutaanissaq siunertaralugu.

Taamaallaat uanga taannartaa assut apeqqusilaarusukkinga, siulittaasup immeraannertut isikkulersinniarneqarnera ilumoorsorinnginnakku. Isumaqatigiinniarnikkut taakku aamma anguneqartarmata.

Immaqa piukkunnarnerungaluarpoq makkunani selskabini assigiinngitsuni siulittaasut taamatut allatuulli partiilersuunnagit maani qinigassanngortitta..., immaqa aamma imaassinnaavoq qineqqusaarnernut atatillugu Naalakkersuisussanik aalajangersimasunik Naalakkersuisunut aamma immikkut qinigassanngortitsisarnerup eqqunneqarsinnaaguni. Kisianni taamatut ilaa? Eqaattumik nunarput taamatut - millionerpassuarnik inoqanngilagut, avinngarusimasuninngaaneerpugut tamatta arlalissuulluta, taamaattumik kissaatiginarpoq ataatsimiittarnerit aamma eqqarsaatigalugit immaqa ataatsimiinneq ataaseq sivisoorsuutinngikkaluarlugu kisianni ataatsimiittarnerit amerlinissai uagut avataaneersugut kissaatiginerugipput.

Tassa taanna qularineqassanngilaq tamatta aamma allanik saniatigut suliaqarlutalu pisaratta. Aamma ukiut sisamaannaat qinigaasarta ilaannikkut qinigaanngitsoorluni kipiluttunartartorujuuvoq, suliffik qimassimasimangaanni. Taamaattumik taanna siulittaasoqarnermut tunngasoq pingaartillugu uanga isumaga tassuunga anippara, immeraassutigineqartutut taaneqarnera isumaqatiginnginnakku.

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Takisoorsualiornianngilanga, oqallinneq maani uummaarissoq soqutiginartorpassuarnik aamma suleriaqqinnissatsinni, tassa suleriaasissaq pillugu ataatsimiititaliami, suleqqinnissatsinnut aamma tunngaviliisuummata ajunngilluinnartumik.

Kisiannilu uanga oqaaseqarfigilaarusuppara, tassa Inatsisartunut Ilaasortap aamma Siulittaasoqarfimmi ilaasortap Anthon Frederiksen-ip una oqaatigisaa ilumoormat, tassani mittarfeqarfittaassani, taakkua angalanerit Siulittaasoqarfimmi tamarmiulluta aalajangigarigatsigu.

Tassa Siulittaasoqarfik ataatsimoorpoq tamatumani suliarinninnermi, soorlumi suliassarpassuarni allani aamma taamatorluinnaq ittoq.

Taava maluginiakkama pingaarnerit ilagivaat aamma una aamma ersarilluinnartumik Inatsisartuni ilaasortani arlalissuarnik uani oqaatigineqartoq tassaavoq ataatsimiinnerit sivitsorneqartariaqartut, tasisariaqartut, tassani soorunami isumaqataalluinnarpunga. Tassani aamma innersuussutigerusuppara tassa 1996-imi ukiakkut Inatsisartut, tassa siulitta, aalajangereerpaat Inatsisartut suleriaasiata iluarsaateqqinneqarneranut kommission-ip isumaliutissiissutaa maani sammigamikku, taamani aalajangerput ataatsimiinnerit sivisuut marluk sapaatit akunnerinik qulinik sivisussusillit, tassa taakkuupput Inatsisartut sulinerminni aallaaviginiagassaat.

Kisianni tassa ajoraluartumik maannamut taanna naammassiniarneqarsimanngilaq, kisianni aajuna paasisarput ersarilluinnartoq ullumikkut taama ittariaqartoq. Taava taanna tunaartaralugu tassa isumaqarpunga suleriaasissaq pillugu Ataatsimiititaliamut isumaliutissiissusiassaq taamatut ilusilerniartariaqaripput.

Tassa ataatsimiinnerit sivitsortariaqarput tasisariaqarput Inatsisartut peqqissaarullugu suliassartik naammassiniassappassuk.

Maani saqqummiussuunneqartut ilaasortaninngaanneersut amerlaqisut maannakkut pulaffiginianngilakka oqaatigereerakku suleriaaseq pillugu ataatsimiititaliami taakkua suliarineqassasut.

Kisiannili una ilisimasitsissutigerusuppara, tassa Inatsisartut Naalakkersuisullu akissaasersorneqarnerat pillugu inatsit, tassa vederlagslov, taanna suli allanngortinneqarsimanngimmat.

Ilisimaneqartutuut 1998-imi ukiakkut ataatsimiinnermi maani Inatsisartuni aalajangerneqarpoq Nunarput ataatsimut qinersivinngortinneqassasoq, taanalu tassa toqqammavigalugu maannakkut nutaamik Inatsisartut katitigaalernikuupput.

Suliassaq taanna suli naammassineqanngilaq, naammassisariaqarporlu piaartumik Inatsisartunut ilaasortat maannakkut sumulluunniit qinersisartunik naapitsillutik ataatsimiigiarsinnaanissaat Inatsimmik tunngavissaqarniassammat erseqqilluinnartumik.

Tassunga tunngatillugu ilisimatitsissutigissavara Naalakkersuisullu suleqatigiissutigalugu upernaamut ukioq 2000-mut saqqummiussilersaaratta inatsimmut allannguutissamik. Tunngavissiisussamik Inatsisartut maannakkut nutaat qinersivimmi ataatsimi angalasalersinnaanissaat taanna aqqutissiuunneqarsinnaaqqullugu.

Taava eqqikkaassutitut naggataarutigalugit oqaatigilaassavakka, tassa isumaqatigiissutit taagulaassagakkit.

Tassa Inatsisartuni sulineq kiisalu Naalakkersuinikkut pissutsit pillugit oqallinneq uummarissarneqassasoq maani aamma isumaqatigiissutigineqarpoq. Uummaarinnerusumik oqallittariaqarpugut tassa taanna oqariartuutigineqarpoq.

Pissutsit Nunamut tunngassuteqartut Inatsisartuni pitsaanerusumik suliarineqartalernissaat kissaatigineqarpoq, tassa sivisunerusumik ataatsimiittalernissagut taanna ersarilluinnartumik kissaatigineqarpoq, inuit tamat oqartussaaqataanerisa ataqqinerannik tamanna qularnaarissammat aamma Pisortat oqartussaasut malittarisassiaasa malinneqarnissaat taama ililluni ataqqineqarnerulissammat.

Taava aamma una, taasinerni peqataanngitsoortut amerlaqataannik illuata tungaanniittut taasinerisa ilanngaaserneqartarnissaat, taanna periarfissaasoq taanna uani aamma erseqqissumik kissaatigineqarpoq. Tassa clearing taanna assersuutigalugu Folketing-imi atorneqarpoq kisianni Folketing-ip suleriaasissaanni allassimanani, tassa partiit akunnerminni isumaqatigiissutigimmassuk, taanna aamma maani ima iliallaannaq atulersinnaavarput. Taannalu aamma maani kissaatigineqarpoq.

Taava kingusinnerpaamik Inatsisartut ataatsimiinnissaat aalajangeriigaq qaammammik ataatsimik sioqqullugu Naalakkersuisut ataatsimiinnermi pineqartumi inatsisisissatut peqqussutissatullu siunnersuutigilersaakkaminnik Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut tunniussereertalernissaat aamma isumaqataaffigineqartupilussuuvoq.

Tassa aamma taassuma saniatigut tassa nassuiaatit, nalunaarusiat annertuut aamma piffissaalluartillugu, tassa minnerpaamik qaammat ataaseq sioqqullugu Inatsisartunut agguaanneqareertarnissaa taanna kissaatigineqarpoq.

Taava aamma saqqummiussatsinni ilaatigut una aamma ilaasoq oqaatigilaarusuppara, isumaqarama aamma piffissami aggersumi pingaaruteqaleraluttuinnartussaq sulinitsinni.

Tassa inatsisiliortarnermi inatsisiliornerullu qanoq ingerlasarneri pillugit innuttaasunut suli annerusumik paasissutissiisarnissarput aqqutissiuukkusukkatsigu aamma uani suleriaasissatsinni nutaami, tassa qarasaasiatigut paasissutissiisarneq IT informationsteknologi tassuunalu periarfissat innuttaasut Inatsisartullu akornanni oqallinnermi annertusisami atorluarneqarnissaa aqqutissiuukkusukkatsigu uani suleriaasitsinni.

Tassungalu tunngatillugu ilisimatitsissutigerusuppara Inatsisartunut ilaasortat piffissami qaninnermi qarasaasiaaqqanik angallattakkanik pilersorneqartussaapput. Qarasaasiaaqqat taakkua atorneqartussaagamik Inatsartuni suliarineqartartut Internet-i aqqutigalugu erngertumik sineriatsinni aggerfissinnut pappiaralersunngikkaluarluni, kisianni Internet-i iluaqutigalugu pilertortumik Inatsisartunut ilaasortanut anngunniarneqarsinnaaniassammata.

Aammalu taama ililluta innuttaasut qinersisartut kikkulluunniit Inatsisartut sulineranni Internet-ikkut peqataasalernissaat aqqutissiuukkumallugu.

Taava aamma suleriaasissami uani nutaami periarfissaq nutaaq aamma ilisimatitsissutigilaarusuppara, tassa Inatsisartut Ataatsimiititaliatik aqqutigalugit namminneerlutik maannakkut tusarniaanernik aaqqissuussisalernissaat taanna aalajangersakkani allassimasussanngormat.

Taanna ataasiaannarluta misilittagaqarfigivarput, tassa siorna 1998-imi upernaakkut ataatsimiinermi, taamani ilinniartitsisussaaleqineq ajornartorsiutaallarmat, suli taama ikkaluarpoq, kisianni taamani annertuumik sammineqarnerata nalaani Inatsisartup Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaat Katuami ulloq ilivitsoq atorlugu kikkunnik tamanik tusarniaallutik aaqqissuussipput.

Taakkua tusarniaasitsisarnerit annertuserusullugit maannakkut kissaateqarpugut, uanilu suleriaasissami nutaami aqqutissiuukkumallugu aalajangersagaliorsimavugut.

Kisianni tassa oqaatigeriikkattuut maani partiit ullumikkut oqallinnerat illuatinnartupilussuuvoq aamma uagut suleriaqqinnissatsinnut tunngaviliisuulluni, tassa suleriaasissaq pillugu ataatsimiititaliap suleqqinnissaanut. Tassa uterfigeqqissavarput isumaliutissiissutiliussaagut taavalu uani ukiaq manna ataatsimiinnitta ingerlanerani suleriaasissaq nutaaq akuersissutiginiartussaassavarput.

Oqaluuserisaq naammassivoq.