Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 42-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 25. oktoberi 1999 nal.10.05

Oqaluuserisassani immikkoortoq 42

Inatsisartut Landskarsip Naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqarnerannut Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa.

(Kukkunersiunermut Ataatsimiititaliaq)

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat.

Lars Karl Jensen, Kukkunersiunermut Ataatsimiititaliap siulittaasua:

Siullermik Siulittaasumut qinnutigissavara ukua quppernerit 20-ummata naalisarlugit saqqummiussinissara. Qujanaq.

Landskarsip 1998-imut naatsorsuutaannut Inatsisartut landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut ataatsimiititaliamiit isumaliutissiissut.

Inatsisartut landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarneranut ataatsimiititaliaat landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqarneranni ukunannga inuttaqarpoq:

Lars Karl Jensen, Siumut, siulittaasoq. Lars Sørensen , IA, siulittaasup tullia.Vittus Mikaelsen, Siumut. Daniel Skifte, Atassut taamatullu aamma Inatsisartuni ilaasortaq Anders Nilsson taassuma nassuiaatitaa kingusinnerusukkut tikissavara. Kiisalu Mogens Kleist Kattusseqatigiinninngaaneersoq.

Inatsisartut naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannik ataatsimiititaliaat marsip 11-ani 1999 inissitsiterfiusumi ataatsimiinnermi saniatigut, ullut 11-t ataatsimiiffigai, uani saqqummiunneqartumi takuneqarsinnaallutik ullut suut ataatsimiiffiusimanersut.

Isumaliutissiissitip imarai, siulleq aalllaqqaasiut. Aappaa landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarneranut ataatsimiititaliap tamanut tunngasumik oqaaseqaatai. Pingajoralugu landskarsip natsorsuutaasa kukkunersiorneqartarneranut ataatsimiititaliap oqaaseqaatai allat. Sisamaralugu naggasiut, kiisalu aamma malugeqqussavara immikkoortut tallimaattut ilanngutat 1-miik 4-mut taakkua immikkut papialanngorlugit ilanngunneqarsimasut innersuusutigiinnassavakka.

Siulliullugu aallaqqaasiut. Naalakkersuisut ulloq aprilip 19-ani 1999 landskarsip 1998-imut naatsorsuutai Inatsisartut allattoqarfianni tunniuppaat. Ulloq taannattaaq landskarsip 1998-imut naatsorsuutai landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerani ataatsimiititaliamut nassiunneqarput.

Kalaallit Nunaani mittarfiit naatsorsuutaat, kiisalu Great Greenlandip naatsorsuutaasa qallunaatuui, landskarsillu 1998-imut naatsorsuutaanut ilanngutap 1-p kalaallisuua tamatuma malitsigisaanik kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamut nassiunneqarput.

KNR-ip 1998-imut naatsorsuutai qallunaatuui ulloq maj 20-ani 1999 Inatsisartut allattoqarfiannut nassiunneqarput. Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamiit kalaallisuut naqitartaat iluatsitsiviunngitsumik nassiuteqquneqarsimagaluarput.

Kukkunersiuinermut ataatsimiititalip oqaatigissavaa, atortussat ataatsimiititaliamut tunniunneqartussat kalaallisut qallunaatullu oqaasertalerlugit tunniunneqartassasut, tamanna tamakkiisumik pisimanngilaq, tamannalu kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap isornartutut isigaa. Tamakkua siunissami aaqqinniartariaqarput.

Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut ataatsimiititaliami ilaasortat siulittaasoq Lars Karl Jensen, siulittaasup tullia Lars Jørgensen, Vittus Mikaelsenip Daniel Skifte aamma Mogens Kleistip landskarsip naatsorsuutai taakkununngalu ilanngullugit Namminersornerusut sulliviutaasa naatsorsuutaat, Naalakkersuisut nassuiaataat, namminerisamik kukkunersiuisorisat aamma kukkunersiuisut avataaneersut 1998-imut naatsorsuutinik kukkunersiuinermut oqaaseqaataat sukumiisumik misissuataarpaat.

Inatsisartuni ilaasortaq Anders Nilsson siulittaasoqarfiup akuersineratigut Daniel Skiftemut sinniisussatut piffisami septemberip 20-aniit oktoberip 18-at 1999 tikillugu sinniisussatut inissisimavoq, Atassullu sinnerlugu isumaliutissiissummik matumannga atsiueqataalluni.

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap ataatsimiitarnerisa isumasioqatigiittarneratalu saniatigut ataatsimiititaliaq paasissutissanik amerlanerusunik piniarluni Naalakkersuisunut allagaqarpoq. Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamiittaaq, kukkunersiuisut avataaneersut qinnuigineqarput, pissutsit immikkut toqqartukkat erseqqinnerusumik misissuiffigeqqullugit.

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut amerlanerusunik paasissutissanik piniagai ilanngutaq A-mik nalunaaqutsikkat takuneqarsinnaapput. Naalakkersuisut akissutaat tamakkinngikkaluarlugit isumaliutissiissutikkut matumuuna oqaaseqarfigineqarput.

Immikkoortut aappaat. Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarneranut ataatsimiititaliap tamanut tunngasumik oqaaseqaatai:

Qarasaasiat ukioq 2000-mut atasumik aaqqissuunneqarnissaat, kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap tupinnanngitsumik Naalakkersuisut nunatsinni qarasaasiat ukioq 2000-imut atasumik aaqqissuunnissaannik iliuuseqarneri malittereqqissaarpai.

Namminerisamik kukkunersiuisut kukkunersiuisullu avaataaneersut atortussanik tunniutaat misissoreerlugit, kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap maluginiarpaa 1999-imi upernaaq tikillugu Naalakkersuisoq ukioq 2000-imut atasumik aaqqissuusiniarnermik suliaqarnerat pillugu, ersarissumik akisussaaneq suliassallu agguataarineqarsimanngitsut. Tamanna naammaginanngilaq, ukiumummi 2000-imut atasumik qarasaasiatigut aaqqissuussinissamut sillimanissap pisariaqartimmagu, inuiaqatigiinnut immikkut pingaarutilinni najoqqutassanik erseqqilluinnartunik peqartariaqarneq, taakku tassaasinnaapput Peqqinnissaqarfimmut, Nukissiuuteqarnermut, nioqqutissanillu pilersuinermut tunngasut.

Qarasaasiat ukioq 2000-imut atasumik aaqqissuunneqarnissaasa aaqqiivigineqarnissaat pillugu kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap, Naalakkersuisunut takussutissamik tusaatissatut tiguneqartumik tassani takuneqarsinnaavoq, ilanngutaq 2-mi pissarsiaqarpoq.

Naatsorsuuserinermut ilitsersuusiat. Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap kissaatiginikuuaa naatsorsuuserinermut ilitsisuusiarereernikunik Naalakkersuisut nassitsissasut. Naatsorsuuserinermi ilitsisuusiat kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamut nassiunneqartoq ilanngussaq 3-mi atuarneqarsinnaapput.

Ataatsimiititaliap erseqqissumik paaserusussimavaa Namminersornerullutik Oqartussap naat-sorsuuseriveqarnerat il. il. pillugit, Inatsisartut inatsisaat nr. 23, 3. november 1994-imeersoq, Naamminersornerulluni Oqartussat naatsorsuiveeraqarnerat pillugu, Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 8, 27. februar 1995-imeersoq, kiisalu Namminersornerulluni Oqartussat naatsorsuuseriviat pillugu kaajallaasitaq 1.oktober 1995 atulersoq naapertorlugit naatsorsuuserinermut ilitsisuusiortoqarsimanersoq.

Naatsorsuuserinermut ilitsisuusiatut pissarsiarineqartut pillugit, tamanut atortumik kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap inassutigissavaa taakkua ingerlaavartumik nutarterneqartassasut, taamaaliornikkut pissusiviusumik sukkulluunniit takutitsisuusinnaaqqullugit.

Taakkulu naatsorsuusiorfiusartut immikkoortuni ataatsiakkaani aaqqissuussaaneq, suliassat oqartussaaffiit akisussaaffiillu pillugit naleqqussarneqassasut.

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap inassutigissavaa 1999-p naannginnerani, Namminersornerulluni naatsorsuuserinermik ingerlataqarfiit tamaasa pillugit naatsorsuuserinermik ilitsisuusiortoqassasoq.

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq kukkunersiueriaatsinut ilitsersuusianut atasunik isumaginninnermut suliffeqarnermullu pisortaqarfik isornartorsiorumavaa, aallaavissatut ilitsisuusianik suli naammassinnissimanngimmat. Taamatuttaaq Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu pisortaqarfik, nammineq ingerlatsivigisaminut taassumalu ataani sullissivinnut, naatsorsuuserinermut ilitsersuusianik suli suliaqarsimanngilaq. Massa ukiut arlerlugit kukkunersiuinermut atasumik isornartorsiorneqartarsimagaluartoq.

Maleruagassallu atuutilerneranik ukiut arlallit qaangiutereeraluartut tamakkununnga tunngasut 1999 naatinnagu aaqqinneqarsimasariaqarput. Inatsisartut landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarneranut ataatsimiititaliiata naatsorsuuserinermut ilitsersuusiaasartut amigaatigineqartut akuersissutigineqareersimasullu pissarsiarisimasariaqarlugit.

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap pingaartuusoq erseqqissarumavai, immikkoortunut ataasiakkaanut namminneerlutik naatsorsuuserisartuusunut tunngatillugu, Namminersornerusut pigisaasa nalillit, Namminersornerusut naatsorsuuserisarnerat pillugu kaajallaasitakkut taaneqartutut pissusissaasutut nalunaarsorneqartariaqarmata.

Ineqarnermut tunngasut. Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut ataatsimiititaliap kukkunersiuisut avataaneersut oqaaseqaataat tusaatissatut tiguaa, imatullu oqaaseqarfigiumaallugit:

Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarneranut ataatsimiititaliap inassutigaa Naalakkersuisut suliniuteqassasut, inissiaqarfinni immikkoortortat naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartalernissaat pillugu.

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq boligstøttemut akiligassatigut kinguartoorutinut tunngasut ingerlanerat pillugu Naalakkersuisunut paasissutissanik pissarsivoq. Taakkulu qanoq iliorluni millisinniarneqarsinnaanerat ataatsimoortumik iliuusissatut pilersaarusiami peqartoqarnersoq apeqqutigalugu.

Taakkununnga ilanngullugu, kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap boligstøttemut inissianillu najugaqarnermut akiligassanik kinguartoorutit 1986-imiit 1999-imut ingerlanerat pillugu, INI A/S-p paasissutissiissutaanik Naalakkersuisunit pissarsivoq. Kukkunersiuinermi ataatsimiititaliap oqaatigissavaa, kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap ineqarnermut immikkoortuni ukiorpassuarni akiligassatigut kinguaattoorutit annertoorujussuarmik qaffariartornerat ataatsimut isigalugu, ernumanertorujussuartut isigaa. Kissaatigalugulu taamatut ineriartortuarnera Naalakkersuisuniit mumittuanut saatinneqassasoq.

Taakkununnga tunngatillugu Naalakkersuisut piviusumik aallaavilimmik iliuusaat pillugit kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamiittaaq oqaatigineqassaaq, boligstøttemi akiligassatigut kinguaattoorutit taarsigassarsianut nuunneqarsinnaanerannik Naalakkersuisut innuttanut paasissutissiinerat 1998-imi ukiakkut ataatsimiinnermut atasumik ajornarunnaarsinneqartoq, kingusinaarujussuarluni aallartinneqarsimasoq.

Paasissutissiineq 1999-i aallartilaaginnartorli avammut saqqummiunneqarsimasariaqaraluarpoq. Siunissami akiligassanik kinguaattoorutit ingerlanerat pillugu paasissutissat kukkunersiuinermut ataatsimiititaliami pissarsiarineqartalernissaat kissaatigineqarpoq. Taamaaliornikkut takuneqarsinnaalissammat iliuuserisat iliiuusissatullu pilersaarutit aqqutigalugit akiligassanut kinguaat-toorutit milliartulersimaneri, milliartulersimanersut.

Siunnersuisoqarfinnut avataaneersunit sullississutsinik atuineq. Namminersornerullutik Oqartussat 1998-imi 79 mio. kr.-nit missaat siunnersortinut avataaneersunut atorpaat. Naalakkersuisut kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamut nalunaarusiorput, siunnersortit qanoq suliallit, taamaalillunilu qanoq ittumik kiffartuusissutillit atorneqarnersut.

Kukkunersiuinermi ataatsimiititaliap oqaatigissavaa, siunnersortit kiffartuussissutsinik aalaja-

ngersimasunik suliaqartartutut atorneqartarnerat, silatussaarnerullunilu tunngavissaqarluartuusortaaq. Suliassat taamaattut suliamut tunngasumik suliaqartunik inuttaqarnikkullu sulisorisanik aalajangersimasunik atorfilinnit suliarineqarsinnaatinnagit.

Kukkunersiuinermulli ataatsimiititaliap piumasaqaatigissavaa, siunnersortinik avataaneersunik atuinermi Naalakkersuisut maleruagassanik ersarissunik atugassanngortitsisariaqartut. Maleruagassat landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarneranut ataatsimiititaliap akissarsiaqarnermik isumaqatigiissutit nalinginnaasumik isumaqatiginninniarnikkut anguneqarsimasut, siunnersortinik atuinermi sanioqqutaarneqaratillu qarsupinneqannginnissaanik qulaqqeerusitsisuusut. Siunnersortinik isumaqatigiissutit minnerpaamik piffissamut killilikkamut atuuttuusariaqarput, suliassallu suunerannik erseqqilluinnartumik tunngavilersorluakkanillu imaqartariaqarlutik.

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap inassutigissavaa, siunnersortinik avataaneersunik atuinissamik isumaqatigiissutit tamarmik aqutsinermut pisortaqarfimmut nalunaarutigineqarlutillu taassumannga akuersissutigineqartassasut. Siunnersortinik avataaneersunik atuineq kukkunersiuisarneq eqqarsaatigalugu tamakkiisumik nassuiarneqarsinnaasuusariqarpoq.

Oqartussaaffinnut ataatsiakkaanut tunngasunik oqaaseqaatit. 1998-imut kukkunersiuisut oqaaseqaataat kukkunersiuisunit avataaneersunit suliarineqartoq tunngavigalugu namminerisamik kukkunersuisunik akissutitut nassuiaatigineqartutut tappullugit kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap imaattumik oqaaseqaateqarniarpoq. Uani eqqaaginnassavara taakkua ilaannai saqqummiutissagakkit.

Allaffeqarfik. Kukkunersiuinermi ataatsimiititaliaq kreditkortip atorneqarneranut atatillugu oqaaseqarumavoq, taakkunannga tunngasunik maleruagassat malinneqartariaqartut, tassungalu ilanngullugu taakku angalanerup qaangiunneraniit kingusinnerpaamik ullut 14-nit qaangiunneranni iluarsiivigineqarnissaat naammassiseerneqarsimasussaasoq.

Aningaasaqarnermut pisortaqarfik. Kukkunersiuinermi ataatsimiititaliap naatsorsuuserinermut ilitsersuummut tunngatillugu tassunga aallarniutitut isummiussani innersuussutigaa. Naatsorsuuserineqarmut ilitsersuusiat naammassineqartariaqarput, ullorlu 16. februar 1999 qinersinermut atasumik aaqqissuussaanikkut oqartussaanikkullu allanngortiterinermut pisunut naapertuuttuusariaqarlutik.

Illuutinik assigiiaartunik nalunaarsuisarnermut kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamiit tamakkiisumik tapersersorneqartumut, tunngatillugu kukkunersiuinermut ataatimiititaliap pisariaqartutut isigaa, nalunaarsueriaatsimik Namminersornerusut illuutigisaannik aalaakkaasuunngitsunillu pigisaannut tamakkiisumik takussutissiisuusinnaasumik pilersitsisoqarnissaa.

Tamakkua aaqqiivigineqarnissaanik suliap ingerlateqqinneratigut illuutit illukullu toqqavii, assersuutigalugu nunaqarfikuniittut illut inoqanngitsut assigisaallu ilaatinneqarnissaat naatsorsuutigineqartariaqarportaaq.

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap iluarisimaarlugu malugaa, Namminersornerulluni Oqartussat aningaasaqarnermi qarasaasiatigut atortoqarfiata - jussip nakkutilliinikkut isumannaallisaanikkullu pisariaqarneratut iluarsiivigineqarnissaanik piumasasarisaq naammassinneqarsimasoq.

Akileraartarnermut pisortaqarfik. Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap naammagisimaarnan-ngilluinnartutut eqqarsarnartoqartutullu isigaa, akileraartarnermut pisortaqarfiup akilersuisitsiniarnermut ingerlatsiviani pissutit arlallit, pissaasumik ingerlanngimmata, sulinerlu amigarmat.

Namminersornerusut aningaasaqarnikkut aqutsinerata patajaallisaavigineqarneranut ilaasutut inassutigineqassaaq, pissutsit tamakkua iluarsineqarnissaat.

Inuussutissarsiutitigut ilinniagaqarnermut sulisitsisut akiliutaata AIP-mik naalisartakkatta aqutsivigineqarnerat, tassungalu ilanngullugu akilersuinerup malittarineqarfigineqarnera iliuusissatut pilersaarut suleriaatsillu erseqqareqqissaartut malillugit pisariaqarpoq, jussillu atugaaleriartornera 1999-si naatinnagu naammasineqarsimasariaqarluni.

Isumaginninnermut pisortallu suliassaataannut pisortaqarfik. Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap naatsorsuusereriaatsimut ilitsersuusiat amigaatigineqartut pillugit isumaliutissiissummini matumani, isornartusiuinini innersuussutigaa.

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap kukkunersiuisut avataaneersut oqaaseqaataat erseqqis-saavigiumavaa. Taakkumi malillugit periuseqartoqartariaqarmat, kommunenit ataasiakkaaniit kommunenit pisortaqarfik sinnerlugu aningaasanik ingerlatsiffigisaannik kukkunersiuisut oqaaseqaataasa aaqqissugaasumik malittariffigeqqinneqartarnerat qulakkeerneqartussaatitaaluni.

Periusissat tamakkua paasitinneqarneq tunngavigalugu pilersinneqareersimapput, tamannalu kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap tusaatissatut tiguaa.

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq kontomut pingaarnermut 30.13.10-mut innnarluutilinnik Danmarkimi isumaginninnermut tunngatillugu qinnutigisimavai, kontomi tassani aningaasaliissuteqarsimasut, pillugit erseqqinnerusumik nassuiaateqarfigineqarnissaminut.

Kukkunersiuisut avataaneersut nassiuaataat isumalitissiissummut uunga ilanngunneqarpoq, uani innersuussutigissavara ilanngutaq 4. Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap isornartorsiutaa, isumaliuutissiissutip immikkoortuani pingaarnermi 3-mi eqikkarneqarpoq.

Alisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfik. Inuussutissarsiutinut taarsigassarsiniartarfimmit taasigassarsianut, tassalu ESU-mut tunngatillugu pingaartorujussuuvoq akiligassanik kinguartoorutit akilersinniarneqarnerannut malittarinneriaatsinik pisariitsunik pitsaasunillu pilersitsinissaq. Piffissarmi ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu allaffissornikkut oqimaattorujussuussammat, aaqqissuussap tamatumap atortussanngortinnissaa. Piffissaq sivittoriartortillugu akilersuutinik akilinngitsuukkanik ajornartorsiut oqimaalliartuinnassaaq, kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap inassutigissavaa ESU-mit taarsigassarsiat pillugit aqutsineq siunissamut isiginerusoq atorumallugu eqqarsartoqartariaqartoq.

Piffissaq ungasissoq eqqarsaatigalugu siunertamut suliniutinullu pilersaaruteqarnissaq pisariaqarpoq. Tamatuma ineriartorfiunera kukkunersiuinermi ataatsimiititaliamit malittareqqissaarniarneqarpoq.

Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfik. Kukkunersiuinermi ataatsimiititaliap kukkunersiuisut oqaaseqaataat tusaatissatut tiguaa. Kukkunersiuinermulli ataatsimiititaliap akiligassat 1998-imut tunngasut, peqqinnissamut pisortaqarfiup arajutsisimasaasa kukkunersiorneqarnissaat sillimaffiginiarpaa. Taakku tassaapput aningaasat 8,5 mio. kr. -init missaanni amerlassusillit.

Takornariaqarnermut Angallannermut Niuernermut Attaveqarnermullu Pisortaqarfik. Allamut akileeqatigiissutissat aaqqivigineqarnissaannut malittarisassat qanimut malittarineqassapput. Taakkununnga ilanngullugit sulisorisanut akiliussissutigineqarallartartut. Periusissat aalajangersimasut malillugit tamakkua akileeqatigiissutigineqartarnissaat pisassapput.

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap ernumanarteqalugu malugaa, pisortaqarfiup sullissinermut isumaqagitiissutigisai arlallit pillugit suliniutit aningaasartuutillu sullissinermut isumaqatigiisutuni aalajangersarneqartut qanimut nalunaarsorneqaarneq ajormata.

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap inassutigissavaa, tamakkua aalajangersumik periuseqarfigineqarnissaannut aaqqissuussinerit pilertorluinnartumik ajornanngippallu siunissami sullissinermi isumaqatigiissutinut atortussanngortillugit pilersinneqassasut. Aningaasarpassuit anguniakkallu annertuut sullissinermut isumaqatigiissutitigut aalajangersaaffigineqarsimapput. Kukkunersiuinermullu ataatsimiititaliap pissutsit tamakkua ingerlaavartumik malittariniarpai.

Inatsisartut Allattoqarfiat. Kukkunersiuinermi ataatsimiititaliap kukkunersiuisut oqaaseqaataat, tusaatissatut tiguaa. Pitsaasutullu isigisani erseqqissarumallugu. Tassaasoq; angalaarnermi aningaasartuutit iluarsiiveqatigiissutigineqartarneranut tunngasut annertuumik pitsanngoriaateqarsimasut.

Tamatumunngalu tunngasoq ingerlaavartumik pitsaanerulersinniarneqartariaqartoq. Taamatuttaaq Inatsisartut allattoqarfiata, Inatsisartullu akornanni aningaasartuutit avissaartinnissaat aalajangersimanersumik isumannaarniartariaqartoq.

Taava Amutsiviit. Aamma taanna taasaqarfigilaassavara. Suliffeqarfiup 1998-imi amigartoorutai 14,7 mio. kr.-init 13,4 mio. kr.-inik tamakkiisuunngitsumik aningaasaliissuteqarnikkut matussusiiviginiarneqarput. Amigartoorutit sinneri 1,3 mio. kr.-ninik sinneqartut, ukiuni siuliini amigartoorutitut nuunneqartunut ilanngunneqassapput.

Kukkunersiuinermi ataatsimiititaliap maluginiarpaa sulliffeqarfik kukkunersiuisarneq eqqarsaatigalugu maleruagassatut malillugit akuerineqarsimasoq, ukiumoortumillu naatsorsuutinik suliffeqarfiup naatsorsuuseriveqarnera pillugu, nalunnaarummi atuuttumik Amutsiviit illuutaasa amusisarfiisalu naliliivigineqarneranni immikkut akuersisuteqarsimaneq, apersuuserneqarsimalluni.

Maannakkut immikkoortoq 3. Tassalu landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarneranik ataatsimiititaliap oqaaseqaatai allat:

Namminersornerulluni Oqartussani atorfillit, siulersuisuni ilaasortaanersiaat. Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap, tassalu uagut siulerisatta. Ukiakkut ataatsimiinnermi 1998-imi oqaluuserisatut immikkoortoq 79-imut isumaliutissiissutaani, kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq inassuteqarpoq. Taamanikkut oqaasertaliussani taanna issuaaffigilaassavara: "Taamaammat ataatsimiititaliamiit inassutigineqassaaq, taamatut aaqqissuusisimaneq Naalakkersuisut sapinngisamik piaarnerpaamik allanngortissagaat. Taamaalilluni honorarip - akissarsiat - maannamut atorfilinnut tunniunneqarsinnaasimasut, toqqaannartumik landskarsimut ingerlaartunngortinneqassasut".

1997-imut landskarsip naatsorsuutaanut kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap isumalitissiissutaanut Naalakkersuisut 19. April 1999 kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamut suliamut tunngasumik suliarinneqqinneranni, siulersuisunilu ilaasortaanersinut tunngasut, nassuiaatigineqanngillat. Tamatuma malitsigisaanik kukkunersiuinermi ataatsimiititaliaq Naalakkersuisunut saaffi-ginnittariaqarsimavoq. Toqqarlugulu apeqqutigalugu inassuteqaat malinniarneqarnersoq, imaluunniit naamik. Kukkunersiuinermi ataatsimiititaliaq akissutisivoq, Naalakkersuisut suliassaq suli suliarigaat. Tassungalu ilanngullugu aaqqiissutaasinnaasut arlallit misissoraat.

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq suliamut atatillugu Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaannik ataatsimeeqatiginnippoq, Inatsisartullu ataatsimiititaliaanni marluusuni isumaqagiissutigineqarpoq, Naalakkersuisut pisussaasut, inassuteqaatinik Inatsisartuni akuersissutigineqartunik malinninnissaminnik.

Inatsisartut landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannik ataatsimiititaliaata sakkortoorujussuarmik uparuarpaa, annertoqisumillu eqqarsarnartoqartillugu, atorfillit Naalakkersuisuni atorfeqarnerminnut ilaatillugu Namminersornerusut tamakkiisumik, tamakkiinngitsumilluunniit ingerlatsiviutaanni piginnittuusunut siunniisuutitatut, siulersuisuni inissisimanermikkut siulersuisuni ilaasortaanersiat pillugit, ataatsimiititaliap ukiakkut 1998-imi isumaliutissiissutaasigut saqqummiussai Inatsisartuni akuersissutigineqartut, Naalakkersuisut suli eqqortissimanngimmatigit.

Taavalu atorfimmut atasumik biilerisap, telefonip, najugarisap, angalasarnerit, akileraartarnikkut nalunaarutaasartussaanerat aamma ajunngitsorsiat allat akileraarutigisassaatitaasut pillugit qulequtalimmut. Ataatsimut isigalugu kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq isumqarpoq, ajun-ngitsorsiat, aningaasaqarnikkut akiliisinnaassuseqarnermut sanilliullugit annertuallaartariaqan-ngitsut. Pisortatigoortumik naalakkersuinermik suliaqartunik, siunniunneqarpat aningaasaqarnikkut aqutsineq sukannersuusariaqartoq, mianersortumik assigisaanilluunniit pissuseqartoqartariaqartoq. Taava ajunngitsorsiat atorneqarnerat qanoq ilisukkulluunniit aningaasaqarnikkut akiliisinnaassusermut naapertuuttuusariaqarpoq. Taamaaqqataanillu aningaasartuuteqarfiginissaa tunuarsimaarfigineqartariaqarluni.

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap 1998-imi ukiakkumiit, atorfimmut atasumik biilit pissarsiarineqartarnerannut atorneqarneranullu suliassaq, tassungalu ilanngullugu akileraarutitigut nalunaaruteqartussaanermut tunngasoq, malittarilerpaa.

Kukkunersiuinermi ataatsimiititaliap kukkunersiuisut avataaneersut qinniuginikuuai atorfinnut atasumik biilerisat atugaanera, akileraarutitigullu nalunaarutigineqartussaatitaanerat erseqqiinerusumik misissuiffigeqqullugit. Misissuinerup inernera Naalakkersuisunit ilisimatitsissutitut suliareqqitassatullu nassiunneqarnikuuvoq.

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap Naalakkersuisut ajunngitsorsiat akileraarusigassaatitaasut akileraartarnikkut nalunaarutigineqartussaanera pillugit, Naalakkersuisut periuserisimassat eqqornerusumilluunniit periuserisimanngisaat. Oqaatsit sakkortuut atorlugit uparuaavigai.

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap qitiusumik allaffeqarfimmi atorfimmut atasumik biilerisanut tunngatillugu tamanut atortumik 18. februar 1999-imi namminersornerusut najoqqutassiaat assut iluarisimaarpaa. Kaajallaasilarli annertuutigut erseqqissagassartaqartitsiterpoq.

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap Naalakkersuisunit uppernarsivaa, kaajallaasitaq aammattaaq Namminersornerusut ataanni suliffeqarfinnut atuuttuusoq, tamaana erseqqissumik taaneqarsimasariaqarpoq. Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap kaammattuutigissavaa, Naalakkersuisut maleruagassat aammattaaq Namminersornerullutik ingerlatseqatigiiffiutaanni atuutilersinneqarnissaat nakkutigissagaat.

Taava maannakkut qulequtaqartoq :

Aningaasanut Inatsimmi, konto pingaarneq 30.13.10 Innarluutilinnut Danmarkimmiittunik Isumaginninneq.

1999-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut Inatsisissaasa siulliannut siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanut atatillugu, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kissaatiginikuuvaa konto pingaarneq 30.13.10 Innarluutilinnik Danmarkimiittunik Isumaginninneq Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap misissuiffigissagaa.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarmat, Ataatsimiititaliamut uppernarsarneqarsimanngitsoq aningaasartuuteqarnerussutit siumut takorloorneqarsinnaasimannginnersut. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq oqaaseqarpoq inaarutaasumik aningaasartuutit qaffasissusiat ilisimaarineqarsimasariaqaraluartoq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Isumaginninnermut, Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq Hr. Mikael Petersen ulloq majip 19-at 1999 isumasioqatigaa, tamannalu tunngavigalugu qulaani taaneqartutut isornartorsiuisariaqarsimalluni.

1999-imut Inatsisartut Ilassutit Aningasaliissutinut Inatsisissaata siulliannut atatalillugu konto pingaarneq 30.13.10-mi 9 mio.kr.-nit aningaasaliissutigineqarput. Kukkunersiuinermi Ataatsimiititaliaq ulloq junip 21-at 1999 Isumaginninnermut, Suliffeqarnermullu Naalakkersuisumut allagaqarluni konto pingaarneq 30.13.10-mut atatillugu paasissutissanik ukununnga tunngasunik pissarsiniarpoq:

Siulleq: Naalakkersuisup nassuiaatigissagaaa ulloq majip 19-ni 1999 Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamik isIsumasioqateqarnermini nassuiaatigisimasani.

Aapaattut: Konto 30.13.10-mut 1999-mi Inatsisissatut Inatsisartut Aningaasanut Inatsisissaanni naatsorsuinermut tunngaviusut paasissutissiissutigineqarnissaa. Tassungalu ilanngullugu naatsorsuinermut tunngavik 1999-mi 9 mio.kr.-ninik aningaasaliissuteqareersut qaavisigut aningaasaliissuteqarnissaannik qinnuteqaateqarnermut tunngaviusoq.

Pingajuattullu: Tulliullugu Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap tassunga tunngatillugu aammalu inuit ukiuni 1997-miit 1999-mut Danmarkimiinnissamut passutarineqarnissamullu innersuussutigineqartut amerlassusiinut tunngatillugu isumaqatigiissutitigut tunngavigisat pillugit ilisimatinneqarumavoq.

Ulloq julip 23-at 1999 Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Naalakkersuisumut nassuiaammik pissarsivoq. Nassuiaatikkut ilisimatitsissutigineqarpoq konto pingaarneq 30.13.10-mut atatillugu aningaasartuutit siumut eqqoriaruminaatsorujussuusut. Tamatumunngalu pissutaasoq akiligassat ukiut ingerlanerani akuttoqatigiiaamik tiguneqartannginnerat. Akiligassat ukiuni arlalinni kinguaattoortoqarsinnaasarnerat. Inuit Danmarkiliartinneqartartut Namminersornerullutik Oqartussanit akilerneqartussamik immikkut ikiorsiissutinik tunineqartariaqartarnerat, aamma aftenskoleni atuartinneqartarnerat, kiisalu 1998-mi ukiakkut naatsorsuutereriinngisamik inuit pingasut immikkut Danmarkimukartinneqartariaqarsimanerat.

Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap nassuiaasiaq tamakkiisutut tamannalu tunngatillugu nassuiaatitut isiginngilaa.

Septemberillu 22-ni 1999 kukkunersiuisoq avataaneersoq qinnuvigalugu, konto pingaarneq 30.13.10 erseqqinnerusumik misissuiffigissagaa.

Ulloq oktoberip arfineq-aappaanni 1999 Kukkunersiuinermi Ataatsimiititaliap kukkunersiuisut avataaneersut konto pingaarneq 30.13.10-mut nalunaarusiaat oktoberip tallimaani 1999-meersoq pissarsiaraa, Isumaliutissiissummi ilanngutaq 4 innersuussutigisinnaavara.

Nalunaarusiakkut inerniliilluni oqaatigineqarpoq tassunga tunngasup aningaasaqarnikkut aqutsivigineqarnera naammaginartuusoq, kontumi aningaasartuutit allassimasut eqqortuusut, aamma isumaqatigiissuteqarnermut tunngaviusoq allanut isumaqatigiissuteqartarnermut sanilliullugu Namminersornerullutik Oqartussani ajornerusumik inissisimalersitsisuunngitsoq.

Tamatuma saniatigut nalunaarusiakkut naqissuserneqarpoq Pisortaqarfik, Danmarkskontorip Isumaginninnermi Immikkoortortaaniit 1998-mi augustusip 31-nili ilisimatinneqarsimasoq, 1998-mut 3,8 mio.kr.-ninik ilassutitut aningaasaliisoqarnissaanik pisariaqartitsisoqartoq. Taamaakkaluartoq Pisortaqarfik kontumi pingaarnermi tassani aningaasaliissutit 1,9 mio.kr. sinnilinnik ilanngarneqarnissaanik qinnuteqarpoq.

Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliami oqaatigineqassaaq, Isumaginninnermi Pisortaqarfiup 1998-mut tunngatillugu konto pingaarneq 30.13.10 piaaraluni tulleriiaarinermi pingaannginnittut inississimagaa.

Augustimmi 31-ni 1998 Pisortaqarfiup kontumi tassani 1998-mut tamarmut aningaasartuutigineqartussat siumut nalunngereersimammagit. Tamatumunnga tulliullugu tulleriiarinermi pingaannginnertut inissiineq 1999-mi Inatsisartut Ilassutitut Aningaasaliissutinut Inatsisissaattut siullianni aningaasaliissutigineqartutigut 9 mio.kr. matussuvigineqarpoq.

Aningaasanut Inatsimmut atatillugu piaaraluni tulleriiaarinermi pingaannginnittut inissiineq Kukkunersiuinermi Ataatsimiititaliamit sakkortuumik akerlerineqarpoq, taamaattoqartariaqanngilaq. Isumaginninnermut, Suliffeqarnermullu Naalakkersuisup Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaannit aamma Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaannit konto pingaarneq 30.13.10-mi atuineruneq nassuiaqqullugu toqqarluni aperineqarami, tassunga tunngasoq nassuiaateqarfiginngilaa, massa Pisortaqarfiup 1998-mi augustusip 31-nili ilisimareeraluaraa, 1998-mi tunngatillugu konto pingaarnermi aningaasartuutigisassat inaarutaasumik qanoq qaffasissuseqarumaarnersut.

Isumaginninnermut, Suliffeqarnermullu Naalakkersuisup pissutsit piviusut Pisortaqarfimmit ilisimaarineqareersut nassuiaatigisimanngimmagit, Kukkunersiuinermut Ataatsimiitsitaliamiit akuersaarneqarsinnaanngilluinnartutut isigineqarpoq Ataatsimiititaliamiillu oqaatigineqassaaq pissutsit taamaattut Inatsisartoqarnermut atatillugu atorneqartussaanngitsut.

Kukkunersiuinermut Ataatsimiitsitaliap suliamut tunngatillugu naggataatigut oqaatigissavaa, suliap imannaanngitsuunera pissutigalugu Isumaginninnermut, Suliffeqarnermillu Pisortaqarfik allaffeqarfittut misissuiffigineqassasoq, tassungalu ilanngullugu sukumiisumik misissorlugu konto 30.13.10-mut kontullu sinnerinut tunngatillugu Pisortaqarfimmi pissusiviusut Naalakkersuini Ilaasortani ilisimaneqarsimanersut.

Taassumalu malitsigisaanik maleruagassat atuuttut malillugit akisussaatitsisoqarsinnaanersoq. Kukkunersiuinermi Ataatsimiititaliaq isumaa malillugu, Inatsisartut Kukkunersiuinermi Ataatsimiititaliaq Aningaasaqarnermullu Ataatsimiititaliaq kukkusumik paasitinneqarsimammata, imaluunniit paasissutissanik nalunngeriikkanik pisariaqartunilli isertuunneqarsimammata.

Misissuinissami Namminersonerumik Kukkunersiuisut kiisalu kukkunersiuisut avataaneersut misissuinermi peqataassapput, pisariaqarnerillu naapertorlugu Inatsisilerituunik ikiorteqartoqarsinnaassaaq. Kukkunersiuinermi Ataatsimiititaliaq misissuinerup inernera pillugu ilisimatinneqassaaq.

Pissutsinut allanut tunngasut.

Kukkunersiuinermi Ataatsimiititaliartaaq Sisimiuni, Kangerluarsunnguami ikaartarfiliornermik atasumik aningaasatigut aaqqiissuteqarfigeqatigiissutissat pillugit tunisarniaasoqarsimavoq.

Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut nassuiaataat tusaatissatut tiguaavaa, nassuiaatikkullu oqaatigineqarpoq sanaamut naatsorsuutit 1999-p naalernerani naammassineqassasut naatsorsuutigineqartoq.

Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq Namminersornerusut ingerlatseqatigiiffiisa akiitsuinut tunngasumik oqaloqatiginnissuteqartarsimavoq. Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap akiitsutigut pisussaaffeqarneranut tamakkua imaannaanngitsorujussuartut isigaai, tamakkununnga ilanngullugit Namminersornerusut qularnaveeqqusiissutitigut pisussaaffii, Ataatsimiititaliallu aallaqqaammut kaammattuut nr. 4 Inatsisartut 1999-mut Ilassutitut Aningaasaliissutissaannut 1-mut siunnersuutip Inatsisartuni aappassaaneerneqarnerani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Isumaliutissiissutaani saqqummiunneqartoq taperserlugu oqaatigissavaa.

Tassa Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kaammattuutaa nr. 4 imatut oqaasertaqarpoq:

Namminersornerusut Ingerlatseqatigiiffiisa taarsigassarsinissamut pisussaaffittut (quersortoqarmat paasinngilara oqaaseq ataaseq) ...naanerannut atasumik Namminersornerullutik Oqartussat tamatigut inaarutaasumik qularnaveerusiisussaanissamik tunngavik aallaavigalugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassutigaa Naalakkersuisut siunissami ingerlatseqatigiiffiit taamaattut aningaasatigut inissisimanerat aalajangersimasumik nassuiaatigisassagaat, tassungalu ilanngullugu iluanaaruteqartoqassagaluarpat, Naalakkersuisut tamakkuninnga qanoq isumalluuteqarniarnersut. Nassuiaat taamaattoq eqqarsaatigineqarsinnaavoq ukiumoortumik ukiakkut ataatsimiinnerit tamaasa Inatsisartuni aalajangersimasumik nassuiaatigineqartassasoq.

Kukkunersiuinermi Ataatsimiititaliap Namminersornerusut Ingerlatsiviutaat namminersortitat pillugit oqaatigissavaa, sulliviit pineqartut nakkutigineqarnerat nakkutilliivigineqarnerallu Naalakkersuisuniit annertunerusunngortinneqartariaqartoq, sulliviit ingerlatsivigineqarnerisa suliaasalu malittarineqarnerat annertusineqartariaqarpoq.

Namminersornerusut namminersornerusut ingerlatsiviutaasa, namminersortitat sullissinikkut isumaqatigiissuteqarfigineqarnerannut isumaqatigiissuteqarfigineqarneri pillugit Kukkunersiuinermi Ataatsimiititaliamiit siunissami pisariaqartinneqarpoq isumaqatigiissutit tamakkua ammanerusumik periuseqarfigineqassasut. Taamaaliornikkut kinaluunniit periarfissinneqassammat, isumaqatigiissutit pineqartut malitseqartinnerat eqqortinneqarnerallu paasisaqarfigissallugu, malittarissallugulu.

Eqqarsaatigineqartariaqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat Aningaasanut Inatsit aqqutigalugu ingerlatsivinnut namminersortitanut aningaasarpassuarnik aningaasaliissuteqarmata, illuatungaaniillu ingerlatsiviit namminersortitat, taakkua Namminersornerusunut tunniussaqartussaatitaallutik.

Aningaasaliissutinut illuatungiliullugu tunniussassat taakku tassaasinnaapput nioqqutissanik tunniussuussinikkut isumannaarineq, ingerlatsinikkut isumannaarineq, ingerlatsisinnaassuseqarneq, suliassaqartitsineq, sanaartukkanik aalajangersimasunik ingerlassaqarneq, nioqqusiat ilaannik aalajangersimasumik peqarnissaq, akinik aalajangersaasinnaaneq, assigisaallu pillugit piumasarineqartut.

Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap arajutsimanngilaa, isumaqatigiissutit ilaannut tunngasut, tamanut tusarliussassaangitsuunerat, tamakkua niuertutut ingerlatsinermi isertuussassaasinnaallutillu pissutsinik iluanaarniarnermik ingerlassaqarnermik ajoqutaasinnaasut, ajoqutaasinnaasunut tunngasinnaapput.

Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliartaaq kukkunersiuisut avataaneersut oqaaseqaataat tusaatissatut tiguaa. Isumaqarfigalugulu Namminersornerusut sullissinikkut isumaqatigiissutaannut tunngasumik iliuuseqarneq patajaallisaaviginiarlugu Aningaasaqarnermik Pisortaqarfik suliniuteqartariaqartoq.

Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap kukkunersiuisut avataaneersut oqaaseqaatigisaat taperserlugit Naalakkersuisunut alaatsinaaqqussavai, Kalalliit Nunaanni Mittarfeqarfinni, Amutsivinni minnerunngitsumillu Nukissiorfinni siunissami aningaasaliissuteqartarnikkut ajornartorsiutaalerumaartut, pisariaqartitaajumaartullu alaatsinaanneqarnissaat.

Naggasiut.

Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap periarfissaq manna atorlugu Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaasimasoq siulittaasorisimasaa Fru Kristine Raahauge ilanngullugu qutsavigiumavaa pappialat sulinermini najoqqutassat, inassuteqaatillu Ataatsimiititaliap sulinermini ingerlatseqqinnerani atugassat Inatsisartut Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut Ataatsimiititaliannut tunniussimammagit.

Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap piffissami aggersumi suliassariligassani ingerlattalernissaat qilanaaraa, tamatumanilu Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap ataatsimiikulaarnerunissani aalajangersimasumik siunertaqarluni angalasarnissani, kukkunersiuisunilu avataaneersunik qaninnerusumik suleqateqarnissani pilersaarutigai.

Aamma Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap kukkunersiusunik avataaneersunik kukkunersiuisitsinermut aningaasaliissutigineqartartut Inatsisartut ataannut inissinneqarnissaat suliniutiginiarpaa, taamaalillutik oqartussaaneq, aningaasaliissutillu ataatsimut katersorniarneqassammata.

Taakkua saniatigut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap naammagisimaarpaa, kukkunersiuisut immikkut uparuagaqaratik oqaasertaliinerat tunngavigalugu eqikkaalluni oqaatigisinnaagamiuk, Landskarsip 1998-mut naatsorsuutai, Naalakkersuisut saqqummiussaat naatsorsuuserinermi maleruagassatut atuuttut naapertorlugit saqqummiunneqartartut, eqqortumillu takutitsisuusut.

Taamaakkaluartoq Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap maanngangaaq oqaatigeriissavaa, Landskarsip 1998-mut naatsorsuutaani Peqqinnisaqarfimmut tunngatillugu 8,5 mio. kr.-nit kukkunersiorneqarnissaat sillimaffiginiarini. Aningaasat 8,5 mio.kr.-nit taakkua tassaapput, 1998-mi aningaasartuutit Landskarsip 1998-mi naatsorsuutaani ilaanngitsut.

Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap naammagisimaarpaa Landskarsip 1998-mut naatsorsuutaani amigartoorutit missingersuutigineqarsimasunit ikinnerummata. Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutigissavaa aningaasatigut sukannersumik ingerlatsineq ingerlatiinnaqqullugu.

Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut ataatsimiititaliami ilaasortat isumaqatigiillutik, Landskarsip 1998-mi naatsorsuutaasa kukkunersiuigassatut sillimaffigisassartaat sillimaffigineqartussanngorlugu Inatsisartunut akuersissutigineqarnissaat inassutigissavaat.

Naggaterpiaatigut aallaqqaataani oqarnittut Ataatsimiititaliami Isumaliutissiissummi suleqataapput, Mogens Kleist Kattusseqatigiit, Anders Nilsson Atassut, Vittus Mikaelsen Siumut, Lars Sørensen Inuit Ataqatigiit, uvangalu Lars Karl Jensen.

Johan Lund Olsen, ataatsimiinermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taavalu maannakkut Isumaliutissiissummut akissuteqaqqaassaaq Aningaasaqarnermut, Niuernermullu Naalakkeersuisoq Josef Tuusi Motzfeldt.

Josef Tuusi Motzfeldt, Aningaasaqarnermut, Niuernermullu Naalakkeersuisoq, Inuit Ataqatigiit:

Upernaaq april qaammataani Upernaakkut Katersuunnermi Naalakkersuisut sinnerlugit Landskarsip 1998-mi naatsorsuutai saqqummiunneqarput, Kukkunersiuisarnermullu Ataatsimiititaliamut suliassanngorlugit ingerlateqqinneqarlutik.

Kukkunersiuisartut avataaneersut upernaaq naatsorsuutit saqqummiunneqarneranni, naatsorsuutit kukkunersiuisutut oqaaseqarfiusutut taakku isigineqartut.

Kukkunersiuisarnermi Ataatsimiititaliap maannakkut 1998-mut Ladskarsip naatsorsuutai pillugit Isumaliutissiissut suliarisimavaa. Ataatsimiititaliap Isumaliutissiissummini pingaarnerutillugit taasai oqaaseqarfigerusuppakka.

Naalakkersuisuniit aallaqqaasiullugu oqaatigissavarput atortussat kalaallisut, danskisullu allassimaneri Inatsisartut Kukkunersiuisarnermut Ataatsimiititaliaanut ataatsikkoortillugit nassiunneqanngimmata, tamatumunnga pissutaavoq atortussat inaarsarneqartarnerat ilutigalugu nassiuussunneqarmata, taamaalilluni Kukkunersiuisarnermut Ataatsismiititaliap sulinini sapinngisamik piaartumik aallartinniassammagu.

Taamatuttaaq ilisimatitsissutigissavara Kalaallit Nunaata Radioa Landskarsip naatsorsuutaasa ilaattut ilaanngimmat. KNR Pisortat suliffeqarfiutigaat, Namminersortoq, Immikkut naatsorsuutimik saqqummiussisartoq.

Ataatsimiititaliap sulinermini Namminersornerullutik Oqartussat ukioq 2000-mut ikaarsaarniarnermi qarasaasiaqarnikkut piareersimanerat pillugu apeqqut suliarisimavaa, Naalakkersuisullu qinnuvigalugit katersuunnermi matumani tamanna pillugu killiffimik nassuiaateqaqqullugit.

Tassunga tunngatillugu oqaatigisinnaavara Naalakkersuisut augustusip ulluisa aqqaneq-aappaanni aalajangiimmata ukioq 2000-mik taasaq, suliaq, suliassaq aallartinneqassasoq siunertaralugu sapinngisamik annertunerpaamik nunatta ukioq 2000-mut piareersimanissaa qulakkeerniarlugu.

Taamaammat suleqatigiissitamik pilersitsisoqarpoq, Nunatsinni tamarmi inuutissarsiutinit tamanit ukioq 2000-mut tunngatillugu suliarineqrsimasut pillugit aaqqissuussamik paasissutissanik katersinissanik ilaatigut suliaqartumik.

Taamatuttaaq Suleqatigiissitap qulakkiissavaa innuttaasut ukioq 2000-mut tunngatillugu ajornartorsiutaalersinnaasunik paasissutissinneqarnissaat, kingulliullugulu minnerunngitsumillu upalungaarsimanissamut pilersaarumik pigisaqareertoqassasoq.

Naalakkersuisuniit novemberip affaani siullermi Inatsisartunut Ilaasortat Suleqatigiissitap sulinera pillugu allakkatigut nassuiaammik nassiussivigineqarnissaat isumagissavarput. Taamaammat Inatsiartunut Ilaasortanut ilisimatitsissutigissavara Namminersornerullutik Oqartussat Internet-imi qupperneranni ukioq 2000 pillugu paasissutissarpaalussuit alakkarneqarsinnaammata.

Naatsorsuusiortarnermut ilitsersuutit pillugit Ataatsimiititaliap oqaaseqaataanut tunngatillugu, oqaatigisinnaavara naatsorsuusiortarneq pillugu kaajallaasitaq septemberip 20-neersoq 1995-mi iluarsaateqqinneqalermat, taassuma sulinermut ullutsinnullu naleqqussarnissaa siunertaralugu.

Taamaalereerpat Namminersornerullutik Oqartussat immikkoortortaqarfiinut naatsorsuusiortartunut tamanut naatsorsuusiortarnermut ilitsersuutit iluarsisat suliarineqassapput, taamatuttaaq suliassaqarfiit allatut agguaanneqarnerisa kingunerisaannik iluarsiissutissat, tassa Naalakkersuisut nutaanngornerata kingorna.

Suliassaqarfiit ilaanni taamatuttaaq Isumaginninnermut, Suliffeqarnermullu Pisortaqarfimmit naatsorsuusiortarnermut ilitsersuutit suli amigaataanerannik, Kukkunersiuisarnermut Ataatsimiititaliap isornartorsiuineranut tunngatillugu, Naalaakkersuisut ilitsersuutit amigaataasut Kukkunersiuisarnermut Ataatsimiititaliamit kissaatigineqartutut nassiunneqarnissaat isumaginiarpaat.

Naalakkersuisunut Ataatsimiititaliaq isumaqatigaarput ineqarmut tunngassuteqartunik akiligassanik kinguaattoorutit killut tungaanut allanngoriartornerat, ilorraap tungaanut saatinniarlugu sulissutigineqartariaqarmat, aammattaarmi soorlu Ataatsimiititaliami oqaatigineqartoq, ineqarnermut tapersiisarfimmit, boligstøttemit taarsigassarsiat ilaatigut allatut aaqqiivigineqarnissaat sulissutigalugu aallartittoqareerpoq. Ilumoorpoq aatsaat maannakkut tamanit ilisimaneqalermat taarsigassarsiat allatut aaqqiivigineqarsinnaasut, kisianni Inip ukioq manna siusunnerusukkut taarsigassarsiallit tamaviisa allaffigiortoreersimavai 1999-milu junip 30-riliinnaraa taarsigassarsiallit 850-t taarsigassarsiatik allatut aaqqiivigitinniarlugit kissaateqarsimapput.

Tamakkununnga tunngassuteqartunit taarsigassarsiat akilersorneqarnerannut kinguaattoortutit allanngoriartornerat pillugu Kukkunersiuisarnermut Ataatsimiititaliap siunissami ilisimatinneqartarnissani kissaatigaa. Soornuma Kukkunersiuisarnermi Ataatsimiititaliaq akiligassanut kinguaattoorutit Landskarsip naatsorsuutaanut ilanngunneqartartut pillugit paasissutissanik tunineqartassaaq, tassa ineqarnermut tapersiisarfimmut akiligassanut kinguaattoorutinik aamma ineqarnermut akiligassanut kinguaattoorutinik 1995 sioqqullugu pilersimasunik.

Akiligassanut kinguaattoorutit allat inip najugaqarfiillu, najugaqatigiiffiillu ataasiakkaat taamaallaat akunnerminni susassaqarfigaat. Namminersornerullutik Oqartussat Siunnersortinik avataaneersunik atuisarnerannut tunngatillugu Ataatsimiititaliaq kaammattuivoq, ersarissunik maleruagassaliortoqassasoq. Siunnersortit akissarsianik isumaqatigiissutit, nalinginnaasumik isumaqatigiissutitigut aalajangersarneqartut sanioqqutaarneqarnerannut atorneqartariaqannginnissaat qulakkeerniarlugu. Peqatigitillugulu Ataatsimiititaliap Siunnersortinut isumaqatigiissutit tamarmik Aqutsinermut Pisortaqarfimmit akuersissutigineqartalernissaat kaammattuutigaa.

Naalakkersuisut Ataatsimiititaliaq isumaqatigaat, Siunnersortinik avataaneersunik atuineq isumatusaarnerusinnaasarmat tunngavissaqarluartarlunilu. Kisiannili sulisunik atorfinittitsisarnernut taartigitinneqartariaqarani.

Taamaammat Naalakkersuisut aammattaaq Ataatsimiititaliap kaammattuuineranik pissuteqartumik siunnersortit avataaneersut atorneqartarnerat pillugu tunaartarisassaliorniarput. Ataatsimiititaliaq tamakku saniatigut oqartussaaffiqarfiit ataasiaakaat pillugit oqariartuuteqarpoq, nuannaarutigaara suliassat Naalakkersuisunut aallartinneqareersut Ataatsimiititaliamit iluarineqarmata. Naalakkersuisut maannakkut Ataatsimiititaliaq kaammattuutit saqqummiussai sulissutigeqqissavaat, tassami ajornartorsiutinik taakkartorneqartunik aaqqiinissaq pingaartilluinnaratsigu.

Ataatsimiititaliaq suliffeqarfiit namminersortitat naatsorsuutaannik misissuigami oqaaseqaateqarnissaminut kaammattuuteqarnissaminut assigisaannulluunniit pissutissarsisimanngilaq. Tamanna soorunalimi nuannaarutissaavoq, naatsorsuutimmi taakku siulliummata Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa namminersortitat naatsorsuuseriveqarnerat il.il. pillugit nalunaarut nutaaq naapertorlugu suliffeqarfiit saqqummiussaat.

Taamaakkaluartoq tassunga atatillugu ilaasortanut tamarmiusunut oqaatiginngitsoorumanngilara nalunaarutikkut nutaakkut suliffeqarfiit namminersortitat aningaasaqarnikkut piginnaassusiat, tunngavigisaallu taamaaliinnarlugit allanngortinneqanngimmata. Nalunaarutikkut taamaallaat siunertarineqarpoq, suliffeqarfiit ingerlatsinikkut angusaasa, aningaasaqarnerisalu suliffeqarfinnut allanut taamatut ittunut naleqqiullugu takussaasunngortinneqarnissaat. Taamatuttaaq suliffeqarfimmi aningaasaleeqqinnissamik pisariaqartitat atuuttuaannartut takussaasunngortinniarlugit.

Ataatsimiititaliap sakkortoorujussuarmik uparuarpaa, annertoqisumillu eqqarsarnartoqartillugu Naalakkersuisut Atorfillit Siulersuisunut Ilaasortaanersiaat pillugit ukiakkut 1998-mi Ataatsimiititaliami Isumaliutissiissutaani Inassuteqaat saqqummiunneqartoq suli malissimanngimmassuk. Taamanikkut Naalakkersuisut neriorsuipput aalajangiinertik eqqarsaatigeqqikkumallugu, sulissutigittuinnarumallugulu atorfilittat siulersuisinut ilaasortassatut toqqagaasartut ikilisikkiartortinneqarnissaat.

Taamaammat Naalakkersuisut aammattaaq suliaq taanna suliarisimavaat ukioq mannalu septemberip ulluisa pingajuanni ingerlatseqatigiiffinnut Namminersornerullutik Oqartussanut pigineqarunut ataatsimut isigalugu akissarsiaqartitsisarnermut tunngatillugu, ingerlatseriaasissaq akuersissutigalugu. Siulersuisunut Ilaasortanut tamanut atuuttussaq.

Taamatut ingerlatsinissami aalajangiineq naatsumik oqaatigalugu siunertaqarpoq, akissarsiat suliamut suliarineqarsimasumut akiliutitut isigineqassasut, aamma ilaatigut ilaasortat akisussaassusermut suliassanullu tigusannut taarsiissutitut atorneqarnissasut.

Tamakku saniatigut akissarsiat siulersuisunut ilaasortassanik piginnaanilinnik pilerinarsilersitsiniarnermut pingaruteqarlutik atorneqartassapput. Namminersornerullutik Oqartussani atorfillit akissarsiaat Landskarsimut nakkartinneqartassanersut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siunnersuutigisaattut, eqqarsaatigalugu pissutsit amerlaqaat taamaattoqartariaqarneranut, taamaattoqartariaqannginneranullu pissutiginiarneqarsinnaasut.

Naalakkersuisut soorlumi Aningaasami Inatsisissap aappassaanneerneqarnerani neriorsuisut, oqaluuserisassaq taanna ukioq 2000-mi Aningaasanut Inatsisissap pingajussaaneerneqarneranut atatillugu oqaaseqarfiginiarpaat.

Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap oqaatsit sakkortuut atorlugit ajunngitsorsiassat akileraarusigassaatitaasut akileraartarnikkut nalunaarutigineqartarnerannik manna tikillugu nalunaarutigineqartarnerannik Naalakkersuisut sumiginnaasimanerarlugit uparuaavigai.

Kukkunersiuisarnemut Ataatsimiititaliamut ilisimatitsissutigissavara Naalakkersuisut nammineerlutik tamakkununnga tunngasunik malinnaaviginneqqissaarmata, siunissamissaarlu taamaaliorniarlutik. Tassami Kukkunersiusarmi Ataatsimiititaliaq isumaqatigaarput oqarmat, soorunalimi akileraartarnermi oqartussaasunut pissusissaattut nalunaaruteqartoqartassasoq.

Tamakkununnga tunngassuteqartunut allaffisornikkut paasiuminarsaasoqarnissaannik Kukkunersiusarnermut Ataatsimiititaliap kaammattuuteqarnera, taamatuttaaq Naalakkersuisunit isumaqataaffigaarput, taamatullu Inatsisartut aningaasarsianik akileraarutit pillugit Inatsimmik suliarinninnerat ingerlasoq innersuussutigissallugu.

Tamakku saniatigut atorfimmut atasumik biilit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalinginnaasumik malittarissaannut tunngatillugu Kukkunersiuisarnermut Ataatsimiititaliap oqaaserisai, Naalakkersuisut tusaatissatut tiguaat, kaajallaasitamilu aalajangersakkat erseqqissaaviginiarlugit. Taamaattoq Naalakkersuisut tassunga atatillugu oqaatigissavaat, Naalakkersuisut aktie-teqarluni ingerlatseqatigiiffiit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut atorfimmut atasumik biilinut maleruagassanik aalajangersaanissamut piginnaatitaaffeqanngimmata, taakkumi aningaasaqarnikkut nammineerluinnarlutik ingerlasuummata.

Danmarkimi Innarluutilinnik Isumaginninnermut tunngatillugu, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermullu Naalakkersuisup nassuiaat il.il. Aningaasaqarnermut Ataatsimmititaliamut, Kukkunersiuinermillu Ataatsimiititaliamut saqqummiussimasai pillugit, Kukkunersiuisarnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaataanut tunngatillugu, Naalakkersuisut Kukkunersiuisarnermut Ataatsimiititaliap kissaatigisaatut misissuinermik aallartitsereerput, maannakkut Naalakkersuisut misissuinikkut paasisat utaqqimaarallasavaat.

Kukkunersiuisarnermut Ataatsimiititaliap ingerlatseqatigiifiit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut nassuiaateqarfigineqaqquvai, Naalakkersuisunut oqaatigissavarput maannakkut ingerlatseqatigiiffiit aningaasaqarnikkut inissisimanerat pillugu nassuiaat suliarineqarmat. Nassuiaat taanna ataatsimiinneq manna naatinnagu Inatsisartunut saqqummiunneqassaaq.

Tamakku saniatigut Naalakkersuisut kiffartuunneqarnissamik isumaqatigiissutit, tassa selskab-inik isumaqatigiissutit, Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiinut il.il. isumaqatigiisutigisimasaat pillugit ataatsimut takussutissiortitsipput, taamaaliortoqarpoq Landskarsip pisussaafigiunnagaasa il.il. tamakkiisumik paasisimalernissaat siunertaralugu.

Tamatuma malitsigisaanik siunertarineqarpoq assigiissaakkanik malitassaliortoqassasoq, taamatut ittumik isumaqatigiissuteqarnermik atatillugu pitsaassusissaq il.il. qulakkeersinnaajumallugit.

Ataatsimut takussutissiaq taanna Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut taamatullu Kukkunersiuisarnermut Ataatsimiititaliamut nassiunneqareerpoq. Kukkunersiuisarnermut Ataatsimiititaliap Isumaliutissiissunni naggaserpaa, Peqqinnisaqarfimmi 8,5 mio.kr.-ninik aningaasartuutaasimasut apeqquserlugit, tassa siornalittat. Tassunga atatillugu Naalakkersuisut oqaatigissavaat, soorunalimi ajuusaarnarmat aningaasartuutit taakku 1998-mi naatsorsuutinut ilanngunneqarsimannginnerat, kisiannili aatsaat 1999-mut ilanngunneqarsimallutik.

Soorlu aallaqqaasiininni aallartittunga, tassa Inatsisartut Kukkunersiuinermik suliaqartitaata, naatsorsuutit oqaaseqaatissaqarfigisimanngilai, taamatullumi kukkunersiuisarnermut Ataatsimiititaliap naammagisimaarpaa naatsorsuutit maleruagassat atuuttu naapertorlugit saqqummiunneqarmata, eqqortumillu takutitsillutik.

Taamaammat Naalakkersuisut ajuusaarnartoqartippaat, aammattaaq avataaniittunik nalornilersitsisinnaanermut tunngatillugu, taamatuttaaq Namminersornerullutik Oqartussanut Ingerlatseqatigiiffinnullu taarsigassarsitsisimasut eqqarsaatigalugit, maannakkut naatsorsuutit Inatsisartunut akuersissutigineqartussanngormata apeqqutitalerlugit.

Eqqorpoq Peqqinnissaqarfimmut tunngatillugu naatsorsuutit naammasineqareersut 8,5 mio.kr.-ninik aningaasartuutaasimasut paasineqarsimammata. Taakku Peqqinnisaqarfimmut ataatsimut aningaasartuutit 1,3 % missigaat. Taakku Namminersornerullutik Oqartussat ataatsimut ingerlatsinermut aningaasartuutaasa 3.698 mio.kr.-niusut 0%-nik annertussuseqarput (8,5 mio.kr. taakku), tassami ingerlatsinermut aningaasartuutit 3.706 mio.kr.-niusussaasimagaluarmata 8,5 mio.kr. ilanngunneqarsimagaluarpata.

1998-mut Landskarsip naatsorsuutai pissutsinut taakkununnga iluarsiivigineqarsinnaapput, kisiannili arlaannaatigulluunniit pissusissamisoortuunavianngilaq naatsorsuutit naammassineqareerneranniit, pissutsinut paasineqartunut matumani pisimasumi qaammatit arfinillit qaangiutereersut, allanilu suli sivisunerusumik ingerlatsisoqareersoq iluarsineqassappata.

Tamakku tunngavigalugit Naalakkersuisunit inassutigissavarput 1998-mut Landskarsip naatsorsuutai Inatsisartut apeqqusinernagit akuersissutigissagaat, peqatigitillugu maluginiassallugu naatsorsuutit naammassineqareerneranni 8,5 mio.kr.-ninik aningaasartuuteqartoqarsimasoq paasineqarsimasoq.

Tamakkiisumik paasineqareersunik 1999-milu naatsorsuutinut aningaasartuutitut ilanngunneqartunik.

Johan Lund Olsen, ataatsimiinermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taavalu maannakkut partiit oqaaseqartussaannut ingerlassaagut, tassalu siullermik Siumut oqaaseqartuanut Per Rosing Petersen.

Per Rosing Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Landskarsip 1998-mi naatsorsuutaanut Inatsisartut Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqarneranut Ataatsimiititaliamiit isumaliutissiissut imatut Siumumiit oqaaseqarfiginiarparput.

Siumumiit tapersersorparput Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap kissaatigimmagu naatsorsuutit kalaallisut, qallunaatullu oqaasertalerlugit nassiunneqartarnissaat, tassani suliniarnermi kinguarsaataasinnaasut pinaveersaartariaqarmata.

Aammattaaq Siumumiit maluginiarparput iluarisimaarlugulu suliaq, Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap sukumiisumik suliarisinnarlugu, Inatsisartunut aalajangigassanngortillugu ingerlateqqissimammassuk. Tamannalu tunngavigalugu Siumumiit Isumaliutissiissut tunngaviatigut akuereriarlugu, imatut ataani immikkut taasariaqartutut isigisagut saqqummiutissavagut.

Siunnersuisoqarfinnit avataaneersunit sullissutsinik atuineq pillugu Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap piumasaqaataa, avataaneersunit atuinermi Naalakkersuisut maleruagassanik ersarissunik atugassanngortitsisariaqarnera tamakkiisumik Siumumiit taperserparput. Taamaaliornikkummi aamma tamanut ersarilersinneqassammat avataaneersut siunnersortinik atuinermi suna siunertarineqarnersoq anguniarneqarnersorlu.

Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu suliassaataannut Pisortaqarfinnik Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap kontumut pingaarnermut 30.13.10-mut Innarluutilinnik Danmarkimi Isumaginninneq tunngatillugu qinnutigisimavaa, kontumi tassani aningaasaliissutigineqarsimasut pillugit erseqqinnerusumik nassuiaateqarfigineqarnissani.

Tamannalu tunngavigalugu Kukkunersiuinermi Ataatsimiititaliap ilaatigut kukkunersiuisunit avataaneersunik suleqateqareerluni inernilerpaa Aningaasanik Inatsimmut atatillugu piaaraluni tulleriiaarinermi pingaannginnertut inissiisoqarsimammat. Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap akuersaarneqarsinnaanngilluinnartutut isiginninnini tunngavigalugu aammalu taamaasilluni suliap imaannaanngitsuunera pissutigalugu Isumaginninnermi Suliffeqarnermullu Pisortaqarfiup allaffeqarfittut misissuiffigineqarnissaa tamakkiisumik Siumumiit taperserparput, nuannaarutigalugu Naalakkersuisut saqqummiussinissaq sioqqullugu suliaq taanna aalajangiutereersimammassuk.

Siumuminngaanniit kissaatiginartipparput suliap torersumik Inatsisartut ataatsimiinnerata nalaani naammasisinnaassappat, tamannalu tamanut orniginarnerpaajussasoq. Inuiaqatigiinnummi Kalaallinut aammalu inunnut ataasiakkaanut toqqisisimarnartuunngilluinnarpoq sivisuumik paasisaqarani utaqqisoqassappat.

Aalisarnerup, Ppiniarnermut, Nunalerinermullu Pisortaqarfimmut tunngatillugu Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap inassutaa, tassalu ESU-mit taarsigassarsiat pillugit aqutsineq siumut isiginerusoq atorumallugu eqqarsartoqartariaqarnera Siumumiit taperserluinnarparput.

Peqqinnissamut, Ilisimasaqarnermullu Pisortaqarfimmut tunngatillugu Siumumiit innersuussutigissavarput qulartumik akuersiisoqaqqunagu, aningaasat 8,5 mio.kr.-ninik amerlassusillit piinnarlugit. Allanngorlugulu nalorninaatsumik akuerineqassasut. Taamatut isikkoqarsinnaasut Inatsisartunut siusinnerusukkut ilimasaarutaareersimammata.

Namminersornerulutik Oqartussat, Atorfinniillu Siulersuisuni ilaasortaanersiat pillugu, Kukkunersiuinermi Ataatsimiititaliaq sakkortuumik upariaanera Siumumiit paasinartutut isigaarput, Inatsisartunimi tamanna aalajangiiffeqareernikuummat. Kisiannnili taassuma aalajangiiffigineqarnissaa Siumumiit innersuussutigissavarput, 2000-mut Inatsisartut Aningaasanut Inatsisaata pingajussaaneerneqarnissaanut.

Atorfimmut atuasumik biilerisap, oqarasuaatip, najurisap, angalasanerit, akileraartarnermut nalunaaruteqartussaanerat, aamma ajunngitsorsiat allallu akileraarisigassaatitaasut pillugit Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut periuuserisimasaat, imaluunniit periuuserinngisimasaat, oqaatsit sakkortuut atorlugit uparuaavigai, tamannalu Siumumiit uvagut tapersersornartilluinnarpparput. Aammalu tassunga atatillugu Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq, Naalakkersuisut kaammattuutaa maleruagassatut 18. februar 1998-meersut, aammattaaq Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiutaani atuuttuulernissaanut nakkutigeqqussutaat, Siumumiit tapersersornarluinnartutut isigigatsigu.

Soorluttaaq aamma Kukkunersiuisunermut Ataatsimiititaliap peqatigitillugu, sakkortuumik kaammattuutaa, aningaasat 200.000 kr. bilinik, atortussanillu pisinermi atugassatut aalajangernera, aalajangersimalluinnartuunissaa, pinngitsooratillu qaangerneqartussaanngitsuunissaa Siumumiit tapersersoripput.

Kukkunersiuinermi Ataatsimiititaliaq nangillugu tassunga tunngasumik erseqqilluinnartumik najuqqutassiortoqarnissaanik Naalakkersuisunut innersuussinera tamakkiisumik Siumumiit taperserparput.

Ajunngitsorsianullu atatillugu Naalakkersuisut akileraarusigassaatitaanik nalunaaruteqarsimannginnerit Siumumiit isorinartutut isigaarput, aammalu siunissami taamatut pisoqaqqittariaqannginneranik Kukkunersiuinermi Ataatsimiititaliap innersuussinera tamakkiisumik Siumumiit taperserlugu.

Naggataatigut Siumumiit Kukkunersiuinermi Ataatsimiititaliap piffisami angersumi suliassarisassani ingerlatsilereernissamik qilanaarnera Siumumiit nuannaarutigalugu tapersernartipparput, aammattaaq Kukkunersiuinermi Ataatsimiititaliap, kukkunersiuinermi avataaneersunik kukkunersiuititsinermut aningaasaliissutigineqartartut Inatsisartut ataannut inissinneqarnissaata suliniuteqarnissaa tapersersorluinnartutut Siumumiit isigigatsigu.

Siumuminngaaniillu Ataatsimiititaliap, Naalakkersuisunut aningaasatigut sukannersumik ingerlatsiinnarnissaanik kaammattuutaa tamakkiisumik taperserluinnaratsigu. Taamatut oqaaseqarluta Siumumiit innersuussutivut tunngavigalugit, Kukkunersiuinermi Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa Inatsisartunut akuerisassanngortipparput.

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua:

Atassuminngaannit, Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiissut isumaliutissiissutaa tamakkiisumik isumaqatigaarput.

Nuannaarutigaarput Ataatsimiititaliap Inatsisartunut akisussaaffeqarnini aallaavigalugu annertuumik suliaqareerluni, taama imalimmik saqqummiisinnaammat.

Aamma aallaqqaataaniilli Atassummiit oqaatigissavarput, ulluni qaangiuttuni ilaatigut tusagassiuutit aqqutigalugit, Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani tikkuartukkat ilaat, pingaartumik Isumaginninnermut, Suliffeqarnermullu Naalakkersuisup akisussaaffiisa iluaniittut, annertuumillu oqallisigineqartut inaarutaasumik naammassineqartariaqarneri kisaatigigatsigu.Tamanna kingusinnerusukkut uterfigiumaarpara.

Isumaliutissiissummi immikkoortut ataasiakkat, Naalakkersuisullu akissuteqaataanni immikkoortunut ataatsiakkaanut tunngasut itisilerfigalugit maannakkut imatut Atassummiit oqaaseqarniarpugut.

Aallaqqaasiullugu Ataatsimiititaliap tikkuarpaa isoralugulu, kukkunersiugassat ilaat qallunaatuinnaq suliarineqarsimasut tigusimagamikkik, tamannalu siunissami aaqqiivigeqqullugu kissaatigaa.

Aningaasaqarnermut, Niuernermullu Naalakkersuisup akissuteqaammini sooq taamaaliortariaqarnerlutik oqaluttuaraa, ajoraluartumilli ujartorneqartup qeqqa - tassalu siunissami tamatuma aaqqiiviginissaa - akissuteqarfiginagu.

Atassutip ataatsimiititaliaq isumaqatigigamiuk kissaatigaa ujartorneqartoq oqaluttarfimmiit neriorsuinertalimmik nipeqartumik akissuteqarfigeqqullugu.

Naalakkersuisut Ataatsimiititaliap saqqummiussinermini ujartugaanut tunngasunik akissutwqarnerminni ujartorneqartut arlaqaqisut Atassummiit nuannaarutissaasumik naammaginartumillu akissuteqarfigaat, soorlu:

Siullertut:

Qarasasiat ukioq 2000-imut atasumik atasumik aaqqissuunneqarnissaannut tunngasoq. Novemberip aallartilluarnerani nalunaarusiaq nasiukkumaneqartoq qilanaarluta utaqqissavarput.

Aapaattut:

Namminersornerullutik Oqartussani atorfillit pingaartumik qulliunerusut, ulluinnarni akissaatimik saniatigut siulersuisoqarfinnik assigiinngitsuni siulersuisooqaataasutut inissitaasarnermikkut immikkut akissarsiarisarrtagaat ukiumut aningaasanngorlugit katillugit kr. 800.000-t sinneqartunik annertussusillit ukiaq manna, tassa, ukiumut 2000-imut aningaasat inatsisissaannut atasumik aaqqiiviginiarneqarput, nunatta karsianut nakkartartussanngorlugit.

Apeqqummi tassani Inatsisartut 1998-imi ukiakkut ataatsimiinnerminni tamanna pillugu isummiutaat tamanit, aamma Naalakkersuisunit, malinneqartariaqarmat Atassummiit erseqqissassavarput.

Pingajuattut:

Nallakeersuisuni ilaasortat kiisalu atorfillit ilaat ajunngitsorsiarissartakkaminnik akileraarutaasussanut, soorlu biileqartitaanermut telefoneqartitaanermullu allanullu tunngasunut unneqarinnissaq tunngavigalugu malinnaaffigeqqissaarniarneqarput, kiisalu

Sisamaattut:

Suliffeqarfiit selskab-illu Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut anignaasatigut tapiiffigineqartartut aningaasatigut qanoq ingerlanerisa inissisimanerisalu nalunaarusiorfigineqarnissaat.

Atassummiit naatsorsuutigaarput tamanna siunissami aamma ataavartumik pisarumaartoq.

Kukkunersiuinermi Ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut isornartorsiutigisaasa ilagaat Naatsorsuusiortarnermi ilitsersuutit suli tamakkiisumik naammaginartumik susassaqartunit tamanit atugaalersimanngimmata, soorlu Isumaginninnermut Suliqornermullu Suliffeqarfimmullu Pisortaqarfimmi. Taama isornartorsiuineq Atassutip sakkortuumik taperserusuppaa.

Suliassamik ajunngitsumik naammassinnissimasutut oqaatigissavarput assersuutigalugu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu pisortaqarfik.

Naluneqanngitsutuut Pisortaqarfik taanna sinerissami aamma ikinngeqisunik ingerlataqarfeqarpoq. Suliassami pineqartumi allanut maligassiuillunilusooq pitsaasunik Naatsorsuusiortarnermut ilitsersuusiortarsimavoq. Tamanna paasissutissani Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamut nassiunneqartuni takuneqarsinnaavoq.

Atasut isumaqarpoq pissusissamisoortoq periarfissaq manna iluatsillugu tamatumunnga akisussaasimasoq Naalakkersuisunullu Ilaasortaasimasoq Konrad Sreenholdt taassumalu pisortaqarfia soorlu aamma naluneqanngitsutuut "Atuarfitsialak"-mik sulissuteqaleqqaartoq immikkut qujassuteqarfigissallugu.

Ineqarnermut akiitsut ukiuni kingullerni qaffakkaluttuinnarnerinut tunngatillugu Atassummiit erseqqissartariaqarparput siorna Inatsisartuni inatsisiliuunneqartup suli ullumikkut anginerusumik paasisitsiniutigisariaqarnera. Tassani pineqarput innuttaasut boligstøttemik aaqqiissuussineq aqqutigalugu illutaarsimasut taarsigassarsiaminnillu allatut aaqqiivigitinniarlutik kissaateqarsinnaasut.

Atassutip naammaginngilaa paasisitsiniaanermi Ineqarnermut pisortaqarfik imaluunniit INI A/S-jip aviisia kisiisa atorlugit paasisitsiniaasoqarnissaa. KNR-ip TV-a, Tusarliivik, Nunatsinnilu aviisit saqqummersartut aamma atorneqartariaqarput.

Konsulentit avataaninngaanneersut Namminersornerullutik Oqartussani annertuumik atugaajartuinnarneri pingaartumik ukioq kingulleq pisimapput. 1998-iinnarmi 79 mio.kr.-nit missaat tamatumani atorneqarsimapput.

Taakkua aningaasarpassuit suli atorluarneqarsinnaassagaluarput sulisinneqartut nalunaarusiaat aamma plitikkikkut malinneqarnerusaleraluarpata. Assersuutitut taaneqarsinnaavoq OECD-p nalunaarusiaa Nunaata anignaasaqarniarneranut tunngasoq aammalu naalakkersuisut siulittaasuannit suliassiissutaasimasoq.

OECD-o Nalunaarusiaa ersarissunik siunnersuuteqaqattaraluarpoq, maannakkut nalunaarusiat allat assigalugit atuagaasivinni pujoralatsiinnartut ilagilersimagunarpaat, tamannalu Atassummiit akueriuminaatsutut isigaarput.

Kukkunersiuinermi Ataatsimiititaliap inassuteqaataa, soorlu Naalakkersuisut tamakkuninnga atuinissaminni erseqqinnerusunik nalunaarusiortarnissaat Naalakkersuisunit akuersaarneqarmat, tamanna Atassummiit alloriarnertut pitsaasutut nalilerumavarput. Aningaasarpassuimmi atorluarniarnerusariaqarput.

Aallaqqaataani oqaaseqarnittuut Kukkuneriuinermi Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup sakkortuuliorluni Isumaginninnermut Sulisoqarnermullu Naalakkersuisumut isornartorsiuivoq.

Ajuusaarnaqaaq eqquumeqalunilu Naalakkersuisunut ilaasortamut tunngasoq, taamaallaat Naalakkersuisut akissuteqaamminni titarnernik tallimanik suliarimmassuk. Taakkulu titarnerit tallimat taamaallaat oqaaseqarlutik: "Naalakkersuisut misissuiniarlutik...".

Misissuinissaq taanna Kukkunersiunermi Ataatsimiititaliap inassuteqaatigisaa pisariaqanngilaq Naalakkersuisunut ilaasortarp apeqqummi maani pineqartumi qanoq iliorsimanerinut allanut paasiniaassutigissallugu. Naammattumik saqqummiussani ersarissarneqareerpoq. Ingerlatsivimmi kukkunersiuinerup atorfeqarfiup apeqqummi pineqartumi qanoq annertutigisumik peqataasimanera misissortussaavaa. Inatsisartunut paatsuunganartumik paasissutissiineq imaannaanngitsuuvoq. Aamma imaannaanngitsuuvoq paasissutissanik paatsuungartunik sanarfineq.

Oqaluttarfimmiik maanngaanniit pineqartumi avaanngunartumi qanoq pisoqarsimanera erseqqissartariaqarsoraara:

Siullertut:

1998-imi julip naalernerani Naalakkersuisunut ilaasortap aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq qinnuteqarfigaa Danmarkimi Innarluutillit isumaginnittarfiannit Kalaallit Nunaanni innarluutillit isumaginnittariannut aningaasanik 2 mio.kr.-ningajannik nuussisoqassasoq.

Qinnuteqaammi allassimavoq Danmarkimi kontomi annikinnerusmik atuinissaq naatsorsuutigineqartoq ikinnerusut Danmarkimukartinneqarnissaat pillugu aamma misissueqqissaarnerit tamakkiisumik inummut ataatsimut aningaasartuutissat naatsorsuutigisaraluamik annikkinnerusumik aningaasartuutigineqarnissaat.

Naalakkersuisunut ilaasortap tunngavigilersuutini uppernarsarsimanngilai, aammalu taakku kukkunersiuisunit akuerineqanngillat. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq taamaalilluni kukkusumik ilisimatitsivoq.

Aappaattut:

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap qinnuteqaammut akuersinissaminut piumasaqaatigaa Danmarkimukartinneqartartut akileriarnerannut sumik patsiseqarsimanersut.

Danmarkimi Namminersornerullutik Oqartussat alleffeqarfiannit Isumaginninnermut Pisortaqarfimmut naatsorsuutit nassiunneqarput Danmarkimi innarluutillit isumaginniffianni konto-mut 3,8 mio.kr.-ninik atuinerusimanermik takussutissartalik.

Naalakkersuisunut ilaasortap ilisimatitsissut taanna Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinngilaa, kisiannili 4. september 1998-imi ilisimatitsilluni innarluutillit amerlisimagaluartut, taamaattoq naatsorsuutigineqartoq suli Danmarkimukartinneqartussat ikileriarnissaat.

Paasissutissat taakku aallaavigalugit Danmarkimilu innarluutillit isumagineqarfianni aningaasartuutit 3,8 mio.kr.-ninik qaangiiffigineqartussaanerat natsorsuutigineqartoq paasinagu, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap akueraa aningaasat 1.792 mio.kr. Danmarkimi innarluutillit isumaginniffiannit Kalaallit Nunaanni innarluutillit isumaginniffiannut nuunneqassasut. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq kukkusumik ilisimatinneqarpoq paasissutissanillu pingaarutilinnik isertuussivigineqarluni.

Pingajuattut:

1999-mi Aningaasaqarnermut Inatsimmut siunnersuummi (juli, august 1998-mi suliarineqartoq) Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit missingersuutinut allanneqarpoq Danmarkimi innarluutilinut tunngatillugu, inuit katillugit 125-t annertuumik innarluutillit Damarkimiittut, taakku naatsorsuutigineqanngitsumik annertuumik aningaasanut missingersuutip iluani, tassa 1999-miit 2002-mut allanngornissaat (tassa taakkua allangornissaat naatsorsuutigineqanngilaq). Qinnutigineqarput 78.950 mio.kr., naak naatsorsuutit takutikkaluaraat 1998-imi atuisimaneq 84.400 mio.kr. kinguneqartussaasoq.

Sisamaattut:

1999-ip upernaavani Naalakkersuisuni ilaasortarp Danmarkimi innarluutillit isumaginniffiannut qinnuteqaatigai 9 mio.kr. Qinnuteqaatini tunngavilersorpaa regningit kingusinaartumik nassiunneqarsimanerinik aammalu naatsorsuutaasimanngitsumik Vestsjællands Amt-imi, Isumaginninnermut Pisortaqarfiup sunniuteqarfigisinnaanngisaani, akitigut qaffariarujussuarsimanermik.

Tunngavilersuutit taakku piviusuunngillat. Kukkunersiuisut Vestsjællands Amt-imut isumaqatigiissut suliaatsillu misissoqissaarsimavai. Akit taamaallaat 161.000 kr.-ninik qaffariarsimapput, aamma isumaqatigiissut suleriaatsillu naammaginarput pitsaasuullutillu. Tassani Inatsisartut kukkusumik ilisimatinneqarput.

Tallimaattut:

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqatigalugu, Naalakkersuisunut Ilaasortap regninginik kinginaartunik naatsorsuutigisimanngisaraluanillu akitigut qaffariarnermik imartillugit tunngavile5rsuutini uppernarsaatitaqanngitsut uteqqippai. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq kukkusumik ilisimatinneqarpoq.

Arferngat:

Kingusinnerusukkut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq isumaqatigalugu Naalakkersuisunut Ilaasortap regninginik kingunaartunik naatsorsuutigisimanngisaraluanillu akitigut qaffariarnermik imaqartillugit tunngavilersuutini uppernarsarneqarsimanngitsut uteqqippai. Kukkunersiunermut Ataatsimiititaliaq kukkusumik ilisimatinneqarpoq.

Kiisalu arfineq-aappaat:

Aatsaat Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap kukkunersiuiarfik avataaneersoq suliamut tunngatillugu misissuisimmagu, aatsaallu kukkunersiuisoq avataaneersoq Danmarkimi Namminersornerullutik Oqartussat allaffeqarfiannut misissuiartormat qanorpiaq matumani pisoqarsimanersoq iluamik paasineqarpoq, tassalu Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap kukkunersiuinermi nalunaarusiaani ilanngussaa ilassutaatut (bilagiatut) takuneqarsinnaalluni.

Pisumi maani suna Naalakkersuisut, minnerunngitsumik Naalakkersuisut siulittaasuata, sukumiinerusumik misissuiffiginiaraat, Naalakkersuisunut ilaasortatut allaqquttussaanngitsumik atorfimminit tunuarnissaanut aaljangiisariaqarneq angutinnagu.

Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanik suliarinnineq sapaatip akunneranik ataatsimik kinguartinneqarpoq Naalakkersuisunut Siulittaasoq periarfissinniarlugu inimi maani oqallinnissaq tujorminartoq pinngitsoortinniassammagu. Taamatulli pisoqanngilaq, tamannalu uagut Atassummiit sakkortuumik ajuusaarutigissavarput.

Naalakkersuisunut siulittaasup tunngavilersuutigineqartut aallaavigalugit pineqartup qanoq ajorluinnartiginera paasisimanngikkuniuk, taava siullermeerutaasumik Naalakkersuisunut tatigininnginnermik taasisoqartissavarput, pisimasoq manna aallaavigalugu. Qularinngilluinnarparput inimi maani arlalissuit taperserumaaraatigut. Partiimut pituttorsimaneq ilaasortanut ima amerlatigisunut ima sakkortutigisimassanerpa, allaat ileqqorissaarnissaq nalinginnaasoq Inatsisartullu unneqqarissaartutut inissisimanerannik tunulliussilluni taasisoqassappat Naalakkersuisunut ilaasortap attatiinnarneqarnissaa aaljangiusimallugu, taava piumasaraarput ingerlatsivimmi kukkunersiuinerup naammassiaarneqarnissaa ima siusitsigissasoq, suliaq manna ataatsimiinnerup matuma naannginnerani inaareersimassalluni.

Taamaaliortoqanngippat allatut periarfissaq tulliinnguuttoq tassaasariaqassaaq Inatsisartut immikkut ittumik ataatsimiigiaqquneqarnissaat novemberip qeqqata missaani, imaluunniit Isumaginninnermi Pisortaqarfik Inatsisartut tullissaanik ataatsimiinissaanut politikkerimik aqunneqarani ingerlanissaa.

Taamak oqaaseqarluta Inatsisartut Kukkunersiuinermi Ataatsimiititaliaata isumaliutissiisummini inassuteqaatai Inatsisartunit akuerineqallaquvavut.

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiinnit upernaaq maana Landskarsip 1998-mut naatsorsuutai Naalakkersuisunut saqqummiunneqarmata, naatsorsuutit saqqummiunneqartut ataatsimut isigalugit oqaaseqarfigaavut.

Landskarsip 1998-mut naatsorsuutai naatsorsuutai, naatsorsuutigineqarsimagaluarput 175 mio.kr. amigartooruteqassasut. Naatsorsuutillu saqqummiunneqartut naammasineqarmata 62 mio.kr. amigartoorfiupput, taamaattumik oqartoqarsinnaavoq naatsorsuutit naatsorsuutigisamiit 113 mio.kr.-nimik pitsaanerumik angusaqarfiusut.

Taamatuttaaq Inuit Ataqatigiinniit maluginiarparput upernaaq naatsorsuutit saqqummiunneqartut, Namminersornerullutik Oqartussat kukkunersiuisuinit avataaneersunit uparuagassartinneqarsimannginnerat, taamaalillunilu naatsorsuutit kukkunernik amigaatinilluunniit pingaarutilinnik nassaartoqarsimanani.

Taamaakkaluartoq ukioq manna ataatsimiinnitta nalaani Peqqinnisaqarfimmut tunngatillugu 8,5 mio.kr.-ninik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut qinnuteqartoqarpoq akilerneqartariaqartutut. Taakku tassaapput 1998-imut aningaasartuutit, Landskarsip 1998-mut aningaasartuutaanut ilaanngitsut.

Inuit Ataqatigiinniit Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaani naatsorsuutit sukumiisumik misissuiffigineqarneranni minnerunngitsumillu pisortaqarfiit ataasiakkaarlugit 1998-mi aningaasatigut ingerlatitsisimanerat misissuiffigeqataaffigaarput.

Pisortaqarfiillu ataatsiakkaarlugit 1998-mut aningaasatigut ingerlatitsisimanerat oqaaseqarfigitinnagu siullermik Inuit Ataqatigiinniit oqaatigissavarput, ajuusaarnartuummat akuersaarneqarsinnaananilu Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaani sulinitsinni pappiaqqat najoqqutassagut atorneqartut, isumarput naapertorlugu ataatsimiititaliamit ilaasortanit taamaallaat ilisimaneqartussat atuagassiat ilaannit avammut saqqummiunneqarsimanerat, ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa suliluunniit ilaasortanit atsiorneqanngitsoq.

Taamatut iliortoqarsimanera ataatsimiititaliami ilaasortanut ataasiakkaanut, tassa uvagutsinnut tatiginninnermik apeqqusiivoq, immitsinnullu pasilleqattaannermik ilaqartoq. Tamanna tupinnanngilaq Inatsisartummi Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarneranut ataatsimiititaliaq tassaavoq ataatsimiititaliaq Inatsisit naapertorlugit pilersinneqartussaq. Tamanna pisussaaffiliivoq tatiginartumik sulinissamut. Neriuutigaarput pisimasoq taanna siunissami uteqqinneqasanngitsoq.

Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiortarneranut ataatsimiititaliap inaarutaasumik isumaliutissiissummini paasissutissat nassiunneqartut tunngavigalugit, inassuteqaatai pingaarnerit oqaaseqarfigissavagut.

Inuit Ataqatigiit Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq isumaqatigaarput uparuaammat naatsorsuutit atortussat ataatsimiititaliamut tunniunneqartussat, kalallisut qallunaatullu oqaasertalerlugit tunniunneqartarnissaannik piumasaqaateqarmat. Assersuutigalugumi KNR-p 1998-mut naatsorsuutaasa saqqummiunneqarnerat taamaallaat qallunaatuuvi nassiunneqarsimapput, tamanna isornartutut isigaarput, taakku siunissami aaqqinneqartariaqarput.

Ukioq 2000-mut atasumik Namminersornerullutik Oqartussat qarasaasiatigut ajornartorsiutit aaqqiivigineqarnissaanut Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap 1998-mili najoqqutassanik erseqqilluinnartunik peqartariaqarnerannik piumasaqaataa qujanartumik Naalakkersuisut aasap ingerlaneranni pimoorussillutik sulissutigilersimagaat. Tamanna nuannaarutissaavoq.

Pingaaruteqarluinnarpormi inuiaqatigiinni immikkut pingaarutilinni ingerlatatta qularnaarneqarnissaat, taakku tassaasinnaaput Peqqinnissaqarfimmut, Nukissiuuteqarnermut, Nioqqutissanullu pilersuinermut tunngasut. Tamanna aamma atuuttariaqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat suliffiutaanit namminersortitanut aammalu aktieselskab-iutaanut.

Naalakkersuisut novemberip ingerlanerani Inatsisartunut ilaasortanut tamanut suleqatigiissitap sulinera pillugu allakkatigut nassuiaammik nassiussaqarnissaat isumatusaarnertut oqaatigisariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit uparuartarsimavarput Isumaginninnermi Suliffeqarnermullu Pisortaqarfiup kukkunersioriaatsimut ilitsersuusianik atasumik aallaavissatut suliaqarsimannginnerat. Tamanna ukioq manna naammassineqarsimannginnera sakkortuumik uparuaqqissavarput, piaarnerpaamillu suliassap taassuma naammassineqarnissaa piumasaqaatigissallugu. Kingusinnerpaamillu ukioq manna taanna naatinnagu naammasineqassasoq.

Inuit Ataqatigiit iluarisimaarparput Naalakkersuisup naatsorsuuserinermut ilitsersuusiatut pissarsiarineqartut pillugit atortumik ataatsimiititaliap inassuteqaataanik naammassinninniarlutik suliniuteqarniarmata, tamatumani eqqarsaatigalugit ingerlaavartumik nutarterneqarnissaat, taamaaliornikkut pissusiviusut sukkulluunniit takussutissinnaaqqullugit. Pingaartumik immikkoortuni ataasiakkaani aaqqissuussaaneq, suliassat oqartuussaafiit, akisussaaffiillu pillugit naleqqussarneqassasut.

Inuit Ataqatigiit maluginiarparput INI A/S ineqartunik sullissinerata paasissutissiisarneratalu suli pitsanngoriartortup, Naalakkersuisunit qanimut malinnaaffiginiarneqarmat, taamaattumik Ataatsimiititaliap boligstøtte-mut ukiorpassuarni akiligassatigut kinguaattoorutit annertoorujussuarmik qaffakkiartornerata mumittuanut saatinnissaanut suliniutaat taperserpagut, kaammattuutigissallugulu akiligassanut pisoqalisunut INI A/S-p sullissinerata eqaallisarneqarnissaanut suliniuteqaqqullugit. Pingaartumik INI A/S 1995-imi pilersinneqarnerata sioqqullugu akiligassanut pisoqalisunut isumaqarpugut eqaannerusumik akiligassatoqqanik isumakkeerinninnikkut sullissineq pitsanngorsartariaqartoq, pingaartumik innarluuteqalersimasut, utoqqalinersiaqalersimasullu eqqarsaatigalugit. Taamatuttaaq aamma ineqartut naapertuunnerusumik kiassarnermut akiliutigigallartagaat piviusorsiornerusumik aaqqiivigineqarnissaanik suliniuteqartoqarnissaanik ataatsimiititaliap inassuteqaataanut tapersiivugut.

Inuit Ataqatigiit ataatsimiititaliap siunnersortinik avataaneersunik atuinermut atatillugu, maleruagassanik ersarissunik atugassaqartitsinissamik piumasaqaataa taperserparput. Siunnersortinik isumaqatigiissutit minnerpaamik piffissamut killilikkamut atuuttariaqarput. Suliassallu suunerinik ersarilluinnartumik tunngavilersukkanillu imaqartinneqartariaqarlutik.

Inuit Ataqatigiit maluginiarparput pisortaqarfiit ataasiakkaat eqqarsaatigalugit aningaasatigut aqutsinerat ataatsimut isigalugu ukiunut siuliinut sanilliullugu suli pitsanngoriartortut. Akiliititsiniarnermut, taarsigassarsitsiniarnermullu akiliisitsiniartarnerit eqqaassanngikkaanni. Taamaattumik Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput, taakkununnga tunngasunik immikkut pingaartillugit suliniuteqaqqullugit.

Namminersornerullutik oqartussat suliffiutaat nammineertitat, tassaasut Great Greenland, Nukissiorfiit, Amutsiviiit, Mittarfiit aningaasatigut ingerlanerat qanimut Naalakkersuisuniit malinnaaffigineqartariaqartoq, amigartoorutaasullu sapinngisaq naapertorlugu minnerpaaffilerneqarnissaanik suliniuteqartuartariaqarput.

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut ingerlatitseqatigiiffiit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut atorfillit siulersuisuni ilaasortaanerminnut ajunngitsorsiaqartinneqartarnerata piaarnerpaamik malittarisassiuunneqarnissaat pisariaqartoq.

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut siulersuisuni toqqakkat ajunngitsorsiaat ilaatigut tassaasut, atorfillip ataatsimiittarnermini akissarsiamigut annaasaqartarnermigut matussutissai. Paasitinneqarnerput naapertorlugu atorfillit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartunit siulersuisunut ilaasortat, sulisitsisuminnit akissarsiamikkut ilanngaanneqarneq ajorput, taamaalillunilu sulinerminut atasumik marloriaammik ajunngitsorsiaqartinneqartarlutik.

Taamaattumik Naalakkersuisut piaarnerpaamik piviusunngortissagaat Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut tassalu atorfimmut atatillugu ingerlatitseqatigiiffiit siulersuisuinut ilaasortaasut ajunngitsorsiaasa Landskarsimut nakkartinneqartarnisssanut ataatsimiititaliamit inassutigineqaqqittup piviusunngortinneqarnissaa sulissutigisariaqarpaat. Tamannalu Nunani allani sanilliuttakkatsinni atorneqareersoq, aamma upernaaq pikkorissartinneqarniitsinni kingumut erseqqissarneqaqqippoq, taamaattumik Inuit Ataqatigiit qilanaaraarput Naalakkkersuisut neriorsuimmata Inatsisartut aningaasanut inatsisaata pingajussaaneerneqarnerani siulersuisunut toqqakkat pillugit malittarisassani saqqummiussinissaat.

Inuit Ataqatigiit ataatsimiititaliaq isumaqatigaat suliffimmut atasumik biilimik pisinermi atugassat 200.000 kr.-ninut killilerneqarsimasutut aalajangerneqarsimasut qaangerneqartassanngitsut, aamma biilit taarserneqartussanngorlugit nalingisa pisinermut atatillugu ilaatinneqartarnerisigut. Taamaalillutillu 200.000 kr. biilit tunineqartut nalinginut qalliuteriarlugit biilinik 200.000 kr. sinnerujussuarlugit nalilinnik pisisarnermikkut nammineerlutik maleruagassiatik sanioqquttarmatigit, tamanna unittinneqartariaqarpoq.

1999-mut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut ilassutissaata siulliannut siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanut atatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kissaatigaa konto pingaarneq 30.13.10 Innarluutilinnik Danmark-imiittunik Isumaginninneq Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap misissuiffigissagaa.

Nalunaarusiallu inerniliilluni oqaatigineqarpoq tassunga tunngasunik Aningaasaqarnikkut aqutsineqarnera naammaginartuusoq.

Kontomi aningaasartuutit allassimasut eqqortuusut aamma isumaqatigiissuteqarnermut tunngaviusoq. Allanut isumaqatigiissuteqartarnermut sanilliullugu Namminersornerullutik Oqartussanit ajornerusumik inissisimalersitsimanngitsoq.

Tamatuma saniatigut nalunaarusiakkut naqissuserneqarpoq Pisortaqarfik Danmarkskontorip Isumaginninnermut Immikkoortortaani 1998-mi august-ip 31-aniilli ilisimatinneqarsimasoq 1998-imut 3,8 mio. kr.-nik ilassutitut aningaasaliisoqarnissaanik pisaqariaqartitsisoqartoq.

Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaata suliamut tunngatillugu sakkortuumik uparuaanerata kingunerisaanik Naalakkersuisut kissaatigaat konto-mut pingaanermut 30.13.10-mut tunngasut sukumiisumik qulaajarneqarnissaat.

Tamanna Inuit Ataqatigiinniit taperserparput Inatsisartullu Ataatsimiititaliaannut kaammattuutigissavarput suliamut tunngatillugu sukumiisumik qulaajaasoqarnissaa piaartumik naammassiniarneqarnissaa aqqutissiuuteqqullugu, ajornanngippallu november-i aallartitsinnagu suliap naammassineqarsinnaanissaa sulissutigeqqullugu.

Naggataatigut Inuit Ataqatigiinniit oqaatigissavarput isumarput malillugu Landskasse-p naatsorsuutai 1998-imut apeqquserneqartariaqanngitsunik akuerineqartariaqarmata oqareernitsituut kukkunersiuinermut avataaneersunik kukkunernik amigaatinilluunniit uparuaatinik ilaqartinneqarsimanngimmata.

Taamatut oqaaseqarluta Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaanit inassuteqaatit kaammattuutillu sinneri oqaaseqarfiginngisagut tamakkiisumik taperseratsigit isumaliutissiissut oqaaseqarfigaarput.

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartut Landskarsip naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqarneranut Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaasa saqqummiunneqarnerannut tunngatillugit Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqassaagut.

Landskarsip Kukkunersiuisuisa saqqummiussaannut tunngatillugu Kattusseqatigiinniit saqqummiussat imarisaanut tapersersuinerput oqaatigissavarput, tassalu Ataatsimiititaliap Siulittaasuata saqqummiussaanut.

Taakkartukkat ataasiakkaarlugit oqaaseqarfigissanngilagut. Pingaarutilittulli makkua Kattusseqatigiinniit oqaatigerusuppagut.

Ukioq 2000 ajornartorsiutitut taakkartukkamut tunngatillugu Naalakkersuisut oqaaseqarsimanerat tassalu qarasaasiaqarnermut tunngasut aaqqiivigineqarnissaat ukioq manna naatinnagu nuannaarutigaarput Naalakkersuisuniit ajornartorsiut ammaffigineqarmat aaqqiiviginiarneqarneralu tamaviarunneqarmat.

Naatsorsuinermut ilitsersuutit Namminersornerullutik Oqartussat Isumaginninnermut Pisortaqarfiani ukiuni arlalinngortuni suli aaqqiivigineqarsimanngitsut Naalakkersuisut Siulittaasuata piaarnerpaamik aaqqiivigineqarnissaannut iliuuseqartariaqarnera Kattusseqatigiinniit oqaatigissavarput.

1995-imili aaqqiiniarnerit ingerlanneqarsimapput maannali piffissanngorpoq pissutsinut taakkartukkatsinnut aaqqiisoqartariaqalerneranut.

INI A/S-imut tunngatillugu, kiassarnermut akiliutaavallaarsimasut 12,7 mio kr.-nit ineqartut akiitsuannut nakkartinneqarsimaneri akuersaarneqarsinnaanngilaq, tassami INI A/S-ip aningaasaqarneranut iluaqutitut taakkartorneqarsinnaammata aammalu kiassarnerup ineqarnerullu akiliutaasa ataatsimoortumik akuliunneqarsimanerinut aaqqinneqartariaqarnerat Kattusseqatigiinniit oqaatigerusukkatsigit.

Siunnersorteqarnerup sukumiisumik aaqqiivigineqarnissaa Kattusseqatigiinniit tapersersorparput, tassami siunnersortit iluamik atorniaraanni suliassaat aamma qanoq sivisutigisumik atorneqarnissaat aaqqissuunneqartariaqarmata.

Aningaasat pitsaanerpaamik atorniaraanni maleruagassaqartariaqarpoq tutsuvigineqartunik, ilami ukiumut atorneqartartut assersuutitut 79 mio aningaasarpassuupput, taakkualu iluamik atorluarniaraanni ersarissumik maleruagassaqartariaqarpoq, illua'tungaatigullu aningaasat atorneqartartut ikilisinneqarsinnaaneri taakkartorsinnaavagut, maleruagassanik peqalernikkut atorluaanikkullu.

Isumaginninnikkut Pisortaqarfimmi Innarluutilinnut aningaasanik qinnuteqartoqarsimaneranut tunngatillugu Kattusseqatigiinniit oqaatigissavarput suliap piaarnerpaamik inaarsarneqarnissaa kissaatigigatsigu aammalu oqaatigerusupparput Inatsisartut Kukkunersiuisartuisa suliartik naammassillugu Naalakkersuisunut Inatsisartunullu tunniummassuk.

Naalakkersuisut immikkut misissuisitsiniarunik piaarnerpaamik naammassinissaa kissaatigaarput.

Oqaatigissavarpullu Inatsisartut ataatsimiinnerata naammassinnginnerani suliaq naammasseqqullugu. Suliamut tunngatillugu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq innersuuteqaraluarpoq oqarluni 15. november killilerlugu, tassunga siunnersuummut Kattusseqatigiinniit akerliorusuppugut.

Taamatummi aaqqiisoqassappat aningaasartuutit annertoqisut atorneqassammata ilaasortat aggersaqqinnerasigut.

Namminersornerullutik Oqartussat Pisortaasa bestyrelseshonorar-eqarnerannut tunngasut Kukkunersiuisuniik innersuutigineqartut Kattusseqatigiinniit taperserlugit oqaatigissavagut.

Naalakkersuisullu piaarnerpaamik aaqqiinissaat innersuutigalugu.

Biilinut pisisarnermut tunngatillugu oqaatigissavarput Naalakkersuisut-aasiit maleruagassatik avaqqullugit iliuuseqartalereermata, tassami aalajangiunneqarsimammat biilitaarnermi akigititaq qaangerneqassanngitsoq.

Taamaattorlu biilip atorunnaakkap nalinga biilisiamut qallinngorlugu ilannguttalersimavaat. Tamanna akuersaarneqarsinnaanngitsutut Kattusseqatigiinniit oqaatigissavarput.

Piffissamilu kingullermi oqaluuserineqartoq konto 30.13.10-mut tunngatillugu Kattusseqatigiinniit oqaatigissavarput Kukkunersiuisut suliarisimasaat Naalakkersuisuniit apeqquserneqarpata misissuisitsiniarlik Kattusseqatigiinniit oqaatigissavarput Kukkunersiuisut suliaat tatigigatsigit aammalu suliartik naammassereermassuk, Naalakkersuisut apeqquserniarunikku Kukkunersiuisunut Kukkunersiuinermullu Ataatsimiititaliamut tatiginninnermik takutitsissammata taamatut misissuisitsinikkut.

Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiinut isumaqatigiissutaasut, tassa servicekontrakt-it ersarissumik aaqqiivigineqarnissaat Kattusseqatigiinniit innersuutigerusupparput. Akiliutigineqartartut eqqortumik atorneqarnersut pillugit.

Suliffeqarfissuit ilaasa aningaasatigut inissisimanerat nutarterinisaannut tunngatillugu siunissami piaartumik aaqqiivigineqarnissaa aamma Kattusseqatigiinniit innersuutigissavarput sakkortuumik.

Tassami aningaasatigut amigaateqarneq ersarimmat suliffiit arlallit eqqarsaatigalugit, taasinnaasatta ilagivaat Nukissiorfinnut tunngasut.

Peqqinnissaqarfimmi 8,5 mio tunngasut Kukkunersiuisuniit taakkartorneqartut 1998-imut ilaanngitsunut naatsorsuutigineqartunut ilaannginneri maluginiaqqissavagut oqaatigissalluguli Naalakkersuisut aningaasatigut aqutsinerminni suliaat akiligassanik ikerinnakkut nassaartarnerat unitsinneqartariaqarmat piaarnerpaamik taakkartorusupparput.

Taamatut oqaaseqarluta 1998-imut Kukkunersiuisarsimasut saqqummiussaat tusaatissatut Kattusseqatigiinniit tapersersorlugillu tigussavagut, neriullutalu taakkartukkagut Naallakkersuisuniit tusarniarneqarumaartut.

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik amerlanerussuteqartuninngaanniit paasivara Landskarsip 98-imut naatsorsuutai apeqqutitaqanngitsumik akuerineqarsaat amerlanerusunit tunuliaqutitaqarluni naammassineqarsinnaasoq.

Tassa uani 8.5 mio Peqqinnissaqarfimmut siornalitsat ukioq mannamut naatsorsuutit ilaatinneqartariaqarnerat tunngavigiinnarlugu taamatut apeqqusiiniaraluarneq paasivara amerlanerusunit aporfiginiarneqanngitsoq, tamannalu qujassutigaara.

Taavalu oqaaseqartut ataasiakkaat tamaasa ataasiakkaarlugit tikitsinnagit, naatsorsuutigaara Naalakkersuisuni Siulittaasut konto 30-nut tunngasut tassa immikkut Innarluutillit Danmarkimi sulissunneqarneranut aningaasanik aqutsisimaneq oqaaseqarfigineqassasoq.

Erseqqissaatigerusupparali Naalakkeruisut sinnerlugit uagut piumasarinnginnatsigu immikkut ingerlatsisimanermi misissuisoqarnissaa, kisiannili Naalakkersuisut malipparput Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap kissaatigimmagu forvaltningsrevision-imik taallugu, tassa imaappoq suliap taassuma ingerlanneqarsimanerata qanoq ingerlasimanera Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap inassutigimmagu, taanna naammassiniarparput piffissaliunneqarsimagaluartoq Naalakkersuisuninngaanniit november-ip qeqqata tungaanut pissuteqarpoq, sukumiisunik misissuinissaq illua'tungeriinnillu oqaaseqaqqaarfigineqarnissaa taamatut piffissalersinnaasorisimagatsigu, kisianni Naalakkeruisut piareersimalluinnarput maani oqaatigineqartut naapertorlugit suliallu qanoq annertutiginera najoqqutaralugu november-ip aallaqqaataanut piareereernissaa naammassiniassallugu.

Ilaatigut oqaaseqarfigineqarpoq aamma selskab-inik kiffartuusseqatigiinnissamik isumaqatigiissutit ersarissarneqartariaqarnerat Inatsisartunit ilisimaneqassooq upernaaq Naalakkersuisunngortitsinerup kingorna kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit tamaviisa Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfimmut tamakkiisumik pernartumik katersorneqarsimammata.

Taannalu aallaavigalugu sanileriissikkuminarnerulersimapput ukioq tulleq isumaqatiginninniutissat kiffartuusseqatigiinnissamut tunngasut nutarterniarnerini assigiissaarineq piumasarisaasinnaasut aamma maani pingasunngornikkut apeqquteqaatini aamma saqqummiunneqartut ilaatigullu oqaluuserisassanut massakkut ingerlatatsitut ittunut oqaaserineqartut soorunami najoqqutaralugit Naalakkersuisut selskab-inut ataasiakkaanut isumaqatiginninniarnerput ingerlatissavarput.

Tamakkiisumik uparuartorneqartoq aamma Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap uparuagaa tassaavoq siunnersortinik avataaneersunik atuineq. Siusinnerusukkut Naalakkersuisuni taassuma oqaluuserinerini, ataatsimiinnerup uumap ingerlanerani tassaavoq massakkut missingersuusiortarnermut inatsit akuerineqaraluttuartup, akuerineqarpat taassuma malitsigisaanik najoqqutassiornermi siunnersortit avataaneersut qanoq atorneqarnissaat, qanoq akissaaserneqarnissaat atornerini piffissaliunneqartoq qanoq killilerneqarsinnaanera ilanngullugu erseqqissarneqartussaammat.

Taammaammat pissutsit uninngaannannginnerat isumaqarpunga aamma takussutissartaqartoq.

Siumup oqaluttuanit eqqaamanngilara allanit oqaatigineqarnersoq, ksianni Kukkunersiuisarnermik Ataatsimiititaliap sulinerminut aningaasat atugassaasa Inatsisartut Allattoqarfianut nuunneqarsinnaanerat tikkuarneqarpoq.

Tamanna soorunami pissusissamisoorsimasinnaavoq, kisiannili maannakkut pisariillisaanitsinni tamanna piviusunngortissagutsigu peqqissaaffaarilluta ikaarsaariarneq taanna ingerlattariaqarparput.

Naalakkersuisut ulluinnarni ingerlatsinerminni illup iluani kukkunersiuisunik allisitsiuserluni misissuisunik peqartariaqarpugut, taassuma saniatigut Inatsisartut Allattoqarfiata ataani Kukkunersiuinermut Immikkoortortaqarlernissaa qanorlu taassuma savik ipittoq atorlugu qanoq avissaartinneqarsinnaanera mianerilluinnaqqissaarlugu pisariaqarmat Naalakkersuisuninngaanniit arajutsisimassanngilarput, kisianni tukermersornavianngilagut tassani Inatsisartut Siulittaasoqarfiat Naalakkersuisullu pisariinnerusumik nassaarsinnaappata tamanna Naalakkersuisut piareersimaffigaat.

Taavalu selskab-ini siulersuisuni ilaasortaatitat atorfillit akissarsiaasa qanoq inissinneqarnissaat Naalakkersuisuni iliuuserisimasagut naammagineqanngitsut Kukkunersiuinermik Ataatsimiititaminngaanniit malugivarput, taamaammat siusinnerusukkut neriorsuereernitsigut ukiumut tullermut aningaasanut inatsisissap pingajussaaneerneranni tamakkiisumik Naalakkersuisut akissuteqartussaapput taanna neriorsuutaareerpoq.

Kisianni eqqarsaatiginarsinnaasoq tassaavoq ilaatigut Kukkunersiuinermik Ataatsimiititap nalinginnaasumik Landskarsip naatsorsuutaannai kukkunersiorunnaarlugit ingerlatsinermili torersumik ingerlatsineqarnissaa eqqarsaatigalugu pisariaqarpasippoq Kukkunersiuinermik Ataatsimiititap sulinermini tunngavigisai annertusarneqarnissaat taanna siusinnerusukkut Inatsisartunit oqaatigineqartareerpoq.

Tamatumalu Siulittaasoqarfik peqatigalugu misissuiffigineqarsinnaanera isumaqarpunga pisariaqartoq soorlu Folketing-imi Statsrevisor-it Naalakkersuisut ataasiakkaat ingerlatsinerat aningaasanuinnaanngitsoq kisianni torersumik ingerlatsinersut misissuiffigigasuarsinnaanerannut pisinnaatitaaffeqartut isumaqarpunga orniginarsinnaasoq aniguiniarfigissallugu.

Taavalu Kattusseqatigiinninngaanniit misissueqqissaarneq ataatsimiinneq manna naatinnagu pisussaq tassa oqaaseqarfigereerpara tamanna Naalakkersuisut ammaffigaarput.

Kiffartuusseqatigiinnissamut selskab-inut isumaqatigiissutaasimasut tassa oqareernittut missingersuusiortarnermi inatsit akuerineqariarpat taakkua nakkutigiuminarnerujussuanngussapput najoqqutassaqarnerulissaagut sukumiisumik najoqqutarinissaannut.

Tassungalu uiggiullugu Kattusseqatigiinngaanniit oqaatigineqartoq ilaatigut nutarterinissanut atortut pisoqalisut nutarternissaannut aningaasartuutissanik isumannaarinninniartariaqartugut Naalakkersuisut tikkuaavigineqarpugut assersuutitut Nukissiorfiit taaneqarlutik.

Nukissiorfiit pigisaat ullumikkut 1.4 mia missaani atortut nalilerneqarput nalinginnaasumilli ukiuni 15-ini taakkua nalinginik taarsersuineq tassa malinnaasumik taarsersuineq ingerlanneqassappat pinngitsoornani 100 mio angullugit atorneqartariaqarput.

Tamannalu Naalakkkersuisut eqqumaffigaat ilaatigut atuisut akiliutaasa qaffaminernerisut aningaasat naammattut pissarsiarineqarsinnaasut Naalakkersuisut eqqarsaatigaat, taassumalu saniatigut iluarsaasseqqinnissarsuarmi aningaasaliunneqartut 341 mio missaanniittut taakkununnga tutsinneqartussaasut Naalakkersuisut pingajussaarinninnissamut saqqummiuttussaavaat.

Taamaammat tassani Kattusseqatigiit Nukissiorfiit atortuutaannut 1.4 mia-nik nalilinnut nutarteriniarnermut peqataanissaat Naalakkersuisuninngaanniit paasivarput ammaffigineqartoq, tamannalu qujassutigaara.

Inuit Ataqatigiinninngaanniit aallaqqaammut anersaaruluutigineqartoq tassaavoq Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa atsiorneqanngitsoq, Naalakkersuisunut apuunneqanngitsoq, illup avataanut tusagassiorfinnut imaluunniit aviisit ilaannut ataatsimut tunniunneqareerluni naqinneqarmat.

Inatsisartuni sulinermi tamanna annilaarutaasariaqartumik nakkarsaanermik Naalakkersuisut isumaqarfigaat. Inatsisartut taanna susassaqarfigaat tatigeqatigiilluni sulinermi toqqammaveqarluni isertuaatsumik imminnut periuseqarfiginissamut tunngaveqarnermut ulorianartorsiortitsisuuvoq annertuumik, Naalakkersuisut tamanna aamma eqqissiunnaarutigimmassuk miserratigissanngilara.

Naatsorsuutinngooq qallunaatuinnaq oqaasillit akuerineqarsinnaanngillat Atassutikkut aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit uparuarneqarpoq.

Tassunga tunngatillugu akissuteqaammi Naalakkersuisuninngaanniit oqaatigeriigaq matumani pineqartoq tassaavoq Kalaallit Nunaata Radioata naatsorsuutai qallunaatuinnaq nassiunneqarsimaneri. Aappaattullu Ammeriuviup naatsorsuutai qallunaatuinnaq nassiunneqaqqaarlutik Kukkunersiuinermut Ataatsimiititap sulinerata ingerlanerani kalaallisut apuunneqarsimavoq.

Kisianni Atassutikkut ajorinngippassut KNR-ip nammineersinnaatitaanerata innimigineqartarnera oqalugiartarneri innersuussutigalugit Naalakkersuisut naalliuutissarinngilaat KNR piumaffigissallugu naatsorsuutitik soorunami kalaallisut aamma nassiuttassagaat.

Taavalu Inuit Ataqatigiinninngaanniit alla tassaavoq BSU-mi illut utoqqalisunut aamma innarluuteqalersimasunut tunngatillugu isumakkeerinninnissamik akiitsut oqilisaassivigineqalernissamik.

Tassa akiitsunik annikillisaaneq Inatsisartut tigummiarpaat. Inatsisartut akuersinermikkut siunnersuuteqarnermikkut akiitsut qanoq amerlatigisut, Pisortanut akiitsorineqartut, appartinneqarnissaat Inatsisartut aalajangersinnaavaat. Tamanna takkuppat Naalakkersuisut uagut malitassaraarput.

Taavalu naggasiullugu Atassutip oqaaseqartuanut. Ukua akileraarutit eqqaamassavarput ullumikkut oqaluuserisarput tassaammat naatsorsuutit, Landskarsip naatsorsuutai 1998-iminngaanneersut. Akileraarutinut, ajunngitsorsianik akileraartussaatitaanermik atuuttut 98-imut tunngasuupput.

Neriuppugut, uagut massakkut Naalakkersuisooqatigiit 99-mi 98-ip naalernerani kaajallaasitaq ingerlanneqarsimasoq malillugu soorunami ingerlatsisussat, allatulli uagut inatsisit toqqammavigalugit pisussaaffigut naammassiniartussaavagut.

Atassutip oqaluttuanut eqqaassutigissavara, taamanikkut Akileraartarnermut Naalakkersuisuunerma nalaani pisimasut maani eqqartorneqarmata. Aammalu ilaatigut Daniel Skifte maani ataatsimiinnermi annertuumik peqataasimannginneranut patsiseqarsimagunartunik - aktieselskab-inut tunngasut aningaasatigut ingerlatsinermikkut, aningaasatigut ingerlatsinermi killiffiinut tunngasut massakkut ukiup tullerminngaanniit upernaakkut ukiakkullu naatsorsuutigineqassammat, taakkua killiffiinut tunngasut Inatsisartunit nassuiaatigineqartussaanerat.

Taanna missingersuusiortarnermi inatsimmi pisussaaffitut ilanngullugu ukiakkut nassuiaateqartarnissaq maani inimi oqaatigereerparput.

Kiisalu Atassutip oqaluttua ilaatigut aamma oqarpoq INI ullumikkumulluunniit paasissutissiisimanngimmalluunniit. Daniel Skifte sivisoorujussuarmik New York-imiissimagaluarpoq, kisianni uagut Tv-mik isiginnaartartut nalunngilarput ilaqutariit Petersen-ikkut INI-aasiit aggerpumi nukappiaraassuat suaallarmat, tassuunakkut aammalu ineqartut matuminnga pisinnaatitaaffiannik ineqartut tamavimmik immikkut allaffigineqareerput.

Naalakkersuisunut akissuteqaatitsinni oqaatigereerparput junip naaneranut 850-it ineqartut akiitsuminnik taarsigassarsiap allanngortitsisimaneq malereersimavaat.

Taamaammat INI A/S-ip aviisiliaa kisiat matumani atorneqanngilluaasarpoq, kikkut tamarmik allagarsisimapput, periarfissat nutaat suunerinik. Ilaatigut BSU-mit akiitsorilersimasat imaluunniit akilinngitsuukkat annertuut taarsiassarsiarineratigut imaluunniit sinneruttut akiligassat sinneri taarsigassarsianut nuunnerini illu pigisaq ukiut 33-it utaqqeqqaanngikkaluarluni ineqartuminit pigineqalivissutut oqartussaaffigineqavissutut pigineqalersinnaammat, INI A/S-ip aamma tamanna tamanut paasisitsiniutigilereerpaa.

79 mio avataannit siunnersortunit atorneqarsimanerat aamma Daniel Skift-ip eqqaavaa. Tassa 98-imi taamatut atuisoqarsimavoq, aap, massakkullu siusinnerusukkut oqareernertut avataaniit siunnersortit qanoq atorneqartariaqarnerannut, qanoq akissarsiaqartariaqarnerannut qanoq sivisutigisumik atorneqartariaqarnerannut assigiinngerusumik malittarisassat Naalakkersuisut suliariniarpaat.

Taavalu nalunaarusiaq OECD-minngaanneersoq Daniel Skift-ip aamma annertuumik oqaatigaa ajuusaarutigalugu Atassumminngaanniit ilisimagamikku nalunaarusiaq taanna pujoralatsiinnarluni ilisivimmiitinneqartoq.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik iserfigigakkut, aap, nalunaarusiat arlalissuit pujoralaajartariaqarsimagakkit, taanna nassuerutigissavara.

Kisianni Naalakkersuisuni massakkut OECD-minngaanniit nalunaarusiaq pujoralatsiinnarlugu uninngatinneqanngimmat Daniel Skiftep arajutsisimasariaqanngikkaluarpaa.

Massakkut missingersuusiortarnermut inatsit pingajussaaneertussaavarput inimi maani aamma Atassutikkunnit qujarunneqartoq. Tassanilu ilaatigut OECD-minngaanniit, aap inassutigineqartut tassani toqqammaviupput.

Assartuinermi assigiimmik akeqartitsinerup apparterititeriffigineqarsinnaaneranik OECD-miut inassuteqaataat Naalakkersuisut isumatuutut isigigamikku massakkut matumani, ataatsimiinnerup matuma naannginnerani nalunaarusiaq suliaritittussaavaa Inatsisartuni, tassunga atatillugu aamma aningaasanut inatsisissaq pingajussaaneerneqarnissaanut assigiimmik akeaqartitsinerup %-iata appartinneqarnissaa Naalakkersuisut siunnersuuteqalersaarput. Neriuutigaara Atassutikkut tamanna tapersersorsinnaassagaat.

Naalakkersuisut, ilaatigut ilinniartitaanerup siuarsartariaqarneranut OECDmi nalunaarusiap inassuteqaatai malillugit teknik-ikkut ilinniartitsiniarnerit, HTX-imik pilersitsiniarnerit malillugit ingerlatsivugut. OECD-mi nalunaarusiami ilaatigut tikkuarneqarpoq inuussutissarsiutinut tapiissutigisartakkavut 600 mio missaaniittut taakkua annikillisarneqartariaqartut, Aningaasanut Inatsisissami 2000-imi Naalakkersuisut tamanna malippaat.

Daniel Skifte aamma tassani partiimini ilaasortaatitaqarpoq Aningaasaqarnermi Ataatsimiititami.

Kiisalu ineqarnermut akiliutaasartut, inissialiortitsinermi aningaasalersueriaatsit nutarterneqartariaqarmata OECD-mi nalunaarusiami ilaatigut oqaatigineqartut malillugit ukioq 2000-imi upernaakkut ataatsimiinnissami Naalakkersuisut iluarsiissutissamik siunnersuuteqalersaarput, piareersaateqarpugut.

Taavalu aamma Namminersornerullutik Oqartussat pigisaani selskab-ini namminersortunut piginneqataasinnaalernissaq ammaallugu massakkut pimoorullugu Naalakkersuisut oqaasiinnaanngitsumik ingerlappaat.

Eqqaamasariaqartarpoq kisianni tassaavoq nalunaarusiarujussuit taama ittut sutut upperisassatut aallaqqaataaniit naggataanut upperineqartussatut Naalakkersuisut isiginngilaat, isumassarsiorfissatut isigaat aammma inassutigineqartut, quppernerni 99-ini inassutigineqartut, ukiumiit ukiumut aqaguinnarlugit naammassisinnaanngilagut. Taamaa iliorsimassagutta uppertikkuminarpallaarsimassaqaagut.

Pissutsit Nunatsinni maani atuuttut aningaasaannavinnit toqqammaveqarluni iluarsaanneqarsinnaanngimmata Naalakkersuisut arajutsisimanngilaat.

OECD-kormiut isiginneriaasiat aningaasaannavik qiteritillugu ingerlatseriaatsimik aallaaveqarpoq. Iluatinnartortaali atorsinnaagatsigit, tamanna atorluarniarsarivarput.

Kiisalu tatiginninnginnermik Daniel Skiftep taasisitsinissami oqaaseqarnera, Naalakkersuisut piareersimapput Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaata misissuisitsisimanera naammassippat, taassuma innersuussutai malissallugit.

Siusinnerusukkut KNR-imut tunngasut, Daniel Skiftep aamma eqqaamassavaa aamma Atassutikkut eqqaamassavai, siusinnerusukkut KNR-imut tunngasut ingerlatsinermi inatsisit atuuttut pingasut unioqqutissimasutut uppernarsarneqarmat Inatsisilerituunit nassuiaatigineqartutigut, tatiginninnginnermik taasisitseriartoqaraluarmat maanngaanniit Atassutikkut tamanna ilassiumasimanngimmassuk taanna eqqaasitsissutigilaaginnassavara.

Kisianni qujanaq, kusanartumik oqaloqatigiinneq. Kukkunersiuinermut Ataatsimiititap isumaliutissiissutaa aallaavigalugu sulinerup torersumik aallariarnera isumqarpunga ukiunut tullinnguuttunut suleqatigiinnissamut tunngavigissallugit pitsaasuusut.

Lars Karl Jensen, ataatsimiititaliap siulittaasua, Siumut:

Siullermik Landskarsip Naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqartarneranut Ataatsimiititaliaq sinnerlugu pinngitsoorusunngilanga akissuteqaatigineqartunut Partiit ataasiakkaat aamma Kattusseqatigiit kiisalu Naalakkersuisut maani saqqummiussatsinnut akissuteqaataannut qujassuteqassallunga.

Aammali oqaatiginngitsoorusunngilara Naalakkersuisut akissuteqaataatigut ersermat siornersortinik avataaneersunik atuinermi tunaartarisassanik atuinissaq taanna qularutiginngilluinnarpara Kukkunersiuinermik Ataatsimiititaliami sulinermi atugassatut qilanaarineqarumaartoq.

Kukkunersiuinermik Ataatsimiititaliami sulinermi tunngavissatigut ersernerluttunik peqartillugu aamma kipiluttunartarmat misissuinerillu annertuut suliamik atasumik nammineq ilutsinni aallartinneqartarlutik.

Una Ataatsimiititaliat marluusut tassani Kukkunersiuinermi aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliat innersuussutigisaat siorna maani inimi Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq saqqummiimmat Siulersuisunut ilaasortat aningaasarsiaannut tunngasumik aaqqiissuteqarnissamik inassuteqaat.

Qanoq iliuusissatut saqqummiunneqartoq uani Naalakkersuisuninngaannit oqaatigisinnaavakka uanga ersarissutut isigigakkit aammalu qularnanngitsumik pissutsinik taama ittuni siunissami immitsinnut pilertortumik ilisimatitseqatigiinnissat aqqutigisinnaagutsigit tamakkua mikisualuit annertoorsuanngorlugit maani oqallisigineqartassanngikkaluarput.

Uani konto 30.13.10 tassunga suliakkiinitsinnut Naalakkersuisunut saaffiginnilluta Ataatsimiititaliamiit. Naalakkersuisut qanoq iliuusissatut saqqummiussaat Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliami tamarmik ilaasortaasut tunngaviisigut tapersernikuuaat.

Kisianni uani partiini oqaaseqartuninngaanniit malugisinnaavara aamma ulluliunneqartoq taamatut misissuinissami 15. novemberimi naammassineqarnissaa tulluartinneqanngitsoq uanilu Ataatsimiititaliaq sinnerlugu isummernernik oqaatigisaqarnanga Siumuminngaanniit tassunga tunngasut innersuussutigiinnassavakka aamma takusinnaavara akerlerineqanngitsoq suliassap piaartumik naammassineqarnisaa tamanna qilanaarineqarmat.

Assigiinngitsualuit oqaaseqarfigiuminassagaluartut tulluarsorinngilara Ataatsimiititaliap Siulittaasuattut malaatiinnarlugu oqaatigissagukkit saqqummiunneqartut tamarmik Ataatsimiititaliami torersumik suliarineqarumaarput.

Taamatut oqaaseqarlunga naatsumik eqqaaginnassavara oqareernittuut maani Partiit ataasiakkaat Kattusseqatigiit aamma Naalakkersuisut isumaliutissiissutitsinnut oqaseqaataat qujassutigigakkit.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Naalakkersuisuninngaanniit oqaatigineqareersutut erseqqissaatigiinnarlugu ilassutigalugu oqaatigissavara Kukkunersiuisut nalunaarutaat Siulittaasuata atuagaatulli aamma Aningasaqarnermut Naalakkersuisup atuagaatulli taama uanga paasisimagiga.

Tassani kalaallisuuani innersuunneqartoq, tassa timimikkut innarluutillit pillugit 30.13.10-mi oqaatigineqartuni, taanna atuarpaa Siulittaasup aamma erseqqissumik Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap suliamut tunngatillugu naggataatigut oqaatigissavaa suliap imaannaanngitsuunera pillugu .......... taanna Siulittaasoq Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfik allaffeqarfittut misissuiffigineqassasoq. Tassunga atatillugu sukumiisumik misissorlugu konto 30.13.10 konto-llu sinneranut tunngatillugu Pisortaqarfimmi pissusiviusut Naalakkeruisunut ilaasortamit ilisimaneqarsimanersut, taassumalu malitsigisaanik maleruagassatut atuuttut malillugit akisussaatitsisoqarsinnaanersoq Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap isumaa malillugu Inatsisartut Kukkunersiunermut Ataatsimititaliaq Aningaasaqarnermullu Ataatsimiititaliaq kukkusumip paasitinneqarsimammata imaluunniit paasissutissanik atunngeriikkanik pisariaqartunillu isertuunneqarsimammata.

Qassiiliornerujussuaq pinngikkaluarlugu suliassaq tassaniittoq Naalakkersuisut suliariniarpaat.

Taamaattumik ulluni kingullerni oqaaserineqartut allarpassuit oqaaseqarfigissanngilakka suliaq manna ingerlammat Kukkunersiuisut kikkuuneri suliallu qanoq ingerlassimaneri misissussapput aamma uagut nammineq sulisutta misissortariaqagaat misissussavagut.

Isumaginninnermi Direktorat-eqarfimmi suliamik ingerlatsisimasut misissorneqarput, tassani apeqqutit annertuut tamarluinnaqqissaamik misissorneqarnerat naammassiniarlugu sulisinnaasut tamarmik maannakkut sulisitaapput.

Taamaattumik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaaserisaa ilumoorpoq november-ip aallaqqaataa tikitsinnagu sapinngisamik paasissutissat naammattutut isigisariaqartut Naalakkersuisunut pissarsiariniarneqarput.

Ataatsimilluunniit uani isumaqartoqassanngilaq Naalakkersuisut sumilluunniit kinguarsaasut, taamaattoqanngilaq.

Uagut ilissitulli suliassatta aamma pitsaasumik ingerlanissaat aamma siunertaraarput, kukkuneqanngitsumik ingerlanissaa siunertaraarput, kisianni takujuarparput ingerlatsivitsinni suleriaatsivut ilaatigut oqimaatsorujussuusut.

Innarluutilinnut tunngatillugu isumaqarpunga 1986-ikkunnilu Socialminister-eqarfik suleqatigalugu tappavani suliassat ingerlanneqarneri, soorunami akiligassat tamarmik nakkutiginiarneqarput aamma.

Regionalkontor-it Kujataani Avannaanilu pilersinneqarnerinut atatillugu suleriaatsit malugisinnaavakka suli iluarsartariaqartunik aamma ingerlatsiviusut, Regionalkontorit ilaatigut toqqaannartumik Avannaaniit Kujataaniillu innarluutilinnik aallartitsisinnaanerat aamma ingerlanneqartoq ilaatigut misissugassanut ilaatinneqarpoq.

Taamaattumik aamma suleriaatsip erseqqissaavigineqarnissaa noqqaaneq patsisissaqarluinnartutut aamma uanga isumaqarfigaara, taamaattumillu tassani suliassat neriuppunga paaseqatigiiffigineqartut.

Aamma nuannaraara amerlanerit isumaqarmata taamatut suliassap piaartumik naammassiniarnissaa anguneqassasoq. Aamma uanga kissaatigeqaara piaarnerpaamik suliassaq taanna naammassissasoq. Nalorninerillu uaniittut aamma peerneqassallutik.

Paasigakku Bestyrelse-qartitsinermut tunngatillugu apeqqut aningaasaqarnermut pingajussaanerinninnermi suliarineqarumaartoq, taanna naammagisimaarpara, massa aalajangerneq taama ittoq aamma maannakkut oqallisiginianngikkaluarlugu oqaatigerusullugu.

1992-iminngaannit atorfillit Hjemmestyre-mi atorfeqartut ikkunneqartut akissarsiaqaratik sulisimapput aallaqqaammut. Aatsaat 90-ikkut qiteqqunneranni atorfillit akissarsiaqartitaanerat atulersitaasimavoq.

Taannalu kingornussarsiaq uagut aamma ingerlassimavarput Naalakkersuisuunitsinni maannakkullu siorna aalajangerneqartoq tunngavigalugu sukaammiinerit aallartissimavagut aamma suli sukaterinissarput tassani aamma siunertaralugu.

Kisianni aamma oqassaanga suliassat suulluunniit imaaligaanga apeqqutigisassavarput aaqqissuussineq tassani atorfimmi atuisinnaanermi atorfillit atorfiinit mattussigutta qinigassagut qumartitaarujussuassannginnersut uagut inuit akornatsinni suliatsinni ilisimaarinnittunut atuinissatsinnut, aamma maakkut atugarisagut atorfinitsitaanerminnut atatillugu ilisimatitaasimanngillat suliassaannut ilaassasoq Siulersuisunut ilaasortaanissaq akeqanngitsumik.

Kisianni maannakkut akilerneqarsimanerat taanna atulersimammat 90-ikkut qiteqqunneraninngaanniit taamaattumillu atorfilittami soorunami ilisimanngilaat akeqanngitsumik aamma tamakkununnga sulisinneqarnissaminnik qinnuigineqarnissartik.

Kisianni pissanganassaaq taamaattunik atorfilinnik akeqanngitsumik aamma sulinissamut nassaarniarnissaq naammassiniassallugu.

Taakkua pingajussaarinninnermi annertunerusumik oqalliffiujumaarmata tassinga killiinnassavara. Kisianni oqaatigissavara naammagisimaaratsigu taamatut suliassat ingerlasimaneri aammalu misissugassanik taamaattunik suliassiinermi kisinnerusukkut Naalakkersuisunut apuussisarnissaq aamma pissusiusimavoq ileqqoq ajunngitsoq.

Maannakkut saqqummiunneqartoq ilaatigut Naalakkersuisunut apuunnatik avataaninngaanniit siulliusumik saqqummiunneqarneri aamma Inatsisartut paasisinnaassavaat uagutsinnut aamma erloqinarsimammata kingornginnaatigut paasissutissanik assigiinngitsunik paasiniaanissarput aallartittariaqarsimammat.

Kisianni oqaatigereerpara maannakkut november-ip aallaqqaata tikitsinnagu tassaniittut naammassiniagassartai anguniarneqarumaartut.

Daniel Skifte, Atassut:

Suleriusissatut maleruagassap § 44-a malillugu ullormi oqaluuserisassap immikkoortuata 42-p isumaqatigiissutiginiarneranut atatillugu siunnersuut.

Matumuuna Inatsisartunut Ilaasortat ataatigut atsiortut tassa Atassutip Landstingsgruppe-a. Ataatsimiinnerup minutsit 10-t missaanni unitsinneqarnissaa siunnersuutigaat ullormut oqaluuserisassat nangeqqinneqannginnerineri .

Tamanna tunngavilerneqarpoq Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisumut tatiginnikkunnaarnermik.

Siunnersuut naatsumik ima tunngavilerneqarpoq, Naalakkersuisunit naammaginartumik akissummik saqqummiussisoqanngilaq.

Qinnuteqaatigissavarput siunnersuut, unitsitsiareernerup kingorna taatissutigineqassasoq, immikkoortoq 42-p isumaqatigiissutiginiarnerani, siunnersuullu manna ataatsimiinnermi aqutsisumut tunniuppara.

Mikael Petersen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Atassutip oqaluttuata kingulliup oqaasii uanga oqaaseqarfigissanngilakka.

Kisiannili Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanut tunngatillugu ilaatigut taaneqartoq tassa Inunnik Isumaginninnerup Pisortaqarfiup Naatsorsuusioriaatsit pillugit maleruagassat atugai aammalu taakku nutartertariaqartut.

Taanna eqqaneqartoq pillugu erseqqissaatigissavara Isumaginninnermut aammalu Sulisoqarnermut Pisortaqarfiup siornali 98-imi august-imi maleruagassat nutaat atorlugit ingerlalereersimammat.

Tassani suna paatsuungassutaasimanersoq soorunami aaqqiivigineqassaaq aamma soorlu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ilaatigut aamma ujartugaa naammassisinnaajumallugu.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup akissuteqarnermini erseqqissumik oqaatigereerpaa taakkua ingerlateqqinneqarumaartut.

Kisianni tassa siornali tunngaviit maleruagassallu taakku atuutsinneqarput aammalu tassunga ilanngullugu oqaatigisariaqarpara ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit naatsorsueriaatsit ingerlanneqarneri pillugit suliat ingerlammata.

Aamma Inatsisartut eqqaamassavaat Inunnik Isumaginninnermut Sulisoqarnermullu Pisortaqarfimmi mia-it angullugit aningaasat ingerlanneqarput, taamaattumik suliarujussuuvoq inunnut ikittuinnarut suliakkiissutigineqartartoq, kisianni tassa naammassiniaqquneqartut Pisortaqarfiup naammassiniassavaat.

Konto 30.13.10 pillugu uannut tunngassuteqartut imaannaanngitsorsuupput allaat inuttut uanga pineqarlunga tassani tamassi nalunngilarsi aamma innuttaasut tamanna nalunngilaat Naalakkersuisulluunniit akissuteqarnissaminnut periarfissaqanngitsut taamaaliorsimanngitsullu innuttaasut tamaavimmik Kalaallit Nunaanni paasivaat avataanilu.

Taamaattumik annertunerusumik oqaaseqarnanga uunga suliamut tunngatillugu erseqqissaatigissavara uanga nammineerlunga ataasinnguamilluunniit isertuussaqannginnama aamma ataasiarlungaluunniit paasissutissanik kukkusunik piaaralunga tunniussaqarsimanngisaannarama.

Oqaaseq piaaraluni imaannaanngitsuuvoq, uanga Naalakkersuinikkut akisussaaffinni, ukiuni marlunni massakkut ingerlasimasuni, suliarparujussuit ingerlassimavagut, soorunami mianernartorpassuupput aamma sapinngisamik pisinnaanerput naapertorlugu peqqissaartumik ingerlanniarsimavagut.

Kisitsisitit ataasiakkaat paatsuungassutigineqassappata tupinnanngilaq, tassami kisitsiserpassuit ingerlanneqarmata.

Kisianni Inatsisartunut erseqqissaatigissavara Aningaasaqarnermut Ataatsimititaliamut aammalu Kukkunersiuinermut Ataatsimititaliamut Inatsisartunullu kisitsisit taasat allalluunniit paasissutissat uanga Pisortaqarfimma tunniussaat aallaavigalugit ingerlasarmata.

Erseqqissaatigeqqilaassavara Danmark-imi Pisortaqarfiup, uagut immikkortortaqarfitta, kisitsisaatai uagullu Pisortaqarfimmi tunngavigisagut kisitsisit taakkua imminnut assortuussinnaasarmata, kisiannili Naalakkersuisoqarfimmi naalakkersuinikkut akisussaasut ingerlaqqeriarfii taakkua uanga akisussaaffigaakka.

Taamaattumik kissaatigaara kukkusumik tunngaveqarani aamma paasinerlunneqarsinnaasumik tunngaveqarani suliassap matuma ingerlanneqarnissaa.

Taamaattumik nuannaarutigaara Inuit Ataqatigiit, Siumukkut Kattusseqatigiilluta suliassap misissueqqissaarnissap Naalakkersuisunit ingerlanneqartussap piaartumik naammassineqarnissaa inassutigimmassuk.

Naggataatigut erseqqissaatigiinnassavara naalakkersuinikkut tamatta uani inimi anguniaratsigu Danmark-imiittuutitta innarluutillit Nunatsinnut nutserneqarnissaat.

Tamannalu pillugu sulivugut tamatta, nalunngilarsi.

Danmark-imut nassiuttakkatta amerliartornissaat anguniagarinngilarput anguniagaraarput Nunatsinnut angerlartinneqarnissaat, angerlarsinnnaasut.

Taamaattumik konto taassuma ilaartuinnarlugu pinissaa anguniagaanngilaq, kisianni taamaakkaluartoq tappavani sullitatta naleqarneruleriartornerat aallaavigalugu uanga Naalakkersuisuunerma nalaani konto taanna naak innarluutillit amerlanerulinngikkaluartut 10 mio sinnerlugit qaffaaffigineqarsimammata

Taamaattumik inernivia siunertarlu assilissamik takutitsinngillat, konto taanna piaaraluni millisarneqarsimasoq.

Daniel Skifte, Atassut:

Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaata isumaqatigiissutaa 12. oktober 1999-meersoq innersuussutigalugu Ataatsimititaliap ataatigut titarlugu isumaqatigiittup ima allannera, issuaaneq.

Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap isumaa malillugu Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsmititaliaq Aningaasaqarnermullu Ataatsimiititaliaq kukkusumik paasitinneqarsimammata imaluunniit paasissutissanik nalunngeriikkanik pisariaqartunillu isertuunneqarsimammata, issuaanera naavoq.

Matumuuna suleriusissatut maleruagassap § 5 immikkoortoq 2 innersuussutigalugu inassutigissavarput Isumaginninnermut Sulisoqarnermullu Naalakkeruisoq qinigaaffiup matuma sinnerani suliaminit tunuartinneqarnissaa.

Taannalu Landstingsgruppe sinnerlugu atsiorpara.

Anders Andreassen, Siumut:

Tamatumuuna saqqummiutissavara Siumup Inatsisartuni ilaasortai sinnerlugit aammalu Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortai sinnerlugit allannguutissatut siunnersuut.

Inatsisartut suleriaasiat § 43 naapertorlugu ullormut oqaluuserisassatut siunnersuut.

Inatsisartut Nalakkersuisut siunnersuutaannut tassa konto pingaarneq

30.13.10 erseqqinnerusumik misissuiffigineqassasoq pisutsit akisussaassuserlu paasiniarlugit pingaartumik Isumaginninnermut Naalakkersuisup tamatumuuna inissisimanera Inatsisartut taperserpaat ullormut oqaluuserisassanut tullermut ingerlanissaq.

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit:

Kattusseqatigiinniit oqaatigissavarput suliaq Kukkunersiuisuninngaanniit tunniunneqarpoq Naalakkeruisunut suliaq suli naammassitinnagu Atassumminngaanniit siunnersuutaasoq uagut tungitsinninngaanniit akuersaarusunngilarput una pissutigalugu, suliaq suli naammassinngilaq aamma Naalakkersuisuninngaanniit neriorsuutigineqarpoq Inatsisartut ataatsimiinnerata iluani suliaq naammassineqassasoq.

Taamaattumik suliaq taamaattoq naammassisimatinnagu Atassutikkunninngaanniit taamatut siunnersuuteqartoqarnera uagut tungitsinninngaanniit taamatut akuersaarusunngilarput. Suliaq takoqqaarniartigu naammassillugu qanoq inerneqassanersoq taava taamanikkussamut naliliissaagut Inatsisartuni maani.

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq:

Suliassaq una Atassutikkut massakkut suliassanngortitaat pillugu Kukkunersiuinermut Ataatsimiititap aammalu avataaniit kukkunersiuisut oqaaseqaataat innersuussutigissavagut Naalakkersuisuninngaanniit naatsorsuutit namminneq isorineqanngillat.

Taamaattumik Naalakkersuisuninngaanniit akissuteqaatitsinni oqaatigisarput Siulittaasunut maluginiaqqusarput tassaavoq. Kukkunersiuinermut Ataatsimiititap inassuteqaataa kingullerpaaq taanna atuarneqartoq Landskarsip Naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut Ataatsimiititaliami isumaqatigiillutik Landskarsip 1998-imut naatsorsuutaasa taava kukkunersiugassatut sillimaffigisassartaat sillimaffigineqartussanngorlugu, taakkuukua oqaaseqatigiit uagut peeqqugaluarigut.

Taamaattumik imaalillugu. Landskarsip naatsorsuutaata kukkunersiorneqartarnerani Ataatsimiititaliami ilaasortaasa isumaqatigiillutik landskarsi 98-it naatsorsuutaasa Inatsisartunit akuersissutigineqarnissaat inassutigissavaat taamaaliinnarlugu. Allannguutissatut tassa taanna Naalakkersuisut siunnersuutaat aamma paasivara isumaqatigineqartoq.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Taasissutigineqartinnagu Atassutikkut siunnersuutaat taanna immikkut taasissutigineqartussaammat oqaatigissavara isumaqarlunga Naalakkersuisuninngaanniit naaperiarfipput annertusimasoq, soorlu aamma Kattusseqatigiinni oqaaseqartoq Mogens Kleist-itorluinnaq aamma Partiinit allanit paasineqarmat aamma Atassutip nammineq oqaaseqartuata erseqqivissumik oqaatigimmagu Inatsisartut unneqqarissaartutut inissisimanerannik tunulliussilluni taasisoqassappat.

Naalakkersuisunut ilaasortat atatiinnarneqarnissaa aalajangiusimallutigu taava piumasaraarput ingerlatsivimmi kukkunersiuinerup naammassiaarneqarnissaa ima siusitsigissasoq suliaq manna ataatsimiinnerup matuma naannginnerani inaarsarneqarsinnaatillugu. Naalakkersuisut neriorsuipput ataatsimiinneq naatinnagu suliassaq taanna naammassiniarlugu.

Taamaattumik taanna neriorsuuterput Atassutip oqaasii uani oqaluttarfimmi upperalugit aamma naaperiarnissaat taama kisaatigaarput. Aamma Inatsisartut unneqqarinnerannut ilaavoq illuata tungaatigut misissugassanik amigaateqarsorisanik paasisaqarniarluni noqqaanerit naammassiniassallugit.

Aamma tamanna inuttut unneqqarissutut iliornermut aamma ilaavoq. Inatsisartullu aamma unneqqarissumik aalajangiinerattut isigisariaqartoq illuata tungaatigut misissugassat amigarineqartut naammattumik misissorniarneqarmata.

Oqaluuserisaq naammassivoq.