Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 42-2		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataatsimiinneq ingerlateqqinneqarpoq nal. 13.00

Oqaluuserisassani immikkoortoq 42

Inatsisartut Landskarsip Naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqartarnerannut Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa.

(Oqaluuserineqarnerata ingerlateqqinneqarnera)

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat Johan Lund Olsen:

Inatsisartut ataatsimiinnerat tassa kinguartinneqareerluni maannakkut aallarteqqippoq. Tassa ullaaq isumaqatigiissutigineqareersutut tassa siullermik immikkoortoq 42 siulliullugu oqaluuserissavarput. Tassalu Inatsisartut Landskarsip Naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqartarnerannut Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa, tassa taanna ingerlateqqitaq.

Tassani Ataatsimiititaliaq tassa Inatsisartut Landskarsip Naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqartarnerannut Ataatsimiititaliap ilassutitut isumaliutissiissutaa saqqummiunneqaqqaassaaq. Tassanilu Ataatsimiititaliap siulittaasua Per Rosing Petersen (S) qinnuigissavara isumaliutissiissummik saqqummiusseqqullugu.

Per Rosing Petersen (S), Inatsisartut Landskarsip Naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqartarneranut Ataatsimiititaliap siulittaasua:

1998-imi landskarsip naatsorsuutai pillugit ilassutitut isumaliutissiissut, Inatsisartut Landskarsip Naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqartarneranut Ataatsimiititaliamit saqqummiunneqarpoq. Inatsisartut Landskarsip Naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqartarneranut Ataatsimiititaliap suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:

Inatsisartunut Ilaasortaq Per Rosing Petersen (S), siulittaasoq, Inatsisartunut Ilaasortaq Lars Sørensen (IA), siulittaasup tuulia, Inatsisartunut Ilaasortaq Lars Karl Jensen (S), Inatsisartunut Ilaasortaq Daniel Skifte (A) aamma Inatsisartunut Ilaasortaq Mogens Kleist (K).

Ataasinngorneq 25.oktober 1999, Landskarsip 1998-imut naatsorsuutaa pillugit Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa Inatsisartunit suliarineqarpoq.

Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap Aningaasanut Inatsimmi konto 30 13 10-mut innarluutilinnik Danmarkimiittunik isumaginninneq, sakkortuumik isornartorsiorpaa. Kukkunersiuinermullu Ataatsimiititaliap Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfiup ingerlatsivittut kukkunersiuiffigineqarneranik aallartitsisoqarnissaanik piumasaqarnerat tunngavigalugit, Naa-lakkersuisut Naalakkersuisoqarfimmi pissutsinik erseqqinnerusunik misissuititsillutik aallar-tipput.

Misissuineq kukkunersiuisoqarfimmit Deliotte & Touche-imit aamma Namminersornerusut iluminni kukkunersiuisunit ingerlanneqarpoq. Innarluutilinnik tunngasutigut naatsorsuuserinerni aningaasaliissuteqarnermilu iluuserineqartut misissuiffigineqarnissaannut suliakkiissutigineqar

tukkut, aningaasanut inatsimmi kontoni 30.13.10.-mut, 30.13.12.-imut, 30.13.13-mut aamma 30.13.14-mut tunngasut qulaajaavigineqarnissaat kissaatigineqarpoq.

Immikkoortut pingasut imaapput:

- Innarluutilinnut tunngatillugu 1998-mi aningaasartuutissatut inaarutaasumik pisariaqartinneqartoq qanga ilisimaneqalerpat ?

- Taamatut ilisimanninneq inunnut kikkunnut ingerlateqqinneqarpa, tamannalu qanga piva?

- Aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutissanik ilassutillu aningaasasiliissutissanik qinnuteqaateqarnissamut atatillugu tunngavissaq suna tunngavigineqarpa, taassumalu ataani, ukiunut a-ningaasaliiffiusunut 1998-imi 1999-imilu nuussinerit pillugit?

Misissuinissap siunertaraa qanorpiaq pisoqarsimanerata qulaajaavigineqarnissaa, pineqaranilu inunnut ataasiakkaanut akisussaatitsinissaq.

Inatsisartut aalajangernikuummata ullormut oqaluuserisassani immikoortup 42-p, Landskarsip Naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqartarneranut Ataatsimiititaliap 1998-imut naatsorsuutit pillugit isumaliutissiissutaata suliarineqarnera ulloq 1.november 1999-imi nanginneqassasoq, ilassutitut isualiutissiissut una taamaalillugu saqqummiunneqarpoq.

Misissuinerup inernera sapaammi 31.oktober 1999 nal. 16.45 Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamit pissarsiarineqarpoq, taassumalu taanna tamatuma kingorna misissuataarpaa, soorluttaaq Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut Siulittaasuat isumasioqatigisimagaa.

Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq imatut oqaaseqarumavoq:

Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap paasinninnera malillugu, Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap 12. oktober 1999-imi UKA99/42 pillugu isumaliutissiissummini isornartorsiuinera misissuinikkut uppernarsarneqarpoq. Misissuineruttaaq takutippaa ilisimasat pissusiviusunik aallaavillit Naalakkersuisunut ilaasortamit naluneqanngikkaluarlutik ingerlateqqinneqarsiman-ngitsut.

Taamaammat Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap paasinninnera malillugu Naalakkersuisunut ilaasortap paasissutissat ilisimasani, innarluutilinnut Danmarkimiittunut aningaasaliissuteqarnissamik pisariaqartitsisoqarneranik Inatsisartut naliliinissaannut pingaarutillit nipangiutiinnarsimavai. Taamatut oqaaseqarluni Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup suliassaq Inatsisartunut naliliiffigisassanngortippaa.

Jonathan Motzfeldt (S), Naalakkersuisut Siulittaasuat oqaaseqaleraluartoq

Jørgen Wæver Johansen (S) oqaaseqassaaq:

Tassa immikkoortup taassuma ingerlaqqinnginnerani Siumup Naalakkersuinikkut oqaaseqartartuatut kissaatigissavara ataatsimiinnerup ingerlateqqinnginnerani unikaallatsinneqarnissaa.

Johan Lund Olsen (IA), Inatsisartut Siulittaasuat, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Tassa taanna siunnersuutigineqarpoq, tamanna ajorineqanngippat taava unikaallannissaq siunnersuutigissavara; nal. 13.45 ajornanngippat naapeqqinnissarput taanna anguniarlugu.

Nal. 13.45 tungaanut ataatsimiinneq unikkallarpoq.

.........................................

Johan Lund Olsen (IA), Inatsisartut Siulittaasuat, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Tassa ataatsimiinneq uninngareerluni maannakkut aallarteqqipparput, tassalu ataatsimiinneq unitsinneqanngillatsiarmalli, tassa Inatsisartut Landskarsip Naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqartarnerannut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa saqqummiunneqareerpoq. Maannakkullu saqqummiussisussaq, tassa akissuteqarluni - utaqqigallalaassavarput, tassa Naalakkersuisut siulittaasuat saqqummiussissaaq.

Jonathan Motzfeldt (S), Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Oktoberip ulluisa 12-ianni 1999 Kukkunersiuisarnermut Ataatsimiititaliap 1998-imut landskarsip naatsorsuutai pillugit saqqummiussaqarpoq. Taavalu tamatta nalunngisatsitut Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq tamatumani pineqartoq tassa Mikael Petersen (S). Tamanna suliassaminik tunulliussisimasutut oqaatigineqarpoq, aammalu tassunga ilanngullugu kukkunersiuisoqarfiup misissuisoqarnissaa noqqaassutigisimavaa, taavalu aamma ajornanngippat malittarisassat atuuttut malillugit tamatumani akisussaassuseqartoqassanersoq.

Maani saqqummiussassaq Inatsisartunit tamarmi atuarneqareersimammat, naggataatigut oqaatiginiarpara imaalillugu:

Maanna Naalakkersuisunut ilaasortap majip 19-ianni 1999-imi, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit isumasioqateqarnera tikipparput. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap konto-p pineqartup pingaarnerup 30.13.10-ip Danmarkimi innarluutilininnik isumaginninneq, erseqqinnerusumik nassuiarneqarnissaa kissaatigaa.

Naalakkersuisunut ilaasortap Ataatsimiititaliap ilaasortaanut apeqqutigineqartut assigiinngitsut akissuteqarfigai, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ataatsimiinnermit tassannga imaqarniliorsimavoq, tassuuna takuneqarsinnaanngilaq Ataatsimiititaliaq apeqqutiminik akineqarsi-manngitsunik amingaateqarsimanersoq.

Naalakkersuisunut ilaasortaq isumasioqatigiinnermi Naalakkersuisoqarfiup allaffissornikkut aqutsisoqarfiata allakkiarisimasaanik najoqqutaqarpoq, tamatumanilu najoqqutassiaq oqalugiaatissarluunniit pineqanngilaq Kukkunersiuisarnermut Ataatsimiititaliamit allaaserineqartutut.

Oqaatigineqassaaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq paaserusutaminik tamanik apeqquteqassalluni periarfissaqarluarsimammat. Kisiannili Naalakkersuisunut ilaasortaq apeqqutigine-qartut sinnerlugit akissuteqarnissaanik piumaffigineqarsinnaanngilaq, tamatumalu kingorna Naalakkersuisunut ilaasortap Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq eqqunngitsunik paasissutississimagaa, paasissutissanilluunniit nipangiussisimasoq oqaatigissallu Naalakkersuisunut ilaasortamut assut kusanaatsuliorneruvoq.

1999-imi juuliuliinnartoq Naalakkersuisunut ilaasortaq Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamut allakkatigut nalunaaruteqarpoq. Nassuiaat Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap naammagisimagunanngilaa. Aamma tamatumani apeqqutigineqarsinnaavoq, sooq Ataatsimiititaliap juulimili nassuiaat tigoreerlugu Naalakkersuisunut ilaasortamut apeqquteqarsinnaanini atorsimanngikkaa. Akissuteqarfigineqarsimanngitsutut isumaqarfigisaminik sukumiinerusumik erseqqinnerusumil-lu apeqquteqarluni.

Taamak oqaaseqarlutik Naalakkersuisut neriuutigaat suliaq manna, naammaginartumik qulaa-jarneqarsimasoq, aamma Inatsisartunut nassuiaat takkajaaq maani tusaatissatut tigussagaat. Tamaasa annertunerusumik pinngikkaluarlugit paasissutissaammata erseqqissut atuarneqareersimasullu taamaalillugit saqqummiuppakka.

Mikael Petersen (S), Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, oqaaseqarumavoq:

Qujanaq- tamanit inuiaqatigiinnit ilisimaneqarpoq, aamma Inatsisartunit ilaasortanit tamanna ilisimaneqarpoq. Upernaarli maj-imi, konto 30.13.10 pillugu, tassa Danmarkimi nunatsinneersut innarluutillit pillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit, isumasiorneqarsimasunga. Aam-malu tamanna isumasiuineq aallaavigalugu Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamut inner-suussutigineqarsimasoq, naammaginartumik akissuteqarsimanngitsutut.

Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap tamanna suliassaq soorunami tiguaa, aammalu ingerlassimallugu. Taassumap suliap ingerlanneqarnerani aammalu apeqqutit aaliangersimasut pillugit apersuinermi uanga nammineerlunga Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamut aggersarneqar-simanngilanga, allakkatigulli akissuteqarnissara kissaatigineqarsimalluni. Taamaaliorsimavu- gut uanga Naalakkersuisoqarfigalu, apeqqutit apeqqutigineqartut allakkatigut akissuteqarfigi-simallugit.

Paasinarsivorli tamakku akissuteqaatit Kukkunersiuinermut Ataatsimiitaliamit taamanikkut, ilami issatsiaannannguaq naammagineqarsimanngitsut. Tamannna tupiginngilara, tassami u- anga nammineerlunga aggersarneqarsimannginnama, apersorneqarlungalu. Taassuma saniati- gut pinngitsoorusunngilanga erseqqissaatigissallugu kukkunersiuisut avataaninngaaneersut siullermik misissuitinneqarmata, tassani misissuititsinermi uangaluunniit aamma aperineqar-simannginnama. Naalakkersuisoqarfinniilli paasissutissat pissarsiarineqarsimasut siullermik misissuinermi, aamma paasinarput taakkua kukkunersiuinermi ilanngunneqarsimanngitsut ersarissumillu allaaserineqarsimanngitsut.

Tamakku pereermata taava Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa saq-qummersinneqarpoq, uagut uangaluunniit Naalakkersuisunut ilaasortatut takusimanngisara, Naalakkersuisulluunniit takusimanngisaat. Tupannarpoq tamanna siullerpaamik Kalaallit Nunatsinni aviisit ilaanni AG-mi siullermeerlugu takoqqaarlugu.

Taava suliaq ingerlaqqippoq Inatsisartuni isumaliutissiissut saqqummiunneqarpoq, suli Naa-lakkersuisunit oqaaseqarfigineqanngitsoq, uangaluunniit qinnuigineqanngilanga immikkut oqaaseqarfigeqqullugu. Inatsisartunit oqallisigineqareermat Naalakkersuisunit aatsaat suliarineqarpoq. Naalakkersuisuni suliarineqarnissaa sioqqullugu uanga nammineerlunga piumaffigineqarsimanngikkaluarlunga, nassuiaaqqullunga Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut Inatsisartunullu nassuiaaammik ingerlatitsivunga, tamannalu Naalakkersuisunut paasissutissatut ingerlatillugu.

Massakkullu taamaalilluni manna killiffik anguneqarpoq, aatsaallu misissueqqissaarnissaq Naalakkersuisut piumasarimmassuk Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamit akuerineqarpoq, massakkullu taanna naammassineqarluni.

Oqaatigisariaqarpara kukkunersiuinikkut misissuisitsineq kukkunersiuisut avataaneersut aammalu Namminersornerullutik Oqartussat kukkunersiuinikkut immikkoortortaqarfiat ataatsimoorlutik misissueqqissaarnerminni, tassani ilanngullugu aamma taakkartormassuk, taamatut aningaasatigut pilersaarusiornermi konto 30.13.10 pillugu Naalakkersuinikkut tulleriiaarineq tunngavigineqarsimasoq.

Aammalu tamanna Naalakkersuisut akissuteqaatiminni ersarilluinnartumik oqaatigaat, tamanna uannut nuannaarutissaavoq. Tassuunakkut ersersinneqarpoq, aamma taamanikkut Naalakkersuisuusut tassa Siumut Atassullu politikkerisaa aammalu Inatsisartut politikkerisaa, tassa nunatsin-ni innarluutillit annertunerusumik ineriartortitsiviussasut. Tamanna aallaavigalugu Naaakker-suinikkut tunngavigisimasara aamma Inatsisartunit tamanit akuersaarneqareersimasoq, tamanna kikkulluunniit nalunngilaat.

Ilanngulluguttaaq oqaatigisariaqarpara kukkunersiuinermut tunngaviusut, tamarmik akineqar-mata kingullermi misissuinermi takuneqarsinnaasutut pissusiviusut aallaavigalugit suut tun-ngavigineqarsimanersut. Soorunami tamakku pillugit inatsisilerituut avataaninngaanneersut, Inatsisartut inatsisileritoorinngisaat Namminersornerullutik Oqartussat inatsisileritoorinngisaat, naliliisissimavakka. Aammalu tamanna pillugu Naalakkersuisut aamma nassuiaaffigineqarsimallutik, inatsisilerituumit avataaneersumit.

Tamatumani uppernarsarneqarpoq, uanga tassani Naalakkersuisutut sulininni, inatsisinik uni-oqqutitsisimanngitsunga. Uparuarneqarsinnaasorlu tassa soorlu Naalakkersuisut akissuteqaamminni eqqaasaat, aningaasatigut pilersaarusiornermi killiffiusimasut aammalu naatsorsuutigisatut, Finanslovimut Aningaasanut Inatsisissamut innersuussutaasimasut naammaginanngitsut.

Tamakku tamarmik Inatsisartunit ilisimaneqarput, soorlu aamma uanga nassuiaatinni taakkartorikka, tamakku tamarmik tunngaveqartut nunatsinni innarluutillit ineriartortinneqarnissaat, Naalakkersuinikkut salliutinneqarmat.

Aamma eqqaamaneqartariaqarpoq, taamanikkut aningaasatigut ingerlatsineq Siumup Atassutil- lu ingerlataat, aammalu Atassummiit Naalakkersuisuuffigineqartoq annertuunik piumasaqar- mat aamma Inatsisartunit tamanit isumaqataaffigineqartumik, tassa sukangasuumik ingerlat-sisoqassasoq. Tassa ingerlatsinermut sanaartugassanullu tunngatillugu kontot pineqartut ataatsimoorfianni ataatsimoortumik aningaasaliissutitigut qaangiisoqartassanngitsoq.

Tamanna malissimavara aammalu tamanna eqqortissimallugu. Tassuunakkuinnarluunniit qiviarutsigu, inatsisinik tunngaviusunik unioqqutitsinnginnermik uppernarsaasoqarnerata saniatigut Naalakkersuinikkut piumasarineqartut malissimavakka; aningaasatigut ingerlatsinikkut piumasarineqartut politikkerineqartut aallavigalugu malissimavakka. Naatsumik oqaatigalugu unioqqutitsisoqarsimanngilaq.

Taakkununnga ilanngullugu taasariaqarpoq, qanoq iliuutsit tamarmik Inatsisartunit, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit, Naalakkersuisunit ullumikkut killiffipput qiviarutsigu akuerisaapput appernarsaatissaqarlutillu. Aningaasanut Inatsisissat tassuunakkut atuarneqaannarsinnaapput, aamma ullumikkut Inatsisiusoq.

Taanna pillugu pisut uannut avaanngunarsimapput, nuanniissimaqaat ilaquttannut, ikinngutinnut, ilami ilisarisimasannut allaat annernartumik tuttarsimapput. Tamakku uannit sakkortuumik eqqarsartitsisimapput, inatsisinik unioqqutitsinani Naalakkersuinikkut suliassat ataqqeqalugit ingerlatsigaluarluni misigisimanngitsoorfiunngilaq uanni - oqaatigisariaqarpara soorlulusooq malersorneqarluni.

Tamanna miserratiginngilara aamma ilissinnut oqaatigerusuppara, tamakku tamaasa eqqarsaatigalugit malugisinnaagakku una pineqartoq ima sakkortutigisumik allaat kinguneqarsinnaalersoq allaat qinersinermik kinguneqarsinnaatinneqarluni Inatsisartuni. Tamakku takusakka malugisakkalu pinngitsoorterusuppakka, isumaqarpunga una pineqartoq aningaasanik inatsisinilluunniit arlaannik ingerlatsinikkut unioqqutitsiviunngitsoq. Isumaqarpunga pissutissaqanngitsoq tunngavississallugu qinersinermik - kinguneqartissallugulu qinersinermik.

Taamaattumik aaliangersimavunga pitsaanerussasoq Naalakkersuisutut inissisimaninni tunuarniuteqaruma, soorunami tamanna uannut oqimaappoq. Suliat annertuut tassani aallarteruttorput, isumaginninnikkut iluarsaaqqinneq ersarissiartuinnarpoq, sumut sammivilik takuneqarsinnaalereerpoq.

Isumaginninnikkut anguniakkat Inatsisartunut agguaanneqartarput, nassuiaatit susoqarniarneranik aammalu ullumikkut killiffik tikkuussivoq, sumut ingerlasoqassanersoq. Suliffeqarnikkut iluarsaaqqinneq aallartippara 1997-imi, annertuut pisarsimapput, suliffeqarnikkut iluarsaaqqinnikkut inunnik isumaginninnikkut pissutsinik annertuumik iluarsiisoqassaaq. Suliffeqarnikkut iluarsaaqqinnermi anguniakkat ersarilluinnartut Inatsisartut akuersaareerpaat, taakkualu kommunenit - Namminersornerullutik Oqartussanit annertuumik suliarineqarlutik aallarteruttorput.

Neriuutigilluinnarpara taakkua suliat annertoorsuit, Naalakkersuisuniluunniit tunuaraluaruma Intsisartunut ilaasortatut suleqataaffigiumaarlugit, nuannaarlunga qiimallunga pisarnittut aammalu anguniakkat tassani suleqataaffigalugit.

Qanortoq eqqaamasaannartigu, manna ini nunatsinni ataatsimiittarfiit pingaarnersarimmassuk, una oqaluttarfik oqaluttarfiit nunatsinni pingaarnersarimmassuk, aammali sulinitsinni puigunngisaannassavarput una oqaluttarfik eqqartuussiviunngimmat, ilami nunatsinni init sakkortunersaat tassaammat eqqartuussivik.

Nunatsinni ataatsimiittarfiit pingaarnersaanni, ataqqeqatigiissumik torersumillu piviusorsiortumik qiimasumillu ingerlasariaqarpugut. Eqqortoq aallaavigalugu oqaluttariaqarpugut, eqqortoq sunaanersoq paaseqqaartinnagu eqqartuusserpalaartumik Inatsisartunut ilaasortaqativut pisaqinatigit. Aammalu taamatut pisoqartannginnissaa tamatta sulissutiginiartigu, Inatsisartuni ilaasortaqatikka suleqatikka allallu tamassi avataaniittut Naalakkersuisunut ilaasortatut suleqatigisimasakka, aammalu suleqatigisakka qamannga pisumik qutsavigaassi ukiuni marlunni, massakkut Naalakkersuinikkut sulininni Naalakkersuisutut inissisimaninni suleqatigilluarsimagassi.

Neriuutigilluinnarpara immitsinnut isigaluta naligiimmik kimilittut inuttut isigaluta, suliassagut ingerlateqqikkumaarigut. Nalunngilara inoqartarmat inuttut naleqarnerusutut imminnut isigisartunik, taamaattoqartaraagat eqqarsartarpunga, tamanna kukkuneruvoq. Aamma eqqaamajuaannartigu Inatsisartutut qinikkatut inissisimanitsinni, qinersisit qanorluunniit amerlatigigaluarpata, qanorluunniit assigiinngitsigigaluarpata qinigaassuseq assigiimmik kimeqarmat naleqarlunilu.

Tamanna tamanit ataqqineqartariaqarpoq, oqaatigissavara naggataatigut Naalakkersuinikkut sulininni, pingaartittuakkanni nikallujaallungalu peqataaffigisanni sulinera ingerlateqqissagakku, kajumiffigalugu pingaartillugu nuannaralugulu. Aamma neriuppunga qinnuteqaatiga tunuarniutiga Naalakkersuisut Siulittaasuata akueriumaaraa, aammalu neriuutigaara Inatsisartunut ilaasortaqatikka maani suminngaanneeraluarnersut, partiinit assigiinngitsuninngaanneersut Kattusseqati-giinninngaanneersullu aamma suleqatigilluarumaarlugit, qujanaq.

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqatua:

Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisup Mikael Petersen-ip Naalakkersuisup nalunaarutaa tunngavigalugu, Naalakkersuisutut sulinerminik tunuarniarluni nalunaarutaa, Siumumiit ataqqivarput. Taamaattumillu suliassap matuma inimi maani, oqallisigineqarnissaa pisariaaruttutut isigalutigu. Siumumiit Mikael Petersen ataqqivarput, nammineq taamatut aalajangermat, namminerlu namminerminut ilaquttaminullu pineqarnerannut tujorminartumik peqqutissaqartoqannginneranut tamanna ersarissaatigisaattut isigiumavarput.

Inatsisartunili suleqatiginissaa qilanaaraarput. Taamatut naatsunnguamik oqaaseqarluta tunuarniutaa tasaatissatut tiguarput Siumuminngaaniit.

Daniel Skifte, Atassutip aqaaseqartua:

Qujanaq - siullermik kukkunersiuisut aamma unnuaq sulilluarsimanerat, isumaqatigiillutillu tamarmiullutik nalunaaruteqarnerat qujassutigissavara. Kisianni aamma isertussanngilara ippinnartoqartilaarakku. Maannakkut kukkunersiuisut isumaliutissiissutaat, Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqaataa, suli partiinit oqaaseqarfigineqanngitsoq, Isumaginninnermut Naalakkersuisoq nassuiaatinik assigiinngitsunik nipeqartunik oqaaseqarmat, tassami allaat oqaasiisa ilaat aamma politikkikkut oqaaseqarfigineqarsinnaagaluarmata.

Kisanni taanna pingaarnerunngilaq, Atassutip uunga pisimasumut oqaaseqaatini agguaatereerpaa. Taamaattumik taanna innersuussutigissavara, oqassallungali suli pissutissaqarnerulersorivugut Atassumminngaaniti, sapaatip akunnera matuma siornatigut oqaatsitta oqaatigineqartut alliangiusimanissaannut.

Taamaattumik Naalakkersuisunut Ilaasortap Mikael Petersenip tunuarniarluni oqarnera Atassutip tusaatissatut tigussavaa, neriuppugullu Naalakkersuisut Siulittaasuata tamanna ajunngitsu- mik inerumaaraa.

Taava aamma uani oqaluttarfimminngaanniit eqqaaneqarmat oqaaseq ataaseq Atassummin-ngaaniit pingaartorujussuartut isumaqarfigalugu oqaatigilaassavara. Atassutip oqaatsit marluk atorneqartut, tassalu : Tatiginninneq aammalu oqaaseq alla tassa: Inatsisinik unioqqutitsisimaneq imaluunniit Naalakkersuisut oqaaseqaataanni oqaaseq: Pinerluttutut oqaatsit taakkua atorneqarnerat, taanna Atassumminngaaniit ilisarinnginnatsigu. Uagut taakku atunngilagut, atugarput tassaavoq: Pineqartumik tatiginninneq.

Oqaatsit taakkua immikkorluinnaq isigineqarneri paasineqarnissaallu pingaatsippagut. Naggataatigut soorunami pissusissamisoorpoq, Naalakkersuisunut ilaasortaasimasoq, aammalu uanga inuttut suleqatigisimasara Mikael Petersen qujassuteqarfigissallugu. Tunuarniutaa akuerineqarpat ukiumi qaangiuttumi, taamatut anguniagaqarluni sulisimanera pillugu, taanna oqaatigerusuppara Atassumminngaanniit.

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq - tassa Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaatigiinnassavarput, oqaaseqaatissagut ilaa- tigut agguaanneqareersimasut taakkua oqaaseqarfiginagit, kisiannili Isumaginninnermut Naa-lakkersuisup Mikael Petersen-ip nassuiaateqarnera tusaatissatut tigorusukkatsigit. Taamatut naatsumik oqarluta, oqareernittuut Mikael Petersen-ip nassuiaateqarnera tusaatissatut tiguarput.

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Uagut tungitsinninngaanniit Naalakkersuisuusimasup Mikael Petersenip taamatut tunuarniuteqarnera, aamma uagut tungitsinninngaanniit ataqqillugu aamma tigussavarput, aammalu piffissami kingullermi taamatut suleqatigisarsimanera, Naalakkersuisutut aamma tungitsinninngaanniit qujassutigissagatsigu. Taakkartugassat ilagivaat uanngaanniit eqqartuussisuusussaanngilagut. Aap, qanorluunniit ajortigisumik iliorsimagaluarutta uagut maani eqqartuussisuusussaanngilagut. Kisiannili Naalakkersuisunut tatiginninnginneq pigigutsigu uanngaanniit oqaluttarfimminngaanniit annissinnaavarput eqqartuussinerunngikkaluartumik.

Taamaattumik aamma oqaaseqaatigisimasagut toqqammavigalugit, innersuutigalugillu oqas-saagut taamatut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap innersuussutigisimasaat uagutsinnin-ngaanniit aamma oqaatigissagatsigit. Aammalu Mikael Petersen taamatut suleqatiginissaa siunissami tungitsinninngaanniit aamma neriuutigaarput qangatut ingerlaannarumaartoq.

Jonathan Motzfeldt (S), Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Isumaqarpunga hurraartuutissaqanngitsugut, Naalakkersuisoq pikkorissoq Mikael Petersen maanna tunuarniarnissaminut ilisimatereersimallunga aamma akuerisimavara utaqqimmagu Naalakkersuisut uani misissuinermi qanoq oqarumaarnerat.

Taamaattumik Mia-p Naalakkersuisut misissuinerat tusaatissatut pisussaq paasineqarmat, taamatut tunuarniarnerminik aalajangiussisimanini, maannakkut kusanartumik inerneqartoq, aammalu nassuiaatit pissarsiarineqartut oqaatigineqartutut tunngavigalugit inatsisitigut tun-ngavissaqarsorineqanngitsut aammalu politikkikkut oqallisigineqarsinnaasut.

Politikkikkut oqallinneq taanna maannakkut ingerlasoq inernavianngilaq. Aamma inerallarna-vianngilaq. Qinersinissap tulliata tungaanut aamma ingerlanneqassaaq. Mikael Petersen-ip qinnuteqaataa akuerissavara, ullumi ataatsimiinneq naatinnagu Isumaginninnermut Naalakkersuisussamik nutaamik maani inimi siunnersuuteqassaanga. Taamaalilluta ataatsimiinneq manna qimatsinnagu aamma taakku naammassereersimaniassammata.

Oqaatigereerpara maani inatsisitigut, tunngavissaqarsorinanngimmat Mikael Pétersen-imut assuarliuteqarnissaq. Kisianni poliitikkerit poliitikkeqatimik qanoq ingerlanissaannik naliliineraat. Taamatut naliliineq aamma uagut poliitikkeritut immitsinnut piumaffiginitsinnut an-nertuumik aamma imaqarpoq. Suliassagut nakkutigiinnarnagit peqqissaaruttussavagut, unneqqarissaarluta aammalu suliassat peqquneqarnigut najoqqutaralugit ingerlasassalluta.

Mikael Petersen taamatorpiaq ingerlasimavoq, kisianni ippinnartortai oqaatigineqareersutut aamma Kukkunersiuisut Ataatsimiititaliaanninngaanniit uparuaaffigineqarsimanerat aamma ataqqivarput. Taama oqaaseqarlunga naggataatigut oqaatigissavara Naalakkersuisut taamatut innersuussuteqarnerat atammat, aammalu qanorluunniit oqallinnermi ittumi tamatumani, aamma Naalakkersuisut peqataassammata oqalliseqataassallutillu.

Mikael Petersen, qujanarujussuaq aamma suleqatigiinnitsinni maani inimi avataanilu. Aamma pinngitsoorumanngilanga ajuusaarutigissallugu assut!! Ajuusaarutigissallugu - aamma Naa-lakkersuisuni ilagiunnaassagatsigit. Nalunngilara suliassannut ilumoorlutit tamaviaarlutit aammalu piumassuseqarluarlutit sulisimasutit. Taamaattumik aamma qularinngilara inimi maani Inatsisartoqativit akornaniit, suliassat pingaatsitatit pisarnittut eqeersimaarlutit, tatiginarlutit kiisalu aamma suleqatigiinnissamik pingaatsitsillutit ingerlateqqikkumaaritit, qujanarsuaq.

Josef Motzfeldt (IA), Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq:

Kukkussuteqartarneq inuinnaassutsitsinniippoq, kukkusutut nalilerneqarneq ilaatigut isikkivik aallaavigalugu, allanngorartuusinnaavoq. Mia tunuarniarlutit aaliangernerit ajornaatsuinnaasimanavianngitsoq Inuit Ataqatigiit qularinngilarput, taammaattorli killiffik maluginiarlugu iliuuseraat isumatusaarnerusoq.

Naalakkersuinikkut innutaasut qinigaraatsit, tamannalu suleqqinnissanni tunngavigissavat, illit nammineq oqarnittut: Iliuuseqarani issiaannaraanni navialinissaq ilimagisariaqanngilaq, suliniuteqarnerli sapiiserfissap killinga tikillugu, navialiffissanik ilimasuffigisariaqarpoq.

Naalakkersuisunit tunuarniarputit, kisianni Inatsisartuniiginnarputit, tassuuna siunnerfigisatit naalakkersuinikkut siunnerfigisatit, ingerlateqqissallugit periarfissaqarputit. Naalakkersuisuni Inatsisartunillu ataatsikkoortillugit, taamak periarfissanik arsaarneqarneq ajornerungaarpoq. Uanga tamanna nalunngilara, naalakkersuisoqatigisimasattut qutsavigalutit, ajunngitsunik kissaappagit, Inatsisartummi tassaapput Naalakkersuisut qanoq sulinissaannut naleqqersuisut, tamannalu inissisimaffik ajornerpaajunngeqaaq.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat :

Suliassaq oqimaatsoq aammalu ilungersunartoq tamatsinnut maanna naammassisoq, takusinnaavarput paasillugulu. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit aamma uagut pinngitsoorusunngilagut, Naalakkersuisuugallartup suli Mikael Petersen-ip suleqatigisimaneranut qujassuteqarfigissallugu. Isumaqarpugut aaliangerneq eqqortuusoq, naak soorunami oqimaallunilu ilungersunarsimagaluartoq, taanna suliassaq.

Neriuutigissavarput taamatut pisartut ikinnerulissasut, imaluunniit taamatut pisoqaqqinngilluinnassasoq. Tassami inatsiseqarpugut, Inatsisartut Naalakkersuisullu akisussaatinneqarsinnanerat pillugu.

Tassanilu Inatsimmi paragraf-imi aaliangersimasumi allassimasoq, nalunngilarput aamma tamatta, tassalu Naalakkersuisut akisussaasut aammalu paasissutissiisarnermut tunngatillugu Inatsisartunut kukkusumik paasissutissiisimaguni, akisussaatinneqarsinnaasut kisianni tassa nuannaraarput, tamanna Inatsit maannakkut atorniarneqanngimmat.

Aammalu neriuutiginngilarput Naalakkersuisut arlaannaannulluunniit atuutsinneqarumaartoq, kisianni tassa massakkut aaqqiiniarneq iluaralugu tusaatissatut tiguarput.

Johan Lund Olsen (IA), Inatsisartut Siulittaasuat:

Qujanaq- taavalu tassa paasisinnaasakka malillugit allamik oqaaseqartussaqanngilaq, taamaammat uangattaaq Mikael Petersen qutsavigisinnarlugu, maani Naalakkersuisut kusanartumik aamma suliaqarsimanerannik.

Ilisimatitsissutigissavara Inatsisartut suleriaasissatsinni, paragraf 16 immikkoortoq siullermi imatut allassimasoqarmat: Inatsisartunut imaluunniit Naalakkersuisunut Ilaasortaq tunuarumalluni qinnuteqaateqarpat, Inatsisartut aaliangissavaat qinnuteqaat akuerineqarsinnaanersoq. Tassa maannamut paasisagut malillugit, tamanna aamma ataqqiumaneqarpoq, aammalu Naalakkersuisut Siulittaasuata kingullermik oqaaseqarnermini, tassa ilisimatitsissutigivaa, ullup ingerlanerani Naalakkersuisumik nutaamik tassa Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisutut aamma inassuteqassamaarluni.

Taamaammat Immikkoortoq 42 taamatut naammassisinnarlutigu, ualimut naatsorsuutigissavarput Naalakkersuisut Siulittaasuat aamma maani inassuteqaateqarumaarmat, aammalu maani Inatsisartuni aamma saqqummiunneqartussani.

Tassalu taamaalilluta immikkoortoq 42 naammassivarput.