Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 74		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Sisamanngorneq 28. oktober 1999 nal. 13.25

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 74

 

KNI Pilersuisup kiffartuussineranut isumaqatigiissutip nassuiaatigineqarnissaanik apeq-quteqaat pillugu oqallinneq.

(Anders Nilsson, Augusta Salling aamma Godmand Jensen)

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Johan Lund Olsen.

.

Godmann Jensen, Siunnersuuteqartoq, Atassut:

KNI Pilersuisup kiffartuussineranut isumaqatigiissutip nassuiaatigineqarnissaanik saafiginnissut.

Naalakkersuisut matumuuna saaffigineqarput KNI Pilersuisup kiffartuussineranut isumaqatigiissutip imarisai pillugit nassuiaateqaqqullugit.

Saaffiginnissummut tunngaviusut: Nunap ilaani niuetarfeqarnikkut akilersinnaasumik ingerlatsivigissallugit ajornakusoorfiusuni nioqqutissanik pilersuineq qulakkeerniarlugu ukiut tamaasa KNI Pilersuisaoq 90 mio. kr.-it missaannik tapiiffigineqartarpoq. Tassani pineqartut tassapput nunaqarfiit tamarmik illoqarfiillu ataasiakkaat.

Arlaleriarluni uparuaatigineqartartut tassapput siullermik nioqqutissanik pilersuineq:

A) Nioqqutissat amerlassut ullussaminnik qaangeereersut

B) Piffissami sivisuumi nioqqutissanik pingaarutilinnik pilersuisoqanngittarnera

Aappaattut akit qaffasippallaartut:

A) Akitigut sanilliussisarnertigut arlalitsigut KNI Pisiffiup illoqarfinni qaninnerusaaniittuni pisiniarfinni nioqqutissat taakkorpiaat akiinut sanilliullugit KNI Pilersuisoq qaffasinneroqisunik akeqartitsisartoq uparuarneqarnikuuvoq

Tamanna Inatsisartut 1992-imi KNI-p immikkoortortaanut marluusunut tassa illoqarfinni imminut akilersinnaasumik Pisiffik aqqutigalugu ingerlatsinermut aammalu nunaqarfinni tapiissuteqarfiusumik Pilersuisoq aqqutigalugu ingerlatsinermut avinneqarnissaannut akuersissuteqarneranik siunertarineqartumut akerliuvoq.

Taamani siunertarineqarpoq akuttunngitsumik akinik misissuisarnikkut KNI Pilersuisup niuertarfiutaani nioqqutissat akii illoqarfimmi qaninnerusami KNI Pisiffiup niuertarfiutaani akinut naleqqersuuneqarsinnaasussaasut.

B) Soorluuna nunaqarfimmiut nioqqutissanik akikillisanik pisisinnaanerat aaqqissuussaasumik pinaveersaartinneqartartoq. Tassa nioqqutissat assigiinngitsut peqqutigalugit tunineqarsinnaajunnaarsimasut KNI Pisiffimmut tunineqartarput Nuummilu akikillillugit tuniniarneqartussanngorlugit assartorneqartarlutik.

Pingajuattut unammilleqatigiinnermi inissisimanermik atornerluineq:

A) Naak KNI Pilersuisoq nunap immikkoortuini niuernermik nalinginnaasumik ingerlatsivigissallugit imminut akilersinnaanngitsuni ingerlatsigaluartoq piffiit amerlanersaanni niuertarfeqarneq namminersortunit ingerlanneqartunit, taakkulu KNI Pilersuisumut Namminersornerusunit tapiiffigineqartartunut unammillernissaminnut ajornartorsiortitaasorujussuupput. Taakkumi napaniarnerminni iluaqutiginiartarpaat KNI Pilersuisup matoreerneratigut nioqqutissanik tuniniaasarneq. KNI Pilersuisoq maanna piffinni arlalinni unnukkut sapaatillu akunnerata naanerini ammasalersimavoq. Tamanna niuertarfeqarfinnut namminersortunit pigineqartunit annertuumik ajornartorsioreersunut ajornartorsiutaalersimavoq. Tamatumunnga ilagitillugu KNI Pilersuisup siulersuisuisa isumaqatigaat niuertarfeeqqat qangaaniilli KGH aqqutigalugu nioqqutissanik amerlasuunngorlugit pisisarnermik ileqqortik ingerlatiinnassagunikku nioqqutissanik amersuunngorlugit pisiniartillutik pinngit-sooratik KNI Pilersuisumit pisisarnissaat.

Taamaaliornikkut Naalakkersuisut qinnuigineqarput KNI Pilersuisumut kiffartuussinikkut isumaqatigiissuteqarnermi ajornartorsiutit tulliini taaneqartut naatsorsuutigisimaneraat nassuiaatigeqqullugit.

Siullermik, nioqqutissanik assigiinngisitaartunik pigisat nioqqutissallu pigineqartut pillugit qanoq isumaqatigiissuteqartoqarpa?

Aappaattut, KNI Pisiffimmi akigitinneqartunut sanilliullugu Pilersuisumi qanoq akeqartitsinissaq pillugu isumaqatigiissuteqartoqarpa?

Pingajuattut, nunaqarfimmiut nioqqutissanik akikillisanik pisisinnaatitaanerannut qanoq isumaqatigiissuteqartoqarpa?

Sisamaattut, niuertarfiit namminersortunit pigineqartut unammilleqatigiinnermi ajoquserneqannginnissaat qulakkeerniarlugu kiffartuussinissamik isumaqatigiissummi ilanngussisoqarsimava?

Niuertarfiit namminersortunit pigineqartut KNI Pilersuisup nioqqutissaasiviinit nioqqutissanik amerlasuunngorlugit pisisinnaanermut qanoq kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarnikkut periarfissiisoqarsimava?

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Sulittaasuat:

Qujanaq, taavalu maannakkut akissuteqaqqaassaaq Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq Josef Motzfeldt.

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartunut ilaasortat Augusta Salling, Godmand Jensen aamma Anders Nilsson Namminersornerullutik Oqartussat KNI Pilersuisoq A/S-imut kiffartuunneqarnissamik isumaqatigiissutaannut tunngasumik apeqquteqaateqarput. Inatsisartunut ilaasortat apeqqutigisaat aalajangersimasut akitinnagit Naalakkersuisut sinnerlugit Namminersornerullutik Oqartussat kiisalu KNI Pilersuisoq A/S-ip killiliussatut isumaqatigiissutaat naatsumik nassuiassavara.

1995-p naanerani KNI Pilersuisoq A/S aamma Namminersornerullutik Oqartussat killiliussatut isumaqatigiissuteqarput. Killiliussatut isumaqatigiissummi inuiaqatigiit suliassiissutaasa suliarineqarnerini tunngavissat isumaqatigiissutigineqarput. Killiliussatut isumaqatigiissummi naatsorsuutigineqarpoq ingerlatseqatigiiffik inuiaqatigiinnut ima pingaaruteqartigisoq allaat Namminersornerullutik Oqartussanit nunap immikkoortuinut isumaginninnermullu ingerlatsineq tunngavigalugit suliassanik amigartoorutaasartunik, tassa atuisut naalakkersuinikkut aalajangikkanik akiliisarnerat il.il. pissutigalugu, amigartoorutaasartunik sulisinneqarsinnaalluni, tassanilu suliat pineqartut tassaapput niuertarfeqarneq, quersuaqarneq uuliamillu pilersuineq.

Isumaqatigiissutit aalajangersimasunik aningaasartallit atorunnaarsinneqarsinnaanngitsut ukiumi ataatsimi atuuttussat, kiisalu niuernikkut iluanaaruteqarfiusinnaallutillu annaasaqarfiusinnaasut naapertorlugit suliassat suliarineqartarnissaat killiliussatut isumaqatigiissummi tunngavigineqartut pingaarnerit ilagaat.

Killiliussatut isumaqatigiissummi tunngavigineqartut pingaarnerit aappaat tassaavoq akiliutissat - tassa Namminersornerullutik Oqartussat KNI Pilersuisoq A/S-imut akiliutigisartagaat - naatsorsuinernik siumut aalajangeriigaanngitsunik tunngaveqarluni qaffasissusilerneqartassasut, tassa sullissinermi ingerlatsinermut, oqimaaqatigiissitsinermut akiliisinnaassuseqarnermullu missingersuutit tunngavigalugit. Taamaalilluni akiliutaasartoq ima qaffasissusilerneqarsimavoq ingerlatseqatigiiffiup saniatigut aningaasartuutai patajaallisarnissaalu matussutissaqartinneqarlutik.

Killiliussatut isumaqatigiissut ukiunut tallimanut atuupopq - 1996-imiit ukioq 2000 ilanngullugu. 1995-imi kiffartuunneqarnissamik isumaqatigiissut siulleq KNI Pilersuisoq A/S-imut isumaqatigiissutigineqarpoq, ingerlatseqatigiiffik taamani nunaqarfiit pilersorneqarnerinut qassiinik attuumassuteqarpoq, eqqaaneqarsinnaasullu tassaapput usinik nunaqarfinnut assartuineq kiisalu nunaqarfinni allakkeriveqarneq aningaaseriveqarnerlu. Aammattaaq KNI Pilersuisoq A/S ukiuni siuliini ajornartorsiuteqarsimavoq assullu amigartooruteqarluni. Killiliussatut isumaqatigiissummi ingerlatseqatigiiffiup Namminersornerullutik Oqartussanik kiffartuussinerani ukiumut akiliutaasartussat aalajangerneqarput. 1998-imut, ingerlatseqatigiiffiup kingullermik allanngortiterneqarnerani, kiffartuunneqarnissamik isumaqatigiissutip kingornagut nioqqutissanik pilersuinermut Namminersornerullutik Oqartussat akiliutigisartagaat ukiumut katillutik 90 mio. kr.-it missaanniissimapput. Taama qaffasissusilerneqarsimanerannut aallaqqaammullu illuatungeriinnut pingaaruteqarpoq tassami ingerlatseqatigiiffimmik patajaallisaaqataasinnaagami, kiisalu KNI Pilersuisoq A/S-ip siunissaq isigalugu aningaasaliisarnikkut ilinniartitsinikkullu ingerlatsineranut iluaqutaasimagami.

Patajaallisarnissaq KNI Pilersuisoq A/S-imut killiliussatut isumaqatigiissummi siunertaasimavoq pingaaruteqartoq. Killiliussatut isumaqatigiissut 2000-imut kiffartuunneqarnissamik isumaqatigiissutip naanerani atuukkunnaassaaq, Naalakkersuisullu ukiumut tullermut Aningaasanut Inatsisissatut inatsisissatut siunnersuummi KNI Pilersuisoq A/S-imut killiliussatut isumaqatigiissutip aningaasartassai naleqqereerpaat. Naalakkersuisut aningaasartaliisinnaalereernerat pingaartumik sumiiffinni KNI Pilersuisoq A/S-ip suliaqarfiini innuttaasut atugaat ajornerulersinngikkaluarlugit ingerlatseqatigiiffiup patajaallisarsinnaasimaneranik pissuteqarpoq.

Nioqqutissat qinerneqarsinnaasut amerlassusii qanorlu sivisutigisumik uninngatinneqartarnerat pillugit isumaqatigiissutit qanoq ittut atuunnersut Inatsisartunut ilaasortanit apeqqutigineqarpoq. Apeqquteqartut naapertorlugit nioqqutissat ullussaminnik qaangeerersimasut amerlavallaarnerisa isornartorsiorneqartarnerat kiisalu nioqqutissanik pingaaruteqartunik pilersuinerup piffissami sivisuumi allanngorartarsimanera apeqqummut tassunga tunngavilersuutigineqarput.

Siullermik malunnarpoq nioqqutissanik ullussaminnik qaangiisimasunik akuttusuumik ajornartorsiutaasartut pillugit Inatsisartunut ilaasortat iluamik paasitinneqarsimanngitsut. Qaangiisimasartummi tassaapput nioqqutissat ataasiakkaat, imaanngitsoq nioqqutissat ataatsimoortut tamarmik. Kisiannili soorunami akuersaarneqarsinnaanngilaq atuisartut nioqqutissanik ullussaminnik qaangeereersimasunik neqeroorfigineqartarnerat. Ajornartorsiutit aappaat tassaavoq nioqqutissat ullussaminnik qaangeereersut immikkut akuersissutaasartut atuuttut naapertorlugit tunineqartartut eqqortumik nalunaaqutserneqarneq ajornerat. Nunaqarfippassuarni ukiuunerani sikuusarnera pissutigalugu Atuisartunut Pisisartunullu Siunnersuisartoqatigiit, tuniniaasarneq, nalunaaqutsersuisarneq, akit aamma atuisartunut pisisartunullu maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliat pillugit Inatsisartut inatsisaat kiisalu inuussutissanik allagartalersuisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat naapertorlugit immikkut akuersissuteqarneq pisariaqartarpoq. Ullussalli qaangerneqarnissaannik immikkut akuersissut nioqqutissami erseqqissumik takuneqarsinnaassaaq. KNI Pilersuisoq A/S Naalakkersuisunut ilisimatitsivoq pissutsit eqqaaneqartut tamarmik niuertarfinnut erseqqissarneqarsimasut.

Aammattaaq nunaqarfiit pilersorneqarnerat amigartutut Inatsisartunut ilaasortanit isigineqarpoq. Aasaq manna ajornartorsiutaasut nalaatsinerlunnernik qassissunnik pissuteqarput, tassa Royal Arctic Line A/S-ip usinik nalunaarsueriaasiata taarserneqarsimaneranik kiisalu umiarsuarnik allanik nunatsinni angallataasartunit allaasunik attartortariaqarnermik pissuteqarlutik. Ajornartorsiutit taakku tamarmik ataasiaannarlutik pipput soorunalimi ajuusaarnarlutik. Tamatuma saniatigut aamma inniminniisarnikkut kukkusoqarsimavoq, tamannalumi ajuusaarnarpoq pinngitsuuinneqarsinnaananili. Ukioq manna Uummannami Upernavimmilu nunaqarfiit imaatigut angallavigineqarnerat allanngortinneqarpoq Aasiannit pilersorneqartussanngorlugit, illoqarfinnit qanigisaaniit pinnani. Tassa imaappoq niuertut ullunik 55-60-inik sioqqutsillutik inniminniisalissapput siornagut ullunik arfineq-pingasunik sioqqutsillutik inniminniisarsimagaluarlutik. Tamannalu soorunami niuertut sungiunniartariaqarpaat, sungiussinissaasalu tungaannut soorunami kukkusoqartarsinnaavoq.

KNI Pilersuisoq A/S-imut kiffartuunneqarnissamik isumaqatigiissummi nioqqutissat assigiin-ngitsut amerlassusissaat nioqqutissallu qanoq sivisutigisumik uninngatinneqartarnerat pillugit aalajangersimasumik taasaqartoqarsimanngilaq. Naalakkersuisut isumaqarput nioqqutissat suut KNI Pilersuisoq A/S-imit pigineqarnissaat erseqqissarneqaraluarpat ingerlatseqatigiiffik nioqqutissanik aalajangersimasuinnarnik nioqquteqalissasoq taamaalillunilu nioqqutissanik nutaanik qinigassanullu takkuttartunik pisiniartarnermini naleqqussaasinnaanaviarnani. Tamanna atuisartunut iluaqutaanavianngilaq. Nunaqarfinni nioqqutissat suut pigineqartariaqarnerannik apeqqut pillugu Naalakkersuisut neriupput soorlu Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit oqallinnermik aallartitsissasoq kiisalu nunaqarfinni isorliunerusunilu pisariaqartitat pilersuinermilu pissutsit eqqarsaatigaalugit minnerpaamik nioqqutissaatigineqartussanut piumasaqaatit pillugit najoqqutassiornerup oqallisigineqarneranut peqataassasoq.

Aammattaaq apeqqutini nunaqarfinni nioqqutissat akii isornartorsiorneqarput. Inatsisartunut ilaasortat oqarput akit qaffasippallaartut. Tamatumalu kingorna KNI Pilersuisoq A/S-ip nunaqarfinni namminersortunik susinnaajunnaartitsinera isornartorsiorneqarpoq. KNI Pilersuisoq A/S-ip niuertarfinnit quersuarnillu nioqqutai akisuallaaarpata nunaqarfinni namminersortut KNI Pilersuisoq A/S-iunngitsumit niuerniartarnissaminnik toqqaasinnaapput. Namminersortut taamaaliorunik, pissutsillu allanngunngippata, taava KNI Pilersuisoq A/S-ip niuertuinut unammillerluarsinnaanerulissapput. Aammattaaq niuertut namminersortut nammineq suliniuteqarnermikkut ingerlanissaasa erseqqissarneqarnissaa Naalakkersuisunut pingaaruteqarpoq taamaalillutik siunissami unammilleqatigiilernissamut piareersarniassammata. Namminersortut Pilersuisoq A/S-imit niuerniarsinnaanerat Naalakkersuisunit pingaartutut isigineqarpoq taannami nunaqarfinni nioqqutissanik eqimattanik tuniniaanermik ineriartortitsereersimammat. Tamatumunnga atatillugu erseqqissarneqassaaq sikuunerata nalaani niuertarfiup naammattunik pissaqarnissaa niuertut namminersortut namminneerlutik akisussaaffigimmassuk, soorluttaaq KNI Pilersuisoq A/S-ip niuertuisa namminneerlutik tamanna akisussaaffigigaat.

Naalakkersuisut tamakku eqqarsaatigalugit oqaatigerusutaat alla tassaavoq nerisassat nunaqarfinnut assartorneqarnerat illoqarfimmut assartorneqarnerannit akisunerummat. Taamaamallu nioqqutissat ulluinnarsiutit 3,6%-imik agguaqatigiissillugu akisunerupput. Tassalu KNI Pilersuisoq A/S-ip nioqqutissaatai 3,6%-imik KNI Pisiffik A/S-imit akisunerupput. Aammattaaq KNI-p niuertarfiisa akitigut qanoq ingerlatsinissaat Naalakkersuisunit aalajangersarneqarneq ajorpoq, akerlianilli KNI A/S-ip siulersuisuinit aalajangersarneqartarluni. Aammattaaq tamatumunnga ilanngullugu KNI-mi akigitinneqartut nalinginnaasumik paasinerlunneqartarnerat Naalakkersuisut peerusuppaat. KNI A/S pillugu peqqussummut akuersissutigineqarsimasumut kingullermut ilanngullugu illoqarfinni nunaqarfinnilu nioqqutissat ulluinnarsiutit akiisa assigiikkunnaarnissaanut ammaasoqarpoq. Taamani KNI Pisiffik A/S Naalakkersuisunit Inatsisartunillu piumaffigineqarpoq niuerneq tunngaviginerullugu ingerlatsileqqullugu, taamaammallu niuertarfiit taakku akikilliliisinnaanerminnik namminersortut unammillernerminni aamma atortagaannik annerusumik atuilerput. Nunaqarfinni nioqqutissat amerlanerusut akikinnerusulluunniit piumaneqarpata Inatsisartut suli kiffartuussinerup qanoq ittuunissaanut sunniuteqarsinnaapput. Naalakkersuisut suli tassaapput KNI Pilersuisoq A/S-imut kiffartuussinissamik isumaqatigiissummik ilusilersuisartut, Inatsisartulli aningaasanut inatsimmik akuersissuteqarnermikkut kiffartuunneqarnissamik isumaqatigiissutip aningaasartassaanik akuersisarput.

Naalakkersuisut niuertarfinni nioqqutissat akiisa oqallisigineqarnerannut atatillugu tamakku akii qulaajarniarlugit Naatsorsueqqissaartarfik aqqutigalugu akinik misissuisitsinissartik eqqarsaatigaat.

Nioqqutissanik akikillisanik pisinissaminnut nunaqarfimmiut pisinnaatitaaffeqarnerat pillugu apeqqummut tunngatillugu naalakkersuisut oqaatigisariaqarpaat apeqquteqaateqartut eqqunngitsumik paasissutissinneqarsimagunartut. Pilersuisoq A/S-ip niuertarfiini nerisassaanngitsut ukiumut marloriarlutik akikillilerneqartarput, tassaanerusarpullu atortussat atisallu. Aammattaaq piseqqusaarutini allanilu akikillisat takuneqarsinnaasarput, soorluttaaq nunaqarfinni niuertut akikitsunik pisisinnaasartut periarfissanngorpat akikitsunngorlugit tunisinnaasaminnik. KNI Pilersuisoq A/S-ip nioqqutissaataanik akilikilliliineq ataasituaq KNI Pisiffik A/S-ip Nuummi atisaarniarfiani pivoq. Nioqqutissat taakku Tunumit Qaanaamillu pisuupput tassaallutillu taakkunani akikilliliinernit pisiarineqarsimanatik sinnerussat.

Naggasiullugu Naalakkersuisut sinnerlugit niuertut namminersortut KNI A/S-ip niuertarfiinit unammillipilunneqartutut misigisut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut saaffiginneqqullugit kajumissaarumavakka. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq 1992-imi KNI-p allanngortiterneqarnerata kingunerisarpiaanik pilersinneqarpoq. Qularutigineqassan-ngilarli ataatsimiititaliap sulinera naammaginaannarsimannngimmat assigiinngitsorpassuarnik pissuteqarsimasumik. Nunaqarfinni naligiinngitsumik unammilleqatigiinneq aamma assigiinngitsorpassuarnik pissuteqarsinnaavoq. Taamaattorli Naalakkersuisut suli isumaqarput nunaqarfinni piviusumik suli unammilleqatigiittoqanngitsoq, taamaammallu nunaqarfimmiut nioqqutissanik pisariaqartitaannik pilersorniarlugit suli kiffartuunneqarnissamik isumaqatigiissutinut tamanna ilanngunneqartariaqartoq. Nunaqarfinni KNI Pilersuisoq A/S-ip nioqqutissanik attarmoortunik pisiffigineqarnissaanik isumaqatigiissusiornissamut periarfissaq eqqarsaatigalugu nunaqarfinni namminersortut kiisalu KNI Pilersuisoq A/S-ip suleqatigiissinnaanerat pillugu Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksenip pingasunngornermi apeqquteqaataanut Naalakkersuisut akissuteqaataat innersuussutigissavara, tassanimi tamakkorpiaat nassuiarneqarput. Apeqquteqaat taanna novemberip aalaqqaataani pingasun-ngornikkut apeqquteqaatitut Naalakkersuisut akissuteqaataat innersuussutigissavara. Tassanimi tamakkorpiaat nassuiarneqarput. Oqaluuserisassaq taanna Athon Frederiksen-iminngaanneersoq immikkoortoq 99-anni oqaluuserisassaniippoq.

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Lars Karl Jensen, Siumut:

Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisumut qujavugut. Taavalu partiit oqaaseqartui tullinnguupput, siullermik Siumuminngaanniit Paaviaaraq Heilmann.

Paaviaaraq Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartunut ilaasortat Augusta Salling, Godmand Jensen aamma Anders Nielsson naalakkersuisunut saaffiginnissutaat, KNI Pilersuisoq A/S-ip Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni KNI Pilersuisoq A/S-ip kiffartuussuneranut isumaqatigiissutip imarsaai pillugit nassuiaateqaqqusinerat tunngavigalugu Naalakkersuisut akissuteqaataannut Siumumiit imaattunik oqaaseqaateqassaagut:

Siullermik Siumumiit oqaatigissavarput suliffik taama angitigisoq taamalu sinerissamik siamasitsigisumik assigiinngeqisumillu atugassaqartitsisumik sulliveqartumik ajornartorsiutinik assigiinngeqisunik naammattuugassaqarlunilu sorsunniagassaqarnissaa qularinnginnatsigu.

Taamali oqareerluta Siumumiit naalakkersuisunut siunissami KNI Pilersuisoq A/S-ip tungaanut killiliussatut isumaqatigiissutip ukioq 2000-ip naaneranit nutarterneqartussamut aammalu kiffartuussinissamut isumaqatigiissummut ukiut tamaasa nutarterneqartartumut nutaamik isumaqatigiissusiornissamut aaqqiivigisariaqakkatut isigisatsinnik makkuninnga oqaase-qassaagut:

Siumumiit uggornartutut ajuusaarnaartutullu akuersaaruminaatsutullu isigaarput niuertut - taamatullu aamma namminersorlutik pisiniarfiutillit - ukioq mannamiit atuutilersumik ullunik 55-iniit 60-it angullugit sioqqutsisumik pisiassanik inniminniisariaqalersimammata, siusinnerusukkut ullunik 8-innaat utaqqisarsimallutik. Tamanna patsiseqartinnerarneqarpoq Royal Arctic A/S-ip nutaamik angallassanik nalunaarsuinermik aaqqissuussineranik, taamaalillutillu assersuutigalugu Upernaviup kommuniani nunaqarfiit Sisimiuniit pilersorneqalerlutik aammalu Uummannap kommuniani nunaqarfiit Aasianniit pilersorneqalerlutik. Taamatut allanngortiterineq qularutissanngitsumik sungiussimalikkat qimanneqarneratigut angallassisut niuertullu nutaamik sungiussinialernissaat kukkunernik nutaanik pisoqartalerneranik aallartitsiinnartussaasssaaq.

Tamatumanissaaq eqqarsaatiginngitsoorsinnaangilavut nunaqarfinni piniarfiit pequusiviini inissatigut periarfissat aamma naleqqussaqqittariaqalernissaat amerlanerusunik nioqqutissanik sillimmasersornerit pisariaqassammata. Taamaattumik Siumumiit Naalakkersuisut inassavagut ajornanngippat piffissaq sivisooq siumut isigaluni kiffartuussinermi KNI Pilersuisoq A/S-ip nunaqarfinnut sulliviata aammalu angallassilluni kiffartuussinermi Royal Arctic Bygdeservice A/S-ip tungaanut isumaqatigiissusiornissamut aaqqissuussiniaqqullugit, minnerunngitsumillu kiffartuussiviit taakkua marluk suleqatigiissillugit suleqatigiillutik pilersaarusiornermik ingerlatsiniartaqqullugit.

Nunaqarfinni illoqarfinnilumi isorliunerusuni niuertut namminersortut KNI Pilersuisumiit nioqqutissanik nunaqarfinni isorliunerusunilu atorfissaqartinneqartartunik pisisinnaanerisa pitsaasumik periarfissinneqartuarnissaat Siumumiit pingaartikkatsigu oqaatigissavarput, pingaartumik sikusartumi namminesorlutik pisiniarfiutillit pilersorneqarneranni eqaatsumik naammaginartumillu isumaginninneq pisariaqartinneqarmat aammalu niuertut namminersortut KNI Pilersuisullu akornanni naafferaalluni ingerlasoqannginnissaa pingaartikkatsigut Siumumiit oqaatigissavarput.

Niuertut namminersortut periarfissaat pitsaasuujuassappata aamma niuertunut namminersortunut piumasaqaatitaqarpoq pilersaarusiorsinnaanermik aammalu minnerunngitsumik nunaqarfimmiut niuertut namminersortut KNI Pilesuisoq A/S-imut niueqatigiinnissamut isumaqatigiissusiorsinnaanerat aammatinneqartoq atorluarneratigut.

Malitsiinnarluguli aamma niuertut namminersortut kajumissaarumavagut namminneq aamma nioqqutissanik pisiniartarfissaminnik aaqqissuussinermikkut isumaqatigiissusiorsinnaanertik periarfissaq atorluaqqullugu, ilaatigut immaqa peqatigiiffitsik aqqutigalugu.

Pisiassat ilaasa nutaanngippallaalertarnerat ajornartorsiutaasartoq paasinarpoq, ksiannili ajornartorsiut angisuujunngitsoq oqaatigineqarluni. Tamanna nalaatsinerliornikkut pissuteqarajunnerusoq paasinarpoq. Taamaattorli ajornartorsiut piffissap ingerlanerani milliartornissaa naatsorsuutigisariaqarpoq, qularutissanngimmat niuertut pisisartutuulli soqutigissammassuk pisiassaatimik illersorneqarsinnaasumik pitsaassuseqarnissaat. Tamanna oqareernitsitut piffissap aaqqikkiartussavaa niuertut nioqqutissanik sumiiffinni atueriaatsip ineriartorneranik malinnaajuarnerisigut, nioqqutissanik angallassisut eqaannerpaamik aaqqissuussiniartuarnerisigut minnerunngitsumillu niuertut nioqqutissanik pisariaqartitsisut assartuisullu akunnerminni assartueriaatsimik oqaloqatigiittuarnermikkut eqaallisaajuarnerisigut.

Pilersuineq eqqarsaatigalugu Siumumiit ilanngullugu oqaatigissavarput Naalakkersuisut inak-kusukkatsigik KNI Pilersuisoq A/S-imut killiliussatut isumaqatigiissutip aammalu kiffartuus-sinissamik isumaqatigiissutip nutarternissaanut tunngatillugu isumaqatigiinniarnissami illo-qarfinni nunaqarfinnilu tamani uuliamik ingerlatissaarniarfinni motoorit pinngitsoorsin-naanngisaat uuliat iluaqutissat allat aammalu angalanermi aalisarnermilu atortussanik nioqqutis-saqartuarnissamik qularnaarisimajuarnissap eqqumaffigiuarneqarnissaa pisariaqarmat pingaar-tumik nunatsinni immakkut angallaffioqisumi tamakku angalanerup isumannaatsuunissaanut aamma pisariaqartuaannarmata.

Naggataatigut nunaqarfinni isorliunerusunilu nioqqutissanut akigitinneqartartut pillugit Siu-mumiit isumaqarpugut KNI Pilersuisoq A/S-ip Namminersornerullutillu Oqartussanut kiffartuus-sinissamut isumaqatigiissutaani aningaasat akiliutissat ukiuni kingullerni 90 mio. kr.-iusartut matusissutaassasut sumiiffinni pineqartuni akinu qaffatsaaliutitut isigigatsigit, ingerlatseqatigiiffiup patajaallisarnerata sulisunillu ilinniartitsinerata saniatigut.

Naggaterpiaatigut Siumumiit oqaatigissavarput KNI Pilersuisoq A/S nunaqarfinni illoqarfinnilu isorliunerusuni sullissinermini pitsanngorsaanera iluarisimaaratsigu, pingaartumik iffiorfeeqqat nunaqarfinnut naleqqussakkat sanaartorneqartut eqqarsaatigalugu aammalu pisiniarfiit nutarterneqartut nutaaliornerillu eqqarsaatigalugit. Taama nutarterinerit pisisartunuinnaanngitsoq sulisunulli aamma iluaqutaassammata. Aammattaaq sulisut ataavartumik pikkorissartinneqartarneri pisisartunut atuisullu iluaqutaajartuinnalernerisa saniatigut sulisut tunniusimanerannut iluaqutaasussatut Siumumiit isigaarput.

Taamatut Siumumiit naalakkersuisut apeqquteqartunut akissutitaat oqaaseqarfigaarput, neriuutigalugu siunissami sullissinissami isumaqatigiissusiornissamut taakkartukkavut eqqaamaneqarumaartut. Ilanngullugu oqaatigissavarput Inatsisartut Nunaqarfiit Ineriartortinneqarnissaat pillugu Ataatsimiititaliaat kajumissaarusukkatsigu nunaqarfiit pilersorneqarnerannut ajornartorsiutit pillugit aaqqiiniarnermi peqataaniaqqullugit, kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit nutarternerinut atatillugu Naalakkersuisunut aaqqinniagassatut kaammattuutissanik saqqummiussuinikkut.

Lars Karl Jensen, Siumut:

Taavalu partiit oqaaseqartuinut ingerlaqqippugut Atassumminngaanniit Augusta Salling.

Augusta Salling, Atassutip oqaaseqartua:

Naalakkersuisut akissuteqaataat soqutiginassuseqarpoq apeqquteqaatigineqartoq akinagu akerlianilli apeqquteqaateqartut ajornartorsiummut tunngatillugu ilisimasaannik paasisimasaannillu qulalersitsiniaraluaramik.

Pisiffiup pisiniarfiisa Pilersuiffiullu pisiniarfiisa akornanni akit nikingassutaat Naalakkersuisunit taamaallaat 3,6%-iunerarneqarpoq.

Tamatumunnga peqatigitillugu pisiniarfeqarnerup immikkoortuini assigiinngitsuni akit qaffasissusaat qulaajarniarlugu naalakkersuisut akinik misissuititsinialersaarput. Taava qanoq ililluni qulanngilluinnartumik oqaatigineqarsinnaava akit nikingassutaat 3,6%-iusoq?

Kisitsit taannarpiaq KNI-p pisortaanit aamma tusarnikuuvarput. Tassa imaappoq taamaattoqarneraaneq KNI-minngaanneersuussaaq, naatsorsuinermilu KNI-p nioqqutissaatai assigiinngitsut 20.000-iugunartut tamarmik toqqammavigineqarsimagunarput, tassa kikiaarannguit tungujortuniit kuuffiinnut manngertorninaveersakkanut ilanngullugit.

Uagulli nioqqutissat ulluinnarni inuuniarnermut attuumassuteqartut akii aallaavigaagut, matumanilu misissuisarnertigut assigiinngitsutigut akit assigiinngitsut allarluinnaasut ilaatigut 30%-it 40%-illu tikillugit annertussuseqartut takutinneqartarsimapput.

Kisianni uppernarsivarput Naalakkersuisut ukiumut 90 mio. kr.-nik tapiissuteqartaraluarlutik kiffartuussinissamik isumaqatigiissut aqqutigalugu nunaqarfimmiut nioqqutissanik ulluinnarni pisariaqartinneqartuartunik akinillu naapertuutumik sanilliunneqarsinnaasunik pissarsisinnaanerat qulakkeernearsimanngikkaat. Isuma tamanna Naalakkersuisut isumaqatigissanngikkaluarpassuk, taava paaserusussavarput kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip sua tungaani nioqqutissat ulluinnarsiutit akiisa qaffasinnerpaaffeqarnissaat kiisalu illoqarfiit pisiniarfiini akit qaffasissusaannut atassusiisoqarsimanera qulakkeerneqarsimanersoq.

Kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip KNI Pilersuisumut nutarterlugu isumaqatigiinniutigineqaqqinnissaani nioqqutissat akii KNI Pilersuisup oqartussaaffiata avataani akit qaffasissusaannut naapertuuttut atuisartunut qulakkeerneqartariaqarput.

Nunaqarfinni niuertuaqqat Naalakkersuisunit kajumissaarneqarput unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliamut naammagittaallioqqullugit, kisiannili ileqqorissaarniarlutik ilanngullugu oqaatigalugu unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap naammaginartumik ingerlannginnera ilisimaarilluaritsik.

Taamaattoqarneranut kikkut akisussaappat? - Akisussaaffik naalakkersuisuniippoq.1992-imi unammilleqatigiinnermut inatsit akuersissutigineqarmalli - tassa ukiut arfineq-marluk matuma siornagulli - unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap naammaginanngitsumik ingerlanera naammagittaalliuutigineqarajuttarpoq, tamatigullu naalakkersuisut siulittaasuat pitsanngorsaasoqarnissaanik iliuuseqartoqarnissaanillu neriorsuuteqartarsimavoq - taamatuttaaq ukiaq manna pisoqarpoq. Tamatumunna pissutsit aaqqinneqarnissaat neriorsuutigaa. Tassa suli qanoq pisoqarnissaa utaqqigallartariaqassavarput. Nunaqarfinnili namminersorlutik niuertut aqqerusaaginnarneq aniguissutiginavianngilaat. KNI Pilersuisumut tapiissutit 90 millioner koruuninik amerlassusillit nunaqarfinni namminersorlutik niuertunut tunngatillugu unammilleqatigiinnermik equsoortitsilluinnarnerat ersarilluinnarpoq, tamannalu tunngavippiamigut unammilleqatigiinnermut inatsimmik unioqqutitsineruvoq. Unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 5-imi ima allassimasoqarpoq:

"Isumaqatigiissutit akuersissutillu niuerfimmut naqisimannittumik sunniuteqartitsisut maluunniit sunniuteqartitsisinnaasut unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliamut nalunaarutigineqassapput isumaqatigiissutip imaluunniit akuersissutip pineqartup pineraniit ullut 14-it qaangiutsinnagit."

Inatsimmilu § 7 naapertorlugu unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq akuliussinnaavoq unammilleqatigiinneq naammaginartumik atuutsinnagu imaluunniit unammilleqatigiinnermut tunngavissaasut malitsinneqarnissaannut immikkut ittumik pissutissaqartoqartillugu.

KNI-mi kiffartuussinissamik isumaqatigiissummi pissuseq tamanna eqqumaffigineqartariaqarpoq. Tamanna naleqquttumik pisinnaavoq nunaqarfinni namminersorlutik niuertut kiffartuussinissamik isumaqatigiissut aqqutigalugu KNI Pilersuisup pisiniarfiinut malittarisassat akillu naapertorlugit KNI Pilersuisup quersuiniit amerlasuukkuutaarlugit pisiniarsinnaatitalernerisigut.

Kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip KNI Pilersuisumut nutaterlugu isumaqatigiinniutigineqaqqinnissaani equngassut tamanna aaqqinneqartariaqarpoq, taamaaliornikkut unammilleqatigiinnermi atugassarititaasut unammilleqatigiinnermi inatsimmut naapertuuttut pilersinneqarsinnaaniassammata.

Tamannattaaq Arctic Umiaq Linemut kiffartuussinissamik isumaqatigiissummut atuuppoq, niuertut namminersortut KNI Pilersuisoq avaqqullugu nioqqutissat inniminnigaat Arctic Umiaq Linep akeqanngitsumik assartortissinnaasariaqarpai, soorlumi KNI Pilersuisoq ullumikkut Arctic Umiaq Line aqqutigalugu akeqanngitsumik assartuisinnaatitaasoq.

Nioqqutissat pisoqalisimasut ilisiviillu imaqanngitsut eqqarsaatigalugit Pilersuisup susassaqarfiini atuisartut akuttunngitsumik allamik saaffissaarullutik tusagassiutitigut ikiortissarsiortalernerat innersuussutigisinnaavavut.

Ikioqqussutit tamakkua KNI Pilersuisup taamaattoqannginneraanerinit nassuiaatiginiartagaanillu uppernassuseqartinneruavut. Ataasiinnannguatut aalajangersimalluinnartumilli assersuutitut oqaatigissavarput - Ittoqqortoormiini Pilersuisup pisiniarfiani ilisiviit arlalissuit septemberi aallartilaartoq imaqanngivissimammata, ingammik inuussutissaarniarfiani. Qerivititsivimmi

nioqqutissamernit akornanniimmata aalisakkat nerpii poortat pingasut nunanit allaneersut atorunnaarfissaat qaammatinik arlalissuarnik qaangerneqarsimasut.

Kiisalu maani Nuummi qanittoq tikillugu KNI-p akikilliinerani nioqqutissat sinnerussat Qaanaameersut Tunumeersullu kisimik nioqqutigineqarsimanerannik paasissutissaq qularutigisorujussuugatsigu, taakkunanigooq iluatsinngitsumik akikillilerlugit tuniniarneqarsimagaluarmata. Taamaattoqarsimassappat nioqqutissat amerlavallaarujussuartut nioqqutigineqarput. Akillu appasissorujussuit nioqqutissanut atorneqartut illoqarfinni nunaqarfinnilu aaneqarfigisaminni misilinneqarsimannginnerat qularutiginngilluinnarparput.

Taamaalilluta Naalakkersuisunut inassutigissavarput KNI Pilersuisumik kiffartuussinermik isumaqatigiissutissaq Pilersuisumut piumasaqaatinik ersarilluinnartunik imaqassasoq, makkuninnga imaqartumik.

Akit aalajangersimasumik qaffasissuseqartut nioqqutissaatigineqartut naammaginartumik amerlassuseqartut Niuertut namminersortut naligiinngitsumik unammillerneqanngitsumik illersorneqassasut. Nioqqutissat tuniuminaatsut sumiiffinni tuniniarneqarfigisaminnut pisiarineqaqqaarsimasut taakkunani akikillilerneqaqqaassasut.

Tassami Naalakkersuisut akissuteqaataat naammaginartinngilarput Atassummiit, qularutiginngilarpullu illoqarfinni nunaqarfinnilu Pilersuisup susassaqarfigisaani tamannattaaq naammagineqanngitsoq.

Taakkuuppummi Nunap immikkoortortaani aningaasarsiorfilunnerpaagaluartuni nioqqutissat ulluinnarsiutit akisunerpaaffigisaat.

Paninnguaq Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Siullermik Inatisartunut ilaasortap Augusta Salling, Godmann Jensen aammalu Anders Nilsson Namminersornerullutik Oqartussat KNI Pilersuisoq A/S-imut kiffartuunneqarnissamik isumaqatigiissutaannut tunngasumik apeqquteqaataannut Naalakkersuisup nassuiaataa akissuteqaataalu Inuit Ataqatigiit naammagisimaarparput.

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut kiffartuussinermut isumaqatigiissut pinngitsoorani nunaqarfinni aamma atuutsinneqartariaqartoq.

Inuit Ataqatigiit ilisimavarput nioqqutissat aalajangersimasut ulluinnarnilu pinngitsoorneqarsinnaangitsut ilaatigut nunaqarfiit pilersuisoqarfiini pigineeruttartut.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut pinngitsooratik nioqqutissat tamakku aalaakkaasumik tamatigut pigineqartariaqartut.

Ullumikkut teknik-ikkut atortorissaaruteqarnermi ingerlatsiviulersimasumi pilertortumik attaveqarsinnaaneq ilisimavarput, taamaattumillu tamanna atorluarniarlugu nunaqarfinni niuertuaqqat amigaatigisaminnik imaluunniit amigaateqalinnginnerminni sioqqutsilluni innimiisinnaanerup ilisimanerullugu, taama ilillunilu kiffartuussinerup eqqaannerusup pinissaanut ilisimasaasa annertusartuarnissaat Inuit Ataqatigiit pingaartilluinnarparput. Tamatumanilu niuertuaqqat pikkorissartittuarneqarnissaat siunertaasariaqarpoq

Nunaqarfinni amerlasuuni maluginiarneqarpoq illoqarfinni KNI Pilersuisoq A/S-ip nioqqutissaataanik akisunerusunik nioqquteqartoqartarsimasoq, tamassuma tungaa aaqqiiviginiarlugu nunaqarfinni Pilersuisumi niuertuaqqat akinik assigiinnik atortitsisussaanertik malittariaqaraat Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut.

Ullumikkut ilisimavarput nunaqarfinni Pilersuisuini niuertuaqqat ukiumi isertaminni sinneqartooruteqarunik sinneqartoorutitik nammineerlutik kaasarfimminnut ikisinnaalernikuugaat.

Inuit Ataqatigiit ilimatsaapparput taamaatut aaqqissuussinerup ullumikkut kingunerilersimagaa nunaqarfinni amerlasuuni illoqarfinni Pilersuisoqarfinniit akinik qaffasinnerutitsisalersimaneq.

Taamaattoqarsimassappallu illoqarfinni nunaqarfinnilu naligiimmik kiffartuussinerup atortinneqarnissaa Inuit Ataqatigiit pingaartilluinnarparput.

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut ukioq manna Uummannami Upernavimmilu nunaqarfinnut ilaatigut kiffartuussinermi ullut 55-iniit 60-it tikillugit inniminniinissamut periarfissaliunneqarsimasut amerlavallaartut. Tassami qulaani oqaatigeriikkatsituut teknik-ikkut attaveqarfigissaarfiup nalaaniitilluta ajornaannerusumik pilertornerusumillu nioqqutissat pissarsiariniakkat assartorneqalinnginnerini aammalu assartuutini inissaqartitsineq toqqammavigalugu eqaatsumik aaqqiisoqarsinnaassasoq.

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut aalaakkaasumik inulinni nioqqutissat pinngitsoorneqarsinnaanngitsut amerlassusaat naapertorlugit ukiumut atorneqartarsimasut qanoq amerlatigineri inniminniiniarnermi niuertunut toqqammavissaalluassasut, tassami ilisimavarput nioqqutissat nunguttartut taakkuusarmata piumaneqarnerit, piumaneqassusaalu ukiumut aalaakkaasuusimassappata tamanna nioqqutissat aalajangersimasut tunineqarnerisa nalunaarsorsimaffianni takuinnarneqarsinnaasimassooq.

Naggataatigut Inuit Ataqatigiit kaammattuutigissavarput Inatsisartut nunaqarfiit ineriartortinneqarnissaat pillugu Ataatsimiititaliaat kiffartuussinissamut isumaqatigiissutip ukioq 2000-imi nutarterneqarnissaanut nunaqarfinni Pilersuisoq A/S-ip iluini ajornartorsiutit assigiinngitsut aaqqinneqarnissaannut suleqataaqqullugit.

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut apeqquteqartunut akissuteqaataat qulaani taasannut ilanngullugit tusariartuutigalugit taama oqaaseqarfigaarput.

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Naalakkersuisup saqqummiussaanut tunngatillugu Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqassaagut.

Apeqquteqartut Atassummiit saaffiginnissutaat Naalakkersuisuniit iluamik ersarissumik akineqannginnera maluginiarparput. Tassalu maluginiakkavut taakkartorusutavullu makkuupput.

Siullermik nunaqarfinni aammalumi avinngarusimasuni akit assigiinngissutaasa annertuneri Kattusseqatigiinniit maluginiarpavut.

Uffalumi Naalakkersuisut KNI Pilersuisoq A/S-ilu isumaqatigiissuteqarsimasut inuiaqatigiit suliassiissutaasa suliarineqarnerini malillugit aningaasanik mio-erpassuarnik nalilinnik ingerlatsinermikkut tapiiffigineqartaraluartut.

Taamaakkaluartorli nioqqutissanut tunngatillugu pisiniarfinni assigiinngitsuni lager-ini uninngatitat pigisassat amigaatigineqartartut tusartuartarlutigit.

Naalakkersuisuusut KNI-Pilersuisumut isumaqatigiissutiminni aningaasat eqqortumik atorneqartarnersut immaqa maannakkorpiaq nalugaat, tassami tusartaratsigit nunaqarfinni assigiinngitsuni aasaagaluaraangalluunniit nioqqutissanik annertuunik amigaateqartoqartartoq.

Nalunngilarput ukiukkut qanoq ittoqartarnersoq, aasaaneranituulli ipput, taamaattorli utoqqatsissutigineqartarpoq nioqqutissat ingerlanneqartarnerisa ajornartorsiutaasarnerat.

Tamannami tamatta sikusartumiinnikuusugut nalunngilarput, ilami sikusartumiittumi nioqqutissat tupinnaannartumik akisusarmata, timmisartukkut tikisittarneri pissutaallutik aammalumi timmisartukkut tikisitaanngitsut aasaanerani tupinnaannartumik akisupput. Assersuusiussaagut kingusinnerusukkut.

Naalakkersuisup taakkartorpaa Namminersornerullutik Oqartussat KNI Pilersuisoq A/S-imut akiliutigisartagaat, naatsorsuinermi siumut aalajangeriigaanngitsumik tunngaveqarluni qaffasissusilerneqartassasut, tassami sullissinermi ingerlatsinermut oqimaaqatigiissitsinermut akiliisinnaassuseqarmullu missingersuut tunngavigalugu aaqqinneqartarlutik.

Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisoq apererusupparput taakkartugai qummut qaffasissisuliisarneq qanorpiaq isumaqatigiissutini ittuunersoq akisinnaaneraa.

Namminersornerullutik Oqartussat akiliutigisartagaat ukiumut katillutik 90 mio-it missaaniittarput. Naalakkersuisup taakkartorpaa illua'tungeriinni pingaaruteqartoq, tassamigooq ingerlatseqatigiiffimmik patajaallisaataassagami ilami aperisariaqarpoq qanoq taakkartukkani nassuiarsinnaaneraa.

Ilanngullugu taakkartorpaa aningaasaliinikkut ilinniartitsinikkullu ingerlatsineranut iluaqutaasimanerarlugu.

Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisoq apererusupparput sooq Namminersornerullutik Oqartussat KNI Pilersuisup iluani nammineq ilinniartitsinera akilersussaneripput, uffalu aningaasat sullissinermut aalajangersimasunut atorneqartussaagaluit, ilami mio-imita qassit missaani KNI Pilersuisup ilinniartitaaneranut atorneqartarpat.

Naalakkersuisup oqaatigisinnaanerlugu kisitsisinngorlugu KNI-p iluani ilinniartitaanermut aningaasat qanoq amerlatiginersut atorneqartarnersut.

Tassami isumaqatigiissummi ilanngunneqarsimassammata, taakkartoreeramigit.

Naalakkersuisup taakkartugaasa ilagaat ukioq manna Uummannap Upernaviullu nunaqarfiisa imaatigut angallavigineqarnerisa allanngortiternerisa kingunerisimagaat nioqqutissanik aattuisarneq sussaajunnaarsimasoq.

Tassani ullut 55-60-it sioqqullugit nioqqutissanik inniminniisalernerit kingunerisimagai. Siornatigut ullut arfineq pingasut sioqqullugit inniminniisarsimagaluartut.

Naalakkersuisup oqaatigaa: "Soorunami niuertut sungiunniartariaqarpaat, sungiussinissaasalu tungaanut soorunami kukkusoqartarsinnaasoq".

Pissutsit taamaattut Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnaanngilluinnarpavut. Imaannerpormi immummik pisiniarunik niuertoq aatsaat ullut 55-60-it qaangiuppata tigusinnaagaat. Tassa niuerneq malillugu ingerlatsineq?

Akinut tunngatillugu Nalakkersuisut oqarput taamaallaat 3.6 %-it nikingassuteqartut. Kisitsisit suminngaanniit pissarsiarisimaneqarnerput? Uagullu assersuutitut ilanngukkusuppavut, aasaq juli-mi atuisartunit siunnersuisoqatigiit misissuisimaneranni Nunatta Avannaa'tungaani akinik atuisullu atugarisaannik misissuisimanerat.

Misissuisimanerillu ingerlanneqarsimapput Ilulissat Kommune-ani, Kangaatsiami, Akunnaami kiisalu Uummannap Kommune-ani. Akit misissorneqartut tigulaariffiginiarpavut.

Sioraasat 1 kg:

- Ilulissani kr. 13,95

- Saqqami kr. 16,25

-

Qajuusat 1 kg:

- Ilulissani kr. 9,95

- Saqqami kr. 15,95

Corn Flakes 750 gr.:

- Ilulissani kr. 19,95

- Saqqami kr. 44,95

Tomat Ketchup 500 gr.:

- Ilulissani kr. 8,95

- Saqqami kr. 16,95

Qulaani taaneqartut assersuutaaginnarput qanoq akit assiginngitsiginerannik, Naalakkersuisullu 3,6 %-itut taakkartugaaniit annertunerungaatsiarlutik. Ilami Corn Flakes-it 100 % sinnerlugu akisunerupput Saqqami. Ila tupinnaqaat Nunatsinni akit taama assigiinngitsiginerat.

Naalakkersuisut oqaatigaat akinut tunngatillugu naatsorsueqqissaartarfik misissuitinniarlugu, soormi pioreersut atorsinnaanngilagut. Assersuutigalugu atuisartut siunnersuisoqatigiiffiat, sineriammi aamma peqarpugut.

Naalakkersuisullu taakkartugaasa ilagaat, niuertut namminersortut KNI A/S-ip unammillipilunnerartutut misigisut unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliamut saaffiginneqqullugit.

Ila oqaatsit kusanaraluaqaat, pissutsillu piviusut arlalissuit taakkartorsinnaagaluarpavut, unammilleqatigiinnermut tunngatillugu.

Assersuutigilaartigu illoqarfimmi Sisimiuni aallaavigalugit. KNI A/S aamma Brugsen imminnut unammineranni ima isikkoqalersimavoq. Namminersortuaqqat ipisitaasutut misigisimalerlutik.

Uku oqaatigilaassavakka GrønlandsBank-ikoq KNI-iunngitsoq Brugsen-ip pisiarivaa, taavalu unammillertaata KNI-p Sisi Sport-ikoq pisiaralugu, maannakkut imaappoq ullut tamaasa unnukkut qulingiliat tungaannut aatsaat matusarlutik, soorunamiuna pisiniarfeeraatillit ajornartorsioqaat napaniarnermikkut.

Ukiut kingulliit taakkartorneqartartoq qallunaatoorlugu taassavara - Lukkeloven - tassa pisiniarfiit ammasarfiinut tunngasoq. Qanoq qaqugu aaqqiivigineqassanersoq.

Ila qaquguuna pissutsit taakkartukkagut aaqqiiviginiarneqartut. Ersarilluinnarpormi unammilleqatigiinnermi equngatitsineq pisortaniit ersarissumik ingerlanneqartoq, aaligooq Naalakkersuisoqatigiit aappaata Siumukkut qineqqusaarutiminni taakkartoraat Pisortanik namminersortunik unammillissanngitsut, kisiannili suleqateqartariaqartoq. Oqaasiinnaanerput qineqqusaarnermi atorneqarsimasut.

Ilanngullugu Kattusseqatigiinniit oqaatigissavarput KNI Pilersuisumut angallassineq nioqqutissanullu tunngatillugu uterteqqinniarli, tassani eqqarsaatigaagut Nunatsinni angallassinerup pissutsit nioqqutissanik angallassinermut tunngasut aaqqinneqassappata inuiaqatigiinnut akikinnerpaaq ujartortariaqaratsigu.

Namminersornerullutik Oqartussat KNI Pilersuisullu isumaqatigiissutaasa sukumiisumik misissorneqarnissaat Kattusseqatigiinniit Inatsisartunut aammalumi Naalakkersuisunut inassutigerusuppavut.

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta apeqquteqaateqartunut naatsumik oqaaseqarluta apeqquteqaateqartunut tapersersuinerput Kattusseqatigiinniit oqaatigissavarput aammalu Naalakkersuisut akisinnaassagaat taakkua taakkartukkagut.

Godmand Rasmussen, siunnersuuteqartoq, Atassut:

Uanga oqaatsit taama amerlatigisut aninneqareermata takisuumik oqaaseqarnianngivippunga. Kisianniuna Siumukkut oqaaseqartuanut naqqiuteqalaarusuttunga.

Tassa uani oqaaseqartuata oqaatsit atugai piviusuunngimmata, issualaarniarpara naatsoralaannguummat. "Taamatut allanngortiterineq qularutissaanngitsumik sungiusimalikkap qimanneqarneratigut angallassisut niuertullu nutaamik sungiussinialernissaat, kukkunernik nutaanik pisoqartalerneranik aallartitsiinnartussaassaaq.

Tassa Paaviaaqqap uani oqaaseqarnermini oqaatigaa Upernavikkut Uummannarlu pajuttorneqarnerat, tassa tassani erserpoq taamungaannaq taqamoriaasoq. Ukiorpassuarni taanna uagut aaqqinniarsimavarput, upernaaq mannalu tassa aaqqiineq taanna pitsaalluinnartumik aallartippoq.

Imaalivoq, Sisimiuninngaannit Upernavik toqqaannartumik pilersorneqalerpoq - Algafil-imik - tassa nunaqarfiit tamarmik tikinneqartarlutik. Qammarujussuaqarpoq motor-ilimmik. Siornatigut imaattaraluarput. Pajuttoq Aasianninngaanniit pilersuisoq Upernavimmut niooraasarpoq, taava niooragarsui taakku uagut nunaqarfinnut assartortarpagut aamma taamatorluinnaq Uummannami.

Massakkut pajuttaatip toqqaannartumik pajuttulerpai nunaqarfiit tassalu taanna pitsanngoriaatitsivoq nioqqutissanik qimatsisarnerpassuit usingiaanermut ilassaanneqartarput massakkut aaqqikkiartulerput taannaana naqqiutigilaariga. Alloriarnerup tassa taanna kusanartup aamma ilagimmagu.

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik Guulumaap erseqqissaassutaanut umiartornermut ingerlataqartutut saqqummiutai qujassutigissavakka.

Ilaatigulli oqaatigineqartorparujussuit KNI Pilersuisoq - nunaqarfinnut 50-it sinneqartunut taavalu aamma illoqarfinnut isorliunerusunut isumaginnittussaq - pisussaaffilersimavarput saniatigut Aktieselskab-iutillugu taavalu saniatigut isumaqatigiissuteqarfigalugu annertuumik kiffartuussinissamik Naalakkersuinikkut piumasarineqartut najoqqutaralugit kiffartuussinissamik annertussusilikkamik aningaasartalerlugit. Taanna Inatsisartunit aalajangernerannik toqqammaveqarpoq.

Aamma kiffartuussinerup isumaqatigiissutitaanut aningaasartai aamma Inatsisartut aningaasatigut inatsisissatigut ukiut tamaasa aalajangertarpaat. Tamanna Inatsisartut namminneq peqataaffigaat.

Matumunngalu erseqqissaatigissavara ilaatigut ajornannginaaraangami ullormiit ullormullusooq kiffartuussinerup isumaqatigiissutaareersut toqqammavigalugit allanngortinneqarsinnaaneranut isumaqartoqarnera tamanna soorunami piviusuunngimmat.

Isumaqatigiissutit tassaapput ukiumut killilerlugit isumaqatigiissutaasut taamaattumik isumaqatigiissutip qeqqinnaatigut allanngortitsisinnaaneq pissuserissaarnerunavianngilaq. Aamma tamanna nalunngilara Inatsisartuni amerlanerit ilisimagaat tamanna.

Taamaattumik Naalaakkersuisooqatigiit qaammatit arfineq marluk atareernitsinni siullertut Inatsisartunut kiffartuussissutigisimasarput tassaavoq Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfinni ataasiakkaani Aktieselskab-ini isumaqatigiissutigisimasaat, kiffartuussivimmi Naalakkersuisoqarfimmi Pisortaqarfimmi ataatsimi katersorneqarsimammata. Taama ilillugit misissorneqarsinnaasunngorlugit.

Taamaalillugit nutarternissaannut aappaaguminngaanniit aallartittussamik toqqammavigissaarnerulluta siornatigut isumatusaarnertut isigineqarsimagaluarpoq tamanut tamaanga siammarsimassasut, kisiannili kukkunerit aamma ilinniarfiusarmata tamanna ilinniarfigalugu massakkut katersorneqarsimapput. Qujanaqaaq ullumikkut oqallitsitsisunut.

Naalakkersuisut KNI-mik allanillu selskab-inik isumaqatiginninniarnissatsinni Inatsisartut oqqersuutaat nassarlugit isumaqatiginninniarnigut ingerlatissavagut, Inatsisartut aamma ilisimassavaat kiffartuussinissamik annertussusilimmik aalajangersimasumik piumasaqarnermikkut aningaasartaanut aamma piareersimassagamik.

Ilaatigut KNI Pilersuisoq A/S aammalu Royal Arctic nunaqarfinnut kiffartuussiviata akornanni isumaqatigiissuteqartoqarsimavoq Naalakkersuisut avaqqullugit kisianni selskab-it imminnut isumaqatigiittarnerat najoqqutaralugu qanoq kiffartuussinerit assartuinerit ingerlanneqassasut, taakkulu ilanngullugit Naalakkersuisunit uagut alaatsinaakkusuppavut Uummannamut Upernavimmullu pissutsit taamaalersimanerat aammalu Nunap sinnerani assartuussinerit qangali KGH-qarnerata nalaani illoqarfimmiit nunaqarfinnut pajuttornerit ilaatigut Aktieselskab-inngortitsinermut atatillugu aamma kiffartuunneqarnissamut isumaqatigiissummut atatillugu KNI Pilersuisoq pisussaasimavoq akikinnerpaatitsiniarsaraluni assartuineq ingerlatissallugu.

Taamaattumik isumaqatigiissutit tamaasa misissussavagut aammalu ingerlaqqeriarnissatsinnut isumaqatiginninniarnissatsinnut tamakkua aaqqitassartaqartut isigisimagutsinik aaqqinniarsarissavagut soorunami.

Ilaatigut oqaatigineqartoq qaammatit marlungajannik sioqqutsilluni inniminniisalernissap nassatarissavaa KNI Pilersuisup nunaqarfinni quimik allanngortitsisariaqarnera annertusaasariaqarneraluunniit aamma tamanna KNI Pilersuisup manna tikillugu assorujussuaq kusanaqartumik ingerlassimavaa.

Isumaqarpunga nutarterinerit pisiniarfitsigut, sulisut ineqarnerisigut, quitigut, pikkorissaanertigut ingerlanneqarsimasut annikigisassaanngeqisut, kisianni Kattusseqatigiinnut oqaatigissavara, sooq ilinniartitaaneq pisortat akilissavaat, sooq patajaallisaaneq pisortat akilissavaat immaqa taama inngitsutut oqaatigineqarsinnaanngilaq.

Ilaatigut ujartugarsi tassaavoq, sooq nunaqarfinni nioqqutissat akisunerunersut. Illoqarfimminngaanniit nunaqarfimmut assartuineq akeqarpoq. Taannalu akilerniarlugu kiffartuusseqatigiinnissamik isumaqatigiissut atsiorneqarsimavoq - taakkununnga matusissutissatut.

Taassuma saniatigut KNI Pilersuisoq nukissaqangaalersimavoq pikkorissaanissaminut, KNI nukissaqalersimavoq patajaallisaanissaminut, KNI nukissaqalersimavoq quitigut pisiniarfitsigullu piorsaanissaminut - orniginarnerusunngorlugit, sulisunut najoruminarninngorlugit kiffartuussineq pitsaanerusunngorlugu.

Tassungalu atatillugu Kattusseqatigiinninngaanniit apeqqutigineqartoq KNI-p sulisuminut pikkorissaanernut aningaasat ukiumut atortarneraat, 12-13 mio-it ukiumut atortarpai - annikigisassaanngeqaat - pisortat ingerlatarinngisaat kisianni selskab-it nammineq ingerlatarisai nunap killeqarfii allaat pitarlugit avataanit ilisimaneqarlutik, tusaamaneqarlutillu nuannaartorineqartut.

Namminersortut nunaqarfinni pisiniarfiaraatillit pisiniarsinnaanerat taanna ajornaquteqanngilaq, kisianni KNI-mi - sualummik sikusartut eqqarsaatigissagutsigit - KNI Pilersuisumut pingaaruteqarpoq sioqqutsilluni ilisimariissallugu niuertarfiutillit qanormita annertutigisunik pisinialersaarpat piffissap ingerlanerani.

Taama iliortoqanngippat KNI pisiniassooq nammineq nioqquteqarsinnaanini najoqqutaralugu, taamaattumik ilaatigut oqaatigineqartoq isumaqatigiissusiortoqarsinnaasoq KNI privat-illu akornanni Siumuminngaanniit taanna oqaatigineqaqqooqaaq, taanna isumassarsiatsialaavoq aamma qangali KNI-minngaanniit ujartorneqartartoq.

Uagut niuerfiginiarutsigu quigut akeqanngitsumik peqqumaasiviginiarussigit takanna - taamaallaat sioqqutsilluta umiarsuarmik bestille-nnginnitsinni, ukiup sikunnginnerani, ilisimarusuppagut ilissi iveeqqat kg qassi ukiumut nioqqutigissamaarnerisi, kaffi kg qassi nioqqutigissamaannginnerisi taava taakku ilanngullugit inniminnissavagut quimiitillugillu pisariaqartileraangassigit aasagassasi.

Ilaatigut Siumuminngaanniit oqaatigineqartoq Skibsproviantering-imik immaqa taaneqarsinnaavoq, angalaartuugatta inuiaat taava pisiniarfiit ammasarneri nunaqarfinni aammalu atortussanik - angalaarnermut atortuunerusunik - nalinginnaasunik nioqquteqartarnissaat, taanna tusaatissatut tigussavarput KNI-mullu ingerlateqqillugu.

Taamatut ingerlatsinerit nutarterinerit aasaq manna tusarsaapput, nutaanngoriartorneq KNI-p malinnaaffigaa, inuiaqatigiit piumasarisagut najoqqutaralugit isumaqarpunga kiffartuussineq kusanartoq ingerlanneqartoq.

Naak oqaatigineqartutuut kiffartuussineq tamarparpassuatta naammagisatsinnik qularnanngilaq pilernavianngilaq. Qanorluunniit pitsaatigisumik KNI-mi sulisut sullissigaluarpata naammagittaatsunik ilaqartuassaagut, tamanna tupinnanngilaq aamma.

KNI sanaartugarpassui taavalu aamma ilinniartitaanermut tunngasunik naammassisai ilaatigut apeqqusersorneqarlutik ilaatigut nersualaarneqarput. Uagut Naalakkersuisuninngaanniit isumaqarpugut KNI-p manna tikillugu inuiaqatigiinnut tamakkunatigut tunniussimasai qujalluta nersorinnillutalu tigusariaqarigut.

Taavalu akit. Aasaq manna ilumoorpoq ullaakkorsiutit Corn Flakes-it tusaamasanngorsimammata Nunatsinni akimikkut assigiinnginnerujussuarmikkut.

Taavalu uagut saqqummiussatsinni oqaatigaarput KNI Pilersuisoq KNI Pisiffiullu akit tamavissuisa naatsorsorutsigit assigiinngissutaa 3,6-itut KNI-mit naatsorsorneqarsimasoq, uagut naatsorsunngilarput, KNI-p naatsorsugarai.

Uagut Naalakkersuisuni pisiniarfiit angalaarfigalugit qanoq akeqartitsineri naatsorsorsinnaanngilagut.

Ilaatigut atortussat soorunami akisunerusarput, ilaatigut assigiittarput ilaatigut allaat Pilersuisup nioqqutai nunaqarfinni akikinnerusartut paasivarput.

Taamaattumik 30-40 %-imik nioqqutissat ilaasa akisunerusarsinnaasimanerat, tamanna atassumminngaanniit oqaatigineqartoq, taanna soorunami inooqataaffigineqarsinnaanngilaq aammalu pisisartut siunnersuisoqatigiivisa akinik misissuisarnerata saniatigut sukumiilluinnartumik pisortatigoortumik misissuisitsinissaq tassaavoq ilaatigut naatsorsueqqissaartarfik peqatigalugu Naalakkersuisut misissuisitsilersaaratta aamma isumaqatigiinniartarnissani toqqammavissagut pitsaasuutinniarlugit.

Aammalu KNI Pilersuisumi sulisut nunaqarfinni ilaatigut nammineq pisuussutiginngisaannik saassutarineqartarnerannut illersuutissaannut pilersueqataaffigerusukkatsigit tassami ilaatigut naalakkersuinikkut Inatsisartuni akiliutigineqartoq toqqammavigalugu kiffartuussinerup annertussusaa aalajangerneqarsimagaluartoq taamaattoq nunaqarfinni Pilersuisup sulisui ilaannikkut eqqortuliornerinnaanngitsunik saassutarineqartartut tamatta ilisimavarput.

Nutarterinissaq, aap, KNI Pilersuisumi kiffartuusseqatigiinnissami nutarterinissaq tamassa ingerlavoq aamma ullumikkut oqallinneq tunngaviussooq isumaqatigiinniarnernut taavalu unammilleqatigiinnermut aalajangiisartunut ataatsimiititamut innersuussineq, soorunami ilumoorpoq maani Naalakkersuisuni ilisimasarput taassuma atuutsinneqalernermini manna tikillugu tamatigut naammaginartunik sulisimannginnera Naalakkersuisuninngaanniit nassuerutigaarput.

Kukkunerit taamaattut iluanngitsumik pitsaanerusinnaasumilluunniit aaqqinneqarsinnaasimasut aaqqinniartariaqarput, tamannalu Naalakkersuisunit aalajangiiffigereerparput unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap akikinnerpaamik pitsaanerpaamillu kiffartuussinissaa inuttaqarnermigut maanngaanniit allaffissuarmi inuttaarulluni avataaninngaanniit pissutsinik paasisimasaqartunik inuttalersorluni taavalu aamma konkurrencestyrelse-mik taaneqartartoq suleqatigalugu kiffartuusseqatigiinniissamik allaffissornermi aali maani inissaqartitsineq maani pinngikkaluarlugu avataaninngaanniit apeqqutit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut apuunneqartut taamaalillugit suliarineqarsinnaanngorniassammata eqaannerusumik.

Atassumminngaanniit ilaatigut oqaatigineqarpoq isumaqatiginninniarnermi ilaatigut anguniarneqartariaqartoq illoqarfimmut qaninnerpaami akigitinneqartut nunaqarfigisani atuutsinneqassasut taanna taamanikkut siunertaasimavoq Aktieselskabinngortitsinermilu ilaatigullu assartuinerup akiisa allanngorarnerani tamatuma piviusunngortinniarnissaa ajornakusoortussaavoq. Angujuminarnerpaaq tassaasussaavoq Nunatsinni akit nunaqarfinni illoqarfinnilu assigiinngissutaasa assigiimmik aaqqiiviginissaat ilaatigut kiffartuusseqatigiinnissami isumaqatigiissut Inatsisartunillu akilerneqarumasoq qanoq annertutigisoq paasineqarneratigut. Tamanna takkutissaqqaarpoq ukioq tulleq isumaqatiginninniarnerit naammassippata.

Ilaatigut oqaatigineqarpoq KNI Pilersuisoq Royal Arctic nunaqarfinni kiffartuussiviani akeqanngitsumik assartuunneqartarmaat privat-it aamma taamatut pineqartariaqartut.

Massakkut ulloq kingullioqqooqaat aqaguunngikkuni oqaluuserisassatsinnut ilaavoq usinik assartuinermi assigiimmik akeqartitsinermi nassuiaat qangali Inatsisartunut tamanut agguaanneqareersoq, tassanilu oqaatigineqartoq tassaavoq illoqarfigisamiit nunaqarfimmut assartuineq ima imatullu annertussuseqarpoq, kisianni Danmark-iminngaanniit aaqqissuussineq imaappoq. KNI Pilersuisup niuertua piniarsinnaavoq Danmark-iminngaanniit toqqaannartumik taava Danmark-iminngaanniit nunaqarfimmut apuullugu akeq taanna assigiippoq, illoqarfimmullu niuneqaqqaassappat, illoqarfimmilu poortoqqinneqarluni nunaqarfimmut nassiunneqassappat aatsaat taanna akeqalissooq.

Taamaammat illoqarfimminngaanniit nunaqarfimmut assartuineq KNI-uguni namminersortuuguniluunniit akiliisarput ullumikkut Inatsisartut aalajangigaat najoqqutaralugit.

Taava akikilliliisimanermut oqaatigisarput Atassumminngaanniit salluiarneqarpoq immaqami Atassutip sallusimagutta uppernarsartariaqarpaa sallusimanersugut taavalu taamaalilluta akileriippugut, uagut misissuisimanngilagut KNI nammineq ingerlatsisuugami ilisimasani najoqqutaralugit ilisimatippaatigut Tunuminngaanniit Qaanaaminngaanniillu tuniniarneqarsimagaluartut sinneri akikillineqareeraluarlutik maani apuunneqarsimasut taavalu akikillillugit akiginiarneqarsimasut.

Uagut sallunerpugut Atassulluunniit sallunerpoq, naluarput, uagut isumaqarpugut KNI nammineq nalunaarusiaa tamatumuuna akissuteqarnissatsinnut tunngavigisariaqarsimagipput, allamik qanoq iliussagatta.

Taavalu piumasaqaatigineqaqqusat aalajangersimasumik aki qaffasissusilerneqassasoq nunaqarfinnit kiffartuussinissamut isumaqatigiinniarnitsinni taamatut pissuseqassuugut, Atassut taamatut oqarpoq.

Nioqqutissat aalajangersimasut nikerartuarnerat assartuinermi akit pissutsillu allat najoqqutaralugit aalajangersimasumik qaffasissusilimmik suut tamaasa akilersussagutsigit, aap taama iliorsinnaavugut Inatsisartut taakkuninnga akisunerunerat nammineq Inatsisartut akilerumassappassuk, aktieselskab-i uagut taamatut piumaffigisinnaanngilarput.

Aammalu nioqqutissanngooq naammaginartumik amerlassisillinngooq pigineqartariaqarput, tamanna anguniassavarput. Aamma tamanna isumaqarpunga isumannaarniarneqareersoq, kisiannili tamanna naammaginartumik naammassineqartarsimanngippat assigiinngitsunik tamanik pissuteqarsimassooq.

Taavalugooq aamma kiffartuussinissami isumaqatigiissuteqarnissatsinni namminersortut asattuunneqarnissaat taamatungajak oqaasertalimmik Atassutermiut oqarput.

Naak unammilleqatigiinnissamik ujartuineq, unammeqqoqalugillu illua'tungaanik noqillugillu pissagutsigit Naalakkersuisut uagut tamanna isumagisassarivallaarunanngilarput. Naalakkersuisut Inatsisartunit peqquneqarnerput najoqqutaralugu nunaqarfimmiut naammaginartumik kiffartuunneqarnissaat Pilersuisoq aqqutigalugu tamanna isumagisassaraarput.

Taassuma saniatigut KNI-p namminersortut kiosk-iutillit pisiniarfeeraatillit kiffartuutissagunigit taakkua namminneq akunnerminni niueqatigiittut niuertutut namminneq taakku niueqatigiittariaqarput.

Taavalu aamma Atassutip pingaartutut tikkuarpaa isumaqatigiinniarnissatsinni anguniassagipput nioqqutissat tunineqarsinnaajunnaartut siullermik sumiiffimminni akikillineqartariaqartut. Tamanna immaqa tupinnartorsualiarinngikkaluarlugu naammassineqarsinnaassooq. Soorlu KNI-p tamanna ingerlatereersimagaa.

Pikkorissaanerit Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaatigineqarput, atortut nutaat najoqqutaralugit soorunami pikkorissaanerit anngertuut ingerlanneqartut oqaatigereerparput.

Taavalu aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit paatsoornikkut una oqaatigineqarsimavoq nunaqarfinni niuertut iluanaarutitik najoqqutaralugit iluanaarutitik namminneq kaasarfimminnut iliinnartalersimagaat.

Taamaassappat niuertunngorusuttugut amerlassagaluaqaagut, kisianni pissutsit taamaavinngillat. Taamaallaat KNI Pilersuisup nunaqarfinni niuertarfiutiminni sulisut ataasiakkaarlugit, naammassisaat najoqqutaralugit nersorinnissumik allagartamik tunisarpaat, taannalu nalunngilara nunaqarfinni sulisunut assorujussuaq qiimmassaataasoq. Attaveqarnermikkut imminnut kikkut qanoq pineqarsimanerat arajutsisanngilaat, aammalu KNI-p sulisuminut atuagassiaannut tamakku saqqummiunneqartarput.

Bestille-sarnerit siornatigut ingerlaannarsinnaanngillat, tassa nunaqarfinninngaanniit. Kisiannili pitsanngorsartuartariaqarnerat aamma qarasaasiatigut atuiartorneq nunaqarfinnut apuutereersoq isumaqarpunga ajunngitsumik ineriartorfiusut.

Kiisalu arlalinnik oqaatigineqartoq tassaavoq nunaqarfiit ineriartortinneqarneranut ataatsimiititaq uani isumaqatigiinniarnissanut peqataatinneqassasoq, tassa taanna apeqquterujussuaq, Naalakkersuisut akisussaatinneqartarpugut iliuuseqaraangatta. Naalakkersuisullu Inatsisartullu akisussaaffii assigiinngillat.

Taamaattumik uani oqallisigineqartut aammalu oqaluttut kingulliit ilaata nunaqarfiit ineriartortinneqarnerat pillugu ataatsimiititaliaq nammineq misissuinini takusani tusakkanilu najoqqutaralugit isumaqatigiinniarnissanut Naalakkersuisunut isummersuisinnaalluartoq, tamanna ajunngilluinnartutut isigaarput.

Kattusseqatigiinnut oqaatigissavara kiffartuunneqarnissamik Namminersornerullutik Oqartussat pisigaangatta, ilumut akiligarput pisarneripput taanna pikkoriffiginerusariaqaripput tassuuna Kattusseqatigiit isumaqatigilluinnarpakka, taamaapput ilumut pisiagut taamatut akileraangatsigit, kisianni qanoq nakkutigissavagut, tatigeqatigiinnermik toqqammaveqassappat imaluunniit Naalakkersuisut ataasiakkaarlutik angalaarluta ilumut isumaqatigiissupput eqqortinneqarsimanersoq misissussanerparput. Tamanna soorunami eqqortuliornerunavianngilaq.

Taavalu Naalagaaffimminngaanniit pissutsit tiguneqarmata pisariaqarsimavoq sumiginnagaasimasorparujussuit pisiniarfitsigut quitigullu pitsanngorsassallugit, tamanna ukiuni 86-iminngaanniit ineriartortinneqarsimavoq annertusineqarsimalluni 92-p kingornatigut

Paaviaaraq Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Siullermik Naalakkersuisunut Siumumiit oqariartuutigut tigulluarneqarmata qujassutigissavarput.

Aappaattut Atassummeersup Godmand Rasmussen-ip oqaatigivaa, Siumumiit oqaaseqaratta uanga pillunga pissusiusunik malinnaasimanngitsunga.

Godmand Rasmussen oqarfigerusuppara, oqaaseqartoq uparuarniarsimagaanni taava oqaaseqarnermini suna tunngavigineraa misissulaartaqqullugu.

Oqaaseqarnitsinni tunuminngaanniit tunngavigisagut tassaapput, soorlulu oqaaseqarnitsinni aallarniutitta ilaanni oqaatigigipput tassalu tunngavigalugu Naalakkersuisut akissuteqaataannut Siumumiit oqaaseqartui.

Tassalu taanna tunngavigalugu oqarpugut ullunik arfineq pingasunnik siusinnerusukkut periarfissaqartarsimaneq. Massakkut ullunik 55-ininngaanniit 60-inut sivitsorneqartut soorunami taanna nunaqarfimmiunut kialluunniit takusinnaavaa nioqqutissat eqqarsaatigalugit sivisunerusumik utaqqisarneq sunniuteqassasoq. Taannalu inussiarnersumik inassutigaarput aamma ajornanngippat arlaatigut Naalakkersuisunut nutarterinissami aamma eqaallisaavigineqarnissaanik kissaateqarluta.

Aappaattut Mogens Kleist-ip taavaa Siumuminngaanniit namminersortut periarfissinnissaannik oqariartuuteqartarneq uani illua'tungilerniarlugulusooq oqaaseqartikkaatigut, tassunga tunngatillugu oqaatigissavara Siumuminngaannit oqariartoratta aamma namminersortut nunaqarfinni pisiniarfiutillit aamma pingaartumik sikusartumi aamma periarfissinneqarnissat, aammalu kajumissaarlutigit taakkua aamma KNI tungaanut isumaqatigiissusiorsinnaanissaat pilersorneqarneq eqqarsaatigalugu. Aamma Naalakkersuisut tigulluaraat paasivarput.

Naalakkersuisut aappassaanik akissuteqarnermini oqaatigisaanut tunngatillugu, tassalu nunaqarfiit ineriartortinneqarnissaat pillugu Inatsisartut Ataatsimiititaliaat kajumissaaripput.

Tassunga tunngatillugu uagut oqaatigaarput isumaqatigiissutit nutarterneqarnissaanut atatillugu Naalakkersuisut aaqqiiniarnissaanut kaammattuutissanik nunaqarfinnut ataatsimiititaliaq imaluunniit ineriartortitsinermut ataatsimiititaliaq kaammattuutissanik katerseriarluni Naalakkersuisunut saaffiginnissuteqassasoq, tassalu taanna uagut Siumumiit inassutigaarput.

Hans Enoksen, Siumut:

Siullermik tupigusuutigilaarpara partiit allat nunaqarfinnut tunngatillugu paasisimasaasa killeqassusii. Assersuutigiinnarlugu siullermik Atassutikkut oqalupput nunaqarfinnut nioqqutissanik assartuineq akeqanngitsoq. Taamaattoqanngilluinnarpoq. Aamma allatulli Pilersuisoq akiliisinneqartarpoq.

Aamma Umiaq Arctic Line nioqqutissanik assartuinngisaannarpoq, taanna oqaatigissavarput. Taamaammat kaammattorusunnartorujussuupput, ersarissumik paasiumasaqaraangamik, paasiniaaffissarpassuaqarmata aamma toqqaannartumik Pilersuisumut saaffiginnittoqarsinnaammat, ajornartorsiutit ersarissumik paaserusukkunikkit paasiniaasaqqullugit.

Aamma IA-kkut oqaaseqartuat tupigusuutigilaarpara, tassa uanga aamma nammineq niuertutut sulivunga, naak niuertuaqqatut uani taagorneqaraluartut, oqaatigineqarmat sinneqartooruteqaraangatta nammineq kaasarfitsinnut ikisarigut. Taamaattoqanngilluinnarpoq.

Massakkut ileqquuvoq Pilersuisumi soorlu pitsaasumik angusaqaraangata nersorinnissutinnguamik sulisut tunineqartarlutik. Taannalu kisimi massakkut periarfissaavoq.

Taamaammat pissutsinik iluamik maanngaanniit oqaluttarfimminngaanniit oqaluttoqartarnissaa tamatta soqutigisariaqarparput, pisariaqanngitsumik inuiaqatigiinnut kukkunerit allallu suaarutigineqartarnerat maanngaanniit unittariaqarmat.

Godmand Rasmussen-ip oqaatigaa nammineq umiartortutut eqqarsarluni kiffartuussineq pitsaalluinnartumik ingerlanneqartoq nunaqarfinnut. Kisianni eqqaamavara siornali Kuulumaat Upernaviup eqqaani angalaartoq, uanga aasaq manna sinersorpunga Avannamut Tasiusaq tikillugu, tassanilu takusinnaavara, ajornartorsiutit annertuumik atuutsinneqartut.

Pilersuisumi kiffartuussineq pitsaasumik ingerlasutut oqaatigerusussavara maanngaanniit kisianniliuna ajoraluartumik nioqqutissatigut angallassinermi, angallassinerliorneq taanna pissutaalluni Pilersuisoq kukkutaartutut allatullu suaarutigineqartartoq uffa taamaattoqanngilluinnartoq. Umiartortitsineq tassani annerpaamik pissutaavoq, nioqqutissaqarniarnikkut pissutsit eqqarsaatigalugit.

Kattusseqatigiit ilaatigut oqaatigaat ilinniartitaaneq ilaatigut apeqquserlugu, kisianni ilinniartitaaneq taanna Pilersuisumi assut pitsaasumik siumut ingerlanermi takutitsisuuvoq. Aammalu ilaatigut immaqa pisariaqanngitsumik aningaasartuutigisartagarpassui tassani ilinniartitseqqissaarnikkut pinngitsoortitsisinnaanngorsimallutik. Taanna tamatta tulluusimaarutigisariaqarparput.

Akikilliliineq Atassumminngaanniit oqaatigineqarpoq ilaatigut akikilliliisoqarnaniluunniit nunaqarfinninngaanniit nioqqutissat aallarartinneqartartut. Aamma taanna eqqoqqissaartuunngilaq, taamaattoqanngilaq. Piffinni tamatigut akikilliliineq atorteqqaarlugu aatsaat aallarartitsisoqartartoq.

Taamaammat assorujussuaq paatsuunganartippara oqaatsit maani anissorneqartut, uanga nammineq nunaqarfimmiutut misigisakka aallaavigalugit eqqunngitsut amerlangaarmata ilaatigut tupigusuutigaara taamatut oqaluttoqartarsinnaammat maani oqaluttarfimmi.

Taamaammat kaammattuutigerusunnarpoq Inatsisartunut ilaasortat sumulluunniit periarfissaqarmata paasiniaanissaminnut, nalornissutitik allallu ersarissumik paaserusukkunikkit pisortaqarfiit saaffigisinnaammatigit aamma taakku ikiuunnissaminnut piumassuseqarmata, taanna erseqqissaassutigiinnarpara.

Augusta Salling, Atassut:

Siullermik annertigut Naalakkersuisup akissuteqaataa uani kingullermik oqalunnermini naammaginartutut tiguara.

Tassa uani nutaamik naliliinissami isumaqatigiissutip nutarternissaani pingaaruteqarluinnaqqissaarpoq ullumikkut atuisartutut ilisimasagut tunngavigalugit isumaqatigiissutip suliarineqarnissaanut Inatsisartut isummernissaat suut iluarsineqartariaqartut aammalu isumaqarpunga ullumikkut oqallinnermi tamanna anguneqarsimasoq pitsaasumik, Naalakkersuisut taamaalillutik suleriaqqinnissamini isumaqatigiissutini isumaqatigiinniarnissamini sakkussaminik pitsaasunik maanngaanniit tunineqarsimasut.

Hans Enoksen-imut oqaatigisariaqarpara uagut aamma ilisimasaqangaatsiarpugut Pilersuisoq ingerlatsivinnik tunngasunik, uanga nammineerlunga Pilersuisup sullitaaninngaanneersuuvunga, tassa Qeqertarsuaq aamma Pilersuisup sullitaraa aammalu Godmand Jensen taamak inissisimavoq, tassa uagut saqqummiussisugut suliassamik uuminnga ilisimalluinnaqqissaarparput Pilersuisup sullissinerani qanoq ajornartorsiutit ittut atugarineqarnersut.

Taamaattumillu pisariaqartissimavarput nutaamik isumaqatigiinniuteqartoqartinnagu ulluinni ajornartorsiutigisartakkavut aammalu tusagassiutit aqqutigalugit tusartuartakkavut aammalu inunnik naapitsigaangatta oqallisigineqartuartut taakku aaqqiivigineqarnissaat eqqarsaatigalugu isumaqarluinnaratta maani oqallittoqartariaqartoq aamma isumaqarpunga iluatsitsilluarsimalluta oqallitsitsinitsinni.

Aamma IA-kkormiut oqaatigisaannut niuertut immaqa akinik qaffassaasarnerat, nammineq imminut eqqarsaatigalutik nammineq kaasarfitsik eqqarsaatigalugu taanna aamma uagut sakkortunerpaamik tunuartikkusupparput.

Nalunngilarput aamma niuertut pinngitsoornatik soorunami oqimaatsumik suliaqartarput aammalu taamaattumik Pilersuisup immikkut aaqqissuussisimanera taanna uagut iluarrilluinnaqqissaarparput.

Uani uagut oqalunngilagut suna tamarmi ajortoq Pilersuiffiup suliaani kisianniuna Namminersornerullutik Oqartussat isumaqatigiissuteqarsimanerata iluani uagut suliareqqusagut naammaginartumik ingerlanneqarsimanersut taanna apeqquseripput, uagut upperilluinnarparput aamma namminersortut Pilersuisullu akornanni oqaloqatigiittoqarsinnaassasoq qanoq ittumik pitsaanerusumik angusaqartoqarsinnaassasoq suleqatigiilluni. Uani apeqqutaaginnarpoq assigiimmik unammillernikkut inissittoqarsinnaanersoq uagut isumaqaratta ullumikkut taama ittoqanngitsoq.

Massakkut Namminersornerullutik Oqartussaninngaanniit Pilersuisoq aningaasanik imanna pisarpoq, pissutigalugu niuernikkut akilersinnaanngitsumik ingerlatsisinnaannginneq pissutigalugu. Kisianni saniani namminersortoq taamatut pissarsinani affarlini unammillertariaqartarpaa aningaasanik taamannak pissarsisimasoq. Taakkulu isumaqarpugut aallariarfii nalimmassarnerusariaqarput, taannalu isumaqatigiissutip nutarterneqarnissaani eqqumaffigineqartariaqartoq eqqartorparput.

Aammalu taama oqaaseqareerlunga oqaatigissavara akikilliliisarnermut tunngatillugu, tassa soorunami aamma nalunngilarput illoqarfinni akikilliliineq ingerlanneqartarpoq, kisianni maluginiarneqarsimasoq annertooq taanna akikinneeraararsuanngorlugit maani illoqarfimmi amerlasoorparujorujussuit akikillineqarsimasut. Tupinnartutut isigigatsigu uagut illoqarfinni mikisunnguani marlunninngaanniit taakkua atisarparujussuit ingerlanneqarsimappata aammalu nalunnginnatsigu Pilersuisup tapiiffigineqareerluni taakkua tapiiffigineqarsimanerup ataani pineqartut taava Pisiffimmi tuniniarneqartut, taanna aamma eqqumiitsortaqartutut taasinnaagatsigu.

Illoqarfimminngaanniit nunaqarfimmut angallassisarnermut tunngatillugu taanna Anders Nilsson-ip akissavaa, tassa tassunga killikkallarpunga qujanaq.

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit:

Kingumut qivialaaruma oqaaserineqartunut taakkartorneqanngitsut ilagivaat KNI-mi sulisut ikilisarneqarnerujussuat. Kingullermik isumaqatiginninniartoqarmat tusarsinnaavagut Sisimiuninngaanniit qanoq oqaluppat, KNI-mi sulisut ikilisarneqarsimasut taanna ilumoorpoq.

Aammalu KNI-mut tunngatillugu oqaatigisinnaavara nutarterinerit taakkartorneqartut ilinniartitaanermut 12-13 mio. atorneqartartut, sooq KNI-p nammineerluni taakku isumagisinnaanngilai sooq uagut akilissavagut imaappa tassa niuernermut taanna unammilleqatigiinneq Naalakkersuisuninngaanniit KNI aqqutigalugu taamatut illua'tungilerneqareerpoq. Taamaattumik oqarsinnaanngilagut assigiimmik niuertutut massakkut ingerlatsisugut, naamik taamaanngilluinnarpoq.

Nunaqarfinni inuuniarneq ima ajornartigaaq aammalu taakkartorneqarluni aningaasatigut qanoq akisunerutiginersut, sooq oqalullutik nunaqarfiit uagut illersortariaqarpagut illua'tungaatigullu inuuniarneq nunaqarfinni ajornakusoortorujussuuvoq ullutsinni.

Illoqarfinni namminersortut qanoq aaqqiivigineqarsinnaappat KNI Pilersuisoq 90 mio.-inik tunisaratsigu, taakkua eqqartorneqanngillat sukumiisumik imaappoq pisortaninngaanniit taamatut 90 mio.-nik aningaasaliinitsigut illoqarfinni tamani nunaqarfinnilu privat-it illua'tungilerlugit unammivagut.

Aammalu imaalersimavoq KNI ima sakkortutigisumik pissuseqalersimavoq allaat nunaqarfinni pisiniarfeeraatillit quersuarnulluunniit isersinnaanerat mattutivissimallugu tamakkua akuersaarneqarsinnaanngillat.

Paaviaaqqamut oqassuunga oqaatigisatit taakku qineqqusaarutissinni ersarissorujussuupput, Sisimiuniikkatta taakkartornikuuakka, ersarissorujussuupput, aamma Junnukkut eqqaamassavaat ataa'tunginnguani issiagamik, ersarissunngorlugit saqqummiunnikuuakka oqarlutik privat-it unammillerneqassanngillat kisianni privat-it suleqatigineqartariaqarput, taamaakkaluartoq massakkut qanoq ingerlasoqarpa.

Nalunngisakka malillugit privat-it arlallit inuuniarlutik tamaviaaruteqarput, napaniarlutik massakkut tamaviaaruteqarput.

Hans-i isumaqatigilluinnarpara taakkununnga uanga saqqummiussannut misissuisimavunga imaanngilaq uanga sianiillunga taamatut misissuisimananga saqqummiisunga, naamik.

IA-mut aamma oqassuunga Hans-i isumaqatigigakku taakku nunaqarfinni sinneqartoorutit kaasarfimminnut sooq nakkartittassavaat, nakkartinneq ajorpaat nalunngilluinnarpara, taamaattumik uanga Hans-i tassuunga tapersersussavara.

Kisianniliuna kukkussutigisartakkavut taakku aamma aaqqinniartariaqarpagut, suli massakkut ingerlassaagut Avannaani nunaqarfiit illoqarfiillu nioqqutissanik piniarunik aatsaat qaammatit marluk qaangiuppata tigusinnaavaat. Taanna akuersaarsinnaavarput? Taamannak million-erpassuarnik tapiisarluta, taamatut ingerlatsineq akuersaarneqarsinnaanngilaq.

Ilissi Avannaani Naalakkersuisut najugaqaluarussi akuersaarsinnaanavianngilarsi pisiniarfeeraateqarlusilu.

Uunga eqqaasissutigissavara ilumoormat illoqarfinni assigiinngitsuni akit assigiinnginnerujussui nunaqarfinnilu aammalu massakkut taakkartukkanni Sisimiunut assersuutigisannut ersarilluinnarpoq taamatut massakkut pisiniarfiit KNI-kkut unnukkut qulingiluat tungaannut ammasarnermikkut taakku illersorniakkatik unammillerpaat uffalu napaniarsarisut, aatsaat matugaangata aningaasat kaaviiaartittagaat aatsaat iluamik kaaviiaasinnaalersarput.

Taamaattumik isumaqarpunga taanna qallunaatut taaneqartartoq Lukkelov-i piffissaq aalajangersimasoq pisortat pisiniarfiisa matuneqartarnerat isumaqarpunga taanna eqqartorneqartariaqartoq.

Taamaanngippat oqaasiinnaassapput kusanartut Naalakkersuisuninngaanniit, namminersortut illersorniartigit, taamatut iliortoqarnavianngilaq taanna aaqqinngikkutsigu.

Ilaqutariippassuit nunaqarfinni illoqarfinnilu taamatut napaniarsaripput taavalu oqassuunga naggataatigut nunaqarfinni peqatigiiffiit taakku KNI-kkunnut assigiinngitsunullu oqaluleraangatta suaartartarput sooruna uagut arlaatigut ilaatinneqanngitsugut, isumaqarpunga aamma tamakku puigortariaqanngikkivut nunaqarfiit pigiuartuarniarutsigit aamma nunaqarfinni najugallit tusarniartariaqarpagut - qulaaninngaanniit naalakkersornagit - imatut issaasi imatut issaasi. Isumaqarpunga aamma tamakku tusarniartariaqarpagut tamatta soorunami pitsaanerpaamik Nunatta ingerlanneqarnera aamma KNI Pilersuisup ingerlanneqarnera taanna angorusupparput, kisianni kukkussutaasarsimasut aaqqittariaqarpagut. Imaanngilaq maanngaanniit taamatut oqalukkama KNI Pilersuisoq ajortutut isigigiga, kisianni kukkussutsip aamma Naalakkersuisuninngaanniit aamma nassuerutigisariaqarput.

Uani nassuerutigineqarput Tuusiminngaanniit oqaatigineqarlutik kukkusarnerit tamakkua siunissami pisassasut, kisianni taamatut niuertarfiuteqarluni qaammatit marluk utaqqisassalluni ajornakusoortorujussuussaaq.

Nalunngilara KNI massakkut ingerlavoq, kisianni nammineq ilinniartitaanerminut sooq tigusinnaanngilai, ukiumut sinneqartooruteqartarpoq, sooq taakku sinneqartoorutit ilai tapiissutitsinnut ilinniartitaanermut atorneqartartut sooq KNI-p nammineq isumagisinnaanngilai. Privat-eeqqaat taamatut isiorsinnaanngillat pisiniarfillit mikisunik. Taamaattumik isumaqarpunga KNI massakkut taamatut KNI Pilersuisoq taakkartorakku imaanngilaq ajortuinnarmik taakkartuiniartunga, kisianniuna kukkussutigut inuiaqatigiinnullu pitsaanerpaamik iliuuseqarniarutta aningaasanik sipaarniuteqarniarutta sipaarfigisinnaasagut ujartortariaqarpagut. Aamma kukkussutigut taamaattut aaqqittariaqarpagut.

Anders Nilsson, Atassut:

Marlunnik oqaatigisassaqarpunga, tassaavoq KNI Pilersuisoq maannakkut akeqanngitsumik Royal Arctic Service-minngaanniit akeqanngitsumik assartuisitsisinnaavoq, taanna aqagu oqaluuserisassatsinni qallunaatuuani qupperneq 17-imi allassimavoq.

Tassani assartukkat pillugit allassimalluni, tassanilu allassimalluni ullumikkut takkua akilerneqarneq ajortut, naluara taanna kukkunerusimanersoq kisianni tassanngaanniit taanna paasissutissaq tigunikuuara, kisianni aamma Hans Enoksen-ip oqaatigaa soorlu uagut paasisimasaqarata oqaluttugut.

Ukiut kingulliit sisamat ingerlanerani Kalaallit Nunaanni nunaqarfiit tamarluinnangajaasa tikeraarnikuuakka. Aasaq manna Kangaatsiamiikkama akit qaffasinnerujussuupput tassani takusakka.

September-ip qaammataani Ittoqqortoormiuniippunga tassanilu assut eqqumiigeqalugu pisiniarfiup ilisivippassui imaqanngitsut takullugit assut tupigusuutigaara, taamaattumik aamma isumaqarpunga tunngavissaqarluarlunga taamatut oqarnissannut.

Godmand Jensen, Atassut:

Oqaatigisariaqarparput oqallisissiami saqqummiinitsinni siunertarisarput maannakkut angusimallugu misigisimagatta. Tassa imaappoq ilaatigut eqqarsartoqarsinnaasarpoq immaqa silaannarmiit tigooqqakkanik taamatut saqqummersaasiortartugut kisianni Atassutip tungaaninngaanniit sapinngisatsinnik tunngavilinnik aammalu ilusilersorluagaasunik saqqummersaassinissaq anguneqartarpoq.

Nuannersorujussuuvoq partiininngaanniit nunaqarfinnut isorliunerusunullu Pilersuisup kiffartuussiviinut tapersersuineq aammalu siunissami ingerlaqqeriarnissami tapersersuerusussuseqarneq ersersinneqarmat.

Ilaatigut iserliunerusuni najugaqartuulluni eqqarsaqqajaanartarpoq politik-ikkut piumasaqaatigineqartut ilaatigut kiffartuussineq eqqarsaatigalugu ilumut eqqortinneqarnersut apeqquserneqartariaqalersarmat. Soorlumi uani maluginiarsinnaasarput unaavoq ilaatigut politik-ikkut piumasaqaatit tamakkiisumik KNI Pilersuisumi isorliunerusumi ilaatigut immaqa malinnaaffigineqarsinnaanngitsut, Naalakkersuisut aamma Pilersuisup akornanni immaqa paatsuunganerit annertuut pilersinnaasarlutik.

Kisiannili oqallisissiamik saqqummiinitsinni angorusutarput pingaarnerpaaq angusimavarput tassalu erseqqarilluinnartumik aammalu tapersersuerusuttoqartumik maanna oqallinneq ingerlanneqarpoq, tamannalu nuannaarutigissavarput aammalu siunissami ingerlariaqqinnissami Pilersuisoq aammalu politik-ikkut anguniakkat ataqatigiissaarneqarluarlutik siunissami ingerlanissaat neriuutigissavarput.

Tassalu taamaalillunga oqallisissiamut siunertarisimasarput angusimagatsigu nuannaarutigaara aammalu marlunnguit taatsiarusuppakka ukuusut oqaatigineqartarpoq kiffartuussinikkut ullumikkut angusimasarput pitsaasuusoq, aap taamaattoqarsinnaavoq kisiannili suli pitsaanerusunngortinneqarsinnaavoq immaqa oqaraanni Kattusseqatigiit oqaaseqarnerminni kingullinngorlugu taasaat KNI-p siornatigut kiffartuussinera isorliunerusunut pitsaasumik ingerlanneqarsimavoq immaqa aamma kiffartuussineq siunissami pitsaanerusunngortinneqassappat eqqarsaatigeqqinneqarsinnaavoq isorliunerusumik nunaqarfeqqortunerusunilu kiffartuussineq taanna akilersinnaasumik siornatigut immaqa uterfigineqarsinnaasutut nalilerneqarsinnaavoq.

Tassalu naggataatigut oqaatigissavara oqallisissiami saqqummiinitsinni anguniagaqarput anguarput aammalu tapersersuisunut tamanut qujarusuppugut.

Godmand Rasmussen, Atassut:

Uanga uani oqaaseqarninni Hans Enoksen oqarfigilaassavara uanga inuiaqatigiinnut tamanut pitsaanerutissavara isummernertinni ukiigatta Upernavimmiissimanera imaluunniit aasaq manna Upernavimmiissimanera apeqqutaatinngilara kisianni aamma piviusut nammineq aamma oqaatigivatit ersarissumik paasisaqarusukkutta sumulluunniit paasiniaasinnaanerput soorlulusooq taanna Paaviaaqqamut oqaatigingajalluinnaqqissaarit.

Paaviaaraq uanga taanna qassiiliuutiginianngilara aamma utertinnavianngilara taanna oqaaseq. Eqqortumik oqarpunga KNI-mi misiliisarneq upernaaq manna pisoq takornartaanngilaq iluarsaaqqinnerpassuit pisarput soorunalumi ajorsimappat aamma periarfissaqarpoq allanngorartin-nissaa.. Naalakkersuisut aamma nalunaarumminni taanna oqaatigaat.

Mattussisoqanngilaq kisianniuna uani oqaaseqaatinni tassani kukkusutit. Nunaqarfiit pineqartut tassaapput talittarfilunnerpaat Kalaallit Nunaanni illoqarfinni, taavalu umiarsuarnik tikittoqaraangat nammineq isinnik takusinnaagaluarukkit ulikkaavittarput talittarfiisa qaavi. Taakkorpiaasarpullu usingiakkat piffissarujussuarmik atuillutik uagut suliareqqittakkagut usilersoriarlugit nunaqarfinnut assartoqqittakkavut.

Massakkut taanna aaqqissuusseriaaseq Aasianninngaanniit aallaaveqarluni Diskobugt-ikkut aqqusaartuisarneq eqaallisaanerusoq aasaq manna aatsaat pilersoq.

Isumaqarpunga taanna siullermik suleriaatsimut sanilliutissagaanni pitsaasorujorujussuarmik taanna aallariartitsisoq. Aamma una oqaaseqaatissinni assut eqqumiigivara uagut oqarsinnaanngilagut 100 %-imik niuertut imaalersimasut ullut 55-it utaqqisarlutik.

Kisianni takornartaanngilaq nunaqarfinni usiloortarpugut aamma namminersortut nioqqutissaataat, apeqqutaanngitsoq soorlu ullut 60-it 55-it utaqqisassasut, taanna soorunami taamatut ajorsimappat aaqqiinissaq ilimanarluinnarpoq, aaku tusarnaarput Naalakkersuisugut taanna ilumut aalajangiusimaneqarsimappat isumaqarpunga aaqqiiviginissaanut aamma aqqutissanik periarfissaqareersoq.

Imaanngilaq uanga KNI tassani illersorniariga kisianniuna eqaallisaaneq uanga takusimasara taanna pillugu pitsaasumik pitsaasorigatsigu aamma tassani angallatip naalagaa upernaaq tamaavitta isumasiorneqarnikuuvugut, taamatut aallartitsiniartoqalermat.

Nunaqarfinni angallavigisartakkatsinni ajornartorsiutit taamanikkut sulisitsisutta piumasarinikuuaat aaqqiissutissanngorlugit tunniuteqqullugit. Tassa taakkuusimappullu aaqqiissutissatut siunnersuutaasimasut angalasartunit.

Uanga isumaqanngilanga aaqqissuussineq sunaluunniit aatsaat aallartittoq takuinnarlugu aamma avaallatiinnartalissagutta torinngitsuunavianngitsoq, una ajorpoq, una ajorpoq immaqa siunertaq ilaatigut ajunngikkaluartoq atortorissaarutitigut ilaatigut kipusuuallannikkut ajortoqalersorlu tamaavitta nilliinnartassagutta taanna aaqqiiniartarneq kipiluttunartassooq sulisuusunut.

Tassa taanna uanga - uani oqaluttorpassuarni - oqarluaannarsinnaavunga immaqa nunaqarfinnut tunngasunik, kisianni nunaqarfik ataaseq eqqarsaatiginagu siamasinnerusumik nunaqarfinnut tunngasoq immaqa paasisimasaqarfiginerpaavakka pilersuisoqarnerup tungaatigut ukiorpanni.

Siornatigut aaqqissuussineq pitsaasarsimanngivippoq allaat peqqusiileqinaannartarluni nioqqutissanik useqarani nunaqarfinnut aamma aqqusaartuisarneq.

Qujanaqaaq massakkut aamma pitsaanerutitaminnik Naalakkersuisut aamma siunniussimmata aaqqissuussinissap tungaanut.

Paninnguaq Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Siullermik soorunami Inuit Ataqatigiit sinnerlugit oqaaseqartuugama oqaatigisimasakka utoqqatsissutigivakka pissusissamisuunngitsutut anillaanneqarneri tunngavigalugit. Kisianni tassa ajoraluartumik uanga uukapaatinneqarsimassuunga, taavalu paasissutissat pingaaruteqartut allat pissarsiareqqaarnagit taamatut oqarnera ajuusaarutigalugu.

Niuertumik nunaqarfimmi namminermik oqarfigineqarnikuuvunga namminneq isertitatik ukiumut sinneqarpata iluanaarutigisinnaallugit.

Taanna kukkunera ajuusaarutigeqaara aamma neriorsuutigissavara kingornatigut taamatut pisoqaqqissanngitsoq. Kisianni taassumunnga upperinninninnut tunngavinnut ilaavoq illoqarfinni pilersuisoqarfinni nioqqutissat ataatsimoortut puuaninngaanniit peeriarlugit ataasiakkaartunngorlugit, ataatsimoortut akingisut ataasiakkaarlugit akilersorneqartut.

Taamaattumik aamma taanna tassani uanga upperinninninnut taassuma niuertup oqarneranut ilaasimavoq. Ajuusaarpunga taamatut pisoqarmat aamma nammineerlunga isinnik takusimavakka nioqqutissat ataatsimoortut Pilersuisoqarfimmi - assersuutigiinnarlugu pingasunnik imaqartussaagaluit akimillu ataatsimik akeqartussaagaluit nunaqarfimmi puuaniit peeriarlugit ataasiakkaarlugit aki pingasunik imallip akia ataasiakkaamut atortinneqartoq.

Taamaattumik aamma taamaattut pissutsit pisarsimassappata kialluunniit nunaqarfimmiup inuit ataasiakkaanut iluanaarniarfigineqarnissaannut atorsinnaanngitsutut nalilertariaqarpoq.

Taanna erseqqissaatigeqqiinnassavara assorsuaq ajuusaarutigigakku neriorsuinikuullungalu Inuit Ataqatigiit soorunami sinnerlugit oqaaseqarama kingorna taamatut pisoqaqqissanngitsoq paasissutissallu sukumiisut pissarsiareqqaarlugit matumuuna oqaluttarfikkut oqalukkumaarama.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Niuernermut Naalakkersuisup erseqqissaataanut ilassutigalugit marluk oqaatigilaarusuppakka uani oqaluuserisami aamma pingaaruteqarmata iluamik erseqqissumik paasissallugit.

Kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit KNI-mut suliassiissutaasut, aningaasartassaalu inimi maani akuerineqartut tassaasarput pisiniarfinnut KNI-p pisiniarfittut ingerlataanut tunngatillugit pisortatigoortumik inuiaqatigiit pisussaaffiattut isigalugu akuersissutigalugit nassiunneqartut. Taakkuupput uagut pisussaaffigut.

KNI-p iluani isumaqatigiissutinut ilaavoq pisiniarfiit nunaqarfinniittut nioqqutissanik pisassaqarnissaat pigisaqarnissaat qularnaarneqassasoq, taanalu uagut inuiaqatigiit sinnerlugit akisussaaffitsigut tigummivarput. Tassarpiaq akisussaaffik allanik imaqanngilaq.

Privat-inik ingerlasoqarnersoq allatulluunniit oqartariaqarpugut taanna Inatsisartuni maani uagut isumaqatigiissutitsinnut toqqaannartumik tunngassuteqanngilaq.

Privat-it nammineq ingerlanertik aamma ingerlappaat aamma Nunatsinni privat-it kattuffeqarput aamma namminneq niuernerminni ingerlatsivissaminnik suliarisaminnik. Kisianni akisussaaffitta sumeerpiarnera qiviassagutsigu inimi maani Naalakkersuisunilu akisussaaffipput tassaavoq KNI-mut isumaqatigiissutinik kiffartuussinissamik suliaqarnissamut nunaqarfimmiut isumannaatsumik, pissaqarnissaat nioqqutissaqarnissaat pillugu. Tassaniippoq isumaqatigiissummik ingerlatsiviusoq.

Aamma ullumikkut nuannaraara maani atuisut sinnerlugit Inatsisartunut ilaasortat oqariartuutaat maannakkut nutarterinissami soorlu Niuernermut Naalakkersuisup oqaatigigaa aamma naatsorsuutigalugit aamma ilanngullugit tiguneqarumaarmata.

Soorunami aningaasat taakkua atorneqartut amigarineqarpata aamma siunnesuutigineqassappat annertunerusumik matussutissaqartinneqarnissaat, kisianni neriuppugut maannakkut aaqqissuussinerit aamma eqaatsumik, pisariitsumik kiisalu aamma paaseqatigiittumik ingerlatsinikkut inuiaqatigiinnut akitsorsaataassanngitsut.

Aamma uagut nunaqarfimmiuusugut taamatut misigisaqartitaanissarput ukiorpassuarni aamma atorusunngilarput, uagut akitsorsatinik inuiaqatigiit nammakkersorivut. Taamaanngilaq.

Inuiaqatigiinni allatulli kiffartuunneqarnissamik noqqaassutigut KNI-kkut naammassiniarneqartarput, kisianni allanngortissinnaanngilarput Paaviaaqqap Siumut sinnerlugu oqaaseqartuata oqaaserisaa ilumoorluinnaqqissaartut ullumikkut aamma eqqaamasariaqarpagut.

Nunatta isorartunerujussua angallanniarnikkullu aamma pisariussusia assartuinikkut allatigullu suut tamarmik akeqarput. Suut ingerlanissatsinnut tunngasut tamaavimmik akeqarput. Kiffartortigut akeqarput, niooraanigut akeqarput suut tamarmik aningaasarpassuarnik naleqarput.

Kisianni aajuna nuannequtaa taakku inuiaqatigiinninngaanniit akissaqartillugit misigisimalluta akilertaratsigit. Aamma taamaaliorusulluta allaat isumaqatigiissutit naammaginartinneqanngippata aamma pitsanngorsarumallugit. Aamma taanna akissaqartikkusullugu, taama paasivarput aamma Inatsisartut taama oqariartuuteqartut.

Hans Enoksen, Siumut:

Tassa Atassutikkut, Augusta oqaaseqaqqinnermini nammineq atuisutut anersaaruluutini maani animmagit aamma taanna ataqqivara.

Kisianniliuna uanga erseqqissarusukkiga sullisseqataasutut misilittakkakka aallaavigalugit piffinni tamani aamma akikilliliinerit ingerlanneqartartut. Soorunami immaqa ilaasa atuisut sianigineq ajorpaat, taamatut pisoqarsimasinnaanera, kisianni uanga uppernarsassavara nunaqarfinnguani allaat akikilliliinerit ingerlanneqartarmata.

Godmand Rasmussen-ip umiartortutut eqqarsarnera aamma uanga apeqqusernavianngilara, kisianni umiartortutut misigisimassaguni pitsaasumik kiffartortutut taanna ajunngilluinnarpoq.

Kisianniliuna taakkua nunaqarfinni taamatut misigisimanngitsut umiartortitsineq eqqarsaatigalugu, naak Pilersuisumi ilungersorlutik sullissiniaraluarlutik. Umiartortitsineq pissutigalugu nioqqutissat allallu kinguaattoorunneqartarneri pissutigalugit naammagittaalliortarnerit tamatigorluinnaq Pilersuisumut tutsinneqartarmata. Taanna pissusissamisuunngimmat matumuuna erseqqissaassutigerusukkiga.

Nunaqarfinni niuertut ilungersungaarlutik, taamatullu aamma sulisut allat pitsaasumik sulissussiniarsaripput, kisianniliuna angallassinikkut pissutsit eqarpallaartumik aaqqinneqarsimammata pissutigalugu taanna annerusumik ajornartorsiutaasoq. Taanna erseqqissaassutigilaaginnarpara.

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnikkut Niuernikkullu Naalakkersuisoq:

Tassa Kuulumaap Jensen-ip oqaaseqarnera maluginiarpara, uangattaaq siullertut oqaaseqarninni oqaatigaara qujallunga oqaluuserisassanngortitsisimasut taamatut oqallinnermi pilersitsimmata imaallaat aamma paatsuunganerit, kukkusumik isumaqarnerit isummallu taakku tamarmik periarfissinneqarput maani saqqummiussorneqassallutik.

Aappaattullu Inuit Ataqatigiit oqaluttuat Paninnguaq Olsen-ip utoqqatsineri isummat taakku nammineq pilersitarinngikkai paasinarpoq tassalu paasissutissinneqarsimanera taanna eqqortuusimanngimmat taamatut paasisimasaqarnerusunit naqqinneqarpoq, taamatut qujanaqaaq nammineq pisussutiginngikkaluakkanilluunniit nassuerutigineqarsinnaaneq utoqqatsisinnaanerlu.

Kukkujuitsuusorineq neriuppunga maani inimi isersimasut arlaannaalluunniit nammineq kukkujuitsutut isigissanngitsoq.

Aamma KNI Pilersuisumi sulisut nioqqutissanik piniarnerminni, nioqqutissat normui umiarsuit ingerlaartut normui qanoq amerlatigisunik marlunnik piniassanerlutik 20-nik naqittoorsimagunikku imaluunniit 20-nik, marlunnik piniarsimagunik nioqqutissat normua kukkullugu piniarsimagunik, nioqqutissaq piniaqqinnagu allaqqeqqinnaamik tikittoqarpat umiarsuaq immaqa normu 139-usussaagaluaq immaqa 138 toortoorsimagunikku. Kukkuffiusinnaasut amerlaqaat soorunami nalunngilara allatuulli sulisut taakkua kiffartuussiniarnertik ingerlakkaat.

Kiffartuussinerup minnerpaaffissaa isumaqatigiissummiippoq, tassungalu tunngatillugu pisiniarfiit ammasarnerinut tunngatillugu inatsisiliorsinnaaneq Naalakkersuisut eqqarsaatitsinniinngilaq, soorunami Inatsisartuni ilaasortat kialuunniit inatsisissatut siunnersuutigisinnaavaa, unalu aallaavigalugu Inatsisartut isummersussaqqaarpagut.

Kiisalu Kattusseqatigiinninngaanniit malartaasiutigineqartoq tassaavoq suna pillugu ilinniartitaaneq KNI-p nammineq tigummissanngilaa, KNI nammineq tigummivaa, kisianni Inatsisartut piumasaqarsimapput kiffartuunneqarnissaq ima annertutigisoq uagut akilerumavarput, taassuma saniatigut iluanaaruteqaruni iluanaaruteqarnermigut KNI-p nammineq ilinniartitaanerit ingerlappai.

Aamma aktieselskab-ini ingerlatsinermi inatsisit Mogens Kleist-ip Kattusseqatigiit sinnerlugit ilisimanerusariaqarpai.

Pisussaaffini KNI-p sulisuminut nammineq ingerlappai ilinniartitaanermut tunngasut, kisianni kiffartuussineq Inatsisartut piumasarisaat Naalakkersuisut isumaqatigiissutit malillugit akilertagaraat.

Namminersortunik suleqateqarniarneq taanna suleqatigiittariaqarneq siullermik akissuteqaatinni erseqqissagara tassaavoq namminersortut pisiniarfiutillit KNI-mik niueqateqarniarunik takanna ammavoq taamaallaat suleqatigiinneq illua'tungeriimmik ingerlattariaqarmat piumaffigineqartariaqarput namminersortut piffissami ima sivisutigisumi ima imatullu nioqquteqassamaarpugut taakkulu piumavagut piniassagisi ilanngullugit. Tassa suleqatigiinneq. Sooq piumaffigissanngilagut, sooq immitsinnut piummaffigeqatigiissanngilagut.

Taavalu Anders Nilsson-ip illoqarfinninngaanniit nunaqarfinnut assartorneqartartut 46 %-ii tassaanerarpai KNI nioqqutissaatai nunaqarfinnukaanneqartartut taakkulu akilerneqartanngitsut. Taanna ilumoorpoq. Aamma Anders Nilsson-ip qallunaatuuani atuakkamini Transitgods taamak allassimammat imaappoq quinut aqqusaartut allaminngaanniit tassa imarpik ikaareerlugu quinut aqqsusaartut nunaqarfimmukannginnerminni. Usinut assartuinermi nalunaarusiamut tunngatillugu allassimavoq aamma taanna oqaaseqarninni siullermi oqaatigereerpara.

Danmark-iminngaanniit ingerlaartut nunaqarfimmut apuuffissaminnut immikkut akilerneqartanngillat illoqarfimmi puiarneqarsimanngikkunik. Akerlianilli tupinnaqutaa tassaavoq illoqarfimmiuullunga nunaqarfimmiumut nassitsiniaruma quersuarmukarlunga taava taakku akilissavakka.

Aaqqissuussinerit tamakku eqqumiitsortaqarput, ilumoorpoq, taamaammat nassuiaateqarpugut Naalakkersuisuninnngaannit uagut paasiniakkagut Inatsisartut ilisimasariaqarmatigit aamma. Taakkulu toqqammavigalugit ingerlaqqinnissarput isummersuutigissavarput.

Soorunami ingerlataq tamarmi pitsaanerulersinnaavoq aamma Godmand Jensen taanna oqaatigaa. Qangali assartueriaatsimut uteriarsinnaanissaq, qularnartoqartorujussuuvoq. Taamanikkummi ilisimaneqassooq imarpikkut usit ikaassukkat taakkua akilersorpaat Nunatta iluani assartuineq tamakkivillugu.

Kisianni massakkut akinik eqqortunik ilisimasaqarniarnitsinni umiarsuaatileqatigiiffinnilli immikkoortitseraluta ingerlatsinitsinni pilersitsinitsinni pitsaanerusumik eqaannerusumik pikkorissaarnerusumillu ingerlatsineq anguniarsimavarput.

Taamatut oqalunga oqallinneq manna pitsaasoq Naalakkersuisut sinnerlugit qujassutigissavara aammalu oqaatigeqqissallugu qujanaqaaq oqaluuuserisassanngortitsisoqarsimammat taamaattumik imaallaat tamatta periarfissaqarput paasisimasagut itisilissallugit.

Oqaluuserisaq naammassivoq.