Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 78		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Sisamanngorneq 28. oktober 1999 nal. 15.33

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 78

 

Inatsisartut "Aalisakkat ataatsimoorussat aalisakkallu nuttartuartut piujuartinneqarnissaat iluaqutiginiarneqarnerisalu aqunneqarnerat pillugu Naalagaaffiit Peqatigiit imaani pisinnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissutaanni 10. december 1982-imeersumi aalajangersakkat naammassineqarnissaat pillugu isumaqatigiissut" pillugu oqaaseqaataat.

(Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq)

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Johan Lund Olsen.

Simon Olsen, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq:

Matumuuna Naalakkersuisut sinnerlugit Aalisakkat ataatsimoorussat aalisakkallu nuttartuartut piujuartinneqarnissaat iluaqutiginiarneqarnerisalu aqunneqarnerat pillugu Naalagaaffiit Peqatigiit imaani pisinnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissutaanni december-ip qulingani 1982-imeersumi aalajangersakkat naammassineqarnissaat pillugu isumaqatigiissut Inatsisartunut oqaaseqarfigisassanngorlugu saqqummiutissagakku.

Ministeriuneqarfiup Nunanut allanut Ministereqarfimmiit qinnuigineqarnermigut Danmark-ip Kalaallit Nunaat ilanngullugu akuersilluni atsiornissaa pillugu apeqqut Namminersornerullutik Oqartussanit oqaaseqarfigisassanngorlugu saqqummiuppaa.

Nunanut allanut Ministereqarfik aalajangersimavoq isumaqatigiissummik akuersilluni atsiornissaq pillugu Folketingimi aalajangiiffigisassatut siunnersuut Folktingip 1999-imi ukiakkut ataatsimiinnerani saqqummiunniarlugu, tamatumalu qaqugukkut pisinnaanissaanut apeqqutaassasoq Nunatsinnit Savalimmiunillu akissuteqaatit qaqugukkut piareersimanissaat.

Nunatta isumaqatigiissut pillugu isummernissaannut isumaqatigiissutip kalaallisuunngortinniarneqarnera utaqqineqarsimavoq.

Naalagaaffiit Peqatigiit imaani pisinnaatitaaffiit pillugit pingajussaanik ataatsimeersuarnerata 1975-imi ingerlanneqartut Naalagaaffiit sineriallit avammut 200 sømil tikillugu pinngortitami piusussutinut oqartussaassuseqarnerat akueraa. Aningaasarsiorneq eqqarsaatigalugu immikkut killeqarfinnik taasamik.

Tunngavissiaq taanna Naalagaaffiit Peqatigiit imaani piginnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissutaanni 1982-imeersumi naqissuserneqarpoq.

Ullumikkut Nunarsuatsinni aalisagarineqartut 90 %-iisa missaat imartani Naalagaaffinni oqartussaaffigineqartuniittarput.

Aningaasarsiornerlu eqqarsaatigalugu immikkut killeqarfiit atulersinneqarneratigut imavimmi pisuussutit annertuumik tatisimaneqalerput aalisarnermik ingerlatsisut amerlavallaalernerat pissutaalluni.

Naalagaaffiit Peqatigiit Avatangiisillu pillugit ataatsimeersuartitsinerani imavinni aalisartarneq pillugu apeqqut Canada-miut suliniuteqarnerisigut oqallisigineqarpoq.

Ataatsimeersuarnermi tassannga iliuusissatut pilersaarummi Aginta 21-mik taaneqartumi imavimmi aalisakkanik iluaquteqarniarnermi aqutsinerup naammaginannginnera taaneqarpoq.

Naalagaaffiillu Peqatigiit aalisakkat ataatsimoorussat aalisakkallu nuttartuartut pillugit kingusinnerusukkut ataatsimeersuartitsinerata 1995-imi naammassineqartup isumaqatigiissut Inatsisartunut oqaaseqarfigisassanngorlugu matumani ullumikkut saqqummiunneqartoq malitsigaa.

Isumaqatigiissut nunat tamalaat imartaani aalisakkanik iluaquteqarniarnermi aqutsineq pillugu nunat tamalaat akornanni suleqatigiinneq pillugu malittarisassanik imaqarpoq.

Tamatumani siunertaalluni aalisakkat ataatsimoorussat aalisakkallu nuttartuartut iluaqutiginiarneqarnerat ataqatigiissutip piujuartussamillu siunertaqarluni ingerlanneqassasoq.

Aalisakkat tamakku aningaasarsiorneq eqqarsaatigalugu killeqarfiit aamma imaviit akornanni nuttartuartuusarput imaluunniit aningaasarsiorneq eqqarsaatigalugu killeqarfinni sumiiffiit isorartuut akornanni nuttartuartuusarlutik.

Nunat tamalaat imartaanni aalisarsinnaatitaaneq isumaqatigiissut naapertorlugu erseqqissaatigineqarpoq. Ilutigalugu Naalagaaffiit sineriallit aamma Naalagaaffiit ungasissumut aalisariartitsisartut aalisakkat pineqartut iluaqutigineqarnerannik aqutsinermi peqataanissaminnut suleqatigiinnissaminnullu pisussaaffeqarnerat erseqqissaaffigineqarluni.

Isumaqatigiissummittaaq aalisarnermik aqutsinermi immikkoortut pingaarutillit taakkartorneqarput. Tamatumani ilaallutik ilisimatuussutsikkut paasisat tunngavigalugit siunnersuisarneq, paasissutissanik katersisarneq, piujuartitsinissamut suliniutit tassunga ilanngullugu mianersornissamik tunngavissaq nakkutilliinerlu.

Taamaalillutillu pineqartut imaani pisinnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissummut tapertaallutik.

Naalagaaffik erfalasoqarfik nunat tamalaat imartaani nammineq angallataatimik aalisarnerannik nakkutilliinissamut sakkortunerusumik pisussaaffilerneqarpoq, ilaatigut aalisarnerup pineqartup immikkut isumaqatigiissuteqaqqaarluni ingerlanneqartussaalersinneratigut.

Aammalu aalisarnermik pineqartumik ingerlatsinermi nakkutilliinerup Naalagaaffiiit allat suleqatigalugit ingerlanneqartussaatinneratigut.

Isumaqatigiissummi imavinni aamma Naalagaaffiit pineqartut akornanni imartani aalisartakkanik piujuartitsiniarluni aqutsinermilu iliuuserisat naapertuunnissaannik piumasaqaatit pingaarutilerujussuupput.

Malittarisassaq arlaminnik minnerulersinnginnissaat pinngitsoortinniaraanni.

Tamanna pillugu isumaqatigiissummik aalajangersakkat aalisakkat Naalagaaffiup imartaasa nunallu tamalaat imartaasa akornanni ingerlaartut matumani pineqarnerat aallaavigaat.

Naalagaaffiit sineriallit aningaasarsiorneq eqqarsaatigalugu killeqarfiit iluanni aqutsinikkut iliuuserisartagaat imavimmi aalisakkanik iluaquteqarniarnermik aqutsinermut atatillugu mianeriniarneqartussaapput, taakkununngalu akornusersuutaassanatik.

Isumaqatigiissuut naapertorlugu isumaqatigiissummut peqataasut aalisakkanik ataatsimoorussanik nuttartuartunillu iluaquteqarniarnermik aqqutineq pillugu suleqatigiittussaapput toqqaannartumik imaluunniit Nunarsuup immikkoortuini. Taakkuluunniit iluini suleqatigiiffiit aqqutigalugit.

Isumaqatigiissummi immikkoortut pingaaruteqartut taanna aamma ilagaat pineqartummi tassaammat Nunat tamalaat akornanni imartat taamaattumillu Nunat tamalaat akornanni suleqatigiinnissaq qitiulluinnarluni.

Naalagaaffiit aalisarnermut soqutigisaqavissut kisimik isumaqatigiissummi aalajangersakkat naapertorlugit suleqatigiiffinni taamaattuni ilaasortanngorniarsinnaapput.

Taamaakkaluartorli ilaasortanngorsinnaatitaanerup aalisakkanillu pineqartunik iluaquteqarniarsinnaatitaanerup akornanni toqqaannartumik attuumassuteqartitsisoqanngilaq.

Pisuussutinik iluaquteqarniarsinnaatitaaneq suleqatigiiffiup pineqartup nammineq toqqammavigititai tunngavigalugit aalajangerneqartarpoq, tamatumanilu Naalagaaffiit sineriallit kiisalu qangaaniilli soqutigissallit salliutinneqartarput.

Tamatumunnga atatillugu Nunarput eqqaassagaanni aalisarneq pillugu suleqatigiiffiit marluk pingaarnersaasut tassaapput NAFO Atlantikup Avannaani Kitaani aalisarneq pillugu suleqatigiiffik aamma Atlantikup Avannaani Kangiani aalisarneq pillugu kommissioni.

Isumaqatigiissummi najukkanni Nunarsuullu immikkoortuini pineqartuni aalisarnikkut iluaquteqarniarnermik aqutseriaatsinik atuutsitsineq nakkutilliinerlu pillugu aalajangersakkat aamma qitiupput.

Naalagaaffiup erfalasoqarfiusup aalisarnermi malitassat naapertorlugit ingerlatsisoqarnissaanik qulakkeerinninnissamut akisussaanerunera isumaqatigiissummi uppernarsarneqarpoq.

Taamatulli aamma aalajangersagaqarluni Naalagaaffiit allat nunat tamalaat aalajangersagaannik atuutsitsinermut nakkutilliinermullu atasumik iliuuseqarsinnaaneranik.

Taamaalillutik isumaqatigiissummut pineqartumut peqataasut isumaqatigiissut naapertorlugu nalinginnaasumik pisinnaatinneqarput isumaqatigiissummut peqataaqatigisat imavimmi aalisariutaannik ikkiviginnissinnaanermik, aalisariutaannilu misissuisinnaanermik.

Taamatuttaaq siunniussaavoq Naalagaaffiup erfalasoqarfiup aamma isumaqatigiissut tunngavigalugu misissuisut maleruagassat atuutsinneqarnerat pillugu suleqatigiittassasut.

Naalagaaffiit erfalasoqarfiit aalisarneq pillugu immikkut oqartussaatitaanerat pillugu tunngavissap isumaqatigiissut naapertorlugu killeqartinneqarnera taamaalilluni inatsisit Naalagaaffiip akornanni atuuttut eqqarsaatigalugit nutaartatut aalajangersaaneruvoq.

Atuutsitsineq pillugu aalajangersakkat isumaqatigiissummi avaqqussassaanngitsumik aamma pituttorfiusumik aaqqiagiinngissutaasinnaasut isumaqatigiiffiusumik aaqqiivigineqartarnissaat pillugu aalajangersaasoqarneratigut aamma sakkortusarneqarput.

Aaqqiaginngiissutit imaatigut pisinnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissut naapertorlugu aaqqiviginiarneqartarnissaat pillugu periusissat isumaqatigiittunut atuuttussaatitaapput. Pineqartut imaani piginnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissummik akuersillutik atsiorsimanerat apeqqutaatinnagu.

Ataatsimut isigalugu isumaqatigiissut aalisakkanik ataatsimoorussanik nuttartuartunillu illersorneqarsinnaasumik aqutsinermut atatillugu nunat tamalaat akornanni alloriarneruvoq annertooq.

Peqatigitillugu naqissuserneqarpoq Naalagaaffiit sineriallit soqutigisaat naapertuuttumik isiginiarneqassasut tamatumani aalisakkat pineqartut aalajangiivigineqassatillugit.

Taamaattumik Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoqarfiup qularutiginngilaa isumaqatigiissutip Nunatta soqutigisaanik illersuinera. Allaat imaani pisinnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissummit pitsaanerusumit.

Isumaqatigiissut Naalagaaffinnit ikinnerpaamik 30-nik akuerineqarluni atsiorneqarnermigut atortuulersinneqartussaavoq. Naalagaaffiit 23-t ukioq manna august-ip pingajuanni isumaqatigiissummik akuersillutik atsioreersimapput.

Imaani pisinnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissut Danmarkip akueralugu suli atsiorsimanngilaa, kisianni imaani pisinnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissut akueralugu suli atsiorneqarsimanngikkaluartoq, isumaqatigiissutip matumani pineqartup akueralugu atsiorneqarnissaa akornutissartaqanngilaq.

Taamatut oqaaseqarlunga aalisakkanik ataatsimoorussanik aalisakkanillu nuttartuartunik piujuartitsinissaq iluaquteqarniarnermillu aqutsineq pillugu isumaqatigiissut Inatsisartunit oqaaseqarfiginissaanut Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna ingerlateqqippara.

Hans Enoksen, Siumup oqaaseqartua:

Aalisakkat ataatsimoorussat aalisakkallu nuttartuartut piujuartinneqarnissaat iluaqutigineqarnerisalu aqunneqarnissaat pillugu saqqummiussaq Siumumit imak oqaaseqarfigissavarput.

Aalisakkanik ataatsimoorussanik aalisakkanillu nuttartuartunik nungutsaaliuinissaq tamatsinnut pingaaruteqarluinnartoq aamma uagut Nunatsinni illersueqataaffigisariaqarparput.

Piuinnartitsiniarluni aqutsineq sunaluunniit pingaartumik umaassusillit eqqarsaatigalugit piujuartitsiniarnerit suulluunniit Siumumit pingaartilluinnarpagut. Illersorneqarnissaallu pingaartilluinnarlugu.

Isumaqatigiissummi nunat tamalaat imartaanni aalisakkanik iluaquteqarniarnermi aqutsinissaq suleqatigiinnikkut naqissuserniarneqartoq tamakkiisumik Siumumit taperserparput.

Tamatumunngalu ilisimatuussutsikkut paasisat tunngavigalugit siunnersuisarneq paasisallu tunngavigalugit siunissami ingerlatsinissaq peqataaffigisariaqarparput, taamaaliornikkut akisussaaqataalluta aamma avammut takutissinnaanerput pingaaruteqarluinnarmat.

Aalisakkanik piujunnartitsiniarluni suleqataanissaq aalisartortatsinnut pingaaruteqarluinnartoq Siumumiik oqaatigissavarput.

Nunarsuarmioqatitsinnut aamma uagut takutissinnaasariaqarparput aalisarnikkut annertuumik isumalluuteqarnerput tunngavigalugu nungutsaaliuinermut akisussaassuseqartumik aamma uagut peqataarusuttugut.

Tassami ukiut makku aalisarnikkut Nunarsuarmi sukkasuumik siuariartortoqarpoq taamaammat pingaaruteqarpoq sippulimmik atuinissaq killilersimaassallugu aammalu nakkutigilluassallugit.

Taamaammat Siumumit tamakkiisumik tapersersorparput aalisakkanik piujuartitsinissami isumannaatsumik ingerlatsiniarneq matumuuna saqqummiunneqartoq.

Taamatut oqaaseqarlunga Naalakkersuisut saqqummiussaat Siumumiit tamakkiisumik taperserpagut.

Godmand Jensen, Atassutip oqaaseqartua:

Siullermik ajuusaarutigalugu oqaatigissavarput oqaluuserisassaq uka 78, 1999-imi 40-tut normoqartillugu tigusimagatsigu. Taamaalilluta 26. oktober taamatut normoqartillugu piareersaatigisimagatsigu tamanna utoqqatsissutigaarput.

Inatsisartut aalisakkat ataatsimoorussat aalisakkallu nuttartuartut piujuartinneqarnissaat iluaqutiginiarneqarnerisalu aqunneqarnissaat pillugu Naalagaaffiit Peqatigiit imaani pisinnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissutaanni 10. december 1982-imeersumi aalajangersakkat naammassineqarnissaat pillugu isumaqatigiissummut naatsumik Atassummiit imaattumik oqaaseqaateqassaagut.

Naalagaaffiit Peqatigiit 10. december 1982-imi isumaqatigiissutigalugit aalajangersagaat Inatsisartunut oqaaseqarfigisassanngorlugit Naalakkersuisunut saqqummiunneqartut misissorluariarlugit Atassummiit tamakkiisumik tapersersuinerput oqaatigissavarput.

Nalunngilarput ullumikkut aalisarneq eqqarsaatigalugu annertunerujartuinnartumik Nunatta avataani soorlu Naalagaaffiit Peqatigiit imartaanni aamalu aalisarneq aalisartortatsinnik atugaalerujartuinnartoq.

Tamannalu tunngavigalugu aalisakkat nuttartuartut ataatsimoorussallu piujuartinneqarnissaannut iluaqutiginiarneqarnissaannullu sapinngisatsinnik suleqataanissarput tapersersuinissarpullu pisariaqarluinnarpoq.

Aalisakkap aalajangersakkap naammassineqarnissaa pillugu Naalakkersuisut saqqummiussaat misissorluariarlugu oqaatigissavarput saqqummiussaq Atassummiit tamakkiisumik tapersersoratsigu.

Ole Lynge, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Oqaluuserisamut matumunnga Inuit Ataqatigiit takisuuliuutiginagu Naalakkersuisut imaani pisinnatitaaffiit pillugit isumaqatigiissutip atsiorneqarnissaanik inassuteqarnerat akuerimmassuk nalunaarutigissavara.

Aalisakkanik ataatsimoorussanik aalisakkanillu nuttartuartunik piujuartitsinissaq iluaquteqarniarnermillu aqutsineq pillugit isumaqatigiissutip malitsigisassai Nunatsinnut aamma eqqanaannerusumik nakkutiginninnissamut sakkussaassammat Inuit Ataqatigiit qularinngilaat.

Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Kattusseqatigiinniit aalisakkat ataatsimoorussat nuttartuartut piujuarnissaat iluaqutiginiarneqarnerisalu aqunneqarnerat pillugu Naalagaaffiit Peqatigiit imaani pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissut 10. december 1982-imeersumut aalajangersakkat naammassineqarnissaa pillugu, isumaqatigiissut imatut naatsumik oqaatigissavarput.

Isumaqatigiissummi aqutsinermi immikkoortut pingaarutillit taakkartorneqarput, soorlu ilisimatuussutsikkut paasisat tunngavigalugit siunnersuisarneq aammalu paasissutissanik katersisarneq piujuaannartitsinissamut suliniutinut il.il. iluaqutaasinnaanerat ilimanarluinnarpoq.

Kattusseqatigiinniit pingaartilluinnarparput Nunarsuatsinni aalisakkanik piujuaannartitsinissami Nunatsinni peqataanissap qulakkerneqarnissaa.

Naalagaaffiit aalisarnermik soqutigisaqavissut isumaqatigiissummi aalajangersakkat naapertorlugit suleqatigiiffimmik kisimik ilaasortaasinnaapput, taamaattumik pisariaqarpoq suleqatigiiffimmut taamaattumut Nunatta peqataanissaa.

Aaammalu ilanngullugu eqqaasariaqarparput Nunarput aalisarnermut suleqatigiiffiit marluk pingaaruteqartut peqataaffigimmagit. Soorlu Atlantikup Avannaani Kitaani aalisarneq pillugu suliniaqatigiiffik aammalu Atlantikup Kangiani aalisarneq pillugu kommissioni taakkulu suliniaqatigiiffiit Nunatsinni pingaaruteqarluinnartuupput.

Kattusseqatigiinniit Nunatsinni aalisakkanik piujuaannartitsinissaq eqqarsaatigalugu Nunatsinniittut aalisariutit soorlu kilisaatit Naalagaaffiit Peqatigiit imartaani pinngitsooratik aalisarsinnaanerat aqqutissaqareermat Nunatsinni aalisakkanik piujuaannartitsiniarneq iluaqutaalluinnartussaammat Aalisarnermik Naalakkersuisumiit aqqutissiuunneqarnissaat piumasaraarput.

Taamatut oqaaseqarluta Kattusseqatigiinniit siunnersuummut isumaqataanerput nalunaarutigaarput.

Simon Olsen, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq:

Naalakkersuisut sinnerlugit nuannaarutigaara Inatsisartunit pitsaasumik paasinarluartumillu partiinik tamanik aalajangersakkat naammassineqarnissaat oqaaseqarfigineqarmat.

Maluginiarparattaaq Kattusseqatigiinnit piumasarineqartoq Nunatsinni aalisakkanik piujuaannartitsiniarnerup eqqumaffigineqarlunilu erseqqissumik iliuuseqarfigineqarnissaata aqqutissiuunneqarnissaatalu aallartilersaarneqarnissaa.

Oqaluuserisaq naammassivoq.