Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 17-2		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Sisamanngorneq 29. maj 1997 nal. 14.15

 

Oqaluuserisassami immikkoortoq 17.

 

Inatsisartut 1997-imut ilassutitut aningaasaliissutissaannut inatsisissanut siunnersuut.

(Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq)

Aappassaanneerneqarnera.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Jonathan Motzfeldt.

 

Lars Karl Jensen, siunnersuuteqartoq, Siumut:

Siunnersuutiga naqitaariarmat siullermik siulittaasoq piumaffigissavara uuma naalisarnissaa akuerissagaat. Aap.

 

Siunnersuutigivara imaani oliasiortunut pilersuisut umiarsualivissaannik misissuinissami Paamiut ilanngullugit misissuiffigineqarnissaat. Una aallaaveqarpoq nalunnginnakku maannak­kut nunatta imartaani oliasiortoqalersinnaaneranik sukumiinerusumik misissuisoqalersoq. Taavalu oliamik qalluisoqalissappat oliasiortunut pajuttartussat umiarsuit, tassa pilersuisuusut aamma umiarsualiveqarnissaat Nunatsinni pinngitsoorneqartussaassagunanngimmat. Paamiunut oliasiortunut pilersuisunut umiarsualivissatut piukkunneranut ilaatigut tunngavilersuutima ilagivaat imarsiornermut ilinniarfiup taqqavaniinnera, taavalu aamma tassani ilinniartitsinermi tamakkunani inuttaasartussat pikkorissartinneqartarnissaat ingerlanneqartartussaammat. Taa­maattumik oliasiortunut pilersuisuusut umiarsuit inuttaasa illoqarfeqatiginissaat pingaaruteqar­sinnaasoq atortutigut pikkorissarnermi atorneqartussani siuarsaanikkut.

 

Oqareernertuut taanna naqitaq tamakkerlugu ilanngunneqartussaammat uani naalisarlugu taamatut siunnersuutiga saqqummiutiinnarpara, tassa Paamiuni umiarsualiviliortoqarsinnaanera oliasiortunut pilersuinermi umiarsualiviusussamik. Qujanaq.

 

Justus Ignatiussen, Anders Andreassen-ip siunnersuuteqartup sinniisussaa, Siumut:

Kommunini isorlerni inissialiortitsisarnermi ukiuni kingullerni landskassep aningaasaliissueqa­taassutigisarsimavai 4 %-it, naak nalinginnaasumik 60 %-iugaluartut. 1997-imi aningaasanut inatsimmi kommuninut taakkununnga iluaqutissaq taanna peerneqarpoq. Taamaakkaluartoq kommunit taakku aningaasat tungaatigut pisinnaasanik assigiinngitsunik suli immikkut atugaqar­put, taamaattumillu kommunit taakku inissaqartitsinikkut nunarpullu tamakkerlugu inissat pitsaassusissaat anguniarlugu naammassinnissinnaanerat killeqarluni. Taamaattumik siunnersuu­tigissavara kommuninut isorlernut inissialiortitsinermut utertinneqartartut siunissami 80 %-iuleqqissasut.

 

Anthon Frederiksen, siunnersuuteqartoq, Kattusseqatigiit:

Naalisaassuunga. Tassa siullertut siunnersuutigisimavara Qeqertarsuarmi aammalu Kangaatsiami aqquserngit ajoqisut immikkut ittumik aningaasaliininnut aaqqissuunneqarnissaat.

 

Aappaattullu nammineerluni illuliarineqartartut nunaqarfinni sananeqartartut illoqarfinni sananeqartalersinnaanissaat. Tassa naatsumik ersarissumillu taakkua taamatut oqaatigaakka.

 

Mikael Petersen, Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap siulittaasua, Siumut:

1997-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siullermut Aningaasaqar­nermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa Inatsisartut aappassaanerinninnerannut saqqummiu­tissavara.

 

Isumaliutissiissutip imarai:

1) aallaqqaasiut,

2) nalinginnaasumik oqaatigiumasat,

3) Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap oqaatigiumasai allat,

4) 1997-imut Inatsiartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaanni siullermi akuer­sissutissat siunnersuutinut Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat,

5) 1997-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaanni siullermi oqaasertaliussassatut siunnersuutinut Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat, 6) 1997-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaanni siullermi tjenestemandinut atorfiit amerlassusiligaanissaannut siunnersuutinut Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat,

7) Inatsisartunut ilaasortat siunnersuutaat 1997-imut Inatsiartut ilassutinut aningaasaliis­sutitut inatsisissaannut siullermut siunnersuummut atatillugu suliarineqartussatut innersuunneqarsimasut,

8) Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamik kaammattuutit 17-it,

9) landskassep aningaasaqarneranut takussutissiaq iluarsisaq,

10) ilanngussat 1, 2 aamma 3.

 

Isumaliutissiissut ullut sisamat matuma siornatigulli agguaanneqareernikuummat kiisalu aam- ma Inatsisartunit ilaasornanit tamanit misissuataarneqarnissaminut piffissaqarluarsimammat inassutigerusuppara qinnutigerusullugulu annertungaatsiartumik naalisaanissara isumaliutissiis­sut takeqimmat. Qinnutigissallugulu isumaliutissiissummi immikkoortut 1, 2, 3 kiisalu kingulliit marluk 1 10-ilu taakkua saqqummiukkumallugit, sinnerilu tassalu 4, 5, 6, 7 aamma 8 taakkua innersuussutigalugit. Qujanaq.

 

Ataasinngornermi majip tallimaani 1997-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siullermut siunnersuut Inatsisartuni Naalakkersuisut saqqummiuppaat. Aningaa­saqarnermut ataatsimiititaliap katillugit ataatsimiinnerni 14-inini inatsisissatut siunnersuut misissuataarpaa. Tamatumunngalu atatillugu Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersui­soq, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermut Naalakkersuisoq, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq kiisalu Inuussutissarsiornermut, Angallanner­mut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq isumasioqatigisimallugit.

 

Inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarnerata kingorna Naalakkersuisut allanngutissatut siunnersuutinik 112-inik 20. Maj 1997 saqqummiussaqarput. Taamatullu aamma suli ataatsimik 21. Maj 1997, tassa katillugit 113-inik allannguutissatut siunnersuuteqarlutik.

 

Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaannut ataatsimiititaliap inassuteqaatai isumaliutis­siissutip immikkoortuini 4-mi, 5-mi 6-imilu takuneqarsinnaapput. Tamatuma saniatigut Aningaa­saqarnermut Ataatsimiititaliap Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksen-ip, Kattusseqatigiit, siunnersuutaanut marlunnut, kiisalu Anders Andreassen-ip, Siumut, siunnersuutaanut ataatsimut aammalu Lars Karl Jensen-ip, Siumut, siunnersuutaanut ataatsimut inassuteqaatai immikkoortoq 7-mi takuneqarsinnaapput. Taakkununnga siunnersuutinut ataatsimiititaliap inassuteqaatai matumuuna saqqummiuttussaannginnakkit innersuussutigiinnarakkillu erseqqissaatigissavara ataatsimiititaliap inassutigimmagu siunnersuutit pineqartut tamarmik matumuuna inatsisissakkut akuersissutigiqassanngitsut.

 

Suliassaqarfimmut 01-mut Inatsisartut siulittaasuat siulittaasoqarfiannut siunnersuutit Inatsisartut namminneq isummerfigisassaraat. Suleriaatsimut Ataatsimiititaliap taakku akuersissutigineqar­nissat Inatsisartunut inassutigisimammagu. Siunnersuutit suliarinerini Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Inatsisartut siulittaasoqarfiat oqaloqatigisarsimavaa Inatsisartut suleriaasissaata 3. Juni 1993-meersup 13. Maj 1996-imi 1. November 1996-imilu ilassuteqaateqarfigineqarsima­sup ' 6-iata 46-uatalu piviusunngortinneqarnissaat eqqarsaatigalugu.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq siunissami aningaasanut inatsisissanut ilassutitulluunniit aningaasaliissutinut inatsisissanut atatillugu aningaasaliissutissat pillugit aalajangernerit kiisalu aningaasaqarniarnermut ataatsimut isigalugu apeqquteqaataajunnartut akissutit isumaliutissiissutitut nassiuttarniarlugit siulittaasoqarfiup inassuteqaatai Inatsisartut aalajangertarnissaannut tunngavissaasut pitsaasut.

 

Allannguutissatut siunnersuutinut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassuteqaataasa aningaasatigut sunniutissaat ilanngussaq 1-imi takuneqarsinnaapput. Ilanngussani 2-mi 3-milu oqaasetaliussanut tjenestemandisullu atorfiit amerlassusigaanerinut allannguutissatut siunnersuu­tit takuneqarsinnaapput.

1997-imut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsissamut siullermut Naalakkersuisut siunnersuutaa­ta Inatsisartuni aappassaaneerneqarnissaanut allannguutissatut siunnersuutinut Aningaasaqarner­mut Ataatsimiititaliap inassuteqaatai ataatsimut isigalugu kinguneqassapput ingerlatsinermut, sanaartornermut taarsigassarsisitsisarnermullu missigersuutini 1997-imi 105.703.000 kr.-inik amingartooruteqarnernik ukiuni missigersuusiorfiusuni EST-mi sinneqartoorutissat ima annertus­suseqarput 1998-imut 1,1 mio.-it 1999-imut 8,3 mio.-it 2000-imullu 37,5 mio. kr.-it.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap nalinginnaasumik oqaatigiumasai.

1997-imut Inatsisartut  aningaasaliissutinut inatsisissaanut siullermut siunnersuummik matumani Inatsisartut aappassaaneerinninnissaannut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ataatsimut isiginnilluni arlalinnik oqaaseqaateqarniarpoq.

 

1997-mut ilassutitut aningaasaliissutitut inatsisissamut siullermut tunngatillugu aningaasaliissu­taareersimasut aningaasaliissutigeqqinnissaannut pisariaqartitsineq 1996-imut ilassutitut aningaa­saliissutinut inatsimmut siullermut sanilliullugu 25% missiliorlugu qaffasinneruvoq. Aningaasa­qarnermut Ataatsimiititaliap paasivaa aningaasaliissutaareersimasut aningaasaliissutigeqqinnis­saat sinerissami sumiiffinni assigiinngitsuni mittarfiliornerit annertusarnissaannut tunngassute­qarnerusoq. Inatsisartut 1997-imut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsimmut siullermut tunnga­tillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap malugaa Naalakkersuisut pingaarnerutitatut siunertaat tassaasoq; siullermik sanaartugassat tungaannut aningaasaliissuteqaqqinnissat, aappassaanik aningaasaliissutit allanngortinnissaat siusinnerusukkut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit Suleriaatsimullu Ataatsimiititaliamit akuerineqareersimasut, pingajussaanik aningaasaliissutissat nutaat tuaviuuttariallit, sisamassaanillu aningaasaliissutissatut allannguutis­sat periaatsinut tunnganerusutut taasariaqarnerusut.

 

Aningaasaliissutissatut siunnersuutit amerlasuut suliffissaqartitsiniarnermut tunngasuupput, tamatumani ilaallutik illuliortiternissanut illuutinillu pioreersunik nutarterinissanut aningaasaliis­sutissat. Siunnersuummittaaq ilaapput nutaamik mittarfiliornissamut aningaasaliissutit assersuu­tigalugu Qaanaami, Upernavimmi Paamiunilu aammalu tamatuma saniatigut mittarfiliortiterner­nut aningaasaliissutigeqqitassat, tamatumani ilaallutik immikkoortumi siullermi Maniitsumi, Sisimiuni, Aasianni Qaarsunilu Uummannap pigisaani mittarfiliornerit. Inatsississami aamma ilaavoq Royal Greenland A/S-ip nunami suliffissuaataasa naammassisaqarsinnaassutsimut naleqqussarneqarnissaannut aningaasaliinissaq.

 

Tamakkua saniatigut ilassutitut aningaasaliissutitut inatsisissamut ilaapput aningaasaliissutissat pingaaruteqartut ilinniartitaanermut, ilisimatusarnermut, peqqinnissaqarfimmut kiisalu aalisar­nermut, piniarnermut nunalerinermullu tunngasut.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap naammagisimaarpaa ataatsimiititaliap innersuussutai, kajumissaarutai, inassutai oqaaseqaataalu ataatsimiititaliap 1997-imut aningaasanut inatsimmut tunngatillugu saqqummiussorsimasai ilassutitut aningaasaliissutitut inatsisissaq manna aqqutiga­lugu Naalakkersuisut malissimammatigit. Assersuutigalugu taaneqarsinnaapput nunaqarfinni allaffissornikkut ataatsimoortumik aaqqissuussinissamik innersuussutit maanna Naalakkersuisut kommunit suleqatigalugit misissorlugit ingerlallualeriigaat. Tamatuma saniatigut taaneqarsinnaa­voq misiligutigalugu Qaqortumi eqqakkanut ikuallaasarfissamik pilersitsinissaq aammalu eqqagassanik eqqaasarneq pillugu kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni aningaasalersuinikkut nammagassat isumagisassallu allat eqqagassalerinermut tunngasut pillugit suliniutaalersimasut.

 

Ataatsimut isigalugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap 1997-imut ilassutitut aningaasaliis­sutitut inatsimmut siullermut Naalakkersuisut siunnersuutaat tapersersornartippaa, tamatumani pineqarmata sanaartornermut, ilinniartitaanermut ilisimatusarnermullu, peqqinnissaqarfimmut kiisalu ataatsimut isigalugu suliffissaqartitsiniarnermut tunngasut immikkut pisariaqartitsiviusut.

 

Ukiuni kingullerni aningaasanut ilassutitullu aningaasaliissutinut inatsisitigut misilittagaalersi­masut sunniutaat paasereersimalerlugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq nunatsinni aningaasaqarnikkut ineriartorneq toqqissisimanartutut isigissallugu patsisissaqarluar­toq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq aningaasaqarnermut inatsisiliornikkut  nunanut allanut akiitsut akilersornerisigut siunissaq ungasinnerusoq inuussutissarsiornikkut aaqqissuussaanertigullu isumannaatsumik ingerlatsineq aqqutigalugu ineriartortitsinissaq siunertaralugit suliniuteqarnissaq kiisalu nammaqatigiiffiusumik atugarissaarnikkut suliffissaqar­titsiniarnikkullu politikkeqarnissaq pillugit Naalakkersuisut aningaasaqarniarnermut tunngatillu­gu anguniagarisaat inuiaqatigiit aningaasaqarnerata pitsanngortariartorneranut sunniuteqarluin­narsimasut.

 

Pitsaasumik ingerlanermut takussutissat ilagaat agguaqatigiisillugu aningaasarsiat qaffakkiartu­aarnerat, akileraarutitigut akitsuutitigullu isertittakkat qaffakkiartuaarnerat, aningaasat naleeruk­kiartornerata appasissusia, nunanut allanut akiitsut qaffakkiartunnginnerat kiisalu kommunit aningaasaqarnerisa pitsanngoriartornera. Tamakkua saniatigut suliffeqarfissuit anginerpaat ukiut qassissuit matuma siornatigut ajornartorsiorsimagaluartut iluatsissimavaat ineriartornerup ilorraap tungaanut saatinnissaa. Aningaasaqarnerup aaqqissuussaanerullu aalajangersimasumik siunnerfilimmik suliniuteqarnermikkut.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aningaasaqarniarnikkut ineriartorneq ataatsimut isigalugu toqqissisimanartikkaluarlugu maannarpiaq tunngavissat tunngavigalugit nunatsinni ingerlatseqa­tigiiffiit pisortallu suliffeqarfiisa ilaanni ineriartorneq toqqissisimanartinngilaat. Aningaasaqar­nermut Ataatsimiititaliap isertuunnagu oqaatigissavaa pisortat suliffeqarfiutaasa Namminer-sornerullutik Oqartussanik pigineqartut ilaanni pisortat aningaasaataannik aqutsineq paaqqin-ninnerlu ajorpallaartutut isigigamiuk. Tamatumani assersuutigalugit taaneqarsinnaapput Amutsi­viit aamma KNR.

 

Tamatumunnga atatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut inattorumavai suliffeqarfinni taakkunani aningaasatigut aqutsinerup pitsaanerulernissaa siuuttuuffigeqqullugu, tamatumuunakkut landskarsip aningaasaataasa aqunneqarnerata isumannaattuunissaa ikiorser-niarlugu. Anguniagaasariaqarpoq suliffeqarfiit akilersinnaasumik ingerlanissaata aalajangersaaf­figineqarnissaat.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap malugaa kommunit akiitsoqarnerat annertusiartunngitsoq landskarsimullu akiitsut ikiliartorlutik. Ukioq kingulleq Ilulissat kommuniata landskarsimut akiitsuminik tamakkerlugit siusinaarluni akiliinera patajaatsutut isigineqarpoq. Kommunit landskarsimut akiitsui kommunit aningaasaqarnikkut ingerlanerannut uuttuutitut atorneqarsin­naapput. Ataatsimut isigalugu kommunit aningaasaqarnikkut ingerlalluarnerulersimasutut oqaatigineqarsinnaapput.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap 1997-imut aningaasanut inatsimmi Kangaatsiap kommu­niata landskarsimut akiitsuisa ulorianartumik ineriartornerat tikkuarpaa. Taamanikkut Kangaatsi­ap kommuniata akiitsui 6 mio. kr.-iupput piffissap ingerlanerani taakku 10 mio. kr.-inut amerlisi­mapput, ukiumut 1,3 mio. kr.-inik kommuni akiliuteqartaraluartoq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap paasivaa Naalakkersuisut maanna Kangaatsiap aningaasatigut ajornartorsi-ornera maluginialersimagaat, allaffissornikkut Kangaatsiap kommuniata ajornartorsiutai aningaa­saqarniarnikkut siunnersortimik sulisitaqarnikkut qaangerneqarsimasutut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isigai. Inuussutissarsiutilli aningaasarsiornerullu tungaasigut suliniuteqarluni malinnaatitsinissaq tulliuppoq.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kaammattuutaani kommuninut akiitsulinnut aalajangersi­masumik siunnerfilimmik sulinissaq pilersaarusiorneqartariaqarpoq, sulissuteqarnermut piler­saarusiornermi eqqaamaneqartariaqarpoq kommunit ullumikkut akiitsuerussimasut qanoq iliorlutik landskarsimut akiligassatik akilersimaneraat Maniitsumi Ilulissanilu akiitsut akilersor­neqarnerat ingerlanneqarsimavoq inuussutissarsiornikkut sanaartornertigullu ingerlatsinerup sakkortusarluarneqarnerisigut aammalu ilaatigut KNI Pilersuisoq A/S-ip siammasinnerusumik aaqqissuineratigut. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap pissusissamisoortutut isigaa kommu­nitut napasinnaanngoqqinnissaq siunertaralugu aaqqissuusseqqinnikkut Maniitsumi Ilulissanilu misilittagaalersimasut ilinniarfigineqarsinnaasut illuatungaatigulli isumaqarluni Kangaatsiami pissutsit allanit allaanerusut.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap malugaa isumaqatigalugulu Naalakkersuisut isumaqarma­ta suliffissaaleqinerup suli annertunerusumik apparsarnissaa atugarissaarneq akissarsiorlunilu isertitaqartarneq pillugu ajornartorsiutit aaqqittariaqartut sallersaasa ilagiuaraat. Aningaasaqar­nermut Ataatsimiititaliap tamatumunnga tunngatillugu Royal Greenland A/S-ip nunami suliffis­suarni naammassisaqarsinnaassutsimut naleqqussaaneranut kommunit ilaat annertuumik suliffis­saaleqiffiusinnaammata, tassa tamanna pinngitsoorniarlugu immikkut ittumik iliuuseqartoqann­gippat. Tamatumunnga tunngatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kaammattuutigissa­vaa Naalakkersuisut 1998-imut aningaasanut inatsisissap suliarineranut atatillugu tamanna eqqumaffigissagaat.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut kommunillu inattorpai nutaamik eqqarsaqqullugit pisuussutillu atorneqarsinnaasut atorluaqqullugit sumiiffinni eqqorneqartuni sivisuumik suliffissaarusimanissap annertusinissaa pinngitsoorniarlugu. Tamatumani ilaasaria­qarpoq illoqarnerup tungaatigut iliuuseqarnissaq pingaartumik inissianik pioreersunik nutarteri­neq eqqarsaatigalugu.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap 1997-imut aningaasaqarniarnikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaammi maluginiarpaa nunanik allanik niueqateqarnermi amingartooruteqarnerup annikil-lineqaqqinnissaanik ilimasunneq. Nunanik allanik niueqateqarnermi sinneqartooruteqarnissa- mik anguniagaq nioqqutissanik eqqussuinerup qanoq ingerlaneranik tunngaveqassaaq. Aningaa­saqarniarnikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaammi taaneqarpoq nioqqutissanik eqqussuineq 1995-imi qaffariarsimasoq, pingaartumik sanaartortitsinermi atortussanik eqqussuinerup anner-tuseriarujussuarneranik pissuteqartumik. Tamanna tunngavigalugu Aningaasaqarnermut Ataatsi­miititaliap tunngavissaqarsoraa ilimagissallugu nunatsinni, assersuutigalugu illuliornermi atortussanik sanaartornermik suliniutit ineriartortinnissaannut atorneqarnissaannullu immikkut periarfissiisoqarnissaa, minnerunngitsumik nunani allamiut atortussiaasaasa nunatsinni atortus-sianut unammillersinnaanerat naatsorsuutigineqarsinnaanngikkaagat.

 

Assersuutissaalluarpoq nioqqutissiaq Siko Block-i Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kajumissaarineratigut 1996-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inassutissaannut siullermut siunnersuutikkut siullermeertumik aningaasaliissutigineqartoq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap pingaartutut uniffigaa Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisup Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamik isumasioqateqarnermini nioqqutissiaq atorluarsin-naasutut aammalu qangaaniilli atorneqarsinnaasunut illut iigassaannut ullumikkut sanaartornermi atorneqartunut taartissaalluartutut taammagu.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq aammattaaq Naalakkersuisoqarfik isumaqatigaa Siko Block-imik misilittakkat takutikkaat nioqqutissiaq ilimagisanut angeqisunut tamakkiisumik naapertuutissaguni suli pitsanngoriaateqartariaqartoq. Tassunga atatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siunnersuutigissavaa nunatsinni siunissami nioqqutissanik ineriartortitsiner-  mi ilisimasaqarnermik pitsaanerpaamik pigisaqartariaqartoq nunatsinni nioqqutissianik Siko Block-itut ittunik imaluunniit nioqqutissianik nunatsinnut naleqquttunik ineriartortitsinermi naliliinissaq ikiuunnissarlu pillugit.

 

Assersuutigalugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap takorloorpaa sanaartortitsinermut aqutsisoqarfiup nunani qanitatsinni teknikkikkut suliffeqarfinnik pisortatigoortumik teknikkimut tunngasutigut suleqateqalernissaa. Tamatuma saniatigut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kaammattuutigaa nioqqutissiatigut sullissinikkullu suliniutit sapinngisamik annertunerpaamik siuarsarneqassasut naammassisinnaasat pitsaasut neqeroorutigineqarnerisigut. Taamaattumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Siko Block-it atorlugit suliniuteqarneq tapersersortaria­qartut ilaattut isigaa.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Nanortalimmi Upernavimmilu peqqissutsikkut pissutsit pillugit nalunaarusiat arajutsisimanngilai, aamma 1996-97-imut peqqinneq pillugu nassuiaammi pinaveersaartitsinissa peqqinnerulernissarlu pillugit Naalakkersuisut anguniagaat maluginiarsi­mavai. Anguniakkat ilagaat nunaqarfinni peqqinnerulernissaq sulissutigineqartariaqartoq, tamatumunnga atatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq nunaqarfinni illoqarneq anguniakkap tamatuma anguneqarnissaanut uuttuutissaasoq pingaarutilik. Tamanna paasilluarlugu taamatullu Inatsisartuni Naalakkersuisunillu naalakkersuinikkut anguniakkat isigimallugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kaammattuutigissavaa nammineerluni illuliortarnermi tunngaviliisoqassasoq kommuninut immikkut nunaqarfinni pisariaqartitsisunut naapertuussakkanik eqaatsumillu atorneqarsinnaasunik.

 

Peqqinnissamut tunngatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap malugaattaaq naammassi­saqarsinnaanermut tunngasutigut ajornartorsiuteqaraluartoq Naalakkersuisut sullissinerit pitsaanerulernissaat sulissutigissallugu piumassuseqartut. Kisiannili Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigaa napparsimasut passunneqartarnerata isumannaallisarnissaannik kissaatigi- sap naammassiniarneranni arlalitsigut ajornartorsiuteqartoq. Tamatuma saniatigut Peqqinnissaqarfiup aningaasartuutini appartissinnaasariaqarpai sullissineq katsorsagassanullu neqeroorutit qumartinngikkaluarlugit. Tamatumani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ilaatigut eqqarsaatigaa nunani allani nunatsinnilu napparsimasunik nakorsaasarnermut aningaa­sartuutinut konto-t ataasinngorlugit katinneqarneratigut pisariaqartitsineq tunngaviginerullugu ingerlasoqalersinnaannginnersoq aningaasaliissutit ataasiakkaat tamakkiisumik atorneqarnissaat kisiat tunngavi-ginagu. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kaammattuutigissavaattaaq napparsimasut inissaqartinneqarnerata amigaataanerata pitsanngorsaaffiginissaa, imaannguatsiar­mammi illoqarfinni amerlasuuni tamanna ataatsimut isigissagaanni ajornartorsiutaasoq.

 

Kulturimut tunngasutigut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq ataavartumik atuuttussanut tapiisarnernik neqerooruteqarnerit, assersuutigalugu atuakkanut kalaallisut oqaa-sertalinnut atuakkanillu saqqummersitsivinnut tapiissuteqartarnerit qulaajarneqartariaqartut pisariaqarpallu nutartertariaqarlutik. Tamakkua saniatigut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap pingaartippaa annertuumik nalingiinnillu innuttaasut paasissutissanik inuiaqatigiinnut tunnga-sunik pissarsinissaannut allanullu ingelatsitseqqinnissamut periarfissinneqassasut.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap paasivaa imermik pilersuineq eqqarsaatigalugu suli Naalakkersuisut annertuunik naammassiniagassaqartut ilaatigut patsisaalluni imeqarfiit amer-lasuut 1950-ikkunni 60-ikkunnilu sanaajusimasut arlalitsigut nungullavissimammata. Naalak-kersuisut taagorpaat Qaanaami, Uummannami, Kangaatsiami, Aasianni Maniitsumilu imeqarfiit pitsanngorsartariaqartut nutaanilluunniit taarserneqartariaqarlutik. Aningaasaqarnermut Ataatsi­miititaliap taakkununnga ilanngussinnaavaa Nanortalik, aamma tassani imeqarniarnerup pitsan-ngorsarnissaa pisariaqaqimmat.

 

Sumiiffiit taagorneqartut tamarmik pisariaqartitseqimmata Aningaasaqarnermut Ataatsimiitita-liap Naalakkersuisut kajumissaassavai allatut periaaseqarluni aaqqiinissamut periarfissat sulis-sutigineqarnerat nangeqqeqqullugu, soorlu immap tarajuiarneqarneratigut imermik pissarsi-sinnaaneq, tassa omvendt Osmose atorlugu, imaluunniit akuleriissumik aaqqiisinnaanerit taamaalilluni Nanortalimmi ajornartorsiutit piaarnerpaamik aaqqinneqarniassammata.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap oqaatigiumasai allat. Naalakkersuisut siulittaasuat, suliffissaqarfiit 10-miit 19-imut.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap konto pingaarnermut 10.01.20, Qarasaasiaqarnermut immikkoortortaqarfik, aningaasaliissutit oqaluuserisimavai. Assaannarmik suliarisartakkat qarasaasiatigut atortunik taarsersorneqarnerisigut suliassat assigiinnerusumik ingerlanneqartaler­nissaannik tamanillu takuneqartarsinnaalernissaannik nassataqartumik, aammalu qarasaasiat atorlugit suliarinnittarnerup suliassaqarfinni allani ileqqaaruteqarnikkut isumalluutinik atugas­sanngortitsisinnaaneranik allaaserinninnerit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigi­sorujussuai.

 

Taamaakkaluartoq teknikkikkut atortulersuutit pillugit nassuiaami oqaatigineqartoq, tassalu paasissutissiisarnermi teknikkikkut atortulersuutitigut piorsaanerup nunatsinnut iluaqutaalluar­sinnaanera, aammali annertoorujussuarmik kukkulluni aningaasalersuinermik nassataqarsinnaa­soq tunngavigalugu qarasaasiat atorlugit inatsisinik ujarlerfiusinnaasumut nalunaarutit A,B,C,D 1979 utimut killiffigalugu imaqartussamut aningaasalersuinissaq akikinnerpaanersoq aammalu internet atorlugu aaqqiinissamut naleqqiullugu atorluarneqarsinnaanersoq misissuiffigisariaqar­toq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq.

 

Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq. Suliassaqarfiit 20-imiit 29-imut.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap iluarisimaarlugu paasivaa sanaartugassatut pilersaarutit  ataasiakkaat pissusissamisoornerusumik aqunneqalernissaat qularnaarniarlugu sanaartornermut aningaasalersuinermut isumaqatigiissutitut siunertatut isumaqatigiissuteqartarnissamut suliniute­qartoqalersimasoq.

 

Konto-mut pingaarnermut kommuninut taarsigassarsiarititat atatillugu kaammattuut nr. 2-mi takuneqarsinnaasutut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut piumaffigissavai aaqqissuusseqqinnissamut piorsaanissamullu pilersaarut ukiuni tallimani atuuttussaq suliareqqul­lugu. Kajumissaarutigineqarpoq KANUKOKA aamma Kangaatsiap kommunia suleqatigalugit suliarineqassasoq, taassumalu qulakkeerniartariaqarlugu Kangaatsiap kommuniata inuussutissar­siornikkut suliffissaqartitsiniarnikkullu siuariarfiunissaa aammalu piffissami ungasinngitsumi aningaasaqarnikkut ingerlallualernissaa. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisu­nut kajumissaarutigissavaa iliuusissanut pilersaarutikkut tassuuna ernianut akilersuinissamullu tunngasut artorsiivallaanngitsut. Assersuutigalugu siunnersuutigineqarsinnaavoq landsakarsi-  mit taarsigassarsiat piffissami aalajangersimasumi erniqartinneqaratillu akilersugassaassan-ngitsut, taamaalillutik aningaasat atorneqarsinnaalersussat taakkuluunniit ilaannaat inuussutissar­siornikkut piorsaanissamut suliniutinut atorneqarsinnaalissallutik.

 

Kiisalu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Inatsisartut 1996-imi ilassutitut aningaasaliissuti­nut inatsisissaannut  siullermut siunnersuummut atatillugu inuussutissarsiutit pillugit ataatsimiit­tartoqatigiinnik pilersitsinissamik kajumissaarut uteqqissavaa.

 

Nalinginnaasumik oqaaseqaatini taaneqartut aallaavigalugit nammineq illuliornissamik qinnute­qaateqarnermi periutsit pillugit paasissutissat piffissami sivisuumi Aningaasaqarnermut Ataatsi­miititaliamut ingerlatinneqartarsimapput. Suliassaq Naalakkersuisunut ilaasortamit isumasioqati­giissutigineqarsimavoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap paasivaa inatsisit maleruaqqusallu Inatsisartunit Naalakkersuisunillu aalajangersarneqarsimasut unioqqutinneqartarsimasorinartut. Taamaattumik kommunini ataasiakkaani nammineq illuliassat pisariaqartitsinermut naapertuuttut siunissami kommuninut neqeroorutigineqarsinnaaqqullugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititali­ap kaammattuutigissavaa nammineq illuliornissamik qinnuteqaateqarnissami periusissat pillugit suliffeqarfiutinut kommuninullu Naalakkersuisut paasissutissiisarnertik pitsaanerulersissagaat.

 

Upernavimmi Uummannamilu umiarsualiviit annertusaavigineqarnissaat pillugu ataatsimiititali­aq isumaqarpoq ileqqaarutissatut Naalakkersuisut siunnersuutaat 1997-imut aningaasanut inatsimmi 1997-imi akuersissutigineqartut illoqarfinnut taakkununnga marlunnut pilersaarutit kingusinnerusukkut kinguartinneqartut, tassaasut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ujartor­simasai. Assersuutigalugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap paasivaa Uummannami umiarsualivimmi sanaartornermut aningaasartuutissat tamarmiusut aningaasanut inatsit 1997 aalisartunut umiarsuarnullu talittarfiliornissanut naleqqiullugu 37 mio. kr.-ingajannik akikillisaa­nermut naapertuuttut. Upernavik eqqarsaatigalugu ataatsimiititaliap ilanngullugu oqaatigissavaa mittarfiliorluni umiarsualiviliorlunilu suliassat piffissaq eqqarsaatigalugu ataatsimoortikannerne­qarsinnaappata mittarfiliornermit ujaqqanik qaartitikkanik sinneruttunik pilersuinikkut sipaarute­qartoqarsinnaammat. Upernavimmi umiarsuarnut talittarfimmik Uummannamilu aalisartunut talittarfimmik pisariaqartitsinerit siulianilu oqaaserineqartut tunngavigalugit ataatsimiititaliap kaammattuutigaa sanaartornissat sapinngisamik Naalakkersuisunit aallartinneqassasut ataatsimii­titaliallu paasivaa tamanna pissasoq 1998-imi.

 

Umiarsualiveqarnermi sanaartugassatut pilersaarutini taakkunani ileqqaaruteqarnissap nassataraa eqqarsarluartariaqarneq. Ataatsimiititaliap ilaatigut isumaliutersuutigisimavai usingiaanermi teknikkikkut atortut pitsaanerulersinneqarnerisigut pisariillisaanermi iluanaarutigineqarsinnaa-sunut tunngasut. Ataatsimiititaliap pissutissaqartippaa suliassaqarfiup tamatuma paasiniaaffigine­qaqqissaarnissaa Naalakkersuisut kajumissaassallugit ilisimalikkatillu umiarsualiveqarnermi sanaartugassanut pilersarusiaalerumaartunut ilanngussuullugit.

 

Siunertamut konto-mut 20.90 aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiit.

Oqaasertaliussamut nr. 2-mut atatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siunniuppaa Royal Greenland A/S-ip nunami suliffiutaani naleqqussaanissami ukiuni tallimani pilersaarutip aningaasalersuinissamut tunngasortai imminnut akilersinnaasusiata nutaamillu tunisassiorsin-naanerup iluani suliassaqartitsinerup ingerlaneranut ingerlaqatigiittariaqartut. Ineriartorneq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit malinnaaffigeqqissaarneqarniarpoq.

 

Kont-mi tassani oqaasertaliussaq nr. 3 eqqarsaatigalugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq akuersissuteqarnermini naatsorsuutigaa KNI Pilersuisoq A/S-ip landskarsimit tigusisinnaatitaa­nera taamaaqataanik appartinneqassasoq.

 

1997-imi ilassutitut aningaasaliissutissatut inatsimmut siullermut 1997-imi siunnersuummut allannguutissatut siunnersuummi konto-mut pingaarnermut 20.10.13-imut suliffissaqartitsiniar­nermik siuarsaaneq, aningaasaliissutit 6,8 mio. kr.-inik appartinneqarnissaat qinnutigineqarpoq. Tassunga atatillugu ataatsimiititaliap oqaatigissavaa ukiup taamaasinerani suliffissaqartitsiniar­nermik siuarsaanissamut tapiissuteqaqqinnissamik pisariaqartitsisoqarnissaa naatsorsuutigine-qarsinnaasoq isumakulunnartoqartillugu. Ilanngullugu ataatsimiititaliap malugeqqussavaa 1997-imut aningaasanut inatsimmi konto-mut aningaasaliissutit aalisakkanik suliffissuarnuinnaq sammitinneqanngimmata.

 

Inuussutissarsiutinik siuarsaanermut pilersaarutit piviusunngortinneqarnissaannik 1996-imi ukiakkut atatsimiinnermi Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap nalinginnaasumik kaammat-tuuteqarnermini 1997-imi paasisimalikkat 1998-imut siunissamullu siunnersuusiornermi Naalakkersuisunit arajutsisimaneqassanngitsut naatsorsuutigaa. Taamaattumik inaarutaasumik pingaarnersiuinerup aningaasaqarnermut inatsisip suliarineqarnerani pisarnissaa ataatsimiititali-ap pingaartippaa. Neriuutigisanut naleqqiullugu 1997-imi takornariartitsinerup ineriartornerata aammalu inuussutissarsiutinik siuarsaanermik tapiissutit nunap iluani agguaanneqartarnerat atorluarneqarsinnaanersoq imaluunniit taamatut pisussanngortinneqarluni tunngaviusunut ilaatinneqassasoq kajumissaarutigineqarpoq.

 

Sanaartugassanut sillimmatit iluarsiivigineqarnissaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ataatsimut isigalugu akuersaarsinnaavaa. Suliami pineqartumi tunngavissaatitaasut tunngavigalu­git. Sanaartugassanut sillimmatit konto pingaarneq 20.11.60 ilassutitut aningaasanut inatsisissa­mi 1997-imi allannguutissatut siunnersuummi iluarsiivigineqarnissaannut pissutaatitaasut ujartorneqarput, tassa Naalakkersuisut oqaatigimmassuk sanaartugassanut sillimmatit Nuummi aningaaseriviup illutaata atorneruuttup pisiarineqarnissaanut iluarsaanneqarnissaanullu atatillugu atorneqassasut naatsorsuutigineqartoq. Taamaattumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kaammattutigissvaa atuinissamut siunnersuut Naalakkersuisunit isumaliutigineqaqqissasoq. Tassunga ilanngullugu isumaliutitik pingajussaaneerinninnissaq sioqqullugu Aningaasaqarner­mut Ataatsimiititaliamut ilisimatitsissutigissagaat.

 

Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, suliassaqarfiit 30-imiit 39-imut.

Paamiuni suliffissaaleqineq ikiorsiiffiginiarlugu piffissamut ungasinnerusumut Naalakkersuisut sunik isumaliuuteqarnersut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap arlaleriarluni ujartortarsima­vaa. 1997-imut aningaasanut inatsisissamut atatillugu Paamiuni inuussutissarsiutitigut ingerlatsi­neq annertunerulersinniarlugu immikkut suliniutissat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit ujartorneqarsimapput, tassami Paamiuni Narsamilumi suliffissaaleqisut nunatsinni amerlaner­paammata. Taamaattumik kommunini taakkunani suliffissaaleqinermik ajornartorsiutip qaanger­niarneqarnissaannut iliuusissanut pilersaarusiortoqarnissaata kaammattuutigineqarnissaa Anin­gaasaqarnermut Ataatsimiititaliap pissutissaqartippaa. Iliuusissanut pilersaarusiortoqarnissaanut atatillugu innersuussutigineqassaaq Royal Greenland A/S-ip nunami suliffiutaani naleqqussaa­nissaq pillugu nalinginnaasumik oqaaseqaatini kajumissaarutit.

 

Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, suliassaqarfiit 40-miit 49-mut.

Konto-mi pingaarnermi 40.10.20-mi kommunini atuarfiit Alluitsup Paani atuarfiup iluarsaanne­qarnissaanut allanngortiterneqarnissaanullu atugassanik aningaasaliissutit amerlineqarnissaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami oqaluuserineqarsimavoq, tassa aningaasaliissuteqarto­qarnissaannik pisariaqartitsineq takussutissaammat 22. April 1996-imi atuarfiit qanoq issusiannut nalunaarsuineq malillugu iluarsaassinissamik pisariaqartitsinerup tamarmiusup aningaasartassaa­nut eqqoriaalluni missigiinermut. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kaammattuutigaa artuarfiit qanoq issusiannut nalunaarsuinermut atatillugu naatsorsuinerliuinerusinnaasut 1998-imut aningaasanut inatsisissamut siunnersuummut atatillugu Naalakkersuisunit arajutsinaveer­saarneqassasut.

Konto-mut pingaarnermut 40.14.18-imut Kalaallit Nunaata Radiua, aningaasaliissutit amerline­qarnissaannik Naalakkersuisut siunnersuutaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami aamma KNR-ip naatsorsuutaanik kukkunersiuisullu nalunaarutaannik takusaqarnissaannik periarfissa­qarsimasumit sukumiisumik oqaluuserineqarsimavoq.

 

Tunngavissarititaasut tunngavigalugit aningaasaliissutit 7,3 mio. kr.-inik amerlineqarnissaannik qinnuteqaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit akuersaarneqarsinnaanngilaq. Tamatu­munnga tunuliaqutaapput KNR-ip akiitsui nammineq aningaasaaatitigut amingartoorutit aamma akissarsiassanut aningaasartuutinik annertuumik sippuisimanerit aningaasaqarnikkut aqutsinerup ingasattumik sanngiiffigineqarsimaneranik takussutissaasut. Taakku saniatigut Aningaasaqarner­mut Ataatsimiititaliap isumakulunnartoqartippaa, tassa KNR pisortat suliffiutigimmassuk imminut ingerlattoq, siammarterinermut Tele-mut akileraarutissani atuinikinnerusimanermut atatillugu Namminersornerullutik Oqartussat pissarsiassaat 1,3 mio. kr.-it Kalaallit Nunaata Radiuata kontoanit pingaarnermi 40.14.18 allanneqarsimammata, allanneqarsimanatik konto pingaarnermi 40.14.19 Kalaallit Nunaanni TV-kut Radiukkullu siammarterineq.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap piumasaqaatigissavaa tamatuma erseqqinnerusumik nassuiaatitaanik tunineqarnissamik. Tamanna tunuliaqutaralugu Aningaasaqarnermut Ataatsimii­titaliap kaammattuugaa KNR-imi ingerlatsinerup aningaasanillu aqutsinerup iluarsineqarnissaat Naalakkersuisunit sulissutigineqassasoq, tassunga ilanngullugu pissutsit taamaattut siunissami qanoq ililluni pinngitsoortinneqarsinnaanerat nalilersorneqassasoq. Pingajussaaneerinissaq sioqqullugu KNR pillugu apeqqutit akisariaqartut ataasiakkaat Naalakkersuisunut ilaasortanit susassaqartunit isumasioqateqarnermi uterfigineqarnissaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititali­ap kissaatigaa.

 

Nalinginnaasumik oqaaseqaatini ataatsimiititaliap oqaatigaa radiukkut fjernsynikkullu innuttaa­sunut qaammarsaanermut ingerlatsisoqarnissaa pisariaqartinneqartoq; assersuutigalugulu ilinniarfiit innuttaasunut paasissutissanik aallakaatitsinissaminnut periarfissaqartinneqarsinnaa­nerat, KNR-ip ussassaarinermik ingerlatsinera pillugu inatsisilerinermut tunngasutigut inatsisinik eqquivallaarani allagartatigut ussassaarineq Naalakkersuisunit uppernarsarneqarpoq. Paasissutis­sat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap tigusimavai Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kaammattuutigaa pissutsit tamakku aamma naqqa tikillugu misissorneqassasut iluarsineqassallu­tillu.

 

1997-imut aningaasanut inatsimmut atatillugu katersortarfiit illunut sullivinnut siunissami atatinneqalernissaannik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kaammattutigisani matumuuna oqaatigeqqissavaa. Naalakkersuisoqarfimmik isumasioqateqarnermi Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap paasivaa 1998-imut aningaasanut inatsimmi matumunnga aningaasanik immikkoortitsisoqassappat Naalakkersuisoqarfiup kommunit tamaasa nutaamik qinnuteqaateqar­tinniarai. Suliniut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit akuersaarneqarpoq, aammalu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap naatsorsuutigaa siunertamut tassunga taperserneqarnissa­mik qinnuteqaateqarnissamut periarfissat pillugit kommunit tamarmik sukumiisumik ilisimatin­neqarumaartut.

 

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik, suliassaqarfiit 50-imiit 59-imut.

Ajutuulernermi kalerrisaarinermik atortussanik siammarterinikkut inuussutissarsiutigalugu aalisartut umiatsiaararsortullu akornanni isumannaallisaanerup annertusineqarnissaannik Naalakkersuisut kissaateqarnerat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit akuersaarneqarsinnaa­voq. Ilassutitut aningaasaliissutitut inatsimmi matumamni konto-mi pingaarnermi 50.01.03-mi aalisarneq, piniarneq nunalerinerlu siunertamut tassunga VHF-radiunik siammarterinissamut aningaasanik atugassanik immikkoortitsisoqarpoq.

 

Tunngavissaatitaasut tunngavigalugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq siunertaq aningaasanut inatsimmi siunertanut inuussutissarsiutit aalisarneq, piniarneq nunaleri­nerinerlu iluini misissuinissanut piorsaanissanullu pilersaarutit naapertuuppianngitsoq, tassani Naalakkersuisut kajumissaarneqarput pingajussaarinninnissaq sioqqullugu tamanna pillugu erseqqinnerusumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut ilisimatitseqqullugit. VHF-radior­piaat atorneqarnissaat aamma oqaluuserineqarsimavoq Aningaasaqarnermullu Ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattutigaa aaqqeeriutissat qinerneqarsinnaasut allat, soorlu kalerrisaara­luni aallakaatitsissutit isumaliutigeqqullugit.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap nuannaarutigalugu paasivaa nunaqarfinni aqusinniornis-sat pillugit 1997-imut aningaasanut inatsisissap isumaqatiginniutigineqarnerani Aningaasaqar-nermut Ataatsimiititaliap kaammattuutai malinneqarsimammata kinguneqartinneqarlutillu Nanortallip, Narsap Qaqortullu kommuniini savaateqarfinni aqqusinniortoqarnissaa pillugu allannguutissanik siunnersuutinik. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit kaammattuutigine­qarsinnaavoq nunaqarfinni aqqusinniornissat aallartinneqarnissaannik ataatsimiititaliap kaam­matttuutai ingerlanneqassasut, tassunga atatillugu atortorissaarpallaarani aaqqeeriutissat isuma­liutigineqarnissaat.

 

1996-imi ukiakkut ataatsimiinnermi ilanngullugu ataatsimiititaliap kaammattuutigaa nunaqarfin­nut suliartortinneqartartussat pilersinneqassasut nunaqarfinni aqqusinniornerni suliaqartareersut immikkullu ilisimasaqalersimasut angalaqattaarlutik suliassaqarfimmi tassanik suliassanik aallartitsisartuullutillu siunnersuisartuunissaat. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqar­poq isumassarsiap taassuma misissuiffigineqarnissaa ingerlaqqittariaqartoq.

 

Konto-mi pingaarnermi 50.06.14-imi tunisassiassanik ineriartortitsineq, aalisarneq, saattussanut pullatinut aningaasalersuinissamut tapiissuteqartarnissamik suliniut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap tapersersornartippaa. Ataatsimiititaliap malinnaaffiginiarpaa ukiup ingerlanera­ni qinnuteqaatinik tigooqqarneqartunik Naalakkersuisut pingaarnersiuinerat. Ukiakkut ataatsi­miinnerup nalaani aaqqissuussineq uterfigineqassaaq.

 

Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfik, suliassaqarfiit 60-imiit 61-imut.

Konto pingaarneq 60.01.95 akinut akissarsianullu iluarsiissutit, siunertamullu konto 60.10 nuna tamakkerlugu peqqinnissakkut siunertat eqqarsaatigalugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap pissutissaqartippaa erseqqissassallugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap naatsorsuutigigaa Naalakkersuisoqarfimmi tassani Naalakkersisoqarfinnilu allani konto pingaarnerni akinut akissarsianullu iluarsiisarnerit siunissami pisalissasut aningaasanut inatsisikkoortumik, maanna­kut pisutut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsit aqqutiginagu.

 

Avatangiisinut tunngasunik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap 1997-imut aningaasanut inatsisissamut siunnersuummi Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kajumissaarutigaa namma­gassat suliassallu agguataarneqarnissaat pillugu isumaqatigiissutissat Naalakkersuisut KANUKOKA-mut isumaqatiginniutigissagaat. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap paasivaa isumaqatigiinniarnerit taakku atorfilitsigoortumik aallartinneqarsimasut.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap nuannaarutigalugu paasivaa Qaqortumi misiliilluni ingerlatsinissamik eqqaanikkut ikuallaavimmik pilersitsineq Aningaasaqarnermut Ataatsimiitita­liap ataatsimiititaliallu allat kajumissaarinerat malillugu siunnersuutigineqarsimasoq 1997-imi  aningaasaliisoqassasoq akuersaarsinnaallugillu aningaasaliissutit taakku siunertaat atorneqarnis­saallu.

 

Naalakkersuisut siunnersuutigaat Paarisa aallarteqqinneqassasoq Peqqinnissamut Ilisimatusarner­mullu Pisortaqarfiup ataani immikkut allaffittut. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ilisima­vaa Paarisap ilaatigut siunertarigai pitsaaliuinermi anguniakkat piviusunngortinneqarnissaat qulakkeerneqarnissaallu. Pitsaaliuinermi suliniutit qitiusumi najukkamilu ataqatigiissaarneqar­nissaat aammalu pitsaaliuinermi suliassat innuttaasunit suleqataaffigineqarnissaasa qulakkeerne­qarnissaat.

 

Ataatsimiititaliap anguniakkat tapersersornartorujussuartut isumaqarfigai, taamaattoq Aningaasa­qarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq siunertaq tamanut tunngassuteqarpallaartoq taamaat-tumillu ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut Paarisap siunissami ilusiligaanissaanut siunnersuum­mik Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnissaannut Inatsisartunut saqqummiusseqqullugit.

 

Konto-mut pingaarnermut 60.10.12-imut Peqqissaanermik Ilinniarfik, tassunga atatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kaammattuutiginiarpaa isumaliutigeqqullugu siunissami pikkorissartitsisarnerni ungasissumut atuartitsineq akikilliliissutaasinnaassannginnersoq, as-sersuutigalugu pikkorissartitsinerit atuagarsornermut tunngasortaasa ungasissumut atuartitsiner­tut neqeroorutigineqartarnerisigut.

 

Inuussutissarsiornermut, Angallannermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoqarfik, suliassaqarfiit 70-imiit 79-imut.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap malugisimavaa tamanut tunngatillugu akigitittakkat taakkununngalu ilaatillugu innaallagissamut imermullu atuisut tamarmik akiliutigisartagaat appartinneqarnissaat Naalakkersuisoqarfiup pingaarnerutillugu anguniagarigaa. Tamanna Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap tapersersorsinnaavaa.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap akutsunngitsumik takusarpaa erngup aqqutaanik ator-tussanillu taarsersuisarneq ataatsimut isigalugu landskarsimut annertuumik aningaasartuutaa-sartoq. Tassunga atatillugu ataatsimiititaliap nuannaarutigalugu malugisimavaa Aasianni imermik pilersuinermut pilersaarusiaq atortussanik allanik toqqaanikkut neqerooruteqartitsiner­milu iluatsitsinerup kingunerisaanik suliassaq 2,4 mio. kr.-inik akikinnerulersinneqarsimasoq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Nukissiorfinnut allanullu kajumissaarutigaa atugarisarta­gatoqqanit allaasunit atortussarsiorluni akikinnerulersitsissutaasinnaasorsiornikkut iluanaarutaa­sinnaasut arajutsinaveersaaqqullugit.

 

Sulisa-mi ulluinnarni ingerlatsinermut matussutissanik 2 mio. kr.-inik ilassutitut aningaasaliis-suteqartoqarnissaanik Naalakkersuisut siunnersuutaat pillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiiti­taliap Naalakkersuisunut kaammattuutigissavaa siunnersuummik pingajussaarisoqarnissaanut tamanna itisiliivigineqassasoq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kajumissaarutigissavaa itisileerinermi missigersuusianut siunnersuummi allaaserineqartut iluini aningaasat atorneqarnis­saannut sukumiisumik nassuiaatit ilaatinneqassasut.

 

Kiisalu Naalakkersuisoqarfimmut tunngatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap uteqqis­savaa 1997-imut aningaasanut inatsimmi nunaqarfinni illunik sullivinnik pilersitsinerit pillugit kaammattuutini nr. 19 Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq illunut sullivinnut nalinginnaasumik ilusiliineq allanngortinneqartariaqartoq taamaasilluni katersortarfittut atorne­qarsinnaanera ilanngunneqarluni tamanna pisariaqartinneqaraagat.

 

Landskarsip aningaasaqarniarneranut takussutissiaq iluarsisaq.

Isumaliutissiissummi matumani inassutigineqartut Inatsisartunit akuersissutigineqassappata 1997-imi ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit angusassaq Naalakkersuisut siunnersuutaannut majip tallimaani 1997-imi saqqummiunneqartumut sanilliullugu 43.212.000 kr-inik pitsanngori­aateqassaaq. Tamanna isumaqarpoq matuma kingorna EST-imi 105.730.000 kr-inik amingarto­oruteqarnissaq missangersuutigineqartoq.

 

Ukiut missingersuusiorfiusut 1998, 1999 2000-ilu eqqarsaatigalugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassuteqaatai kinguneqassapput EST-imi sinneqartoorutissatut missingersuuti­gineqartut ima annertussuseqassasut 1998 1,1 mio. kr.-it, 1999-imi 8,3 mio. kr.-it 2000-imi 37,5 mio. kr.-it.

 

1997-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siullermut siunnersuut Inatsisartut aappassaaneerinninneranni akuerisassanngorlugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiiti-taliamit isumaqatigiissumit inassutigineqartutut ilanngussani 1-imi 2-mi aamma 3-mi ilan-ngunneqartuni takuneqarsinnaavoq.

 

Taamatut oqaaseqarluni Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassutigaa inatsissatut siun-nersuut pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlateqqinneqassasoq.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Naalakkersuisut 1997-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsissaannut siullermut siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanut Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliata isumaliutissiissutaa tiguaat. Naalakkersuisut naammagisimaarlugu paasivaat Naalakkersuisut siunnersuutaat ataatsimut isigalugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit tapersersorneqartut.

 

Naalakkersuisut malugaat ukiuni kingullerni aningaasaliissutaasartut sunniutaat tunngavigalugit nunatsinni aningaasaqarnikkut ineriartorneq ataatsimiititaliamit toqqissisimanartinneqartoq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap paasivaa nunanut allanut akiitsut akilersorneri siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu inuussutissarsiornikkut aaqqiisussaanertigullu isumannaatsu­mik ingerlatsineq aqqutigalugu ineriartortitsineq siunertaralugit suliniuteqarnissaq kiisalu nammaqatigiissumik atugarissaarnissamut suliffissaqartitsiniarnermullu ingerlatsineq oqimaaqa­tigiissinneqartut.  Ilanngullugu oqaatigineqarpoq akileraarutitigut akiitsuutitigullu isertittakkat qaffakkiartuaartut. Tamakkulu ilaatigut takussutaasut nunatsinni aningaasat sulisinneqalerneru­lernerannut.

 

Naalakkersuisut malugaat Amutsiviit KNR-ilu pillugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap  oqaaseqaatai soorunalumi malitseqartissallugit. Naalakkersuisut arajutsisimanngilaat suliffissa­qartitsiniarnikkut periarfissat pitsaanerulersinniarlugit immikkut iliuuseqartoqartariaqartoq pisariaqartinneqarmat tassungalu atatillugu Royal Greenland naammassisaqarsinnaassutsimut naleqqussaanerup siunertaat malitseqartinneqartariaqartut. Aammattaaq Naalakkersuisut malu­gaat nunatsinni tunissassiaasinnaasut ilaatigut avataaniit eqqussorneqartartunut taartaasinnaasut pillugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaatai.

 

Suliniutit tamatumunnga sammivillit tapersersorneqarnissaat pingaarpoq. Aamma pingaarpoq nalilersuinermi Sulisa A/S-ip peqataatinneqarnissaa taamaalilluni ingerlatseqatigiiffiup immikkut ilisimasai eqqortumik atorneqarsinnaassammata, aammalu piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaati­galugu pilersaarutit pisortat aningaasatigut tapersersugaat imminnut napatissinnaanissaat qulakkeerneqarniassammat.

 

Kiisalu Naalakkersuisut malugaat peqqinnissaqarfik, kulturimut tunngasut aamma illoqarfinnut imermik pilersuineq pillugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaatai. Oqaaseqaatit taakku Naalakkersuisut tusaatissatut tiguaat.

 

Nammineq illuliat pillugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaatai eqqarsaatigalugit Naalakkersuisut isumaqatiginngilaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaataa imaattoq: Ainatsisit maleruaqqusallu Inatsisartunit Naalakkersuisunillu aalajangersarneqarsimasut unioqqutinneqartarsimasorinartut.@ Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut tamatumani pissusiusut allakkatigut aammaarlutik nassuiaateqarfigeqqammerpaat, tamannalu tunngavigalugu neriuutigalugu attaveqatigiinneq siunissami ingerlanneqalissasoq paasissutissat uppernarsarneqarsinnaasut tunngavigalugit.

 

Kiisalu Naalakkersuisut malugaat aningaasaliissutissanut siunnersuutit arfinillit aamma tjeneste­manditut atorfimmik pilersitsinissamik siunnersuutip ataatsip aalajangiiffigineqarnissat Aningaa­saqarnermut Ataatsimiititaliap pingajussaaneerinissamut kinguartissimagai. Taakku ilaannut tunngaviulluni paasissutissanik amerlanerusunik tunineqarnissamik kissaateqarneq. Paasissutis­sat kissaatigineqartut Naalakkersuisut ataatsimiititaliamut ingerlateqqikkumaarpaat.

 

Kinguartitsinerit taakku kingunerisaannik 1997-imut ukiunullu missingersuusiorfiusunut EST-mi angusat Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaannut naleqqiullugu allannguuteqarput. Naalakkersuisut paasisinnaavaat allannguutissatut siunnersuutinut 36-inut tunngatillugu ukiut missingersuusiorfiusut eqqarsaatigalugit Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat pillugit inassuteqaatinik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani ilanngussa­qarsimanngitsoq. Taamaattumillu piumasaqaatigissallugu taakkununnga inassuteqaatit pingajus­saaneerinninnermut ilanngunneqarnissaat taamaasillutik siunnersuutit taakku aamma Inatsisartu­ni oqaluuserineqarsinnaaniassammata.

 

Inassuteqaatit amingaatigineqarnerisa ilaatigut kinguneraat isumaliutissiissutip immikkoortuani 9-mi oqaaseqaatinut ukununnga Aukiut missingersuusiorfiusut 1998, 1999 2000-ilu eqqarsaatiga­lugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassuteqaatai kinguneqassapput EST-mi sinneqar­toorutissatut missingersuutigineqartut ima angissuseqassasut 1998-imi 1,1 mio. kr.-it, 1999-imi 8,3 mio. kr.-it kiisalu 2000-imi 37,5 mio. kr.-it isaasalerlugu ataqatigiittoqannginnera@.

 

Ilassutitut aningaasaliissutitut inatsisissamut siullermut siunnersuummut atatillugu Inatsisartuni ilaasortat ilaannut sisamanut ilanngunneqarsimasunut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq oqaaseqaateqarlunilu kaammattuuteqarpoq. Siunnersuutinut taakkununnga sisamanut Aningaasa­qarnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaatai pingaarnerusutigut Naalakkersuisut isumaqatigaat. Kisianni oqaatigissallugu oqaatsit: Ainassutigaa@ aamma Akaammattuutigaa@ atugaanermikkut immikkoortinneqarsimanngitsut.

 

Naggataatigut Naalakkersuisut paasivaat isumaliutissiissutip immikkoortuani 8-mi kaammattuu­tit 17-it Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit ilanngunneqarsimasut. Tamanna tunngavigalu­gu Naalakkersuisut nalunaarutigissavaat suliap ingerlaqqinnerani kaammattuutit taakku arajutsi­simaneqassanngimmata aammalu paasissutissat amerlanerusut piaarnerpaamik Naalakkersuisunit ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqassammata, Inatsisartut inatsisissatut siunnersuutip pinga­jussaaneerneqarnissaa siunertaralugu.

 

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

Siullermik qinnuteqaatigeqqaassavara uanga oqaluuserisassanngortitsininnut tunngatillugu akissuteqalaarnissara.

 

Uani ataatsimiititaliap akissuteqaataani uanga siunnersuutigisannut nunatta imartaani uuliasiorto­qalissagaluarpat Paamiut pilersuivittut umiarsualiviusinnaaneranut tunngasumut akissuteqaataa­sut naammagisimaarpakka aammalu paasillugit. Uanili oqaatigineqartutut uuliamik ujaasisussat atortutik nassataralugit suliassatik ingerlattussaagaat ersarissarneqarpoq. Taanna nalunngilara uanilu pisara tassaavoq uuliamik qalluisoqalerpat aamma avatitsinni uuliasiortoqalerpat uninnga­sunik taava umiarsuit taakkununnga pilersuisuusut umiarsualiveqartariaqassapput atortunullu ilitsiveqarlutik.

 

Taamaattumik taanna takisuuliuutiginagu oqaatigiinnassavara illoqarfinnut allanut umiarsivili-orfissatut piukkunneqarsinnaanermut tunngatillugu misissuinissami siunnersuutiga taaneqarmat, tassa Paamiut ilanngunneqarnissaat, taanna naammagisimaarakku.

 

Qujanaq.

 

Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutaannut inatsisissamut siullermut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa Siumumit misissoreerlugu pingaarnerutitagut imatut oqaaseqarfigissavagut.

 

Siumumiit maluginiakkatta ilagaat ataatsimiititaliamit oqaatigineqartoq aningaasaliissummut inatsisissaq ukiup siuliani taamatut suliaqarnermut sanilliullugu 25% missiliorlugu qaffasinneru­soq, tamannali naatsorsuutigereernikuuarput, tamatumani pineqarmata sanaartornermut, ilinniar­titaanermut ilisimatusarnermut, peqqinnissaqarnermut kiisalu minnerunngitsumik suliffissaqartit­siniarnermut pitsanngoriatissanut tunngasut.

 

Nuannaarutigaarpullu takusinnaagatsigu suliassat pingaarnerutitat nutaanullu taviuuttarialin-   nut aningaasaliissutissat Naalakkersuisut salliutissimagaat kiisalu nunatsinni aningaasaqarnikkut ineriartorneq toqqissisimanartutut isigissallugu patsisissaqartoq uani oqaatigineqarmat nuan­naarutigivarput.

 

Siulittaasoqarfiup siunnersuutigisaa malillugu - aningaasaliissutissanut aalajangernerit aningaa­saqarnermullu apeqqutit tamakkununngalu akissuteqaatit takussutissartaannik - Aningaasaqar­nermut Ataatsimiititaliamit Inatsisartunut paasissutissanik ingerlatitsisalernissaq pissusissami-soortutut isigalugu Siumumit taperserparput.

 

Naalakkersuisut allattoqarfiata Namminersornerullutik oqartussat inatsisitigut malittarisassa-   nik innuttaasunut pitsaasumik saqqummiisarnissaa pingaartikkatsigu allaffissornikkut sulia-qartussamik atorfinitsitsinissaq taperserparput.

 

Nuannaarutigaarpullu takusinnaagatsigu Nuuk Imeq A/S aammalu Grønlands Baseselskab A/S immikkut ittumik iluanaaruteqarsimasut 3,711 mio. kr.-inik annertussusilimmik, iluanaarutit ilaasa Atuakkiorfik A/S-ip aningaasaliiffigineqarneranut qaffaatissatut atorneqarnissaat akuer­saarparput.

 

Siumumit pingaartillugu taperserparput nunat tamalaat akornanni suliniaqatigiiffinnut ICC-mut, nunallu inoqqaavisa suliniarfigineqarnerannut atorneqartussanik aningaasarpassuungikkaluartu­nik tapissuteqarneq, nunattami namminersornerulersimanera nunani uagutsitut allanik naalagaaf­feqateqartuni soqutigineqartuuvoq tamakkunuunalu avammut nittarsaattarnerput avammut kiinnertarnermi matuersaatitut pitsaasutut taajumavarput.

 

Landskarsip aningaasaataasa ilimagisamit annertunerunerat tunngavigalugu Mittarfeqarfinni, Amutsivinni, Nukissiorfinnilu ingerlatsinermi tigoriaannarnik sillimmateqarnissamut, tamatu­mallu unnuisarfiit hotel-it amerlineqarnissaannut AUnnuisa@ aqqqutigalugu pilersaarutinut, timmisartunut suluusalinnut mittarfiliortiternermi ingerlatsinerup suliassallu ilaannik siuartsi-tsinernut atasumik Naalakkersuisut aningaasaliissutisaanik inassuteqarnerat akuersissutigaar-   put tamanna suliffissanik amerlanerusunik sanaartukkallu ingerlaannarnissaannik qulakkeerisus­saammat.

 

Siumumit nuannaarutigaarput aningaasaqarnikkut nassuiaammi takusinaagatsigu nunanik allanik niueqateqarnermi amigartoorutit ikiliartortut, tamatumunngalu atatillugu maluginiarparput ukiuni tulliuttuni illoqarfinni nunaqarfinnilu peqqinnissamut naleqqunnerusunik innuttaasut illussaqarti­taanissaat sulissutiginiarneqartoq, kiisalu nunatsinni illulioriaaseq nutaaq Siku Block atorlugu misiligummik ingerlanneqarsimasoq mautssuserniarlugu aningaasaliiffigineqarnera Siumumit iluarisimaaparput neriulluta periuseq tamanna nunatsinni illussaqarniarnerup tungaatigut pitsaasumik siunniuteqaqataassasoq.

 

Siumumiili akuersaarumanngilarput ingerlatsiffiit Namminersornerullutik Oqartussanit pigine­qartut ilaasa siulersuisunit nunatta karsianik isumalluuteqarlunilusooq ingerlatsinermi aningaa­saruutinik sippuisarnerat, taamaattumillu arlaatigut nakkutigineqartumik aaqqiivigineqarnissaat Siumumit Naalakkersuisunut inassutigaarput.

 

Meeqqanut inuusuttunullu immikkut ittumik suliniuteqarnermut atatillugu 1992-imi meeqqat inuusuttullu atugarisaannik misissuinermit saqqummiussaq takutippaat meeqqat inuusuttullu atugarisaat pitsanngorsaaviginiarlugit sulisuliassaqaqisoq tamakkualu pitsaasumik ineriartortin­neqarnissaat anguniarlugu allaffissornermi, siunnersuinermi, suliffissaaleqinerullu akiorniarnera­nut atugassanik Isumaginninnermut Suliffissaqarnermullu Pisortaqarfiup aningaasatigut qaf-faanissaanut tapiissutigineqartussat ilalernartuutippavut.

 

Siumumiit nuannaarutigalugu oqaatigissavarput takusinnaagatsigu meeqqat atuarfiini nutaamik aaqqissuussinermi atuarfinni aqutsisunngortussat suleriaasisssaannut tunngasumik pikkorissartin­neqarnissannut, kiisalu Nuup kommuniani Nuussuarmi meeqqat atuarfiliornissaq, Ilulissani Perorsaanermik Ilinniarfimmi isumaginninnermik peqqissaanermullu ilinniartut amerlineqarnis­saat, Aasianni Ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartut najugaqarfissaannut, Palasinngorniat atuarfissaattut atorneqartussamik illusinissamut, sunngiffimmi sammisassaqartitsinermut ataatsimiititaliat siulittaasuisa pikkorissartinnissaannut allanullu ullutsinni atorfissaqarteqisat-sinnut atugassanik siuliani taasanut aningaaslaeeqqinnerit isumaqatigaavut.

 

Pingaartillugulu inassutigieriissavarput 1998-imut ukiunullu tulliuttunut aningaasaliissutissanik suliaqarnissami meeqqat atuarfiini iluarsaassinermut sanaartornernullu aningaasaliissutissanik missingersuinerit Naalakkersuisut sukumiisumik pilersaarusiorfigissagaat illoqarfinni nunaqar­finnilu atuarfeqarfinni illuutit aserfallassimaqisut tattorliuuffiusullu pitsaasumik aaqqiissuteqarfi­gineqarnissaat siunertaralugu.

 

Ilassutitut aningaasalissutissat siullermeerneranni aalisarnermut tunisassiornermullu tunngasu-nik oqaaseqarfitta saniatigut makkua taanngitsoorusunngilagut, aalisarnerup iluani paasititsiniaa­nikkut, aalisarnerullu ineriartorsimanerata oqaluttuarisaanikkut atuakkiarineqarnissaanut atugassanik Naalakkersuisut aningaasaliissuteqarnerat Siumumit pingaartillugu taperserparput, atuakkallu saqqummernissaa qilanaaralugu, ukiunimi kingullerni amerlaqisuni aalisarneq nunat-ta aningaasarsiornikkut aallaavigivaa tamatumalu ineriartorsimanera atuaganngorpat oqaluttuari­saanerput pisuunnguallassaaq, tamannalu kingulisatsinnut tunissutaassaaq pitsaasoq.

Ilanngullugulu taajumavarput amernikpisiortornermi tapiissutinut aaqqiissutissat nunaqarfinni tunitsiviit suliassaqartinniarnerannut atasumik ilaatigullu Arsuk Fishing ApS-imi suliassaqartitsi­nermi atorneqartussanik taamatullu savaateqarfiit aqquserniorfigineqarnissaannut, angallateerar­sortullu VHF-radiunik pisinissaannut, allanillu aalisarnerup piniarnerullu iluani tapiissutit aningaasaliissutissat isumaqatigigatsigit.

 

Peqqinnissamut avatangiisinullu tunngasunut ilassutitut aningaasaliissutit immikoortunut assigiinngitsorpassuarnut tunngassuteqartut maluginiarpavut ilaatigut takuneqarsinnaavoq suliaritinnissamut utaqqisut ikilisinneqarnissaannut, maannakkut ajornartorsiutitut taaneqarsin­naasut annikillisinneqarnissaannut, meeqqanut akiuussutissiilluni kapuuinernut, napparsimave­qarfinni sulisut sulinngiffeqarneranni taartaallutik sulisussanut aningaasarsiaqartitsinissanut allanullu atorneqartussaasut. Siumumillu inassutigissavarput pinaveersaartitsinermi suliniarfiup Paarisap pilerseqqinneqarnissaannut aningaasaliissutissatut qinnutigineqartut TB I-ip pingajus­saaneernissaanut aaqqiiffigeqqullugit.

 

Maluginiarparputtaaq nappaassuarmik katsorsarneqarsinnaanngitsutut taasartakkatsinnik eqqor-neqarsimasut, inuit HIV-eqartut AIDS-imillu nappaateqartut, katsorsaariaatsimik nutaamik periuseqarluni katsorsarneqarnissaat Peqqinnissaqarfiup sulissutiginiaraa.

 

Nunatsinni umiarsuartigut timmisartukkullu ilaasunik angallassinermut, suluusalinnillu mittar-filiornissami illoqarfiit sanaartorfissat pingasunik ilanerinut atugassanik aningaasaliissutit nikisiternerqarnerat qaffaaavigineqarnissaallu taperserpavut tamanna nunatsinni angallannerup pitsanngoriaatigisussaammagu.

 

Sanaartonerulli iluani piaarnertumik aaqqittarialittut inassutigiumavaput Nanortalimmi imeqar­nerup aningaasassaqartinnissaa 1998-imut aningaasanik inatsisissamik suliaqarnissami Naalak­kersuisut ilanngutissagaat.

 

Oqaatigeriikkatta saniatigut sanartugassanik aningaasanillu ukiuni tullerni Naalakkersuisut tulleriiaaralutik suliaqarnerminni eqqarsaatigisassaattut makkua Siumumit taajumavagut.

 

Nunaqarfinni aqqusernit piaarnerusumik aaqqivigineqarnissaat siunertaralugu 1997-imut aningaasanut inatsisip suliarineqarneranut atatillugu siunniunneqartup, tassa 1998-imi aallartittu­mik nunaqarfinni aqquserniassani immikkut aningaasaliissuteqartoqartalernissaa Naalakkersui-sunit piviusunngortinneqarnissaa inassutigaarput.

 

Suliffissaqarfissuarnik allanngortiterinerup tamakkiisumik iluatsinnissaata tungaanut sillimani-arluni suliffissaqartitsiniutinut aningaasaliissuteqartoqarnissaa Naalakkersuisunut eqqumaffi-geqquarput illoqarfinni eqqorneqartuni suliffissaaleqinerup annikillisinnissaa isumannaarumallu­gu.

 

Kommunit ilaasa Namminersornerullutik Oqartussanut akiligassallit akiitsuminnik akilersuiniar­nerminni ingerlalluarnissaat siunertaralugu kommunini pineqartuni suliffissanik nutaanik pilersitsisoqarnissaa anguniartariaqarpoq tamatumanilu kommunit pineqartut nammineerlutik annerunerusumik qanoq-iliuuseqaqataanissaat Siumumit kaammattuutigaarput.

 

Sulisa A/S-ip aningaasaliiffigineqaqqinnissaanut qinnutigineqartut soqutiginartutut isigaavut taakkualu pingajussaaneerinninnissami akuersissutigineqarnissaat naatsorsuutigalutigu.

 

Sanaartornermi sillimmatit 31 mio. kr.-it sinnerlugit qaffaavigineqarnissaannik qinnuteqaatit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititalimit sukumiisumik misissuataarneqarnissaat pingaartipparput TB I-illu pingajussaaneerneqarnissaani isummerfigineqarnissaat naatsorsuutigalutigu.

 

Siumumit naatsorsuutigaarput KNR-imut aningaasaleeqqissutissatut qinnutigineqartut Aningaa­saqarnermut Ataatsimiititaliap misissuilluareerneratigut pingajussaaneerinninnissami naammagi­nartumik aaqqivigineqassasut.

 

Inatsisartunut ilaasortat tassaasut Lars Karl Jensen, Siumut, Anders Andreassen, Siumut, Anthon Frederiksen-illu, Kattusseqatigiinnersup oqaluuserisassanngorlugit siunnersuutaannut atatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siunnersuutinut akissutigisai Siumumit iluarinartippavut.

 

Naggataatigullu taanngitsoorusunngilarput Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aningaasaliis­sutissat ilaasa naalakkersuisoqarfinnut aalajangersimasunut tusarniaassutigereerlugit allannguu­tissatutu suliassat peqqissaarullugit isumaqatigiiffiusumillu aalajangiiffiginiarsimagaat takusin­naagatsigu.

 

Siumuit taamatut oqaaseqarluta Inatsisartut 1997-imut ilassutissatut aningaasaliissutissaannut inatsisissaannut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa, saqqummiunneqar­toq, akuersissutigaarput pingajussaaneerneqarnissaanullu ingerlateqqinneqarnissaa qilanaaralugu.

 

Anders Nielsson, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartut 1997-imut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissamut I-imut siunnersuut Atassutup maani saqqummiunneqartut akuersaarpai.

 

Siunnersuutip siullermeerneqarneraniilli Naalakkersuisunit allannguutissatut siunnersuutit 113-it nassiunneqarsimapput. Siunnersuutit taakkuupput upernaaq manna katersuunnermi 1997-imut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissamut II-mut siunnersuutissatut saqqummiunneqassamaar­simasut.

Siunnersuutitut saqqummiunneqartumut Atassummit makku itisilissavagut:

 

Konto 10.01.20 Namminersornerullutik Oqartussat qarasaasiaqarfiat. Aningaasaliissutinut qinuteqaat suliassat nalunaarsorneqartarnerannut tunngavoq, inatsisit atuuttut tamarmik nalunaar­sorneqartarnerat taakkununngalu ilanngullugu inatsisit atuuttut katiternerat. Pilersaarusiat taakku taakkuinnaalluni isumaqatigiissutaapput namminersornerusut EDB-qarfianni taamaallaat ator-sinnaallutik.

 

Inatsisit atuuttuusut nalunaarsorneqartarnerat aamma Internetsimi atorfissaqartipparput, nunatsin­ni atorfissaqartitsisunit kikkunnilluunniit atorneqarsinnaaqqullugu - aamma ataatsimiinnerit avataanni Inatsisartunut ilaasortanit.

 

Taamaalilluni minnerpaamik koruunit millionit ileqqarneqarsinnaassapput suliassat ikiliallat-tussaassammata Internet atorluaraanni.

 

Konto 10.13.10 Pissarsianiit akiliuteqartarneq, namminersornerusut suliffeqarfiutaanni.

Allanik suli taamaaliortoqannginnguatsiarmat Atassummit uparuarusupparput namminersorneru­sunit piginneqataaffiusut selskabit marluk landskarsimut nakkartitaqarsimammata. Ukuupput Nuuk Imeq 2,7 mio. kr-inik kiisalu Grønlands Baseselskab 4,5 mio. kr.-inik. Tassa aningaasanut inatsimmut pilersaarusiat 3,7 mio. kr.-inik sinnerlugit.

 

Konto 10.13.13 Aktienut ilassutit.

Atuakkiorfik 2,5 mio. kr.-inik tapiiffigineqartarpoq. 1998-imiillu ukiut tamaasa tapiiffigineqarta­lissaaq kalaallisut naqillugit saqqummersitassanut atugassanik.

 

KNR-TV ukiumut 50 mio. kr. missaannik tapiiffigineqartartoq sanilliukkaanni, naqitikkanut tapiissutissatut pilersaarutit amerlagisassanngeqaat.

 

Atuakkat piujuartarput.

 

Radiumili TV-milu aallakaatitat tutsiutillatsiaannaq/takkutillatsiaannaq tammartarput.

 

Atassut isumaqarpoq kulturimut tunngasunut tapiissutaasartut ataatsimoortillugit isiginiarneru­sariaqalersut nalinginnaasumik agguataalerniassammata. Tapiissutit ilaat KNR-TV-mit atuak­kiornermut, atuakkiortumut, taalliortumut atuakkanullu assiliortartunut nuunneqarsinnaalluartut.

 

Konto 20.11.60 Sanaartugassanut sillimmatit.

Grønlandsbankiusimasup illuutaa 25 mio. kr.-it atorlugit Naalakkersuisut pisiarissamaarpaat allanngortiterlugulu.

Atassutip maluginiarpaa aningaaserivimmut tassunga ukiunik 18-inik pisoqaassusilimmut pisinermut allanngortiterinermullu m²-imut akiusoq 16.700 kr.-iusoq. Ukiuni nutaajunerusuni makkunani tamanna naapertuunnerpa, sanaartornermimi m²-imut aki maani Nuummi 10.000 kr.-iusoq takusarparput?

 

Konto 22.11.13

Paamiuni inissiat inoqanngitsorpassuit iluaqutiginiarnissaat pilersaarusiorneqareerpoq. Inissiat 80 sinnillit inoqanngillat.

 

Tassaapput ilagisariit 80-it ukiuni kingullerni Paamiunit aallarsimasut. Amerlanerit Qaqortumut Nuummullu nuussimagunarput.

 

Ilagisariit taakku Qaqortumi Nuummilu inissaqartikkumallugit, meeraallu meeqqerivinni aturfinnilu inissaqartikkumallugit aningaasat 100 mio. kr.-it sinneqalugit akuersissutigisariaqar­put.

 

Suliffissat Paamiuni pigiinnarniarlugit nutsertitsinaveersaarluta suliniuteqarsimagaluarutta qanormitaava aningaasartuuteqartigissagaluarpugut? - Taamaattumik aningaasaliissutit 100 mio. kr.-it angullugit amerlassusillit atulussinnarneqarsimanngitsut oqarsinnaagunarpugut.

 

Konto 30.16.11 Suliffissaaleqinerup akiorniarneqarnera.

Suliffissaaleqineq akiorniarlugu aningaasartuuteqartarnerput eqqumiiginarsinnaagaluarpoq allanik taama suliassaqartiginerput eqqaallugu.

 

Sineriassuatsinni atuarfippassuit meeqqerivippassuillu allallu illuutigisat aserfallatsaalineqartari­aqaqaat. Nunaqarfinni savaateqarfinnilu aqqusinniortiternissaq inuillu aqqutaannik sanaartornis­saq iluarsartuussinissarlu pisariaqaqaaq.

 

Atassutip kissaatigaa misissuiffigeqqisaariarlugit pisariaqartumik aningaasaliissoqassasoq suliffissaqartistsiniarnermut, suliffissaaleqinerup akiorneqarnissaanut il.il. iluaqutissanut assigiinngitsunut atortitassanik.

 

Konto 40.14.18 Kalaallit Nunaata Radiua.

Atassutip 7,3 mio. kr.-inik qinnuteqaat isummerfigitinnagu utaqqeqqaarumavaa Naalakkersuisut qanoq qisuariassanersut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap KNR pillugu Naalakkersuisunut inassutaannut.

 

KNR-TV-mi 1 mio. kr.-it sapaatip akunneranut atorneqartarput ataasiinnannguamik aallakaati­tassiornermut. Atassutip isimi illua qamiinnarlugu takusinnaavaa aningaasat amerlavallaarujus­suartut naammassisamut suunngitsigisumut atorneqartartut.

 

Taaneqareersutut Atassut isumaqarpoq aningaasat ilaat kulturikkut sivisunerusumik pisussanut atorneqartariaqartut.

 

Konto 60.01.01 Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Qullersaqarfik.

Paarisa pilerseqqinniarlugu allaffimmi kontorchef-issatut atorfinitsitsinissaq qinnuteqaataavoq. Atassutip paaserusuppaa suliffiit qassit atorunnaarsinniarneqarsimanersut, aningaasallu qanoq amerlatigisut utertinniarneqarsimanersut Paarisa unitsinneqarmat?

 

Paarisap atulerqqinnissaa Atassutip tapersersorpaa, Aningaasaqarnermulli Ataatsimiititaliaq  isumaqatigalugu suliap qanoq ingerlanneqarnissaanik pilersaarusioqqaartariaqarnermik, Inatsi­sartullu isummertinnani aningaasanik ingerlatsinissamik pilersaarummik takusassaqartariaqar­poq. Suliassap ingerlanneqarnissaa pilersaarusiortariaqarpoq Isumaginninnermut Pisortaqarfik allallu susassaqartut suleqatigalugit.

 

Taama oqaaseqarluta Atassummit oqaatigeqqissavarput ilassutitut akuersissutigeqarnissamut siunnersuut I 1997 akuersaarluaratsigu.

 

Atassut isumaqarpoq 1997-imi aningaasatigut ingerlatsinissamik ukiarmi inimi maani akuerisar­put piareersarluagaasimasoq.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Majip tallimaani siullermeerinninnermi oqaaseqarnitsinni ujartukkatta iluarsineqaqqusattalu annertuumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami aaqqinniarneqarsimanerat maluginiarpar­put.

 

Siullermeerinninnerulli kingorna ilimasaarutaareersutut Naalakkersuisut allannguutissanik 113-inik saqqummiussaqarput, tamatuma ilaatigut kingunerigallartussaallugu 1997-imi landskarsi ingerlatsinermigut sanaartugassatigut taarsigassarsitsinermugullu 150 mio. kr.-it pallillugit amigartoortussanngornera.

 

Tamatuma nunanut allanut taarsigassarsianut taarsersuinermut sunniutissai Inuit Ataqatigiit sukumiisumik nassuiarneqassasut piumasaraat. Inatsisartut aningaasaliissutigisartagaasa nakkuti­gineqarnerunissaannik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ujartuinera pissusissamisoortoq ilaatigut Inatsisartut kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaata ukiup ataatsimiiffiusup ingerlanera­ni misissuisalerneratigut iluaqutaasinnaasutut Inuit Ataqatigiit tikkuarusuppaat.

 

Aningaasaliiffiit Namminersornerullutillu Oqartussat ingerlassivii sukkulluunniit kukkunersiui­nermut ataatsimiititaliamit misissuiffigineqarsinnaanerat ukioq mannamiit ingerlanneqalertaria­qartoq Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut.

 

Siullermeerinermi Inuit Ataqatigiit tikkuakkatta ilagaat Kangaatsiap kommuniata landskarsimut akiligassaasa aaqqivigineqarnissaat siunertaralugu Naalakkersuisut qanoq iliuuseqartariaqarnerat. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissummigut matumuuna Kangaatsiap kommuniata taarsigassaasa ukiuni tallimaniluunniit ernialersornagit taarsersugassaajunnaarsik­kallarnissaanik kaammattuuteqarpoq.

 

Taamaasiornissaq Inuit Ataqatigiit pisariaqarluinnartutut tapersersorparput, ukiummi tamaasa ukiuni tulliuttuni 2000-ip ingerlarujussuarneranut kommuni pineqartoq 1,3 mio. kr.-inik taarser­suigaluartoq taamaattoq taakkunannga ukiut tamaasa 1 mio. kr.-it missaat erniaannarnut matusis­sutissaammata, takorloorneqarsinnaavoq Kangaatsiap kommuniata nammineq inuussutissarsiuti­nut siuarsaaniarnermut peqataasinnaanera qanoq killeqartigissasoq.

 

Taamaattumik kommunip taarsigassami erniaanut taarsersuinernullu atugassaralui taarsiullugu inussutissarsiutitigut Namminersornerulluni Oqartussat peqatigalugit siuarsaaniarnermut atussagai isumaqatigiissutaasariaqartoq Inuit Ataqatigiit tapersersorluinnarparput.

 

Siullermeerinermi oqaaseqarfigisatta ilagaat innuttaasut radiukkut naalaagassatigut, TV-kkut isiginnaagassatigut naqitanillu atuagassatigut periarfissaasa ataatsimoortumik naliliiffigisariaqar­nerata pisariaqarsorineranik isumaqarnerput. Tamatumani KNR-imut ukiumut aningaasaliunne­qartartunut 50 mio. kr.-it sinneqartunut Atuakkiorfiup aningaasaqarniarnera sanilliussassaqqip­poq. Apeqqummut tassunga Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isummersorsimanera  ilas-silluarumavarput.

 

Nammineq illuliassanik qinnuteqaatit maleruaqqusat atuuttut malillugit suliarineqartarnissaa-  nik siullermeerinermi uparuaanerput sakkortusiallallugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut susassaqartunut, soorlu INI A/S-imut, paaseqatiginnissuteqarnissaannik inassu­taat pisariaqavissoq soorunami tamakkiisumik tapersersorparput. Tamatumani nunaqarfinni illoqarniarnerup innuttaasut peqqissusaannut pingaaruteqassusia agguaassisarnerni nalilersuiner­ni ilaatinneqarluinnartariaqartut Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

 

Nanortalimmi imeqarniarnerup ilungersunarluinnarnera illoqarfiup ineriartorteqqinnissaanut aporfiuvoq, taamaakkaluartoq aaqqiissuteqarnissamut ukiuni tullerni pingasuni-sisamani Naalakkersuisut aningaasaliiumanngittuarsinnarput. Naak Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiilluni tamatuma aaqqiivigineqarnissaa siornali arlaleriarluni inassuteqaatigisareeralu­araa.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aammaarluni Nanortalimmi aaqqiissuteqarnissap nukin­ginnarsilluinnarneranik eqqaasitsissutaa Naalakkersuisunut maluginiaqquaat. GTO-p nalaanili aaqqiissutaasinnaasut taamannarujussuaq aatsaat akeqartut atorniarneqartarnerat nangittumik ingerlatiinnarniartariaqanngilaq. Ullumikkut periarfissat arlallit imminnut tapertariisillugit atorneqarsinnaalersimapput, soorlumi aamma suliassat akikinnerusumik naammassineqarsinnaa­nerat periarfissaammat Aasianni imermut aqqusersuinermut atortussat naleqquttut akikinnerusul­li atornerisigut suliassaq 2,4 mio. kr.-inik akikinnerusumik naammassineqarsinnaasimanera tamtumunnga takussutissaalluartoq.

 

Grønlandsfly-mut tapiissutit 20 mio. kr.-inik qaffanneqartariaqarnerat ukiarmi 1997-imut aningasanut inatsisissap suliarineranili Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassuteqaralu-arneranut timitaliinerupput Inuit Ataqatigiit isumaat malillugu taamanili aaqqereerneqarsimasin­naangaluartoq.

 

Taateraap Tuuliullu ukioq manna atuinnarallarnissaannut aningaasat 6,5 mio. kr.-it Naalakkersui­sunit qinnutigineqartut ukiakkut ataatsimiinnermili aaqqereerneqarsimasinnaagaluarputtaaq. Angallatilli pineqartut taartissaanik pissarsiniarneq Naalakkersuisut isumannaartariaqaraat Inuit Ataqatigiit kaammattuutigaat.

 

Royal Greenland A/S-ip tunisassiassaqassutsimut naleqqussarnissaanut ukiuni tallimani tulliut-tuni 260 mio. kr.-it angullugit aningaasaliinissamut atatillugu Inuit Ataqatigiit pingaartippaat tunisassioriaatsit pilersinneqartut ukiut tallimat qaangiutereerneratigut imminnut napatissin-naalersimanissaat naatsorsuutigineqartariaqartoq.

 

Aningaasaliinissamullu atatillugu sulisut 267-inik amerlinissaannik neriorsuuteqarnermi suli nalorninarallartutut inissisimasut tassaapput Maniitsumi Paamiunilu katillugit inuit 80-100-inik suliffissaqartitsisinnaasuni saattussanik tunisassiorsinnaanermut pilersaarutit. Aammalu aningaa­sat taama amerlatigisut atugassanngortinneqaraluartut Qeqertarsuaq Nanortalillu isumannaatsu­mik suli aaqqiivigineqanngillat. Illoqarfiit pineqartut pappialaannartigut aaqqiivigineqanngin-nissaat innuttaasorpassuarnut kommuninullu pineqartunut pingaaruteqarmat tamakku isuman­naatsumik aaqqiivigineqarnissaat Naalakkersuisut ilungersuuttuassagaat inussiarnersumik Inuit Ataqatigiit kaammattuutigaarput.

 

Pitsaaliuinerup annertusarnissaanut atatillugu Paarisap taamatullu suliaqarnerup ingerlateqqinnis­saa Inuit Ataqatigiit isornartoqartinngilarput. Taamaattorli Aningaasaqarnermut Ataatsimiititali­ap kontorchef-imik atorfinitsitsereernissamut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsissakkut qinnuteqartoqarneranik ilalersuinnginnera isumaqatigilluinnarparput. Suliassaq pitsaaliuinermut tunngasoq pingaaruteqartorujussuuvoq, taamaattumik Inatsisartut ukiamut ataatsimiinnissaanut Pisortaqarfiup oqallisissiamik suliaqarnissaa kontorchef-iunngikkaluartulluunniit pilersaarusior­sinnaagaa isumaqarpugut. Tunngaviusumik Inatsisartut isummersoreernerat aallaavigalugu immikkoortortaqarfik qanoq ittoq, qanoq inuttalik sunillu suliassaqarnersoq aalajangersaavigine­qarumaarput.

 

KNR-imut aningaasaliissutissatut qinnuteqaatigineqarsimasut 7,3 mio. kr.-it pingajussaaneerin­ninnissamut sukumiisumik nassuiaateqarfigineqarnissaat isumaqatigaarput. Tassungali atatillugu aningaasat atugassiissutigineqartartut 50 mio. kr.-it sinneqartut nalinginik naalaartartut isigin­naartartullu ilumut pissarsisarnersugut apeqquserneqartariaqarpoq. Qujanartumik ulluni makku­nanerpiaq Sisimiut Tusaataat periarfissamik nutaarluinnarmik saqqummiussaqarpoq, tamanna annertunerusumik isummersorfiginngikkallassavarput. Kisianni periarfissaasinnaasutut takorlo­orsinnaasarput tassaavoq KNR-imut aningaasaliissutigineqartartut nutaarluinnarmik isummerfi­gisariaqalersinnaanerat.

 

KNR-ip ullumikkutut imminut pigisutut ingerlanera namminerlu siulersuisoqarnera inniminar­poq, Amutsivinnut, Nukissiorfinnut Mittarfeqarfinnullu imaasiallaannaq sanilliunneqarsinnaan-ngilaq. Ilumut KNR-ip siulersuisuisa sulisussaminik atorfinitsitsisarnermini Sulisoqarnermut Pisortaqarfit apereqqaartortariaqarpaat. Ullumikkumummi suliffeqarfimmut toqqammavigitigin­neqartut marloqiusaasutut oqaatigineqartariaqarput, kiffaanngissuseqarnerarlugillu killilersuiffi­gineqarput. Arlaat tamakkiisumik atorneqartariaqarpoq, peqqussutip maleruaqqusallu nutarter­nissaannut tamanna nalilersugassat ilagisariaqaraat Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

 

Tamannali ima paasineqartariaqanngilaq aningaasaliissutinik aqutsisoqassanngitsoq.

 

Naggataatigut Inatsisartunut ilaasortap Anders Andreassen-ip siunnersuutaa isorliunerusuni illuliortiternernut inissialiortitsinernullu tunngasoq oqaaseqarfigissavarput. Inuit Ataqatigiit siornali oqaatigereerparput inissialiortiternermi aningaasalersuinermi periusoq 80-20 orniginar­tinnerugatsigu, tamannalu ilaatigut aallaavigalugu Ineqarnermut Naalakkersuisoq kommunit kattuffiannut isumaqatiginninniarsimasoq Inuit Ataqatigiit arajutsisimanngilaat. Isumaqatigiissu­taasimasorli tassaavoq 60-40. Tamannalu isumaqatigiissutigineqarsimammat qanorluunnit ippinnartoqartikkaluarutsigu tusaatissatut akueriinnarallartariaqarparput, kommunilli isumaqati­giissutaasimasoq iluarisimanngikkunikku apeqqut tamanna kattuffitsik aqqutigalugu isumaqati­giisutiginiaqqittariaqaraat isumaqarluta.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta inatsisissatut siunnersuutip pingajussaaneerneqannginnermini Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami nangillugu oqaluuserineqaqqinnissaa inassutigaarput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Annerusukkut nuannaarutigalugu atuarsimavakka Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa aamma Naalakkersuisut tunuliaquttatut allannguutissatut siunnersuutaat.

Ukiunut siuliinut naleqqiullugu malunnavissumik sukannernerusumik periaaseqartoqalersima­voq, tassa ilassutitut aningaasaliissutit aningaasanut unioqqutitsisumik, tassa qaangiuttoorisarner­nut, atorneqarsimasunut matussutissatut siornatigut isigisartariaqarsimatsinnut tunngatillugu taamatut oqaatigalugu.

 

Aamma nuannaarutigaara malunnarmat Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfiup tungaanit anguniarneqalersoq aqutsilluarnerunissaq - qanortormi atuulli aamma aningaasanut tunngasutigut. Taama amerlatigisunik ilassutitut aningaasaliissutissanik qinuteqartoqarneranik tamatuma kinguneqarnera uagut Inatsisartut tungaanniit akuersaartariqarparput, uagummi isornartorsiuisuusimagatta.

 

Siullermeerlugu oqaluuserinerani inussiarnersumik kissaatigisimavara Atuakkiorfik A/S-imut aamma Nunatta Naqiterivia A/S-imut tunngatillugu paarlattuanut namminersortunngorsaaneq erseqqinnersumik nassuiaateqarfigeqqullugu, aamma ajornanngippat allaganngorlugu nassui-aasoqarnissaa kissaatigalugu. Siullermeerininnermi nassuiaasoqartoqanngilaq, aamma Ani-ngaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani pappiaqqaniluunniit allani tigusatsi-  ni nassuiaammik takusassaqanngilaq. Tamanna assut naammanginanngitsutut isigaara aam-maarlungalu kissaatigalugu tamatuma nassuiaavigineqarnissaa!

 

Aamma annikitsualunnut tunngasutut naatsorsuuttariaqartut sumut killelertariaqarnerata oqallisi­gineqarnissaanik siunnersuutiga oqaaseqarfigineqarsimanngilaq.

 

Sinneri isumaqatigisagut immikkut taagornagit oqaaseqarfiginagillu, aammami annertussagalu-arpoq tamaasa oqaaseqarfigissagutsigit, inatsisissamut siunnersuut pingajussaaneerneqarnissa-minut taama isikkoqarluni ingerlanissaa inassutigaara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaata siulliup siullermeerneqarnerani Kattus-seqatigiit oqaaseqaatigisagut innersuussutigalugit, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa imatut oqaaseqarfigissuarput.

 

Inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarnerata kingorna Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutinik 113-inik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut saqqummiussaqarsimapput, soorlumi aamma tamanna suliap siullermeerneqarnerani ilimasaatugineqareersoq, ilaatigut upernaakkut ataatsimiinnerup aallartinnerliornera pisooqataalluni.

 

Kattusseqatigiit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut, Naalakkersuisunullu aammaarluta piumasarissavarput ukiunut tulliuttunut missingersuusiortarnerni sapinngisamik naatsorsuutigi­neqarsinnaasunik aammalu minnerunngitsumik sanaartungassanut pilersaarutit tamakkiineru-sumik malitsinneqartarnissaat nakkutigilluaqqullugit.

 

Tassami aningaasaliissutaareersimasunik aningaasaliissuteqaqqittarnerit amerlavallaaqaat.

 

Suliassat Inatsisartuni oqaluuserineqarlutik akuersissutigineqarsimasut soorunami aningaasaliif­figeneqarnissaat Kattusseqatigiinnit tapersersorpavut, minnerunngitsumik suliffissaqartitsiniar­nermut tunngasut, illuliortitsinissanut, inissianillu nutarterinissanut aningaasaliissutissat, taamaattumik Naalakkersuisut siunnersuutaat immikkut aningaasaliissuteqarnissanik pisariaqar­titsiviusut paasilluarlugit taperserpavut.

 

Kattuseqatigiinniit pingaartilluinnarparput; inuussutissarsiutinik ineriartortitsinerup isumannaat­sumik aaqqissuulluakkamillu suliniutigineqarnissaa, taamaattumik Aningaasaqarnermut Ataatsi­miititaliap taamatut piumasaqarnera taperserparput.

 

Nunatta aningaasaqarnikkut inissisimaneranut tunngatillugu - ippassaq naalakkersuinikkut aningaasarsiornikkullu ingerlatsineq pillugu nassuiaatip saqqummiunneqarerani oqaaseqaatigut innersuussutigiinnassavagut.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ingerlatseqatigiiffiit inuiaqatigiinnit pigineqartut ilaanni aammalu pisortallu suliffeqarfiisa ilaanni aningaasaqarnikkut ingerlatsinerup toqqissisimanar­tinngimmagu Kattusseqatigiinniit paasisinnaalluarsinnaavarput, tassami tamatsinnut toqqissisi­mananngilaq tusagassiuutitigut tusarlugu soorlu KNR-imi pissutsit ajorluinnartut eqqartorneqar­tut.

 

Pissutsit taama ajortigisut matuuinnartariaqanngillat - akisussaasut akisussaatinneqartariaqar- put, aamma aningaasat taama amerlatigisut atornerlunneqarsimasut akisussaasunit utertitsillugit akilerneqartariaqarput. Amerlanertigut tamatta iliuutsigut ilisimasarpavut, aamma akisussaasut nalunngittariaqarpaat suna ajortuusoq, sunalu ajunngitsuusoq, minnerunngitsumik aqutsinermi malittarisassat, aammalu peqqussutit inatsisillu naapertorlugit pisussaaffeqarneq tunngavigalu-gu, taamaattumi Kattusseqatigiinniit sakkortuumik piumasarissavarput KNR-imut tunngasut matuuinnarnagit suliarineqarnissaat, inatsisillu naapertorlugit akisussaasut akisussaatinneqarnis­saat naammassiniartariaqarpoq.

 

Taamaattumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq Kattusseqatigiinniit isumaqatigaarput aningaasaliissutit 7,3 mio. kr.-inik amerlineqarnissaannik qinnuteqaat itigartinneqarmat, KNR-ip akiitsui, namminerlu aningaasaatitigut amigartoorutai, akissarsiassanut aningaasartuutissat annertuumik sipporlugit atuisimaneq pissutigalugit. Naatsumik oqaatigalugu aningaasanik aqutsinerliorsimaneq akisussaaffilimmik toqqammavilerneqaqqaartariaqarpoq.

 

Kommuninut landskarsimi akiligassalinnut tunngatillugu oqaatigisariaqarpoq pingaaruteqarlu-innarmat kommunit pineqartut Namminersornerullutik Oqartussat qanimut suleqtigiilluinnarnis­saat, tassami assersuutigalugu Ilulissat kommuniat 1993 naammat 9 mio.-it sinnerlugit amigar-tooruteqarpoq, aammalu 1994-ip ingerlanerani allaat Nukissiorfinnut akiligassat 6 mio.-ingajaat akilersinnaajunnaarmagit Namminersornerullutik Oqartussat piaarnerpaamik suleqatigilerneri-sigut aammalu Namminersornerullutik Oqartussat ikiuunnerisigut, soorlu sanaartugassanut tunngasut aaqqiisivigneqarisigut ajornartorsiutit qaangerneqarput, soorunalumi aamma innuttaa­sut sulilluarnermikkut aningaasat kommunimut isertinneqartut amerleriarujussuarnerisigut tamanna anguneqarluni, tassa naatsumik oqaatigalugu kommunini ajornartorsiutit annertusival­laannginnerini Namminersornerullutik Oqartussat piaarnerpaamik ikiuunnissaat pisariaqarluin­narpoq, minnerunngitsumik suliffissaqartitsineq eqqarsaatigalugu, tassami kommunit aningaasa­qarniarnikkut ajornartorsiutinik qaangiiniarneq tamatigut kisimiillutik aningorniarsinnaasan-ngimmassuk, soorlu tamanna Kangaatsiap kommuniani maannakkut ajornartorsiorfioqisumi annertuumik pisariaqartinneqartoq, taamaattumik Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput Kangaatsiap kommuniani aningaasaqarnikkut ajornartorsiutit qaanger­niarlugit immikkut ittumik iliuuseqarnissamik suliniuteqaqqullugit.

 

Royal Greenland A/S-ip ingerlatsinermini naleqqussarneqarnissaanut atatillugu Aningaasaqar­nermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutaa Kattusseqatigiinnit taperserniarpar­put, kommunit eqqungaasussat aningaaasatigut ajornartorsiulinnginnissaat siunertaralugu Naalakkersuisut 1998-imut aningaasanut inatsisissap suliarineqareranut atatillugu immikkut aningaasaliissuteqartoqartariaqarnerata pisariaqarnera eqqumaffigisariaqarmat.

 

Alluitsup Paani, Qaqortumi, Qasigiannguani Qeqertarsuarmilu suliffissaqartitsiniutit ingerlanne­qarnisssaannut 22.347,000 kr.-init Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap januarimi, martsimi- lu 1997-imi ataatsimiinnermini akuerisimasai - Naalakkersuisut 835.000 kr.-inngortillugit akuersissutigineqartussatut inassutigineqarsimanera naammanginanngilaq, taamaattumik 1998-imut inatsisissap suliarineqarnissaani tamatuma eqqumaffigisriaqarnera erseqqissartariaqarpoq.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ilumoorluinnarpoq kommunini pisuussutit ullumikkut tamakkiisumik atorneqanngitsut atorluarneqarnissaannik kommuninut inassuteqarmat suliffis-saaleqinerup annertusinissaa pinngitsoorniarlugu, kisianni pisuussutit, soorlu puisit, timmissat, aalisssakkat il.il. atorluarneqarnerulissappata - pisariaqarpoq tamakkununnga tunitisveqarnissaq, taamaattumik-una kalaalimerngit tunisassiarineqartarnerat pillugu Kattusseqatigiit ilaatigut nunaqarfinni tunisassiorfiit atorluarneqarnerulernissaat ujartoripput.

 

Siku-Block ukioq februarimi pisortatigoortumik ilinniartisitsisup Narsarsuarmi illussanik atoqqaartitsimmat paasissutissat pitsaasut nunatsinnilu atorluarneqarsinnaasut ilaatigut Ineqar­mermut Naalakkersuisumut tunniunneqarput, taamaattumik nunatta pissarititaanik tamakkiineru­sumik atorluaassagutta pisariaarluinnarpoq suliniutit ajunngitsut soorlu Siku-Block-itut ittut naalakkersuinikkut tapersersorneissaat, tamatumani aamma aningaasatigut piorsaaqataanissaq pinngitsorneqarsinnaanngilaq.

 

Nunaqarfinni peqqinnerulernissamik anguniagaqarneq tapersersortariaqarpoq, taamatullu anguniakkat piviusunngortinneqassappata, minnerunngitsumik nunaqarfinni imeqarnikkut, aqqusineqarnikkut, eqqagassalerinikkut, minnerunngitsumillu inissaqarnikkut atungassarititaa-sut pitsanngorsarnissaat pisariaqarluinnarpoq.

 

Assersuutigalugu Iginniarfimmiut imeqarniarnikkut annertuumik ajornartorsiuteqarput, tassami arlalitsigut ukiukkut apummik aatsitseqqaarlutik imiliortariaqartarput, taamaalillunilu aammalu atuarfeqarfiup peqqinnissaqarfimmut atasut imeqarniarnera annertuumik ajornartorsiutaalluni. Taamaattumik manna iluatsillugu apeqqutiginiarpara Iginniarfimmi imeqanermut tunngasut iluarsiivigineqarnissaat qanoq pilersaarutigineqarnersut?

 

Kulturimut tunngasutigut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap - atuakkanut kalaallisut oqaasertalinnut, atuakkanillu saqqummersitsivinnut tapiissuteqartarnerit qulaajarneqartariaqar­nerannut, pisariaqarpallu nutarterneqartariaqarnerannik piumasaqarnera pissusissamisoorpoq - tassami assersuutigalugu utoqqarnik, innarluutilinnillu isumassuinermut, sammisassaqartitsini-arnermullu tunngatillugu ullumikkut amingaatigineqartut; soorlu isingiarsuttunut båndit atorlu-git tusarnaagassiortarnermi aningaasaliissutaasartut amerlineqartariaqarnerannut tunngasut il.il..

 

Nunaqarfinni aqqusinniornissanut tunngatillugu, soorunami siunnersorneqarsinnaaneq pisaria­qarpoq, kisianni nunaqarfimmiut nammineerlutik peqatatinneqarnissaat pisariaqarluinnarpoq, soorlu nunaqarfiit ilaanni aqqusinniornernut tunngatillugu nammineerlutik aqqusinniarisartagaat ajunngilluinnartut mandetimiinnaallu atorlugit ingerlattarsimasaat takusutissiisut ajunngitsut, taamaattumik siunnersortit, aqqusinniornernilu aallartitsisussat angalaqattaarnissaasa - qular­nanngitsumik akisussaqisup sipaarutigineqarsinnaanera ilanngullugu eqqarsaatigisariaqarpoq,  nunaqarfimmiut namminneq sapinngillat. Ikiorneqarnissamullu pisariaqartitsisoqassappat kommunit piareersimatinneqartariqarput.

 

Aalisarnermut piniarnermullu tunngatillugu paaserusunnarpoq, siorna aalisarnermut piniarner­mut, nunalerinermullu tunngatillugu Inatsisartuni oqallinnermut atasumik - qaleralinniarnermi qassusersorluni aalisarnerup annikillisikkiartortinneqarnissaanut tunngatillugu, ningittangar-sornermut atortussat, neqitassat il.il. akikillineqarnissaannik neriorsuuteqarneq qaqugu atuuti-lissanersoq?

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini siunnersuutima marluusut akuersissutigineqannginnissaat inassutigaa, taamaakkaluartoq malunginiarpara Aningaasaqarner­mut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut inaasutigeqqinniaraa; illoqarfiit nammineerluni illutaarnissamut tunngavissat piaartumik sulissutigineqarnissaat.

 

Aammalu paasivara maannakkut kommunini aqquserngit pillugit misissuineq ingerlanneqaler-simasoq, taamaattumik siunnersuuteqarnikkut paasisama malinnaavigeqqinnissaat ingerlateq-qissavara.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatisissaannut siunnersuu­tip pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlaqqinnissaa akuerseqataafigissuara.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik partiit oqaaseqartuinut qujavunga. Ataatsimut isigalugu Aningaasaqarnermut Ataatsi­miititaliap saqqummiussaa partiinit tamanit isumaqatigineqarpoq, tamannalu nuannerpoq soorluli aamma Naalakkersuisut inassuteqaamminni tamanna siunertarisimagaat. Maannakkut pingajus­saaneerneqarnissaanut oqallisissat assigiinngitsut misissoqqitassallu eqqaassanngikkaanni, taamaattumik siunnerfik assigiippoq, tamanna iluarinartutut oqaatigissavara.

 

Maannakkut partiit ataasiakkaat oqaaseqaataat, ilaatigut uannut tunngasortaat, oqaaseqarfigissa­vakka naatsorsuutigalugu naalakkersuisoqarfiit allat iluminni apeqqutigineqartut akissuteqarfi­giumaraat, taamaattarattami.

 

Siumup oqariartuutaasa ilagaat innuttaasunut paasisitsiniaanissaq, tamanna aningaasanut inatsimmut tunngatillugu pimoorunneqassasoq, uaguttaaq Naalakkersuisuni apeqqut taanna pingaartikkatsigut, tamanna assut iluarinarpoq. Kisianni iluarinarnerata saniatigut oqaatigissavara isumaqarama pingaaruteqartoq aviisit pioreersut atorlugit inatsisit Inatsisartut akuersissutigi-  saat aamma saqqummiunneqartassammata, tamanna innuttaasunut paasisitsiniaanermut pingaaru­teqarmat qaffatsinneqarmallu iluaraara assut.

 

 Aamma oqaatigineqarpoq soorlu Namminersornerullutik Oqartussat pigisaasa ilaasa annertooru­jussuarmik sippuisarnerat,  aningaasanut atuisillutik assersuutigineqarput Amutsiviit aammalu KNR-i, tassani oqaatigineqareersutut qularinngilara Naalakkersuisoqarfinninngaannit akissutigi­neqassasut. Kisianni tassa uagut Naalakkersuisuni ataatsimut isigalugu tamakkua malinnaaffi­geqqissaarnissaat pingaartipparput.

 

Aamma Siumup kissaataasa ilagaa assigiinngitsut immikkoortut arfinillit, soorlu nunaqarfinni aqquserngit, suliffissaqartitsiniarneq, kommunit akiitsullit, Sulisa A/S-imut tunngasut, sanaartor­nermi sillimmatit, soorlu 31 mio. kr.-it, kiisalu KNR-imut tunngasut. Taakkua tusaatissatut  tigussavagut aammalu qanoq ilioriuseqarfigissamaarlugit Naalakkersuisunit ingerlateqqissava­gut. Taamatut Siumup oqaaseqaataanut oqaaseqarpunga, ilassutissaqassappat qularnanngitsumik allaninngaannit.

 

Atassummut tunngatillugu oqaatigissavara Atassutip oqaaseqartuanut nuannaarutigigakku maluginiarlugulu atortorissaarutit, soorlu Internetsi EDB-mullu tunngasut, innuttanit aammalu suliffeqarfinnit atorluarneqarnissaannut kaammattuinera ajunngitsutut tusaatissatutu tigujuma­gakkut. Kisiannili illua´tungaatigut aningaaaseriviup aappaata Grønlandsbankip pisiarineqar-nissaanut tunngasumik Atassutip oqaasi uani annertunerusumik qaqileriffigissanngilakka. Kisiannili imatut oqaatigissallugu taanna pingajussaaneernissaanut paasissutissat erseqqinneru­sut, soorlumi aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap taanna kissaatigigaa saqqummiussi­nermini. Taakkua erseqqinnerusumik qaffatsinneqarumaarmata pingajussaaneerneqarnissaani.

 

Unali taanngitsoorusunngilara, soorlu ippassaq Naalakkersuisut Siulittaasuata maanngaanniit oqaatigigaa, ukiorparujussuarni aatsitassanut tunngasumik apeqqut inuiaqatigiinnut pingaar-    toq oqallisigineqarsimavoq, periarfissaqalersimanitsinnut apeqqut taanna tunngalluinnaqqis-saarmat taamaattumik assut pingaartutut isigaara taassuma isumaqatigiissutit aallaavigalugit niueqatigiiffittut naammassineqarnissaa.

 

Taamatut Atassutip oqaaseqarnera periarlugu Inuit Ataqatigiit kissaataat, soorlu nunanut allanut akiitsutta sukumiisumik nassuiarneqarnissaanut piumasaqaataat, taanna ajornanngitsunnguamik neriorsuutigissavara, aamma taanna nunanut allanut akiitsukkatta qanoq akilersornera, aamma qanoq annertutiginera ukiunullu aggersunut Naalakkersuisut pilersaarutaat ataasiarani ilisimatit­sissutigineqartarput aammalu imaaliallaannaq Inuit Ataqatigiinnut ilisimatitsissutigineqassallu­tik, soorlu aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut aammalu atuagassiatigut saqqum­miunneqareersimapput taakkua. Kisianni neriorsuut taanna kissaataat naammassineqassaaq.

 

Ilaatigut Kangaatsiamut tunngasumik Inuit Ataqatigiit oqaasii aamma oqaaseqarfigilaarusuppara, tassa Kangaatsiap aningaasat tungaasigut ajornartorsiornera atukkaminillu taarsersuinera qularnaatsumik oqaatigineqassaaq Kangaatsiap aamma ullumikkut akilersugassani isumaqatigiis­sut malillugu akilersormagit, pisussaaffini naammassisarpaa aammalu piumasaqaatit Nammi-nersornerullutik Oqartussat aningaasanut aqutsinermut, assersuutigalugu, piumasaqaatigisar-tagaat taakkua malippaat. Qujanartumik taassuma tungaa aaqqissimavoq. Taamaakkaluartoq itigartitserpalaartumik Inuit Ataqatigiit oqaasiat nipeqartissanngilara, tassami pingaarpoq Kangaatsiap ineriartornermini inuussutissarsiutitigut siuarsaanermi qanoq iliorfigineqarnissaa.

 

 Taanna imatut inerneqarnissaa uanga neriunartuutinngilara, tassa Inuit Ataqatigiit siunnersuu­taattut taamaalilluni akiitsumikkut erniatigullu isumakkeerfigineqarluni taamaaliorfigineqar-nissaa. Isumaqarpunga taanna apeqqut nalilersorluartariaqartoq assersuutissat, soorlu imaalisut akiitsut isumakkeerfigalugit taavalu nutaamik aallartilluni, taanna periuseq assersuutigalug BSU-mi akiitsulipparpassuit ilaat akiliisinnaanngikkaluartut ilaallu akiliisinnaalluaraluartut assigiin-ngisitsinermik pissaagut, aamma kommunit assigiinngisitsitsinermik pissaagut taamaaliussagalu­arutta. Taassuma nalilersorluarneqarnissaa isumaqarpunga naalakkersuinikkut pingaaruteqartoru­jussuusoq. Una oqariartuutitut tigujumavara Kangaatsiap immikkut qanoq iliorfigineqarnissaanut suliniutissat, taakkumi soorlu aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kaammattuutigisar­simagai.

 

Aamma uanga atinniinngikkaluaq immikkut ilisimasaqarfigigakku Grønlandsfly-mut tunngasu­mik 20 mio.-it Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaatigineqarmata maannakkorpiarlu Naalakker-suisoq susassaqartoq maaniinngimmat isumaqarpunga pisariaqartoq una Inuit Ataqatigiit oqariartuutaat akissuteqarfigissallugu, tassaasoq Inuit Ataqatigiit isumaat malillugu ukiarmili taamanili aaqqiivigineqareersimasariaqaraluartoq. Ukiarmi Inatsisartut ataatsimiimmata Grøn­landsfly qinnuteqarpoq taamanikkut qinnutai tunngavilersukkat amingaataapput, taamaattumik Naalakkersuisut piumasarisimavaat tunngavilersukkanik saqqummiissasut.

 

Taamaattumik taakkua amigaataasimammata, aammalu karsi nateqanngitsuusaaq aallerfiinnassa­tut aqutsissagutta taava siunissaq apeqqusertariaqassammat. Taamaattumik aqutsilluassagutta aningaasat qinnuteqaatit naammassisariaqarpagut. Taamaattumik taamatut oqarneq isumaqarpu-nga pissutsit piviusut aallaaviginagit oqarnerusoq.

 

Naggataatigut inissialiornermi 80-20 imaluunniit 60-40, taanna apeqqut oqaluttuassartaa eqqarsaatigissagaanni 1991-imi eqqunneqartoq, taava siorna aningaasanut pilersaarusiornermi allanngortinneqarpoq ilaatigut kommunit borgmesterit peqataatillugillusooq Ineqarneq pillugu Ataatsimeersuartoqarmat majimi 1996-imi. Taamanikkut kommunit namminneerlutik kissaati-gaat siunissami inissialiornermi aamma nammineq aalajangeeqataasiariaqarlutik. Namminneq akissussaaqataajumapput, inissialiorneq ima ittoq uagut aqutseqataaffigerusupparput, taamaattu­mik ilaasa 80-20 ilaasa allaat 100 %, tamakkuninnga eqqartuigaluarnerit kommunit kissaataat aallaavigalugu uannga siunertaqartoq; uagut inissialiorneq aamma akisussaaqataaffigiumavar-put, aningaasaliisarluta aammalu inissiat illullu qanoq isikkoqarnissaat uaguttaaq akisussaaqa­taaffigiumagatsigu. Taanna eqqarsartaaseq aallaavigalugu taava 60-40 aallaavigineqarpoq, taamanikkut ineqarneq pillugu ataatsimeersuarnermi siunnersuutigineqartut aalaavigalugit.

 

Taamatut Inuit Ataqatigiit oqaaseqarfigissavakka. Akulliit Partiiat naalakkersuisoqarfimmit allaminngaannit akissuteqarfigineqarnissaa naatsorsuutigaara.  Kattusseqatigiinnut tunngasumik eqqunngitsumik paatsoorneqarsinnaasumillu saqqummiimmata. Oqaaseqatigiit ataatsit iluanni ilaatigut imaatigut oqarmat: AAlluitsup Paani, Qaqortumi, Qasigiannguani Qeqertarsuarmilu suliffissaqartitsinerit ingerlanneqarnissaannut 22.347.000 kr.-it Aningaasaqarnermut Ataatsimii­titaliap januarimi martsimilu 1997-imi ataatsimiinnermini akuerisimasai Naalakkersuisunit 835.000 kr.-iinnanngortillugit akuersissutigineqartussatut inaasutigineqarsimanera naammaginn­gilara@ tassa taanna eqqunngilaq, paatsuuisoqaqqunagulu oqaatigissavara taakku aningaasat pineqartut aalajangersimalluinnaqqissaartumut nunaqarfimmut angisuumut atortinneqarmata.

 

Taava taamannak oqariarlunga kaammattuutigissavara partiit imaluunniit Inatsisartut ataatsi-miititaliaat kisimik pinnatik aamma Naalakkersuisunit Kattusseqatigiit qaaqqusisinnaasut tusarniaallutik; una apeqqut sumut-una tunngasoq? Taamaalilluta immaqa paaseqatigiinnerit erseqqinnerusut pisassagatsigit. Tassa tusarniaasinnaanerup ammanera erseqqissaatigeqqilaassa­vara taamaalilluta aamma tusarnaartunut kisitsisinik eqqornerusunik paasisitsisarsinnaaniassa-gatta puussaarutaanngitsunik.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Atuartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik aallaqqaatigalugu qujassaanga, suulluunniit uani ilinniartitaanermut immikkut aningaasaliiffiginissaat pillugu qinnuteqaatigisimasagut paasigakku oqaaseqartunit tamanit ilassilluarneqartut taperserneqarlutillu.  Uanili partiit assigiinngitsut oqaaseqartui tamakkersin­naannginnakkit pingaarnerusut samminerussavakka.

 

Una siulliullugu oqaatigilaarlara arlalinnik paatsuugasoqaleqqunagu paasigakku oqaaseqartut arlallit iluarisimaaraat 1,5 mio. kr.-inik qinnuteqartugut atuarfinni aqutsisunngorumaartussat suliassaannik ilitsersuunnerannut paasitinniarnerannullu aningaasanik atugassanik. Kisianni tassunga tunngatillugu una ilisimatitsissutigissavara pisariaqartitsisuartussaassaagut aningaasanik ukiuni tulliuttuni taamatut pilersaaruteqarnerput iluatsittumik ingerlassappat. Nalunngilara apeqqut taanna siullermeerlugu suliarereerparput, aappassaaneerlugulu pingajussaaneertussaavar­put, taannalu soorunalimi akuerineqarpat kingunerisinnaasaanik sillimareernissaq anguniarlu-  gu paasisitsiniaanissamut aningaasanik qinnuteqarsimavugut. Taannalu assut qujanarpoq paasillugu oqaaseqartunit tamanit tapersersorneqarmat.

 

Pingaarnerutillugit tikikkumasakka tassaapput ilaatigut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap eqqartorsimasai, tassa illut atuartitsiviusut aserfallassimanerisa nalunaarsorneqarnerat piareer-poq. Taakku massakkut pigaagut apeqqutaaginnarporlu ukiumit ukiumut aningaasat qanoq amerlatigisut iluarsaassinernut qanoq amerlatigisut atugassanngorlugit illikartinneqartassanersut.

 

Ilumoorpoq ataatsimiititaliap taasimasaa uani soorunami illu aaqqissuutassaq, silataaninngaan-niit misissorlugu allaaserineqarsimavoq qanoq aserfallatsigisimanersoq. Maannamulli misilit-takkat tunngavigalugit una isertuutissanngilara; igai silarliit ammaraangatsigit ilaatigut i­lu­a´tungaani soorlu illup saarngi qanoq asiusimatiginersut aatsaat takusinnaalersaratsigit. Tassalu una erseqqissumik oqaatigerusuppara; qularnanngilaq aningaasanik siullermik qinnuteqarner-  mi tunngaviugaluartut sinnerlugit aningaasanik atuisariaqalerneq, taanna takkuttuartartussaavoq. Soorlu aamma Aasianni Gammeqarfiup aaqqissuunneranut tunngatillugu aningaasaliissutit annertoorujussuit pereersimapput. Tassalu taanna ilisimatitsissutigissavara taamatut aserfallas-simanermik nalunaarsuineq 100%-imik upperineqarsinnaanngimmat, tassa aningaasat killissaat uaniittut, kisianni qaangiilaartarnissaq qularnanngilluinnarpoq. Tassa uani Alluitsup Paani pisimasoq taasimammassuk taamaasillugu erseqqissaaffigissavara.

 

Taava aamma apeqqut tulleq, tassa TV-mut tunngatillugu oqaatigilaarlara, ilumoorpoq aningaa­sat immikkoortinneqartarmata TV-kkut aallakaatitassiat radiukkullu aallakaatitassiat sinerissa­mut siammarneqarnissaat isumannaarniarlugu. Aningaasat taakkua qitiusumik naatsorsueqqis­saartarfimminngaanniit qaammatikkaartumik KNR-imut akileraarneqartarpoq. Tassa ullumikkut aaqqissuussineq taamaappoq. Taavalu ukiup naanerani qaammatikkaartumik taakku tunnius-suinerit imaassimasinnaavoq atorfissaqartitaninngaanniit annertunerusumit tunniussisoqarsi-masoq KNR-imut. Kisiannili soorlu naatsorsuutit allat pisarneri malillugit tunniussisoqarpal-laarsimappat taava taassuma suliffiup pisussaaffigaa aningaasat sinneruttut taakkua landskarsi­mut uterteqqissallugit. Taakkuli ilaatigut aaqqinneqartarput imannak tunniussinnaanngippatigit taava ukiumi tulliuttumi aningaasaliissutininngaanniit ilanngaassutigineqartarlutik - qinnuteqaa­taasimasuninngaanniit. Taanna tamanit ilisimaneqarmat annertunerusumik nassuiartariaqanngi­lara.

 

Kalaallit Nunaata Radiua annertuumik ilaatigut aamma oqaatsit sakkortuut atorlugit maani oqaluttunit tikkuarneqarpoq. Taanna aamma uanga tupiginngilara, aningaasanik taama annertuti­gisumik aqutsinerluisoqarsimappat, soorunami aaqqiiniarneq aallartittariaqarpoq, aammalu aaqqittariaqarpoq taanna. Ulluni kingullerni assigiinngitsunik pisoqarsimavoq. Tassa Kalaallit Nunaata Radiuata siulersuisui assigiinngitsunik aalajangersaasimapput, taakkulu maani uanga uteqqissanngilakka ilisimaneqareermata.

 

Kisianni aajuna isumaqatigiissupput, aammalu oqaaseqartut tamaasa isumaqatigilluinnarpakka oqarmata, aningaasanik atugassiissutinik aqutsineq pitsanngorsartariaqarpoq. Taanna ilumoor­luinnarpoq.

 

Paatsuungasoqaqqunagu una uteqqissavara; KNR-ip siulersuisui tassaapput atorfinitsitsillutillu soraarsitsisinnaasut atorfilittaminnik. Aammalu aningaasanik aqutsineq taakku aamma akisus­saaffigaat. Uagut Naalakkersuisuninngaanniit toqqaannartumik aningaasat qanoq ingerlanne-qarnerannik periarfigisinnaasagut ullumikkut killilerujussuupput, tamannalu inimi maani peqqussutitigut aalajangersarneqarsimavoq KNR-ip politikkikkut aqunneqanngitsumik inger-lanneqarsinnaanissaa qularnaarumallugu.

 

Aap, aningaasat ima amerlatigisut aqutsinerluinermik kinguneqartumik ullumikkut takkorliut- tut aaqqiiffigissagutsigit inatsisiliagut allanngortitertariaqarpagut. Qaammatini kingullerni ukioq manna piffissarujussuaq aammalu sulisut nukipparujussui atorlugit suliassaq ingerlassimavarput. Uanilu pingaarnerpaatillugu aaqqiiniutigut uaniipput, pissutsit taakkua iluamik aaqqittariaqar- put nutaamik aallariarumalluta. Nukippassuit uani atorneqarsimapput, tullianullu alloriarneq tassaasussaassaaq, oqaluttut uparuaagaat una; taakkua aalajangersakkagut ullutsinnut naleqquk­kunnaarsimappata taava naatsersuutigissavarsi ukiamut ataatsimiinnissatsinnut pisortaqarfinnin-ngaanniit siunnersuuteqassaagut allannguutissanik assigiinngitsunik. Aamma uani oqaluttut assigiinngitsut uparuartugaat tunngavigalugit.

 

Taavalu aamma ataatsimiititaliap uparuagaasa ilagivaat fjernsynikkut reklaminik takutitsisar-nermut tunngatillugu ingerlatsineq inatsisinik ullumikkut unioqqutitsinerusoq, taannalu unitsin­neqartariaqartoq. Taassuma tungaatigut arlalinnik iliuuseqarsimavugut, uani tunngatillugu oqaatigisinnaavara KNR-ip siulersuisuisa siulittaasortaavat erseqqilluinnartumik isumaqatigiis­suteqarfigereersimagakku taassuma aaqqiiffiginiarneqarnissaa piaartumik sulissutigineqassa- soq, tassa KNR-imi siulersuisut suleqatigalugit. Taamaattumik naatsersuutigilluinnarpara ukiamut utaqqeqqinngikkaluarluta taassuma tungaatigut ulluni qanittuni qanoq iliuuseqarfigi-neqarsinnaanissaa.

 

KNR taamasillugu qimalaariarlugu uani oqaatigineqartut ilagaat katersortarfeqarneq ullumikkut annertuumik ajornartorsiutaavoq. Aamma nutaanik katersortarfiliornissamut massakkorpiaq Naalakkersuisuni pilersaaruteqanngilagut, taanna aamma siusinnerusukkulli ataatsimiititaliamut ukiormanna aningaasat immikkoortinniarneranni inatsisissamut suliarinerani erseqqilluinnartu­mik nalunaarutigereersimavarput. Kisianni eqqarsaatersuutit ukua; illut suliffiit nunaqarfinni pilersiortornerannut atasumik katersortarfeqarneq aamma aaqqiiffigineqarsinnaanersoq, taanna suliaraarput. Nalunngilarpulli illut sulliviit pilersinniarneranni uanga Naalakkersuisoqarfiga kisimi oqartussaanngitsoq, kisiannili aamma naalakkersuisoqarfinnik allanik suleqateqartariaqar­tugut, soorlu ilaatigut nakorsiartarfiusinnaanera, ilaatigut sukisaarsaarfittut atorsinnaanera allallu ataatsimuussappata pisariaqarpoq pilersaarusiornissaq.

 

Tassalu 1998-imut aningaasanut inatsimmi taanna ilanngunneqassappat illunut sullivinnut ilanngullugu katersortarfittut atorneqarsinnaaneranik aningaasanik immikkoortitsinissaq, taanna sulissutigissaqqaarparput kommuninut piffissaagallartillugu paasissutissatuut ingerlatissallutigu.

 

Ullumikkut katersortarfittaarniarlutik qinnuteqarsimasut qinnuteqaataat pisoqalisimapput, kingulliit pigisagut ukiunik tallimanik ullumikkut pisoqaassuseqarlutik. Taannalu uani piler­saarut malillugu nunaqarfimmiunut akuersaarneqassappat qinnuteqartoqassappallu, taava pisariaqarpoq kommunit allaffigissallutigit qinnuteqarsinnaanermut taanna tunngavigalugu qinnuteqaatini massakkut uagutsinnut nassiussaqaqqullugit.

 

Taavalu naggasiullugu oqaatigilaarlara assorsuaq isumaqataagama, aamma Naalakkersuisuni oqallisigisimasatta ilagimmassuk Atuakkiorfiup uatsinnut apississutaa tassaasoq atuakkiaminnik, atuakkanik naqiteriikkanik pigisaminnik tuniniaanerup ajornarnerujussua. Ilumut ilumoorpoq aningaasarliorput, ingerlaniarnerminni ajornartorsiuteqarput, Atuakkiorfiup aammalu Kujataata Naqiteriviata ingerlanniarneqarneranut tunngatillugu ajornartorsiutaat maannakkut ilungersor-tumik aaqqiffiginiarsaraagut.

 

Taannalu aaqqissinnarlugu suliassaq tullinnguuttoq unaavoq ilumoortoq uani oqaatigineqar-   toq; atuakkat naqitat sumorsuarmut pigineqarsinnaapput, aamma tamaarneq ajorput. Tassanilu uagut oqaatsigut tunngavigalugit naqitat ilumut tapersersorluinnartariaqarpagut. Soorlu ullumik­kut sumut iluaqutaava atuakkiortugut atuakkanik saqqummersitsigaangata Atuakkiorfimmi takussallugit 200-250 kr.-inut akillit. Naak periarfissat tamaasa atorlugit akikillisarniarlugit tapiiffigisuaraluarlugit kultureqarnermut aningaasanik tapiiffigisimasatsinnik pissarsiarisima-atsinninngaanniit. Taakku atoraluarlugilluunniit ullumikkut niuertarfinni atuagannguaq kalaal-isooq pisiarissagutsigu 200 kr. sinnerlugu akeqarpoq.

 

Ilumut taamatut neqeroorfigissavagut? Taamaattumik taanna apeqqut oqaaseqartuninngaannit erseqqissumik nalileqqullugu oqaluttunut assorujussuaq qujavunga. Taanna tullinnguullugu nalilersortariaqarparput Atuakkiorfiup aamma ingerlalluarnissaanut pingaaruteqarluinnartuum­mat. Ilaatigut Naalakkersuisuninngaannit eqqartorsimavarput Katuap ammarsimatsiarsimanera- ta kingornatigut aallaalluunniit igalaaminernik ilitsiviusinnaasunik taakunga pilersitsisinnaan-nginnersugut tassunga iliorarlugit kalaallit atuakkiaat assigiinngitsut ukiuni kingullerni saqqum­merarsimasut takuneqarsinnaaniassammata tuniniagaasut qanorlu akeqartut. Eqqarsaatit taakkua takornartaanngillat taamaattumik uani tassannga tunngaveqarlutik saqqummiisut qujaruppakka isumaqatigilluinnarlugillu.

 

Taamatut naakkaluamik nassuiaateqarfigilaarpakka, naak ilaatigut tikissallugit, oqaaseqartullu ilaasa oqaaseqaataat, assut pilerinaraluartut, kisianni una puigornagu ataatsimiititaliap aamma uani oqaatigimmagu apeqqutit assigiinngitsut uuma inatsisissap pingajussaaniinnginnerani erseqqinnerusumik paasiniaajumallutik piumasaqarnerat. Taanna aamma sillimaffigissavarput sukulluunniit itisilerinissatsinnut qaaqquneqarnissatsinnut.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq:

Uanga aamma qujassutigerusuppara peqqinnissakkut avatangiinullu tunngasutigut Naalakker-suisuninngaannit matumuuna siunnersuutigut Inatsisartunit tapersersorneqarluarmata.

 

Kiisalu aamma maluginiarpara Siumup oqaluttuaninngaannit inassutigigaa pinaveersartitsiner­mut suliniarfiup Paarisa-p pilerseqqinneqarnissaanut aningaasaliissutissatut qinnutigineqartut TB-I-ip pingajussaaneerneqarnissaanut aaqqiivigineqarnissaat. Tamanna qujassutigivara aamma­lu maluginiarlugu Atassutip Inuit Ataqatigiillu oqaluttuanit tamatumunngarpiaq tunngasunik paasissutissanik amerlanerusunik perusuttoqartoq apeqqutip taassuma erseqqaarinnerusumik aalajangiiffigineqannginnerani.

 

Soorunalimi Inatsisartut isumaqarunik suliassat ima nukinginnartiginngitsut maannakkut aalajangiiviusariaqarlutik imaluunniit isumaqarunik aallartitseriarnissamut toqqammavissat amigarpallaarujussuartut taava soorunami Inatsisartut Paarisa-p pilerseqqinneqarnissaata kinguarteqqinnissaa aalajangersinnaavaat.

 

Uangali matumuuna erseqqissarusuppara uanga nammineq, aammalumi Naalakkersuisut matumuuna siunnersuuteqarnermikkut, suliassat Paarisa-mi suliarineqartussat annertuujusut, pingaartuusut sapinngisamillu pingaartumik aallartittariaqartutut isigigatsigit.

 

Taamatuttaaq pitsaaliuinermut siunnersuisoqatigiit komuninit tamanit aallartitaqartoq suliniu-taasariaqartut qanimut ilisimaaralugit Parisa-p piaartumik pilerseqqinneqarnissaa sakkortuumik kaammattuutiginikuuaat. Soorlulu aamma taamatut ippassaani peqqissusermut nassuiaat oqalli-sigineqarmat Inatsisartuni oqaluttut tamarmik utaqqikatattutullusooq allaat nipeqarlutik pitsaa­liuinikkut suliniarnermi annertusaanissamut tapersersuinertik saqqummiussoraat.

 

Taamaattumik qilanaaraara Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap uannik tamanna pillugu isumasioqatiginnikkusunnera pereerpat Inatsisartut apeqqummut tassunga qanoq aalajangeru­maarnissaasa erseqqarinnerulersimanissaa.

 

Paaviaaraq Heilmann, Piniarnermut, Aalisarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Oqaaseqartunut eqqumiitsunik oqaaseqartut naqqiivigineqangikkaangata oqaaserineqartut ilumoortutut isigineqalersarmata naatsunnguamik naqqiissuteqalaassaanga. Tassa Kattusseqati­giinniit Anthon Frederiksen-ip oqaatigimmagu: A ningittagarsornermut atortussat neqitassat il.il. akikillineqarnissaannik neriorsuuteqarneq qaqugu atuutilissanersoq@ innersuussutigivaa ukiarmi Inatsisartuni Aalisarneq, Piniarnermullu tunngatillugu oqallinnermi saqqummiussorneqartut.

 

Tassunga tunngatillugu Naalakkersuisunit oqaatigissavara neriorsuuteqarsimanngimmat akikillii­soqarnissaanik, kisianni periarfissanik pitsanngorsaanissat, ningittagarsornerup annertunerusu­mik aallunneqalernissaanut aammalu qassutit atorunnaariartuaarnissaanut atatillugu ningittagar­sornermi periarfissat oqilisaanneqarnissaanut periarfissarsiuussinissaq Naalakkersuisunit neriorsuutigisimavarput. Aammalu suliaq taanna suli ingerlavoq, aammalu naatsersuutigaarput aasap ingerlanerani kinguneqartumik pisoqarumaartoq.

 

Taamatut Kattusseqatigiinnut naqqiuteqalaarpunga.

 

 Peter Grønvold Samuelsen, Angallannermut, Suliffissuaqarnermut Pisortallu Suliassaqarfiu­taannut Naalakkersuisoq:

Uanga pingasut naatsunnguamik oqaaseqarfigilaassavakka. Siullermik Inuit Ataqatigiit oqaase­qaatiminni immikkoortut marluk ukiarmili iluarsereersimasariaqaraluartutut uparuarpaat. Taateraaq Tuullillu oqaatigineqarput, naggataatigullu kaammattuutigineqarluni Naalakkersuisut isumaginiassagaat angallateeqqat taakku siunissami taartissaannik isumaginninniaqqullugit.

 

Tassunga atatillugu nalunaarutigisinnaavara Søfartsstyrelsen-iminngaannit KNI angallateeqqat taakku pillugit ukioq manna angalasinnaanerannut akuersissuteqarsimammat, taakkua nammin­neerlutik oqarnerattut; kingullerpaamik, tassa pisoqalisoornerat pissutigalugu. Aamma taanna najoqqutaralugu angallatit taakkua atortussaajunnaarnissaat pilersaarutaareersimagaluarpoq.

 

Taamaattumillu aamma Naalakkersuisut ukioq ujaasisimapput, qinerlersimapput angallatinut taakkununnga taartaasinnaasunik, aamma piukkunnartunik naapitsisimagaluarpugut kisiannili tassa angallatit atornikut, imaluunniit ilaasunik angallassissutit, soorlu Scandinavia-mi Star-ikkut ikuallannerisa kingoqqullugit sananeqarsimasut, nutaamik nalunaarsorneqassappata piumasaqaa­tit ullumikkut atuuttut ima sakkortutigisimapput atornikunik pisinissaq immini akilersinnaanani. Taamaattumillu nutaanik nalilersuinerit pisariaqarput.

 

Innersuussutigeqqiinnassavara kujataani aasaq manna misiliutigineqartussaq, tassa ilaasut angallanneqarnerat usinik angallassinerminngaannit immikkoortillugu nutaamik aaqqissuussi-neq tassungalu atatillugu siunissamut, ukiunut tulliuttunut, atuuttusamut imaatigut ilaasunik angallassinerup pilersaarusiorneqarnera tassunga tunngatillugu angallatinik taartissanik pisaria­qartitsineq najoqqutaralugu sukumiisumik nalilersorneqassasoq.

 

Grønlandsfly-mut tapiissutit 7 mio. kr.-it taakkua Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaase­qarfigereeraluarai una erseqqissaatigiinnarusuppara, soorunami ukiarmili aamma taanna taamatut naammassiinnarneqarsimasinnaagaluarpoq, kisianni qaammatini kingullerni sukumiisumik Namminersornerullutik Oqartussat Grønlandsfly-llu akornanni oqaloqatigiissimaneq pisimana-vianngikkaluarpoq, taamatut Naalakkersuisut sakkortuumik piumasaqarsimanngikkaluarpata.

 

Tassami aningaasaliissutissanut aallaaviit ima assigiinngitsigippata, taava aningaasat taama amerlatigisut tunniutiinnarnissaat tunngavissaaleqinarpoq, taamaattumillu oqaloqatigiinnerit, isumaqatigiinniarnerit ingerlasimapput. Tamatumunngalu aallaaviusimavoq Naalakkersuisunin-ngaanniit kissaatigisagut, tassa ilaanermut billetsit akii, nassiussinermut akit taakkua qaffariar-tinneqassanngitsut sullissinerullu allannguutigissanngikkaa.

 

Tamannattaaq aamma annertugaatsiartumik alloriartitsisimavoq, uunga oqaloqatigiinnermut sullissinerit pisortanit Grønlandsfly-mut imissutigineqartut isumaqatigiissutit erseqqarissut najoqqutaralugit isumaqatigiissutigineqartassasut 1998 aallarnerfigalugu. Tamatumunngalu atatillugu aamma Grønlandsfly nammineq ingerlaarfinni akilersinnaasutut taaneqartartuni periarfissagissaarnerulersitsineqassasoq, taamaasilluni akilersinnaasut, ingerlaarfiit eqqarsaatiga­lugit, unammilleqatigiinnermik ammaassiartorneq, tassunga tunngatillugu unammillersinnaassu­seqarnera pitsaanerusumik inissinneqassammat.

 

Uggorinngilarput Naalakkersuisut tungaaninngaannit taamatut piumasaqarsimagatta, tamannali assigiinngitsutigut qanilleriarnermut aqqutaasimavoq aammalu nutaamik aaqqissuussinissamut alloriarnermut aqqutissiueqataasimalluni.

 

Naggataatigut AIginniarfik qaqugu imeqarfittaassavara?@ Tassa ukiarmi Naalakkersuisut saqqum­miuppaat aningaasaqarnermut inatsisissamut siunnersuutip quppernernik 1032-inik quppernillit, taakkunaniipporlu Iginniarfiup imeqarnerata aaqqiivigineqarnissaanut tunngassuteqartoq. Tassanilu atuarneqarsinnaavoq 1999-imi Iginniarfik imeqarfiliuunneqassasoq. Imeqarfippassuit allat assigalugit ukioq mannaannaq nunaqarfiit arlallit imeqarnikkut aaqqiivigineqassapput, soorlu aamma kiassarnikkut, innaallagissiornikkut allarpassuartigullu aaqqiivigineqassasut.

 

Anthon Frederiksenimut oqaatigiinnarusuppara paasissutissatut Nukissiorfinninngaannit piler­saarutigineqarmat Kangaatsiap kommunia peqatigalugu junip qulingata aqqaneq aappaatalu akornanni Iginniarfik tikeraassallugu, tassani imeqarnikkut aaqqiinissamut pilersaarutit aallartis­sallugit. Tassa Iginniarfiup nunataa imeqarfeqanngilaq, taamaattumik omvendt Osmose maan­nakkut siunniunneqarsimavoq, tamaasillunilu taassuma aningaasaliiffigineqarnissaa maannakkut pilersaarutini ersereerpoq, pilersaarutinullu ikkunneqassalluni naatsorsuutigineqarlunilu 1999-imi 3 mio. kr.-it nalinganut tassani imeqarfimmik pilersitsisoqassalluni.

 

Mikael Petersen, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasua:

Siullermik qujassutigerusuppara isumaliutissiissut annertooq partiinit tamanit ilassilluarneqar­mat, aammalu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaminngaannit inassutigineqartut maluginiar­para partiinit tamanit akuersaarneqartut. Tassa inassutigineqartut ataatsimilluunniit isumaqatigi­nagit oqaaseqartoqanngilaq, aammalu piumasaqaatigut assigiinngitsut ilassilluarneqarlutik.

 

Taamaalilluni immaqa oqartoqarsinnaavoq pingajussaaneerinninnissamut sulinissatsinni oqilial­laqaagut, isumaqarpunga ajornarpallaanngitsumik suliassagut tulliuttut naammassisinnaajumaar­lutigit.

 

Aammattaaq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup akissuteqaammini akuersaartumik nipe-qarnera maluginiarpara. Kisiannili marlussui oqaaseqarfigilaarusuppakka paaserusunnguatsiar­magit; siullermik nammineq illulianut qinnuteqariaaseq aammalu qinnuteqartunut agguaasseriaa­seq pillugu unioqqutitsineqartarsorinartumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutis­siissutikkut oqarnerput matuminnga tunngaveqartoq nassuialaassavara naatsunnguamik.

 

Sineriak tamakkerlugu nunaqarfinninngaannit aammalu isorliunerusuninngaannit qinnuteqaa-terpassuit ingerlanneqartarput, aammalu akuersissagaanni qitiusuminngaannit tunngavissat aalajangersimasuullutik. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami malugisarput aajuna qinnute­qaatit ilaat akuerineqarsinnaagaluartut akuerineqarsinnaanngitsutut akissuteqarfigineqartarsima­sut. Tassa taanna aallaaviuvoq taamannak oqarnermut; malittarisassat tunngavissat malillugit akuerineqarsinnaagaluit akuerineqarsinnaanngitsutut akissuteqarfigineqartarsimammata. Immaqa pissutsit arlallit tassaniissinnaapput agguaassassat ikippallaarnerat pisuugaluartoq immaqalu akineqartussat allatut akineqartussaagaluartut taamatut akineqartarsimapput.

 

Taamaattumik oqarpugut agguaasseriaatsimut tunngaviusut maleruaqqusat misissoqqinneqar-tariaqarput. Imaanngilaq unioqqutitsisutut Naalakkersuisoq tassani pigatsigu, kisianni agguaas­seriaatsimi immaqa ilaatigut kukkusumik nalilersuinerit ingerlanneqartarsimapput. Tamanna aaqqippat qinnuteqartarumaartussanut unneqqarissumik akisarnissaq tunngavilerneqarumaarpoq.

 

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup ilanngullugu uparuarpaa allannguutissatut siunnersuuti- ni 36-iusuni aningaasalersuinissamut ukiunut tulliuttunut missingersuusiorfiusunut Aningaasa­qarnermut Ataatsimiititaliap ilanngussaqarsimannginnera. Taanna ilumoorpoq, tamanna aaqqin­neqarumaarpoq pingajussaarinninnissamut. Kisianni oqaatigissavara ilanngussami 1-imi takune­qarsinnaammata tamarmik ukiunut tulliuttunut missingersuusiorfiusunut aningaasaliissutit. Aamma taakku Inatsisartunut ilaasortat tamarmik pigivaat, tassani takuneqarsinnaapput.

 

Partiit oqaaseqartuinut tunngatillugu Naalakkersuisut akissuteqaataat tamatta paasilluarpagut. Kisiannili Akullit Partiiannut tunngatillugu Atuakkiorfimmut kiisalu Nunatta Naqiterivianut tunngatillugu Kultureqarnermut Naalakkersuisoq isumasioqatigisimavarput, aammalu tassunga tunngatillugu paasissutissat erseqqilluinnaqqissaartut pisimallutigit. Neriuppungalu Kultureqar­nermut Naalakkersuisup taakkua Akulliit Partiiannut qanoq ilillugit apuussinnaajumaarai.

 

Aamma tassani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq assortuutinngilluinnarpoq, aamma Naalakkersuisup siunnerfii assigiinngitsut pillugit oqaloqatigiinneq pitsaasumik ingerlanneqarsi­mavoq.

 

Atassutip oqaaseqartuata ilanngullugu taavaa suliffissaqartitsiniarnermut aningaasaliissuteqar-toqarnissaanut qanoq iliuuseqartoqartariaqartoq massakkut, soorunami taanna Aningaasaqarner­mut Ataatsimiititaliami oqallisigissavarput aammalu Naalakkersuisunut qanoq isikkulimmik ingerlatitsinissarput isummerfigiumaarlutigu. Kiisalu aamma Atassummit ilanngullugu taane-qartoq, kontop sanaartugassanut sillimmatip qaffanneqarnissaanut tunngatillugu Grønlands-bankiusimasup illup, imaluunnit massakkut suli Grønlandsbankiusup, pisiarineqarnissaanut tunngatillugu oqaaseqatai ataatsimiititaliami nalilersorneqarumaarput. Aammalu naatsorsuutigil­luinnarpara Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq tamanna pillugu aamma isumasiorumaarluti­gu.

 

Naggataatigut oqaatigissavara majip 5-ni inatsisissatut siunnersuutip saqqummiunneqarnerata kingorna Naalakkersuisunut allannguutissatut siunnersuutinut 113-iusunut saqqummiunneqartu­nut taamaallaat arfinilli pingajussaaneerinninnissatsinnut utaqqikkatsigit. Isumaqarpunga tamanna suliaq annertooq ingerlareeraluartoq ersiutaasoq naammassinninniarsaraluta sulisima-nitsinnut. Ukuali arfinilliusut taakkua aamma partiininngaannit oqaaseqaqattaarfigineqarput, tamakkerlugit, oqarsinnaavungalu isumaqarlunga oqaatsit aninneqartut najoqqutaralugit taakkua ajornaqutissaqanngitsumik aamma isummerfigisinnaajumaarlutigit.

 

Taamatut oqaaseqarlunga isumaliutissiissut ilassilluarneqarmat qujassutigaara.

 

Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat:

Grønlandsfly-mut tunngasut taaneqarmata, naak tassaniikkunnaareeraluarlunga, nalinni pisuum­mata erseqqissaatigilaassavakka, aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq paatsuungassu-teqaqqunagu.

 

Aningaasat taakku 7 mio. kr.-it pineqartut naluneqanngillat, Grønlandsfly-p kissaatiginngisaan­narpaa 7 mio.-inik akiliisoqarnissaa, taanna Pisortaqarfimminngaanniit arlaatigut kukkusumik allanneqarsimavoq paatsuugatitsinermullu pisuulluni. Taamaattumik oqallinneq ilaatigut ingerlanneqarsimavoq Grønlandsfly-p qullersaqarfianinnganniit allanillu. Kisianni maannakkut taanna qaangerlugu aaqqiinissaq anguneqartoq nuannaarutissaavoq.

 

Aamma taassuma kinguneranik Angallannermut Naalakkersuisup oqaatigeriigaatut kiffartuus-sinermut isumaqatigiissutissap maannakkut suliaralugit ingerlanneqartut, erseqqinnerujussuar-mik maanngaanniit tapiissutissat saqqummersippaat, aammalu tapiissuteqarnissami nalorni-naatsumik tapiissutissap suliarineqartarnera anguneqartussaalluni.

 

Taamaattumik tulliuttoq unaagunarpoq Grønlandsfly maannakkut akitigut ilaasut aki akiliutissaat erseqqissoq tunngavigalugu akiliuteqartarnerit atulersinnarnerat sorsuutigissagaa, taanna aamma taamaareerpoq. Taavalu suut tapiiffigineqassanersut, ungasinnerusut, isorliunerusut allallu inuiaqatigiinninngaanniit tapiiffigisassat erseqqinnerusumik suliarineqartassapput.

 

Maannakkut aaqqiinissaq pilersoq pillugu Grønlandsfly-p qularnanngilaq nuannaarutigissaqaa maannakkut 7 mio.-it najoqqutaralugit sulineq ingerlanniarsinnaanngussagamiuk naammassil-lugu, ajunaarutissat tassaniittut aamma qiviallattaarneqarmata, soorunami naatsorsuutigineqa-reeraluarlutik siornali pilersaarusiat aallartinneqarmata.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Oqaaseqarninni Alluitsup Paani, Qaqortumi, Qasigiannguani Qeqertarsuarnilu suliffissaqartitsi­niutit ingerlanneqarnissaannut 22 mio. kr.-it eqqaagakkit ajuusaarutigissavara ilanngutinngitsoor­simagakku siullermeerneqarnerani taakkua eqqartorneqarmata. Siullermeerneqarnerani konto-mi 50.06.16-imi imatut allaqqasoqarpoq: Alluitsup Paani, Qaqortumi, Qasigiannguani Qeqertarsuar­milu suliffissaqartitsiniutit ingerlanneqarnissaanut konto-mut pineqartumut 22.347.000 kr.-inik aningaasaliisoqarnissaa qinnuteqaatigineqarpoq. Illua tungaatigut taakkua amerlaqataannik konto 20.10.13 suliffeqarnerup siuarsarneqarnissaanut atugassat ilanngarlugit. Pilersaarutip imara Alluitsup Paani suliffissat ukiumut 72-it, Qaqortumi ukiumut 66-it, Qasigiannguani suliffissat ukiumut 10-it Qeqertarsuarnilu suliffissat ukiumut 1,76-it@ tassa taakku qassiusimanerput, Asiuliini taaneqartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami 1997-imi januarimi martsimilu akuerai@. Tassani taakku pineqarput, taamaattumik taakkununnga tunngatillugu ersarinnerusumik nassuiaasoqarnissaa kissaatiginassaaq.

 

Taavalu aalisarnermut tunngatillugu ningittagarsornermi atortussat neqitassallu akikillineqar-nissaanut tunngasoq neriorsuutigineqartoq aamma Aalisarnermut Naalakkersuisumit akissute-qarfigineqartumut tunngatillugu qujasinnarlunga oqaatigissavara aalisartut tamanna erinitsaam­massuk piaarnerusumik taakkua atortulerneqarsinnaanissaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiitita­liami ilanngullugu eqqarsaatigeqquara.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Atassutip oqaluttuata oqaatigisaa nunatsinni suliffissaaleqisoqartorujussuugaluartoq taamaattoq  suliassarpassuarnik naammassineqanngitsunik nunatsinniittoqartoq, tamanna ilumoorpoq aamma tamanna siusinnerusukkut eqqartorneqartaqaaq. Taamaattumik suliffissaaleqinerup akiorniar­nerani tamatuma eqqumaffigineqarnissaa Atassutip oqaaseqarneranut atatillugu Inuit Ataqatigiit tapersersorusuppaat.

 

Siumup oqaluttuata oqaasiinut atatillugu Parisa-mut pingajussaaneerinninnissamut utaqqeru-sunneq paasivarput. Uagulli Inuit Ataqatigiinninngaanniit aamma Peqqinnissamut Naalakkersui­sup akissuteqareerneratigut aalajangiusimavarput pitsaaliuinermut tunngatillugu tunngaviusu-mik Inatsisartut oqallittariaqarnerput pisariaqarmat, suliassaq annertoorujussuuvoq pitsaaliu-gassat annertoqaat, amerlaqaat. Taamaattumik tulleriiaarisariaqarnissaq pisariaqassaaq. Ukiamul­lu tamatuma oqallisiginissaanut kaammattuuterput uteqqilaaginnassavara. Aamma Peqqinnissa­mut Naalakkersuisup oqarneratut iliussagaluarutta Inuit Ataqtigiinninngaanniit isumaqartuarat- ta lluliortoqarsinnaanngitsoq pujoorfiup nuuanit aallartillugu. Taamaattumik qanoq immik-koortortaqarfik taanna angitigiumaarnersoq sunillu suliaqarumaarnersoq oqaluuserinnereerut-  ta inuttalersullarumaarparput taamanikkussamut.

 

Kattusseqatigiinniit Kangaatsiamut tunngatillugu Naalakkersuisut qanoq iliuuseqartariaqarneran­nik inuussutissarsiutinik ingerlatsineq eqqarsaatigalugu, taanna Aningaasaqarnermut Ataatsimii­titaliaminngaanniit arlaleriarluta pisarsimavarput. Aningaasatigut aqutsinermut ingerlatsinikkullu ikiuineq aallartinneqarsimavoq, kisiannili inuussutisarsiutitigut annertunerusumik qanoq iliuuseqartoqanngikkallarpoq. Taamaattumik una aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaasiinut akissutitut atussavarput. Oqanngilagut Kangaatsiap kommuniata akiitsui isumakkeer­neqassasut isumakkiivillugit, oqaannarpugut ukiuni tallimaniluunniit anersaartorfissaqartinniarli 1,3 mio.-it ukiut tamaasa naammattusaarlugit akilertarsimagaluarai 1996-iinnarmi oqaatigineqar­tutut kommunip akiitsui 6 mio.-init 10 mio.-ngajannut qaffanneqareerput.

 

Taamaattumik pisussaaffini kommunip isumagigaluarai tamatuma kingunerisimavaa kommuni nammineerluni kiffaanngissuseqanngilluinnagajannera qanoq iliuuserineqarsinnaasunut; taannaa­na siunertarigipput.

 

Kisianni isorliunerusuni Anders Andreassen-ip illulioriaatsimut aningaasalersuisarnerup allan-ngortinneqarnissaanut siunnersuutaanut atatillugu neriuppunga Aningaasaqarnermut Ineqarner­mullu Naalakkersuisup oqaatsivut paatsoorsimassanngikkai. Uagut ataqqivarput Inissaqarnermut Pisortaqarfiup kommunit kattuffiannut isumaqatigiissuteqarsimanerat, taamaammat-una taanna oqaatigiinnaripput Inatsiartunut ilaasortap Anders Andreassen-ip siunnersuuteqarneranut. Isumaqatigiissutigineqarsimammat tamanna ataqqivarput, kisiannili kommunit nutaamik katiterneqarnerat KANUKOKA-p qularnanngilaq qanittukkut nutaanik siulersuisoqalernissaa- nut atatillugu pisariaqartissagunikku kommunit apeqqut taanna isumaqatiginniutissatut saq-qummiuteqqissinnaagaat.

 

Kiisalu Kultureqarnermut Naalakkersuisup akissuteqarnermini kikkorpiat akigaluarnerai paasineqarsinnaanngitsoq uparualaassavarput. Tassa pissusissamisoortarpoq oqaaseqartoq sorleq akineqarnersoq taalaartaraluaraanni. Kisianni Kultureqarnermut Naalakkersuisup akissuteqarner­mini maleruaqqusat ullumikkumut atuuttut Inatsisartut aalajangersagarimmatigit eqqaatitsissuti­gaa. Uagullu pisimassappatigut arajutsisimanngilarput Inuit Ataqatigiinnit Kultureqarnermut Naalakkersuisoq ilimasaarereersimammat nunatta radiuanut tunngasut maleruaqqusat ukiamut allannguutaasinnaasunik saqqummiussaqarfiginiarlugit. Taamaattumilluuna ilaatigut sutigut aaqqiiniuteqarsinnaaneq tikkuartuiffigiinnaripput. Soorunami ullumikkut maleruaqqusat malil-lugit, Inatsisartut aalajangersagaat, ingerlasariaqarpugut.

 

Kiisalu Angallannermut Naalakkersuisumut Taateraamut Tuullimmullu atatillugu akissuteqaa­taanut qujavunga. Unali Naalakkersuisut Taateraap Tuulliullu taartigisinnaasaanik ujarlersima­neranik oqarneq ilaatigut Angallannermut aammalu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit ilisimasaqarnerput najoqqutaralugu KNI-p tamanna pisussaaffimmisut naammassiniarsimagaa ilisimatinneqarsimavugut. Taassuma saniatigut Naalakkersuisut immikkut ujarlersimassappata tamanna tupinnalaarpoq.

 

Eqqaasitsissutigiinnassavarpulli novemberip 16.-anili 1996-imi Angallannermut Naalakkersuisoq ammasunik allaffigisimagatsigu, taamanikkut tusagassiutitigut tutsiummat Taateraaq Tuullillu atorunnaarsinneqartut. Sulisut, inuttat, ilaatigut allaffigiortorneqareerlutik soraarsinneqarnermin­nik aqaguani allagarsisinneqartarput soraarsinneqanngitsut. Oqartussaajumasorpassuit taamanik­kut arlaqarsimaqaat umiarsuaaqqani taakkunani inuttaasunut puullaaqititsisimasut. KNI-p siulersuisuini siulittaasut arlariit, Naalakkersuisut. Isumaqarpunga angallatitigut isumannaariniar­neq ilaatigut namminersortunik isumaqateqarnikkut naammasiniarneqartoq qujaasutigisariaqar­toq. Kisiannili ataavartumik, minnerunngitsumik aasakkut angallannerit pilersinnagit, angalatitsi­vinnit naatsorsuutigineqarsinnaasumik aaqqiinissat tamatumani pingaartinneqartariqartut. Angalasarnerujussuit nallilivitsillugit aatsaat pisoqaraagat takornarissat, innuttaasut angalaniartut saaffiginnikkaluarlutik billetseerniarfinnut erseqqissumik akineqarsinnaaneq ajormata.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiat:

Paaserusutaqartarnermut tunngasunik. Ilungersornaqaaq, oqaatigilluaannarlugu nuanneeqqaaq, paasissutissanik piniarluni apeqquteqartarnerigaluit qinersiviup uuma siuliani, uanilumi, ajorna­kusoortorujussuusarmata. Aatsaat nammineerluni amoorlugillusooq saqqummersinneqartarneri naammaginanngillat.

 

Tamanna pigajunneruvoq kisitsisinik erseqqinngitsunik pisartakkatsinnik paaserusutatsinnik apeqquteqaraagatta. Naalakkersuisoqarfiit assigiinngitsut uani tamaasa pivakka. Aamma apeqqu­tigisimasaraluatsinnik arlalinnik suli akisoqanngitsoqarpoq, kisianni aarlerissanngilasi, suli malersussaqqaarpakka.

 

Kisianni taanna naatsumik nuanniitsutut oqaatigiinnarniarpara, qutsaviginiarparali Aningaasaqar­nermut Ataatsimiititaliap siulittaasua, Mikael Petersen, uani appassaaneerinninnermi apeqqutigi­sannut, tassa siullermeerinninnermi apeqqutigisannut akineqanngitsunut, akissutaa pillugu. Tassa oqaloqatigiissutigisimavaat aammalu Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisumit akineqartussaassaaq, qujanaq. Kisianni apeqquserneqarpoq qanoq ilillugu akineqassanersoq.

 

Uani oqaaseqaatima siullermeerinninnermi aappassaaneerinninnermilu ilaannit taaneqartutut Atamannalu pisinnaavoq allakkatigut@ taanna innersuussutigiinnarpara pingajussaaneerinermi attorumaneqanngikkuni soqutaanngilaq. Taamaallaat akineqarnissaa qinnutigiinnarpara, qujanas­saqaaq.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat: Jonathan Motzfeldt, Siumut:

Taava taasinialissagatta apeqqutigissavara allanik oqaasissaqartoqarnersoq..

 

Lars Emil Johansen, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Taasilersinnata Naalakkersuisunut ilaasortaninngaannit assigiinngitsuninngaannit oqaaseqarfigi­neqareersut qalleqqissarnagit oqaatigiinnassavara Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap allannguutissatut siunnersuuterpassuit sukumiisumik suliarisimammagit Naalakkersuisunit qujassutigigipput. Ajuusaarpugut kisitsisit ersinngitsut Akulliit Partiiata ujartugai tunniussin-naasarsimanngikkutsigit, nassaarisarsimanngikkutsigit.

 

Kisianni aamma periarfissaq una iluatsillugu oqaatigerusuppara ajornartorsiutit ersarivissorsuit sulissutigalugit aallartinnissaanut, isumaqarpunga nangaasoorpallaarnaveersaassasugut. Neriup­punga nangaasoorpallaarnaveersaassasugut. Soorlu Inuit Ataqatigiit oqaluttuat oqartoq tulleriis­saarinissaq ukiamut utaqqitilaaqqaarlugu Paarisa immaqa isummerfigineqarumaartoq. Neriuuti­gissavara pingajussaaneernissaata tungaanut Paarisa-mut aningaasaliissutit pimoorussamik Inatsisartuni partiinit isummerfiginiarneqassasut. Nutaarsiassaanngilaq oqassaguma ikiaroornar­toq imigassarlu nunatsinni ima ersaritsigisumik ajornartorsiutaapput sekund-imik ataatsimilluun­niit nangaajallattoqarani Inatsisartuni taakkua akiorniarlugit suliniutit tapersersorneqartariaqara­luarlutik. Ajornartorsiutipiluunersuit isiginngitsuusaarsinnaannginnatsigit.

 

Taamaattumik Naalakkersuisuni neriuppugut pingajussaaneerineq atorlugu Paarisa-mut aningaa­saliissutit aaqqiiffigineqarsinnaajumaartut.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Jonathan Motzfeldt, Siumut:

Taava taasinialissaagut. Inatsisartunut ilaasortat qinnuigissavakka inissaminnut peqqullugit. Tassani oqaatigissavara siunnersuutit Naalakkersuisut 113-it ilaat 107-it Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit suliarineqarsimammata, sinneri arfinillit taakku pingajussaaneerneqarnissaa­ta tungaanut suliarineqartussaallutik. Ilaasortanillu siunnersuutit sisamat ilaatinneqarput.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siunnersuutit ilaat 107-it suliarisimasani aappassaaneer­neqarnerani tamarmiullutik innersuussutigaat, taakku akuerineqassasut. Tamanna akuersaarne­qartutut malugineqareerpoq. Taavalu ataatsimoorluni taasisoqarnissamut taamaasilluni ilanngu­tissaaq.

 

Siunnersuutit sisamat maannakkut aalajangiiffigineqassanngitsut innersuussutigineqarsimavoq, siunnersuuteqartup ilaata Lars Karl Jensen-ip siunnersuummi ilassineqarnera oqaaseqarfigireer­pai, allallu siunnersuuteqartut ilaatigut Anthon Frederiksen-ip siunnersuutai Qeqertarsuarmut tunngasut, taakku bloktilskud-it isumaqatiginniutigineqarnerani ilanngunneqartarnissaat inner­suussutigineqarsimalluni. Imaappoq suliassat tassaniittut itigartivinngikkaluarlugit suliassap ingerlaqqinnissaanut innersuussutigineqarput.

 

Taamaalilluni akuerineqartussat 107-it taama isikkoqarlutik aappassaaneerneqarnerani akuerine­qarneranut isumaqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit: 26.

 

Akerliusoqarpa? Naamik.

 

Taasinngitsoortoqanngilaq.

 

Taamaalilluni immikkoortoq taanna taama isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlanneqartussanngorpoq. Aap, aatsaannguaq taasakka ilanngullugit, imaappoq ilaasortat siunnersuutaat suliassap ingerlateqqinnissaanut innersuussutigineqartut, taakku aamma ilanngul­lugit. Tamatumunnga isumaqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit, tamarmiusumik taama isikkoqarluni akuerineqarnissaanut pingajussaaneerneqarnissaanut: 26.

 

Taama isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlasussaanngorpoq.

 

Oqaluuserisassatut immikkoortoq naammassivoq.