Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 17-3		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 4. juni 1997 nal. 14.35

 

Oqaluuserisassatut immikkoortoq 17.

 

Inatsisartut 1997-imut ilassutitut aningaasaliissutissaannut inatsisissaannut I-imut siunnersuut.

(Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq)

Pingajussaanneerneqarnera.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Jonathan Motzfeldt.

 

Mikael Petersen, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasua:

Inatsisartut 1997-imut ilassutitut aningaasaliissutissaannut inatsisissaannut I-imut siunnersuut pillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa Inatsisartut pingajussaane­erinninnerannut saqqummiutissavara.

 

Isumaliutissiissutip imarai.

1. Aallaqqaasiut.

2. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap oqaatigiumasai.

3. 1997-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut I-mut aningaa­saliissutinut siunnersuutinut Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat.

4. 1997-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaanni I-mi tjeneste­manditut atorfiit amerlassusilersugaanissaannut Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat.

5. 1997-imut Inatsisartut ilaassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaanni I-mi aningaasa­liissutissanut siunnersuutinut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap allannguutissatut siunnersuutaat.

6. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kaammattuutai.

7. Landskarsip aningaasaqarneranut takussutissiaq iluarsisaq.

8. Kingullertut ilanngussat I-II-III

 

Isumaliutissiissutip aallartinnginnerani siulittaasoq qinnuigissavara isumaliutissiissut naalisassal­lugu aammalu isumaliutissiissutip immikkoortui 1-2 aamm 8 taakkua saqqummiutissallugit sinnerilu innersuussutigissallugit.

 

Sisamanngornermi aprilip 29.-iani 1997 1997-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaanut siullermut siunnersuut Inatsisartut aappassaaneerpaat. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq aappassaaneerinninnermut isumaliutissiissummini allannguutissanut siunner­suutinut katillugit 107-inut, kiisalu ilaasortat siunnersuutaannut sisamanut, inassuteqaatai Inatsisartunit tamarmiusunit ilalerneqarput.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aappassaaneerinninnissamut Naalakkersuisut allannguu­tissatut siunnersuutaasa katillugit 113-iusut ilaannut arfinilinnut inassuteqarnissani pingajussaa­neerinninnissamut kinguartippaa. Allannguutissatut siunnersuutinit taakkunannga pingajussaane­erinninnissamut Naalakkersuisut aalajangiusimavaat. Allannguutissatut siunnersuut ataaseq utertinneqarpoq. Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut 30. Maj 1997 pingajussaaneerinninnissa­mut allannguutissanik siunnersuutinik 15-inik nassiussaqarput tamarmik aningaasaliissutit allanngortinneqarnissaannik siunnersuutaasunik.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siunnersuutit katillugit 20-iusut ataatsimiinnermini sisamani suliarisarpai, tassunga ilanngullugu Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersui­soq, Kulturimut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq kiisalu Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq isumasioqatigineqarput. Allannguutissatut siunnersuutinut taakkununnga Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassuteqaatai isumaliutis­siissutip immikkoortuini 3-mi 4-milu takuneqarsinnaapput.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap naammagisimaarlugu paasivaa aappassaaneerinninnermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaata tiguneqarnera, tamatumunngalu atatillugu Inatsisartuni isumaqatigiinniarnerit takutikkaat ilassutitut aningaasaliissutissanut inatsisissatut siunnersuum­mut saqqummiunneqartumut ataatsimut tapersersuisoqartoq. Tassunga ilanngullugu allannguutis­satut siunnersuutinut ilanngussani 1-mi, 2-mi 3-milu takuneqarsinnaalluni.

 

Inatsisartut inatsisaanni nr. 11-mi 20. Oktober 19??-ersumi ' 16-imi imm. 2, 3-lu Inatsisartut katersuunnerisa avataanni Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq Inatsisartut sinnerlugit aningaa­sartuuteqarnissamut akuersissuteqarsinnaavoq siunertanut aningaasanut inatsisip akuersissutigi­neqarnerani siumut naatsorsuutigineqarsimasinnaanngitsunut. Aningaasartuutit taamaattut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap akuersissutigisai tamatuma kingorna katersorneqartar-  put ilassutitut aningaasaliissutitut inatsimmi.

 

Taamaattumik ataatsimiititaliaq isumaqarpoq, soorlu tamanna aamma 1996-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaata siulliup pingajussaaneerneqarneranut atatillugu isumaliutissiissummi oqaatigineqartoq ataatsimut isigalugu pissusissamisuunngitsoq taama amerlatigisunik allannguutissatut siunnersuuteqartarneq, aningaasanut inatsimmi nalinginnaasu­mi ilaasariaqaraluartunik.

 

Ataatsimiititaliap maluginiarpaattaaq allannguutissatut siunnersuutit saqqummiunneqartut aningaasaliissuteqartarnikkut annertuumik sunniuteqartussaasut, taamaattumillu ataatsimiititaliap kaammattuutigalugu taakku ilassutitut aningaasaliissutissatut siunnersuummi siullermeerinnin­nermut ilaatinneqartarnissaat.

 

Ataatsimiititaliap maluginiarpaa 1997-imut ilassutitut aningaasaliissutissaannut inatsisissaamut Naalakkersuisut siunnersuutaat allannguutissatut siunnersuutit ilanngullugit kinguneqassasut 1997-imut aningaasanut inatsimmut tamarmiusumut IST-p inernera matuma kingorna ima isikoqassasoq 164.479.000 kr.-inik amigartooruteqarneq 1997-imi, 79,8 mio kr.-inik amigarto­oruteqarneq 1998-imi, 25,2 mio. kr.-inik amigartooruteqarneq 1999-imi kiisalu 77,2 mio. kr.-inik sinneqartooruteqarneq ukioq 2000-imi.

 

Ataatsimiititaliap paasivaa landskarsip aningaasaatai tigoriaannaat aningaasaateqarfinniititallu 1995-imiit 1996-imut 1.572 mio. kr-init katillugit 1.600 mio. kr.-inik amerleriarsimasut. Ataatsi­miititaliap maluginiarpaa landskarsip 1996-imut naatsorsuutaani allassimasutut ukiuni aggersuni landskarsip akiitsuinik akilersuineq ilaatigut tigoriaannarnit aningaasalersorneqarsinnaasoq.

 

1997-imut 2000 tikillugu ukiuni missingersuiffiusuni IST-mi amigartooruteqarnissamik siunner­suutigineqartoq eqqarsaatigalugu ataatsimiititaliap pisariaqartutut isigaa Naalakkersuisut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissap tulliata akuersissutigineqarneranit tamatumalu kingorna anguniassagaat 1999-miit IST-mi sinneqartooruteqartoqarnissaa.

 

Oqaatigineqareersutut ataatsimiititaliap aappassaaneerinninnissamut allannguutissatut siunner­suutinut arfinilinnut inassuteqarnissani kinguartippaa. Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaa malillugu taakku naammanginartumik itisilerpaat, allakkatigut akissu­teqarnikkut isumasioqatigiittarnertigullu. Ataatsimiititaliap qilanaarai taakku saniatigut immik­koortut isumaliutissiissummi tikitami malitseqartinneqarnerannik malinnaatinneqartuarnissi.

 

Namminersornerullutik Oqartussat qarasaasiaqarnermut immikkoortortaqarfianut sanaartukkat aningaasaliissutissanik qinnuteqarnermut tunngatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aappassaaneerinninnermi kaammattuut nr. 1-imi taaneqareersutut kissaatigaa misissoqqissaarne­qassasoq inatsisinik qarasaasiatigut paasissutissaateqarfiit nalunaarutit A, B, C D-mullu tunnga­sut 1997-imit aallartittumik ataatsimut aaqqiinermut aningaasaliiffigineqartumut ilaatinneqas-sanersut.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siunnersuutigaa pingajussaaneerinninnissamut siulii-    ni taaneqartut ilaatinnagit allannguutissamik siunnersuuteqartoqassasoq. Assersuutigalugu aningaasaliissutit allakkanik nalunaarsueriaatsimut aningaasartuutinut matusissutigineqarsin­naapput, taamaalereerpat immikkut inatsisinik paasissutissaateqarfik isummerfigineqassalluni. Tassa sukumiisumik misissuisoqareerpat.

Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut akissummini qinnuteqaatertik aalajangiusimaannassallugu kissaatigaat teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutissiineq pillugu nassuiaammi oqaatigineqartutut eqqarsaatigalugit tassa tamakkunatigut ineriartortitsineq tamanut annertuumik iluaqutinngorsinnaasoq, kisiannili kukkusumik aningaasaliineq annertooru­jussuarmik kinguneqarsinnaalluni.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap matumuuna nalileequsinerminik kaammattuunni nangeq­qissavaa. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ajonartorsiutit qaraasiaqarnermut siunnersuuti­mut saqqummiussimavai taassumalu allakkatigut siunnersuisartumut saqqummiussimavai, taassumalu allakkatigut naliliinerani malugineqarsinnaavoq aningaasaliissutit naliliivigeqqis-sallugit pissusissamisuussasoq.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap allannguutissatut siunnersuutikkut nr. 129-ikkut, taas-suma kingunerissallugu Namminersornerullutik Oqartussat qarasaasiaqarfiata immikkoortorta­qarfianut sanaartorneq aningaasaliissutissatut siunnersuutigineqartutut amerlatigisunik sanaar-tornermut sillimmatinut aningaasaliissutit qaffanneqarnerannik kinguneqartussakkut kissaatigaat qulakkiissallugu nalileeqqinnermut atatillugu Naalakkersuisut iliuuserisaat piviusunngortinneqar­sinnaasut 1997-imi IST-mut allanik sunniuteqartinnagit.

 

Allannguutissatut siunnersuutit ilaat konto pingaarneq 20.11.60, Sanaartornermut sillimmatit. Tunuartinneqarpoq, aamma konto pingaarneq taannarpiaq pillugu allannguutissatut siunnersuum­mik nutaamik taarserneqarluni. Tamatuma kinguneraa sanaartornermut sillimmatit 0-inngorlugit pilerseqqinneqassasut siunnersuutigineqarmat. Aaqqiineq ataatsimiititaliap tusaatissatut tiguaa. Tamatumunnga atatillugu ataatsimiititaliap ilisimatitsissutigissavaa allannguutissatut siunnersuut 129 pillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassuteqaataata akuersissutigineqarnerata kingunerissammagu sanaartornermut sillimmatut 1997-imi 2 mio. kr.-inut qaffanneqarnerat.

 

Konto pingaarneq 22.01.12-imut, Namminersornerullutik Oqartussat Nuummi qitiusumik allaffeqarfii, kiisalu konto pingaarneq 22.11.20-imut, allaffeqarfiit, allannguutissatut siunnersuu­tit pillugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq siunnersuutit saqqummiunneqar­nermittut iluseqarlutik allannguutissatut siunnersuutit annertuunik aningaasaliissuteqartarnermut tunngatillugu sunniuteqartussat ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissatut siunnersuummi namminermi toqqaannartumik ilaasariaqarnerat kaammattuummi ilaareerput.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliattaaq paasivaa illumik pisinikkut ilaatigut eqqarsaatigi-neqartoq Aatsitassaleriffik tassaniissasoq. Aatsitassanut tunngasunik ingerlatsiviup nunatsinnut nuunneqarnissaa isumaqatigiinniutigineqarpoq, tamatuma kingunerissallugu init pisariaqartitat amerlinerat. Pisinikkuttaaq takuneqarsinnaavoq aatsitassarsiornermut tunngasut annertusiar-tuinnarnerat ullumikkut aatsitassanik misissueqqissaarnissamut akuersissutit 65-iullutik, uulia­millu misissueqqissaarnissamut pingasut.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aatsitassanut tunngassuteqartunut suliniutaasut siunner-filittut isumaqarfigai, paasisimallugulu misissueqqissaarnissanut siunertat pitsaasumik tamatigo­ortuusut. Taamatuttaaq ataatsimiititaliami maluginiarsimavarput zink-imik aatsitassaq sinnerut­toq piiarniarlugu Marmoriliup ammaqqinneqarnissaanut periarfissaqarnersoq misissorniarlugu aatsitassanik misissueqqissaarneq ukioq manna aallartinniarneqartoq.

 

Suliffissaaleqinerup akiorneqarneranut konto pingaarneq 30.06.11, ilassutitut aningaasaliissute­qarnermut Inatsisartuni aappassaaneeriinninnermi akuerineqartumut atatillugu suliffissaaleqi­nerup allatut eqqarsarluni aamma nukissat atorneqarsinnaasut tamaasa atorlugit akiorneqarnissaa pillugu Naalakkersuisunut kaammattuuteqarnini nangeqqissallugu Aningaasaqarnermut Ataatsi­miititaliap pissutissaqartippaa.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap immikkut iluarsaassisoqarnissaa taavaa, nassuerutigisari­aqarmammi meeqqat atuarfiisa, meeqqeriviit nunatsinnilu illut ataatsimut pigisatta amerlaner-saat aserfallatsaalineqarnissamik pisariaqartitseqisut.

 

Konto pingaarneq 40.14.18-imut, Kalaallit Nunaata Radiua. Aningaasaliissuti kiisalu aappassaa­neerinninnissamut allannguutissatut siunnersuut aamma KNR-ip aamma Sisimiut Tusaataat 93Mhz-ip akornanni suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutip aningaasaliiffigineqarnissaa pillugit ataatsimiititaliaq imatut oqaaseqaateqassaaq:

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq KNR-ip aningaasaqarniarnerata aningaasaqarnermillu aqutsinerata iluarsineqaq­qinnissaat aqutsisut nikinnerat, aammalu aningaasanik 1,3 mio. kr.-inik konto pingaarneq 40.14.18-imi Kalaallit Nunaata Radiuanut inissiineq pillugit isumasioqatigaa.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap naammagisimaarpaa Naalakkersuisunit ulluni kinguller- ni KNR-imi aningaasaqarnermik aqutsisoqannginneranut pimoorussilluni akuliuttoqarsimammat angusaqarfiusumik, KNR-ip nammineersinnaatitaalluni inissisimanera eqqarsaatigaluguttaaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siunissami atorsinnaasutut misilitassatut isumaqarfigisaa­nut. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aningaasaliissutit akuerineqarnissaat inassutigigamiut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap makku kaammattutigissavai:

 

1. Namminersornerullutik Oqartussat siulersuisuni ilaasortaatitat piginnaatitaaffilerne­qassasut KNR-imi atorfinitsitsinerup unitsinneqarnera akuerissallugu.

 

2. KNR pillugu inatsisiliornerit allanngortinneqarnissaat pisariaqartoq suliarineqassaaq. Ajornartorsiutit taamaattut siunissammi pinngitsoorneqarsinnaanngorlugit. Tamatu­munnga ilanngunneqartariaqarpoq KNR-p nammineersinnaassusia sianigalugu Naalak­kersuisut piginnaatitaaffeqannginnerannik ajornartorsiutaasut aaqqinniarneqarnissaat.

 

3. Aqutsisunut akissarsiaritinneqartut ... isumaqatigiissutinut inatsisiliornerit atuuttut naapertorlugit suliarineqarsimasunut naapertuuttunngortinneqassasut.

 

4. Inatsisinik unioqqutitsilluni ussassaarutinik aallakaatitsisarneq unitsinneqartariaqar­toq.

 

5. Maannakkumiit TV-kkut radiukkullu aallakaatitanik siammarterinermut aningaasar­tuutit, siammarterisartumut matumani Tele Greenland A/S-imut, maannakkutut KNR aqqutiginagu toqqaannartumik landskarsimit akiliisoqartalissasoq.

 

6. Aallakaatitsisarnerup sivisussusia attatiinnarneqassasoq.

 

7. Ukiakkut Inatsisartut ataatsimiilertinnata TV-kkut radiukkullu ineriartorneq pillugu isumasioqatigiisitsisoqassasoq najukkani radiukkut TV-kkullu aallakaatitsisarfiit sulinerat aamma nuna tamakkerlugu aallakaatitsisarfimmik suleqateqarnerat, kiisalu radiukkut TV-kkullu innuttaasunut paasissutissanik aallakaatitsisarneq ilanngullugit­taaq. Isumasioqatigiinnermi radiukkut TV-kkullu aallakaatitsisarnermi aningaasat qanoq atorneqartarnerat iluaqutigineqartarnerallu annertunerpaanngortinneqarsinnaaner­soq sammineqartariaqarput.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap naammangisimaarpaattaqq Aningaasaqarnermut Ineqar­nermullu Naalakkersuisoqarfiup Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut isumasioqateqarner­mini oqaatigimmagut KNR-imi aningaasaqarnerup allanngoriartornera malinnaaffigeqqissaarni­arini, taamatuttaaq Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageqqarnermullu Naalakkersuisoqar­fik Namminersornerullutik Oqartussat kukknersuisoqarfianeersumit ilaatigut siunnersortinit ikiorteqartittassallugu.

 

Kiisalu nuna tamakkerlugu radiukkut aallakaatitassat suliarineqartarnerat aallakaatinneqartar­nerallu pillugit KNR-ip aamma Sisimiut Tusaataat 93 Mhz akornanni isumaqatigiissummut tunngatillugu oqaatigissavarput Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap naatsorsuutigimmagu isumaqatigiissuteqartoqassanngitsoq najukkani radiut allat, nuna tamakkerlugu radiukkut aallakaatitsinermi piffissamut aallakaatitsiviusartumut aallakaatitassiortarnermullu peqataasin­naanerat pilliutigalugu.

 

Konto pingaarneq 50.01.03, Aalisarneq, Piniarneq Nunalerinerlu pillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap apeqqutigisaanut tunngatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut naamanginartumik nassuiaasoqarpoq, VHF-radiukkut ajunaalernermi aallakaatitsissutinit aaqqiissutigissallugit pitsaanerusutut isigineqartut. Tassa VHF-radiut ilaatigut ujaasinernut atatillugu attaveqaatiginninnissamut periarfissaqartitsimmata ajunaalernermi aallakaatitsissutit taamaagatik. Taamatuttaaq KNAPK-mit sulissutigineqartoq eqqaaneqarsinnaavoq naalakkersui­soqarfiup tapersersortariaqartutut isumaqarfigisaa. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap itisilerineq tusaatissatut tiguaa nangeqqissallugulu isumaqataaffigigamiuk Naalakkersuisut kissaatigisaat inuussutissarsiutigalugu angallateerarsorlutik aalisartut akornanni isumannaallisaa­nerup annertunerulernissaa.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisumut isumasioqateqarnermini tamatumalu kingornatigut ataatsimiittarnermini Paarisa-p Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfimmi allaffittut pilersinneqaqqinnissaa oqaluuserisarsimavaa. Erseqqissarneqassaaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqati­giissup Paarisa-mut tunngaviatigut annertuumik tapersersuinera suli allanngunngimmat. Isuma­sioqatigiinnermi Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut oqaatigineqarpoq Paarisa-p pilersin­neqaqqinnissaata aallartinneqarnissaanut pisortaqarfiit assigiinngitsut maanna tapersersuisut aamma maannakkuuliinnartoq allaffiup pisortaanik atorfinitsitsisoqarniarluni.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit pingaartipparput Inatsisartut Naalakkersuisoqarfiup isummernissamut tunngavissiinera tunngavigalugu ukiakkut ataatsimiinnermi oqallinnissamut periarfissinneqarnissaat Paarisa-llu pilersinneqaqqinneranut isummaminnik saqqummiussaqarlu­tik. Taamaalilluni Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kaammattuutigaa isummersornissamut tunngavissiaq taamaattoq suliarineqassasoq. Taamaalilluni Aningaasaqarnermut Ataatsimiititali­ap inassutigaa siunnersuut qulaanisut oqaaseqarfigalugu akuersaarneqassasoq.

 

1996-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutissatut inatsisaatigut siullikkut Naalakkersuisut M/S Disko-p pisiarineqarnissaa siunertaralugu Greenland Tourism A/S-ip aktietigut aningaasaa­taanut aningaasaliissutissanut aningaasaliisoqarnissaanut allannguutissamut siunnersuuteqarput. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut kaammattuutigaat siunnersuut akuerineqassasoq. Tassami naatsorsuutigineqarmat tamatuma kingornatigut M/S Disko-p nutarterneqarnissaanut ingerlanneqarnissaanulluunniit landskarsi allanik aningaasartuuteqarnis­saa pillugu kissaatigisanik saqqummiussisoqassanngitsoq.

 

Kontomut pingaarnermut 70.12.42-mut, Greenland Tourism A/S, Sanaartornermut taarsigassarsi­arititat.

 

Allannguutissatut siunnersuummi tassani Naalakkersuisut siunnersuuteqarlutik M/S Disko-p allanngortiterneqarneranut landskarsimit taarsigassarsisitsisoqassasoq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap oqaatigissavaa 1996-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisaan­ni I-mi siunnersuutip akuerineqarnerani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aningaasaliissute­qarnermut piumasarisai malinneqarsimanngimmata. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap paasigallagujaattaaq aningaasaliissutit siunertaat tassa; M/S Disko-p takornarianik angallassiner­mut siunertamut allanngortiterneqarnissaa 1997 aallartiinnartoq aallartinneqarsimasoq. Aningaa­saqarnermut Ataatsimiititaliap innersuussutigissavaa aningaasartuutit amerlassusiat siunertaallu, siuliini taaneqartutut, ilassutitut aningaasaliissutitut inatsimmi ilaasariaqanngimmata.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut, Siumup Atassutillu ilaasortaati­taasa, inassutigaat pineqartumi uani siunnersuut akuerineqassasoq. Aningaasaqarnermut Ataatsi­miititaliami ikinnerussuteqartoq, Inuit Ataqatigiit ilaasortaatitaat, inassuteqarpoq siunnersuut akuerineqassanngitsoq. Inuit Ataqatigiit inassuteqaatertik tunngavilersorpaat ilaatigut partiip siusinnerusukkut 1996-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaanni siunner­suut pillugu inassutigisimasaanik, kiisalu qulaani taaneqartunik oqaaseqaatinik, taamatuttaaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut M/S Disko-p pisiarineqarnissaa­nut 11 mio. kr.-inik akuersissuteqartoqarnissaanut akuersissaguni piumasaqaataani tassani M/S Disko-p nutarterneqarneranut ingelanneqarneranulluunniit landskarsip allanik aningaasartuute­qaqqinnissaanut, tamatuma kingornatigut, kissaatigisanik saqqummiisoqassanngitsoq.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup kaammattuutigissavaa Naalakkersuisut Greenland Tourism A/S suleqatigalugu aningaasalersueriaatsinik allanik nassaarniassasut taarsigassarsiat Namminersornerullutik Oqartussanut sapinngisamik piaartumik taarserneqarsin­naaqqullugit.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Inatsisartunut ilisimatitsissutigissavaattaaq sinersortaatip M/S Disko-p pisiarineqarnerata allanngortiterneqarneratalu ingerlasimanerat pillugu Inuussutis­sarsiornermut, Angallannermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoqarfik allakkatigut nassuiaate­qaqqullugu ataatsimiititaliap qinnuigisimammagu. Piffissami aggersumi suliaq Aningaasaqarner­mut Ataatsimiititaliap arajutsinaveersaarluni malinnaaffiginiarpaa. Taamatuttaaq Naalakkersuiso­qarfiup allakkatigut nassuiaataa ataatsimiititaliap erseqqinnerusumik naliliiniarnermini ilanngun­niarlugu.

 

Mittarfiliortiternernut Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisaata akuersissutigineqarnerata kingunerissavaa Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassuteqaataa­sa akuerineqarnerisigut Qaanaami mittarfiliornissap aamma Upernavimmi Paamiunilu mittarfi­liornissat siuartinneqarnerisa aningaasanut inatsimmiilernerat. Soorlu siusinnerusukkut Aningaa­saqarnermut Ataatsimiititaliamit oqaatigineqareersoq allanngortiterinerit tamakku kiisalu Nuummi imarpik qulaallugu timmisartunut mittarfeqalersinnaaneq, Kangerlussuup taamaalippat inissisimanissaa, Qaqortumi mittarfiliortoqassappat aningaasartuutit millisinnissaannut periarfis­sat pillugit misissuineq, Qaqortumi mittarfiliortoqarneratigut Narsarsuarmi mittarfimmut sunniutaasussat paasineqarnissaat, kiisalu ilaasunik angallassinermi taamatullu usinik assartui­nermi naleqqussaanissamut pisariillisaarinissamullu suliniutaasut pillugit aalajangiinissat pingaaruteqartorujussuusussaapput, siunissami aningaasaliissutinut inatsisip qanoq ilusilersorne­qartarnissaannut.

 

Kaammattuummi nr. 23-imi konto pingaarneq 70.06.14, Kalaallit Nunaanni nuusiortitseqatigiif­fiit.

 

Takuneqarsinnaasutut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap naatsorsuutigaa Aningaasaqarner­mut Ataatsimiititaliap 1996-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaanni I-mi kaammattuutaa nr. 22 ukiup aningaasanut inatsiseqarfiusup 1997-ip ingerlanerani piviusunngor­tinneqassasoq.

 

Landskarsip aningaasaqarneranut takussutissiaq iluarsisaq.

 

Isumalitissiissummi matumani inassutigineqartut Inatsisartunit akuersissutigineqassappata 1997-imi ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit angusassaq 58.749.000 kr.-inik ajorseriaateqassaaq. 1997-imut inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut I-mut siunnersuutip aappassaane­erneqarneranut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassuteqaataannut 29. maj 1997 Inatsisar­tunut saqqummiunneqartumut sanilliullugu. Tamanna isumaqarpoq tamatuma kingorna 1997-imi IST-mi 164.479.000 kr-inik amingartooruteqarnissaq missingersuutigineqartoq.

 

Ukiut missingersuusiorfiusut 1998, 1999 aamma 2000 eqqarsaatigalugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassuteqaatai kinguneqassapput IST-mi angusassatut missingersuutigineqartut matuma kingorna ima annertussuseqassasut 1998-imi 79,8 mio. kr.-inik amigartooruteqarneq, 1999-imi 25,2 mio. kr.-inik amigartooruteqarneq, ukioq 2000-mi 77,2 mio. kr.-inik sinneqarto­oruteqarneq.

 

1997-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut I-mut siunnersuut tamar­miusoq pingajussaaneerinninnissamut allannguutissatut siunnersuutit ilanngullugit Aningaasa­qarnermut Ataatsimiititaliamit isumaqatigiissumit inassutigineqartutut allannguutissatut siunner­suutit 125, 126 127-ilu eqqaassanngikkaanni tassani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut inassuteqarlutik ilanngussani I-mi II-mi III-milu takuneqarsinnaavoq. Ilanngussani I-mi II-mi III-milu 1997-imut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsit siulleq tamar­miusoq aappassaaneerinninnermi pingajussaaneerinninnermilu inassuteqaatit ilanngullugit nalunaarneqarsimavortaaq.

 

Taamatut oqaaseqarluni Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Inatsisartunut inassutigaa inatsisissatut siunnersuut akuersissutigineqassasoq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami ilaasortaapput: Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit, Anders Nielsson Atassut, Peter Ostermann Atassut, Lars Karl Jensen Siumut, Mikael Petersen Siumut.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Naammagisimaarlugu Naalakkersuisunit paasivarput Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap 1997-imut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissamut I-mut siunnersuutip matumani pingajus­saanneerneqarnissaanut isumaliutissiissummini Naalakkersuisunit siunnersuutit tamarmik akuerineqarnissaat inassutigigaat. Ataaseq kisiat pinnagu.

 

Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap matumani siunnersuutigaa qarasaasiaqarnermut atortunik pisinissamut aningaasat qinnuteqaatigineqartut sanaartornermut sillimmatini immikkoortinneqas­sasut, Naalakkersuisut piaarnerpaamik qarasaasiaqarnermut atortunik aningaasalersorneqarnis­saanik siunnersuut annertunerusumik paasissutissiillutik uterfigerqinniarpaat, taamaalillutillu naatsorsuutigalugu suliaq iluarsineqarumaartoq taamalu sanaartornermut sillimmatini aningaasa­tiliissutissatut illuartinneqartut atorlugit aningaasalersorneqarsinnaassaaq.

 

Naalakkersuisut paasisimavaat KNR aamma Greenland Tourism A/S pillugit aningaasaliissutinik qinnuteqaatit isumaliutissiissummi annerusumik sammineqartut. Naalakkersuisut aningaasaqar­nermut ataatsimiititaliamit oqaatigineqartutut KNR-mi aningaasanik aqutsisoqarsimannginnera­nut sakkortuumik akuliussimapput. Tamanna ilumoorpoq, tamannalu Naalakkersuisut malitse­qartinniarpaat.

 

Tamakku saniatigut Naalakkersuisuni maluginiarparput Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap KNR pillugu kaammattuutaa takisooq pingaartumik tassunga tunngatillugu naammattumik aqutsisoqalernissaanik siunertaqartoq.

 

M/s Disko-p allangortinneqarnissaanut ilassutitut aningaasaliissutissanik qinnuteqaammut tunngatillugu Naalakkersuisut matuma kingorna Disko-p pissarsiarineqarnerata allanngortinne­qarneratalu ingerlasimanera pillugit paasissutissat kissaatigineqartut Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut tunniutissavaat.

 

Taamatuttaaq Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq isumaqatigaat oqarmat nunatsinni mittarfiliortitsineq taamatuttaaq Nuummi imarpik qulaallugu timmiartunut mittarfeqa­lersinnaanera Kangerlussuup siunissaa kiisalu qujataani silaannakkut angallannerup ilusaata aaqqiivigineqarnissaa siunissami aningaasaliissutissanut ilassutit qanoq iluseqartarumaarnissaan­nut pingaaruteqarluinnartuussasut.

 

Tamatumunnga atatillugu aningaasartuutitsigut tatisimaneqarnissaq Naalakkersuisut eqqumaffi­gaat aammalu 1998-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi sulissutiginiarlugu ukiuni aggersuni kingusinnerpaamik 1999-miit aningaasaliissutinut inatsimmi sinneqartooruteqalernis­sap isumannaarneqaqqinnissaa.

 

Naalakkersuisuni maluginiarparput ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaq manna allannguu­tissanik amerlaqisunik imaqarmat, kisiannili oqaatigisariaqarlutigu tamatumunnga ilaatigut pissutaammata Inatsisartut ataatsimiinnerata kingusinaartumik aallartinnera aamma inatsisissatut siunnersuutit Inatsisartunut tunniunneqarnissaannut piffissat killiliussat assigiinginnerat.

 

Nunatsinni inuusiortitsisoqatigiiffinnut tapiissutit pillugit Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap kaammattuutaa nr. 23-mut Naalakkersuisut oqaatigissavaat siusinnerusukkut oqaatigineqareersu­tut inuusiortitsisoqatigiiffinnut tapiissutit 1997-mut aningaasanut inatsimmi ilanngunneqarmata konto pingaarneq 7012-mi nunatsinni inuussutissarsiutit.1997-mi aningaasaliissutigineqartut aammattaaq 1996-mut nalaqqiullugit amerlanerungaatiarput.

 

Kiisalu Naalakkersuisut paatsoortoqarqunagu Bjarne Kreutzmann-ip siullermeerinermi aappas­saaneerinermilu apeqqummut saqqummiussaannut tassa ilassutitut aningaasaliissutissatut suut qinnuteqaatigineqarsinnaanersut ammut killerneqartariaqannginnerannik isumaqataallutik akissapput. Kisiannili aammattaaq Naalakkersuisuniit oqaatigissavarput tamatumunnga atatillugu assersuutitut taaneqartoq tassaammat 1997-mi 15.000 kr.-nik qinnuteqaat, tassa konto pingaarneq nr. 011010-mut Inatsisartunut aningaasaliissutinut qinnuteqaat.

 

Soorlu Bjarne Kreutzmann-ip nalunngikkaa imaluunniit nalunngittariaqaraluaraa qinnuteqaam­mik tassannga nassiussaqarsimasut tassaanngillat Naalakkersuisut, tassaallutilli Inatsisartut siulittaasoqarfiat.Taamatuttaaq qinuuteqaat suleriaatsimut ataatsimiititaliamit Bjarne Kreutz-mann-mit ilaasortaaffigineqarmat siumut akuersissutigineqareersimavoq.

 

Taamatut oqaaseqarluta Naalakersuisuniit isumaliutissiissummut Inatsisartunut oqaluuserisas­sanngorlugu ingerlateqqipparput.

 

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartut 1997-mut inassutitut aningaasaliissutissaannut 1-mut inatsisissatut siunnersuummut Siumut imaattumik saqqummiussissaagut:

 

Siumut-miit paasivarput allannguutissatut siunnersuutigineqartut katsillugit 129-sut tamakkerlu­git Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamit sukumiisumik suliarineqarsimasut aammalu pinga­jussaarinninnissamut tunngatillugu apeqqutit imaannaanngitsut pillugit Naalakkersuisunut ilaasortat pineqartunut attuumassuteqartut isumasioqatigiinneqartarsimasut.

 

Ataatsimiititaliamiit kaammattuutigineqartoq paasilluarparput isumaqatigalugulu tassa inassutitut aningaasaliissutissanut tunngatillugu qinnuteqaatigineqartartut annertuumik aningaasartallit Inatsisartut inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarnerani ilaaterineqartarnissaat anguniar­tariaqartoq taamaaliornikkut Inatsisartunut ilaasortani isummerfiulluartarnissaat pisariaqarmat.

 

Siumut-miit paasivarput ilassutitut aningaasaliissutissatut inatsisit tp1-mik taasagarput siunner­suutigineqartutut iluseqarluni akuerineqarneritigut ingerlatsinermut sanaartornermut taarsigassa­satitsinermullu inernissai ukiuni tulliuttuni annertuumik amingartooruteqarfiusartussaasut taamaattumik Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq taperserparput 1999-miit sinneqartoorute­qartalernissami piumasaqarneranut.

 

Erseqqissaatigissavarpullu Landskasse-p aningaasaataasa maannakkut 1,5 milliard kr.-tinneqartut ilaasa nunanut allanut akiitsutta akilersorneqarnissaanut atorneqarsinnaanerat akuersaarsinnaa­gatsigu. Naalakkersuisunullu inassutigissavarput aningaasat taamak amerlatigisut ilaat uninnga­suutigiinnarnagit inuiaqatigiinnut pissarsinarnerusumik sulisinneqarnissaat aqqutissioqqullugu.

 

Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap allanguutissatut siunnersuutaa paasilluarparput, tassa qarasaasiat atorlugit Namminersornerullutik Oqartussat inatsisaat Nalunaarutillu ABCD-mut tunngasut toqqorsiveqalernissaat paasissutissiisalernissarlu siunertaralugit aningaasaliissutissatut siunnersuutigineqartut misissuiffigilluinnarneqarnissaat siunertaralugu sanaartugassanut sillim­matinut illikartinneqarnissaat. Taamaaliornermili inassutigissallutigu paasiumaneqartut paasine­qareerpata piaartumik aningaasaliissutigineqartut atorneqarnissaasa akuerineqarnissaat isumagi­neqaqqullugu.

 

Siumut-miit qamannga pisumik nuannaarutigalugu paasivarput aatsitassat pillugit allaffeqarfiup Danmark-miittup nunatsinnut nuunneqarnissaanik ukiorpanngortuni anguniangarput Naalakker­suisuni piviusunngortinneqartussanngormat. Tassa nunatsinni Inatsisartut Danmark-milu Inatsisartut akuersippata januar-ip aallaqqaataani 1998-mi, 1998-i aallarnerfigalugu pisussatut pilersaarutaasoq.

 

Tamannarpiaq tunngavigalugu Naalakkersuisut siunneruutaat Nuummi Grønlandsbank-ip illuutaata pisiarineqarnissaat tamakkiisumik akuersaarparput. Qularutiginngilarput illu pineqar­toq aatsitassat pillugit allaffeqarfissatut atussallugu naleqquttuussasoq. Siumut-miit pingitsooru­sunngilagut oqaatigissallugu tulluusimaarutigigatsigu nunatsinni aatsitassarsiulersinnaanerup soqutigineqaleraluttuinnarnera allaat aatsitassanik ujarlernissamut misissuinissamullu akuersisut­sit 65-it ullumikkut tunniunneqarsimallutik. Olie-millu ujarlernernut tunngatillugu akuersissutit 3-ut aamma tunniunneqarsimallutik.

 

Aammalu Siumut-miit paasivarput Marmorilik-up ammaqqinissaanut sulinerit annertuut aallar­tereersimasut allaat ukioq manna aallartittumik Marmorilik-miittoqalernissaa naatsorsuutigine­qarluni. Tamakku tamarmik isumalluinnartuusutut taarusuppagut Naalakkersuisullu aatsitassar­sioqqilersinnaanerup tunngatigut sulilluarnerat qujassutigalutigu.

 

KNR pillugu Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap kaammattuutai inassuteqaataalu tamaasa isumaqatigaagut Naalakkersuisunullu KNR-llu siulersuisunut piviusunngortinneqarnissaat naatsorsuutigalutigu. Siumut-miit oqaatigissavarput assorsuaq pingaartikkatsigu Namminersor­nerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa aningaasaqarnermikkut ingerlalluarnissaat paarsilluarnis­saallu kiisalu minnerunngitsumik maleruaqqusat isumaqatigiissutillu naapertuulluarneq aallaavi­galugu ingerlanneqarnissaat pingaartillutigu.

 

Siumut-miit erseqqissaatigissavarput aalisartut umiatsiaararsortut VHF-nik radio-qalernissaat siunertaralugu KNAPK-mik pisussaaffiliillu tapiissuteqarnissamut siunnersuut tapersersoratsigu. Piumasarissalluguli Aalisarnermut Naalakkersuisoqarfimmiit agguaassinissamut piumasaqaatitsi­gut killigititassat ataqqineqarnissaat.Aammalu Siumut-miit erseqqissaatigissavarput tamatigut pingaartikkatsigu inuit imaani angalasut kikkuugaluartulluunniit isumannaallisaanermut atortu­nik peqarnissaminnut namminneq akisussaammata.

 

Greenland Tourism A/S-mut aningaasaliisutissatut siunnersuutigineqartut pillugit amerlanerussu­teqartut inassuteqaataat akuersaarparput, Siumut-mi paasivarput taamaaliornissaq pisariaqarluin­nartutut taasariaqartoq aammalu aningaasaliissutigineqartussat toqqaannartumik aningaasaliissu­taanatik akilersugassatulli taarsigassarsiarititaasussaasut. Paasivarpullu tamanna pisariaqalersi­masoq nunatsinni aningaaseriviup Landskasse-miit aningaaserivittut atorneqartup atukkiissaguni sakkortuallaamik piumasaqaateqarnera allaat Namminersornerullutik Oqartussat qularnaveeqqu­siinissaanik aammalu qaffasippallaarujussuartunik erniaqartitsinissamik piumasaqaatitaqarsimal­luni.

 

Siumut-miit isumaqataavugut kaammattuutigineqarmat Naalakkersuisut Greenland Tourism A/S aqqutigalugu aningaasalersueriaatsinik allanik nassaarniassasut taarsigassarsiat Namminnersorlu­tik Oqartussanut sapinngisamik piaartumik tarserneqarsinnaaqqullugit.

 

Umiarsuup Disko-p maanna nutarterneqareerluni nunatta sineriaani takornariartaatitut atorneqar­lernissaanut suliaq Siumup tamakkiisumik tapersersorpaa, qularinngilarpummi tamanna takor­nariartitsinermi ineriartortitsinernut iluaqutaasinnaasoq. Disko-p maani nunatsinni takornariartit­seqatigiiffinnut Norge-milu umiarsuarnik ingerlatsinermut paasisimasaqarluartunik suleqateqar­luni piginneqatiqarlunilu ingerlanneqassaaq.

 

Siumut-miit paasilluarparput Paarisa-p aallarteqqinneqarsinnaanissaa siunertaralugu atorfinititsi­nissamut aningaasaliisoqarnissaa massakkut pisariaqartoq, taamaattumik nuannaarutigaarput Peqqinnissamut pisortaqarfimmiit massakkumut aningaasat qinnuteqaatigineqarsimasut tamaasa aningaasaliissutigineqartussatut siunnersuutigineqarmata. Siumut-miilli oqaatigissavarput assut pingaartikkatsigu pinaveersartitsinerup peqqinnissakkullu innutaasunik paasisitsiniaanerup ingerlaavartumik sulissutigineqarnissaa, taamaattumik Naalakkersuisuniit Paarisa aqqutigalugu suliarineqartussatut siunnerfigineqartut tamaasa taperserpagut. Pissusissamisoortutulli isigaarput Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap piumasaqaataa tassa Peqqinnissamut Naalakkersuisup ukiaru Inatsisartut ataatsimiinissaanni Paarisa-p suliassaqarfii pisussaaffiilu pillugit saqqummius­sisoqarnissaa, taamaaliornikkut suliassami inuiaqatigiinnut pingaaruteqaqisuni ilusiliinissami Inatsisartut ilaasortat tamatumani sunniuteqataanissaat aqqusiunneqassammat.

 

Mittarfiit sanaartorneqartut aningaasalersorneqarnermikkut aaqqiiffigineqarneranni pissusissami­suuginnartut isigaagut, kiisalu mittarfiliortitsinermi tulliuttut sanaassat siuartinneqarnerannut aningaasaliissuteqarneq tassa Qaanaap, Upernaviup Paamiullu mittarfissaannut aningaasaliissuti­gineqartut matumani pineqarlutik.

 

Taamatut aningaasaliinerit angallannikkut anguniakkatta piaarnerusumik piviusunngortinneqar­nissaat aqqutisiuppaa tamannalu qamannga pisumik nuannaarutigaarput, illoqarfinnilu pineqartu­ni inuttaasut pilluaqqullugit.

 

Siunissami mittarfeqarnikkut aaqqissuussinissamut kujataani misissueqqissaarnissat pissanngati­galugit utaqqissavagut, inassutigeqqissallugulu taamatut misissuilluni nalilersuinermi kujataani kommuunit peqataatinneqarnissaat. Erseqqissaatigissavarpullu Aningaasaqarnermut ataatsimiiti­taliap isumaliutissiissutaani siunnersuutigineqartut sinneri tamaasa isumaqatigalugillu akuer­saaratsigit.

 

Naggataatigut Naalakkersuisut qutsavigissavagut matumuuna aningaasaliissuteqaqqinnertigut nunatsinni ingerlatsinikkut pitsangoriaatissarpassuit piviusunngortinneqarnissaat anguniarsi­mammassuk, kiisalu Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq suliami matumani annertuumi sulilluarsimammat qutsavigalutigu.

 

Taamatut oqaaseqarluta isumaliutissiissummut tunngaviusumik Siumut-miit isumaqataavugut.

 

Anders Nilsson, Atassut-ip oqaaseqartua:

Uani Inatsiartut 1997-mi ilassutitut aningaasaliissutaani inatsisissamut 1-mut pingajussaaneer­nerani Atassut imaattumik oqaasissaqarpoq:

 

Tassa siullermik konto 100120 Namminersornerullutik Oqartussat EDB-mut immikkoortorqarfi­at sanaartugassat 201160 sanaartugassanut sillimmatit. Atassut-ip iluarisimaarpaa aningaasanut tunngasunik ataatsimiititaliap aningaasartuutissanut tunngasunut suleqataasimanera, akuersissu­tillu sanaartugassanut sillimmatinut inissinneqarsimallutik. Taavalu suliassat nalunaarsorneqar­tarnerannut tunngasut pilersinneqarsinnaassutik aqqutissasinnaasut ajunngitsut suli misissoqqin­neqarniassammata. Niuernermik Ilinniarfiutitsinni ukiuni makkunani inuusuttorparujuit EDB-mut tunngasunik ilinniartittarpagut, suliassallu uani pineqartut suliarilluarsinnaavaat, taamaalillu­ni kalaallinut inatsisiliaat aaqqissuunneqarsinnaassapput inatsisillu nalunaarsorlugit kimilluunniit iluaqutigineqarsinnaalerlugit.

 

Atassut-miit isumaqarpugut suliassaq taanna Kalaallit Nunatsinniitinneqaannarpat pitsaanerpaas­soq aamma tunngavissaqarluarluta isumaqarpugut taamaalilluni pitsaanerpaamik akikinnerpaa­millu suliarineqarsinnaasoq.

 

Konto 221120 Naalakkersuisut allattoqarfia. Pisuussutit uumassuseqanngitsut pillugit allaffeqar­fiup tiguniarneranut eqqarsaatigalugu allaffissanik nutaamik pisariaqartitsivugut, iluatitsivillutalu aningaaseriviit illorsuisa aappaat tuniniarneqarpoq, iluatitsineq angisooq, Grønlandsbank-ugaluup allafffissua qanoq atorluarneqassanersoq Atassut-ip siunnersuutissaqarfigivaa.

 

Namminersornerullutik Oqartussat allaffeqarfia illoqarfiup iluani siammariartuinnalerput, Grønlandsbank-ip illorsua pisiareriarutsigu Atassut isumaqarpoq Rigsombud-i isumaqatiginiar­tariaqartoq taartigiinnissamik. Rigsombud-ip Grønlandsbank-ip illorsuanut nuussinnaagaluarpat taava pisussutinut uumaatsunut allaffeqarfik allaffissuarmut nutsersinnaassagaluarmat.

 

Taava aamma eqqarsaatigineqarsinnaavoq Politiit allamut nuukkumasinnaasut allaffeqarfitsillu, Namminersornerullutik Oqartussat allaffeqarfiinut atasoq, Namminersornerullutik Oqartussanut atugassanngortillugu.

 

Atassut-ip nalunngilaa tusaatit illoqarfikkuutaat allat naammagingeqigaat KNR-TV-ip Sisimiut Tusaataannik tusaataat allat naatsorsuutigingivillugit isumaqatigiissuteqarsimanera. Taamattumik Atassut-ip Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap siunniussaa isumaqatigaa oqarmat isumaqati­giissut ingerlaannaassappat 400.000,- kr.-nik akuersisoqarsimasoq aatsaat tusaatit TV-teqatigiillu aamma allat naatsorsuutigalugit atortinneqassappata. KNR-TV-ip pisussaaffiisa ilagisariaqaralu­arpaat nuna tamakkerlugu aallakaatitsinermini illoqarfikkuutaat aallakaatitaanik aamma tigusi­sassalluni.

 

KNR-TV-ip iluatseqqinissaanut Finansudvalg-ip 7,3 mio. kr.-nik akuersissaguni piumasamisuut nalunaarutigaa Atassut-ip iluarai. Qujanaannagajavippoq Finansudvalg-ip allatut ajornartumik erseqqissartariaqarsimammagu akuersissagunilu piumasarisariaqarlugu inatsisitigut piumasarine­qartut eqqorsinneqassasut, pineqartut ilaat ussassaarutinut tunngasut pisortanullu aningaasarsiari­tinneqartartut. Atassut-ip aamma tapersersorumavaa amerlanaarlugit akissarsitinneqarsimasut utertinneqartariaqartut, akissarsititsisarnertut siunissami inatsisit malilluinnarlugit ingerlanneqas­sasoq. Atassut-ip nalunngilaa Naalakkersuisut sapinngisamik iliorsimagaluartut inatsisaatsulior­nerit unitsinniarlugit. Maannakkulli pissutsit imaalersimapput inatsisit allanngortittariaqalerlutik. KNR TV-ip siulersuisui inatsisit anersaavat malillugu sulisimanngimmata pissutsillu ajoreeqisut ajornerulersiinnarsimallugit, inatsisinik unioqqutitsisarnermikkut.Inatsisaatigut taamak pineqar­tussaanngillat.

 

Aningaasanik immikkut akuersissuteqarnertigut Paamiuni, Upernavimmilu mittarfissat aningaa­saliifigissavagut, pilersaarutit siulliit taamaalilluni siulaallattinneqassapput, ilimagisatsinillu akikinnerullutik aamma Qaanaap mittarfissaa aningaasassaqartinneqalerpoq ilaatigut danskit naalagaaffiat isumaqatigiissuteqarfigalugu aningaasaliiffigineqarami. Mittarfissat kommuunini pineqartuni pingasuni sunniuteqassapput kommuunillu pineqartut Atassut-miit pilluaqqujumava­gut, pingaartumik Qaanaaq siornarniit tikikkuminarnerulerlunilu qimakkuminarnerulissaaq.

 

Kalaallit Nunaanni takornariartitsisarneq A/S sanaartugassanut taarsigassarsiat. Disko-p pisiari­nissaanut 16,5 mio. kr.-nik taarsigassarsinitsinissamut Atassut ima oqaasissaqarpoq, Disko-p pisiarineqarnissaanut taarsigassarsiassatut qinnuteqaat 11 mio. kr.-it oqaluuserineqaannalermalli Atassut isumaqarpoq pilersaarut naammangitsoq tutsuviginaranilu. Taammani oqaluttarfimmiit uagut ima oqarpugut, Greenland Tourism A/S pilersaarusiorsimavoq aningaasartuutissanillu naatsorsuusiorsimalluni isumarput naapertorlugu isumalluarsaarivallaartumik. Takornariartitsi­nerlu eqqarsaatigalugu uagut politikkerit ilinniarnerisuusugut ingerlatseqatigiinnili sulisut suliaminnut ilinniarsimasuullutik, Atassut-mi isumaqarpugut pilersaarut tapersersorluartariaqar­toq 11 mio. kr.-it sinnissagaluarpatigilluunniit. Aappaatigullu erseqqissarumaarpaat m/s Disko atorlugu takornariartitsisarnissamut pilersaarut misiliinerummat. Inuit tunuliaqutaasut misiligaaf­fissaat, takornariartitsisarnissaamut pilersaarut kommuunit 100 mio.-passuit atorlugit ingerlanne­qartussaq. Iluatsissappat inuit paasisimasaqarluartut pisariaqarput aammali pisariaqarluinnarput inuit aningaasatigut ingerlatsinissamut pilersaarusiullaqqissut pilersaarummillu eqquutitsisinnaa­sut. Tassa taamatut oqarpugut ukioq ataaseq matuma siornatigut.

 

Maanna paasivarput Greenland Tourism A/S misiligaanini siulleq iluatsissimanngikkaa, saniati­gut akiligassat 16,5 mio. kr.-it takkupput, aningaasat pisariaqartut pilersaarut naammassineqas­sappat, siornali taamak ilimagereerparput soorlu naammaginartinngilarput. Naalakkersuisut kajumissaarumavagut Greenland Tourism-i Namminersornerullutik Oqartussat pigisaat aningaa­satigut qanoq ingerlatsinersoq xxxxxxxx.

 

Taamak oqaaseqarluta aningaasatigut tunngasunik ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tusaatis­satut tigujumavarput inatsisissatullu siunnersuutip pingajussaaneqqullugu oqaluuserisassanngor­teqqullugu.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Aallaqqaatigalugu ilassutit aningaasaliissutissanut Inatsisartut inatsisiliarisariaqartagaasa killeqanngiusartumik naalakkersuisooqatigiinneq atorneqarsinnaasoqarnerat Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap uparuarmagu Inuit Ataqatigiit tapersersorluinnarparput.

 

Ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisiliorneq pilersaarutinut nutaavinnut annertuumik aningaa­sartalinnut allatut ajornavitsinnagu atorneqartussaanngitsoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput. Aammalu minnerunngitsumik ilassutitut aningaasaliisutinut inatsisissap pingajussaanerneqarnis­saanut aningaasarpassuarnik nalilinnik tupassaarutitut inatsisartullusooq toqqusassereerlugit saqqumiussisarneq ileqquuleriartuinnartoq pisusissamisuungitsoq isumaqarpugut.

 

Inatsisissap matuma aappassaaneerneqarnissaanut Naalakkersuisut allanguutissatut qinnuteqaati­nik 113-nik saqqummiussaqarput ullumikkullu pingajussaaneerinnissamut allannguutissatut siunnersuutit nutaat 15-it Naalakkersuisut saqqummiuppaat, tassalu imaappoq inatsisissatut siunnersuut saqqummiunneqaqqaarami Landskasse-ip ingerlatsinermut sanaartugassanut taarsigassartitsisarnernullu 1997-mi angusassaannut 89 mio. kr-nik ajornerulertitsisoq aappassaa­neerinninnermut ullumikkullu pingajussaanerinninnermut allanguutissatut Naalakkersuisut siunnersuuteqartut akuerineqassagunik taakku kingunerisussaavaat Landskasse-ip angusaanut 89 mio. kr.-ninaangitsunik 169 mio. kr-nilli ajornerulersitsineq. Tassalu imaappoq allannguutissatut siunnersuutit 80 mio. kr.-nik aningaasartaqartut marloriaannarlugit sulilu ilaat allat ataasiaannar­lugit Inatsisartuni oqaluuserineqassapput. Tamatuma pissusiiluutigineqannginnissaanik Aningaa­saqarnermut ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut eqqaasitsissutigisaa Inatsisartut tamarmiullutik uparuartariaqaraat Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut.

 

Aningaasarsiornikkummi isumannaatsumik aqutsineq torersumillu tulleriijaarinertalik ukiakkut ataatsimiinnerni aningaasanut inatsisiliornermiippoq. Tulleriijaarinernimi pisariaqartitsinerpas­suit soorlu atuarfigissaarnissanut, imeqarfiliortitserinernut, sissiukkat aaqqissornissaannut, inissialiortitsinernut, meeqqerivinnut il. il. utaqqeqqullugit nalunaarfigisariaqartarpagut. Taa­maattumik allaffissuit tattulerlugit illorsuarsinissanut aammalu takornariartitsiviup Greenland Tourism A/S-ip umiarsuarsiarisaminik allangortitserereersimanerminut akiliutissaannik taarsi­gassarsitsinissamut ilassutinut aningaasaliissutissatut inatsisissap pingajussaaneerneqarnerani 41,5 mio. kr.-nik Naalakkersuisut qinnuteqarnerat Inuit Ataqatigiit sakkortuumik isornartoqartip­paat.

 

M/S Disko-llu allanngortiterneqarsimaneranut matusissutissanik Landskasse-ip tarsigassarsitin­nissaanik Naalakkersuisut qinnuteqaataat ilaatigut tamakku tunngavigalugit itigartinneqassasoq ikinnerussuteqarluta inassutigisariaqarsimavarput. Tusagassiutitsigut tutsiutereerpoq umiarsuaq Disko nutarterneqareerluni ippassaq nunatsinnukarluni aallariissasoq, qanoq ililluni akiliutissat suli isumannaarneqanngitsut M/S Disko taamak akisutigisumik iluarserneqarsinnaasimanersoq apeqquterujussuuvoq, allaasimassagaluarpormi nutarterinermut akiliutissanut tunngasut Inatsi­sartut Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaanut saqqummiunneqareersimagaluarpata. Aningaasa­nut inatsisit Inatsisartut akisussaaffigaat aningaasanullu inatsisit Inatsisartut apereqqaartinnagit allanngortinneqarsinnaanngilaq.

 

M/S Disko-mut atatillugu ikinnerussuteqarluta isummertariaqarsimanertinnut Greenland Tourism A/S-ip Direktør-ta Atuagalliutini maj. 27-ani apersorneqarluni oqaasii tupigusulluta Inuit Ataqatigiit-ni maluginiarpagut ilaatigut imak oqarsimasoq, issuarneqarpoq:

 

Kisiannili ilumoorpoq nunani allani aningaaserivinni taarsigassarsiniarsimagaluarpugut, aningaa­serivinnilli Kalaallit Nunaat ilisimaneqanngippallarmat qularnartutut isigineqarpoq aammalu Greenland Tourism-ip ilisimaneqarpiannginnera siunissaataalu qulakkeerneqarsimannginnera pissutaallutik.

 

Oqaatsit taamaattut paatsuugassaanngitsut aninneqarput pisortamit ukiuni arlaqalersuni nunatta "Greenland What A Wonderfuld World" oqaasinnaaliullugu takoqusaarutigineqarnerani siuttuu­sumit. Greenland Tourism A/S-lli pisortaata taamak oqarsimanera maj 28-ni oqaluuserisassani immikkoortup 10-ta aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu Naalakkersuisup nassuiaataata oqaluuserineranut atatillugu Naalakkersuisut Siulittaasuata saqqummiinermini oqaasiinut akerliulluinnarpoq, Naalakkersuisut Siulittaasuat maj-ip 28-ni ippassigaminnguaq ilaatigut imak oqarmat:

 

Aamma nunani allani aningaasatigut suleqatigisatta Kalallit Nunaata aningaasaqarnera tutsuiga­lugu oqaatigisarpat ingerlatseqatigiiffiit Namminersornerullutik Oqartussanik pigineqartut nunani allani aningaasaliisarfinnut pitsaasunik iluaqutissaminnillu isumaqatigiissuteqarsinnaasar­put ilaatigut nunatta aningaasaqarnerata ataatsimut isigalugu tutsuigineqarnera patsisaalluni.Issu­aanera naavoq.

 

Oqaaserineqartut taakku imminnut assortuuttut qanoq paasisariaqarpat. Takornariartitsinerup ukiuni kingullerni ukiut tamaasa 25 mio. kr.-nit angullugit aningaasaliiffigineqartarnera asulersu­aq aningaasalersuinerusimava? Greenland Tourism-ip pisortaa nangilluni siuliani marlunngormat imak Atuagalliutinut oqarpoq:

 

Grønlandsbank-mit aamma Skibskreditfond-mit aningaasanik taarsigassarsisimavugut Nammi­nersornerullutik Oqartussanit qularnaveeqquserneqanngitsunik. Soormi taava massakkut Naalakkersuisut Inatsisartunut qinnuteqarpat. Inatsisartut Greenland Tourism-mut toqqaannartu­mik 16,5 mio. kr.-nik taarsigassartitsinissaq akuereqqullugu. Tamatumunnga Naalakkersuisut tunngavilersuutaat ilaatigut imak oqaasertaqarput:

 

Greenland Tourism A/S massakkut taarsigassarsinissaqarnissamik neqeroorummik isumaqati­giissuteqarsimavoq, tassa Skibskreditfond-ip Grønlandsbank-llu peqatigiillutik taarsigassarsiti­neritigut. Pineqartulli piumasarisimavaat Namminersornerullutik Oqartussat taarsigassarsianut qularnaveequusiisuunissaat, tassa 16 mio. kr.-it ukiut 10 ingerlaneranik akilersorneqarnissa­nut.Issuaanera naavoq.

 

Tamakku tamaarmik saniatigut Inatsisartuni eqqaamaneqanngitsoornavianngilaq siorna maj-ip 2-ni aamma taamanikkut ilassutitut aningaasaliissutissanut inatsisissanut siunnersuutip pingajus­saaneerneqarnerani ilanngullugu Nalakkersuisut qinnuteqarmata 11 mio. kr.-nik akuereqqullutik m/s Disko Greenland Tourism A/S-mit pisiarineqarnissaanut atugassaminnik. Qinnuteqaat taamanikkulli itigartinneqariissasoq Inuit Ataqatigiit ikinnerussuteqarluta inassutigaarput, taamanikkut tunngavigisatta pingaarnersaraat m/s Disko KNI Pilersuisoq A/S-mit ingerlanne­qaannarsinnaaneranik orninginarnerutitsinerput.

 

Taamanikkulli amerlanerit Siumup Atassutillu sinniisaat akuerseqqarput akuersinerminnulli piumasaraat m/s Disko illanngorterneranut ingerlanneqarneranullu Landskasse-i kingorna isumalluutigineqaqqissanngitsoq.

 

Kisianni qularnanngilaraasiit amerlanerussuteqarnertik tuppallersaatigiinnassagaat, amerlanerus­suteqarnerup atatiinnarnissaa Naalakkersuinikkut tutsuiginassuserluunniit pilliutigalugu puttatin­niarneqarmat.

 

Aammalu Inatsisartunut eqqaasitsissutigissavarput siorna m/s Disko Greenland Tourism A/S-mit pisiarineqartariaqarnerata akuerineqartariaqarneranut Naalakkersuisut neqetaasa ilagilluinnar­massuk umiarsuup allanngortiternera ingerlanneralu avataaniit peqataarusuttut aningaasaleeru­sunnerannit matussutissaqartinneqassasut. Naak tamakku Inatsisartut akueritinniarlugit ussas­saarutit?

 

KNR-ip aningaasaqarnera torinngilluinnartumik aqunneqarsimavoq, inatsisissakkullu matumuu­na Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap akuersinerminut piumasaqaatitaliussimasai Inuit Ataqatigiit-niit isumaqatigilluinnarpagut. Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamit Naalakkersui­sunut ilaasortat suliamut matumunnga attuumassuteqartut isumasioqatigiinnerisa saniatigut allakkatigut paasissutissiissutit pissarsiarineqartut najoqqutaralugit KNR-mi pisortat inatsisitigut toqqammavissatut aaliangersakkat unioqqutillugit akissaasersorneqarlutillu atorfeqarnerminnut atugassaqartitaasimapput, tamannalu ingerlasimavoq ukiuni marlunngulersuni.

 

Taamak aaliangersakkanik sanioqqutsilluni periuseqartoqarsimanera pisortaqarfinnit naalakker­suisoqarfinnillu susassaqartunit ukiarmi september-mili paasineqareersimapput, KNR-llu siulersuisuinut ulluinnarnilu ingerlatsinermi KNR-ip pisortarisaannut aaqqeqquneqarsimagaluar­lutik. Tamannalu suli ullumikkumut naammassineqarsimanngilaq kiisa qaammatit 9-lerput. Suliamut pineqartumut KNR-ip siulersuisui kisimik akisussatinneqarsinnaanngilat, pisortat ulluinnarni ingerlatsinermi akisussaasut unioqqutitsisimanernut toqqaannartumik akisussaaqa­taapput, aammalu eqqunngitsumik pissusilersornerit aatsaat qaammatini 4-ni ingerlareersut ukioq januari naalersoq Naalakkersuisunit akuliuffiginiarneqalersimanerat sakkortuumik uparuartaria­qarparput nassuiaateqarfigiteqqullugulu.

 

Taamaattumik akissaatit atorfeqarnermilu atugassarititaasut akuerineqartut najoqqutaralugit pisortaasimasut kingumoortumik aaqqiivigineqartariaqarnerannik Aningaasaqarnermut ataatsi­miititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutaa eqqortinneqassasoq ilungersorluta Naalakkersuisu­nut naammassiniaqquarput.

 

Aningaasaliiffik konto 600101, pitsaaliuisitsinerup annertusaavigineqarnissaa siunertaralugu Peqqinnissamut Pisortaqarfimmi allaffimmi pisortamik, tassa Kontorchef-mik, atorfinititsigasu­arnissamut tunngasumut aappassaaneerinninnermi tamanna pujoorfiup nuuanut aallartilluni illuliorniarnermut assersuupparput. Ullumikkut pingajussaarinninnissap tungaanut ilaatigut Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap Peqqinnissamut Naalakkersuisumut tusarniaareerluni pitsaaliuinermut anguniagassat pillugit Inatsisartunut ukiamut oqallisissiamik piareersaasiorto­qartariaqarneranik Inuit Ataqatigiit kissaatigisatsinnut tapersiinera qujalluta maluginiarparput. Taamaattumillu pujoorfiup nuuaniit illuliorniarluni misiliiniarnermut ilannguppugut, qanormitaa­va.

 

Taamatut oqaaseqarluta Aningaasaqarnermut ataatsimiititalianut suleqatigiilluarsimanerput nuannersoq annertuutigut isummanik assigiingitsunik naapisitsiniarfiusimasoq upernaaq manna naammassivoq, m/s Disko-mut tunngasoq eqqaassanngikkutsigu isumaliutissiissutip sinnera akuerseqataaffigissavarput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiata oqaaseqartua:

Qujanaq. Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaata siullermeerlugu aamma aappaassaaneerlugu oqaluuserinerani oqaaseqaatigut Akullit Partiianinngaaniit innersuussutigis­savakka.Akulliit Partiiata nuannaarutigaa aningaasanut inatsimmi tulleriissaarinegut annerusu­mik allannguutissanik kinguneqarsimanngimmata.

 

Konto 101313-mut aktie-nut akiliutinut tunngatillugu kissaatigisimavara Atuakkiorfik A/S-mut aamma Nunatta Naqiterivia A/S-mut tunngatillugu paarlattuanik namminersortunngorsaanermik taasannut suna patsisaanersoq nassuiaasoqarnissaa. Aappassaaneerinninnermilu Aningaasaqar­nermut ataatsimiititaliaq tamatuminnga eqqaasissimavara, taava neriusorneqarpunga allagagorlu­gu nassuiaaffigineqarumaartunga, tamanna naammagisimaarpara nassuiaatissallu tigunissaa qilanaaralugu.

 

Tamatuma saniatigut oqaatigissavara naammagisimaarakku paasillugu ukiunut tulliinut naleq­qiullugu sukannernerusumik periaaseqartoqarniartoq, tassani KNR aamma Greenland Tourism eqqarsaatigalugit.

 

Taamatut oqaaseqareerluga ilanngussiniarpunga, tassa nalunngilarput maani inersuarmi naamma­gittaalliutigineqarsimammat akissuteqaatit taamak kingusitsigisumik tunniunneqartarnerat, tamannalu iluaqutaasussatut naatsorsuutigisimagaluarpara. Kisianni tassa ullumi ataatsimiinneq aallartereersoq suliassamut uunga oqaluuserisatsinnut akissuteqaat takkuppoq, taamaatumillu taanna oqaaseqarfigilaassavara toqqutiinnarlugu matumuuna.

 

Oqaaseqarfigisassannut tunngatillugu isuaalaassaanga siullermeerinermi oqaaserisimasannik, oqaaseqarfiginiakkannut tunngassuteqartumik. Tassa issuaaneq aallartippoq:

 

Matuma saniatigut isumaqarpunga ilassutitut aningaasaliissutinut qinnuteqarsinnaanerup ammut killissaa aaliangiifigisariaqartoq, ammut killissaa 50.000,- kr.-ussanersoq imaluunniit 100.000,- kr.-ussanersoq oqaatigisinnaanngilara, kisianni missingersersuutip naatsorsuutillu qanoq ningi­gassuteqartigisartut eqqaassagaanni 15.000,--nik ilassutitut aningaasaliissutissanik qinnuteqarneq quujanaannangajapporluunniit.Issuaaneq naavoq.

 

Tassunga tunngatillugu akissuteqaammik Naalakkersuisuminngaanniit oqaatigineqarpoq, tassa uanga nalunngittariaqaraluariga taanna apeqqut Forretningsudvalg-ip pillugu ataatsimiititaliami sammineqareersimasoq aammalu taamatut qinnuteqarneq Formandskab-minngaanniit pisoq. Taakkua oqaaseqatigiit sumut arlaanut atussagatsigit. Qinnuteqarneq allaffeqarfimmiit suminn­gaanniilluunniit pigaluarpat apeqquteqarsinnaasariaqarpunga taamatut minnerpaaffissamik killiliisoqartariaqannginnersoq. Taamaattumik aamma soorunami Formandskab-i taamatut qinnuteqarsimavoq pissusissaq eqqortoq atorlugu ullumikkut taamaammat.

 

Unali apeqqutigisara tassaasimavoq taamak annertutigisunik qaangiisarneq allallu eqqarsaatiga­lugit taamak annikitsigisumik qinnuteqarsimanerput, quujanaannannginnersoq.

 

Taava tassa ataatsimut isigalugu taamatut oqaaseqarfigalugu pingajussaanernissaanik akuerseqa­taassaanga.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

1997-mut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutissaanut inatsisissaata siulliup siullermeerneqar­nerani aappassaaneerneqarneranilu Kattusseqatigiinniit oqaaseqaatigut innersuussutigalugit Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap pingajussaaneerinninnermi isumaliutissiissutaa soorumani oqaaseqarfigissuarput.

 

Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutissanut inatsisaasa suliarineqarnerini Naalakkersuisut ileqqupalaaliutiinnarsimavaat allannguutissatut siunnersuuterpassuarnik saqqummiisarlutik imaluunniit aningaasanut inatsisissamut siunnersuutit suliarineqarnerani sinikataarpallaartarsi­mapput, tassami ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissat suliarineqarneri tamaasa malunnartar­poq periarfissat taakku Naalakkersuisunit atorluarniarneqartartut.

 

Naalakkersuisut taasaaniartussaagaluarput ulluinnarni Inatsisartut sinnerluta aqutsisut, ingerlatsi­nermilu pissutsinik qanimut malinnaasut. Tamatumani aamma aningaasaliissutit suut qanorlu amerlatigisut pisariaqartinneqarnersut Inatsisartuni aaliangiussat naapertorlugit pisariaqartinne­qartut nalilersussallugit atortissallugillu. Tassami maannamut aallaanngilaq ilassutitut aningaasa­liissutissat suliarineqarnialeraangata Naalakkersuisut aatsaat itertutut pilersartut, naliginnaasu­millu aningaasanut inatsimmut, tassa Finanslov-mut, ilanngunneqartussaagaluit puujorsimasatik ilassutitut aningaasaliissutissanut angumeqqunniartarlugit.

 

Tamanna pissusipalaaq Naalakkersuisut qaangertariaqarpaat, Kattusseqatigiinniillu Naalakker­suisunut inassutigissavarput aningaasanut inatsisit, tassa Finanslov-i, suliarineqarnialeraangat eqqumalluarniartaqqullugit naatsorsuilluarniartaqqullugillu aammalu ajunnginnerusumik pilersaarusiortaqqullugit. Arlalinnik siunnersuutissaqaraluarpugut, kisianni soorunami Naalak­kersuisut aamma taamak sianiitsigisinnaanngillat, nalunngisaqartariaqarpummi.

 

Taamaattumik Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq paasilluarsinnaavara ilassutitut aningaasa­liissutissatut siunnersuutit sulianerineqaleraangata Naalakkersuisuniit allanguutissatut siunner­suuterpassuit nassiunneqartartut maalaarutigijuartarmatigit. Aningaasaqarnermut ataatsimiititali­ap allanguutissatut siunnersuut nr. 129-i akuerineqassanngitsoq inassutigimmagu Kattusseqati­giinniit paasilluarparput, tassami eqqaamavarput teknikkikkut atortulersuutit pillugit nassuiaat inimi maani oqallisigigatsigu eqqaasinneqarpugut Naalakkersuinikkut kukkusumik aningaasalii­nerit kinguneqapiluttartut, taamaattumik nalilersuilluaqqaarnissaq pisariaqarpoq.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamit inassutigineqartut kaammattuutigineqartullu Disko-mut tunngasut apersuuserlugit akueraakka. Naatsorsuutigalugu ukiamut KNR-mut tunngasut oqallisigineqalerpata inuiaqatigiit aningaasaataasa akisussaassuse­qanngitsumik aqunneqarsimanerat annertunerusumik eqqartorneqarumaartoq.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik oqaatigissavara Aningaassaqarnermut ataatsimiititaliap suliaa annertooq saqqum­miunneqartoq, taanna tunngaveqartoq Naalakkersuisut assigiingitsorpassuarnik siunnersuuteqar­nerannik, taanna partiinit tamanit isumaqatigineqarmat, taamaallaat apeqqutit ataasiakkaat kisiisa pinnagit, taakkua kingusinnerusukkut uannit allanilluunniit akisussaassuseqartunit apeqqutinut tikinneqarumaarput.

Malunnarporli pingaartumik illuatungiliornerusut naveerserujussuariarlutit naggataatigut oqartartut taamaakkaluartoq sassaalliutigineqartut akuersaarpagut. Taamaattumik ulluni makku­nani silagissuaq upernaaq nuanneq aamma nuannerpoq uannut taamak akuersaartigisumik nipeqartoqarmat.

 

Partiit ataasiukkaat naatsuarasuarmik oqaaseqarfigissavakka, siullermik nuannaarutigaara Siumut-minngaannit oqariartuutigineqarmat Landskasse-ip aningaasaataasa maannakkut amerlal­luartuusut ilaasa nunanut allanut akiitsutta akilersorneqarnissaannut atorneqarnissaannik oqariar­tuuteqarnera, tassani Naalakkersuisutut aningaasaqarnermillu ingerlatsisutut oqariartuut taannai­sumaqatigilluinnarpara, isumaqarpunga pingaartorujussuusoq taanna eqqumaffigilluarlutigu nunanut allanut akiitsutta ukiuni qaninnerpaani millisarnissaat siunnerfigissagipput, taannalu siunnerfik pitsaasuusoq.

 

Illuatungaatigut naak isumaqatigilaluarlugu Siumukkut oqariartuutaat uaniittoq, tassa Naalakker­suisut inanneqarmata ilaatigut aningaasat amerlasuut pigisagut tigoriaannaat inuiaqatigiinnut pissarsinarnerusumik sulisinneqarnisaat aqqutissiunneqassasoq, aap taamaappoq, kisianni uani mianersorfissaq ataasiuvoq, tassaasoq aningaasat sulisinneqarnissaat siunnerfissavarput kisianni ingerlatsinermut aningaasat atorutsigit ingerlatsinermut aningaasartuutigut qaffassissagutsigit taava tassani uanga isumaqataangilanga, atuipiiloorpallaarnissaq suli mianersorfigisariaqaratsigu, ingerlatsinermut aningaasartuutini. Tassami Inatsisartut oqalukkaagamik kissaaterpassuaqartar­put ajunngitsunik, kisiannili ajunngitsut ilai ingerlatsinermut aningaasartorujunnermik kingune­qarpata taanna ulorianartuuvoq.

 

Naggataatigut oqatigissavara Siumuminngaanniit qaffatsinneqartut arlalipparujussuit taakkua Naalakkersuisut allat susassaqartut akissuteqarfigissammatigit, taanna naatsorsuutigaara. Kisiannili Naalakkersuisut sulilluarsimanerannut qujassut aamma sulisutsinnut aningaasaqarner­mut ingerlatsisoqarfimmuunnaangitsoq kisiannili aamma Naalakkersuisoqarfiit ataasiukkaat sulisuusut qujassut taanna tutsissavara.

 

Atassut-minngaanniit oqaasigineqartut assigiingitsut, soorlu Grønlandsbank-ip pisiarinissaanut tunngasumik isummiinera soorlu allaffeqarfiit siaruartippallaarnagit eqqarsaatersuutigineqarsin­naanersoq taartigeqatigiinnissaq Grønlandsbank-i pisiarineqassagaluarpat allaffeqarfiit soorlu uani taaneqartut Rigsombud-i aammalu immaqa Politeeqarfik. Taanna nalilersortariaqarpoq Naalakkersuisuni, nalilersorluaqqaarneqartariaqarpoq ilumut taamaattoqassanersoq, kisianni maluginiarpara taamatut siunnersuuteqartoqarnera. Pisariaqarporli taamatut allaffimmik pisaarni­arnissaq.Taava malunnarpoq Atassut-ip akuersaaraa erseqqissoq taamatut siunnersuutip ataatsi­moortumik akuersissutiginissaa.

 

Inuit Ataqatigiinnut naatsunnguamik aamma oqaaseqalaarniarpunga, siullermik maluginiarpara oqaatsit sakkortuut ilaatigut takorlooqqissaarnerit nipiutillugit Inuit Ataqatigiit aningaasaqarner­mut tunngasunik oqaaseqartut soorlu uku oqariartaatsit takorloorkersaarnittullu nalilerpakka, tassa Naalakkersuisut killeqanngiusartumik aningaasanik atuinerat, imaluunniit Inatsisartulluso­oq toqqusassereerlugit taamatut siunnersuuteqarnerat.

 

Aamma pingajuattut taarusuppara Naalakkersuisut allannguutissat 113-it saqqummiussimagaat aammalu kisitsisit allallu taaneqarlutik. Taanna naatsumik oqaaseqargissagukku oqaannassaanga Naalakkersuisut sulilluarsimagamik ulluinnarnik pissutsinik malinnaagamik aningaasanik inatsit saniatigut assigiingitsunik qaffatsitassanik qaffatitsijuartarput, taamaaliorsinnaavugut aatsaat aningaasanik tunngaviatigut atugassatsinnik peqaratta, taamaaliorsinnaasimavugut Naalakkersui­nikkut aatsaat ukioq manna sinneqartooratta 5 mio.-nit sinnerlugit aammalu taassuma saniatigut aningaasat tigoriaannaat pigisagut taamannak amerlassuseqarmata.

 

Taamatut oqariarlunga apeqqutit allat susassaqartut akissammatigit naggataatigut oqaatigiinnas­savara sakkortusaarujussuariarluni naggataatigut Disko eqqaassanngikkaanni saqqummiunneqar­tut akuersaarmatigit, taanna soorunami nuannaarutissaavoq, Inuit Ataqatigiinni taamatut akuer­saarmata saqqummiussinermik.

 

Akulliit Partiiat akuersaarmat nuannaarutigaara, immikkut allassimanagit oqaasii assigiingitsut itinerusumik iserfiginagit oqaatigiinnassavara Inatsisartut suleriaasissaanni nutaami 1. november 1996-mi akuersissutigineqartumi tassani aamma suleriaatsimi Naalakkersuisut akeriataarsinnaap­put aamma akissut kingusinnerusukkut qaffatsisinnaavaat, tassani allassimavoq erseqqissumik qanoq iliussasugut, taamaattumik annerusumik iserfigissanngilara taanna Akulliit Partiiata ujartugaa. Uangattaaq kissaatiginartissavara taamatut isornartorsiuissagaanni illuatunngaatigut aamma oqaasissat allareerlugit saqqummiisarnissaq.

 

Kattusseqartigiit sakkortuuluttumik oqartut taamaattoq oqaatigissavara naggataatigut aamma akuersaartumik nipeqarmata. Unali oqaaseq tupaallaatigaara utertikkusullugulu akuerineqarsin­naanngitsoq isumaqarfigigakku, tassagooq aningaasaliissutit tapiissutit suliarineqarnerani Naalakkersuisut aatsaat itertutut ilisartut puujorsimasatik assigiingitsut saqqummiunniarlugit. Aningaasanut inatsisissaq 1100-it sinnerlugit qupperneqartoq taassuma saniatigut ulluinnarni pisut assigingitsorpassuit qaffattuartarput, aamma ukiaru qularnanngiivitsumik aningaasanut ilassutissaq ukiakkut suliarissavarput nutaartalik. Suliniarnitsinni naammattoortakkat eqeersimal­luni suligaanni aningaasassaqartikkaannilu tigusariaqarput aningaasassaqartinngikkaanni tigusariaqanngillat, taamatut Naalakkersuisut suleriaaseqarput. Naatsorsuilluallaqqippugut aamma sianiinneq oqaaseq atorneqarmat aamma taanna oqaluttarfimminngaanniit isumaqarpun­ga nikassaanerusoq annertooq, paasilluarpara uannut tunngatitaanngitsoq, kisianni Naalakkersui­sunut tamanut. Kisianni sakkortusaarujussuariarlutik oqaatsit sakkortuut atoriarlugit naggataati­gut oqarput ajunngilaq siunnersuutisi akueraagut. Imminuna oqaatsit ataqatigiinginnerat uanga paasilluarsinnaaneq ajoriga.

 

Qujanaq.

 

Lars Emil Johansen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut:

Immaqa inuit nunarsuarmi amerlanerpaat immaqalunniit tamangajatta oqaaqqissaariniakujuttut nuannarinngisaraagut. Pingaartumik nuanniinnerusarpoq oqaaqqissaarinissamik pisussaangitsu­tut isigisanik oqaaqqissaarneqarneq. Isumaqarpunga ataasiarunnaartoq Inatsisartut ataatsimii­neranni upernaaq manna pisumik aamma ullumikkut naggataartumik Inuit Ataqatigiit oqaaqqis­saariniarpaluttumik nipittuullugu oqaluttarfimminngaanniit tiki nittarlugulusooq oqarluttarnerat aamma ullumikkut oqaaqqissaarpai Naalakkersuisut partiivi qanoq aningasanut inatsisiliortoqar­tarnersoq, suut aningaasanut inatsimmut ilaassanersut, suut ilassutitut aningaasanut inatsimmi ilaassanersut. Taanna isumaqarpunga pisariaqartinngikkipput, taamatut oqaaqqissaarneqarneq Siumut Atassullu naalakkersuisusooqatigiipput qinersisartunik tapersersorneqartut 18.699-nit kingullermik qinersineq eqqarsaatigigaanni, kalaallit inuiaqatigiit 18.699-it sinnerlugit maani naalakkersuisunermik ingerlatsivugut. Partiimit 4.827 -nik kingullermik qinersinermi tunulequta­qartumik oqaaqqissaarneqarnissamik annerusumik pisariaqartitsinngilagut.

 

Demokrati imaanngilaq ikinnerussuteqartut naalakkisaartitsinerat, demokrati imaappoq amerla­nerussuteqartut tunngavigalugu naalakkersuisunik kisianni aamma ikinnerussuteqartut tusaaniar­lugit, kisianni sunaluunniit tamarmi ingasaanniangassaanngilaq ikinnerussuteqartut naalakkersui­sunngortinniassanngillat, oqaaqqissaarisunngortinniassanngillat. Isumaqarpunga oqartariaqartu­gut aningaasanut ilassutissanut ilassutissatut aningaasaliissutissatut inatsisigut siunnersuut Partiit Naalakkersuisisuutitaqartut pisariaqartitsinerit naapertorlugu ilusilerneqartartoq. Taamaappoq ullumikkut Siumut Atassutillu naalakkersuisuneranni, aamma taamaappoq siusinnerusukkut Siumut IA-llu naalakkersuisarneranni.

 

Inuit Ataqatigiit-niit oqaatigineqartut ilagaat allaffissuit tattulerlugit illorsuarsinissamut, ilaatigut oqaatsit tamakku atorlugit, tassagooq Grønlandsbank-ip illuutaata pisiarinissaanut tunngasumik, taavalu aamma Greenland Tourism-ip atukkernissaanut tunngasumik 41,5 mio. kr.-it aningaasa­liissutissatut Naalakkersuisut qinnutigigaat, taamaanngilaq. Isumaqarpunga aamma eqqortumik taakku oqaatigisariaqartut Greenland Tourism-mut aningaasaliissutissanik qinnuteqanngilagut, Greenland Tourism-mut tunngasunik Disko-p akilernissaanut aningaasanik atukkiussassanik kinaatitsisoqarnissaanik siunnersuuteqarpugut. Aamma allaffissuit tattulerlugit, imaanngilaq amerliartupilooratta, naagga, ila suliffeqarfinninngooq nutaanik tigoqqaagatta, aamma Inuit Ataqatigiit pingaartinnguatsiagaannik ilaatigut. Aatsitassat pillugit allaffeqarfiit Danmark-miittut nunatsinnut nuunnissaa allaffinnik atorfissaqartitsifijunngitsutut isumaqarfigineqarsimappat taanna eqqarsarluarnernut piumasaqaatinut saqqummiussisarnermut tunuliaqutaqarsimassaaq. Allaffissorneq Råstofforvaltning Kalaallit Nunaanut nuunnissaat pimoorussimagaanni taava tupaallaatigisariaqanngillaluarpoq taanna nuukkuni aamma allaffinni maani pioreersuni amerla­nerusunik pisariaqartitsissasoq.

 

Aamma Namminersornerulluni ingerlaneq ineriartorteqqikkusukkaanni nunanut allanut ingerlat­sinermik ilallugu, nunanut allanut pillugit allaffeqarfigut annertusarneqarnerat soorlu ilassilluar­neqartariaqaraluartoq. Siornatigut oqartareerneertuut Inuit Ataqatigiit oqalunnerat ataqatigiinngi­laq, eqqarsartaaseq tammissarpallaarpoq ataqatigiinngippallaarpoq. Taamaattumik oqaaqqis­saarissagaanni nammineq oqaatsit aamma qanoq tunngaveqarneri misissorlualaartariaqarput. Allaallu imatut isumaqaqqajaanarpoq immaqaana nunanut allanut allaffeqarfitta annertusarnerat Inuit Ataqatigiit nuannarinngikkaat. Immaqaana aatsitassat pillugit allaffeqarfiup Danmark-miit nunatsinnut nuunnissaa Inuit Ataqatigiit nuannarinngikkaat. Taakkua marluk pisinnaanngillat allaffeqarfiit ullumikkut piusut iluanni. Takkua marluk pissappata allaffeqarfitsigut piorsaanis­sarput pisariaqarpoq, taannalu pillugu Naalakkersuisuniit Grønlandsbank-ip illuata pisiarineqar­nissaanut aningaasanik atugassanik qinnuteqarpugut.

 

Taava Disko-mut tunngatillugu oqaatigerusuppara, neriuppunga aamma avis-it qanoq allannerat najoqqutaralugu naalakkersuineq ingerlanneqassanngitsoq, arlaleriarluni aamma taanna malugu­saleratsigu avis-migooq imak allammata imatunngooq pissutsit ipput. Avis-nut qanorluuniit ataqqinnitsigigaluaraanni naalakkersuinikkut akisussaaffik tigummisariaqarpoq ilisimasat nammineq pissarsiat, tusaamaasaanngitsut tunngavigalugit.

 

Disko-mut tunngatillugu ilumoortoq unaavoq manna tikillugu Disko-p aningaasalersornissaanut periarfissat isumaqatiginniutigineqarput ulloq manna tikillugu allaat kisiannili isumaqatigiissuti­giniarnerat oqimaakulummat nunatsinni, immaqa oqarsinnaavugut nunatsinni bank-ip suli sungijusimarujussuangimmagu suut tamarmik Namminersornerullutik Oqartussanit qularnaveeq­qusinngikkaluarlugit atukkerneqarsinnaanerat, oqimaakuluttumik suliassaq taanna ingerlasima­voq. Kisianni taamaakkaluartoq oqaatigisinnaavara maannakkut sillimaniarluta Inatsisartut ataatsimiittarnerat piffisamik killiliinnarmi ittarmat, Naalakkersuisuniit qinnuteqaateqarnerput Landskasse-miit 16,5 mio. atukkiinikkut Disko aningaasalerneqassasoq.

 

Taanna imassinnaavoq aningaasat tassani taama atorsinnaajumallugit qinnutigisagut atornissaat pisariaqarnavianngitsoq, soorlu Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap inassutigigaa periarfissar­sioqqullugit Naalakkersuisut, periarfissaasinnaasunik allanik. Ippassaq ulloq qeqqata siorna ullumilu pisut ineriartornerata ilimanarsisippaa qularnanngitsumik Disko Namminersornerullutik Oqartussanit atukkerneqanngikkaluarluni aammalu Namminersornerullutik Oqartussanit qularnaveeqquserneqanngikkaluarluni aningaasarivinni Danmark-miittut ilaannit aningaasanik atukkerneqarsinnaassasoq erniatigut akikinnerusumik aammalu siunertarineqartumut naapertuut­tumik. Taamaasigaluarpalluunniit isumaqarpunga pingaaruteqartoq sillimassalluni Disko-p naammassineranut aningaasat atorneqartussat qanoq ilisamik pissarsiarineqanngitsooriataassaga­luarpata Landskasse-miit atukkiisoqarsinnaanissaanut.

 

Aningaasat amerlanerusut aningaasaliissutigineqassanngitsumik inatsisartunut oqarsimaneq ilaatigut issuaaffigineqarpoq. Tassunga tunngatillugu soorlu Siumup oqaluttuat hr. Lars Karl Jensen-ip oqaaseqarnerminut aamma tikkuussagaa oqaatigerusuppara una aningaasaliinissaq pineqanngilaq, aningaasanik atukkiinissaq pineqarpoq, aningaasanik atukkiineq Landskasse-p aningaasatigut iluanaarutigissavaa 9 %-mik, Landskasse aningaasanik pissarsissaaq aningaasa­liissanngilaq, atukkiissaaq 9 %-nik iluanaarutigisamik taamak pisoqassagaluarpat, Kalaallit Nunaanut takornariatitsineq siuallatsinneqassaaq, taamaattumik tamatta nuannaarutigisariaqara­luarparput iliuuserput Disko-mut tunngasoq. Kisianni soorunami tamanna piumasarineqarsin­naanngilaq.

 

Naggataatigut oqaatigeqqissavara maannakkorpiaq paasisagut najoqqutaralugit ilimanarsimmat Disko Landskasse-i ikkalluarnagu aammalu Landskasse-i qularnaveeqqusisiitinnagu bank-it niuernikkut atugaasut naliginnaasut atorlugit aqqutigalugit aningaasalersorneqarsinnaajumaartoq.

 

Avammut oqaaseqarfigerusunnaraluarpoq ilaatigut eqqartorneqartoq Atassut-ip oqaluttuaninn­gaanniit Rigsombud-qarfimmut Politiinullu tunngassuteqartut, taakku sumiittariaqarnertik taakku namminneq soorunami aalingertussaavaat, aamma qularnanngitsumik oqaluqatigissutigineqarsin­naajumaarput kikkut allaffiit suut atussaneraat. Kisianni Grønlandsbank-i illutaa pisiarineqassap­pat isumaga malillugu piukkunnarluinnartuuvoq Kalaallit Nunaani aatsitassarsiornermut quller­saqarfissatut immikkuullarissutut, illoqarfiup qeqqaniittutut, taavalu aamma aatsitassarsiorner­mut qulersaqarfiutiitigaluni aamma nunanut allanut tunngasunik allaffeqarfissatut, taamaattumik imatorsuaq pilersaanngilagut Rigsombud-qarfikkut Politeeqarfillu apeqqut taanna pillugu isumaqatiginiassallugit.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Uanga aamma Naalakkersuisunut akisussaaffigisannut tunngasunut, Naalakkersuisut siunnersuu­taannut tamakkiisumik Inatsisartunik tamanit siunnersuutigut akuersaarneqarmata tapersersuineq nuannaarutigalugu qujassutigerusuppara.

 

Akuersissutigineqartut ataasiakkaarlugit tamaasa taajungikkaluarlugit eqikkaallunga isumaqati­gissutigineqartunut erseqqissaateqalaarusuppunga. Siullermik oqaatsit assigiinngitsut atorneqara­luartut maluginiarpara tamakkiisumik qularutissaajunnaartumillu Paarisa pilerseqqineqarnissaa isumaqatigiissutaasoq alloriarneq siulleq massakkut nikeriarfiuvoq, pisariaqaqisutut isigalugu isumaqatigiinneq tapersersuinerlu tamanna ersarissoq nuannaarutigaara.Inatsisartuniit suliakker­neqarnerput nuannaarluta qimmaallaqqilluta qilanaarlutalu naammassiniassavarput.

 

Aamma maluginiagassaasoraara sulisoqarnikkut pitsanngorsaatit arlariit matumuuna Peqqinissa­qarfimmut akuersissutigineqarmata, tassa napparsimaveqarfinnut Dronning Ingrid-llu napparsi­mavissuaani sulisoqarnikkut naleqqussaanerit annikikkaluartut, kisiannili malunnaataalluaru­maartut aamma akuersissutigineqarput.

 

Kiisalu aamma kiisami sulinngiffeqarnermi taarteqartitsisoqarsinnaanermut periarfissamik alloriartoqarluni, tamanna tamakkiisooqqajanngitsumik pigaluartoq kisianni isumaqarpunga alloriarnerusoq pingaaruteqartoq. Sulisunut pitsaasumik malunniutiinnarani aamma minnerunn­gitsumik sullitanut ilorraallaataajumaartoq.

 

Aamma ilassutitut aningaasaliinikkut massakkut periarfissiisoqarpoq piaarnerusumik meeqqanut kapooreriaaseq nutaaq, meeqqanut illersuutaasussaq eqqunneqarsinnaalerluni, tamanna sooruna­lumi nunatsinnut nutaajusussaammat aningaasaqarnermut inatsimmut 98-mut pisussaasimasin­naagaluarpoq, kisianni massakkut ilassutitut aningaasaliinikkut tamatuma piaarnerusumik aallartinneqarsinnaanera periarfissinneqarmat, aamma isumaqarpunga nuannaarutissaasoq.

 

Suliaritissallutik utaqqisorpassuit ikilisarneqarnissaannut aamma aningaasaliisoqarpoq, tamakku­alu aallartisarneqarsinnaanngorput ikiliartortinneqarneri. Kiisalu aamma ilanngullugu nunani allani misilittakkat tunngavilalugit malunnaatilimmik pinasuartumillu amerlanernut iluaqutaasar­toq tassa uani HIV-mik AIDS-millu nappaateqartut eqqarsaatigalugit matumuunakkut aamma nakorsaat katsorsaat tamanna nunatsinni atorneqalersinnaammat taamatut nappaammik eqqugaa­simasunut malunnaatilimmik iluaqutaasussaq aamma maani akuersissutigineqarmat nuannaaruti­givara, taakkualu aamma qutsallugit.

 

Naggataatigut aamma avatangiisinut tunngatillugu nuannaarutigivara siorna inatsisartuni oqallisigineqareersoq aammalu massakkut uterfigeqqissallugu inatsisartuni isumaqatigiissutigi­neqareersoq eqqakkanik ikuallaavinnik pilersitsiortornerup aallartinneqarsinnaanera massakkut aamma periarfissinneqarmat siullermik Qaqortumi kiisalu aamma inuussutissanik nakkutilliineq qangali pitsaanerulillaqquneqartartoq aamma inatsisartuni matumuunakkut aamma aqqutissiuun­neqarmat qujassutigivara.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik oqaatigilaarlara assut iluaqutaasartutut isigigakku aamma iluaqutaasimasutut takusin­naagakku nalakkersuisut ataasiakkaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami isumasioqatigiil­lutik ataatsimeeqatigiinnittarnerat.

 

Oqaluttarfimmukarninnut patsisigaara KNR-mut tunngasut. Taanna annertuumik sammineqar­poq aammalu tamanna soorunami pisariaqarpoq. Kisianni aajuna paasisara: Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut saqqummiussimasakka nassuiatitut assut uani ilassuteqaataasuni toqqamma­vigineqarput, tassanilu nuannerpoq inassuteqaatit KNR-p siulersuisuinut allagarisimasat takutin­neqartut malillugit uani ataatsimiititaliaq inassuteqarmat, tamannalu assorsuat qujassutigaara assortuussutiginatigu isumaqatigiilluta taamatut aningaasaleeqqinnissamik qinnuteqaaterput katersuuffigisinnaagatsigu, taanna annertuumik qujassutigerusuppara.

 

Kisianni aamma erseqqissumik oqaatigerusuppara ullumikkut Kalaallit Nunaata Radioata kattuffia ima ilungersunartutut isigaara, kingumut nukipparujussuit pereersunut atornissaat piffissaqarfiginngitsutut allaat oqaatigisinnaallugu. Massakkorpiaq pisariaqarpoq siumut isigaluta uani pisimasut kingumut peqqeqqunagit aaqqiiniuteqarnissarput, isumaqarpungalu uani isumaliutissiissummi oqaaseqartunilu taanna tamani taperserneqartoq, taanna nukittorsaatigaar­put, suliaq ingerlatissaqqaarparput aammalu isumageqqinniassallugu taamatut KNR-mi pisoqaq­qinnginnissaa.

 

Aaqqiutissat massakkut uani akuersissutigineqarput, kisianni suliassaq tassunga uninngilaq, erseqqissumik oqaatigereerparput inatsisit tunngavigisagut allangortertariaqarneri misissussava­gut. Soorunami aamma KNR-mut tunngatillugu suliassat ukua ingerlasimapput naalakkersuiso­qarfiit marluk ilaatigut tunngavigalugit. Una erseqqissaatigisariaqassavara IA-p oqaluttuanut tassani ulluliilluni imannak oqaatigimmatiguk septemberimili 1996-mi inatsisinik unioqqutitsil­luni ingerlatsineq ilisimareersimagipput. Taanna imatut nassuiaateqarfigissavara septemberimi 1996-mi KNR-ip siulersuisui ataatsimiissimapput, (tassungalu tunngatillugu ullumikkut Daniel Thorleifsen-ip maj 27-ani nassuiaatai malillugit, taamanikkut siulersuisut direktør-imininngaan­niit nassuiaafigineqarsimapput, tassa 17. september 1996 atorfinititsinermik nutaamik. Ullorli manna tikillugu referati imaluunniit ataatsimiissimanermi imaqarniliaq pisortaqarfitsinninngaan­niit tigusimanngilarput tigunngisaannarsimallugulu.

 

Taava tulliani takkuttoqarput januarip 3-ani, Atorfinitsisisarnermi Pisortaqarfimminngaanniit uanga Pisortaqarfiga ilisimatinneqarsimavoq allakkamik takkuttoqarsimasoq. Kisiannili allagaq taanna, tassa imaapput atorfinissimanermut tunngasut Direktorat-eqarfimminngaanniit tassan-ngaanniit imatut nalilerneqarsimasoq missiliutaasoq atorfinititsisinnaanissamut. Kisiannili aatsaat januareqalereersoq taanna allagaq akineqarsimavoq Personaledirektorat-eqarfimminn­gaanniit, taassumalu akineqarnera akissutaa KNR-minngaannersoq assilinera uatsinnut apissis­sunneqarsimavoq tassa januarip 23-ani. Tassumalu assilinera tigunerata kingornatigut piaarner­paamik qanoq iliuuseqarsimavugut. Taanna erseqqissumik oqaatigilaarpara qanoq ingerlasoqarsi­maneranik asuliinnaq pasillerneqarumannginnama suliassaq ilisimareeraluarlugu qanoq iliuuse­qarsimanngitsutuut.

 

Aamma Josef ATuusi@ Motzfeldt-imut eqqaasitsissutigissavara 1997-mut aningaasanut inatsisis­saq suliarigatsigu. Aamma ataatsimeeqatigiittarsimavugut ilaatigullu KNR qinnuteqaatai, ilaatigut 5 millioninik aningaasanik tigusisinnaanermut tunngasoq, taanna akuersaarsimavarput imatut oqaasertalerneqarmat: taakkua pigutsigit taava ukiumut tullermut 2 millionit sinnerlugit sinneqartoornissarput naatsorsuutigaarput. Taanna tamatta inatsisartuni aamma maani akuerisi­mavarput taakkununngalu aamma tatiginninnera taamanikkut sunnguamilluunniit ajoquteqanngi­laq, isumaqarsimavungali suut tamarmik pissusissamisut ingerlasut.

 

Kisianni taamaakkaluartoq soorlu oqartunga nuannerpoq qujanarlunilu taama annertutigisumik KNR-mut aaqqiiniarnerput tapersersorneqarmat aningaasaliissutissatullu qinnuteqaatigisagut uani tamanik taperserneqarlutik.

 

Oqaaseqartut tamaasa soorunami uterfiginianngilakka, kisianni aamma allamik oqaaseqalaarniar­punga, tassa Atuakkiorfik A/S-mut tunngatillugu Bjarne Kreutzmann-ip aappassaanik malersoq­qimmagu oqaatigalugu namminersortunngorsaanerup paarlattuanik iliuuseqarneq uparuarlugu. Una erseqqissumik oqaatigilara: Atuakkiorfik A/S imaluunniit Nunatta Naqiterivia A/S Nammi­nersornerullutik Oqartussaninngaanniit naalakkersuisuninngaanniilluunniit tuniniarlugu ataatsi­milluunniit qanoq iliuuseqarsimanngilagut. Kia isumassaq taanna oqaatigisimaneraa nammineer­lutik taakku ingerlasariaqalernersut uagut tuniniaanngilagut taakkuninnga privatinut tiguneqaq­qullugu, kisianni massakkut aqqiiniuteqarpugut assigiinngitsunik, taakkulu aqqiiniutigut aningaasaqarniarnermut tunngasunut aamma ajornartorsiuteqarnermut tunngaveqarmata. Suliassaq pingaarnerpaaq uaniippoq taakkua suliffeqarfiit aamma peqqissumik torersumillu ingerlaqqilernissaat angusariaqaripput. Soorunami avataaninngaanniit pisiumasunik privatimillu ingerlatsiumasunik saaffigineqarutta taanna suliassatut tigujumaarparput, kisianni ulloq manna tikillugu ataatsimilluunniit tigusiumasunik suliffinnik taakkuninnga takusaqarsimanangalu tigusaqarsimanngilanga.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga qujassutigaara pingaartumik KNR-mut tunngatillugu partiit oqaluttuanit tamanit tapersiineq. Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat:

Oqalinneq ingerlaqitsinnagu pingajussaaneerinermi oqalunnissatsinnut piffissaarititaasut eqqaasissutigilaassavakka. Tassani oqaaseqartussat naammassereerput, tassani oqaaseqartitat tassaapput naalakkersuisut taavalu ataatsimiittitaliat oqaaseqartitaat, ikinnerussuteqartut, taava taakku minutsini 15-ni oqaaseqareerput minutsillu tallimat allat oqaaseqareerlutik. Ilaasortat allat naatsumik oqaaseqarsinnaapput. Imaapput aappassaaneernermut oqaaseqartut minutsit tallimat qaangissanngilaat, kisianni ilaasortat allat naatsumik oqaaseqarsinnaapput. Tulliulluni oqaase­qassaaq:

 

Mikael Petersen, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasua, Siumut:

Siullermik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap sinnerlugu partiit tamaasa minnerunngitsumil­lu naalakkersuisut qutsavigerusuppakka isumaliuutissiissut taama ersaritsigisumik oqaaseqarfigi­sinnaammassuk. Tassa akuersaartumik.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami sulinitsinni sooruma pissanganartorpassuit naapittarsi­mavagut aamma pissanngatiginngitsoorsimanngilarput inaarlugu suliarinerani qanoq partiinit, naalakkersuisunit ilassineqarumaarnersoq.

 

Oqarumavunga ukiuni kingullerni ilassutitut aningaasaliissutit suliarineqartarneranut sanilliullu­gu isumaqarpunga massakkut isumaliutissiissutip suliarinera soorluuna nuannerneruriaannartoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami sulinitsinni assigiinngitsorpassuarnut sammiveqarpoq ataasiinnaanerusumut tunngani, ilami sorpassuit tamaasa inuiaqatigiinni ingerlaartut attorlugit una isumaliutissiissut imaqarmat. Tamanna pissanganaqutaavoq, ataatsimiinnerpassuit ingerlaga­luartut immaqa taamaannerata sulinerput aamma nuannernerulersissimavaa.

 

Aningaasaqarnermut naalakkersuisoq akissuteqaammini taakkartugai akuersaartut malugaakka aammalu maluginiarlugu nunatsinni nuusiortitseqatigiiffiit pillugit ataatsimiititaliami kaammat­tuutigisarput tamanna finanslovimi naammassineqareersimasoq, taamaattumik tamanna qujassu­tigiinnassavara, tassa Aningaasaqarnermi Ataatsimiititaliami soorunami punkterparujussuit nakkutigigatsigit taanna immaqa aningaasat inatsisissaat suliarinerani taanna qassupilaarneqarsi­massaaq.

 

Taamaammat kaammattuutigissavara nuusiortitseqatigiiffiit pineqartut tamanna pillugu ilisima­tinneqaqqulaaqqullugit, tassami periarfissaaq taanna aamma taakkunannga atortariaqarmat.

 

Partiit oqaaseqartuannut tunngatillugu annertoorsuarmit oqaaseqassanngilanga, kisiannili erseqqissaatigissallugu Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata Josef Motzfeldt-ip oqarnermini aallaq­qaasiinermini isumaqarpunga nalorninartunngortitsinera uani naalakkersuisut piumasaannarmin­nik sulinerarlugit nipeqartumik aammalu isumaqartumik oqarneranut tunngatillugu erseqqissaati­gissavara Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami inatsisartut ataatsimiinnerasa avataanni, tassa aningaasaliissutinut inatsisartuni ataatsimiinnerup nalaani akuerineqarsimanngitsuni Aningaasa­qarnermut Ataatsimiititaliaq naalakkersuisuinit tamatigorluinnaq isumasiorneqartarmat aammalu qinnuigineqartarmat. Paatsuungasoqaqqunagu inuiaqatigiinnit inatsisartut akuerinngisaannik aningaasatigut, aningaasalersuinikkullu naalakkersuisut suliaqanngillat aamma qanoq iliuuse­qanngillat. Inatsisartut aatsaat akuerisaat naalakkersuisut suliaraat ingerlataraluillu. Tamanna erseqqissaatigaara piumasaarsornermik naalakkersuisut nalilerneqassanngimmata.

 

Soorunami naalakkersuisut sulinerat kikkunnik, politikkerinik tamatsinnik assigiinngitsunik uparuartorneqarsinnaapput, tamanna uanga aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami siulittaasuatut akisussaaffigissanngilara. Kisianni aningaasatigut ingerlatsineq, nakkutilliineq inuiaqatigiit aningaasaataannik tamanna naalakkersuisunit naapertuilluartumik inatsisartut piumasaannik ingerlanneqarpoq.

Taama oqaaseqarlunga isumaliutissiissut ilassilluarneqarmat qujavunga.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Neriorsuerujussuariarlutik akuersisartut taaneqartut siulliullugu oqaaseqarfigilaassavakka. Isumaqarpunga ilungersuallannermik taakkua oqaasiusut. Qujanaqaarmi kisianni silagissuat tuppallersaatiginiarneqarsinnaammat.

 

Isumaqarpunga tikkuagassaqarutta oqaatigisarutsigit akornutissaqanngitsoq aamma oqaluuserisa­mut akuersigaluarluta tikkuagassaqarutta sumilluunnit tikkuaasinnaasariaqarpugut. Uanilu uanga tikkuarniarsimavara akikippallaamik oqaasiliortoqarnera ersersinniarlugu, tassa nikanarsaarpa­laartumik oqaasiliornertut isigigakkit ilisimasariaqaraluarikkagooq tassani ataatsimiititaliami akuerisagut. Tassanilu erseqqissaannarpara taamatut qinnuteqaatit suminngaanneeraluarpataluun­niit aamma tassani ataatsimiititaliami ilaaffigisanni oqaatigisanni takoqqaarpakka kisitsisit taakku, tassa taanna ilumoorpoq. Kisianni tassa allaffeqarfimmiit formandskab-iminngaanniit allamilluunniit direktorat-iminngaanniit kisitsisit taakkua qinnutigineqaraluarpata assigiippoq. Uani oqaluuserisamut soqutiginassuseqanngillat. Taamaattuminguna oqartunga oqaaseqatigiit taakkua atorsinnaanngikkigut.

 

Taava naalakkersuisumut qujavunga oqaatsinnut allariikkanut agguakkama saniatigut oqaaseqar­ninnut oqaaseqarneranut. Kisiannili naggasiussai akuerisinnaanngisakka ukuupput naggataatigut oqarmat isornartorsiuiniaraanni oqaasissat aamma allassimasariaqartut. Akuerisinnaannginnera­nut oqaatsinnut tunngavigaakka uani oqaatsikka allareersimasut naagakkit oqarama nalunngilar­put siornatigut akissuteqaatit ima kingusitsigisumik agguaattarnerat naammagittaalliutigineqar­toq. Taannali iluaqutaasimagunanngitsoq uani oqaluuserisatsinnut akissuteqaat ataatsimiilluta aallartereerluta maani atsaat takugakkit, taamaattumik oqaatigalugu erseqqissumik torrutiinnarlu­gu oqaaserisariaqarlugit ukua. Taamaattumik taanna pivoq. Taamatut allakkat oqaatsit saniatigut oqaaseriniakkakka uani allassimasakka agguaassinerup akissuteqaammi agguaassinerup kingusi­naarnerani pissuteqartut takugaluarukkit eqqumiilaassapput allakkakka atuakkakka.

 

Taava Konrad Steenholdt-iminngaanik oqaatigineqarpoq Atuakkiorfik Naqiterivimmullu apeqquteqaatikka oqaaseqarfigineqaramik. Tassani oqaatigineqarput oqaaseq tuniniarneqarneq suunersoq nalulluinnarpara. Uanga tuniniaanermik allamilluunniit taasaqanngilluinnarpunga, tassunga tunngasumik apeqquteqaateqarama qinnutigiinnarpara nassuiaammik pinissara, taannalu neriorsuutigineqarpoq allakkatigut pissasoq kingusinnerusukkut. Taanna qaangiutereer­poq, inereerpoq.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Inatsisartuni inatsiseqarpugut inatsisartut naalakkersuisullu pillugu inatsik 88-mi akuerineqaq­qaartoq, kingullerpaamillu maj-ip aappaani 1997-mi nutarterneqartoq, tassanilu ilaatigut aningaa­sanik akuersisarneq inatsisartut ataatsimiinnerisa avataani allassimavoq itsangavallaalersoq malunngarpoq, nutartertariaqarpoq.

 

Kisiannili Inuit Ataqatigiinni oqaaseqarnitsinni ujartukkatta pingaarnisaat tassaavoq aningaasa­nik torersumik aqutsineq, tassaavoq tulleriiaarineq ukiakkut aningaasamik inatsisissamik suliaqarnermiittoq, taanna ujartorparput. Akineqanngilaq. Massakkut juni-p 4-ani ukioq qiteqqut­toq 169 million-it sinnerlugu aningaasartalinnik allanngorterisariaqarpugut. Pisariaqarsimappat tamanna ajunngilaq, kisiannili nassuiarsinnaasariaqarparput inatsisartuninngaanniit aamma naalakkersuisut nassuiarsinnaasariaqarpaat ukiaakkut tulleriiaarinermi pisariaqartitsinerpassuit allanngortinneqarsinnaanngitsutut pisariaqartitsineq oqaatigiinnartariaqartarsimasagut akissa­qanngilagut, periarfissaqanngilagut, ukiut tallimat utaqqiniarta, 2000 qaangiuppat aatsaat ilissi pisinnaavusi. Atuarfiit eqqarsaatigineqarput, imeqarfiit eqqarsaatigineqarput, nutarterinissat assigiinngitsut eqqarsaatigineqarput, taakku ujartorpagut.

 

Soorunami demokrati nersualaarinninnerinnarmik isumaqartinneqarpat Inuit Ataqatigiinninn­gaanniit tamanna akuersaarsinnaanngilarput. Inuit Ataqatigiit oqaaseqarsinnaasariaqarput illuatungiliuttutut. Isumarput anissinnaasariaqarparput aamma oqaaqqissaarneqassanngilagut oqaaqqissaarissanngitsugut. Oqaaqqissaarineq aamma tassaniippoq naalakkersuisut siulittaasuata ataatsimiinnermi maaniinnarluunniit arlaleriarluni atuligaa nipituallaamik oqalunnerarlugit, ilai nipikippallaamik oqalunnerarlugit. Oqalunnerit taamaattut oqaaqqissaarinerit torinngitsut pisariaqartinngilagut, inatsisartut oqalussinnaatitaavugut, suli killilersuisinnaanermut pisinnaati­taanngilaq naalakkersuisut siulittaasuat.

 

Taavalu umiarsuarmut Disko-mut tunngatillugu kina GT-mut, Greenland Tourism-imut akisus­saanersoq apeqqutigerusupparput, aviisimi issuaanerit inuit taakkua issuarneqartut sapaatip akunnera qaangerlugu aviisineereerput, naqqiutaasinnaasunik oqaaseqanngillat. Ulluinnarni aqutsineq aktieselskab-ini ulluinnarni aqutsisuniippoq imaluunniit siulersuisuniippoq. Tassanilu oqaatsit issuakkavut ilumoorput. Upperinngikkukkit imaluunniit tusarusunngikkukkit illit nammineq taanna ajornartorsiutigivat, naalakkersuisut siulittaasuat.

 

Taamaattumik annilaarutigaarput sooq taama uippakajaartoqartigisoq 16, 5 million-it, massak­kunngooq immaqa Danmark-imi bank-inut ajornartorsiut taanna qaangerneqalerpoq. Sunaana uippakajaarneq? Atassut-ikkut pingaartilluinnaqqissaagaat qangali torersumik aningaasanik aqutsineq massakkut naalakkersuisuutitaqarnermikkut ingerlataat nakkutilliinertaqanngitsumik tupassaarinermik nassataqarpallaaqaaq. Tamanna uanga isumaqarpunga pisussaaffigalugu Inuit Ataqatigiinninngaanniit uparuasallugu. Aamma naalakkersuisut siulittaasuata isumaqartinnias­sanngilaatigut aatsitassanik aqutsinerup nunatsinni nuunneqarnissaanik akerliutinniarsaraluta. Pingaartillugu sorsuutigisarput angulerparput. Kisianni aamma killeqartariaqarpoq allaffilersor­neq, qanoq initutigisumik allaffeqassaagut. Hotel Grønland siornaaginnaq attartorparput, ulikkaareersimammat massakkut Grønlandsbank-i attartussavarput. Pinngortitaleriffik maann­gaanniit nuttussaavoq illussaarsualiunneqarami. Inissat tamakkua utaqqilaarnikkut naammanngil­lat. Aningaasat 25 million-it inuiaqatigiinnut naleqaqaat, eqqaaginnarlugu allaffissaarsuarmik taamatut pilersitsisarneq eqqarsaatigillualaarlugu ingerlanneqartariaqartoq Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut.

 

Kiisalu KNR-mut tunngatillugu naalakkersuisunut ilaasortaq qutsavigaarput. Soorunami arajutsisimanngilarput KNR-ip siulittaasorisarsimasai manna tikillugu naalakkersuisunit toqqar­neqartarmata aamma oqaaqqissaarneqartariaqartartut ilaatigut pisariaqarsimannguatsiarpoq. Kisiannili naalakkersuisoqarfiit ataasiakkaat qaqugukkut pissutsinik KNR-mi pissusiusuni ilisimasaqalersimanerat Sulisoqarnermi Pisortaqarfimminngaanniit nalunaarsukkat najoqqutara­lugit 26-anili aallaartippoq september 1996 naalakkersuisoqarfimmut akisussaasuuvoq aningaa­saqarnermut naalakkersuisoq, taamanikkulli ilisimareersimassagaa naatsorsuutigisariaqarparput. Oktober-ip 22-ani allakkani allakkat KNR-mukartut nuunneri kultureqarnermut naalakkersuiso­qarfimmut apuunneqarput, kisianni immaqa naalakkersuisuminnut apuussimannginnerpaat. Aammarluni november-ip 15-ani kultureqarnermut atuartitaanermullu pisortaqarfik nukingisaar­neqarpoq pissutsit aaqqeqqullugit.

 

Lars Karl Jensen, Siumut:

Siumut-minngaanniit innersuussuteqaratta aningaasat uninngasuutit uninngatiinnarnagit ernior­tinneqarsinnaasunik atorneqarnissaannik isumaqarpunga aningaasaqarnermut naalakkersuisup paatsoora.

 

Nalunngilarput 1 kr.-ni 5 øriuteqaraanni 5 øre tigullugu taava milleriartussaavoq. Kisiannili 5 øre taanna ilisimagaanni inaalillugu erniortussanngorlugu taanna amerlissutaasussaassaaq.

 

Uaniuna oqaravit ukua oqaatsit sakkortulaartut, atupilukkutta aningaasaatigut nungulertussapput, taanna Siumup angunianngimmagu ersarissaatigiinnariga. Aningaasanilli uninngatitsiinnarata uani siunnersuummi taasaqanngikkaluarluta sulisissinnaanerat inuiaqatigiinnut iluaqutaanerusin­naasumik taanna eqqarsaatigeqqugipput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Suna tamarmi siumuinnaq ingerlanneq ajornaqaaq. Aamma naalakkersuisoqatigiit 18.700,00 qassiningukua tunuliaqutaqarnerartut eqqaamasariaqarpaat illuatungiliuttoqarmat aammalu soorunami uagut ikinnerungaaraluaqaluta imaaliallaannaq nipangertitassanngitsugut pasisariaqar­paat.

 

Aamma pisussaaffigaarput pisinnaatitaaffigalugulu uparuartuissalluta isornarsorisatsinnik. Taamaaliortarpugullu aamma taamaaliortuassuugut. Maani kunngeeqqatut inissinniarsarisoqas­sanngilaq, soorlu naalakkersuit siulittaasuat taamaaliortoq.

 

Atassut oqaraluarmat aatsitassamut allaffeqarfimmut tunngasoq ingerlaannaavilluni nipangersip­paa Atassullu susinnaajunnaarlugu inissillugu.  Soormi siunnersuutigineqartut ammaffigalugit oqaloqatigiissutigineqarsinnaassanngillat. Sunaagami demokrati? Oqartoqarsinnaanngilaq uagut naalakkersuisuni aalajangiutereerparput imaaliussuugut imaaliussuugullu. Pissuseq tamanna ajorpoq. Demokratimut naapertuutinngilaq.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami siulittaasumut Mikael Petersenimut tassunga tunngasumik oqaaseqalaassaanga. Tassa kaammattuutigimmagu nuusiortitseqatigiiffiit ilisima­tinneqarnissaat, ajunngilaq taamaaliussaagut. Taanna kaammattuut ajunngitsumik tiguarput.

 

Aamma nuannaarutigaara assut finansudvalgimi formanditut akissaassuseqartut oqariartuutaa erseqqissaanik ilaatigut naalakkersuinermut tunngasoq, tassa naalakkersuisut oqaqqajaasoqartar­mammi ilaatigut aningaasanik atuipiluttugut, immaqa inatsisitigut tunngavissaqanngitsumik. Erseqqissaatigimmagu assut nuannerpoq, nuannaarneq aamma oqaatigisariaqarpoq. Imatut ilaatigut oqarmat finansudvalgi sulisoq inatsisartut imaluunniit taakkua sinniisai aatsaat aqqu­saaqqaarlugit, tassa imaappoq nalakkersuisut siunnersuutaat finansudvalgimi qaffattut imaluunnit tassani isummereeraangamik, taava inatsisartut aqqusaarlugit, taamatut oqariartuuteqarneq as- sut iluarinarpoq.

 

Bjarne Kreutzmann-ip oqariartuutaasa ilaat imminut oqariarneq annertunerusumik pinnagu imatut oqaannassaanga, soorunami tikkuaarusuttut assigiinngitsunik tikkuaassapput. Suuki silarlukkaluallarpat. Silagissuinnarmi tikkuaasoqarneq ajorpoq aamma silarlukkaluarpalluunniit, ajunngilaq.

 

Inuit Ataqatigiit Josef ATuusi@ Motzfeldt-ip oqariartuutaasa ilaat aamma tassani Atassut-ikkor­miut eqqaammagit piffissaq iluatsillugu oqaatigissavara naalakkersuisuni suleqatigiinnitsinni pilersaarusiorluarneq aammalu uppernassuseqartumik pilersaarusiorneq ingerlanniarsimavarput aamma uagut Atassut-ikkunni Siumut-miinnaanngitsoq. Taamaattumik tassanngaannaq nunatta karsia aningaasanik amerlasuunik peqalermat ukiakkut ataatsimiinnermi ilisimareersinnaasi­manngilarput. Assersuutigalu Tele Grønland-ip aningaasat atortinneqartut landskarsimut ataatsikkut taarserniaraat, tassa 230 million kr.-nit. Aamma KNI-ip aningaasat atukkani taarserni­araat 106 million kr.-nit. Taamaalilluni nunatta karsia imaqarnerulerpoq 330 million kr.-nit sinnerlugit.

 

Taamaattumik tamakkua pissappata ataatsikkut ukiakkut ataatsimiinnerup kingornatigut piviu­sunngortut tassaapput aamma nunatta ullumikkut ilisimalikkavut 1996-mi naatsorsuutit taaman­narujussuaq ajunngitsumik kinguneqarmata aningaasanik atorluarsinnaasatsinnik. Suliniarnitsin­nilu taakkua tunngavigalugit qaffatitsivugut assiginngitsunik. Partiit allat oqaaseqaataat akissute­qarfigissanngilakka.

 

Lars Emil Johansen, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Isumaqarpunga erseqqissaatigisariaqarlugu uippakajaartoqanngilaq aamma torersumik nunatta aningaasaatai aqunneqarput. Taanna kialluunniit finanslovimik qupperaasinnaasup takusinnaa­vaa. Aningaasat namminersornerulerattali maannamut torersumik ingerlanneqarnerat ingerlavoq. Aamma uippakkajaaruteqartoqanngilaq.

 

Periarfissaqarpoq marlunnik Disko eqqarsaatigalugu. Landskarsi atukkiisinnaavoq. Landskarsi­mut taanna aningaasartuutaanerussanngilaq. Landskarsi 9 %-mik erniaatigut isertitaqassutigissa­vaa. Takornariat siuarsarneqarnerat siumut aallaallatsinneqassaaq, tamarmik nuannaarutissaannik pisoqaraluarpoq.

 

Kisianni naalakkersuinermik suliallit akornatsinni pissutsit taamaattuaannanngillat. Ilaatigut nuannaarutissarigaluakkavut siunnerfigalugu oqaaserpassuit atorlugit sorsuutigineqartutut oqaluuserisagut piviusunngortinneqalersullu uunarsisoqartarpoq. Aatsitassanut allaffeqarfik ukiut 18-nit kalaallit nunaata namminersornerunerani oqaluuserineqartuarlutik. Maannakkut ilimanar­sivoq nuussinnaanngoripput. Aamma angullatuarutsigu allaffissaqartinnagu qanoq torinngitsigi­simassagaluarpugut. Taamaattumik oqaatigissavara, pilersaarutit tamarmik ajunngitsumik ingerlapput, uippakkajaartoqanngilaq. Aningaasat torersumik aqunneqarput.

 

Allannguutissat 100-t taamannak saqqummiuttariaqarsimanera pisariaqaleraluttuinnarpoq ukiut tamaasa pissutsit allanngortarmata. Qanga suut tamarmik ukiumut ataasiarlugu aalajangerneqar­tarallarmata ajunngikkaluaqaaq. Kisianni qujanartumik massakkut nunarput ulinganut ingerlaga­mi ukioq kaajallallugu pisut allanngorartuarput, ukiakkut naatsorsuutigereersinnaasimanngisat ukiup ingerlanerani allanngortarput. Periarfissat nutaat takkuttarput, periarfissallu nutaat takkun­nerat najoqqutaralugit qanoq iliuuseqarfigalugillu qisuariarfigisariaqarput. Soorlu aningaasaqar­nermut naalakkersuisoq eqqaareeraa kalaallit suliffeqarfiutitta ilaasa aningaasanik landskarsi­minngaanniit atukkaminnik landskarsimut taarsiinerat pilersaarutit sioqqullugit aningaasarpassu­arnik ilaatigut kinguneqartitsisimavoq, taamaattoqarneralu aamma nutaanik aningaasatigut periarfissaqalernermik kinguneqarsimammak. Soorunami aningaasat ilassutitut aningaasaliissu­tissanut inatsisimmut ilanngullugit allannguutitut siunnersuutiginiakkavut amerlisimapput.

 

Ajuusaarpunga sakkortusaartutut oqaluttut akigakkit, allaat taamak oqartariaqarpunga. Alla eqqaanngilara qallunaat oqariartaasiat igalaaminerminngooq sanaamik illoqaraanni ujaqqanik milloortoqallariaanani. Inuit Ataqatigiit Kattusseqatigiillu taama sakkortusaartigisut akineqarlu­tillu kappiasuttarnersuat tupigaara. Soorunami akisinissamut pisinnaatitaavugut. Naalakkersuisut naalakkersuisuunngikkuttalu akisinissamut oqaaseqarnissamut pisinnaatitaavugut. Imaanngilaq akeqanngitsumik Inuit Ataqatigiit Kattusseqatigiillu naalakkersuisunut uparuartuisinnaasutut imminnut piginnaanilissasut. Aamma naalakkersuisuni akisinnaassuseqarpugut. Aamma nipa-ngersitsiniarnerunngilaq. Imaanngilaq akissutissaarukkaanni taassuma akisisup tamanna pisuus­sutigigaa. Oqaatsinik aamma killormut saatitsineq oqallinnermi tulluanngilaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taava taamaalilluta oqaallinneq naammassivoq, kiisami. Taava taasinialissaagut. Ilaasortat qinnuigissavakka issiavimminnut ingeqqullugit. Pingajussaaneerineq, aningaasanut ilassutissat. Siullermik malugeqqussavakka ikinnerussuteqarluni innersuussutit nr. 125 aamma 126 aamma 127. Taavalu 125 tunngavigalugu tassani erseqqissassavara pineqarmata Greenland Tourism A/S erniat 720.000 kr.-ninik qaffanneqassasut, naalakkersuisut siunnersuutaat 1997-mi. Taavalu Siumut Atassut-millu ilaasortaasunit inassutigineqarpoq akuerineqassasoq. Ataatsimiikkatta ikinnerussuteqartut Inuit Ataqatigiit ilaasortaatitaasa inassutigaat siunnersuut akuerineqassan-ngitsoq.

 

Taava aamma inassuteqarnermut akuerineqannginnissaanut isumaqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit akerliusut: 7.

Tamatumunnga akerliusut: 19.

Taasinngitsoortoq: Naamik.

 

Taava konto tullia, tassa allannguutissaq 126 Greenland Tourism A/S sanaartornermut taarsigas­sarisitat, naalakkersuisut siunnersuutigaat aningaasaliissutit 1997-mi 16,5 million kr.ninik qaffanneqassasut, M/S Disko-p allanngortiterneqarnera landskarsimiit tarsigassarsiassatut siunertaralugu. Taanna aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap amerlanerussuteqartut Siumut Atassut-illu ilaasortaanit inassutigaat. Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartup Inuit Ataqatigiit ilaasortaata siunnersuut inassutigaa akuerineqassanngitsoq. Taava akuerineqannginissaanik siunnersuummut isumaqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit: 7.

Tamatumunnga akerliusut qinnuigissavakka nikueqqullugit:19.

Taasinngitsoortut: Naamik.

 

Taava allannguutissaq siunnersuutissat 127 Greenland Tourism A/S akilersuutit, naalakkersuisut siunnersuutigaat aningaasanillu 1997-mi 825.000,00 ...... aningaasat matussutigissavaat M/S Disko-p allanngortiterneqarnerata aningaasalersornerata landskarsimit taarsigassarsianik akiler­suutit. Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut Siumut Atassut-illu ilaasortaatitaasa inassutigaat aningaasaliissummi 1997-mi 825.000 kr.-nit ukiunilu missingersuu­siorfiusuni 1,7 million kr.-ninit ikilineqassasut. Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut Inuit Ataqatigiit ilaasortaatitaasa inassutigaa siunnersuut akuerineqassanngitsoq. Taava akuerineqan-nginnissaanut isumaqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit: 7.

Tamatumunnga akerliusut qinnuigissavakka nikueqqullugit: 20.

Taasinngitsoortut: Naamik.

­

Taava maannakkut taamatut ilassutissatut inatsisissamut siunnersuut allannguutissai ilanngullu-git akuerineqartoq tamarmiutillugu taama isikkoqarluni akuerineqarnissaanut isumaqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit: 27.

Akerliusoqarpa?: Naagga.

Taasinngitsoortoqarpa?: Naagga.

 

Taamaalilluni ilassutissanut aningaaliissutissanut inatsisissaq 1997-mut akuerineqarpoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.