Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 06		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngornermi 19. maj 1998 nal. 17.10.

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 6

 

Landskarsip 1997-mut naatsorsuutaasa saqqummiunneqarnerat.

(Aningaasaqarnermut, Ineqarnermullu Naalakkersuisoq)

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 59

 

Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqarnissaanut atatsimiititaliap isumaliutissiis­sutaa.

(Kristine Raahauge, Ataatsimiititaliap siulittaasua)

 

 

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Taavalu erseqqissaatigissavara suli immikkoortut arfineq marluk suli suliassarigatsigit. Taamaat­tumik aamma naalisaanissamut periarfissaq aamma eqqaasitsissutigissallugu.Tikissavarpullu immikkoortoq 6 taavalu aamma 59 taakkua imminnut attuumalluinnarmata apeqqutigissavara ataatsimoortumik taakkua oqaaseqartussat oqaaseqarfigisinnaaneraat. Akuerineqarsinnaappallu taanna, tassa imminut attuumalluinnarmata taakkua sulissat. Ajorineqanngilaq. Taavalu siulliu­tissavarput immikkoortoq nr. 6 landskarsip 1997-mut naatsorsuutaasa saqqummiunneqarnerat.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Ukiumut aningaasanut inatsiseqarfimmut 1997-mut landskarsip naatsorsuutai matumuuna Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiutissavakka. Ingerlatsinermut sanaartornermut taarsigas­sarsisarnermullu naatsorsuutit 1997-mi 89 mio. kr-ninik sinneqartooruteqarput. Taakku aningaa­sanut inatsimmut kiisalu ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisinut 241 mio. kr-nik aningaasarta­linnut sanilliullugit pitsanngoriaataapput.

 

Tassami 1997-mi ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisip aappaata akuersissutigineqarnerani 152 mio. kr.-nik amigartooruteqarnissaq naatsorsuutigineqaraluarmat. Naatsorsuutit inernerisa Namminersornerullutik Oqartussani pingaarnerusutigut aningaasanik aqutsinerup naammaginar­tumik ingerlanera aammalu landskarsip taarsigassaanik akilersuinitta ingerlatiinnarneqarsinnaa­nera takutinneqarput.

 

Ukiumi naatsorsuuseriffiusummi landskarsip isertitai katillutik 4.148.000 mia. kr.-niupput. 1997-mi aningaasanut inatsimmi ilassutitut aningaasaliissutinut (inatsisit)? (ilassutit)? ilanngullugit 4.131.000 mia. kr.-nit aningaasaliissutigineqarput. Taamaattumik 47 mio. kr.-nik isertitaqarneru­simavugut imaluunniit assigiinngissut 1,1 %-usimalluni.

 

Isertitaqarnerunermut pissutaapput naatsorsuutigisanit amerlanerusunik akileraarutitigut isertita­qartoqarsimaneq. Aammalu ingerlatsinermi sanaartornermit taarsigassarsisitsisarnermilu sinneqartooruteqarnerup malitsigisaanik erniatigut isertitaqarnerusimaneq.

 

Ukiumi naatsorsuuteqarfiusumi landskarsip ingerlatsinermut aningaasartuutai katillugit 3.472.000 mia. kr.-upput. Aningaasanut inatsimmi ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisit ilanngullugit 3.500.000 mia. kr.-nit aningaasaliissutigineqarmata. Taamaalilluni 8. mio kr.nik atuisoqannginnerusimavoq. Tassa nikingassut 0,2 %-ulluni nikingassut missingersuutinut sanilliullugu annikeqimmat tamanna takussutissaavoq 1997-mi ingerlatsinermik qulliunerusumik aqutsinerup naammaginarsimanera.

 

1997-mi sanaartornermi aningaasartuutit katillutik 637 mio. kr-upput 1997-mi ilassutitut aningaasaliissutini inatsisip aappaata akuersissutigineqareerneratigut sanaartornermut aningaasa­liissutit 826 mio.kr-upput taamaattumik matumani atuinikinneruneq 188 mio kr.-uvoq.

 

Taakkunannga ileqqaarneqavissut 16 mio. kr-niupput 162 mio.kr-nillu sanaartornermi kinguarto­orutit assigiinngitsut pisuusimallutik. Oqaatigineqarsinnaavoq nunap immikkoortuini timmisartu­nut suluusalinnut mittarfiliortiternerit sukkassusiat allannguuteqarmat 70 mio.kr.ninut naaper­tuuttumik. Aammalu pisortat sanaartorfigisaaneranni 16 mio. kr.-nik atuinikinnerusoqarluni. Kiisalu ineqarnermut ineqarnermut 55 mio. kr-ninik atuinikinnerusoqarpoq.

 

Inatsisartut piginnaatitsinerisigut sanaartornerup sukkassusiata allanngorarneranik pissuteqartu­mik sanaartornermut aningaasaliissutinit atornikinnerusat ukiup tullianut atugassanngorlugit nuunneqartassapput. Tamatuma kinguneranik 1997-mi sanaartornermut atornikinnerusat amerla­nersaat 1998-mi aningaasartuutigineqarumaarput. Taammaattumillu Naalakkersuisut 1998-mut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsissaannut siullermut siunnersuutaanni 1997-mi sanaartorner­mut aningaasaliissutitut atorneqanngitsut 167 mio-nit aningaasaliissutigeqqittassatut ilanngunne­qarput.

 

Suliassanik ataasiakkaanut kinguartoortunilli aningaasaliissutit atorneqanngitsut 1998-mi atorneqassapput. 1998-mi aningaasanut inatsimmi sanaartornermut atugassat ukiuni siuliini aningaasaliissutinut piviusorsiortunut sanilliullugit amerlaneroreeqaat. Ukiuni kingullerni misilittakkat takutippaat illersorneqarsinnaasumik piviusorsiortumillu 600 mio. kr.-nit 650 mio. kr.-nillu akornanni sanaartornermut atorneqarsinnaasut taamaattumik ilassutitut aningaasaliisuti­nut inatsimmut siullermut atatillugu Naalakkersuisunit siunnersuutigineqarpoq 1998-mi sanaar­tornermi aningaasaliissutit piviusorsiortumik amerlassuseqassasut. Aammalu sanaartornermut missingersuutit misissoqqissaarneqassasut.

 

Tamanna ima isumaqarpoq, suliat ingerlasut pilersaarutaasullu attatiinnarneqassasut ukiunulli arlaqarnerusunut siaruarlugit. Tamatuma suliassanut ataasiakkaanut qanorpiaq piviusunngortin­neqarnissaa ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissat aappaannut atatillugu siunnersuutigine­qarumaarpoq.

 

Ukiumi naatsorsuuteqarfiusumi 1997-mi ingerlatsinermut sanaartornermut taarsigassarsisitsisar­nermullu inernerit taarsigassarsisitsisarnermut tunngasortaani 40 mio.kr-nik isertitsisoqarsima­voq. Aningaasanik ilassutitullu aningaasaliissutinut inatsisini 42 mio.kr.ninik isertitaqartoqarnis­saa missingersuusiorneqarsimavoq. Taamaattumik tamatumani 2 mio. kr-ninik isertitakinneruso­qarpoq.

 

1997-mi naatsorsuutit Namminersornerullutik Oqartussat kukkunersiuisuinit avataaneersunit immikkut oqaaseqarfigineqanngillat. Tamanna isumaqarpoq, kukkunernik amigaatinilluunniit annertunerusunik siumuisoqarsimanngitsoq. Aammalu naatsorsuutit eqqortutut isigineqartut.

 

Taamaattorli kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq suleqatigilluarlugu Namminersornerullutik Oqartussat naatsorsuusiortarnerata aningaasanillu aqutsinerata pitsanngorsartuartoqarnissaa, patajaallisaajuartoqarnissarlu Naalakkersuisut qilanaaraat. Ataatsimut isigalugu 1997-mut naatsorsuutit inernerat naammaginartutut isigisariaqarpoq.

 

Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamit suliarineqaqqinnissaminnut ingerlateqqitsinnagit ataatsimiititaliap suleriaatsiminik allanngortitsinissamut 1997-mi ukiakkut ataatsimiinnermi isumaliutersuutai oqaaseqarfigilaarusuppakka.

 

Landskarsip naatsorsuutai ullumi Naalakkersuisut saqqummiuppaat inatsisartut innutaasullu landskarsip aningaasatigut killiffianik piaartumik paaasitinneqarnissaat siunertaralugu. Landskar­sip naatsorsuutai saqqummiunneqanngillat siunertaralugu ullumikkut inatsisatunit akuersissutigi­neqarnissaat. Suliassap nammineq qanoq issusia pissutigalugu naatsorsuutit kukkunersiuisut kukkunersiuisimanerminnut uppernarsaataat aammalu kukkunersiuisimanermut uppernarsaatini isornartorsiutaajumaartunut Naalakkersuisut nassuiaataat kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamit misissorneqareerpata aatsaat akuersisoqarsinnaavoq.

 

Tamatumunnga atatillugu kukkunersiunermut ataatsimiititaliami naatsorsuutinik kukkunersiusi­manermullu uppernarsaatinik suliaqartarnerup upernaakkut ataatsimiinnerup nalaani pisarnissaa kissaatigineqarpoq. Ilisimatitsissutigissavara landskarsip naatsorsuutai aatsaat suliarineqarsin­naammata kommunit suliffeqarfiillu imminnut aquttut tamarmik landskarsimut sanilliullugu naatsorsuutiminnik saqqummiussereeraangata, imaluunniit saqqummiussereersimalerpata.

 

Taamaattumik aatsaat aprilip 1-ata missaani naatsorsuutit naammassineqarsinnaasarput. Tamatu­ma kingornatigut sapaatip akunnera ataaseq marlulluunniit ingerlareerpata kukkunersiuisimarner­mut uppernarsaatit pissarsiarineqassapput. Tamatumalu kingorna nassuiaatissaajumaartunik pissarsiniartoqassalluni. Taamaattumik naatsorsuutit atortussallu taakkununnga tunngasut upernaakkut ataatsimiinermi kukkunersiunermut ataatsimiititaliamut suliassanngorlugit saqqum­miunneqartarnissaat piffissaq eqqarsaatigalugu assut ajornakusoortussaavoq.

 

Aamma ilisimatitsissutigisinnaavara kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap uppernarsaatitut pisortaqarfiit nassuiaataat Naalakkersuisunut saqqummiunneqareerpata taakku inatsisatut kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaannut nassiunneqassammata. Taamaaliornikkut ataatsimiiti­taliap aasap ingerlanerani suliarinnissinnaaqqullugu.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit landskarsip naatsorsuutai kukkunersiuiner­mut ataatsimiititaliamut suliassanngortippakka.

 

Marlunngornermi 19. maj 1998 nal. 17.18

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 59

 

Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqarnissaanut atatsimiititaliap isumaliutissiis­sutaa.

(Kristine Raahauge, Ataatsimiititaliap siulittaasua)

 

Kristine Raahauge, Ataatsimiititaliap siulittaasua saqqummiussissaaq:

Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut atatsimiititaliap landskarsip naatsor­suutai pillugit isumaliutissiissutaa saqqummiutissavara. Qulinillu qupperneqarmat inatsisartut siulittaasuata akuerissappanga naalisarusuppara.

Naalakkersuisut landskarsip 1997-mut naatsoruutaat inatsisartut allattoqarfianut 27. april 1998 tunniuppaat. Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqarnissaanut atatsimiititaliamut ilaasortat, siulittaasoq Kritine Raahauge, Knud Sørensen, Lars Sørensen aamma Finn Karlsen ullup taassuma kingorna naatsorsuutit peqqissaartumik misissuataarsimavaat. Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarneranut atatsimiititaliap nalinginnaasumik oqaaseqaatai.

 

Aallaqqaasiullugu landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarneranut ataatsimiitsitaliap oqaatigissavaa nukissiorfiit aamma amutsiviit naatsorsuutaasa tamanut saqqummiunneqartut atsiorneqanngikkaluartut ataatsimiititaliaq Naalakkersuisut pissutsinut taakkununnga erseqqis­saateqarnerata kingorna suliffeqarfiit marluullutik naatsorsuutaannik kiisalu taakkununnga atasunik kukkunersiuisut oqaaseqaataanik atsiukkanik  tigusaqarmat.

 

Taamaasilluni inatsisartut landskarsip naatsorsuutaasa pissusissat eqqorlugit suliarineqarsinnaa­lernerat qulakkeerneqarsimammat landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut atatsimiititaliap nalinginnaasumik oqaaseqaataanut ingerlaqqisaagut.

 

Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut atatsimiititaliap iluarisimaarlugu paasivaa landskarsip naatsorsuutaanik kukkunersiuisut avataaneersut kukkunersiuisut oqaaseqaa­taanit oqaaseqarsimannginnerat. Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut atatsimiititaliap aammattaaq iluarisimaarpaa ataatsimiitsitaliap 1997-mi ukiakkut katersuunnermi kissaatigalugu kaammattuutaa malinneqarsimammata. Ataatsimiititaliallu ajuusaarutigaa kaammattuutinut taakkununnga atatillugu suliat aallartinneqarsimagaluartut suliassat taakku ulloq manna tikillugu inaarsarneqarsimanngimmata.

 

Tassunga atatillugu naatsorsuusiornermut ilitsersuutinut aammalu qarasaasiaqarnermi suli isumannaannerulersussamik kissaatigisat tikkuarneqarsinnavoq. Landskarsip naatsorsuutai kukkunersiorneqartarneranut ataatsimiititaliap nuannaarutigaa Namminersornerullutik Oqartussat akissarsialerinermik periaasiat naleqqussarlugu aallartinneqarsimammat.

 

Oqaatigineqarpoq naleqqussaaneq taanna 1998-p naanerani naammassineqarumaartoq. Ataatsi­miititaliap tassunga atatillugu kissaatiginartippaa kukkunersiueriaatsip taamaattup aammattaaq suliffeqarfinnut namminersortitanut kukkunersiuinermi ilitsersuutinik ilanngunneqarnissaa.

 

Ataatsimiititaliaq Namminersornerullutik Oqartussat immikkoortortaanut ataasiakkaanut atatillugu isumaqarpoq immikkoortortat taakkua isertitarisinnaasaasa annertunerusumik immik­koortiterneqartalernissaat. Taamaalilluni ataatsimiititaliap ilimagaa landskarsip naatsorsuutaasa ilusilersugaaneranni siunissami kissaatigisaq taanna atorneqalerumaartoq. Ataatsimiititaliap naatsorsuutit tunniunneqartartut ilusiligaanerannut Naalakkersuisunut inassutigissavaat siunissa­mi ingerlatsinermut aningaasartuutit naatsorsuutini tunniunneqartuni ukunani atorneqartumit anginerusumik immikkoortiterneqartalernissaat.

 

Ataatsimiititaliap paasinninnera tunngavigalugu ingerlatsinermut aningaasartuutinut peqqissaar­nerusumik naatsorsuisalernissaq pisortat aningaasaannik qanoq atuisarnerannik  innuttaasut paasinninnerulernissaanut aqqutissiuusseqataassaasoq taamaalilluni ingerlatsinikkut ammaneru­sumik ilapittuutaalissalluni.

 

Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut atatsimiititaliap pissuseq 1995-p kingorna peqqissimasoq erngummatigaa. Sanaartornermi nikittoornerit ima annertutigilersimap­put kukkunersiuisut avataaneersut suliariniakkat aqunnissaanut sakkussat piviusunngortinnissaa­nik kissaateqalersimammata, saqqummiussinissamillu inallugit.

 

Kissaatigisaq taanna ataatsimiititaliap tamakkiisumik taperserpaa. Taamaattumillu landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut atatsimiititaliap isumaqatigiissup Naalakkersuisu­nut inassutigaa piaarnerpaamik suliariniakkap aqunneqarnissaanut sakkussat piviusunngortinne­qarnissaat. Taamaalilluni sanaartornermut atugassat missingersuutit aammalu aningaasat atukkat sanaartornermut atukkat akornanni nikittoornerit ukiup aningaasanut akuersissuteqarfiusup iluani malunnartumik millisinneqaqqullugu.

 

Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut atatsimiititaliap allanut tunngasut ukua oqaaseqarfigisimavai tassalu Naalakkersuisoqarfinnut suliassaqarfik 10.19 aamma Anin­gaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi sulissaqarfik 20.29 Isumaginninnermut Sulisoqarnermut, Pisortallu suliffeqarfiutaannut Naalakkersuisoqarfik suliassaqarfik 30-miit 39-mut. Kultureqarnermut Ilageeqarnermut Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisoqarfik suliassaqar­fiit 40-nii 49-mut. Peqqinnissamut Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfik suliffeqarfiit 60-miit 69-mut aammalu Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarneran­nut atatsimiititaliap suleqqinnissaminut tunngatillugu ukua suliarisimavai.

 

Ataatsimiititaliap tu..minut atatillugu suliaqarfinni pingaarnerni ukunani Naalakkersuisunut apeqquteqaateqarfigai. Naatsorsuusiornermut ilitsersuutip qarasaasianik nakkutilliivik, suliffin­nut atatillugu biilit taakkualu akileraarutitigut nalikillillugit naatsorsuusiorneq Naalakkersuisut aamma aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiit aamma Namminersornerullutik Oqartussanit pigine­qartut akornanni kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit. KNR-p nalunaaruteqartarnerata nangin­nissaa 1997-mi siunnersuutinik avataaneersuni atuineq. Tassalu taakku amerlanersaat tigoreeris­mavagut suleqqinnissatsinnut atortussagut.

 

Naggasiullugu Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut atatsimiititaliap isumaliutissiissutikkut ugguuna landskarsip naatsorsuutaanik saqqummiussilluni oqaluuserinnin­nerup ataatsikkut pinissaanut siullermeerluni suliaqarpoq. Landskarsip naatsorsuutaasa kukku­nersiorneqartarnerannut atatsimiititaliap inatsisartunut inassutigissavaa inatsisartut isumaliutis­siissummut uunga isumaqataanermikkut aammattaaq ataatsimiititaliap inassuteqaataanut tassa landskarsip naatsorsuutaasa saqqummiunneqarnerat siunissami pisassasoq katersuunneq Naalak­kersuisut Landskarsip naatsorsuutaasa saqqummiussiffissaatut kissaatigisaat ullunik 14-nik sioqqullugu. Taamaalilluni Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut atatsimii­titaliap isumaliutissiissummik saqqummiussaqarnera uiggiutiinnarlugu pisalerluni.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Akissuteqarpoq:

Aallaqqaamut siulittaasoq qinnuigissavara naalisaanissannut akissuteqaatit agguaatereermata, taamaattumik naalisaassaanga. Aatsaannguaq Landskarsip naatsorsuutaasa 1997-mut tunngasut saqqummiuppakka. Taamaattumik naatsorsuutit inerneri uani oqaaseqarfigissanngilakka.

 

Inatsisartulli kukkunersiornermut atatsimiititaliaat maanna isumaliutissiissumminnik ataatsimiiti­taliallu maannamut sulisimaneranik  oqaaseqaataanik assigiinngitsunik saqqummiussaqarpoq. Aallaqqaasiullugu oqaatigissavara nuannaarutigigakku paasillugulu suliniutit Naalakkersuisut aallartissimasai arlallit ataatsimiititaliap iluarisimaarai.

 

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq Grønlandsbankemi allaffissamik pisineq pillugu oqaase­qaateqarpoq. Ilisimatitsissutigisinnaavara pisinerup qanoq ingerlasimanera pillugu nassuiaammik aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq Naalakkersuisuninngaaniit ilisimatitsissutinik nassinneqar­simammat. Taamaattumik nassuiaat taanna apeqqutinik kukkunersiunermut ataatsimiititaliap saqqummiussaanik qulaajaasoq innersuussutigissavara. Nassuiaat taanna aamma kukkunersiui­nermut ataatsimiititaliamut nassiunneqassaaq.

 

Boligstøttemut ineqarnermullu akiliutinut tunngatillugu akiitsut pillugit ataatsimiititaliap oqaaseqaatai eqqarsaatigalugit Naalakkersuisut sinnerlugit ilisimatitsissutissavara Bolitstøttemut akiitsut illunut 2000-t missaannut agguataarsimammata. Taamaattumillu ajornarluni peqatigisaa­nillu pissusissamisuussanani illunut taamak amerlatigisunit anisitsiortussalluni pinngitsaaliilluni­luunniit arsaarinnissuteqassalluni.

 

Naalakkersuisut 1998-mi ukiakkut ataatsimiinnermut inissialiornermut tapiissuteqartarnermut inatsisit nutarterneqarnissaanut siunnersuuteqarniarput. Ilaatigullu siunnesuutiginiarlugu Bolig­støtte pillugu peqqussummi atuuttumi allanngortitsisoqarnissaa ilaatigut boligstøttenut tunngasu­ni akiitsutigut ajornartorsiutit atuuttut iluarsineqarnissaat siunertaralugu.

 

Ataatsimiititaliap uparuarpaa 1997-mut isumaginninnermut suliffeqarnermut pisortallu suliassa­qarfiutaannut pisortaqarfik naatsorsuutit pillugit nalunaarusiorsimanngimmat. Ilisimatitsissutigi­neqarsinnaavoq nalunaarusiaq taanna maanna suliarineqarsimalermat ataatsimiititaliamullu ingerlateqqinneqarsimalluni. Kukkunersiunermut ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammat­tuutigaa Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut, Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmi aningaasatigut aqutsinerup pitsaanerulernissaa sulissutigeqqullugu.

 

Tamatumunnga atatillugu Naalakkersuisut malugeqqussavaat Naalakkersuisoqarfinni tamani aningaasatigut aqutsinerup ineriartortinneqarlunilu pitsanngorsaavigineqartuarnissaa Naalakker­suisut nalinginnaasumik ataavartumik Naalakkersuisut ingerlattuarmassuk. Naalakkersuisulli immikkut maluginiarumaarpaat Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut, Ilinniartitaanermut Naalak­kersuisoqarfimmi aningaasatigut aqutsineq pitsanngorsarneqarnersoq.

 

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap isernartorsiorpaa suliffeqarfiit tamarmik suli naatsorsuu­serinermut ilitsersuusiorsimanngimmata. Naalakkersuisut majip 5-ni 1998 ataatsimiinnerminni tamanna oqaluuseraat, suliniutissallu assigiinngitsut pillugit aalajangiillutik. Taamaalillutik Naalakkersuisut naatsorsuutigivaat ajornartorsiut maanna naammassiillugu iluarsineqassasoq.

 

Qitiusumik naatsorsuuserisoqarfik Namminersornerullutillu Oqartussat kukkunersiuisui avataa­neersut ikiortigalugit. Suliffinnut atatillugu biilit taakkulu akileraarutitigut nalingisa nalunaartuti­gineqartarnerat Naalakkersuisut aammalu aktiaateqarluni ingerlatsiveqarfiit Namminersornerul­luni oqartussanit pigineqartut akornanni kiffartuussinissamik isumaqatigiissut KNR-p nalunaaru­teqartarnerata nanginnissaa. Kiisalu 1997-mi siunnersortinik avataaneersunik atuineq pillugu ataatsimiititaliap Naalakkersuisut apeqqutigineqaatai eqqarsaatigalugit, ilisimatitsissutigisinnaa­vara paasissutissiissutit  kissatigineqartut Naalakkersuisunit kukkunersiunermut ataatsimiititalia­mut nassiunneqarsimammata.

 

Naggataatigut oqaaseqarfiginiarpara ataatsimiititalip inassuteqaataa inatsisartut ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanut isumaqataanermikkut inatsisartut naatsorsuutaasa siunissami katersuun­nissaq Naalakkersuisut landskarsip naatsorsuutaasa saqqummiunneqarfissaattut tassa ullunik 14-nik sioqqullugu saqqummiunneqartalernissaanik aammattaaq tapersiinissamik. Taamalu kukku­nersiunermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissusiornera saqqummiussinermut uiggiutiinnarlugu pisalerluni.

 

Naalakkersuisut isumaqarput ukiakkut katersuunnissamut atatillugu saqqummiussinissaq tulluanngitsoq. Tassami Naalakkersuisut isumaqartuarmata landskarsip naatsorsuutaasa inernerat piaarnerpaamik saqqummiunneqartariaqartoq. Taamaalilluni inatsisartut innuttaasullu nunatta aningaasaqarnikkut ingerlanneqarneranik paasitinneqarnissaat piniassammata.

 

Aammalu inernera ilaassutitut aningaasaliissutinut inatsimmut aammalu aningaasanut inatsisissa­tut siunnersuutit suliarineqarnerinut atatillugu aningaasaqarniarnikkut isumaliutinut ilanngunne­qartarsinnaaniassammata. Naalakkersuisut naatsorsuutit saqqummiunneqarnissaannut akisus­saammata Naalakkersuisut aalajangiusimaniarpaat naatsorsuutit suliarineqarnermik kingorna piaarnerpaamik saqqummiunneqartarnissaat. Tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisut kukku­nersiunermut ataatsimiititaliap landskarsip naatsorsuutaasa saqqummiunneqartarnissaat pillugu inassuteqaataat isumaqatigalugu taasisiinnaanngillat.

 

Taarsiullugu Naalakkersuisut siunnersuutigissavaatkingorna Naalakkersuisut landskarsip naatsorsuutai Naalakkesuisut akuersiuinerisa kinguninngua kukkunersiunermut ataatsimiititalia­mut nassiuttassagaat. Tassalu imaappoq naatsorsuutit naqinneqarlutik saqqummiunneqartinnagit kukkuneriuinermik nalunaarut tamatumunnga akissuteqaatit ukioq maannatut piaarnerpaamik kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamut nassiunneqartassapput. Taamaalilluni ataatsimiititaliaq upernaakkut kukkunersiuinermut atatillugu suliaminik aallartissinnaaniassammat.

 

Upernaakkut katersuunnissat qaqugukkut inatsisartunit ukiut tamaasa allanngortinneqartarpoq. Taamaattumillu upernaakkut katersuunnissamut atatillugu landskarsip naatsorsuutaasa qaquguk­kut saqqummiunneqartarnisaasa malittarisassaliornissaat assut ajornakusoorpoq.

 

Naalakkersuisut siunissami anguniarpaat landskarsip naatsorsuutaanik saqqummiussisarnerup upernaakkut katersuunnissaa ullunik 14-nik sioqqullugu pisarnissaa. Taamaattorli suliap qanoq ittuussusia apeqqutaatillugu tamanna pillugu aalajangersimasumik neriorsuuteqartinnani uper­naakkut katersuunnissap ukiut tamaasa allanngortinneqartarmat.

 

Naggataatigut oqaatigissavara Naalakkersuisut sinnerlugit oqassaanga inassuteqaatit kaammat­tuutillu kukkunersiunermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissumminut ilanngullugit saqqummius­sai Naalakkersuisut tusaatissatut tigummatigit. Uangalu Naalakkersuisut sinnerlugit kukkunersiu­nermut ataatsimiititaliaq suliaq pillug qutsavigissavara. Suliassallu inatsisartunut oqaluuserisas­sanngortillugit.

 

Ruth Heilmann, Partiip Siumup oqaaseqartua:

Qujanaq. 1997-mi landskarsip naatsorsuutaasa saqqummiunneqarnerinut tunngatillugu Siumumii annertunerusumik uparuagassaqanngilagut. Naalakkersuisut sinnerlugit Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisup landskarsip naatsorsuutaanut oqaaserisai tutsuiginartuutillugit iluarisimaarlugillu isumaqatigaavut. Siumumiit maluginiarparput 1997-mi naatsorsuutit 89 mio. kr.-ninik sinneqartoorfiusut. Uffa 1997-mi ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisit aappaata akuersissutigineqarnerani 152 mio. kr..ninik amigartooruteqarnissaq naatsorsuutigineqaraluartoq.

 

Nuannaarutigaluguli naatsorsuutit inernerisa Namminersornerullutik Oqartussanit pingaarnerusu­tigut aningaasanik aqutsinerup naammaginartumik ingerlanera aammalu landskarsip taarsigassaa­nik akilersuinitta ingerlatiinnarneqarsinnaanera takutinneqarmat.

 

Aammalu Siumumiit maluginiarparput ukiumi naatsorsuuteqarfiusumi katillugit 4.178 mia. kr.-niusut 1997-mut aningaasanut inatsimmi ilassutitut aningaasaliissutini inatsisit 4.131 mia. kr-ninik aningaasaliisutigineqarsimallutik. Taamaattumik 47 mio. kr.-ninik isertitaqarnerusimalluta imaluunniit assigiinngissut 1,1-ulluni. 1996-mi naatsorsuutinut saqqummiunneqartuniit 0,2 %-nik qaffalaarsimallutik.

 

Kiisalu Siumumiit maluginiarparput sanaartugassanut pilersaarutaasut ilaannut 16 mio. kr.-nit ileqqaarneqarsimasut. Taakkua saniatigut 1997-mittaaq 162. mio. kr.-nillu sanaartugassatut assigiinngitsunut kinguartoornerit pissutaallutik atunngitsoorneqarsimallutik. Siumumiillu 1997-mi sanaartornikkut atunngitsuukkat nalilersorluariarlugit 1998-mi ingerlanneqarnissaat kissaati­gaa.

 

Taamatut oqaaseqarluta landskarsip 1997-mi naatsorsuutit naammaginartutut isigalugit akuer­saarpagut. Landskarsip kukkunersiunermut ataatsimiititaliaani kukkunersiuinermut oqaaseqaatit aallaavigalugit Siumumiit nalilersorluarialugit imatut naatsumik oqaaseqarfissavagut.

 

Siorna ukiakkut landskarsip naatsorsuutai pillugit kukkunersiunermut ataatsimiititaliap kissatigi­saata inatsisartunit ilalerneqartup malitsigisaanik Siumumiit nuannaarutigaarput landskarsip naatsorsuutaasa saqqummiunneqarneranut atatillugu kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap inassuteqaatiminik saqqummiussaqarnissaa anguneqarsimammat.

 

Tamatuma takutippaa Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfiup inatsisartullu kukkunersiuner­mut ataatsimiititaliata suleqatigiillutik suliassamik pingaartitsillutik sulilluarsimanerat. Landskar­sip 1997-mut naatsorsuutai pillugit kukkunersiunermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa aammalu Naalakkersuisup akissutaanut tunngatillugu Siumumiit imatut oqaaseqassaagut.

 

Siumumiit nuannaarutigaarput 1996-mi naatsorsuutit kukkunersiorneqarneranut atatillugu uparuarneqarsimasut 1997-p naatsorsuutaasa kukkunersiorneqarneranut atatillugu pitsanngoriaa­taasutut tikkuarneqartut arlaqaqisut aaqqiivigineqarsimammata, ilaalu suli aaqqiiviginiarneqarlu­tik. Aammalu iluarisimaarlugu landskarsip naatsorsuutaanik kukkunersiuisut avataaneersut kukkunersiuisut oqaaseqaataannit uparuaallutik oqaaseqarsimannginnerat.

 

Inatsisartut kukkunersiunermut ataatsimiititalianit Siumup suleqataanera tunngavigalugu kukkunersiuinermik ataatsimiititaliap sulereerluni oqaaseqaatai inassuteqaataalu tunngaviatigut tapeserpagut.

 

Knud Sørensen, Atassutip oqaaseqartua:

Oqaaseqajuippallaaqigama takinaalaassavakka. Landskarsip 1997-mut naatsorsuutai 89mio. kr.-ninik sinneqartooruteqarsimasut Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisumit saqqummiunneqartut Atassummiinngaaniit iluarisimaarpagut.

 

Ingerlatsinermut, sanaartornermut taarsigassarsisitsisarnermullu aningaasartuutissat kiisalu 1997-mi landskarsip aningaasanut inatsisaanut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisip aappaata akuersissutigineqarnerani 152 mio. kr.-ninik amigartooruteqarnissaq naatsorsuutigineqarsimaga­luartoq 1997-mi landskarsip aningaasartuutissanut isertitassaanullu naatsorsuutinut sanilliuk­kaanni 141 mio. kr.-ninik pitsanngoriaateqarsimanera Atassummiinngaaniit tulluusimaarutigaar­put.

 

Landskarsip 1997-mi isertitai 4.178 mia. kr.-ninik amerlassuseqarput, 47-nik pitsanngoriaateqar­lutik. Pitsanngoriaatit amerlanersaat akileraarutitigut isertinneqarsimapput. Matumuuna Atas­summinngaaniit oqaatigissavarput landskarsip isertitaasa 4.178 mia. kr.-niusut taakkunannga 2.512.mia. kr.-nit Qallunaat naalagaaffiata Namminersornerullutik Oqartussanut tapiissutigisi­mammagit. Tassa landskarsip isertitaasa tamarmiusut 60 %-tii.

 

Aamma Atassumminngaaniit Namminersornerullutik Oqartussat nunanut allanut akiitsui suli 881mio. kr.-ninik amerlassuseqarmata. Taakkulu pinngitsooratik akilersorneqartussaallutik. Tassa landskarsip nunatsinni akileraarutitigut, nioqqutissat akitsuutaasigut allatigullu isertittagaa­sa 1.666. mio kr.-usut 52 %-tii Qallunaat naalagaaffianit ataatsimoortumik Namminersornerullu­tik Oqartussanut tapiissutaat ilanngunnagit.

 

Tamakku aamma pisariaqalersippaat aningaasatigut ingerlatsinermi paarsilluarnissaq. Qujanartu­mik ukiuni kingullerni Namminersornerullutik Oqartussat aningaasatigut ingerlatsinerat pitsann­goriartuinnarsimavoq. Soorlu landskarsip 1997-mi naatsorsuutaasa saqqummiunneqartut tamanna aamma takutikkaat. Matumuuna Atassummiit aningaasatigut ingerlatsilluarnerup nangittumik ingerlateqqinneqarnissaa Naalakkersuisunit kaammattuutigissavarput.

 

Aamma Atassummiit piumasarissavarput Namminersornerullutik Oqartussat allaffissornikkut ingerlatsilluarnissaat pikkorissunillu sulisoqarnissaat eqqarsaatigalugit pisortaqarfiit ukiut tamaasa sulisorisanik nalunaarsuusiortalernissaat Atassummiit assut pingaartutut isigigatsigu. Tassa suliassat suulluunniit pitsaasumik suliarineqartarnissaat naammassineqartarnissaallu tamatumani aamma pingaartutut isigilluinnaratigu.

 

Tassalu Atassumminngaaniit landskarsip 1997-mi naatsorsuutaanut oqaatigiumasagut.

 

Taavalu atagu kukkunersioriartigit. Atassumiit Kukkunersiunermut Ataatsimiititaliap isumaliu­tissiissutaa misissorluareerlugu oqaatigissavarput Kukkunersiunermut Ataatsimiititaliap isuma­liutissiissutaa annertuujummata malunnarluni peqqissaartumik malittarinnilluarlunilu suliaasoq. Pissutsit assigiinngitsut malittarilluarneqarlutik misikkarissumik uparuarneqartarsimapput, arlitsigullu inassuteqaatit piumasaqaatillu ersarissut aammalu sanioqqukkuminaatsut tikkuarne­qarlutillu kissaatigineqartarsimallutik. Naatsumik oqaatigalugu kukkunersiuineq eqqortoq.

 

Atassummit maluginiakkatta ilagaat landskarsip naatsorsuutaasa pissusissat eqqorlugit suliarine­qarsimanerannik ataatsimiititaliaq qularuteqarani ersersitsinera. Tamanna suli pitsanngoriarner­mik ersersitsimmat minnerunngitsumillu naatsorsuutinik kukkunersiuisartut avataaneersut kukkunersiuisutut oqaaseqaatiminni ippiginnillutik oqaaseqaateqarsimannginnerat pissutsit ilorraap tungaanut saassimanerannik ersersitsisuuvoq paatsoorneqarsinnaanngitsoq.

 

Tamakku pissutigalugit Atassummit ataatsimiititaliap kukkunersiuisimanerminik isumaliutissiis­summini nalunaarsorsimasai immikkut oqaaseqarfigissanngilagut ataatsimulli isiginninnerulluta uparuarnerqarsimasut iluarseqqusallu piaartumik aaqqiivigineqarnissaat kissaatigissallutigu. Ilami qangamut naleqqiullugu naatsorsuutit kukkunersiuisullu isumaliutissiissutaat oqaasissaalat­siffiulersimapput.

 

Atassummiilli uniffigitsiarniagarput ataaseq tassaavoq, Grønlandsbankip illuutaanut pisinermut atatillugu Naalakkersuisut oqaatigimmassuk Danmarkimi inatsiseqartoq nakkutillliinermut nalunaarusiortoqartarnissaanik illu niuernermik pisisoq tunisisorlu illersorniarlugit. Oqarlutillu inatsimmik taamaattumik inatsiseqarneranik maani inatsisartut akuersissuteqarsimanngitsut.

 

Tamanna pissutigalugu Atassummiit Naalakkersuisut piumaffigissavagut inatsit taanna Danmar­kimi atuuttoq nunatsinnissaaq atuutilernissaa piaartumik sulissutigeqqullugu. Taamaalilluni ajornartorsiut pineqartoq siunissami piareersimaffigineqarsinnaaleqqullugu.

 

Atassummiit malugaarput Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisup Kukkunersiu­nermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutai assigiinngitsut ilaatigut Naalakkersuisoqarfinnut ataasiakkaanut tunngasuni erseqqissunik akissuteqarfigisimagai. Aammali  malugaarput allatigut inussiarniinnerulaartartoq. Arlaqartutigut iluarsiissutissat aallartereersimanerat aammalu naam­massiniagassat iluarseqqusallu kaammattuutigineqarnerat naammaginartumik pisarsimavai.

 

Tamanna pillugu Atassummiit immikkuualuttut tamaasa pullaviginagit akissummi pisariaqartin­nerusagut oqaaseqarfigilaassavagut. Atassumminngaaniit maluginiarparput suliffeqarfiit ataa­siunngitsut naatsorsuuserinermik suli ilitsersuusiorsimanngitsut. Kiisalu marlussuit naatsorsuuti­nik atsiorsimanngitsunik nassiussaqarsimagaluarmigillutik. Kingusinnerusukkut aatsaat iluarsii­vigisimasaminnik. Tamakkua kipiluttunarput taamaattumik Naalakkersuisut tamatumap iluarsi­neqarnissaanik aalajangernerat kinguneqarluartussatut neriugaarput. Taamatummi ingerlaannar­toqarsinnaanngilaq.

 

Atassummiit ajuusaarutigalugu paasivarput ataatsimiititaliap kissaataa tassa ulluni 14-ni lands­karsip naatsorsuutaasa saqqummiunneqarnissaannik sioqqullugu atortussat ataatsimiititaliamut saqqummiunneqartarnissaannik imaqartoq, tamanna Naalakkersuisut akuersaanngikkaat. Atassummiit inassutigissavarput tamanna ajornartinnagu naammassiniartaqqullugu.

 

Taamaakkaluartoq Naalakkersuisut siunnersuutigisaat tassa landskarsip naatsorsuutaasa assili­saallutik ataatsimiititaliamut Naalakkersuisut naatsorsuutinik naammassillugit suliarereerneranni nassiussisarumallutik siunnersuutaat naammagivinngikkaluarlugu Atassummiit akuerisinnaavar­put.

 

Siorna Atassummiit Kukkunersiunermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanut atatillug apeqquserparput ilumut tulluuttuunersoq Namminersornerullutik Oqartussat ataanni suliffeqarfiit tamarmik kukkuneriuisoqafimit aalajangersimasumik ataatsimik atuinerat ukiorpassuarni ingerlanneqartoq taamaaginnartariaqarnersoq.  Assersuutigalugu oqaatigisinnaavarput nunatsinni kommuneqarfiit assigiinngitsut immikkut nunatta aamma avataanit kukkunersiuisoqartitermata.

 

Atassummiit apeqqutigissavarput Naalakkersuisut tassunga atatillugu qanoq iliulersaarnersut.

 

Mannarsi Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiinninngaaniit immikkoortoq 6-at 59-sissaallu ataatsimoortillugit oqaaseqarfigissa­gatsigit. Inuit Ataqatigiinniit maanna ataatsimiinnermi landskarsip ukiup siulianut naatsorsuutai saqqummiunneqartut aammalu landskarsip naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqarnissaanut Ataatsi­miititaliap isumaliutissiissutaa imatut oqaaseqarfigissavagut.

 

Inuit Ataqatigiit akuersaarsinnaanngilarput landskarsip naatsorsuutai inatsisartut ataatsimiinnerat aallartereersoq aprilip 27-ani inatsisartunut ilaasortanut aatsaat agguaanneqarsimanerat. Tamanna inatsisartut Kukkunersiunermut Ataatsimiititaliani sukumiisumik suliniarnitsinnut annertuumik kinguarsaataasimavoq. Naalakkersuisuniit tusagassiorfiit aqqutigalugit aprilip 24-ani landskarsip naatsorsuutai suliluunniit inatsisartut Kukkunersiunermut Ataatsimiititaliaani takoqqusaanngitsut saqqummiunneqarnerat. Innuttaasut inatsisartuni qinikkatik aqqutigalugit oqartussaaqataanerata Naalakkersuisooqatigiinnit innarlerneqarsimasutut Inuit Ataqatigiinniit isumaqarfigaarput.

 

Siunissami taamatut pisoqaqqinnginnissaa qularnaarniarlugu inatsisartut Kukkunersiunermut Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissunni aqqutigalugu inassuteqaataanut Inuit Ataqatigiinniit sakkortuumik tapersiivugut. Tassa landskarsip naatsorsuutaasa saqqummiunneqarnerat siunissa­mi pisassasoq upernaakkut inatsisartut ataatsimiinnissaat ullunik 14-nik sioqqullugu.

 

Kukkunersiunermut Ataatsimiititaliap piumasaqaataata Naalakkersuisunit malinneqarnissaa ajornartutut isigisariaqarsorinanngilaq takusinnaasagummi malillugit Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup landskarsip naatsorsuutaasa saqqummiunneqarnissaat siunertaralugu saqqum­miusissut aprilip 7-ni suliaralugu naammassereersimavaa.

 

Inuit Ataqatigiit landskarsip naatsorsuutaat kusanartumik naqitikkat maluginiarsimavagut. Imarisaali ukiunut siuliinut sanilliullugit paasiuminaatsunngortinneqarsimanerat akuersaarsin­naanngilarput. Isumaqarpugut naatsorsuutit tamanut paasinartunngorlugit saqqummiunneqartari­aqartut. Naammanngilaq aningaasartuutit isertitallu ataatsimut kisitsisinngorlugit saqqummiun­neqarnerat.

 

Naalakkersuisut inatsisartunut pisussaaffigaat landskarsip naatsorsuutai saqqummiutissallugit naatsorsuutit immikkoortiternerat ilanngullugit tassa specifikationertai.

Naatsorsuutit saqqummiunneqartut  aningaasartuutaasut immikkoortiternerat ilanngunneqarsi­mannginnerat ilaatigut makkuninnga apeqqusiivoq. Sooq Naalakkersuisut ingerlatsinerminni aningaasartuutissatik 28 %-mik qaangersimavaat. Sooq inatsisartut ingerlatsinermut aningaasar­tuutissatik 41 %-tii atunngitsoorsimavaat. Tamakkuupput inatsisartuni Kukkunersiunermut Ataatsimiititaliaq aqqutigalugu nassuiaqartariaqartut.'

 

Inuit Ataqatigiit toqqissisimanartuutinngilaat Isumaginninnermut Suliffeqarnermut Pisortallu suliffeqarfiutaannut Pisortaqarfiup naatsorsuutitigut nalunaarummik ilanngussaqarsimanngin­nerat. Tamanna akuersaarneqarsinnaanngilaq. Patsisiginiarneqarpoq maannakkut sulisuusunit 33-usunik taamaallaat aqqanillit ukioq ataaseq sivisunerumilluunniit Pisortaqarfimmi sulisimanerat.

 

Tamanit ilisimaneqarpoq Pisortaqarfik piffissami qaninnermi inatsisartunit annertuumik suliak­kerneqarnikuummat pingaartumik inunnik isumaginninnermut ataatsimiititaliarsuup isumaliutis­siissutaata malitseqartinneqarnissaa tamanit utaqqikatanneqartoq.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut Pisortaqarfimmi sulisoqarnikkut pissutsit piaartumik aaqqinniar­lugit iliuuseqarnissaat Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigissavarput. Sanaartugassat ukioq aningaasaliiffiusumi atorneqartannginnerat landskarsip naatsorsuutaanut taamatuttaaq landskar­sip aningaasanut uninngasuutaanut eqqunngitsumik takussutissiisarnerat ukiuni arlaqalersuni Kukkunersiuinermik Ataatsimiititaliami uparuartorneqartuartoq Naalakkersuisut inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaat peqatigalugu piaarnerpaamik siunissami suleriaasissamik nutaamik ujartueqatigisariaqaraa Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

 

Ataatsimiititaliami suliniarnitsinni ajornartorsiutit tikkuakkagut suliarineqarnissaat naatsorsuuti­galugu landskarsip naatsorsuutai ataatsimut isigalugit oqaaseqarfigissavagut.

 

Ukioq manna landskarsip naatsorsuutai kingumut naatsorsuutiginngisamik sinneqartoorfiupput. Tamatumatumani kingumut takutinneqaqqippoq, aningaasanik aqutsinerup naammaginartumik ingerlanneqannginneranik. Naatsorsuutinik 241 mio. kr.-ninik uniuineq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup saqqummiinermini  oqaasii tamatumani aningaasanik aqutsilluarnerup kingu­nerisaanik patsiseqartitsiniarnera Inuit Ataqatigiit eqqunngitsumik naliliinertut isigaat.

 

Sinneqartoorutit taaneqartut ilaat 188 mio. kr.-niusut sanaartornermut atunngitsuukkaneersuup­put. Atunngitsuukkanillu inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaanut TB 1 98 aqqutigalugu ukioq manna aningaasartuutaasussaapput.

 

Naningittumik Inuit Ataqatigiit aningaasaliissutit ukiumi atugassiissutigineqarfimminni atorne­qartarnissaanik isumannaarinninnissaq ilungersuullugu piviusunngortitsisoqarnissaanik kissaate­qarnerput uteqqissavarput. 1997-mut naatsorsuutit Namminersornerullutik Oqartussat kukkuner­siuisunit avataaneersunit immikkut oqaaseqarfigineqannginnerat maluginiarparput. Taamaalilluni naatsorsuutit ataatsimut isigalugit eqqortutut isigaagut.

 

Inuit Ataqatigiit landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut ataatsimiititaliap landskarsip naatsorsuutai pillugit isumaliutissiissutaa imartooq qanimut annertuumik suleqataaf­figisimasarput annertunerusumik oqaaseqarfiginagu naggataatigut Inuit Ataqatigiinninngaaniit oqaatigissavarput Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani uparuartorneqar­simasut Naalakkesuisunit aaqqinniarnissaat naatsorsuutigalugu isumaliutissiissut tamakkiisumik taperserparput. Naammassineqanngitsulli ukiamut immikkut isumaliutissiissumik saqqummiinik­kut suliarineqarpata suleqataajumaarluta.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiata oqaaseqartua:

Landskarsip naatsorsuutai pisarnittut assut soqutigalugit atuarsimavakka. Taavalu naatsorsuuti­nut nassuiaatinut assigiinngitsuni pingaarnerutillugu maluginiarsimasara tassaavoq sulisussaale­qinerujussuaq. Tassani pineqarput meeqqat atuarfiat aamma peqqinnissaqarfik. Tassani pineqar­put Isumaginninnermut, Sulisoqarnermut Pisortallu suliffeqarfiinik Pisortaqarfik, aamma Sulisoqarnermik Pisortaqarfik, Akileraartarnermik Pisortaqarfik aamma Peqqinnissamut Ilisima­tusarnermullu Pisortaqarfik. Imaassinnaavoq minitaqartunga taagukkannillu suli amerlanerugalu­artut.

 

Tamatumunnga suna pissutaava. Aamma ataatsimut isigalugit apeqqutissaqarpunga tassalu tjenestemandinut tunngatillugu akissaatitigut aaqqiissuteqarnissaq tamatuma isumaqatigiissutigi­neratigut akuersissutigineratigullu pisussaq tamanna pivoq 1998-mi januarimi (?) 1. april 97-mut kingumoortumik malunniuttussaalluni. Akissaatinut aaqqiissut taanna 1997-mut naatsorsuutini kontomi sorlermiippa? Immaqaluunniit aatsaat 1998-mi naatsorsuutini.

 

Tamanna pingaaruteqarpoq ilisimassallugu tassa naatsorsuutini atuarlugu 1997-mi sinneqartooru­tit inatsisartut 1998-mi ilassutitut aningaasaliissutit inatsissaannut siullermut atatillugu atorne­qareersimasut. Tamatuma saniatigut takusinnaavakka Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaatai aamma Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaatai arlalitsigut imminnut ataqatigiilluinnartut. Taamaattumik uteqattaaralunga asuli qasusaannarniarnasi oqaannassaanga sanaartornermut tunngasuni ajortoqartoq taannalu qanoq iliuuseqarfigisariaqartoq.

 

Tamaattoq isumaqarpunga pilersaarutinik aqutsinermik sakkussatut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamit siunnersuutigineqartut aaqqiissutissatut naammanngitsut. Taamaassimasuup­pat Pisortaqarfiup tamakku sanaartornermut aningaasaliissutitigut pisiarereersimassagaluarpai. Isumaqarpunga sakkortunerusumik allannguuteqartitsisoqartariaqartoq ilaatigut aningaasaliissu­teqarnermi periaaseq ataatsimut isigalugu. Piffissaliiisanermut tunngatillugu kissaatiginartinneru­ara landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqareerlutik upernaakkut ataatsimiinnermi tunniunneqartarnissaat. Tassa maanna kukkunertalinnit tunniunneqarsimasunut taarsiullugu.

 

Landskarsip naatsorsuutai ataatsimik marlunnilluunniit kisitsinerliugartallit misissuataarlugit eqqarsaqqajaananngitsuunngilaq kukkunerit taakkuinnaanersut imaluunniit naatsorsuutit sinneri tutsuiginarnersut, tamannalu naammaginanngilaq. Tassani eqqarsaatigaakka konto 40.11.30 kalaallisuuani qupperneq 110-miittoq aammalu 60.10.30 qupperneq 155-miittoq.

Taavalu massakkut kontot ataasiakkaat oqaaseqarfigissavakka. Konto 10.01.11 nunaqarfiit pillugit ataatsimeersuarneq. Tassunga tunngatillugu apeqqutigissavara taamak annertutigisumik atuineruneq sumik patsiseqarnersoq. Konto 10.10.10 Naalakkersuisut tassunga tunngatillugu apeqqutigissavar ingerlatsinermi aningaasaliissutit taamak annertutigisut qaangerlugit atuisima­nermut suna pissutaanersoq. Konto 12.01.01 Danmarkimi allaffik, allaffissorneq, tassani apeqqutigissavara taanna sumut tunngassuteqarnersoq.

 

Aamma sooq 400.000-niiit 375-nik ingerlaannartumik nalikilliliisoqarsimanersoq. Konto 22.01.10 isumakkeerinninnerit aamma konto 22.06.33 isumakkeerinninnerit aamma konto 22.10.12 inissianik attartortittakkanik ingerlatsineq. Attartortitsinikkut annaasat aamma 22.10.20 til 22 taarsigassarsiarititatigut akiitsut, ineqarnermut akiliutit taakkununnga tunngatillugu oqaatigissavara aningaasarpassuummata isumakkiiginnarneqartartut, annaaneqarlutillu.

 

Tamanna siornatigut oqallisigereersimavarput taamalu pisoqartarnera pinngitsoorniarlugu suliniuteqartoqartariaqarpoq. Naammaginanngilaq taamak amerlatigisut akiliineq ajormata iluattitsisarlutillu.

 

Tassunga aamma tunngavoq konto 24.12.10 til 13 kinguppannut akileraarut. Taarsigassarsiariti­tatigut akiitsut. Kontomut pingaarnermut 24.10-mut tunngatillugu akuersaarneqarsinnaanngilaq aningaasaliissutit naatsorsuutillu taamak nikinganeqartigimmata.

 

Konto 24.01.12 akileraarutini maani annaasat iluarinarpoq aningaasaliissutini atuinissaq pisaria­qarsimanngimmat. Konto 24.01.20 akileraartitsinermi akiliisitsissutit tassani aamma iluarinarpoq isertitat naatsorsuutigisamit ikinnerusimammata. Tassa naatsorsuutigigakku tamatumunnga patsisaasoq tassaasoq akileraartitsinermi ikinnerusumik akiliisitsisoqarsimasoq.

 

Isumaginninnermut Suliffeqarnermut, Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Pisortaqarfiummut tunngatillugu akuersaarneqarsinnaanngilaq naatsorsuutinut nassuiaatinik tunniussisoqarsimann­gimmat. Konto 40.01.01 Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik allaffissorneq tassani akuersaarneqarsinnaanngila, taamak atuinerutigisoqarsimammat.

 

Konto 40.12.21 oqaatsinik pikkorissarfik tassunga tunngatillugu akuersaarsinnaavara taamak atuinerutigisoqarsimammat tassa taamatut nutaajutiginera eqqarsaatigalugu kisianni taamak pisoqaqqittariaqanngilaq.  Ilageeqarnermut tunngatillugu atuinerunermut tunngatillugu nassuiaat paasisinnaanngilara illuutinik pisoqaanersusunik kinguartinneqarsinnaanngitsunillu iluarsagassa­qarsimappat sanaartukkanut aningaasaliissutini atuinerusoqartussaagaluarpoq. Kisianni naatsor­suutit malillugit atuinikinnersusoqarsimavoq.

 

Peqqinnisamut Avatangiisinullu Pisortaqarfimmut tunngatillugu kiisami iluarisimaarpara, tassa aningaasaliissutit atuinerullu kisitsisaat imminnut naapertuutinnguatsiarmata. Oqaluttuassartaa aningaasanillu atuineq pillugit tamakkiissumik paasissutissiisoqarsimannguatsiarpoq.Ukiuni kingullerni arlaleriaqalunga ujartortarsimavara peqqinnissaqarfimmi aningaasanik pisariaqartitsi­nerup eqqortup nalunaarutigineqarnissaa, tassanilu allaffimmi atorfillit Naalakkersuisunullu ilaasortaq uparuaavigisarsimavakka, tassa aningaasanut inatsisissamut atatillugu pisariaqartitsi­nerup ilaannaa nalunaarutigineqartarmat, taavalu ukiakkut ataatsimiinnitsinni ilassutinik aningaa­saliissoqartarluni, taamaalillini taakkunani marlunni katillugit 2 procent ataatitsiarlugu atuineru­soqartarluni.

 

Ajornartorsiut paasequllugu oqaatsit sakkortuut atortariaqartarsimavakka, taamaattumillu nuannaajallannarpoq maanna tamanna qaanngerneqarsimammat, taamaattumillu allaffimmi atorfillit Naalakkersuisunullu ilaasortaq matumuuna nersualaarusuppakka tamaat qulaarlugu saqqummiussimmata.

 

Konto 70.01.01 Takornariarnermut, Angallasinermut, Niuernermut, Attaveqaatinullu Pisortaqar­fik, tassunga tunngatillugu uparuassavara assut annertuumik atuinerusoqarsimammat.

 

Taama oqaaseqarlunga Landskarsip naatsoruutaasa kukkunersiorneqarnerannut Ataatsimiititaliap Landskarsip naatsorsuutai pillugit isumaliutissiissutaa akuersaarpara.

 

Taava 59-i pillugu naatsunnguamik, tassa immikkoortumut Landskarsip naatsorsuutai oqaaseqaa­tigisimasakka  innersuullugit isertitat aningaasartuutillu sukumiinerusumik nalunaarsorneqarnis­saannik Kukkunersiunermi Ataatsimiititaliap kissaataa qujarullugu tiguinnassavara, taamatullu aamma Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap sunarpiaq kissaatiginerlugu sukumiinerusumik allaaserinninnissaannik Naalakkersuisut neriuuteqarnerat isumaqatigalugu.

 

Upernaakkut katersuunnissap aallartinnissaa minnerpaamik ullunik 14-inik sioqqullugu Lands­karsip naatsorsuutaasa saqqummiunneqartarnissaasa anguniarnissaa aamma isumaqatigilluarpara, paasigakku Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap inassuteqaatai kaammattuutaalu Naalakker­suisut tusaatissatut tigugai, uanga aamma isumaliutissiissut tusaatissatut tiguara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Landskarsip 1997-imut naatsorsuutai soqutigalugit  Kattusseqatigiit sinnerlugit misissorsimavak­kat imatullu naatsumik oqaaseqarfigissallugit:

 

Sanaartornermut keermiaasit kinguaattoorutit eqqarsaatigissanngikkaanni, Landskarsi 1997-imi 89 mio-inik sinneqartoorpoq, kisianni sanaartornermut kinguaattoorutit l88 mio-inik amerlassu­seqartut Landskarsip naatsorsuutai pinnernerulersippai, tassami sanaartorneq pissutsinut piviusu­nut naapertuuttumik ingerlanneqaraluarpat Landskarsip ataatsimut katinnerini 1997-imi 99 mio.-ininik amingartoorffiusumik naatsorsuutitigut takussutissiissagaluarmat.Aammalu taarsigassarsi­titsisarneq ukiuni kingullerni annikillisikkaluttuinnarneqartoq, taamaattorlu illuatungaatigut ilinniagaqartunut taarsigassarsiaritinneqartartut amerlingaluttuinnartut atuisartut tungaanniit qiviaraanni, oqartoqarsinnaavoq: Landskarsi naammaginartumik naatsorsuutit tungaasigut ingerlavoq, kisianni inuiaqatigiinni pissutsit ataatsimut isigalugit ilaatigut ajorluinnarput, soorlu nukissiorfinni, atuarfeqarfinni, peqqinnissaqarfinni ilaallu ilanngullugit.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit   ilungersortumik kaammattuutigeqqissuarput, inuiaqatigiinni ajornartorsiutit iluarsisariallit milliardit tallimat arfinillit missaani nalillit iluarsineqarnissaat pimoorunnerullugit suliniutigeqqullugit. Naammanngilarmi Landskarsip naatsorsuutai kisimik naammaginakannersumik ingerlanneqassappata.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga Landskarsip 1997-imut naatsorsuutai Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliami inaagassanngorlugit suliareqqinneqarnissaat inassutigaara.

 

Taavalu Larskarsip naatsorsuutasa Kukkunersiorneqartarnerannut Ataatsimiititaliap isumaliutis­siissutaa aamma Kattusseqatigiinniit soqutigalugu misissorsimavara, ataasiakkaallu imatut oqaaseqarfigissallugit:

 

Ataatsimiititaliap Inatsisartut ukiakkut 1997-imi ataatsimiinneranni Naalakkersuisunut kaammat­tuutigisai malinneqarsimagaluarlutik ulloq manna tikillugu naammassineqarsimanngitsut paasillugu soorunami pakatsinarpoq, Kattusseqatigiinniillu Ataatsimiititaliaq tapersertariaqar­soraara tassa ingerlatsinermut aningaasartuutinik peqqissarnerusumik naatsorsuisalernissaq pisortat aningaasanik qanoq atuisarnerannik innuttaasut paasinninnerulernissaannik aqqutissiuus­seqataanissaq eqqarsaatigalugu qularnanngitsumillu aamma aningaasartuutikillisaanissamut taamaalillini iluaqutaasinnaanera anguneqarsinnaammat.

 

Sanaartornermi nikingasoorutit ukiut tamarluinnaasa uparuartorneqartuarput aamma Inatsisartu­niit. Taamaatumik Naalakkersuisut aperisariaqalerput ilumut piumassuseqannginnersut pissutsit iluarsiivigineqarnissaannut suliniuteqassallutik?

 

Grønlandsbankip illuutaanik pisisimaneq aamma qularnanngitsumik oqaluttartut nuutaatut kigarnikutut utikulunneqartussanngorpoq, pisisimanermi akisussaasut isaassalerlugu Asinnartoor­simanerat@ pissutigalugu. Tassami kukkunermut akisussaasumik ujarlissagaanni periarfissat arlaqanngillat. Taamaattumik Naalakkersuisup akissuteqaammini assamminik errotuiniarsarinera tunngavissaqaranilu akuersaarneqarsinnaanngilaq.

 

Taamaammat Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap piumasaqaataa kukkunermik qulaajaanissa­mik siunertalik tapersertariaqarpoq. Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnaanngilarput Isumaginnin­nermut, Suliffeqarnermut, Pisortallu Suliassaqarfiutaanni Pisortaqarfummut naatsorsuutitigut nalunaarummik 1997-imi suliaqartoqarsimannginera.

 

Kiisalu Kultooreqarnermut, ilinniartitaanermut Ilaageqaarnermullu Naalakkersuisoqarfik aningaasaaliissutinik immikkoortinneqartut sipporlugit atueqqinnginnissaanik piumaffigineqar­tariaqartoq Kattusseqatigiinniit kaammattuutigissavarput.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga aammalu naggataatigut Naalakkersuisut naatsorsuutit saqqummiunneqartarnerannut tunngatillugu utoqqatsissutaat paasillugu akuersaarpara, Ataatsi­miititaliallu isumaliutissiissutaa tusaatissatut tigullugu.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq, siullermik partiit tamarmik akissutaannut qujavunga. Qujanarujussuaq.

 

Taava partiit ataasiakkat oqaaseqaattinut oqaaseqalaasaanga, siullermik naatsorsuutit pillugit.

 

Maluginiarpara partiit anginerit marluk ilinniagassartik ilinniarluarsimagaat, taamaattumillu imatut oqariartuuteqatut, soorlu Siumut Atassullu, annertunerusumik uparuagassartaqanngimma­ta, taamaattumik tamakkua tusaatissatut tiguagut, aammalu immikkut nuannaarutigaara qiim­maallaatigalugulu Siumup oqaatsit soorlu tutsuiginartumik saqqummiinerit eqqartormagit.

Aamma taamaappoq Landskarsip naatsorsuutai ataatsimut isigalugit akuersaarumammatigit. Atassut aamma taamatut oqaaseqarfigissavara. Atassumminngaannit iluarisimaarneqarnerat aamma ajunngitsutut aammalu tulluunnartutut qujanartutullu tigugakku,taamatut naliliilluarsi­mammata. Aamma isertussanngilara Atassut qaqutigoortumik, partiinillu allaanerusumik oqariartuuteqarmat, tassami partiit qaqutigorujorujorussuaq aamma maannakkut ullumikkut taammaappoq, eqqaartortarmatigit taamallaat aningaasartuutigut, isertitagut aningaasarsuutissat­sinnik illuatungiliisussat taakkua eqqaanneqanngisaannarput imaluunniit eqaanneqanngisaanna­jangajapput.

 

Taamaattumik isertituutitta suminngaanniit pinerinnaat pinnagit, aammali akiitsutsinnit appartit­siartorneq allallu iserfigimmatigik isumaqarpunga tamanna tulluusimanartoq taamatut iliuuseqar­niarsimanerat Atassumminngaannit.

 

Ataatsimut oqqaseqarfigineqassammata Siumut Atassullu oqqaseqarfigissavakka kukkunersiui­nerit assigiingitsut Ataatsimiititaliaminngaanniit pisut aamma uparuaatit tusaatissatut tigussava­vut, aammalu pitsanngorsaajuarusunneq siunertaralugu kaammattuutigineqartut qanoq iliuuse­qarfiginiassallugit.

 

Immikkut Atassummut aamma oqaatigerusuppara taaneqartut arlallit eqqaammatigik, soorlu apeqquteqaatigaat Atassumminngaanniit inatsimmik sanasariaqarnersugut Grønlandsbankimut tunngasumik inatsiseqannginneq eqqortumik, pissutsillu ullumikkut aallaavigalugit uagut akissuteqaratta. Taana  apeqqutaa Atassutip, Naalakkersuisuninngaannit neriorsuutigissagatsigu inatsisiliornissaq aallartinniaratsigu, taannalu apeqqutip taassuma eqqartornetani Naalakkersuisu­ni eqqartoratsigu oqarpugut, taaginnarnagu aamma timitalerlugu saqqummiinniartariaqartugut. Taanna neriorsuut ujartorneqarmat akissuteqaatigissavara Naalakkersuisuni eqqartoreerparput, taamaaliorniarusuppugut.Tassa taamatut akissuteqarfigalugu Atassut qaangerpara.

 

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuannut oqassaanga arlalinnik aamma oqariartuuteqarpoq aammalu nuannaajallannartunik immaqa nipaasa ilaat nikallunartumik imaluunniit allaanerusumik nalilersinnaagaluartut, kisianni tassa apeqqutit ilaat qaffattinneqartut  soorlu kukkunersiuisut ullunik 14-inik sioqqutsillutik saqqummiisarnissaannut periarfissiinermut tunngasut nassuiaam­mi akissuteqaammilu oqaaseqarfigereerakkit annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilakka, kisianni tassa aamma tassani qanoq iliuuseqarniarnerput, soorlu partiit allat eqqartoreermassuk akissutikka innersuussutigeqqissavakka, aap, pitsanngortitsiniassaagut, kisianni una oqarneq paasilluanngilara, tassami ilaatigut Inuit Ataqatigiit oqarmata maannakkut ukiunut siuliinnut naleqqiullugu naatsorsuutit paassiuminaatsunngortinneqarsimasut.

 

Taanna isumaqarpunga IA-lu oqaloqatigiissutigisariaqaripput siunertarinngilluinnarparput paatsuugassaasinnaasunik saqqummiinissaq. Oqareerpunga pitsanngorsaajuarusuppugut aamma­lu neriuutigissavara Inuit Ataqattgiit taamaalillutik aamma sorpiaat ajornerunersut siunnersuute­qarlutik eqqartueqatigiissagut, taamaalilluta suli pitsaanerusumik paasissutissanik tunisiniassa­gatta. Aamma nassuiartariaqartut allat apeqqutigimmatigik taakkua annertunerusumik nassuiaate­qarfigissanngilakka maannakkut, soorlu 28 procentimik qaangiisimanerit imaluunniit Inatsisartut ingerlatsinermut aningaasartuutitik 41 procetimik atunngitsoorsimagaannik oqalunnerit. Taakkua tikittareermata annertunerusumik oqaaseqarfiginagit, kisianni oqassaannga isumaqarpunga naatsorsuutit, Landskarsip naatsorsuutai, naak IA-p naammaginanngitsumik ingerlanneqarnera­nik oqaaseqaateqarfigigaluarai, uanga isumaqarpunga suli ammaa Naalakkersuisut sinnerlugit naammaginartumik ingerlanneqartut.

 

Ilumoornerassavara IA naatsorsuutiginngisaraluamik 241 mio. koruuninik pitsanngoriaateqarneq taanna pissutsit assigiinngitsut pissutigalugit taamaattoqarsimanera isertornagu unneqqarissumik oqaatigaarput, taanna annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilara, kisianni nuannaarutigaara Inuit Ataqatigiit oqarmata ataatsimut isugalugu naatsorsuutit eqqortutut isigigaat. Taasaallu assigiinn­gitsut tusaatissatut tigujumavakka, aammalu kissaataat naammassiniarsarissalugit.

 

Akulliit Partiiata apeqqutigaa tjnestemandinut tunngatillugu assigiinngitsut, tassangalu pisimasut assigiinngitsut eqqartorusummagit oqaatigissavara tassa isumaqatigiissut ukioq manna 10. januar isumaqatigiissut atsiorneqarpoq. Kisiannili aatsaat tamakkuninnga susassaqartut illuatungerisat martsip ingerlaneqarani atsiorpaat. Naatsorsuutigineqarpoq aningaasatigut ajunngitsorsiassat ilimanarpoq uumma qaammatip aggersup aallartinnerani aaqqiissuteqarfigereersimassasut.Taan­na neriuutigaara, tassa atsioreerneragut kingornagu suliassaq pisortaqarfimmi susassaqartumi suliarineqartoq ilisimavara taamaalillunga neriuutigalugu akissutiga Akulliit Partiianit  naamma­gineqassasoq.

 

Kontualupparujussuit assigiinngitsut eqqartugai taakkua ataasiakkaarlugit iserfiginissat naatsor­suutigingilara maannakkut neriorsuutigissalluguli ilai akiuminartut ilai akiuminaatsut allagan-ngorlugit akissuteqarfigissammata, assersuutigalugu apeqqutit ilaat assersuutaannartut akiumi­nartutut taassavara soorlu nunaqarfimmi, nunaqarfiit pillugit ataatsimeersuartitsinermi sooq taamannarujussuaq atuisoqarsimanersoq, assersuutaannaavoq. Tamatumunnga peqqutit ilagaat Kalaallit Nunaanni angalaniarneq, angalasut ilai ullut 14-it atorlugit ingerlaniartariaqarsimapput, taamaattumillu aningaasartuutit pilersaarutinit amerlanerujussuit atorneqartariaqarsimallutik. Aamma taanna soorlu assersuutigalugu peqatigiiffinni partiinniluunniit ataatsimeersuartitsinermi aamma malunnarluartarpoq, ilai ullut pingasut angalasussaagaluarlutik ilaanni ullut qulit sinnerlugit angalasariaqartarmata, eqqorneqartunut akitsorsaataaqisumik. Taanna assersuutitut taaginnarpara, neriuppunga Akulliit Partiiata naammagissagaa, kontualuppassuit assigiinngitsut taasai qulit 15-it akornanganniittut maannakkut pulaffiginianngilakka eqqoriaasaqartaarlunga akissuteqarfigerusunnginnakkit kisiannili allaganngorlugit akissuteqarfiginissaat naatsorsuuti­gaara neriorsuutigissallugulu.

 

Kisianni tassunga tunngatillugu oqanngitsuusanngilanga paasigakku ilaatigut nalorngineq oqaatsinik atuinikkut ersersinneqartartoq, oqaatsit issuakkat uku marluk taaginnassavakka, tassa aningaasaliissutit atuinerullu kisitsisaat imminnut naapertuutinnguatsiarput aammalu alla paasissutissiisoqarsimannginnguatsiarpoq, tassa tamakkua eqqoriaanerit pinngitsoorniarlugit Akulliit Partiaata atugai, taava pitsaanerutippara eqqortumik allakkatigut akigukku, nguatsiartu­mik oqarusunnginnama. Kisianni nuannaraara naatsorsuutit akuersaarumammatigit.

 

Kattusseqatigiit aamma qujanarpoq taamatut akuersiumammata, naak ilaatigut aallartinnermini Landskarsip pitsaasumik ingerlanera eqqartoriarlugu kisianni pissutsit allat iserfigigamigit, soorlu assersuutigalugu Nukissiorfinni, atuarfeqarfinni, peqinnissaqarfimmilu pisut. Kisianni uani naatsorsuutit pisatsigit nuannerpoq taamatut pissutsit ataatsimut isigalugit ajorinngimmagit.

 

Aamma kukkunersiuinermut tunngasumik oqaasiini una uniffigilaarpara taamaallaat, Naalakker­suisut apeqqusermagit ilumut piumassuseqarnersut aaqqiinniarnissamut, suli pitsanngorsaatinik assigiingitsunik qaffatsitsinissaminnut. Aap, Naalakkersuisut piumassuseqartupilussuupput apeqqutigigakku taamatut akissavakkit. Soorlu erserinneqartoq TB 1-ip issakkunni pinerani siullermeernerani qanoq iliorusulluta eqqartuigatta, tassa pitsanngorsaarusunneq siunertariuarat­sigu, aammalu taanna nipi ullumikkut aneqqikkusuppara.

 

Sinneri annerusumik uniffiginagit paasivara naatsorsuutit ataatsimit oqaatigalugu iluarineqartut, tamanna sooruna partiinut tamanut Kattusseqatigiinnullu apuutissavara.

 

Kristine Raahauge, Siumut:

Partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqaataannut qujavunga, kukkunersiuinitsinnilu uparuakkagut pingaartillugit taakkartugaat aallaavigalugit suliarput ingerlateqqissavarput, tassanilu Naalakker­suisut aamma aaqqiinissaminnik akissuteqaataanik soorunami tunngavigalugit suleqatigalugillu ingerlatissallugit.

 

Grønlandsbankimut tunngatillugu qujanarpoq taanna aamma arlariinnik tapersersorneqarmat, tassami siorna junip pingajuani Naalakkersuisunut  ilaasortamut Aningaasaqarnermut Naalakker­suisumut Daniel Skiftemut pappilissamik tunisiseqarsimavoq, tassanilu allassimalluni illup qanoq  issusianik immikkoortut pingasut, tassani siullerpaatut taaneqarsimagami atortut  taasuma illup sananeqarnermini atortui pitsaasuusut, soorlu taakku eqqarsaatigalugit pisariaqarpoq pitsaasumik aaqqiinissaq, tassa pissutsinik ilisimmaarilluni naliliisoqartarnissaa aamma akisus­saaffimmik.

 

Aammalu uparuakkatsinni ukua isertitat aningaasartuutit sukumiinerusumik nalunaarsorneqartar­nissaanik tassunga atatillugu aamma tapersiisut arlariimmata, tassanilu Naalakkersuisup akissute­qarnermini uagut qanoq ilusilerlugit suliarineqartarnissaannik ujartuiffigimmatigut aamma soorunami uagut taanna naammassiniassavarput, siunnersuusiorluta Ataatsimiititaliaminngaan­nit.

 

Ullut 14-init sioqqullugit tunniussisarnermut atatillugu isumaqarpunga tassani ajornartorsiute­qanngitsoq, tassa Naalakkersuisut oqarmata naammasiniaassallutik, uanimi augut pigatsigu katsersuuneq Naalakkersuisut, tassa Naalakkersuisut namminneq Landskarsip naatsorsuutaasa saqqummiunneqarfissaattut kissaatigisaat, tassa imaappoq ilissi Naalakkersuisut kissaatigisarsi aallaavigalugu, kisiannili uagut ullut 14-init sioqqullugit saqqummiussinissaq kissaatigiinnarip­put. Tassani isumaqarpunga ajornartorsiutitaqanngitsoq.

 

Taavalu sulinitsinni Kukkunersiuinermi Ataatsimiititaliami sulinitsinni Naalakkersuisoqarfinnit assigiinngitsunit suleqatigiut tamaasa qutsavigaagut.

 

Konrad Steenholdt, Kultooreqarnermut Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq, naaatsunnguamik oqaaseqarfiinnassavara, tassa ilaatigut oqaatsit sakkortuut atorneqar­mata, soorlu allaat uanga pisortaqarfinni aningaasanut tunngasut ingerlaarnerat aqussinnaanngil­luinnaripput. Tamaattoqanngilaq.

 

Malugeqqussavara qaangiisimanerit annertunerpaat tasaammata ilinniartitaanermut tunngasut, aamma isertuusimanngilarput 95-iminngaannit maannakkumut ilinniarniarlutik nalunaartut amerlerujussuarsimanerat. Qaangiisimanerit uaniinninerupput tassa kommunini atuarfeqarfinnut tunngasut, GU-mi Aasiaat, taavalu aviisiliortunngorniat atuarfiat, taassumalu saniatigut ilinniar­tuunersiutit allisimaneri. Taakkua sapinngisannguatsinnik massakkut aaqqiiniarfigaagut, aamma­lu tappiffigalugit, kisianni soorunami kukkunersiuinermik ingerlataqartut aammalu partiit oqaaseqartuisa taakkuninnga tappiffiginninnerat qujassutigissavara, kisiannili imaalillugu oqaatigissallugu takku uani taagukkakka illuartilaaraluarutsigit, taava pisortaqarfiga sinniisima­nera halv procentiinarmik annertussuseqarmat. Kisianni soorunami sapinngisannguatsinnik aaqqinniarsaaragut.

 

Kisianni journalisthøjskole imaluunnit aviisiliortunngorniat atuarfiannut tunngatillugu qaangiisi­maneq annertoorujussuuvoq, tassanilu una oqaatigissavara Nuummi ilinniartut inissaqarniarneq assut ilungersunarmat, ilaatigullu utaqqiisaagallartumik inissiisarnerit pissutigalugit aningaasar­tuutit taamarujussuaq qaffassimallutik. Taakkua sapinngisamik aaqqinniarnissaat massakkut sulissutigalugu ingerlapparput, taamaattumik una eqqarsaatigillaqquara soorlu Kattusseqatigiin­niit oqaatigineqarmat Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuiso­qarfik aningaasaliissutinik immikkoortinneqartut sipporlugit atueqqinnginnissaanik piumaffigi­sariaqartoq.

 

Ilaatigut ilinniartut eqqarsaatigalugit ajornakusoortorujussuuvoq taanna, tassa ilaatigut inatsise­qaratta oqartumik kinaluunniit ilinniarfimmut tigutinnissaminut qaqisisimasoq tigussavarput pinngitsoorata. Taamaattoqartillugulu una oqaatsit tunngavigalugu imatut taama kinguneqaratar­sinnaagani ilaa piumasaq taama sakkortutigippat, ilinniartussaagaluit ilaat tigunngitsoortariaqas­sagigut. Isumaqarpunga nalilersulaartariaqartut qanoq, sunik tassani eqqarsaatigalugit oqartoqar­nersoq. Kisianni qujavunga oqaaseqartunut, tapiffigaavut aamma aaqqinniarsariavagut ukiumut tullermut naatsorsuutit aningaasaliissutillu naligiissumik inerneqarnissaat anguniarlutigu.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Tassa marlussuit oqaatiginiarpakka. Siullermik akissuteqaatissanni isumaqarama apeqqut pingaartuusoq akissallugu, taanna qarsupittoorsimagakku. Atassut apeqquteqarpoq, ilaatigut apeqquteqarluni ilumut tulluartuunersoq Namminersorullutik Oqartussat kukkunersiusumik ataatsimik atuinerat ukiorpassuarni ingerlanneqarsimasoq taamaaginnartariaqarnersoq. Isumaqar­punga apeqqut taanna akissuteqarfigisariaqartoq, apeqqutigimmassummi naalakkersuisut qanoq tassunga tunngatillugu iliornialersaarnersut, oqaatigisinnaavara naalakkersuisut siorna aalaja-ngerput ullumikkut pissutsit taamaassasut, kisianni naalakkersuisuni apeqqut ammaffigaarput nalilersoqqissallugu. Isumaqarpunga aamma inatsit inatsimmillu tunngaveqarnera aallaavigalugu peqqutissaqartoq misilittakkallu aallaavigalugit taassumap apeqqutip nalilersoqqinnissaa misissuiffiginissaa. Uanngaanniit neriorsuummik oqaaseqassanngilanga, kisianne apeqqut pingaaruteqarmat puigorakku akeriissallugu utoqqatsiffigaassi.

 

Uanga naggataatigut aamma pinngitsoorusunngilanga takusinnaasorigakku oqaasissat amerlanerit maannamut aninneqareersimagallartut, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfinni sulisut qutsavigissallugit sulianik assigiinngitsunik pitsaasunik ingerlatsisimammata, taamatut aamma DRC kukkunersiuisoqarfik, taanna aamma suliarujussuarmik suliaqarsimammat soorunami tassani sulisut qujassuteqarfiginiarpakka aamma  tupinnanngitsumik inuutissarsiutigalugu avataani kukkunersiuisut ingerlassisut taakkua aamma puigussanngilakka. Kiisalu soorunami oqareernittuut naggataatigut Inatsisartut Kukkunersiuillutik Ataatsimiititaliaata sulisimanera erseqqissumik qutsatigeqqissallugu. Qujanaq.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Qujanaq. Naalakkersuisup akissutaanut qujangaarpunga, aammalu taakkua apeqqutimma arlallit akinissaat allaganngorlugit neriorsuutigimmagit aamma qutsatigalugu, taanna ajunngivippoq taamaaliornissaq.

 

Taavalu taasakka aamma tassa kukkunertut marlussuttut takusinnaasattut taasakka konto 40.11.30 aamma 60.10.30, tassunga tunngatillugu oqaatigilaaginnarusullugu kukkunernut taama ittunik allanik aamma peqarsimappat immaqa malugineqartunik immaassinnaavoq taamaatto­qanngitsoq, taava pissusissamisuussaaq aamma uagut tusassagutsigik, una liniat tamaasa akisussaaffigigatsigit aamma .uagut.

 

Kisiat tassa qujavunga akissutinut aammali ilanngullugu taalaaginnarusullugu Aningaasaqarner­mut Naalakkersuisup aallarteqaarnermi Siumut Atassutillu oqaasiinut aalaarteqaarnermi oqarmat taakkua ilinniagassatit ilinniarluarsimagaat, uagut aamma ilinniagassagut ilinniarluarsimasuka­saagatsigit, taanna uparualaaginnarlugu, tassa imami ilinniarluarsimatigaavut akisassanik arlalinnik uani oqaaserisani nassaassaqarluni, taamaattumik aamma uagut ilinniarluartartukasaa­vugut. Qujanaq.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Naalakkersuisup akissuteqaataanut qujanaq. Kisianni tassa Kultooreqarnermut Ilinniartitaaner­mut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisup atuisimanera sippuisimanermut tunngatillugu oqaase­qaatinni ukua Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissummini allassimasai tunngaviupput, imatut allassimagamik: Kontomi pingarnermi 40.12.18  Tusagassior­nermik ilinniarfik, tassani 1997-imi atuineq akuersissutit immikkoortinneqartunut naleqqiullugu 57 procentinik qaffasinnerummata naalakkersuisoqarfimmi tassani nikingassutit annikigisas­saanngitsut pillugit uparuaasseqarniarsimapput, uparuaassuteqarnissamut tunngavissaqartoq. Tassa taanna pissutigalugu taamatut uparuaanera erseqqissaassutigivara, asuli uparuaniaannarlu­gu uparuaasimanngilanga.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq, naatsunnguamik. Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup uuma naatsorsuutini konto ataasiakkaat erseqqinnerusumik nassuiarneqarsimannginnerat ajuusaarutigalugu oqaatigigatsigu, taamaalaat ukioq manna siorna naatsorsuutini tamaallaat allanneqarsimapput akissarsiat, ingerlat­sinermi aningaasartuut taavalu isertitat, allamik naamik. Kisiannili soorlu 96-imi assersuutigalu­gu naatsorsuutit erseqqinnerujussuarmik sananeqarsimapput, soorlu tusagassiornermut ilinniar­fimmut tunngatillugu akissarsiat, kiffartuussinermi pisiat, ineqarnermut akiliutit, nutaanik pissarsinerit, iluarsaanernut, taavalu allanut aningaasartuutit immikkoortitaarlugit allattorneqarsi­mapput, kisiannili uani 97-imi saqqummersumi taamaallaat paasisutissat annikitsuararsuit  ilanngunneqarsimallutik. Neriuppugut Inuit Ataqatigiinninngaannit taakkua 98-ip naatsorsuutai suliarineqarpata 96-imi periusiusimasut uterfigeqqinneqarnissaa.

 

Otto Steenholdt, Atassut:

Ippigilluinnagaraana maana oqaatigerusullugu, tassa Grønlandsbankip pisiarineqarnera, kingor­natigut paasineqarmat iluanngitsoq pisianeqarsimasoq, akissummi naammaginngisara unaammat, inatsinngooq Danmarkimiittoq malillugu qanoq iliorneq ajornartumik  oqaasertaqarmat. Nunat­sinni aamma tuniniaasoq pisisorlu suugaluarpataluunniit akisussaaffeqarput inatsiseqarpat inatsiseqanngippalluunniit. Tassani imminnut ataqqeqatigiinnerat nunatsinni aamma atuuppoq. Maani illumik tuniniaasoqarsinnaavoq oqaluttuunnagu  pisisoq illu taanna nalunngereerlugu suna ajoqqutigigaa, oqaluttuunnagu tunisimaguniuk, nunatsinni aamma tunisisoq eqqunngitsumik tunngaveqarluni  tunisisimasutuut unnerluussutigineqarsinnaavoq.

 

Tupigilluinnarpara inatsiseqannginneranik, tassami, oqartoqarnera, tassa imaappoq uagut pisisuusugut imannaannaq akiliisitaavugut tunisisup oqaluttuusimanngimmatigut ajoqutaa una miannersuutigeqqullugu. Immaqa taama oqalussimasuupat pisiaq akikinnerusumik akilerlugu, nammineerluni aamma akikinnerusumik aqqissuunneqarsinnaasimagaluarpoq. Taanna pisisup tunisisullu imminnut ataqqeqatigiillutik pisinnaanerat nunatsinniippoq, taamaattumik eqqumii­gaara  tassani suna pissutaasumik oqarneq, qularnanngilaq Naalakkersuisup taanna oqaaseqarfi­gilaarsinnaasagaat. Isumaqarluinnarpunga inatsiseqarpat inatsiseqanngippalluunniit ataqqeqati­giinneq atorlugu pisineq tunisinerlu nunatsinni aamma aaqqissuuneqarsinnaasut.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Oqareernittut taanna nassuiaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut aammalu maannakkut neriorsuutaalluni Kukkunersiuinermut Ataasimiititaliamut nassiunneqassaaq,  Aningaasaqarner­mut Ataatsimiititaliamut nassiunneqarpoq.

 

Taanna tallisaangikkaluarlunga oqaatigissavara, tassa ajornartorsiut taanna 80-ikkut aallartin­neranni pivoq Danmarkimi inatsisartut inatsisiliormata asbestimut tunngasut atorunnaassasut. Taannarpiaq pigunarpoq 1989-90-imiugunartoq. Tamatuma kinguneraa Kalallit Nunaannit kommunit, Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat saqqumisunik asbestinik sanaanik piiaasariaqarnerat, kisiannili aamma Danmarkimi inatsisartut inatsisiliorput, tamaatto­qarpat saqqumiinnartumik qalipattuuppat oliemalingimik, taava taanna ajornartsiotaassanngitsoq, tassalu taanna ullumikkut  aamma atuuppoq suli, suli taanna atuuppoq, kisiannili allanngortiteril­luni piiaanermi tamakkua saqqummerpata, taava piiagassat tamakkua piiartariaqarput. Tassunga tunngasumik taarsiisitsiniarnermut tunngasunik qaffatsitsineq aamma inatsisilerituunik nalilerne­qarmat Namminersornerullutik Oqartussat qanoq ilioriarnissaat killeqarpoq, taava Naalakkersui­sut oqareernittut oqarput, taava utoqqatsissut inatsiseqannginnermik oqarneq naammanngilaq, inatsisit tunngavissat suliarisariaqarpagut, tassalu taanna neriorsuutigaarput taamaaliortariaqartu­gut. Annertunerusumik taanna iserfiginagu taamatut nassuiaateqarfigaara, nassuiaateqarfigisassat nassuiaateqarfigaagut.

 

Hans Enoksen, ataatsdimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq:

Taamaalilluni immikkoortoq 6-i Landskarsip 1997-mut naatsorsuutaasa saqqummiunneqarnerat aammalu immikkoortoq Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqarnissaannut Ataatsimiiti­taliap isumaliutissiissutaa oqaluuserineqarnerat naammassineqarput. Neriuutigissavarpullu tikkuartorneqartut partiininngaanniit aaqqinniarneqarumaartut.

 

Oqaluuserisat naammassipput.